Eika 5.5 tonnia hehtaarilta oo hirveän huonosti, ku kuitenkin ny jo ne viljat laarissa hyvillä keleillä. Talvestakin selvis, ihme ja kumma. Mielellään ottaisin tuon sadon aikaisin korjattavasta viljasta, kuin myöhään puitavasta 6.5 tonnia... Panoksista en tosin tiedä, onko kallista puida aikaisin ts. rahaa palanut kovasti panoksiin että pääsee puimaan ajoissa.

Syyskylvöt, rapsit mitä tässä kylvettynä, ovat aika heikossa hapessa. Vettä olisi kaivannut kovasti lisää, tänään tuli ensiapuna noin 5mm, joka varmasti auttaa. Elokuun sateet ennen tätä sadetta yhteensä 12mm.

No ei satona sinänsä huonosti, mutta jos 6 kertaa käy ruutalla ja 2 viskalla. Lisäksi tietysti kylvö, muokkaukset ja puinti. Niin jotenkin tuntuu aika kalliilta jyviltä. Harvoin tuota kevätohraakaan on pahemmin tarvinnut kuivailla. Ei edes märkä syksynä 2012.

Voi herrantähden, minäkin ihmettelen, täällä kauhistellaan pieneksi syysohran yli viiden tonnin satoa. Eihän tuo nyt mikään pieni ole, kun koekentät ympäri maan ovat takavuosina taistelleet syysohran kanssa, nollasadolla. Noilla rinteillä kevätohra olisi ollut valkoinen jo kuukausi sitten.  Syysohra nimenomaan on lähes ainoa syysrapsin viljelykiertoon sopiva myyntikasvi. Viherlannoitus, nurmi tai kesanto eivät ole satokasveja, perinteisellä kasvinviljelyalueella.

-SS-

On tuohon noita kulujakin tullut. Samat ajatukset oli itsellä syysohrasta kierrossa. Olisi ainut normaali viljakasvi joka ehtii valmistua syysrapsin kylvöön. Rapsin jälkeen olisi sitten taas pystynyt laittamaan syysvehnää. Olettaen tietysti, että syksyt olisivat otolliset. No omat syysohra kokeilut eivät selvinneet talvesta, tai näytti että selvisivät talvesta, mutta eivät siitä kylmästä keväästä. Ehkä sitten uudestaan joku toinen syksy.

Jos 2/5 viljelyvuosista on nurmea, jolle ei ole markkinoita, pitää myyntikasvista saada yli puolitoistakertainen sato ( 166%) . Lisäksi nurmimuodot eivät saa esim. rukiin tai öljykasvin tuotantopalkkioita. Viljelyvuosien säät ovat niin paljon vaihtelevia, että johtopäätöksen teko esimerkiksi kauden 2002 .. 2011 välisenä aikana, jolloin kuivuus monena vuotena pudotti sadosta tonneja ja vesi ja kosteus pilasi 2008 sadon taudeilla ja huonolla laadulla, nyt on ollut neljä-viisi kosteudeltaan ihanteellista vuotta, jos ei ole maata ihan pilalle tallattu, , 2012, 2014 - 2016, Tänä vuonna tiettyjen seuraamieni neljännesvuosisataisten luomukaurapeltojen muuttuminen jo 10 cm pituudessa valkoisiksi ei vahvista sitä oletusta, että luomu-usko toisi kevätkesällä vettä lisää luomupelloille.

Jos vertaamme vuoteen 1999, ovat satotasot ilmankin laajaperäiseen nurmiviljelyyn siirtymistä olleet merkittävässä nousussa (pellon käytössä ei ole tapahtunut suurta muutosta) . Hyvin suuri nousu tulee myös 2010 jälkeen, lähes tonnin verran vehnän keskisadossa. Kasvuolosuhteissa on siis nouseva trendi, koska lannoitus ei ole lisääntynyt, fosforilannoitus on itse asiassa valtakunnan tasolla punaiselle painumassa, ja muitakin pääravinteita on markkinoilla liikkunut vähemmän kuin ennen.

Havainnot värittyvät helposti tukemaan sellaistakin ilmiötä, josta ei voi tehdä sokkotestissä päätelmiä erosta. Koska luomua harvoin harjoitetaan samalla tilalla vertailukenttinä tavanomaisen vierellä, olosuhteiden vaihtelun,  "kohinan" vaikutusta ei välttämättä saada ulos tuloksista. Ja tällainen äkkiväärä johtopäätösten teko on luonnollinen ihmisen aivotoiminnan tulos, koska varhaisen ihmisen eloonjääminen riippui nopeista päätelmistä ja tilanteen hahmottamisesta.



Totta kai luomu on kannattavaa, totta kai se onnistuu, mutta ennakko-oletusten ja olemattomuuksien kerääminen nimenomaan vain luomun ilmiöiksi on sille itselleen turhaa painolastia, joka on enemmän mentalistien ammattialaan liittyvää kuin kasvintuotantoon liittyvää.

-SS-

Eka lause asian ytimessä. Itse yritin tuossa keväällä laskea, että millä tavalla 40% alasta nurmella ja 60% tuotannossa olisi kannattavampaa, kuin 100% tuotannossa. Laskin näytti sellaisia lukemia, että totesin heti ettei mitään järkeä. Luomupuolella tilannetta tasoittaa korkeampi tuki ja ostopanosten vähyys. Jos taas tavanomaisena harrastaa suorakylvö niin traktoritunteja ei tule paljon joita taas luomussa välttämättä tulee. Tulin siihen johtopäätökseen, että viljan myyntitulot ovat samat luomussa ja tavanomaisessa, jos luomussa 40% on nurmella ja loppu tuotannossa ja tavanomaisessa kaikki tuotannossa. Luomun satotasoksi laskin nykyisestä toteutuneessa satotasosta  puolet. Tällä hetkellä luomun parempi tulos tulee korkeammasta tuesta ja ostopanosten vähyydestä.

Tuohon pellon myyntiin voisi vaikuttaa melko helposti vaikkapa myyjälle suuntautuvalla myyntiverotuksen kevennyksellä/poistolla jos se myydään esimerkiksi lähimmän tilakeskuksen omaavalle viljelijälle ja kait vuokraamiseenkin joku samantyyppinen systeemi saataisiin sorvattua tarvittaessa.

Entäs sitten jos lähin tila ei ole halukas ostamaan/vuokraamaan. Menettääkö myyjä oikeuden kevennykseen? Vai siirtyykö mahdollisuus seuraavaksi lähimälle? Kuka valvoo, että ensimmäiselle on tarjottu? Ei tämäkään nyt ihan yksinkertaiselta vaikuta. Hyvä idea sinänsä.

Tuo nyt kutsuu välttämättä korruptiota, kuka ja mikä sisäpiiri päättäisi
ne suurten firmojen tuotantolaitosten tuki-imurit ? Tuohan on kuin firmoille
ulkoistettu oikeus painaa jollekin isännälle ja itselleen rahaa ?

-SS-

Tuolleenhan tuo toimii jo nykyisellään. Lihatalolla on täysi vapaus valita kenen kanssa tekevät tuotantosopimukset ja kenen ei. Suomessa eläintilojen rakentamista valvotaan kuitenkin aika tarkasti niin eipä joku eturivin lihaparoni nyt sentään ihan mahdottomia pysty rakentamaan. Myönnän, että kyllähän tässäkin mallissa on omat ongelmansa.

Miksikäs siihen kehityksen suuntaan nyt pitäisi puuttua kun aiemminkaan siihen ole ollut mitään tarvetta? Kyllä nuo tippuu ajanmyötä piiristä pois ketkä nyt saavat niitä 141 rippeitä, enemmän olisin huolissani näistä isoista paikoista kun optimoidaan se hehtaari-eläin suhde kohdalleen ja keskustelun hengen mukaisesti voi myydä sitä viljaa halvemmalla kun saavat sen korotetun tuen myyntiviljallekkin.

Niin kenen mielestä on tarve puuttua ja kenen mielestä ei. Jos nyt vaikka lähdettäisiin siitä, että se sadonkorjuuvelvoite palautetaan ja pienentyneet rahat ohjataan tekemiseen eikä tekemättömyyteen niin se olisi jo hyvä alku. Lisätään sinne se ehdottamasi vln tuki niin varmasti hyvä alku. 141 loppuu joskus ja seuraava tukikausi näyttää tuleeko se korotus tukiin vielä eläintiloille. Minusta sitä ei tarvittaisi. Jos eläintiloja tuetaan niin se tuki pitäisi eläimistä ei pellosta. Tähän on jo valmis pohjakin olemassa eli hyvinvointikorvaus.

Ennemmin kuin jatkajien määrään, pitäisi jotenkin vaikuttaa mielestäni siihen että saataisiin enemmän yhtenäisiä tiloja. Nyt ajetaan ristiinrastiin ympäri pitäjää niiden muutamien hehtaarien perässä ja hukataan rahaa sekä aikaa sinne tielle - morjestellaan (jos morjestellaan) aina mennen tullen kun tullaan samalla tiellä vastakkain.

Näinhän se menee. Naapurille ei ainakaan myydä/vuokrata. Tämä sitten aiheuttaa tämän mainitsemasi ilmiön. Mutta eihän se nyt käy, että mennään sörkkimään ja puuttumaan peltojen "jakoon" vaan vapaasti pitää antaa kaiken tapahtu.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 18.08.17 - klo:07:18

Osa vähentää eläimiä, osa lisää, osa vähentää vuokramaita ja osa vuokraa lisää. Nykyinen systeemi vain mahdollistaa juuri tälläisen keplottelun jota tukioptimoinniksi nimitetään. Se kuitenkin haittaa monella tapaa. Esimerkiksi nyt sikapuolella on sellainen tilanne vanhoja sikatiloja joilla on vielä vanhaa 141 tuen viitemäärää jäljellä saavat tuen silti, kunhan vain pysyvät kotieläintilana (0,35ey/ha) lisäksi tipahtaa 60e lisätuki pelloille. Tämä aiheuttaa sen, että sikapuolella seikkailee näitä satunnaisia eläintenpitäjiä jotka sotkevat koko systeemin. Niin sanotusti käydään kermat kuorimassa kakunpäältä.

Hyvä huomio ! Nythän sitten alkoikin eläintilallinen nokkia toista eläintilallista, kun toinen saa muka liika helpolla eläintukia ? Tässä kasvinviljelijä lähinnä huvi ttuneena katselee sivusta, että niinpä niin, mistäpä luonnonhaitasta se 60 euron lisä ohrapellosta olikaan korvaus ? Verrattuna kasvinviljelijän ohrapeltoon ?

Hajuhaitastako ?

-SS-

Olen mielestäni jo ihan alkumetreillä sanonut, että tuo pitäisi poistaa. En tarkoita sitä, että eläintila ei tarvitsi niitä tuki. Tämän hetkisessä tilanteessa ainakin sikapuolella on jokainen euro tarpeen. Tuki on vain väärin ohjata pellon kautta. Mutta tuotantoa kun ei teidän mukaan saanut tukea niin saatte sitten kärsiä tästä.  Minusta tuen voisi maksaa tuotannonkin kautta ihan hyvin. Nykyiselläänkin ainakin sikapuolella lihataloilla on tuotantosopimukset ja niissä määrät so***** eli mitään ylituotantoa ei pitäisi syntyä, kun ei siihen ole mahdollisuutta.

Näyttää mielikuvitusta riittävän tälläkin puolella aitaa siitä kuinka saatais asiat vielä enemmän solmuun. Mun mielestäni tämä nykyinen systeemi on oikeastaan tosi hyvä, jos vertaa näihin ehdotettuihin ratkaisuihin.

Onhan tässä systeemissä paljon hyvääkin. Tossa ylhäällä jo ehdotin pari muutosta niin sillä voitaisiin katsoa seuraava tukikausi, että miltä alkaa näyttää.

Nii, tässä piiiiiitkässä kertomuksessa paistaa idän ajatusmaailma.

Toi oli kyllä yllätys että 101 kadehtii jopa saman tuotantosuunnan virkaveljeä.

Voi vihturainen....

En nyt tiedä mitä tarkoitat idän ajatusmallilla? Omasta mielestäni olen jo senkin kertonut, että osa ehdottamistani muutoksista osuu omaankin nilkkaan, mutta tarkoitus olikin ihan yleisesti korjata näitä "mokia" mitä päättäjille on käynyt. Vai että kadehtimista on se, että ehdottaa korjauksia järjestelmän virheisiin..

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.08.17 - klo:20:21

Mää olen pitänyt 101:stä ihan järkiäijänä, mutta tämä keissi ilmeisesti herättää intohimoja.

Voihan 101 olla järkiäijä mutta se perkeleen kateus vie kalatkin vedestä ja sammuttaa ajatuksen virran valot....

Harmi jos ajatus minusta on muuttunut. Tämä aihe kyllä kiinnostaa niinkuin moni muukin. Tehtäköön nyt vielä selväksi, että itse pärjään kyllä tämän nykyisen tilan kanssa oman viljelijä urani. Tuotanto muutetaan ja sopeutetaan tarpeen mukaan.  Yleisesti vain harmittaa tämä nykyinen kehityssuunta maataloudessa. Jos se on sitten mielestänne kadehtimista niin harmi.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.08.17 - klo:07:52

Aika kova tolla syysohralla jos 3 kertaa pitää jo syksyllä ruutata silti sato vain aavistuksen kevätversiota parempi. Aika paljon riski talvehtimisesta sanoisin.

Asiasta mitään ymmärtämättä tavasin lehtijuttua, yhteensä 8 eri kierrosta ruiskun/viskan kanssa?

En tiedä puhutaanko samasta, mutta kyllähän siinä taisi olla 2 reissua viskalla ja pari ruuttausta ainakin kesällä, että voi olla samakin. Jo pelkästään aineet maksaneet pitkän sentin saati sitte nuo ajokerrat. Tolla ajelulla olisi se kuuluisa 10 tonni pitänyt mennä jo rikki.

Aika kova tolla syysohralla jos 3 kertaa pitää jo syksyllä ruutata silti sato vain aavistuksen kevätversiota parempi. Aika paljon riski talvehtimisesta sanoisin.

Sen olen luomua tutkiessa huomannut, että timoteistä ja maanrakenteen parantamisesta ei kannata puhua samassa lauseessa. Timoteillä kuulema surkea juuristo huonompi kuin monella kevätviljalla.

Meillä on tota anabelia nyt toista vuotta ja tähkän kokoon ei voi olla muuta kun tyytyväinen. Viime vuonna hakkas wellamon kuus nolla maan rakoon satoisuudessa mut valkuainen ei riittäny myllyvehnäksi. Siltikin oman tyhmän pään matematiikan mukaan sain paremman tuoton kuin wellamosta. Katotaan nyt kuin valkuaiset tänävuonna sit asettuu,tähkä on komiaa ja uskon et kiloja irtoaa kunhan nyt vaan vihreä korren väri alkaisi vaihtua keltaisen ruskehtavaan sävyyn 

No ei kai tuo ihme jos hintaero on muutaman kympin ja leivälle tulee miinukset vielä pahimmassa tapuksessa. Millainen viljelyohjelma sulla on tänä vuonna tuolle? Itsellä ja nyt toistavuotta ja viime vuonna ei ainakaan vakuuttanut. Eipä tosin saanut kuin rikkatorjunnan ja normaalin lannoituksen. Tänä vuonna nyt sitten kokeiltiin vähän reilummalla lannoituksella ja tautitorjunnalla. Ainakin vahvimmissa paikoissa konttaa jo. Tähkä ei silti vedä vertoja ceylonin vastaavalla. Demonstrandin kanssa hyvin saman kokoinen tähkä. Vaakahan sen sitten kertoo.

Se onko silloinkaan järkevää rahoittaa viljelyä palkkatuloilla. EU:ssa puhutaan että 20% ois leikaus tarve. Uusi systeemi pitäisi olla käytössä vuonna 2020 kevään tuki haussa. Siitä ei ole vielä edes neuvoteltu. Puhutaan että nyky systeemillä mentäisiin 2023 asti. MISTÄ RAHAT 3 VUODELLE, KUN NE EI NYT EDES TAHDO RIITTÄÄ TÄLLE 5 VUODELLEKKAAN?

Joidenkin mielestä tuntuu olevan.  Ainoa mikä on varmaa on se, että rahaa ei seuraavalla tukikaudella ole jaossa näinkään paljon. Se miten se jaetaan on ilmeisesti työnalla. Mikäli tasapuolisesti kaikilta leikataan niin monella päätoimisella alkaa olemaan seinä vastassa. Sitä on sitten siirryttävä osa-aikaiseksi tekemään jotakin muutakin. En itsekkään usko, että 2020 on mitään valmista vielä. Rahathan otetaan tietysti seuraavalta kaudelta, niinhän se on tähänkin asti toiminut.

Onko se sitten osa-aikaisten vika että päätoimisilla on rahat tiukalla. Tuo sama kehityssuunta on ollut viljapuolella jo kauan ja ainoat lääkkeet siihen on ollut kulut kuriin ja satotaso kohdalleen ja lisätuloja muualta että saa ruokaa pöytään koko vuoden perheelle. Eikä mitään suurempia solidaarisuuspuuskia näkynyt kun viljanhinta oli pohjalukemissa, varovasti myhäiltiin kun viljaheppu kaatoi 80€ rehua siilot piukkaan. Ehkäpä päätoimisella eläinpuolellakin pitäisi keskittyä saamaan maksimituotto siitä olemassa olevasta tilasta eikä optimoimaan peltotukia eläimäärään ja sitä kautta saadaankin sujuvasti lisää tavaraa sinne viljamarkkinoille kun kaikkia ei saa elukoiden läpi tungettua.

Varmasti moni haluaisikin olla kesän ajan päätoiminen viljanviljelijä - siitä vaan tulee helposti valitus kuinka helpolla viljapuolella saakaan sen tilin tulemaan kesästä. Se sitten taas tuskin helpottaa kustannuspainetta jos viljatila kasvaa vaikka 60 hehtaarista 360 hehtaariin. No samaa kehäähän tässä kierretään kokoajan lopputuleman muuttumatta.

Niin mutta pitäisikö se kehityksen suunta muuttaa? Mun mielestä pitäisi niinkuin varmaan on tullut jo selväksi. Ja niinkuin monta kertaa sanottu niin jokainen tehköön nykyisessä tilanteessa miten parhaimmaksi näkee. Osa vähentää eläimiä, osa lisää, osa vähentää vuokramaita ja osa vuokraa lisää. Nykyinen systeemi vain mahdollistaa juuri tälläisen keplottelun jota tukioptimoinniksi nimitetään. Se kuitenkin haittaa monella tapaa. Esimerkiksi nyt sikapuolella on sellainen tilanne vanhoja sikatiloja joilla on vielä vanhaa 141 tuen viitemäärää jäljellä saavat tuen silti, kunhan vain pysyvät kotieläintilana (0,35ey/ha) lisäksi tipahtaa 60e lisätuki pelloille. Tämä aiheuttaa sen, että sikapuolella seikkailee näitä satunnaisia eläintenpitäjiä jotka sotkevat koko systeemin. Niin sanotusti käydään kermat kuorimassa kakunpäältä.

Osa-aikaisuutta jos vähentää halutaan, niin rankka sukupolvenvaihdosten vero- ja aloitustukietujen tuloalarajan nosto toiminee. Siihen sataan hehtaariin ilman eläimiä kun laittaa rajan ennen verohuojennuksia, niin eiköhän muutu monen suunnitelmat.

Eihän tollaista saa ehdottaa. Jokaisen maajussin pojan tai tyttären tulee saada jatkaa sitä sukutilaa vaikkei sillä ole elinvoimaa ollut edes nykyisen isännän aikana. Itse näkisi tämän hyvinkin kannattava ratkaisuna. Toinen on sitten se, että rahoittajan puolelta pitäisi kylmästi näyttää ovea. Mutta tätä tuskin tapahtuu jos sillä jatkajalla on hyvä palkkainen homma niin kyllähän pankkia raha aina kiinnostaa tuli se mistä vain. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla "aktiivitilan" määritelmän uudelleen määrittäminen. Tästä se paskamyrsky muuten nousee. 

Ainoa vaan, kun nuo rajat aiheuttavat sen ettei osaava jatka vaan se, kuka on syntynyt oikeaan paikkaan.

Onko se tähänkään asti niin mennyt, että osaavin jatkaa? Eiköhän se ole juuri niin, että tyhmin jatkaa. Ei noita jatkajia muuten olisi noin paljon.

Ja tuo systeemi nostaa vaan pellon hintaa kun on viisi vuotta aikaa päästä eturiviläiseksi ja sitä peltoa on pakko haalia jos meinaa sen aloitustuen saada.

Niinhän se nostaa nytkin. Poistetaan aloitustuki? Ei tarvi sitäkään sitten miettiä.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.08.17 - klo:07:18

Mulle ei ole sillä väliä, että keneltä ne hömppätuet lähtee pääasia, että lähtevät. Sama luomussa, jos latauspelloille ei tukea saisi niin eihän se tarkoita muuta kuin, että tilanne olisi jokaisen katsottava uudelleen. Muutenkin olisi parempi, jos koko luomutukea ei olisi. Markkinat määrätköön sitten sen kannattaako luomuilu vai ei.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 16.08.17 - klo:08:15

Luomussa on juuri se mukava asia, että itse tuotteesta saa vielä jotain. Eli kun onnistut saat tuloa ja jos epäonnistut niin et. Sen vuoksi itseäkin kiinnostaisi siirtyä.

toivottavasti toiveesi toteutuu näiden luomutukien poistosta ja pääset sitten aloittamaan luomun puhtaalta pöydältä ilman markkinoita vääristäviä tukia.....

Joo sitten täytyy vain laskea tarkemmin, että kannattaako siirtyminen.

Kyllä niitä pölhöjä löytyy nyt ja tulee aina löytymään jotka laittaa kaikki mahdolliset rahat maahan ja koneisiin ilman mitään käsitystä tuleeko ne koskaan tuottamaan voittoa killinkiäkään eikä tämä ole mikään osa-aikajussien yksinoikeus. Jotkut onnistuu hukkaamaan jopa vaimon tilan ulkopuolelta tienaamat rahat maatalouteen. Konehommaat on usein niitä mukavuushankintoja, ei tämä museomaatalous niin kivaa ole esim selälle kun koittaa vanhoilla vehkeillä painaa päivästä toiseen joten jos itsellä olisi varaa niin saattaisin ihan sillä perusteella harkita kun niitä tunteja pitää sivutoimisenkin istua melko useita siellä traktorissa/muussa työkoneessa vuosittain ja usein vaan näkyy nämä päätoimisetkin hakevan siihen uuteen venttiiliin rahat perämettästä...

Rakennemuutos etenee, toisista tulee päätoimisia ja toisista osa-aikajusseja, vaikea nähdä että eläinporukka olisi hiljaa siinäkohtaa jos sellaisella yksinviljeltävällä/perhekoon viljatilalla saisi koko vuoden tilin itselle/perheelle jäisi rahaa vielä tilan kehittämiseen jne. Eli tuskin viljapuolella nähdään päätoimisuutta sen enempää kuin nytkään, tuskin tämänkään verran.

Eli siis viljaheppulit joutuisivat todistamaan satotasonsa saadakseen tukensa? Periaatteessa toimii noin, käytännössä ei. Mites sitten siemenvilja vai pitäisikö se viljellä ihan omasta pussista vai  omalla arvio-ilmoituksella? Elukkapuolle riittäisi pääluku, ei nyt ihan mene tasan tuokaan edes ajatuksen tasolla... Tosin jos se maksettaisiin vain pääluvusta ilman hehtaarikorjausta voisi ns. ylimääräisen pellon haaliminen vähentyä ja sitäkautta osto ja vuokrahinnat tulla inhimillisemmälle tasolle.

Tehokkuus viljanviljelyssä varmaan tarkoittaa mielestäsi isompia koneita isommalle alalle? Ehkä tuolla saadaan tehokokkuutta per hehtaari, kustannustehokkuutta sillä tuskin saadaan per tila, edelleen ollaan yhtä persaukisia kuin ennenkin.

Tämä on sitä saman vääntämistä taas. Joo se on totta, että pölhöjä varmasti riittää, mutta nykyisellä suuntauksella siihen oikein ajetaan. Ja edelleen mitä siihen sivutoimisuuteen ja päätoimisuuteen tulee niin kysymyshän on vain siitä halutaanko kehitystä ajaa kumpaan suuntaan. Ei siitä mihin suuntaan se on nyt menossa. Ja niinkuin aiemmin sanoin niin monikaan sivutoiminen joka painaa täyden työmäärän ulkopuolella niin sen muutaman kymmenen hehtaarin viljelyssä ei ole mitään järkeä. Minusta tälläinen kehitys vain vie väärään suuntaan. Sillä sivutoimisella on kuitenkin aina enemmän varaa, kun se vakkari palkkatyö taustalla. Eli tuotantoa voidaan tehdä pienemmällä katteella, jos nyt ei kokonaan ilmaiseksi. Ja älkää nyt käsittäkö väärin. Jokainen tehköön nyt niinkuin haluaa, mutta yleisesti olisi korjausliikettä tehtävä jotenkin, jos siis päättäjien tasolla sitä haluttaisiin. En sitten tiedä onko niitä haluajia muita kuin minä itse.

Myönnän ettei sadon mukaan maksettava tuki ole mitenkään valmis ratkaisu. Mutta ei tämä nykyinenkään ole mikään toimiva. Niinkuin moni täällä on sanonut niin tuotantosidonnaisten tukien aika on ohi (onneksi) niin eipä tuohon nyt kannatan varmaan käyttää aikaa. En itsekkään usko, että hallinto olisi valmis palaamaan tuotantosidonnaisiin tukiin.

Niin moni viljatila pystyisi kyllä hoitamaan isommankin peltomäärän. Varsinkin jos on päätoiminen viljelijä edes kesäkauden. Totuus vain on minusta se, että täällä maatalouden piirissä on turhaa joutokäyntiä. Ja nyt kun rahahanat tiukkenee entisestään ja jos tuet viedään tasaisesti kaikilta pelloilta kasvoi tai on kasvamatta mitään niin monenkin toimeentulo vaarantuu. Päätoimiset joutuvat ihan kuseen. Sivutoimisilla on onneksi se palkkatyö turvana. Ja viljely voidaan taas jatkaa ja vuokrata lisää peltoa.

Jos tuo sivutoimiviljely noin jurppii, niin eikö se pienen tilan päätoiminen viljelijä voi myös etsiä jotain työtä siihen kylkeen? Itse olen varmasti tuollainen sivutoimiviljelijä joka "porskuttaa", saa tätäkin kaikki haluavat tehdä. Ostaa maatilan, pyrkiä kehittämään sitä niillä rahoilla mitä viljelys tuottaa ja samalla yrittää pitää pankkikin tyytyväisenä. Kyllä välillä tuntuu että miksen minä vain nosta jalkoja olohuoneen pöydälle töiden jälkeen niin kuin muutkin. Minuakin ottaa päähän nuo paremmat viljelijät (laskutaidottomat) jotka syytää koko ajan rahaa peltoon ostoissa ja vuokrissa enemmän kuin sen tuottoarvo voi mitenkään olla kenelläkään, mutta toisaalta Suomessa jokainen saa tehdä omilla rahoillaan mitä haluaa...

Ei kyse olekkaan siitä mitä jokainen tekee omalla kohdallaan vaan siitä, että halutaanko yleisesti, että maatalous suomessa ajetaan tähän suuntaan, että täytyy olla sivutoimiviljelijä pärjätäkseen?

Nyt en tarkoittanut sitä mikä ehdottamistasi muutoksista osuu sinun tai jonkun muun nilkkaan, vaan sitä että et suostu juurikaan näkemään sellaista vaihtoehtoa jossa osa-aikajussi ei lapioi suurinpiirtein kaikkea maatalouteen mikä lapioitavissa on. Mutta edelleen jos joku sinne sitä rahaa haluaa laittaa maatalouden ulkopuolelta, niin miten se edistyy väärään suuntaan? Tilakoot kasvaa ja pienemmästä päästä jää pois, se tehdäänkö se omilla vai yhteiskunnan rahoilla on rakennemuutoksen kannalta sivuseikka, muihin asioihin se vaikuttaa mutta ei itse rakennemuutokseen. Se onko se järkevää laittaa ne rahat sinne on taas asia erikseen ja se koskee edelleen jokaista tuotantosuuntaa ja muotoa.

Itseasiassa luomu taitaa olla ainoa ala, jos ei isompia tukia lasketa, mistä itse tuotteesta saadaan edes jotain lisäarvoa touhuun.

Samalla tavalla, kun sulla taitaa olla vaikeuksia ymmärtää sitä vaihtoehtoa, että joku vaan pumppaa ne kaikki rahat takaisin siihen maatalouteen?  Ei sen kokoisille tiloille uusia härveleitä ostettaisi ja peltoja ostettaisi ja vuokrattaisi sen tilan tuloilla. Kaikki mitä tilalta tulee ja vielä lisää ulkopuolelta niin menee sinne. Tottakai on täälläkin enempi niitä sivutoimisia ja päätoimisia jotka yrittävät sinnitellä hengissä. Ei näy uusia koneita eikä juuri uusia peltoja. Laskimia on monenlaisia. Siinä olet oikeassa, että tilojen koko kasvaa ja näin rakennemuutos etenee, mutta itse ajattelen rakennemuutokseen muutakin kuin vain tilakoon kasvun. Esimerkiksi juuri sen, että ollaanko sivutoiminen vai päätoiminen viljelijä.

Luomussa on juuri se mukava asia, että itse tuotteesta saa vielä jotain. Eli kun onnistut saat tuloa ja jos epäonnistut niin et. Sen vuoksi itseäkin kiinnostaisi siirtyä.

Lainaus käyttäjältä: Jopomies - 14.08.17 - klo:08:07

Jos seuraavassa tukiuudistuksessa, kun eu:n maatalousbudjetti pienenee, tuista poistuu 50-100 €/ha, niin se kylllä vauhdittaa rakennemuutosta. Varsinkin pienemmät sivutoimiset viljatilat kyllä luopuu viljelystä, varsinkin jos on tarvetta uusia koneita ja päätoimesta ei kovasti tienata, niin viljelymotivatio kyllä heikkenee, kun tuet tippuu ja varsinkin jos viljan hinta edelleen mataa.

Entä päätoimiset, pienemmät tilat? Johan nuo tuet 2015 vuonnakin pieneni, ja uudet leikkaukset tulossa, ja tuottajahinnat laskee.

Ovat kusessa. Sääli koska yrittävät repiä sen toimeentulon siitä maataloudesta, mutta naapurin sivutoimiviljelijä senkuin porskuttaa.

Miten kuvittelet tukea maksettavan vain väh. 4 tn hentaarisadon tuottaville ? Oman ilmoituksen mukaanko ?  Siihenkin tarvittaisiin tarkastuksia=byrokratiaa.

Kai muutkin saavat mielipiteensä ilmoittaa järjestelmästä.

Saavat esittää. Mikä se sun esitys muutoksista oli?
 
Eikös noiden kasvien pinta-alat ilmoiteta jo nyt tukihaun yhteydessä? Ja myyntitositteistahan saadaan kilot? Missä ongelma. Oman viljan käyttäjät eli karjatilat saisivat sitten tukensa eläinten mukaan ei viljan mukaan.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.08.17 - klo:07:18

Mulle ei ole sillä väliä, että keneltä ne hömppätuet lähtee pääasia, että lähtevät. Sama luomussa, jos latauspelloille ei tukea saisi niin eihän se tarkoita muuta kuin, että tilanne olisi jokaisen katsottava uudelleen. Muutenkin olisi parempi, jos koko luomutukea ei olisi. Markkinat määrätköön sitten sen kannattaako luomuilu vai ei.

Kukahan nyt kusee omiin muroihin ?

Oletan, että tarkoitat tätä kommenttia? En tässä nyt ajattelekkaan omaa napaa vaan yleisesti maataloutta suomessa.

Lainaus

Mites viljanviljelyn kannattavuus paranee jos viljan hinta ei nouse ?

Sulle taitaa joku muu maksaa tänne kirjoittelusta, kun kirjoittelet vain tiettyinä kellonaikoina ja vain arkipäivinä.

Viljanviljelyn kannatavuus paranee sillä, että hommat pystytään tekemään tehokkaammin. Eli turhat hifistelyt helvettiin.
Ja jos tarkoitat mun kirjoittelua. Niin aamukahvin lomassa tulee kirjoiteltua ihan omalla ajalla. Aina ei ehdi päivystämään.

Jos seuraavassa tukiuudistuksessa, kun eu:n maatalousbudjetti pienenee, tuista poistuu 50-100 €/ha, niin se kylllä vauhdittaa rakennemuutosta. Varsinkin pienemmät sivutoimiset viljatilat kyllä luopuu viljelystä, varsinkin jos on tarvetta uusia koneita ja päätoimesta ei kovasti tienata, niin viljelymotivatio kyllä heikkenee, kun tuet tippuu ja varsinkin jos viljan hinta edelleen mataa.

Noinkohan. Niillä juuri on varaa jatkaa sitä viljelyä. Palkkatöistä toimeentulo ja harrastuksena viljellään hömppää olettaen, että näiden tukeminen jatkuu, koska sitä tuotantoahan ei saa lisätä niinkuin täällä nyt kovasti huudetaan. Jokainen tietysti joka laskee kannattavuutta on jo nykyiselläänkin lopettamassa. Kovin harva näin vaan tekee. Usko on edelleen kova, että kyllä tämä tästä paranee. Voin kertoa ettei parane.

Tuotantotuki on kestämätön rakenne, nykyiselläänkin neljäsosa viljasadosta menee vientiin, jos bulkkiviljassa olisi jopa 200 euron lisätukiosuus tonnissa, pitäisi ankarammin rajoittaa lannoitusta, vartioida ulkomaantuontia kuin huumekauppaa, jotta viljaa ei valu korkeahintajärjestelmän piiriin kasvattamaan yllättävästi arvoaan, kotimaassa tuotettu vilja ei kelpaisi karjataloudelle, jos liha ja maito sekä munat eivät myös olisi korkeahintajärjestelmän  piirissä. Eli tuonti pitäisi kieltää ehdottomasti  ja maksaa kasvinviljelytuotteiden hinnanalennustukea karjataloudelle. Vientituet olisivat hallitsemattomat, koska niitä ei oikein voisi ennustaa ilman sanktio/kiintiöjärjestelmää tai omavastuumaksua. Lisäksi karjatalous tulisi vastustamaan ankarasti nurmien jäämistä tuen ulkopuolelle. 500000-600000 ha on kuitenkin niittonurmina ja laitumina, mitenkäs niille tuki maksetaan. Oman viljan tuottamisen kilpailukyky heikkenee, kannattaa tunkea sekin vilja vientitukimarkkinoille.

Ehkä nykyinen järjestelmä on katkeraa kalkkia joillekin, jotka puristivat huippusatoja juurikasta ja leipäviljaa 1980-luvun kultaisina vuosina, vientituet kipusivat taivaisiin ja kollektiivisesti nekin osamaksettiin, vaikka ei puristettu lisätuotantoa.

Nimenomaan pinta-alatuki mahdollistaa sellaisen vähillä kustannuksilla harjoitettavan "näennäisviljelyn" ja luomuleikkimisen. Valtiota ei kiinnosta, mitä satoa sieltä tulee, ei ole valtion ongelma viedä ylijäämiä pois, eikä vakuuttaa katojen varalle. Eikä toisaalta viljelijälle ole merkitystä, kuinka iso osa viljasta menee kotimaahan ja kuinka iso osa ulkomaille, ei vaikuta hintaan - paitsi tietysti maksuvarmuuden osalta kotimaa saattaa olla jopa heikompi vaihtoehto.

-SS-

Kannatat ilmeisesti nykyisen tyylistä systeemiä pinta-ala perustaista tukea, joka mahdollistaa näennäinviljelyn? Entä sitten kun rahahanoja kiristetään niin edelleenkö kaikille tukihehtaareille pitää jakaa jäljelle jäävä summa? Tälläisellä rakenteella niin hömppien (kesannot, lhp, apusäilikset yms.) määrä tulee lisääntymään, koska tuloja ei voi suurentaa, mutta kuluja voi pienentää. Se joka luulee, että viljojen hinnat tulevat nousemaan niin erehtyy. EU:n sisämarkkinat jotka määräävät hintataso ainakin eu:n sisällä niin aina on suomeeen löytynyt esim. lihassa halpoja eri joilla hintataso pidetään kotimaassa alhaalla. Tämä ajaa meidät siihen tilanteeseen, että kohta ei ole viljelystä ollenkaan. Jokainen nostaa hömppätuet, joita sitten palkansaaja puolella aletaan ihmettelemään, että mistä maajusseille oikein maksetaan.

Jos pinta-ala perustaiset tuet säilytetään niin kaikki "vapaaliput" pitää jättää tukien ulkopuolelle. Näin jäljelle jäävä rahamäärä, joka siis pienenee kokoajan saadaan säilymään tuotannossa oleville pelloille ja pystytään takaamaan edes jonkinlainen tulotaso ja toimeentuloa. En sitten tiedä, että miten tässä mallissa estetään ylituotanto, että tukien mennessä vain tuotantopelloille niin kohta alkaa tuotantopeltoja olemaan joka mettänreunassa. Mettäreunoista joutuu maksamaan saman summan, kun niille saa sen saman tuen.

No ei tukien vähentäminen markkinoita hetkauta, edes EU ei ole kohta enää maailman maataloustuotennon keskiössä. Maissi, soija, riisi ja vehnä ovat näitä suuria tuotteita, USA , Kiina , Brasilia toimivat siellä. Suomi ei pääse mitenkään vaikuttamaan näihin markkinoihin.

Jos ja kun maailman vapaakauppa alkaa vähetä, ideologisen vastustuksen takia, sitä paremmalla syyllä esimerkiksi EU:n pitää vetäytyä tiukemmasti takaisin tullimuurin taakse, ja tämä pinta-alatukijärjestelmä irrotettuna tuotannosta on paras mahdollinen systeemi hallita ylijäämän dumppauskuluja edes vähän. Rajojen sulkeminen painaa samassa suhteessa pakkoviennin hinnan alas, koska vastapuolen suojatulli laskee omaa hintaa vastaavasti.

Tukien sitominen tuotantoon kiihdyttää aina tuotantoa.

-SS-

No miten luulet suomen sijoittuvan tuossa eurooppa keskeisessä ajattelussa? Jos tätä menoa jatketaan suomessa niin kohta eu:n sisältä työnnetään sitä halpaa bulkkia suomen markkinoille. Täällä sitten viljellään hömppää ja nostetaan tukia niin kauan, kun joku keksii, että mistä maajussille oikeen maksetaan ja sitten koko touhu lopetetaan. Siinä ei kauniit puheet omavaraisuudesta yms. auta, kun tiukentuneita rahavaroja uudelleen järjestellään. Tämän vuoksi tuotantosysteemi on suomessa saatava sellaiseen malliin, että tukien poistuttua ollaan edes jollakin tavalla kilpailukykyisiä kotimaan markkinoilla. Eli suomeksi sanottuna tuotantoa on sen verran mitä halukkaita maksajia kotimaisuudesta löytyy ja samalla määrällä kriisitilanteessa vyötä tiukkaamalla saadaan ihmiset pysymään hengissä.