Kyllä maailmassa on viljelijänä aina tilaa yrittää, ei tarvii naapurien tekemisestä kantaa huolta, omistaan vain.

Lainaus käyttäjältä: Talonvaltaaja - 06.11.18 - klo:12:54

Ennemmin tai myöhemmin selviytyäksemme on alettava olemassa olevat resurssit tasaamaan. Saa nähdä montako sukupolvea siihen tarvitaan, jotta varakkaampi osa on henkisesti siihen valmis ja köyhemmät taas valmiita omalta osaltaan hallitsemaan uuden tilanteensa. Siis jonkinlainen sosialistinen ideaali. Vai lieneekö mahdollista, ennen kuin henki pystytään erottamaan ruumiista? Ja paskat,
mulle ainakin tulis normipäivät ja viikkovapaat;) Joo ja voisin mä ajaa Dacialla , jos sellasella sitten muutkin;)

veikkaan, että myöhemmin? Ilmastonmuutoksesta ja -lämpenemisestä on puhuttu jo vuosikymmeniä, alkuun se oli otsonikato, mutta samaa asiaa. Nyt uutena tullut selkärankaisten populaation lasku alle puoleen... aina on ollut kiire hoitaa asia. Miten on käynyt? Kaikilla mittareilla käytännön toimet ovat juuri päinvastaiset.

Ongelman ydin eli väestön kasvu jatkuu, kiitos uskonnollisten partajeesusten, yksikään kirkko ei laita tikkua ristiin naisten aseman eteen, ehkäisyn tai perhesuunnittelun puolesta. Siksi kaupungistuminen jatkuu hallitsemattomasti ja luonnontilaiset alueet vähenevät. Bkt, joka kuvastaa hyvin tuotantoa ja kulutusta, nousee vuosittain eli mistään ei oikeasti ole tingitty. Kuluttamista pidetään yleisenä hyveenä, vaurautta sopii jopa esitellä turhalla kuluttamisella, monet elinkeinot jopa rakentuvat turhamaisille mieliteoille, taide, muoti, kulttuuri, politiikka... lista on loputon. Matkailu ja esim lentäminen kasvaa jatkuvasti, eikä kukaan ole vakavasti edes vaatinut rajoituksia, olisi poliittinen itsemurha ehdottaa esim yhden vuosittaisen lomalennon kiintiötä.... tilannehan on täysin päinvastoin, vaihtoehdoksi on keksitty ekomatkailu https://fi.wikipedia.org/wiki/Ekomatkailu

Historia ei myöskään tue käsitystä, että ihminen siirtyisi kusessa ollessaan toimimaan yhteisen hyvän eteen. Mitä vaikeammaksi olot muuttuvat, sitä itsekkäämmiksi ihmiset muuttuvat. Titanicin pelastusveneissä oli ykkös- ja kakkosluokan paikat, Leningradin piirityksessä kannibalismi oli yleistä.... vain biologinen vanhempi tai yhdysvaltain presidentin turvamies heittäytyy tappavan luodin eteen. Tämän solidaarisuusteorian voi unohtaa kättelyssä, siksi ihmettelen sitä miten "meidän metsiin" hakkuukieltoja suunnittelvat vihervassarit ovat ajatelleet tämän toteuttaa? Korvataanko metsänomistajalle hakkuukiellon menetykset vai jollain pakkokeinoillako meinataan pitää puut pystyssä? Kansalaistottelemattomuutta voi tehdä myös aktiivisesti.... sahan kanssa.

Markkinatalous tarvitsee väestönkasvua, samoin kuin uskonnot.  Demokratia on liian kankea järkevyyteen jopa suomalaisessa mittakaavassa. Tietenkin olemme ympäröivästä maailmasta riippuvaisia, mutta voisimme ajatella  ehkä hieman enemmän tulevaisuuslähtöisesti. Meillä vaikkapa tieverkkojen kehittämiseen satsataan, kun ehkä oikea tapa olisi satsata infraan, joka vähentäisi ihmisten tarvetta liikkua. No maalainen heti älähtää oman autoilunsa oikeutuksesta, tietty. Mutta en mä tykkää käydä kaupalla, jos se hoituis jotenkin muuten. Tai kysytään vaikka maakuntien lentokentiltä lähteviltä, miksi lennät, niin useimmat matkat voitaisiin nykytekniikalla korvata. Samoin vaikka virtuaalitodellisuus korvaa ehkä fyysisen matkailun, siis joskus.  Ja varmaan sen sahan kanssa heilumisenkin voi kyseenalaistaa, mihin sitä lopputuotetta oikeestaan tarviikaan?

Mitä taas tulee taiteen, muodin, kulttuurin turhuuteen, niin tällaiset elinkeinot ovatkin ehkä juuri niitä jotka antavat sopivaa ponnistelua silloin, kun materia ei enää ole tärkeää.

Ennemmin tai myöhemmin selviytyäksemme on alettava olemassa olevat resurssit tasaamaan. Saa nähdä montako sukupolvea siihen tarvitaan, jotta varakkaampi osa on henkisesti siihen valmis ja köyhemmät taas valmiita omalta osaltaan hallitsemaan uuden tilanteensa. Siis jonkinlainen sosialistinen ideaali. Vai lieneekö mahdollista, ennen kuin henki pystytään erottamaan ruumiista? Ja paskat,
mulle ainakin tulis normipäivät ja viikkovapaat;) Joo ja voisin mä ajaa Dacialla , jos sellasella sitten muutkin;)

Sen vanhan sanonnan, että maata viljelemällä leipä on kapea, mutta vanhemmiten rikastuu, voi jälkimmäiseltä osaltaan nykyään unohtaa.

Suunnittelevat kiintiötä nykyisille suojavyöhykeviljelijöille olemassa olevan suojavyöhykealan mukaiseksi, samalla palkkiotasoa nostetaan muutamalla sadalla ja kiintiöistä tehdään kauppakelpoisia.

Kemikaalien ja louhittujen mineraalien käyttö maataloudessa on talonpojan taloudella haitallista.

En mä vaan ymmärrä miten palkkatuloilla voi tukea yritystoimintaa. Eihän normipalkka riitä ees autojen liisinkeihin.

Mun lohkot on vaan semmosia, joille pitäs tukee maksaa. Parempi, että ees yks pärjäis kunnolla, kun kymmenettuhannet kituuttaen.

Ei mulla vaan oo varaa eikä aikaa tehdä omia kokeiluja. Murskeviljaa kun kosteus yli 20, KUNNON murskaus ja vettä niin, että kosteus yli 35. Jos teko venyy tai lämmin keli, happoa, jos parissa päivässä peittoon ihan sama. Torniin, siiloon,tuubiin, aumaan, sama se, painotusta niin ettei löysty ja muovi tiiviisti pintaan, pinnalle ehkä jotain, että muovia ei rikota. Jos kosteus alle 20, propionia kokonaiselle jyvälle.

Kuivaa viljaa muovin päälle, jonka alla kosteaa tavaraa, niin muovi läpäisee kosteutta ja kastepistekin muodostuu, riskaabelia, riippuen tietty olosuhteista ja keleistä.

Täällä mitäänsanomattomuudet koittaa miehissä painaa alas maanmiestä, joka jaksaa eläkepäivinäkin yrittää. Raukat. Haistakaa paska.

Mistä ne merkittävät säästöt tuommosessa rempassa syntyy verrattuna uuteen paikkaan tehtyyn verhoseinähalliin?  Kuitenkin toiminta ja semmosta kulua tulee lisääkin?

Koirat ja kissat pitäisi ainakin kevääksi päästää vapauteen orjuudestaan toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään. Vielä 60- luvulla näin oli.

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 18.02.18 - klo:13:45

Lainaus käyttäjältä: Kp - 18.02.18 - klo:13:16

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 18.02.18 - klo:08:39

mutta miksi veetieemeli ei sitä kolmea tonnia halvalla saa viljeltyä?    eikös siitä etttä otta pellosta sen kolme tonnia ja vitosen panoksella saa myytyä sen 150 e/tn ja kun tuota keräilee siltä 300 -500 hehtaarilta niin tukien kanss ihan helppoa rahaa..   mikä siinä niiiiin vaikiaa tehä?

Miksi et osta 500 ha peltoa, ja kokeile miten sen maksat
kolmen tonnin sadolla ja tukiaisilla?

Onhan se aina helppoa neuvoa toisia.

Mahtaako mennä pahasti pieleen? Veikkaan että ei paljoakaan?

Jos veikkaan että oksa on joko ainoa lapsi tai melkein ainoa. Saanut  tilan joko ihan perintönä tai ostanut halvalla silloin kun maataloudella teki vielä rahaakin eli 80-luvulla. Saanut maksettua lainat pois. Ei vaimoa eikä lapsia, ei ole koskaan tarvinnut miettiä että mistä saisi rahaa että vaimokin olisi tyytyväinen tai että lapset saisivat suurin piirtein samat asiat kuin ikätoverinsakin. Elänyt itse vaatimattomasti. Tilaa ei ole kehitetty yhtään kun ei kerran ole ollut pakko. Navetta 1800-luvulta ja peltoala sama kuin tilaa aloittaessa oli. Koneisiin on rahat pistetty kun ei ole sitä vaimoa ja lapsia ollut osaansa toivomassa.

Mutta tietää kaikesta kaiken ja on melkein joka ketjussa jotain kommentoimassa. Ja veetieemeliä ja etelän viljelyä nokkimassa jatkuvasti. Saanut itse nauttia korkeammista tuista sekä ennen EU-aikaa että EU-aikana. Sitä kyllä ihmetellyt että niin paljon kuin sählää ja jatkuvissa ongelmissa että jos tilan tuotoilla täytyisi oikeasti maksaa vielä 300 hehtaarin pelto-ostokset tai muuta. Niin nurin olisi ollut että heilahtaa.

Voin olla täysin väärässäkin tai sitten en.

On tää hauskaa. No Vaöltiovalta antoi suuressa viisaudessa NEUVO2020 rahaa käyttöön ja vielä keksi että johonkin säätösalaojitukseen saa ympäristökorvausta. No Olivat tutkineet asiaa, niin viljanhinnalla ei saa ikinä kuoletettua salaojitusta!

Jos hyvä ojitus maksaa 4 th, kuoletusaika 20 vuotta ja korko 5%, niin kolmetonnia viljaa lisää pitäisi samoilla panoksilla saada.

Lainaus käyttäjältä: montöör - 05.02.18 - klo:17:06

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 05.02.18 - klo:15:10

Lainaus käyttäjältä: Talonvaltaaja - 05.02.18 - klo:15:02

Paljonko käyttöikää tulee lisää esim äkeille. lingoille, takalanoille auroille, traktoreille tms. jos ne säilyttää hallissa, sensijaan että ne ois metänlaidassa Luojan hallissa? Ainakin heijastimia ja semmosta on särkyny hallissa mulla enemmän Ja pitäähän niitä rakennuksiakin kunnossapitää. Prkele, että joka euron joutuu miettimään.

Se taas riippuu siitä onko se äes joku 70-luvun romukuormasta pelastettu tekele vai uusin 8-metrinen 30 000 euroa maksava.
Ensin mainitun arvo eikä käyttöarvokaan ei taida paljoa heilahtaa, jälkimmäisen kanssa miettisin kyllä uudelleen.

Just ne vanhat kunnossaolevat laitteet sen katonalustilan vaatii toimiakseen.
Isoilla tiloilla ei tarvita kuin lämmin autotalli maasturimersuille. Koneet voi olla
ulkona, eikä niitä tarvitse puhdistaa tai huoltaa, kun ne vaihdetaan uusiin 3-4
vuoden välein. Noottaa kööllää.

No joo, ei joku sepäntekemä perälevy tai talikko miksikään mene vaikka muutaman vuoden viettääkin Pohjolan tallissa. Yhtä  huono se on kuin uutenakin. Eikä paksun raudan koneet mene kuin ikävän näköisiksi, 60-luvun kantokoukku säilyy hyvin ulkonakin.

Mutta jos pellonlaidasta löytyy puimuri, kylvökones, noukkari  tai vaikka paalaaja niin niille ei voi pitkää ikää ennustaa. Eikä isännän laskutaitoa voi kehua.
Traktorit nyt periaatteessa pitäisi olla säänkestäviä. Ulkonahan ne työtkin niillä tehdään, ja metsä- ja maansiirtokoneet ovat koko elämänsä ulkona elleivät satu olemaan huoltohallissa :-(
Käytännössä traktorikin kannattaa katon alla pitää, vaikka nyt ei mikään lämmin tila olisikaan.

Moottorilla liikkuvat vehkeet on siitä hyvä pitää ulkona ja etäällä seinistä, että palaessaan eivät polta muuta.

Kyllä mekaaninen moottorivaurio kesken ajon ilmoittaa äänisignaalilla.