Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 15

Viestit - wtf

Nostetaas kestoaihetta ylös.

Koppimopoa pitäis päivittää, enkä oikeastaan kaipaa uutta umpipakua. Kevyt k-a avolava 5-6henk ois optimi, mutta siisti kuntoiset hinnoissaan, eikä vanhempaan ajatellut muutenkaan vaihtaa.

Onko tosiaan niin että henkilöauton saa kalustoon jos yli 50% on maatalousajoa?
Ja jos 100% niin alvit myös 100%?

Onko kuorma-auto kuitenkaan ainoa joka ei oikeasti vaadi ajokirjanpitoa?
Liiterissä riittävästi muita kulkupelejä, jotka käytössä, joten en ole ilmoittanut nykyisestä koskaan mitään mihinkään. Eli onko jollakulla kokemusperäistä tietoa että tarkastuksen sattuessa hyväksytään vaikkapa paku 100% verotukseen, vaikka kirjanpitoa ei ole pidetty?

Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: quicke
: 08.04.19 - klo:21:13
Aika uuvatti täytyy olla jos lukituksen jättää vajaaksi. Muistan viimeisen 10v ajalta kaksi uutista joissa työväline irronnut tienopeudella ja seuraukset surulliset.

Meillä useampia kuormaajia, vanhimmat yli 30v, eikä kertaakaan tappeja oijottu. Myös hydrauliikalla, jossa lukituksen onnistumisen tosiaan näkee useinmiten hytistä, ja ellei näe niin aina käydään tarkistamassa viereltä. Automaattilukitus oli vaarallisin, koska näkyy huonoimmin hyttiin eikä pakota vierelle.
OK. Varmistuuko vaimosi eläkekertymä nyt töistä poissa ollessa jotenkin? Miksi myel- tuloa ei voi jakaa ? Toisaalta tämä on asia josta joskus rahastuksen neuvojan oli kanssani eri mieltä. Neuvoja ei nähnyt mitään järkeä työtulon jakoon, kun vaimo työllistyy muualla. Itte taas ajattelen asian niin , että jakamalla sille saadaan hieman parempi eläketulo kertymä kuin mulle ja naisethan elää tilastollisesti kauemmin. Ja nyt kirjoitan taas mutu tietoa. Eikö se tuo myel maksukin ole progressiivinen yrittäjää kohden eikä tilaa.

Muokkaan nyt ja tunnustan taas lukeneeni hieman väärin. Siis luin ,että vaimo ollut poissa töistään viime vuodet , vaikka oli kyse vaan yhdestä. No tuollahan nyt ei merkitystä ole juurikaan eläketulo kertymän kanssa.

Niin, Melasta en ole kysynyt, sieltähän se kannattaa tiedustella. Mutta siis tuon nykyisen myelin jako ei ole tuttua enkä tiennyt olevan mahdollista. Jos ei kulunkeja tule lisää, niin miksipä ei. Ei kovin pysyvä järjestely kuitenkaan, kun uusia haasteita etsitään. Eli todennäköisesti kesällä saa jo olla kotona rauhassa, ja tarve vakuutukselle tavallaan oli ja meni.
Asiaan löyhästi liittyen:

Kun puolisolle tuikataan maatalouden verotettavista tuloista osa, miten suhtautuu asiaan kaikkien meidän parhaiksi toimiva MELA?

Myelin ohjeissa puolisoista ainoa maininta on, ettei avopuolisoa vakuuteta myelissä. En ainakaan itse miellä puolisoani maatalouden harjoittajaksi, ja vaikka olisikin, pitäisi uskoakseni olla laskentaperusteisia hehtaareita hallussa.

Arvauksia asiaan liittyen, tai kokemuksia.
Taas vastaan vaikka en mitään tiedä. Siis mitä tarkoitat laskentaperusteisilla hehtaareilla? Eiköpä sillä niitä oo, jos pappi on sanonut aamenensa. Tosin en tiedä vaikuttaako mahdollinen avioehto jotain , tuskin. Eikö sitä vilauteta vaan erotilanteissa. Meillä myeli on jaettu suhteessa 30/70 vaikka emännyys ei ole koko aikana työllistynyt maataloudesta. Itte en tiedä onko tuosta ollut muuta hyötyä, kuin korkeampi äitiyspäiväraha aikoinaan. Aikoinaan se oli jopa hetken työttömänä ja sai työttömyyskorvausta kun ei työllistynyt tilalla.Toisaalta eipä ole verotuksessa  tuloja jaettu centtiäkään. Toki tuo lyhyt työttömyyskorvaus jakso on maksettu joka vuosi "takaisin" huonosta verosuunnittelusta johtuen. Siis siitä, että mä maksan verot :( . Tosin olen mä viime vuosina tuon verotappion laskenut vero-optimoinnin avulla eikä se konkurssia aiheuta.  Pääomatulotkin jääneet alimmalle askelmalle vaikka kaikki on mulle. Täytyy jakaa jos ja kun joskus menee yli.

Esitän papin kaikkivoipaisuudesta eriävän mielipiteeni. Ei aamenia kirjata lainhuuto todistuksiin, mavin järjestelmiin, eikä edes Melaan. Kirjaaminen aloitetaan vasta kuoleman tai eron kohdatessa. Eikä silloinkaan kirkon toimesta.

Puoliso siis ollut poissa omasta työstään viimevuoden ja hoitanut puutarhan ohella mm toimistoa. Tulon jako puolison kesken sallittua, sen jo varmistin. Näkeekö mela tässä kuitenkin uuden maatalouden eläkekassan kartuttajan?
Pieni verohyöty jonka tuosta tulonsiirrosta saisin valuisi täysimääräisesti melaajille, ja vähän vielä päälle.

Asiaan löyhästi liittyen:

Kun puolisolle tuikataan maatalouden verotettavista tuloista osa, miten suhtautuu asiaan kaikkien meidän parhaiksi toimiva MELA?

Myelin ohjeissa puolisoista ainoa maininta on, ettei avopuolisoa vakuuteta myelissä. En ainakaan itse miellä puolisoani maatalouden harjoittajaksi, ja vaikka olisikin, pitäisi uskoakseni olla laskentaperusteisia hehtaareita hallussa.

Arvauksia asiaan liittyen, tai kokemuksia.
No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.

Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.

Tulot, ja menot myös. Saavat?

Yleisesti keskusteluun, ihmeellisiä pohdintoja.
Miksi tilan tuottavuus ei saisi olla suhteessa sama, koosta riippumatta?
Miljoonan tuki ja 1400ha eli 714e per ha. Onko kyseessä joku tietty tila, ja tarkoitus kenties yleistää jotain jostain syystä?
Hieman vähättelevästi arvioitu että 1000ha (ilmeisesti vilja-) tila työllistää osa-aikaisesti jonkun palkollisen ja urakkamiehen. Rahan tarvitsijat eivät vähene mihinkään, niiden rooli ketjussa on vain toisenlainen. Siihen rooliin tuskin liitty sama pitkämielisyys tyhjän tilin suhteen kuin sillä 100ha ”pien”viljelijällä.
Tai jotain-ko?
Onko jonkinlainen sääntö että maa kulkee suvussa eteenpäin vastikkeetta?

Meillä esimerkiksi isoisän isältään ostamat maat on ostettu edelleen, osa kahteen kertaan ja osa jo kolmanteenkin. Siitä syntyy korkovaade, enkä oikeen keksi miksi siitä pitäisi osata 4/5 osaa vähentää, tai mitään muutakaan. Kulu muiden joukossa.

Täällä meillä pääomalle on tuottovaatimus, vaikka sukutilalla ollaan. Se on ihan faktaa että kaikilla on eri lähtökohdat, samoin kaikilla on erillaiset laskentatavatkin, jos niitä nyt on laisinkaan.
No joo, vähän ehkä kärkevästi muotoiltu. Itselle ei homma sovi, koska en ole mikään SAS, ja päiväsaannot ovat surkeita. Harrastettu on. Liikunnan ja työn laadun kannalta lienee kuitenkin ihan hyvääkin hommaa jos aikaa siihen on.

Postauksen pointti oli kuitenkin ensimmäisellä virkkeellä, jos vieras, tai vieras moto tekee, ei ole hankintatyötä silloin.

Metsävähennyksen saa vapaasti jättää hyödyntämättä. Pääomavero kaiketi kilisee valtion kassaan, joten kaikki me siitä hyödymme. Itse otan rahan mielummin omaan käyttöön. Maksellaan takaisin jos joskus tarve tulee, tuskin tulee.
Se, että onko tämä tämmöinen verotuksessa tarkoitettua hankintatyötä, on vähän niin ja näin.

Koko hankintakauppa on kurjaa puuhaa. Lyhyellä tähtäimellä on suorastaan hölmöä. Metsävähennystä jos on, niin ei kai kukaan perus laiska sahaan tartu?
Onko nuo hyvät?
No ei ole. Olisi pitänyt olla viissiipiset Kvernelandit, niillä olisi kyntäneet vielä lapsenlapsetkin.

Meidän talossa ollut elinaikanani sekä ruotsalaisia että norjalaisia auroja, ja kahden sukupolven pituisella kokemuksella ollaan todettu, että kyllä norskit osaavat kestävien aurojen teon huomattavasti naapureita paremmin.

Yhden sukupolven kokemuksella sanoisin että ruotsalaiset on kestävämmät ja muutenkin enemmän mieleen. Hitsailua ei ole kaivannut kumpaisetkaan. Ruotsalaisissa ”miinuksena” enemmän nippoja ja niin ollen hitaammat rasvata, norjalaisissa taas hunommat leikkurit joissa ei jousitusta. Laakereitakin näihin joutuu vaihtamaan, toisin kuin ruotsalaisiin. Lisäksi lehtijouset on tietysti yksinkertaisemmat, mutta joskus täydelläkin setillä (+4) antoi periksi. Hydrauliikalla saa painetta niin ettei tiukassakaan savessa niiaa. Mutulla punaisia kärkiä vaihdettiin useammin.

Ehkä sitten seuraavan sukupolven aikana väri vaihtuu.
Kasvintuotanto / Vs: Kuivuus
: 09.08.18 - klo:09:57
Ja poliitikot puhuu ilmastonmuutoksesta ja päästötavoitteista. Tavoitteet täyttyisi helposti jos 20% suomen peltoalasta metsitettäisiin ja 460 000 ha alkaisi sitoa hiiltä ja tuottaisi puuta metsäteollisuuden tarpeisiin.  Tästä vapaaehtoisesta toimenpiteestä maksettaisiin vaikka 10 vuoden tuki yhtenä pottina verovapaana suoraan tassuun. Tiedän paljon näitä 90-luvulta asti heinää kasvavia peltoja jotka ovat nähneet vain niittokoneen parin vuoden välein.
Tää 20% pitää sit kohdistaa 100% kohdentamisalueelle ja varsinkin rannikolle. Saadaan samalla itämeri puhtaaksi.

Sulla on jääny keskiviikon maaseutu lukematta. Nitraattitypen päätyminen itämereen on nykyisin hyvä asia.
Jos ikärajat ja sadonkorjuuvelvoite palaisivat, peltoa vapautuisi aktiivitiloille. 

Mutta kaiken paras olisi aktiivitilan määritteleminen oikeasti.  Mutta sitä rajoittaa virkamiesten omat sukutilat, joita "aktiiviviljelevät" Helsingistä käsin.

Ei tuota määritelmää pysty tekemään ikinä, ei millään periaatteella

Kaikenlaisten uusien määritelmien tekeminen ja niiden perusteella rahan jakaminen on eduksi ainoastaan maatalouden ympärillä pyörivän turhuuden hyvinvoinnille.

Tämä "uutinen" on luotu pohjustukseksi turvemaiden kyntökiellolle.
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 06.08.18 - klo:09:26
Perjantain maastulli sivu 8:

Sikamies kertoo : Rehuviljasta on pulaa koko Euroopassa ja etenkin itämeren ympärillä. Tuontiohrasta joutuu maksamaan jo nyt 210€ pihaan tuotuna.

Samalla sivulla australiassa oli varastettu 20 tonnin kaurat siilosta. lastin arvo oli runsaat 6000€. A'300€ tonni.


Mutta älkööt huoliko, puuromies on reilu ja myy sikamiehille ohraa 200€ kotihintaan niin kauan kuin tavaraa riittää.

Ei käy naapurikauppa 200 eurolla. Koska tukien arvo 4 t sadosta olisi eläintilan omassa käytössä noin 150 euroa tonni. Eli 50-80 euroa tonni naapurin kuoppaan kipattuna, hyvä jos  sitäkään kehtaa pyytää.

-SS-

Nyt ei ymmärrä SS:n laskutapaa.. Mistä sä ton 150e repäsit? Entä ton 50-80e? Ei ymmärrä ei...

Eli jos nyt lähestytään 200 euron markkinahintaa, niin tuo seuraavassa tehty aikaisempi laskelma muuttuu siten, että viljanviljelijä saisi suoraan käyttöön myynnillä laskuttaa kohtuulliset 50 euroa, tai jopa 80 euroa. Huom oletan, ettei saada 5 tonnin satoa vaan vain 4 tonni sato. Tuntuiko tuo 80 euroa nyt sitten jo liian suurelta ?

Tosiasiassa ongelma ei ole ohran tai kauran hinta. Maailmanmarkkinahinta ohralla näkyy olevan 115 euroa metrijärjestelmän tonnilta. Kauran 140-150 euroa tonnilta. Mutta koska rehunkäyttäjä ei nyt saa omasta pellostaan riittävästi rehua, hän tarvitsee ostorehussa mukana myös tuet, koska toisen viljelemänä tuet menevät muille, ja sehän on aivan väärin, eikö.

Esimerkiksi eläintilan ohra, viidentonnin sadosta tukitaso on 100€/tonni. Eli rehua ostava tila ajattelee, että ohra tarvitsisi saada hintaan maailmanmarkkinahinta - saamatta jäänyt tuki = 15 euroa tonni. Eli ohran maailmanmarkkinahinnan tasolla 100 euroa vilja pitäisi antaa ilmaiseksi käyttäjälle, jotta kauppa ei olisi epäoikeudenmukainen.

Emme halua aiheuttaa lisäkriisiytymistä rehun ostajille. Siksi suosittelen jauholakkeja varmistamaan, että ohrakuormat menevät vientiin, ei kotimaahan.

Tai jotain.

-SS-
Edelleen ei aukene. Ilmeisesti jotenkin yrität selittää, että tuet pitäisi saada myös ostetun viljan mukana. Empä ole vielä tuollaiseen laskutapaan aiemmin törmännyt. Olkoon miten on, mutta tuollainen 200e/tn on sellainen hinta, että mikäli sianhintaan ei tule äkkiä jotain korotusta niin vain hölmöt ja laskutaidottomat jatkavat elukoiden pitoa. Silloin teidän on syytäkin toivoa, että saatte viljanne vientiin.

Jos nyt jotenkin haluaa tuota rehun hintaa ajatella niin oman rehun viljelyllä saa tavallaan paremman hinnan olettaen, että sen rehun tuotantokustannus ei ole hintaan nähden liian korkea tai siis korkeampi kuin siitä saatava hinta. Itse olen ainakin aiemmin ajatellut, että mahdollisimman paljon pitää itse viljellä rehuviljaa siitä on tähän asti saanut parhaimman hinnan syöttämällä sen eläinten läpi. Tilanne jossa kaiken joutuu ostamaan markkinahintaan niin siinä häviää sen tuotantokustannuksen ja ostohinnan erotuksen. Se, että saako erotuksen sitten katettua myymällä parempaa tavaraa teollisuudelle, esim mallasohrana ja ostamalla rehuohraa tilalle onkin sitten eri asia. Itse en ole tuota koskaan laskenut, kun ei ole yleisesti tavara ollut sellaista, että kelpaisi muuhun kuin rehuksi. Eläinten on silti pystyttävä "maksamaan" se markkinahintainen vilja, jos näin ei ole niin ainakin itseltä loppuu silloin eläinten pito. Nyt se hetki alkaa olla käsillä kun rehuohra vain nousee. Täytyy varmaan nämä viimeiset elukat syötellä vehnällä ja kauralla, kun ovat halvempia.

Papananpyörittelijän tapa laskea. Toisen lohkoilta ei voi mennä paalaamaan heiniä elukoille ilmaiseksi, vaan pellon haltijan on luovutettava myös tuet tälle suurelle ja kauniille paalipellelle.
Säkö et ole kuullut laivoista jotka kelkkovat viljaa?
Kotimaista tuotantoa arvostetaan, varsinkin jos se on halvempaa kuin ulkomainen.

Tasatuki hehtaarille, niin viljellään sitä mistä paras tulos?

Totantosidonnainentuki pois ja lisää rahaa esim, suojavyöhyke, ypäristö yms. toimiin. Kyllä viljan hinta nousee ja huonoimpia peltoja ei tarvitse viljellä.
Jos tavoitteena on paras mahdollinen hinta, niin joku maatalousmaan myyjänä profiloitunut välittäjä apuun. Yleensä esim opkk.n ilmoitukset tavoittavat aika hyvän osan kiinnostuneista.

Tai jos intoa on niin lähiseudun lehdet, +oikotie ja etuovi.
Sivuja: [1] 2 3 ... 15