Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.
Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.
Tulot, ja menot myös. Saavat?
Yleisesti keskusteluun, ihmeellisiä pohdintoja.
Miksi tilan tuottavuus ei saisi olla suhteessa sama, koosta riippumatta?
Miljoonan tuki ja 1400ha eli 714e per ha. Onko kyseessä joku tietty tila, ja tarkoitus kenties yleistää jotain jostain syystä?
Hieman vähättelevästi arvioitu että 1000ha (ilmeisesti vilja-) tila työllistää osa-aikaisesti jonkun palkollisen ja urakkamiehen. Rahan tarvitsijat eivät vähene mihinkään, niiden rooli ketjussa on vain toisenlainen. Siihen rooliin tuskin liitty sama pitkämielisyys tyhjän tilin suhteen kuin sillä 100ha ”pien”viljelijällä.
Tai jotain-ko?
Onko jonkinlainen sääntö että maa kulkee suvussa eteenpäin vastikkeetta?
Meillä esimerkiksi isoisän isältään ostamat maat on ostettu edelleen, osa kahteen kertaan ja osa jo kolmanteenkin. Siitä syntyy korkovaade, enkä oikeen keksi miksi siitä pitäisi osata 4/5 osaa vähentää, tai mitään muutakaan. Kulu muiden joukossa.
Täällä meillä pääomalle on tuottovaatimus, vaikka sukutilalla ollaan. Se on ihan faktaa että kaikilla on eri lähtökohdat, samoin kaikilla on erillaiset laskentatavatkin, jos niitä nyt on laisinkaan.
No joo, vähän ehkä kärkevästi muotoiltu. Itselle ei homma sovi, koska en ole mikään SAS, ja päiväsaannot ovat surkeita. Harrastettu on. Liikunnan ja työn laadun kannalta lienee kuitenkin ihan hyvääkin hommaa jos aikaa siihen on.
Postauksen pointti oli kuitenkin ensimmäisellä virkkeellä, jos vieras, tai vieras moto tekee, ei ole hankintatyötä silloin.
Metsävähennyksen saa vapaasti jättää hyödyntämättä. Pääomavero kaiketi kilisee valtion kassaan, joten kaikki me siitä hyödymme. Itse otan rahan mielummin omaan käyttöön. Maksellaan takaisin jos joskus tarve tulee, tuskin tulee.
Se, että onko tämä tämmöinen verotuksessa tarkoitettua hankintatyötä, on vähän niin ja näin.
Koko hankintakauppa on kurjaa puuhaa. Lyhyellä tähtäimellä on suorastaan hölmöä. Metsävähennystä jos on, niin ei kai kukaan perus laiska sahaan tartu?
Onko nuo hyvät?
No ei ole. Olisi pitänyt olla viissiipiset Kvernelandit, niillä olisi kyntäneet vielä lapsenlapsetkin.
Meidän talossa ollut elinaikanani sekä ruotsalaisia että norjalaisia auroja, ja kahden sukupolven pituisella kokemuksella ollaan todettu, että kyllä norskit osaavat kestävien aurojen teon huomattavasti naapureita paremmin.
Yhden sukupolven kokemuksella sanoisin että ruotsalaiset on kestävämmät ja muutenkin enemmän mieleen. Hitsailua ei ole kaivannut kumpaisetkaan. Ruotsalaisissa ”miinuksena” enemmän nippoja ja niin ollen hitaammat rasvata, norjalaisissa taas hunommat leikkurit joissa ei jousitusta. Laakereitakin näihin joutuu vaihtamaan, toisin kuin ruotsalaisiin. Lisäksi lehtijouset on tietysti yksinkertaisemmat, mutta joskus täydelläkin setillä (+4) antoi periksi. Hydrauliikalla saa painetta niin ettei tiukassakaan savessa niiaa. Mutulla punaisia kärkiä vaihdettiin useammin.
Ehkä sitten seuraavan sukupolven aikana väri vaihtuu.
Ja poliitikot puhuu ilmastonmuutoksesta ja päästötavoitteista. Tavoitteet täyttyisi helposti jos 20% suomen peltoalasta metsitettäisiin ja 460 000 ha alkaisi sitoa hiiltä ja tuottaisi puuta metsäteollisuuden tarpeisiin. Tästä vapaaehtoisesta toimenpiteestä maksettaisiin vaikka 10 vuoden tuki yhtenä pottina verovapaana suoraan tassuun. Tiedän paljon näitä 90-luvulta asti heinää kasvavia peltoja jotka ovat nähneet vain niittokoneen parin vuoden välein.
Tää 20% pitää sit kohdistaa 100% kohdentamisalueelle ja varsinkin rannikolle. Saadaan samalla itämeri puhtaaksi.
Sulla on jääny keskiviikon maaseutu lukematta. Nitraattitypen päätyminen itämereen on nykyisin hyvä asia.
Jos ikärajat ja sadonkorjuuvelvoite palaisivat, peltoa vapautuisi aktiivitiloille.
Mutta kaiken paras olisi aktiivitilan määritteleminen oikeasti. Mutta sitä rajoittaa virkamiesten omat sukutilat, joita "aktiiviviljelevät" Helsingistä käsin.
Ei tuota määritelmää pysty tekemään ikinä, ei millään periaatteella
Kaikenlaisten uusien määritelmien tekeminen ja niiden perusteella rahan jakaminen on eduksi ainoastaan maatalouden ympärillä pyörivän turhuuden hyvinvoinnille.
Tämä "uutinen" on luotu pohjustukseksi turvemaiden kyntökiellolle.
Perjantain maastulli sivu 8:
Sikamies kertoo : Rehuviljasta on pulaa koko Euroopassa ja etenkin itämeren ympärillä. Tuontiohrasta joutuu maksamaan jo nyt 210€ pihaan tuotuna.
Samalla sivulla australiassa oli varastettu 20 tonnin kaurat siilosta. lastin arvo oli runsaat 6000€. A'300€ tonni.
Mutta älkööt huoliko, puuromies on reilu ja myy sikamiehille ohraa 200€ kotihintaan niin kauan kuin tavaraa riittää.
Ei käy naapurikauppa 200 eurolla. Koska tukien arvo 4 t sadosta olisi eläintilan omassa käytössä noin 150 euroa tonni. Eli 50-80 euroa tonni naapurin kuoppaan kipattuna, hyvä jos sitäkään kehtaa pyytää.
-SS-
Nyt ei ymmärrä SS:n laskutapaa.. Mistä sä ton 150e repäsit? Entä ton 50-80e? Ei ymmärrä ei...
Eli jos nyt lähestytään 200 euron markkinahintaa, niin tuo seuraavassa tehty aikaisempi laskelma muuttuu siten, että viljanviljelijä saisi suoraan käyttöön myynnillä laskuttaa kohtuulliset 50 euroa, tai jopa 80 euroa. Huom oletan, ettei saada 5 tonnin satoa vaan vain 4 tonni sato. Tuntuiko tuo 80 euroa nyt sitten jo liian suurelta ?
Tosiasiassa ongelma ei ole ohran tai kauran hinta. Maailmanmarkkinahinta ohralla näkyy olevan 115 euroa metrijärjestelmän tonnilta. Kauran 140-150 euroa tonnilta. Mutta koska rehunkäyttäjä ei nyt saa omasta pellostaan riittävästi rehua, hän tarvitsee ostorehussa mukana myös tuet, koska toisen viljelemänä tuet menevät muille, ja sehän on aivan väärin, eikö.
Esimerkiksi eläintilan ohra, viidentonnin sadosta tukitaso on 100€/tonni. Eli rehua ostava tila ajattelee, että ohra tarvitsisi saada hintaan maailmanmarkkinahinta - saamatta jäänyt tuki = 15 euroa tonni. Eli ohran maailmanmarkkinahinnan tasolla 100 euroa vilja pitäisi antaa ilmaiseksi käyttäjälle, jotta kauppa ei olisi epäoikeudenmukainen.
Emme halua aiheuttaa lisäkriisiytymistä rehun ostajille. Siksi suosittelen jauholakkeja varmistamaan, että ohrakuormat menevät vientiin, ei kotimaahan.
Tai jotain.
-SS-
Edelleen ei aukene. Ilmeisesti jotenkin yrität selittää, että tuet pitäisi saada myös ostetun viljan mukana. Empä ole vielä tuollaiseen laskutapaan aiemmin törmännyt. Olkoon miten on, mutta tuollainen 200e/tn on sellainen hinta, että mikäli sianhintaan ei tule äkkiä jotain korotusta niin vain hölmöt ja laskutaidottomat jatkavat elukoiden pitoa. Silloin teidän on syytäkin toivoa, että saatte viljanne vientiin.
Jos nyt jotenkin haluaa tuota rehun hintaa ajatella niin oman rehun viljelyllä saa tavallaan paremman hinnan olettaen, että sen rehun tuotantokustannus ei ole hintaan nähden liian korkea tai siis korkeampi kuin siitä saatava hinta. Itse olen ainakin aiemmin ajatellut, että mahdollisimman paljon pitää itse viljellä rehuviljaa siitä on tähän asti saanut parhaimman hinnan syöttämällä sen eläinten läpi. Tilanne jossa kaiken joutuu ostamaan markkinahintaan niin siinä häviää sen tuotantokustannuksen ja ostohinnan erotuksen. Se, että saako erotuksen sitten katettua myymällä parempaa tavaraa teollisuudelle, esim mallasohrana ja ostamalla rehuohraa tilalle onkin sitten eri asia. Itse en ole tuota koskaan laskenut, kun ei ole yleisesti tavara ollut sellaista, että kelpaisi muuhun kuin rehuksi. Eläinten on silti pystyttävä "maksamaan" se markkinahintainen vilja, jos näin ei ole niin ainakin itseltä loppuu silloin eläinten pito. Nyt se hetki alkaa olla käsillä kun rehuohra vain nousee. Täytyy varmaan nämä viimeiset elukat syötellä vehnällä ja kauralla, kun ovat halvempia.
Papananpyörittelijän tapa laskea. Toisen lohkoilta ei voi mennä paalaamaan heiniä elukoille ilmaiseksi, vaan pellon haltijan on luovutettava myös tuet tälle suurelle ja kauniille paalipellelle.
Säkö et ole kuullut laivoista jotka kelkkovat viljaa?
Kotimaista tuotantoa arvostetaan, varsinkin jos se on halvempaa kuin ulkomainen.
Tasatuki hehtaarille, niin viljellään sitä mistä paras tulos?
Totantosidonnainentuki pois ja lisää rahaa esim, suojavyöhyke, ypäristö yms. toimiin. Kyllä viljan hinta nousee ja huonoimpia peltoja ei tarvitse viljellä.
Jos tavoitteena on paras mahdollinen hinta, niin joku maatalousmaan myyjänä profiloitunut välittäjä apuun. Yleensä esim opkk.n ilmoitukset tavoittavat aika hyvän osan kiinnostuneista.
Tai jos intoa on niin lähiseudun lehdet, +oikotie ja etuovi.
Sainpa veljeni kanssa puoliksi lahjoituksena hieman metsää ja metsävähennystä ei siirtynyt mukana. Ala oli sen verta pieni ettei edes metsälahjavähennystä muodostunut.
Tein pieniä laskutoimituksia ja totesin järjestelmässä olevan jonkin sortin porsaanreikä. Oletetaan puolikkaan arvoksi 100k€(lahjoitusarvo). Vuoden omistuksen jälkeen myyn oman puolikkaani veljelleni 100k€ ja hän sitten myy minulle minun puolikkaani 100k€. Tuostahan menee varainsiirtovero 4% eli 4000€/nuppi. Pääomaveroa ei mene, koska luovutusvoittoa ei synny ja omistusaika on ollut riittävän pitkä.
Tässä kohtaa on siis syntynyt käytettävää metsävähennystä molemmille 62,4k€ (60%x100k€+4k€). 30% pääomaverotulokannalla tuo tekisi 18720€ veroetua eli käytännössä kun huomio tuon maksetun varainsiirtoveron niin vähemmän maksettavia veroja 14720€ per nuppi.
Kyseessä sukutila jota ei ole tarkoitus koskaan myydä pois.
Onko tuo laskelmani ihan pielessä ja mihin tuollainen kikkailu kaatuu?
Nopeasti ajatellen luovutusvoittoa syntyy 100ke ja siitä verot jos hankintahinta 0e eikä muita muutoksia ole tapahtunut.
Ketä varten ne suunitelmat siis ”pitää olla tulostettuna”?
Itselle se suunitelma on tarkoitettu, eikä missään varmastikaan lue ettei sitä näytöltä saa lukea.
Itsellä on kaikki excelissä, kun on vaan nopein sinne tehdä.
Miten tulostuspäivä voi olla liian myöhäinen?
Tuet tulee olla haettuna 15.6. ja pellot kylvössä kuluvan kuun loppuun mennessä. Excel ja runttupaperi kelpaavat tarkastukseen myös, kunhan kaikki tarvittava data on nistä luettavissa.
Mikä näistä on maan rakenteen kannalta paras vaihtoehto? Onko missään ollut rengastestiä?
Semmoista on sanottu, että ilmatilaltaan suurin rengas olisi maan rakenteen kannalta paras vaihtoehto. Koska renkaassa oleva ilma kantaa koneen ja mitä suurempi ilmatila sitä pienempää painetta voi käyttää. Tuo kyllä edellyttää myös että renkaan sallittu alin paine on olematttoman pieni.
Ei se ilma konetta kanna, pitää vaan kumin muotissaan. Suurin mahdollinen pinta-ala maakosketukseen tiivistää oman logiikan mukaan niukimmin.
Kyllä aikaisimmat kylvöt alkavat kellastua myös parhaiten, kun juuri pääsee vain siitä parin sentin halkeamasta alas.
Tärkeintä onnistumisessa on maalaji, jonka taitava viljelijä on rakentanut omin käsin itselleen,
ja siitä todellakin voi, ja kannattaa olla ylpeä. Etukäteen viisaana, olisi itsekin pitänyt muuttaa nuo
kellanvalkoisest savikot turvehietamaiksi.
-SS-
Mitenkä se täällä pohjoisessa sitten on niin, että mitä savisempi maa, niin sen paremmin se on kestänyt kuivuuden?
Turvemaat nimittäin on kuihtuneet aivan täysin, eikä nämä sateet enään satoa pelastaneet.
Näinhän se kai aika pitkälle on, vaikka yleensä aina väärässä oletkin. Savi pitää kosteutta ihan hyvin, kun oikeen kuivuus iskee. Tämmöset lyhyet poudat sekottaa SaviSeniorin pään. Muokaamaton kynnös ja kultivointi toki kuivuu kylvö kelvottomaksi, ja siitä se minuuttisavi tulee. Itselläkin 10% savikoista on hyviä, muissa muokkaus liian aikaisin tai liian myöhään. Tuo hyvä kymmenys kestää kuivaa vielä kuukauden hyvinkin.
