Luomureetta tuotti 4 t/ha Sauvossa. Se kertoo aika hyvin Reetan kenttäkelpoisuudesta nollakemikaaliviljelyssä. Samalla alueella puitiin Performer-hybridiruista noin 6 t satoa. Jos ajattelee panostusta ja lannoitusta, mitä kuuden tonnin hybridiruissatoon on tarpeen ollut, jää hybridi toiseksi tuolle luomurukiille, vaikka hinta olisi sama. 600 kg moniravinteista Y-lannosta ja salpietaria, saako 250 eurolla, ja viisikymppiä menee ruiskutuksiin ja siemenen lisähintaan.

Puhumattakaan siitä, mitä merkitsee hybridikauden 30% määrällinen lisätuotanto, 30% alempaa hintaa ?


MT 28.7. Reetta luomuruiskasvusto oli puhdas, aika samanlaista oli täälläkin päin, ohdaketta lukuun ottamatta.

-SS-

Nollakemikaali muttei nollapanostus?
Arvailen vain, karjanlantaa syksyllä, lumulantaa pussista/tankista keväällä. Esikasvina apilanurmi jolla ei  myyntiarvoa....?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.07.21 - klo:12:52

Luomureetta tuotti 4 t/ha Sauvossa. Se kertoo aika hyvin Reetan kenttäkelpoisuudesta nollakemikaaliviljelyssä. Samalla alueella puitiin Performer-hybridiruista noin 6 t satoa. Jos ajattelee panostusta ja lannoitusta, mitä kuuden tonnin hybridiruissatoon on tarpeen ollut, jää hybridi toiseksi tuolle luomurukiille, vaikka hinta olisi sama. 600 kg moniravinteista Y-lannosta ja salpietaria, saako 250 eurolla, ja viisikymppiä menee ruiskutuksiin ja siemenen lisähintaan.

Puhumattakaan siitä, mitä merkitsee hybridikauden 30% määrällinen lisätuotanto, 30% alempaa hintaa ?


MT 28.7. Reetta luomuruiskasvusto oli puhdas, aika samanlaista oli täälläkin päin, ohdaketta lukuun ottamatta.

-SS-

Nollakemikaali muttei nollapanostus?
Arvailen vain, karjanlantaa syksyllä, lumulantaa pussista/tankista keväällä. Esikasvina apilanurmi jolla ei  myyntiarvoa....?

Kasvinsuojelukemikaaleilla se sato tehdään, maassa olevat varastoravinteet kyllä riittävät yllättävän pitkään rukiille. Kuvan lakoontumattomasta kasvustosta voi päätellä, että typpitaso on ollut jopa alle 50-60 kg. Koska 80 kg lakoonnutti jo läiskittäin (10-15%). Eikä meillä tullut sitä 30-40 mm sadetta silloin edellisellä sateella. Vain 15 mm.

Aika vaikea on monen myöntää, että kun vaan lakkaa touhuamasta sillä populaatioruislohkolla ahdistuneesti, ruis tuottaa sen saman oikeastaan joka vuosi, säistä ja pelloista riippumatta. Keskisatoon saa keinolannoituksella, korrenlyhentäjillä ja parin kierroksen tautiaineilla  tonnin lisää, ja mikä on todellinen viljan lisätuotto ? Kuivattuna ja rahdattuna ehkä satasen ? Jääkö nettona mitään. Edes kahdesta tonnista ?

Apila ja herne nyt ovat luomuun kuuluvia, samoin lantapaketti syksyllä,  voihan sitä hernekasvustoa - tai kuminaa - tai aikaista rypsi-apilakasvustoa pitää esikasvina tavanomainenkin viljelijä. Kaikista noista ainakin  tulee tavanomaisessa viljelyssä myytävää satoa, jos ja kun käyttää kasvinsuojelua.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: wtf - 29.07.21 - klo:13:59

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.07.21 - klo:12:52

Luomureetta tuotti 4 t/ha Sauvossa. Se kertoo aika hyvin Reetan kenttäkelpoisuudesta nollakemikaaliviljelyssä. Samalla alueella puitiin Performer-hybridiruista noin 6 t satoa. Jos ajattelee panostusta ja lannoitusta, mitä kuuden tonnin hybridiruissatoon on tarpeen ollut, jää hybridi toiseksi tuolle luomurukiille, vaikka hinta olisi sama. 600 kg moniravinteista Y-lannosta ja salpietaria, saako 250 eurolla, ja viisikymppiä menee ruiskutuksiin ja siemenen lisähintaan.

Puhumattakaan siitä, mitä merkitsee hybridikauden 30% määrällinen lisätuotanto, 30% alempaa hintaa ?


MT 28.7. Reetta luomuruiskasvusto oli puhdas, aika samanlaista oli täälläkin päin, ohdaketta lukuun ottamatta.

-SS-

Nollakemikaali muttei nollapanostus?
Arvailen vain, karjanlantaa syksyllä, lumulantaa pussista/tankista keväällä. Esikasvina apilanurmi jolla ei  myyntiarvoa....?

Kasvinsuojelukemikaaleilla se sato tehdään, maassa olevat varastoravinteet kyllä riittävät yllättävän pitkään rukiille. Kuvan lakoontumattomasta kasvustosta voi päätellä, että typpitaso on ollut jopa alle 50-60 kg. Koska 80 kg lakoonnutti jo läiskittäin (10-15%). Eikä meillä tullut sitä 30-40 mm sadetta silloin edellisellä sateella. Vain 15 mm.

Aika vaikea on monen myöntää, että kun vaan lakkaa touhuamasta sillä populaatioruislohkolla ahdistuneesti, ruis tuottaa sen saman oikeastaan joka vuosi, säistä ja pelloista riippumatta. Keskisatoon saa keinolannoituksella, korrenlyhentäjillä ja parin kierroksen tautiaineilla  tonnin lisää, ja mikä on todellinen viljan lisätuotto ? Kuivattuna ja rahdattuna ehkä satasen ? Jääkö nettona mitään. Edes kahdesta tonnista ?

Apila ja herne nyt ovat luomuun kuuluvia, samoin lantapaketti syksyllä,  voihan sitä hernekasvustoa - tai kuminaa - tai aikaista rypsi-apilakasvustoa pitää esikasvina tavanomainenkin viljelijä. Kaikista noista ainakin  tulee tavanomaisessa viljelyssä myytävää satoa, jos ja kun käyttää kasvinsuojelua.

-SS-

Etsi tekstistä ristiriidat
Rukiin hinta oli yli 200 viimeiksi kai kaksi vuotta sitten. Syy huonoon (160) hintaan löytyy tietysti pro ruis -liikkeestä?

Rukiin hinta oli yli 200 viimeiksi kai kaksi vuotta sitten. Syy huonoon (160) hintaan löytyy tietysti pro ruis -liikkeestä?

No mistäpä muustakaan ? Leipä- ja rehurukiin hinta on 10 vuoden aikana ollut Puolassa ja Pohjois-Saksassa suunnilleen tasaisen sama,  vasta vuonna 2021 on hinta noussut 130 - 175 euroon. Vain Suomessa on tapahtunut voimakas rukiinviljelyn satotason ja pinta-alan hyppäys hybridien ja ns. intensiivisen rukiinviljelyn muodossa. Rukiin hinta kun on leipävehnään verrattuna alempi "maailmanmarkkinoilla", niin nyt vain saimme sen maailmanmarkkinahinnan rukiille, mitään paikallista itämerivähennystä ei edes tuohon tarvita. Leipävehnällä näyttäisi olevan parempi hintapolitiikka, vaikka olisi 50 euron itämerivähennys. Muistan että hetken aikaa yritettiin sumuttaa sillä, että rukiista saisi "takuuhinnan" vehnän  hinnasta laskettuna.

-SS-

Tänään kuminat pois.
Ceylon on vielä jyvältään pehmeä ja vihreää paljon. Vielä viikko sitten epäilin kuminan ja syysvehnän valmistuvan samaan aikaan.

Lainaus käyttäjältä: wtf - 29.07.21 - klo:15:36

Rukiin hinta oli yli 200 viimeiksi kai kaksi vuotta sitten. Syy huonoon (160) hintaan löytyy tietysti pro ruis -liikkeestä?

No mistäpä muustakaan ? Leipä- ja rehurukiin hinta on 10 vuoden aikana ollut Puolassa ja Pohjois-Saksassa suunnilleen tasaisen sama,  vasta vuonna 2021 on hinta noussut 130 - 175 euroon. Vain Suomessa on tapahtunut voimakas rukiinviljelyn satotason ja pinta-alan hyppäys hybridien ja ns. intensiivisen rukiinviljelyn muodossa. Rukiin hinta kun on leipävehnään verrattuna alempi "maailmanmarkkinoilla", niin nyt vain saimme sen maailmanmarkkinahinnan rukiille, mitään paikallista itämerivähennystä ei edes tuohon tarvita. Leipävehnällä näyttäisi olevan parempi hintapolitiikka, vaikka olisi 50 euron itämerivähennys. Muistan että hetken aikaa yritettiin sumuttaa sillä, että rukiista saisi "takuuhinnan" vehnän  hinnasta laskettuna.

-SS-

Nyt unohdit etsiä ristiriitaisuudet?
”Kasvinsuojelukemikaaleilla sato tehdään”, ”50e/ha - 1000-2000kg sadonlisää - ei kannata”.
Luomupanostukset kuuluu luomuun - ei kuluja vs. normaaliviljelyn kulut yhteenlaskettuna, ei varmaankaan kuulu normaaliviljelyyn?

Siinä helpoimmat, lisää löytyy kyllä.

Kukin tyylillään, en ole luomua vastaan, ennemminkin arvostan. Se kun ei ole helpoin tie.

Ei ohorakaan ihan paskaa ainakaan joka lohkolla ole. Sanoisin että Luken arvio 10% sadon menetyksistä voi olla lähempänä kuin yleisesti puheessa ollut "puolet normista".  Yhdeltä yleensä märkyydestä kärsivältä lohkolta taisi tulla Verttiä enemmän kuin ohraa ikinä. Tosin saattaa olla paras lohko ...

Täällä näyttäisi märimmät lohkot hukkuneet juhannusviikolla ja kuivimmat joutuneet nyt pystyyn,mutta välimaastot näyttää hyviltä.

Ceylonit on laarissa, hlp 80, valkuainen 11,2, sakoluku hyvä. Satoa tuli joku 5,2-5,4 tonnia/ha. Olen tyytyväinen tulokseen ottaen huomioon että laiskottelin syksyllä ja kultivoin kynnön sijaan plus että oli syksyllä märkää ja kesällä melkoisen kuivaa. Valkuainen vaan ihmetyttää kun ajoin keväälläkin kahteen otteeseen typpeä ja kasvustoa ei tuon enempää ollut syömässä sitä. Varmaan tuosta pintalevityksestä häipyy osa taivaan tuuliin ennen kun sulaa maahan.
Onko joku saanut syysvehnästä sekä satoa että valkuaisen yli 12%:n koskaan, niinkun samaan aikaan?

Tänään kuminat pois.
Ceylon on vielä jyvältään pehmeä ja vihreää paljon. Vielä viikko sitten epäilin kuminan ja syysvehnän valmistuvan samaan aikaan.

Puolassa ja Saksassa on sellaisia peltoja, ettei ne kasva oikein mitään muuta kuin ruista. Saksassa karjatilat kasvattavat ruista vartavasten lehmien väkirehuksi. Nykyisin monet suomalaisetkin ruokintatietäjät sallivat rukiin käytön naudoilla. Rehukäyttö tasaisi rukiin hintaa, kun kulutus kasvaisi.
Hybridin yksi suuri etu on myös sakoluvun kesto. viimevuosinahan on ollut pulaa huonosakoisesta rukiista.

Puolassa ja Saksassa on sellaisia peltoja, ettei ne kasva oikein mitään muuta kuin ruista. Saksassa karjatilat kasvattavat ruista vartavasten lehmien väkirehuksi. Nykyisin monet suomalaisetkin ruokintatietäjät sallivat rukiin käytön naudoilla. Rehukäyttö tasaisi rukiin hintaa, kun kulutus kasvaisi.
Hybridin yksi suuri etu on myös sakoluvun kesto. viimevuosinahan on ollut pulaa huonosakoisesta rukiista.

Hybridiruisbuumin takia myllyt tuovat rehuruista Puolasta. Lähes 300 sakoinen isojyväinen ja vähäkuorinen pullaruis ei  yksinomaan käy näkkäreihin tai reikäleipiin, kuulemma.

-SS-

Hybridiruisbuumin takia myllyt tuovat rehuruista Puolasta. Lähes 300 sakoinen isojyväinen ja vähäkuorinen pullaruis ei  yksinomaan käy näkkäreihin tai reikäleipiin, kuulemma.

-SS-

Eikä mämmiin.

Pettymys oli nyt Ceylon,  satotaso jotain 4-4,5 t/ha, aukkoinen kasvusto, hlp 76 kg,  jyvä surkean pientä. Sai vieläpä enemmän typpeä kuin viime vuonna, silti silloin satotaso yli 6 t/ha.
Valkuaisesta ei vielä tietoa.

Ceylonit on laarissa, hlp 80, valkuainen 11,2, sakoluku hyvä. Satoa tuli joku 5,2-5,4 tonnia/ha. Olen tyytyväinen tulokseen ottaen huomioon että laiskottelin syksyllä ja kultivoin kynnön sijaan plus että oli syksyllä märkää ja kesällä melkoisen kuivaa. Valkuainen vaan ihmetyttää kun ajoin keväälläkin kahteen otteeseen typpeä ja kasvustoa ei tuon enempää ollut syömässä sitä. Varmaan tuosta pintalevityksestä häipyy osa taivaan tuuliin ennen kun sulaa maahan.
Onko joku saanut syysvehnästä sekä satoa että valkuaisen yli 12%:n koskaan, niinkun samaan aikaan?

Lainaus käyttäjältä: taneli - 29.07.21 - klo:22:58

Tänään kuminat pois.
Ceylon on vielä jyvältään pehmeä ja vihreää paljon. Vielä viikko sitten epäilin kuminan ja syysvehnän valmistuvan samaan aikaan.

Viime vuonna tiedän ceylonista saadun 7 tn paikkeilla ja valkuainem jonkin matkaa yli 12.. typpimäärä jotain muuta kuin mitä sallitaan. Ei karjanlantaa..

Lainaus käyttäjältä: Make - 30.07.21 - klo:20:42

Puolassa ja Saksassa on sellaisia peltoja, ettei ne kasva oikein mitään muuta kuin ruista. Saksassa karjatilat kasvattavat ruista vartavasten lehmien väkirehuksi. Nykyisin monet suomalaisetkin ruokintatietäjät sallivat rukiin käytön naudoilla. Rehukäyttö tasaisi rukiin hintaa, kun kulutus kasvaisi.
Hybridin yksi suuri etu on myös sakoluvun kesto. viimevuosinahan on ollut pulaa huonosakoisesta rukiista.

Hybridiruisbuumin takia myllyt tuovat rehuruista Puolasta. Lähes 300 sakoinen isojyväinen ja vähäkuorinen pullaruis ei  yksinomaan käy näkkäreihin tai reikäleipiin, kuulemma.

-SS-

Eikö Nollapanos-Reetalle olisi siis hyvät markkinat?

Eikö Nollapanos-Reetalle olisi siis hyvät markkinat?

Nollapanos-Reetasta on itse asiassa vaikea saada matalasakoista tavaraa, muuten kuin tahallaan sateeseen jättämällä, koska se valmistuu jo kesän helteisiin. Silloin kun Reettaan alkaa panostamaan yli 200€:n hintaa / ja 5 tonnin satoa vastaavasti, silloin todellisuus on tätä:


2008, Riihi noin 4500 kg/ha



2012, Reetta, paras populaatioruissato jonka olen puinut, 4800 kg/ha

Näistä  2008 meni keskimäärin 95 sakolukuun. 2012 sakoluku oli 150 tienoilla. Heikkolaatuisen rukiin markkinoita ei todellisuudessa kuitenkaan ole, siitä pitää proruiskerho tuontiosastoineen huolen, Puolasta on useimpina vuosina saanut heikkolaatuisempaa rehuruista edullisemmin kuin koskaan Suomesta, eikä Suomessa ole "rehurukiin" hinnoittelussa ainakaan viljelijälle ollut mitään insentiiviä tahallaan jättää itämään peltoon.

Eli niin kuin sanoin, eikä asiassa siis ole ristiriitaa, rukiin lannoitus ja kemikaalipanostus ovat toisistaan riippuvaiset, siksi luomu- eikä kesantorukiille ei kannata alkaa ostaa runsaasti pintalevitettäviä runsastyppisiä lannoitteita ja/tai hivenaineita ym. , koska kemiallista kasvunsäädettä ei ole käytettävissä. Samoin vasta tautiaineet mahdollistavat koko satopotentiaalin ja koko lannoituksen hyväksikäytön. Tämä onnistuu hybridillä, parhaimmillaan puinti on kuin vahvakortista kasitonnariohraa leikkaisi. Hybridin vajaa ravinnepaketti (= harvahko heikosti kukkiva kasvusto ) aiheuttaa torajyväongelman, ja se värilajittelu on taas sen 20 euroa lisää hinnasta pois.

Eli peite- ja kerääjäkasvina ruis on paras, sato menköön uuden siemenen valmisteluun ja loput polttoon. Ja rukiinviljely on taas hauskaa, ja helppoakin !

-SS-