Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 15

Viestit - wtf

Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 21
: 31.07.21 - klo:08:32
Puolassa ja Saksassa on sellaisia peltoja, ettei ne kasva oikein mitään muuta kuin ruista. Saksassa karjatilat kasvattavat ruista vartavasten lehmien väkirehuksi. Nykyisin monet suomalaisetkin ruokintatietäjät sallivat rukiin käytön naudoilla. Rehukäyttö tasaisi rukiin hintaa, kun kulutus kasvaisi.
Hybridin yksi suuri etu on myös sakoluvun kesto. viimevuosinahan on ollut pulaa huonosakoisesta rukiista.

Hybridiruisbuumin takia myllyt tuovat rehuruista Puolasta. Lähes 300 sakoinen isojyväinen ja vähäkuorinen pullaruis ei  yksinomaan käy näkkäreihin tai reikäleipiin, kuulemma.

-SS-

Eikö Nollapanos-Reetalle olisi siis hyvät markkinat?
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 21
: 30.07.21 - klo:08:15
Rukiin hinta oli yli 200 viimeiksi kai kaksi vuotta sitten. Syy huonoon (160) hintaan löytyy tietysti pro ruis -liikkeestä?

No mistäpä muustakaan ? Leipä- ja rehurukiin hinta on 10 vuoden aikana ollut Puolassa ja Pohjois-Saksassa suunnilleen tasaisen sama,  vasta vuonna 2021 on hinta noussut 130 - 175 euroon. Vain Suomessa on tapahtunut voimakas rukiinviljelyn satotason ja pinta-alan hyppäys hybridien ja ns. intensiivisen rukiinviljelyn muodossa. Rukiin hinta kun on leipävehnään verrattuna alempi "maailmanmarkkinoilla", niin nyt vain saimme sen maailmanmarkkinahinnan rukiille, mitään paikallista itämerivähennystä ei edes tuohon tarvita. Leipävehnällä näyttäisi olevan parempi hintapolitiikka, vaikka olisi 50 euron itämerivähennys. Muistan että hetken aikaa yritettiin sumuttaa sillä, että rukiista saisi "takuuhinnan" vehnän  hinnasta laskettuna.

-SS-
Nyt unohdit etsiä ristiriitaisuudet?
”Kasvinsuojelukemikaaleilla sato tehdään”, ”50e/ha - 1000-2000kg sadonlisää - ei kannata”.
Luomupanostukset kuuluu luomuun - ei kuluja vs. normaaliviljelyn kulut yhteenlaskettuna, ei varmaankaan kuulu normaaliviljelyyn?

Siinä helpoimmat, lisää löytyy kyllä.

Kukin tyylillään, en ole luomua vastaan, ennemminkin arvostan. Se kun ei ole helpoin tie.

Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 21
: 29.07.21 - klo:15:36
Luomureetta tuotti 4 t/ha Sauvossa. Se kertoo aika hyvin Reetan kenttäkelpoisuudesta nollakemikaaliviljelyssä. Samalla alueella puitiin Performer-hybridiruista noin 6 t satoa. Jos ajattelee panostusta ja lannoitusta, mitä kuuden tonnin hybridiruissatoon on tarpeen ollut, jää hybridi toiseksi tuolle luomurukiille, vaikka hinta olisi sama. 600 kg moniravinteista Y-lannosta ja salpietaria, saako 250 eurolla, ja viisikymppiä menee ruiskutuksiin ja siemenen lisähintaan.

Puhumattakaan siitä, mitä merkitsee hybridikauden 30% määrällinen lisätuotanto, 30% alempaa hintaa ?


MT 28.7. Reetta luomuruiskasvusto oli puhdas, aika samanlaista oli täälläkin päin, ohdaketta lukuun ottamatta.

-SS-

Nollakemikaali muttei nollapanostus?
Arvailen vain, karjanlantaa syksyllä, lumulantaa pussista/tankista keväällä. Esikasvina apilanurmi jolla ei  myyntiarvoa....?

Kasvinsuojelukemikaaleilla se sato tehdään, maassa olevat varastoravinteet kyllä riittävät yllättävän pitkään rukiille. Kuvan lakoontumattomasta kasvustosta voi päätellä, että typpitaso on ollut jopa alle 50-60 kg. Koska 80 kg lakoonnutti jo läiskittäin (10-15%). Eikä meillä tullut sitä 30-40 mm sadetta silloin edellisellä sateella. Vain 15 mm.

Aika vaikea on monen myöntää, että kun vaan lakkaa touhuamasta sillä populaatioruislohkolla ahdistuneesti, ruis tuottaa sen saman oikeastaan joka vuosi, säistä ja pelloista riippumatta. Keskisatoon saa keinolannoituksella, korrenlyhentäjillä ja parin kierroksen tautiaineilla  tonnin lisää, ja mikä on todellinen viljan lisätuotto ? Kuivattuna ja rahdattuna ehkä satasen ? Jääkö nettona mitään. Edes kahdesta tonnista ?

Apila ja herne nyt ovat luomuun kuuluvia, samoin lantapaketti syksyllä,  voihan sitä hernekasvustoa - tai kuminaa - tai aikaista rypsi-apilakasvustoa pitää esikasvina tavanomainenkin viljelijä. Kaikista noista ainakin  tulee tavanomaisessa viljelyssä myytävää satoa, jos ja kun käyttää kasvinsuojelua.

-SS-
Etsi tekstistä ristiriidat ;)
Rukiin hinta oli yli 200 viimeiksi kai kaksi vuotta sitten. Syy huonoon (160) hintaan löytyy tietysti pro ruis -liikkeestä?
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 21
: 29.07.21 - klo:13:59
Luomureetta tuotti 4 t/ha Sauvossa. Se kertoo aika hyvin Reetan kenttäkelpoisuudesta nollakemikaaliviljelyssä. Samalla alueella puitiin Performer-hybridiruista noin 6 t satoa. Jos ajattelee panostusta ja lannoitusta, mitä kuuden tonnin hybridiruissatoon on tarpeen ollut, jää hybridi toiseksi tuolle luomurukiille, vaikka hinta olisi sama. 600 kg moniravinteista Y-lannosta ja salpietaria, saako 250 eurolla, ja viisikymppiä menee ruiskutuksiin ja siemenen lisähintaan.

Puhumattakaan siitä, mitä merkitsee hybridikauden 30% määrällinen lisätuotanto, 30% alempaa hintaa ?


MT 28.7. Reetta luomuruiskasvusto oli puhdas, aika samanlaista oli täälläkin päin, ohdaketta lukuun ottamatta.

-SS-

Nollakemikaali muttei nollapanostus?
Arvailen vain, karjanlantaa syksyllä, lumulantaa pussista/tankista keväällä. Esikasvina apilanurmi jolla ei  myyntiarvoa....?
Joo, tartteeko  tuollainen mitään ympäristö-ym lupia? :o Vielä sellainen tapaus, että vinoneliön muotoinen pala, asvalttitie sen yhtenä rajana.

Jotain vanhoja kulmarautoja tienreunassa ollut joskus, laatassa lukee puhelin-ja lennätinlaitos, on ne hävinnyt ajan kuluessa kun tölvittty ym.. Onkos jotain piuhoja sitten maan alle upotettu.

En muista nähneeni mitään kaivantoja 22 vuoteen tuos paikas.

Kun kauhiat ukaasit lukee salaojasuunnitelmassa, viljelijä vastuussa maanalaisista asioista :-[
Posti ja lennätinlaitos lienee nykyään Posti ja Telia. Kaapeli kuulunnee jälkimmäiselle. Rautatolpilla merkityt ainakin olleet joskus tärkeitä linjoja. Kvg. ;)
Kyllä se kaatosuppilon pitää yhden kaapin verran vetää, tai sitten olla puskuri siilo.
Joka syöttää automaattisesti kun kaappi täyttyy.

Jotta siellä kuivaamolla ei tarvitse olla päivystämässä kun satsi vaihtuu.
Päivällä voi olla puimassa ja yöllä nukkumassa.
Automatiikka kyllä hoitaa vaihdot.

Kylmiksen linjoilla, iso on toki kiva ja jos uuden joutuisin tekemään niin tekisin isomman. Keskivertotilalla koko on aika saman tekevää, oleellisinta lienee se että mahtuu kippaamaan isommallakin kärryllä. Puskurivarastoa saa nopeimmin kärryjä hankkimalla, ja niistä pääsee myöhemmin helposti eroon, kun aletaan syömään viherrytyksen antimia.
Tarvitaaks omalla kuorkilla omassa ojossa ammattipätevyydet ?

Ainaski ylikuormamaksut paukkuu, tavan traktorilla taitaa selvitä sakoilla.
Tuo on tulkinnanvarainen. Jos ajo on vähäistä ja omia tuotteita, niin ehkä ei. Jos puintipäiviä on alle kuukauden verran vuodessa niin olisiko sitten vähäistä...

Auttaisiko tähän vähäisyyteen jos olisi museokuorma-auto?

Ei tarvite pätevyyttä jos tosissaan omaa ajoa. Museoautolla ei kai kuormia saa ajaa?
Tuo 30 000 autoa on muuten 0,00003% maailman autotuotannosta.

Ei kai?
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 17.01.20 - klo:07:48
Ruishommassa ei ollut mitään salaista; jos oli tehnyt sopimuksen hyvissä ajoin, sai hyvän hinnan, mattimyöhäset myöhästyi parhaista hinnoista sovittaessa.

Ei tietenkään ole salaista, mutta hommassa pitää olla suunnitelma, ja se suunnitelma ei ole pumpata myllyjen rahaa vip-viljelijöille. Ja se suunnitelma on juuri se, että pidetään remmissä muutamakymmenen suuralaa, ja tasoitetaan vuosien erilaisuutta käteiskauppaa käyvien kanssa.

Siihen hommaan ei pidä mennä narriksi mukaan. Siksi suosittelen, että kiinnittelevät keskenään vaan. Sitten voikin tulla kysymyksiä ostomiehelle, että miksi  myllyn keskihinta on 80 euroa korkeampi kuin saksan leipärukiin hinta. Ja sen jälkeen ei sitä kaksisatasta tule edes kaverille.

-SS-

Nimimerkki Katkera 2.0
Tilituki mainittu. Miten kyseinen ohjelma käytännössä tuon verkkolaskun tiedot nappaa jostain porttaalista, tai op:n verkkopankista?
Maatalouden kirjanpitoa tehneenä en ole kokenut elaskua käytännölliseksi, kun itse en tiedä kuin kaksi tapaa tallentaa alkuperäinen kuitti. Paperisena ja peedeeäffänä. Molemmat vaatii noin kymmenen klikkausta per lappu ja siihen lisäksi tavan omaiset kirjanpito ohjelman naputtelut.
Että missä se hyöty on elaskun vastaanottajan puolella?
Nostetaas kestoaihetta ylös.

Koppimopoa pitäis päivittää, enkä oikeastaan kaipaa uutta umpipakua. Kevyt k-a avolava 5-6henk ois optimi, mutta siisti kuntoiset hinnoissaan, eikä vanhempaan ajatellut muutenkaan vaihtaa.

Onko tosiaan niin että henkilöauton saa kalustoon jos yli 50% on maatalousajoa?
Ja jos 100% niin alvit myös 100%?

Onko kuorma-auto kuitenkaan ainoa joka ei oikeasti vaadi ajokirjanpitoa?
Liiterissä riittävästi muita kulkupelejä, jotka käytössä, joten en ole ilmoittanut nykyisestä koskaan mitään mihinkään. Eli onko jollakulla kokemusperäistä tietoa että tarkastuksen sattuessa hyväksytään vaikkapa paku 100% verotukseen, vaikka kirjanpitoa ei ole pidetty?

Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: quicke
: 08.04.19 - klo:21:13
Aika uuvatti täytyy olla jos lukituksen jättää vajaaksi. Muistan viimeisen 10v ajalta kaksi uutista joissa työväline irronnut tienopeudella ja seuraukset surulliset.

Meillä useampia kuormaajia, vanhimmat yli 30v, eikä kertaakaan tappeja oijottu. Myös hydrauliikalla, jossa lukituksen onnistumisen tosiaan näkee useinmiten hytistä, ja ellei näe niin aina käydään tarkistamassa viereltä. Automaattilukitus oli vaarallisin, koska näkyy huonoimmin hyttiin eikä pakota vierelle.
OK. Varmistuuko vaimosi eläkekertymä nyt töistä poissa ollessa jotenkin? Miksi myel- tuloa ei voi jakaa ? Toisaalta tämä on asia josta joskus rahastuksen neuvojan oli kanssani eri mieltä. Neuvoja ei nähnyt mitään järkeä työtulon jakoon, kun vaimo työllistyy muualla. Itte taas ajattelen asian niin , että jakamalla sille saadaan hieman parempi eläketulo kertymä kuin mulle ja naisethan elää tilastollisesti kauemmin. Ja nyt kirjoitan taas mutu tietoa. Eikö se tuo myel maksukin ole progressiivinen yrittäjää kohden eikä tilaa.

Muokkaan nyt ja tunnustan taas lukeneeni hieman väärin. Siis luin ,että vaimo ollut poissa töistään viime vuodet , vaikka oli kyse vaan yhdestä. No tuollahan nyt ei merkitystä ole juurikaan eläketulo kertymän kanssa.

Niin, Melasta en ole kysynyt, sieltähän se kannattaa tiedustella. Mutta siis tuon nykyisen myelin jako ei ole tuttua enkä tiennyt olevan mahdollista. Jos ei kulunkeja tule lisää, niin miksipä ei. Ei kovin pysyvä järjestely kuitenkaan, kun uusia haasteita etsitään. Eli todennäköisesti kesällä saa jo olla kotona rauhassa, ja tarve vakuutukselle tavallaan oli ja meni.
Asiaan löyhästi liittyen:

Kun puolisolle tuikataan maatalouden verotettavista tuloista osa, miten suhtautuu asiaan kaikkien meidän parhaiksi toimiva MELA?

Myelin ohjeissa puolisoista ainoa maininta on, ettei avopuolisoa vakuuteta myelissä. En ainakaan itse miellä puolisoani maatalouden harjoittajaksi, ja vaikka olisikin, pitäisi uskoakseni olla laskentaperusteisia hehtaareita hallussa.

Arvauksia asiaan liittyen, tai kokemuksia.
Taas vastaan vaikka en mitään tiedä. Siis mitä tarkoitat laskentaperusteisilla hehtaareilla? Eiköpä sillä niitä oo, jos pappi on sanonut aamenensa. Tosin en tiedä vaikuttaako mahdollinen avioehto jotain , tuskin. Eikö sitä vilauteta vaan erotilanteissa. Meillä myeli on jaettu suhteessa 30/70 vaikka emännyys ei ole koko aikana työllistynyt maataloudesta. Itte en tiedä onko tuosta ollut muuta hyötyä, kuin korkeampi äitiyspäiväraha aikoinaan. Aikoinaan se oli jopa hetken työttömänä ja sai työttömyyskorvausta kun ei työllistynyt tilalla.Toisaalta eipä ole verotuksessa  tuloja jaettu centtiäkään. Toki tuo lyhyt työttömyyskorvaus jakso on maksettu joka vuosi "takaisin" huonosta verosuunnittelusta johtuen. Siis siitä, että mä maksan verot :( . Tosin olen mä viime vuosina tuon verotappion laskenut vero-optimoinnin avulla eikä se konkurssia aiheuta.  Pääomatulotkin jääneet alimmalle askelmalle vaikka kaikki on mulle. Täytyy jakaa jos ja kun joskus menee yli.

Esitän papin kaikkivoipaisuudesta eriävän mielipiteeni. Ei aamenia kirjata lainhuuto todistuksiin, mavin järjestelmiin, eikä edes Melaan. Kirjaaminen aloitetaan vasta kuoleman tai eron kohdatessa. Eikä silloinkaan kirkon toimesta.

Puoliso siis ollut poissa omasta työstään viimevuoden ja hoitanut puutarhan ohella mm toimistoa. Tulon jako puolison kesken sallittua, sen jo varmistin. Näkeekö mela tässä kuitenkin uuden maatalouden eläkekassan kartuttajan?
Pieni verohyöty jonka tuosta tulonsiirrosta saisin valuisi täysimääräisesti melaajille, ja vähän vielä päälle.

Asiaan löyhästi liittyen:

Kun puolisolle tuikataan maatalouden verotettavista tuloista osa, miten suhtautuu asiaan kaikkien meidän parhaiksi toimiva MELA?

Myelin ohjeissa puolisoista ainoa maininta on, ettei avopuolisoa vakuuteta myelissä. En ainakaan itse miellä puolisoani maatalouden harjoittajaksi, ja vaikka olisikin, pitäisi uskoakseni olla laskentaperusteisia hehtaareita hallussa.

Arvauksia asiaan liittyen, tai kokemuksia.
Sivuja: [1] 2 3 ... 15