Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 15

Viestit - wtf

Tarvitaaks omalla kuorkilla omassa ojossa ammattipätevyydet ?

Ainaski ylikuormamaksut paukkuu, tavan traktorilla taitaa selvitä sakoilla.
Tuo on tulkinnanvarainen. Jos ajo on vähäistä ja omia tuotteita, niin ehkä ei. Jos puintipäiviä on alle kuukauden verran vuodessa niin olisiko sitten vähäistä...

Auttaisiko tähän vähäisyyteen jos olisi museokuorma-auto?

Ei tarvite pätevyyttä jos tosissaan omaa ajoa. Museoautolla ei kai kuormia saa ajaa?
Tuo 30 000 autoa on muuten 0,00003% maailman autotuotannosta.

Ei kai?
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 17.01.20 - klo:07:48
Ruishommassa ei ollut mitään salaista; jos oli tehnyt sopimuksen hyvissä ajoin, sai hyvän hinnan, mattimyöhäset myöhästyi parhaista hinnoista sovittaessa.

Ei tietenkään ole salaista, mutta hommassa pitää olla suunnitelma, ja se suunnitelma ei ole pumpata myllyjen rahaa vip-viljelijöille. Ja se suunnitelma on juuri se, että pidetään remmissä muutamakymmenen suuralaa, ja tasoitetaan vuosien erilaisuutta käteiskauppaa käyvien kanssa.

Siihen hommaan ei pidä mennä narriksi mukaan. Siksi suosittelen, että kiinnittelevät keskenään vaan. Sitten voikin tulla kysymyksiä ostomiehelle, että miksi  myllyn keskihinta on 80 euroa korkeampi kuin saksan leipärukiin hinta. Ja sen jälkeen ei sitä kaksisatasta tule edes kaverille.

-SS-

Nimimerkki Katkera 2.0
Tilituki mainittu. Miten kyseinen ohjelma käytännössä tuon verkkolaskun tiedot nappaa jostain porttaalista, tai op:n verkkopankista?
Maatalouden kirjanpitoa tehneenä en ole kokenut elaskua käytännölliseksi, kun itse en tiedä kuin kaksi tapaa tallentaa alkuperäinen kuitti. Paperisena ja peedeeäffänä. Molemmat vaatii noin kymmenen klikkausta per lappu ja siihen lisäksi tavan omaiset kirjanpito ohjelman naputtelut.
Että missä se hyöty on elaskun vastaanottajan puolella?
Nostetaas kestoaihetta ylös.

Koppimopoa pitäis päivittää, enkä oikeastaan kaipaa uutta umpipakua. Kevyt k-a avolava 5-6henk ois optimi, mutta siisti kuntoiset hinnoissaan, eikä vanhempaan ajatellut muutenkaan vaihtaa.

Onko tosiaan niin että henkilöauton saa kalustoon jos yli 50% on maatalousajoa?
Ja jos 100% niin alvit myös 100%?

Onko kuorma-auto kuitenkaan ainoa joka ei oikeasti vaadi ajokirjanpitoa?
Liiterissä riittävästi muita kulkupelejä, jotka käytössä, joten en ole ilmoittanut nykyisestä koskaan mitään mihinkään. Eli onko jollakulla kokemusperäistä tietoa että tarkastuksen sattuessa hyväksytään vaikkapa paku 100% verotukseen, vaikka kirjanpitoa ei ole pidetty?

Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: quicke
: 08.04.19 - klo:21:13
Aika uuvatti täytyy olla jos lukituksen jättää vajaaksi. Muistan viimeisen 10v ajalta kaksi uutista joissa työväline irronnut tienopeudella ja seuraukset surulliset.

Meillä useampia kuormaajia, vanhimmat yli 30v, eikä kertaakaan tappeja oijottu. Myös hydrauliikalla, jossa lukituksen onnistumisen tosiaan näkee useinmiten hytistä, ja ellei näe niin aina käydään tarkistamassa viereltä. Automaattilukitus oli vaarallisin, koska näkyy huonoimmin hyttiin eikä pakota vierelle.
OK. Varmistuuko vaimosi eläkekertymä nyt töistä poissa ollessa jotenkin? Miksi myel- tuloa ei voi jakaa ? Toisaalta tämä on asia josta joskus rahastuksen neuvojan oli kanssani eri mieltä. Neuvoja ei nähnyt mitään järkeä työtulon jakoon, kun vaimo työllistyy muualla. Itte taas ajattelen asian niin , että jakamalla sille saadaan hieman parempi eläketulo kertymä kuin mulle ja naisethan elää tilastollisesti kauemmin. Ja nyt kirjoitan taas mutu tietoa. Eikö se tuo myel maksukin ole progressiivinen yrittäjää kohden eikä tilaa.

Muokkaan nyt ja tunnustan taas lukeneeni hieman väärin. Siis luin ,että vaimo ollut poissa töistään viime vuodet , vaikka oli kyse vaan yhdestä. No tuollahan nyt ei merkitystä ole juurikaan eläketulo kertymän kanssa.

Niin, Melasta en ole kysynyt, sieltähän se kannattaa tiedustella. Mutta siis tuon nykyisen myelin jako ei ole tuttua enkä tiennyt olevan mahdollista. Jos ei kulunkeja tule lisää, niin miksipä ei. Ei kovin pysyvä järjestely kuitenkaan, kun uusia haasteita etsitään. Eli todennäköisesti kesällä saa jo olla kotona rauhassa, ja tarve vakuutukselle tavallaan oli ja meni.
Asiaan löyhästi liittyen:

Kun puolisolle tuikataan maatalouden verotettavista tuloista osa, miten suhtautuu asiaan kaikkien meidän parhaiksi toimiva MELA?

Myelin ohjeissa puolisoista ainoa maininta on, ettei avopuolisoa vakuuteta myelissä. En ainakaan itse miellä puolisoani maatalouden harjoittajaksi, ja vaikka olisikin, pitäisi uskoakseni olla laskentaperusteisia hehtaareita hallussa.

Arvauksia asiaan liittyen, tai kokemuksia.
Taas vastaan vaikka en mitään tiedä. Siis mitä tarkoitat laskentaperusteisilla hehtaareilla? Eiköpä sillä niitä oo, jos pappi on sanonut aamenensa. Tosin en tiedä vaikuttaako mahdollinen avioehto jotain , tuskin. Eikö sitä vilauteta vaan erotilanteissa. Meillä myeli on jaettu suhteessa 30/70 vaikka emännyys ei ole koko aikana työllistynyt maataloudesta. Itte en tiedä onko tuosta ollut muuta hyötyä, kuin korkeampi äitiyspäiväraha aikoinaan. Aikoinaan se oli jopa hetken työttömänä ja sai työttömyyskorvausta kun ei työllistynyt tilalla.Toisaalta eipä ole verotuksessa  tuloja jaettu centtiäkään. Toki tuo lyhyt työttömyyskorvaus jakso on maksettu joka vuosi "takaisin" huonosta verosuunnittelusta johtuen. Siis siitä, että mä maksan verot :( . Tosin olen mä viime vuosina tuon verotappion laskenut vero-optimoinnin avulla eikä se konkurssia aiheuta.  Pääomatulotkin jääneet alimmalle askelmalle vaikka kaikki on mulle. Täytyy jakaa jos ja kun joskus menee yli.

Esitän papin kaikkivoipaisuudesta eriävän mielipiteeni. Ei aamenia kirjata lainhuuto todistuksiin, mavin järjestelmiin, eikä edes Melaan. Kirjaaminen aloitetaan vasta kuoleman tai eron kohdatessa. Eikä silloinkaan kirkon toimesta.

Puoliso siis ollut poissa omasta työstään viimevuoden ja hoitanut puutarhan ohella mm toimistoa. Tulon jako puolison kesken sallittua, sen jo varmistin. Näkeekö mela tässä kuitenkin uuden maatalouden eläkekassan kartuttajan?
Pieni verohyöty jonka tuosta tulonsiirrosta saisin valuisi täysimääräisesti melaajille, ja vähän vielä päälle.

Asiaan löyhästi liittyen:

Kun puolisolle tuikataan maatalouden verotettavista tuloista osa, miten suhtautuu asiaan kaikkien meidän parhaiksi toimiva MELA?

Myelin ohjeissa puolisoista ainoa maininta on, ettei avopuolisoa vakuuteta myelissä. En ainakaan itse miellä puolisoani maatalouden harjoittajaksi, ja vaikka olisikin, pitäisi uskoakseni olla laskentaperusteisia hehtaareita hallussa.

Arvauksia asiaan liittyen, tai kokemuksia.
No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.

Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.

Tulot, ja menot myös. Saavat?

Yleisesti keskusteluun, ihmeellisiä pohdintoja.
Miksi tilan tuottavuus ei saisi olla suhteessa sama, koosta riippumatta?
Miljoonan tuki ja 1400ha eli 714e per ha. Onko kyseessä joku tietty tila, ja tarkoitus kenties yleistää jotain jostain syystä?
Hieman vähättelevästi arvioitu että 1000ha (ilmeisesti vilja-) tila työllistää osa-aikaisesti jonkun palkollisen ja urakkamiehen. Rahan tarvitsijat eivät vähene mihinkään, niiden rooli ketjussa on vain toisenlainen. Siihen rooliin tuskin liitty sama pitkämielisyys tyhjän tilin suhteen kuin sillä 100ha ”pien”viljelijällä.
Tai jotain-ko?
Onko jonkinlainen sääntö että maa kulkee suvussa eteenpäin vastikkeetta?

Meillä esimerkiksi isoisän isältään ostamat maat on ostettu edelleen, osa kahteen kertaan ja osa jo kolmanteenkin. Siitä syntyy korkovaade, enkä oikeen keksi miksi siitä pitäisi osata 4/5 osaa vähentää, tai mitään muutakaan. Kulu muiden joukossa.

Täällä meillä pääomalle on tuottovaatimus, vaikka sukutilalla ollaan. Se on ihan faktaa että kaikilla on eri lähtökohdat, samoin kaikilla on erillaiset laskentatavatkin, jos niitä nyt on laisinkaan.
No joo, vähän ehkä kärkevästi muotoiltu. Itselle ei homma sovi, koska en ole mikään SAS, ja päiväsaannot ovat surkeita. Harrastettu on. Liikunnan ja työn laadun kannalta lienee kuitenkin ihan hyvääkin hommaa jos aikaa siihen on.

Postauksen pointti oli kuitenkin ensimmäisellä virkkeellä, jos vieras, tai vieras moto tekee, ei ole hankintatyötä silloin.

Metsävähennyksen saa vapaasti jättää hyödyntämättä. Pääomavero kaiketi kilisee valtion kassaan, joten kaikki me siitä hyödymme. Itse otan rahan mielummin omaan käyttöön. Maksellaan takaisin jos joskus tarve tulee, tuskin tulee.
Se, että onko tämä tämmöinen verotuksessa tarkoitettua hankintatyötä, on vähän niin ja näin.

Koko hankintakauppa on kurjaa puuhaa. Lyhyellä tähtäimellä on suorastaan hölmöä. Metsävähennystä jos on, niin ei kai kukaan perus laiska sahaan tartu?
Onko nuo hyvät?
No ei ole. Olisi pitänyt olla viissiipiset Kvernelandit, niillä olisi kyntäneet vielä lapsenlapsetkin.

Meidän talossa ollut elinaikanani sekä ruotsalaisia että norjalaisia auroja, ja kahden sukupolven pituisella kokemuksella ollaan todettu, että kyllä norskit osaavat kestävien aurojen teon huomattavasti naapureita paremmin.

Yhden sukupolven kokemuksella sanoisin että ruotsalaiset on kestävämmät ja muutenkin enemmän mieleen. Hitsailua ei ole kaivannut kumpaisetkaan. Ruotsalaisissa ”miinuksena” enemmän nippoja ja niin ollen hitaammat rasvata, norjalaisissa taas hunommat leikkurit joissa ei jousitusta. Laakereitakin näihin joutuu vaihtamaan, toisin kuin ruotsalaisiin. Lisäksi lehtijouset on tietysti yksinkertaisemmat, mutta joskus täydelläkin setillä (+4) antoi periksi. Hydrauliikalla saa painetta niin ettei tiukassakaan savessa niiaa. Mutulla punaisia kärkiä vaihdettiin useammin.

Ehkä sitten seuraavan sukupolven aikana väri vaihtuu.
Kasvintuotanto / Vs: Kuivuus
: 09.08.18 - klo:09:57
Ja poliitikot puhuu ilmastonmuutoksesta ja päästötavoitteista. Tavoitteet täyttyisi helposti jos 20% suomen peltoalasta metsitettäisiin ja 460 000 ha alkaisi sitoa hiiltä ja tuottaisi puuta metsäteollisuuden tarpeisiin.  Tästä vapaaehtoisesta toimenpiteestä maksettaisiin vaikka 10 vuoden tuki yhtenä pottina verovapaana suoraan tassuun. Tiedän paljon näitä 90-luvulta asti heinää kasvavia peltoja jotka ovat nähneet vain niittokoneen parin vuoden välein.
Tää 20% pitää sit kohdistaa 100% kohdentamisalueelle ja varsinkin rannikolle. Saadaan samalla itämeri puhtaaksi.

Sulla on jääny keskiviikon maaseutu lukematta. Nitraattitypen päätyminen itämereen on nykyisin hyvä asia.
Sivuja: [1] 2 3 ... 15