Tilituki mainittu. Miten kyseinen ohjelma käytännössä tuon verkkolaskun tiedot nappaa jostain porttaalista, tai op:n verkkopankista?
Maatalouden kirjanpitoa tehneenä en ole kokenut elaskua käytännölliseksi, kun itse en tiedä kuin kaksi tapaa tallentaa alkuperäinen kuitti. Paperisena ja peedeeäffänä. Molemmat vaatii noin kymmenen klikkausta per lappu ja siihen lisäksi tavan omaiset kirjanpito ohjelman naputtelut.
Että missä se hyöty on elaskun vastaanottajan puolella?
Tilitukeen on saatavissa verkkolaskumoduuli. Saattaa pakottaa tiettyyn välittäjään, esimerkksi Osuuspankkiin. Oma kokemus on, että pankkien verkkolaskujärjestelmät ovat kalliimpia ja monimutkaisempia saada toimivaksi kuin verkkolaskutukseen keskittyneillä välittäjillä, tai sellaisilla verkkolaskuvälittäjillä, joilla on kirjanpitosovellusten osaaminen itsellään. Itselläni ei ole Tilitukea, mutta liitynnällä pankkiin myös verkkolaskujen pitäisi olla kytkettävissä kaksisuuntaiseksi, eli laskutus ja vastaanotto. Pidän tätä yhdistelmää riskialttiina, useilla kollegoilla on ollut ongelmia kun laskut jumittavat jonnekin pankkien välille, eikä tullutta laskua pysty peruuttamaan, eikä maksamaan, eikä tekemään yhtään mitään.
Siksi pankkien ulkopuolinen laskunvälittäjä on ylellinen lisäpalvelu mielestäni. Sinä ja asiakkaasi/tavarantoimittajasi hallitsette koko ajan laskunsiirtotapahtumaa.
Kysymyksessä havaitsen jo hämäryyttä määritelmissä, siksi kopioin tästä ohjeen omalta palveluntarjoajan sivulta:
"
Mitä eroa on verkkolaskulla, sähköisellä laskulla, e-laskulla tai NetPosti-laskulla?
*Verkkolaskulla tarkoitetaan sähköistä laskusanomaa (yleensä XML-muodossa lähetettyä laskua.) Verkkolaskua tukeva ostoreskontrajärjestelmä kykenee vastaanottamaan XML-sanoman, eikä laskua tarvitse erikseen tulostaa tai skannata.
*Sähköisellä laskulla viitataan yleensä samaan asiaan kuin verkkolaskulla. Toisinaan sähköiseen laskuun ymmärretään kuuluvaksi myös sähköpostitse välitetty lasku.
*E-laskulla tarkoitetaan kuluttajan verkkopankkiinsa saamaa sähköistä laskua.
*NetPosti-lasku on puolestaan Postin/Itellan tarjoama palvelu kuluttajille.
(Mikäli lasku päätyy toiveiden vastaisesti vastaanottajan Netpostiin, vastaanottajan tulee olla suoraan Postiin yhteydessä.)"
No, puhutaan nyt verkkolaskuista. Verkkolasku on määrämuotoinen laskutiedosto, joka sisältää tarvittavat tiedot, ja toimii kahteen suuntaan. Se voi kulkea lähettäjän laskutusohjelmasta suoraan vastaanottajan kirjanpito-ohjelmaan, ostoreskontraan ja siitä tiliöintiin, käymättä kertaakaan paperilla. Pankit titenkin haluaisivat, että ne verkkolaskut liikkuisivat vain heidän "pankkiverkossaan", mutta ei se mitenkään lain vaatimaa ole. Joskus alkuaikoina pankkiverkkoon lähettäminen maksoi lisämaksuja näille "pioneeriverkkolaskuoperaattoreille" . Se varmaan on jo loppunut, on kilpailunrajoittamista, mielestäni.
Itselläni oli noin kymmenen vuotta sitten pari tuntia luppoaikaa ja päätin avata verkkolaskutus-sopimuksen silloiseen Maventaan. Ei tarvinnut kuin antaa yrityksen tiedot ja Y-tunnus, ja hetken päästä tili oli luotu. En oikein tiennyt, mitä sitten olisi pitänyt tehdä, mutta arvailin, että jotenkin siitä Arkhimedes laskutusohjelmasta pitäisi se aktivoida. Maventan tilin käyttäjän ns. "kojelautasivulta" löysinkin viitteitä ohjelmiin tehtävästä liittymästä, ja siihen kuului jonkinlainen koodi, nimeltään API-avain, jonka sieltä Maventan sivuilta kopioin, hain paikan Arkhimedeksen yleisasetuksista, jossa sen sai ohjelmassa laittaa, ja joka sen yhteyden muodostikin saman tien. Nyt ohjelmaan oli ilmaantunut uusi nappi, "verkkolaskuta", ja kun laskun oli saanut valmiiksi, painelin vain sitä nappia, ja hetken päästä tulee ilmoitus, että verkkolasku on lähetetty". Internet-yhteyden pitää olla päällä.
Maventa osaa verkkolaskutuksen, paperilaskutuksen, PDF-laskutuksen, sekä laskutuksen eurooppalaiseen peppol-verkkolaskuverkostoon. Asiakkaan tietoihin laitan, millä tavalla haluaa laskunsa, ja Maventa noudattaa sitä valintaa. Eli verkkolaskutan käytännössä aina, ja asiakastiedoista määritellään, millä tavalla Maventa jatkaa laskun lähettämistä. Että siis paperilaskutkin menevät "verkkolaskuna". Rosvopostina viedessä laitan, ettei mitään laskutusvaihtoehtoa. Tällöin vain printtaan paperille siitä Arkhimedeksesta ja annan paperin käteen.
Aika yleinen tapa onkin nykyään, että kirjanpitosovelluksen myyjä haluaa myös hoitaa sen verkkolaskutuksen puolen omillaan, niinpä Arkhimedeksenkin firma, Isolta Oy, otti jonkun vuoden päästä närkästyneenä yhteyttä, että mehän käytämme Baswarea, että itekö laitoit tuon verkkolaskuyhteyden, että pitäisi vaihtaa. Oma näkemykseni oli, ettei firmalla ole sitten Arkhimedesta, bai bai. No, kyllä se sitten - yllätys, yllätys - Maventankin kautta onnistui edelleen, mutta halusivat kuitenkin laskuttaa ne Maventan kuukausilaskutukset itse. Voi olla, että jonkun sentin väliä laittavat, ei haittaa.
Se, mikä etu itsellä tuossa tutussa Maventassa on, että voin käydä siellä hallintalaitteissa katsomassa lähetysraportteja ja mahdollisia harvinaisia virheitä, eli pääsen hiukan "lähemmäksi" asiakkaan vastaanottoa. Ne virheet, mitä itsellä on ollut , olivat siinä, että kerran kopioin asiakkaan tilausnumeron sähköpostista, ja siihen tulikin vahingossa perään sata välilyöntiä, jotka eivät Arkhimedeksessa näkyneet, eikä lasku mennyt millään verkkolaskujärjestelmistä läpi. Eli se muotovaatimus ei toteutunut, kyseiseen kenttään tulleita merkkejä oli liikaa. Asiasta valiteltuani, Isoltan seuraavassa päivityksessä on muuttunut, että se luukku menee laskusivulla vaaleanpunaiseksi, jos siinä tiedossa on jotakin vikaa. Hyvä toiminto on.
En ole ostanut Arkhimedeksen ostoreskontraosiota, koska minulle riittää mainiosti Maventan oma ostolaskuliittymä, esikatselen, hyväksyn ja talletan paikalliselle levylle pdf-tiedostoksi, parilla klikkauksella, samalla kopioin virtuaaliviivakoodin ja liitän pankkiohjelmaan, ja hyväksyn lopuksi maksuihin. Siellä ne ovat säilössä, parituhattako niitä on siellä. Isolta on vuoden aikana laskuttanut noin 15-19 euroa kuukaudessa, keskimäärin 65 c lähetetty plus vastaanotettu lasku, noin 35 laskua kuukaudessa.
Voisi sanoa, että en voi markkinoida mikroyritykselle mitään ETUA sähköisestä laskutuksesta, mutta liikkuvana työntekijänä asiat ovat helpommin mukanani, mitään verkkolaskuja ei koskaan ole kadonnut, ja mahdollisissa lähetysongelmissa (ehkä kaksi laskua kymmenen vuoden aikana + postin mokat) , lasku voi lähteä korjatuin tiedoin heti, ja korjauksen voi tehdä vaikka ulkomailla...
Maatiloilla voikin tällainen touhu tuntua tarpeettomalta, kun kela maksaa tulot ja viljanostaja tilittää ilman, että isännän tarvitsee edes laskua tehdä. Ja tulevat laskut maksetaan ehkä perinnän kautta kumminkin, mahdollisimman myöhään.
Eli suosittelen, että joko kiristelette hampaitanne ja otatte sen verkkolaskutuksen vaan käyttöön, tai sitten ette, ja taistelette viimeiseen asti ihmisoikeustuomioistuimessa, että teitä nyt tässä sorsitaan. Vaikeusasteesta totean, että olen autellut useampaakin tulorekisteripillastunutta ym. vaikeasti asioita omaksuvaa senioria eteen päin näissä verkkolaskuasioissa, vaikka esimerkiksi en vieläkään ole keksinyt, miten Webwisua saisi käytettyä yhtään mihinkään.
-SS-
