Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Nyt kun vähän katsoin vielä lukuja niin tila tosiaan on saanut 440 000€ tukia vuodessa. Jutussa kerrotaan että ilman tukia oltaisiin menty miinukselle vuonna 2024. Mutta näyttäisi siltä että 2025 nollatulos pelkällä lihan myynnillä on mahdollinen. Tätä ei tavallinen lehden lukija osaa laskea onneksi, mutta se tarkoittaa sitä että yhden yrittäjän tuloksi kulujen jälkeen jää 2025 arviolta ne tuet eli 440 000€. Ihan kohtuullista.
En tiedä miten pitkään naudan hinta pysyy ylhäällä mutta on se ihan mukavaa vaihtelua. 6 lehmää ja yksi vanha hieho lähti juuri teuraaksi, alvillinen tilitys seitsemästä eläimestä vajaa 17000€.
Eikös tällä hetkellä saa lehmästä paremman tilin kuin sonnista?Aiemmin syksyllä ainakin oli näin.
Sonnin hinnat on tilaston mukaan sentään korkeammat kuin lehmän, mutta painavasta hiehosta kyllä sai huonomman kilohinnan kuin samankokoisesta lehmästä. Paras lehmätili oli 5,69€+alv ja yhteensä 2281,7€+alv 401 kiloisesta O-luokan lehmästä.
Luken tunnuslukutaulukossa naudanlihan kannattavuuskerroin oli 2023 - 2025 0,49 ; 0,81 ja 0,95. Olisko tuossa viitettä paremmasta ajasta ?
Esimerkiksi viljaviljelyssä kannattavuuskertoimet ovat olleet alhaisemmat, 0,29 ; 0,40 ja 0,32 Luken taulukossa on varmaan joku virhe, viljanviljelyn kannattavuuskertoimissa oli miinusmerkkejä, eikös ne vaan oteta sitä edestä pois. Silti vähäisempi lukuarvo kuin monella muulla tuotannonalalla. https://taloustohtori.luke.fi/maa_ja_puutarhatalous/aikasarja/kannattavuuskerroin-tuotantosuunnittain/
Tai jotain.
-SS-
Taitaa viljatilat oikeasti olla miinuksella. Kun katsoo 2025 ennustetta, mukana 110-120 tilan tiedot, niin ennusteen mukaan tulos menee keskimäärin 53000€ miinukselle jos haluttaisiin palkkaa ja omalle pääomalle korkoa. Jos luopuu oman pääoman korosta ja palkasta kokonaan, tulos jää vain 13700€ miinukselle. Jos jättää vielä poistotkin tekemättä kokonaan, pääsee jo vähän plussalle.
https://taloustohtori.luke.fi/maa_ja_puutarhatalous/aikasarja/tuloslaskelma/viljatilat/"Muut nautakarjatilat" ryhmässä suurin osa on aika pieniä emolehmätiloja joilla keskimäärin tulot jää tietty paljon pienemmiksi kuin isolla loppukasvattamolla.
Nyt kun vähän katsoin vielä lukuja niin tila tosiaan on saanut 440 000€ tukia vuodessa. Jutussa kerrotaan että ilman tukia oltaisiin menty miinukselle vuonna 2024. Mutta näyttäisi siltä että 2025 nollatulos pelkällä lihan myynnillä on mahdollinen. Tätä ei tavallinen lehden lukija osaa laskea onneksi, mutta se tarkoittaa sitä että yhden yrittäjän tuloksi kulujen jälkeen jää 2025 arviolta ne tuet eli 440 000€. Ihan kohtuullista.
En tiedä miten pitkään naudan hinta pysyy ylhäällä mutta on se ihan mukavaa vaihtelua. 6 lehmää ja yksi vanha hieho lähti juuri teuraaksi, alvillinen tilitys seitsemästä eläimestä vajaa 17000€.
Aika turha perusjuttu jossa ei avata todellista kulurakennetta yhtään. Käytännössä ihan hyvin menee ja kolme kait aika tuoretta Fendt:iä tallissa. Joiden maksamiseksi täytyy vähän tehdä lumitöitä tms. Otsikko ei mitenkään vastaa jutun sisältöä.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d0755ba1-6830-4abd-929d-456ead65daea
Joskus ryssätkin löytää järjen puutteen
En nyt lähtisi venäläisiä propagandisteja ehkä ekana siteeraamaan jos haluan yhtään mitään todistaa. Linkin takana oli myös Iltalehden video jolla tuotteen makua ihan kehuttiin.
Nyt kun on tullut myyntiin niin näyttää olevan Prismassa halvempaa kuin mikään naudan jauheliha (11,73/kg), sinänsä yllättävää kun yleensä korvikematsku on ollut aika kallista. Tuontiherne on aika paha kauneusvirhe joka pitäisi korvata, mutta en nyt muuta vikaa näe. Saattaa saada ihan suosiotakin.
Mikä on tämä "nykytilanne"?
Onko tämä suunta oikea, että vielä 50 v sitten kymmenen hehtaaria + vähän elukoita riitti hyvin perheen elannoksi
Voitko tarkentaa ketkä kaikki saivat "hyvän elannon" eli normaalit lomamatkat perheelle yms. vuonna 1975 sillä että oli 10ha peltoa + muutama kotieläin? Ja mitä tapahtui sitten tosi nopeasti sen jälkeen koska omassa lapsuudessa 80-luvulla sellainen ei kyllä pitänyt paikkaansa.
Toki esim. 80-luvulla oli kait vuosia että pienen alan viljan viljelyllä tienasi tosi hyvin vähällä työllä. Siksi eläimiä pistettiin pois tosi tiiviiseen tahtiin.
Nurmipeltojen tuen lasku ei onnistu muuten kuin et jokatilalle tulee velvote laittaa esim. X% kyseiselle kasville. Ja sillä tulee sit toteuttaa viljelykiertoa et x vuoden jälkeen oltava x vuotta satokasville. Tällöin ei ylituotannosta tule ongelmaa kun prosentti voidaan säätää sopivaksi..
Kesanto on sit niille alueille mis tehdään esim. Yhteiskuntainfran toimia tai muuten jotain pikkupaloja keskellä aukeaa. Mitä nyt edelliset polvet ovat kiinteistöjakojaan tehdessä tehneet. Mä en halua ainakaan et kukaan istuttaa keskelle aukeaa puita jos oma pelto on siinä vieressä.. 
Syvempi logiikka siitä miten tässä kasvituotantoa autetaan ei jotenkin vieläkään uppoa tajuntaani paitsi jos tavoitteena on vaan vähentää nautapuolen tukia suhteessa peltotukien kautta samalla luoden uusia tyhmiä ehtoja viljelylle?
Ja mielelläni näkisin edustavan esimerkin sellaisesta läntistä keskellä peltoaukeaa jota ei kannata mihinkään ympärillä olevaan peltoon yhdistää tai muutoin viljellä vaan sen kesannointia pitää tukea ettei tulisi metsäsaarekkeeksi?
Olen tarjonnut jo monta kertaa vaihtoehtoa jossa kaikkien nurmien tukitaso tiputettaisiin alas. Tukitason tiputtaminen pitää yhdistää velvoitteeseen. Tällä ratkaistaan ylituotantoa, maan kasvukunto paranee, tukieurot riittävät paremmin. Peltoa vapautuu kun ei ole enää niin houkutteleva vaihtoehto vain hallinnoida ja kerätä tukia.
Miinuksia tuossa sit on et pieni tila joutuu lisäämään yhden kasvin valikoimaan. Heinäkasvien siemenkasvattajat hierovat käsiään. Nautatilat suuttuvat jos tuki tiputusta ei korvata eläinpalkkioiden kautta.
Varmaan plussia ja miinuksia löytyy lisää mut itse pitäisin tuota ehkä järkevimpänä uudistuksena. Sen verran tuohon voisi tehdä et kesanto säilyisi. Se olis niille pienille epämääräisille lohkoille joita ei viljellä mut joita ei kannata metsittääkään. Tukitaso voisi olla muutaman kympin. Ajatus et kattaa niittokulun.
Eikö tuo ole paras keino saada lisää viljaa markkinoille? Mä ainakin laittaisin liki nauttisin sitten viljantukia
Joo ei täysin hahmotu mikä logiikka tuossa yhtälössä olisi? Miksi pieniä epämääräisiä lohkoja kannattaa jatkossakin ikikesannoida mutta ei metsittää, ja sen sijaan tuotannossa oleville pelloille ei kannata pistää mitään välivuosia nurmikasveilla?
Eläkeläisviljelyn vastustaminen on kanssa mielenkiintoinen juttu. Periaatteessa työuria on pyritty pidentämään kun on huoli työvoiman riittävyydestä jne. Onko maatalous enemmän jonkinlaista tukityöllistämistä kuin mikään oikea elinkeino, jolloin on loogista että tukia kohdistetaan työikäisille?
Edelleen, oikeat sijoittajat kyllä nauraisi itsensä kipeäksi jos jollakulla oli vaikka 10 vuotta sitten 500 000€ minkä saattoi vapaasti sijoittaa, ja sijoitti sitten peltoon. Meillä nyt juuri ja juuri 100 tonnia löytyi pari vuotta sitten ilman pankin apuja kun pari naapuria halusi peltoja navetan vierestä realisoida, mutta ärsyttävästi oli kyllä seuraavana vuonna kassa tyhjä välillä verojenkin takia. Eli en voi peltoon sijoittamista suositella.
Kyllä tukielätit löytyy aivan muualta kuin kasvipuolelta, vaikka kuin tyhmä onkin niin sen verta tietää.
No miten suuri osa oman kasvinviljelytilasi tuloista on tukia? Meidän lypsykarjatilalla tukien osuus on vuodesta riippuen jossain 15 ja 20% välillä liikevaihdosta niin että ei ole mitään urakointia tms vaan pelkkää maataloutta.
Pelto joka maksaa max 1,5€/neliö ei ole kallista paitsi siihen nähden paljonko se tuottaa. Ja inflaatio huomioiden arvon näkymät eivät keskimäärin ole kaksiset. Maailmaindeksin tai USA:n osakkeisiin sijoittaminen esim. 10 vuotta sitten olisi kolminkertaistanut sijoituksen tähän mennessä. Pellon hinta ei ole tainnut nousta yhtään, 4% sisäinen vuokra jota ei voi vähentää verotuksessa on aika köyhää siihen verrattuna.
Todennäköisesti pysyy samana. Itse ainakin jos olisin lopettamassa niin ennen ensi lokakuuta lopettaisin. Ei lihan hinta ainakaan ennen sitä laske. Ja osa lisää…. Tilamäärä vähentää ja koko kasvaa.
Eikö nyt pitäisi laittaa lypsylehmät kiireesti pois Antti kun teurashinta on hyvä ja maidon hinta lähdössä ”syöksyy”?
Jos kannattavus on tämän vuoden hinnoilla tai ylipäänsä 2023 jälkeen ollut heikko, niin kannattaa pistää lypsikit näillä hinnoilla pois. Toki rehua jos on jo varastossa niin kevät on loogisempi aika kun viljakin on aika halpaa.
Miten mahtaa käydä emojen määrän kanssa? Vasikoista saattaa saada ensi syksynä aiempaa paremman tilin, mutta radikaalisti aiempaa parempi teurastili emosta olisi varmaa tuloa saman tien...
On tietty riskejä, mutta tavallaan hassu ajatus että Suomen pitäisi olla ainut maa Euroopassa jonka rajan yli (edes poispäin) ei voisi kuljettaa eläviä nautoja ja siitä hyvästä pitäisi hyväksyä sitten huonommat hinnat. Pitäisikö kieltää myös ihmisten liikkuminen pois Suomesta niin että saataisiin pienemmät palkat?
https://yle.fi/a/74-20188514Aika mielenkiintoinen kokonaisuus, voi olla että liikahtaa vielä useampi kuorma ennen kuin on lumi maassa?
Enkä kyllä emotuottajana jättäisi rahaa ottamatta jos sitä kerrankin on tarjolla.
