Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d0755ba1-6830-4abd-929d-456ead65daea
Joskus ryssätkin löytää järjen puutteen
En nyt lähtisi venäläisiä propagandisteja ehkä ekana siteeraamaan jos haluan yhtään mitään todistaa. Linkin takana oli myös Iltalehden video jolla tuotteen makua ihan kehuttiin.
Nyt kun on tullut myyntiin niin näyttää olevan Prismassa halvempaa kuin mikään naudan jauheliha (11,73/kg), sinänsä yllättävää kun yleensä korvikematsku on ollut aika kallista. Tuontiherne on aika paha kauneusvirhe joka pitäisi korvata, mutta en nyt muuta vikaa näe. Saattaa saada ihan suosiotakin.
Mikä on tämä "nykytilanne"?
Onko tämä suunta oikea, että vielä 50 v sitten kymmenen hehtaaria + vähän elukoita riitti hyvin perheen elannoksi
Voitko tarkentaa ketkä kaikki saivat "hyvän elannon" eli normaalit lomamatkat perheelle yms. vuonna 1975 sillä että oli 10ha peltoa + muutama kotieläin? Ja mitä tapahtui sitten tosi nopeasti sen jälkeen koska omassa lapsuudessa 80-luvulla sellainen ei kyllä pitänyt paikkaansa.
Toki esim. 80-luvulla oli kait vuosia että pienen alan viljan viljelyllä tienasi tosi hyvin vähällä työllä. Siksi eläimiä pistettiin pois tosi tiiviiseen tahtiin.
Nurmipeltojen tuen lasku ei onnistu muuten kuin et jokatilalle tulee velvote laittaa esim. X% kyseiselle kasville. Ja sillä tulee sit toteuttaa viljelykiertoa et x vuoden jälkeen oltava x vuotta satokasville. Tällöin ei ylituotannosta tule ongelmaa kun prosentti voidaan säätää sopivaksi..
Kesanto on sit niille alueille mis tehdään esim. Yhteiskuntainfran toimia tai muuten jotain pikkupaloja keskellä aukeaa. Mitä nyt edelliset polvet ovat kiinteistöjakojaan tehdessä tehneet. Mä en halua ainakaan et kukaan istuttaa keskelle aukeaa puita jos oma pelto on siinä vieressä.. 
Syvempi logiikka siitä miten tässä kasvituotantoa autetaan ei jotenkin vieläkään uppoa tajuntaani paitsi jos tavoitteena on vaan vähentää nautapuolen tukia suhteessa peltotukien kautta samalla luoden uusia tyhmiä ehtoja viljelylle?
Ja mielelläni näkisin edustavan esimerkin sellaisesta läntistä keskellä peltoaukeaa jota ei kannata mihinkään ympärillä olevaan peltoon yhdistää tai muutoin viljellä vaan sen kesannointia pitää tukea ettei tulisi metsäsaarekkeeksi?
Olen tarjonnut jo monta kertaa vaihtoehtoa jossa kaikkien nurmien tukitaso tiputettaisiin alas. Tukitason tiputtaminen pitää yhdistää velvoitteeseen. Tällä ratkaistaan ylituotantoa, maan kasvukunto paranee, tukieurot riittävät paremmin. Peltoa vapautuu kun ei ole enää niin houkutteleva vaihtoehto vain hallinnoida ja kerätä tukia.
Miinuksia tuossa sit on et pieni tila joutuu lisäämään yhden kasvin valikoimaan. Heinäkasvien siemenkasvattajat hierovat käsiään. Nautatilat suuttuvat jos tuki tiputusta ei korvata eläinpalkkioiden kautta.
Varmaan plussia ja miinuksia löytyy lisää mut itse pitäisin tuota ehkä järkevimpänä uudistuksena. Sen verran tuohon voisi tehdä et kesanto säilyisi. Se olis niille pienille epämääräisille lohkoille joita ei viljellä mut joita ei kannata metsittääkään. Tukitaso voisi olla muutaman kympin. Ajatus et kattaa niittokulun.
Eikö tuo ole paras keino saada lisää viljaa markkinoille? Mä ainakin laittaisin liki nauttisin sitten viljantukia
Joo ei täysin hahmotu mikä logiikka tuossa yhtälössä olisi? Miksi pieniä epämääräisiä lohkoja kannattaa jatkossakin ikikesannoida mutta ei metsittää, ja sen sijaan tuotannossa oleville pelloille ei kannata pistää mitään välivuosia nurmikasveilla?
Eläkeläisviljelyn vastustaminen on kanssa mielenkiintoinen juttu. Periaatteessa työuria on pyritty pidentämään kun on huoli työvoiman riittävyydestä jne. Onko maatalous enemmän jonkinlaista tukityöllistämistä kuin mikään oikea elinkeino, jolloin on loogista että tukia kohdistetaan työikäisille?
Edelleen, oikeat sijoittajat kyllä nauraisi itsensä kipeäksi jos jollakulla oli vaikka 10 vuotta sitten 500 000€ minkä saattoi vapaasti sijoittaa, ja sijoitti sitten peltoon. Meillä nyt juuri ja juuri 100 tonnia löytyi pari vuotta sitten ilman pankin apuja kun pari naapuria halusi peltoja navetan vierestä realisoida, mutta ärsyttävästi oli kyllä seuraavana vuonna kassa tyhjä välillä verojenkin takia. Eli en voi peltoon sijoittamista suositella.
Kyllä tukielätit löytyy aivan muualta kuin kasvipuolelta, vaikka kuin tyhmä onkin niin sen verta tietää.
No miten suuri osa oman kasvinviljelytilasi tuloista on tukia? Meidän lypsykarjatilalla tukien osuus on vuodesta riippuen jossain 15 ja 20% välillä liikevaihdosta niin että ei ole mitään urakointia tms vaan pelkkää maataloutta.
Pelto joka maksaa max 1,5€/neliö ei ole kallista paitsi siihen nähden paljonko se tuottaa. Ja inflaatio huomioiden arvon näkymät eivät keskimäärin ole kaksiset. Maailmaindeksin tai USA:n osakkeisiin sijoittaminen esim. 10 vuotta sitten olisi kolminkertaistanut sijoituksen tähän mennessä. Pellon hinta ei ole tainnut nousta yhtään, 4% sisäinen vuokra jota ei voi vähentää verotuksessa on aika köyhää siihen verrattuna.
Todennäköisesti pysyy samana. Itse ainakin jos olisin lopettamassa niin ennen ensi lokakuuta lopettaisin. Ei lihan hinta ainakaan ennen sitä laske. Ja osa lisää…. Tilamäärä vähentää ja koko kasvaa.
Eikö nyt pitäisi laittaa lypsylehmät kiireesti pois Antti kun teurashinta on hyvä ja maidon hinta lähdössä ”syöksyy”?
Jos kannattavus on tämän vuoden hinnoilla tai ylipäänsä 2023 jälkeen ollut heikko, niin kannattaa pistää lypsikit näillä hinnoilla pois. Toki rehua jos on jo varastossa niin kevät on loogisempi aika kun viljakin on aika halpaa.
Miten mahtaa käydä emojen määrän kanssa? Vasikoista saattaa saada ensi syksynä aiempaa paremman tilin, mutta radikaalisti aiempaa parempi teurastili emosta olisi varmaa tuloa saman tien...
On tietty riskejä, mutta tavallaan hassu ajatus että Suomen pitäisi olla ainut maa Euroopassa jonka rajan yli (edes poispäin) ei voisi kuljettaa eläviä nautoja ja siitä hyvästä pitäisi hyväksyä sitten huonommat hinnat. Pitäisikö kieltää myös ihmisten liikkuminen pois Suomesta niin että saataisiin pienemmät palkat?
https://yle.fi/a/74-20188514Aika mielenkiintoinen kokonaisuus, voi olla että liikahtaa vielä useampi kuorma ennen kuin on lumi maassa?
Enkä kyllä emotuottajana jättäisi rahaa ottamatta jos sitä kerrankin on tarjolla.
Eikö teuraseläimille ole joku maksimi kuljetusaika? Nämä nyt ei taida olla teuraaksi kuljetettavia, mutta kai ne samat säännöt pitäisi olla kaikille eläimille. Minusta ei vaikuta kovin eettiselle toiminnalle kuljettaa eläviä nautoja rekkalastina Suomesta Puolaan saakka.
Uzbekistanissa näin pari vuotta sitten nautoja jotka oli tuotu sinne loppukasvatettavaksi Virosta, että kaikki on suhteellista.
Ei niitä nautoja juurikaan ole viety sen jälkeen kun hiehovienti Venäjälle katkesi. Suomessa on kyllä nuorkarjan hinnat olleet tosi alhaalla että vientihalut on helppo ymmärtää. Jos tiineestä lypsyhiehosta puhutaan, niin siitä saa enemmän teurastamolta + teurashiehopalkkiona kuin myymällä maidontuotantoon. Ja paljon pienemmällä vaivalla.
HKlla Ch on kympin kalliimpi kuin lim, sim ja ba, pienemmät rodut noin puolet pienempi risteytyslisä. Eli rahan puolesta voi kaikkia neljää isoa rotua käyttää aika huoletta. Toki ch ternit saattaa olla isompia lähtiessä mistä saa vielä vähän lisää eroa hintaan.
Joo ihan hyvin on vetänyt ja kelvollisin hinnoin, isommasta risteytysternisonnista on tullut yli 400 euroa alv 0. Tietty lehmän hinta on vielä paremmin kehittynyt, hiukan vajaa 2 tonnia alv0 oli 3 viimeksi lähteneen lehmän keskihinta. Olivat toki aika isoja.
