monessako vuotessa maksaa ittensä lh peltona?    mutta ohan toisaalta maan omistamisessa oma mielensä,   oli se sitten peltoa tahi mettää...

Eihän se hömppäkään ihan ilman kustannuksia kasva ja prosentikkin paukkuu, jos kaikki lhp:nä. Tuloista osan vie verottaja. Kuinka suuren onkin sitten tilanteesta kiinni. Peltoa ei voi verotuksessa vähentää, toisin kuin punavanteen remontit.

mutta kun korot on tippunnu!!

Nin, euribor on siinä 2%. Mutta oletko viime aikoina ostanut lisämaapeltoa, ilman sukupolvenvaihdoksien valtiontukea ja korkokattoa ? Marginaali ei ole asuntolainoissa tyypillinen 0,5% vaan korkeampi, yrityslainan nimellä niitä myydään. Kyllä se korko jo rupeaa pikkuisen peltokaupan kuluissa näkymään, jokin kymmenen hehtaarin harrastepalsta, satatuhatta jos saa lainaa, kun vivuttaa vaikka perheen asuntovarallisudella vakuuksia. Lohkominen tonnin ja varainsiirtovero neljätonnia. Ja ensimmäisen vuoden korkokin neljä - viisi tonnia.

Osuuspankki varmaan lainoittaa suosikkiviljelijöitänsä ilman mitään marginaalia. Mutta useimmat kaupalliset pankit eivät lisämaan marginaaleja aseta asuntolainojen tapaan alhaisiksi, vaan marginaali alkaa 2%:sta ja voi olla 3-4%.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: bouli - 04.11.25 - klo:08:07

Keskustelusta summattuna, 10k€ pelto on valtaosan mielestä aivan liian kallista maatalouden harjoittamiseen mutta 10k€ pelto on valtaosan mielestä ihan ok hintaista sijoituksena. 

Kumpi ryhmä puhuu "kriisistä"?  Sijoittajalla luultavasti on mitä sijoittaa, viljelijällä näin ei välttämättä ole. Toinen tienaa korkorahat ja toinen maksaa. Näin yleistäen ...

Mutta onko viljelijä jolla on pistää tuo summa "takataskusta" pellon hankintaa tyhmä viljelijä vai fiksu sijoittaja? 

Pikkasen tuossa Somero-kokouksesa ihmettelyttää päivittely jotta näin pääsi tapahtumaan ikään kuin varkain.
Missähän umpiossa lausuman sanoaja on elänyt.
Merkit olleet nähtävissä jo kauan, unioniin liittymisestä asti.
Syöty seiniä.
Kalkitusbarometri on ollut nähtävissä jo kauan, siis ei ole juuri kalkittu.
Ennen vanhaan vuodenvaihteessa ostettiin monasti kalkkia, ei enää pitkään aikaan.
Onko oltu liian pitkään vihersilmäisiä kepu/mtk;n harjoittamaan politiikkaan.
Ja se juna meni jo ja mtk pääsi tavoitteeseensa, siirtää maatalous c-alueelle.
Viljasta ei ole varaa maksaa enempää, tukirahaa ei ole saatavissa lisää ja yksikään mtk; viranhaltia ei ala ehdottelemaan tukipolitiikan muuttamista, tai on entinen viranhaltija.
mtk kin luvannut kuulla herkällä korvalla, ei tosin ole luvannut mitään muuta, kuten ei aikaisemminkaan.

Edelleen, oikeat sijoittajat kyllä nauraisi itsensä kipeäksi jos jollakulla oli vaikka 10 vuotta sitten 500 000€ minkä saattoi vapaasti sijoittaa, ja sijoitti sitten peltoon. Meillä nyt juuri  ja juuri 100 tonnia löytyi pari vuotta sitten ilman pankin apuja kun pari naapuria halusi peltoja navetan vierestä realisoida, mutta ärsyttävästi oli kyllä seuraavana vuonna kassa tyhjä välillä verojenkin takia. Eli en voi peltoon sijoittamista suositella.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 04.11.25 - klo:08:37

Lainaus käyttäjältä: bouli - 04.11.25 - klo:08:07

Keskustelusta summattuna, 10k€ pelto on valtaosan mielestä aivan liian kallista maatalouden harjoittamiseen mutta 10k€ pelto on valtaosan mielestä ihan ok hintaista sijoituksena. 

Kumpi ryhmä puhuu "kriisistä"?  Sijoittajalla luultavasti on mitä sijoittaa, viljelijällä näin ei välttämättä ole. Toinen tienaa korkorahat ja toinen maksaa. Näin yleistäen ...

Mutta onko viljelijä jolla on pistää tuo summa "takataskusta" pellon hankintaa tyhmä viljelijä vai fiksu sijoittaja? 

Hän on tyhmä sijoittaja, jos sijoituksen pääoma-/tuottosuhdetta vertaillaan muihin markkinoilla oleviin sijoitusmuotoihin ja - mahdollisuuksiin.

 Mutta perinteisestihän maaseutuväestölle ainoaa OIKEAA varallisuutta on ollut vain pelto-  ja metsäomaisuus.😉

Peltoa on tälläkin hetkellä kahden laista.
Siihen johon kannattaa sijoittaa tai sitten ei.
Toisella on odotusarvoa muuhun toimintaan ja toinen kasvaa vesakkoa.
Vuokrapelloille tulee käymään samoin.
Kahdenlaisia.
Toisesta kannattaa maksaa muutama satanen, mutta vain muutama.
Toista ei kannata vaikka saisi ilmaiseksi.

Tuota vuokraviljelyä en kyllä oikein koskaan ole pystynyt itselleni perustelemaan, ainakaan nykyisen mallin mukaan. Naapuri laittoi vuosikymmenen alussa pellot vuokralle ja olisi kieltämättä osunut omiin lohkoihin melko mukavasti. Silloin ehdotin 10- vuoden sopparia ja mahdollisuus katkaista sopimus jos tukitasoihin tulee x% muutos, samalla vuotuinen vuokra olisi sidottu vehnän pörssihintaan sopivalla kertoimella. Ukrainan sodan aletessa olisi vuokra muistaakseni ollut jotain 800-900€/ha/vuosi ja sopivilla kiinnityksillä olisi vielä itsellekin jäänyt jotain viivan alle.  Kyliltä löytyi viljelijä jolla kiima oli suurempi kuin laskutaito, vuokra taisi osua sinne +500€/ha korville. Katkera tai kateellinen en ole, hyvä vaan jos joku saa kuvion toimimaan tuolla hinnalla. Minä en saa vaikka miten optimistisella laskimella tuota lasken.

Eräs vanha isäntä antoi sellaisen neuvon, että lisämaata metsä- tai peltoa ei koskaan osteta itselle vaan talolle se on sitten seuraavan ja vain seuraavan sukupolven päätös mitä sillä meinaa tehdä. Sitä investointia ei pidäkkään saada maksettua investoinnin tuotolla. Investointi vaan pitää suhteuttaa maksukykyyn.

Itse ostin lisämetsäpalan jonka edellinen omistaja oli parturoinut puhtaaksi. Vaikka sen halvalla sain, niin tiedän, että koskaan en tule niitä rahoja siitä palasta saamaan, mutta onhan seuraavalla sukupolvella sitten ainakin eläke vajaan 30ha tukkimetsän verran leveämpi jos niin tahtovat.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/1c746e12-662e-4b94-9c14-35ccee048ab6

Siinä lisää toimenpide listaa. Tuossa on nostettu eläkeläiset ongelmaksi. Epäilemättä nekin voidaan ongelmaksi kokea. Ihmettelen ettei kukaan sano ääneen et sivutoiminen viljely on ongelma. Sitähän se vanhuuseläkettä nostava on. Näkee hyvin tavan tuijottaa vain omaa napaa. Eläkeläinen on ongelma mut itse ei ole ongelma jos juoksee palkkatöissä, urakoimassa tai ihan mitä vaan.Muutenhan tuossa oli ihan asiallista listaa. Olennaisin juttuhan on se et markkina tulisi saada tasapainoitettua..

Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.

Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.

Toistaiseksi syypäiksi jussien huonoon pisnekseen on löydetty seuraavat tahot:

-Hallitus
-Edellinen hallitus
-Seuraava hallitus
-kauppa
-maatalouskauppa
-Eu
-teollisuus
-Yara
-naapurit
-eläkeläiset
-sijoittajat
-rikkaat jotka ostaa maata
-köyhät jotka ei osta ruokaa
-neuvojat
-pankit jotka antaa liikaa lainaa väärille jusseille
-pankit jotka ei anna riittävästi lainaa  oikeille jusseille
-edellinen sukupolvi joka ei kehittänyt tilaa
-seuraava sukupolvi jota ei kiinnosta paskaduuni
jne...

Syyttömäksi tilanteeseen on sen sijaan todettu:

-Jussi itse 

Toistaiseksi syypäiksi jussien huonoon pisnekseen on löydetty seuraavat tahot:

-Hallitus
-Edellinen hallitus
-Seuraava hallitus
-kauppa
-maatalouskauppa
-Eu
-teollisuus
-Yara
-naapurit
-eläkeläiset
-sijoittajat
-rikkaat jotka ostaa maata
-köyhät jotka ei osta ruokaa
-neuvojat
-pankit jotka antaa liikaa lainaa väärille jusseille
-pankit jotka ei anna riittävästi lainaa  oikeille jusseille
-edellinen sukupolvi joka ei kehittänyt tilaa
-seuraava sukupolvi jota ei kiinnosta paskaduuni
jne...

Syyttömäksi tilanteeseen on sen sijaan todettu:

-Jussi itse 

Mariinin metodeilla mennään.

Toistaiseksi syypäiksi jussien huonoon pisnekseen on löydetty seuraavat tahot:

-Hallitus
-Edellinen hallitus
-Seuraava hallitus
-kauppa
-maatalouskauppa
-Eu
-teollisuus
-Yara
-naapurit
-eläkeläiset
-sijoittajat
-rikkaat jotka ostaa maata
-köyhät jotka ei osta ruokaa
-neuvojat
-pankit jotka antaa liikaa lainaa väärille jusseille
-pankit jotka ei anna riittävästi lainaa  oikeille jusseille
-edellinen sukupolvi joka ei kehittänyt tilaa
-seuraava sukupolvi jota ei kiinnosta paskaduuni
jne...

Syyttömäksi tilanteeseen on sen sijaan todettu:

-Jussi itse 

Hyvin kiteytetty. Mä oon kirjoittanut jo monta kertaa et mitä jos katsois peiliin..

Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.

Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.

Olen tarjonnut jo monta kertaa vaihtoehtoa jossa kaikkien nurmien tukitaso tiputettaisiin alas. Tukitason tiputtaminen pitää yhdistää velvoitteeseen. Tällä ratkaistaan ylituotantoa, maan kasvukunto paranee, tukieurot riittävät paremmin. Peltoa vapautuu kun ei ole enää niin houkutteleva vaihtoehto vain hallinnoida ja kerätä tukia.

Miinuksia tuossa sit on et pieni tila joutuu lisäämään yhden kasvin valikoimaan. Heinäkasvien siemenkasvattajat hierovat käsiään. Nautatilat suuttuvat jos tuki tiputusta ei korvata eläinpalkkioiden kautta.

Varmaan plussia ja miinuksia löytyy lisää mut itse pitäisin tuota ehkä järkevimpänä uudistuksena. Sen verran tuohon voisi tehdä et kesanto säilyisi. Se olis niille pienille epämääräisille lohkoille joita ei viljellä mut joita ei kannata metsittääkään. Tukitaso voisi olla muutaman kympin. Ajatus et kattaa niittokulun.

Eikö viljan tue pidä laskea vieläkin ( ja varmaan laskeekin edelleen) niin vilja-aja pienenee ja vuokrat laskee järkevälle tasolle. Ylituotanto loppuu ja viljan hinta nousee . Tällöin me köyhät ja tyhmät ymmärretään lopettaa tämä ilmanaikuinen pelleily . Jäljelle jää vain paras A-ryhmä.

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 05.11.25 - klo:09:09

Toistaiseksi syypäiksi jussien huonoon pisnekseen on löydetty seuraavat tahot:

-Hallitus
-Edellinen hallitus
-Seuraava hallitus
-kauppa
-maatalouskauppa
-Eu
-teollisuus
-Yara
-naapurit
-eläkeläiset
-sijoittajat
-rikkaat jotka ostaa maata
-köyhät jotka ei osta ruokaa
-neuvojat
-pankit jotka antaa liikaa lainaa väärille jusseille
-pankit jotka ei anna riittävästi lainaa  oikeille jusseille
-edellinen sukupolvi joka ei kehittänyt tilaa
-seuraava sukupolvi jota ei kiinnosta paskaduuni
jne...

Syyttömäksi tilanteeseen on sen sijaan todettu:

-Jussi itse 

Hyvin kiteytetty. Mä oon kirjoittanut jo monta kertaa et mitä jos katsois peiliin..

Lainaus käyttäjältä: Mikkiss - 05.11.25 - klo:08:35

Toi kohta 12 on ihan hyvä ja muutenkin sais niputtaa kaikki ns. "hömpät" yhteen tai kahteen vaihtoehtoon, joista korvaus olisi vaikka nykyisen suojavyöhykkeen suuruusluokkaa n. 350 €/ha. Sillä yksinkertaistuisi hallinto, paranisi maan kasvukunto ja pienenisi viljantuotantoala.
Se voisi olla vaikka velvoittava 10-20 % tilan alasta ja satokasvi perään 3-4 v jälkeen.

Tuottajaorganisaatioissa on kyllä ideaa, mutta ei tämän kentän järjestäytymisaste varmaan koskaan riitä siihen että se toimisi kuten ay-liike. Sillähän helposti kotimaan hinta saataisiin ylös, jos kaikki myisi tavaran Tavastian kautta ja etukäteen olisi tuupattu "ylijäämä" vientimarkkinoille.

Olen tarjonnut jo monta kertaa vaihtoehtoa jossa kaikkien nurmien tukitaso tiputettaisiin alas. Tukitason tiputtaminen pitää yhdistää velvoitteeseen. Tällä ratkaistaan ylituotantoa, maan kasvukunto paranee, tukieurot riittävät paremmin. Peltoa vapautuu kun ei ole enää niin houkutteleva vaihtoehto vain hallinnoida ja kerätä tukia.

Miinuksia tuossa sit on et pieni tila joutuu lisäämään yhden kasvin valikoimaan. Heinäkasvien siemenkasvattajat hierovat käsiään. Nautatilat suuttuvat jos tuki tiputusta ei korvata eläinpalkkioiden kautta.

Varmaan plussia ja miinuksia löytyy lisää mut itse pitäisin tuota ehkä järkevimpänä uudistuksena. Sen verran tuohon voisi tehdä et kesanto säilyisi. Se olis niille pienille epämääräisille lohkoille joita ei viljellä mut joita ei kannata metsittääkään. Tukitaso voisi olla muutaman kympin. Ajatus et kattaa niittokulun.

Eikö tuo ole paras keino saada lisää viljaa markkinoille? Mä ainakin laittaisin liki nauttisin sitten viljantukia