Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
ne jotka saa emotuotannon kannattavaksi laskettua tai toisaalta eivät kannattavuudesta välitä niin varmaan jatkavat. Mutta ottaen huomioon että tuet tosiaan on laskusuuntaiset ainakin suhteessa siihen mitä kaikki muu maksaa, ja vasikasta ei kukaan halua maksaa ainakaan yhtään enempää jatkossakaan, niin eihän se ihan kultakaivokselta vaikuta alana. Tänä talvena sai/saa ilmeisesti pitää vasikoita riittävän pitkään emotiloilla odottamassa loppukasvatuspaikkoja. Jos on 100 hehtaaria peltoa ja 50 emoa niin tulot ilman tukia ovat 50 000€. Saman tulon ilman tukia saa viljelemällä sitä 100 hehtaaria perusviljelyssä ilman niitä emoja, toki tuet jää vähän alle mutta myös vuoden työaika on aika paljon lyhkäisempi.
Aika olennaista on se että mitään merkityksellisiä inflaatiokorotuksia ei emopuolelle tullut tai ole varmaan jatkossakaan tulossa. Kaikessa muussa tuotannossa hinnat on sentään vähän eri tasolla kuin neljä vuotta sitten. Viljassakin sentään kymmeniä prosentteja korkeammalla ollaan kuin 2020 keväällä vaikka hintaa ei riittävänä ehkä pidetäkään.
Omassa loppukasvatuksessakin ( varsinkin jos lisää eläintiloja) on se riski että hinnat jatkaa laskuaan ja ovat jo aika heikot siinä vaiheessa kun ekat eläimet saa teurastamoon asti. Edit: Erillisruokinta paaleilla ei myöskään välttämättä ole se kustannustehokkain ja toimivin tapa syöttää hyvin kasvavaa loppukasvatuseläintä, mutta sillä varmaan täytyisi mennä kun paalilla emotilat aika järjestään operoi.
Jos tavis perusviljatila 100ha saa maks sen 50000e tukia ja vastaava luomu emotila 50 emolla tukimäärä on yli 60000e tuon päälle. Ja nythän ei ole vielä laskettu mitää myyntejä ja kuluja niin onnistuuko tuo luomuemotila hukkaamaan kaikki myyntitulot sekä tuon yli 60000e jotta kannattavuus on sama?
Eli 100 hehtaarin viljatilalla ei tule mitään myyntituloja, sitähän se tarkoittaa jos erotus on on tukierotus ja kaikki emotilan myyntitulot? Itse veikkaisin että myyntitulot on tosiaan about samat emoilla ja sillä viljatilalla, ehkä 50 tonnia. Sen verran saa vasikoista ja teuraista, jos pellot luomussa niin myytävää tuskin emojen jälkeen jää. Vastaa viljatilan 2021 lukuja taloustohtorissa, emolehmiä ei valitettavasti eritellä siellä vaan ryhmässä on mukana loppukasvatus joka kannattaa yleensä paremmin.
Eli erotus on se 60 tonnia tukia. En nyt jaksa yrittää laskea mitä kokonaiskulut on emoilla mutta meillä on reilu 200 lypsylehmää + niiden nuorkarja ja sellaiset 900 000€ kulut ennen poistoja ja palkkoja. 50 lehmälle laskettuna siis jonkin verran yli 200 000€. Jos ajatellaan että emo menee puolet vähemmällä kuin lypsävä niin ainakin 100 000€ on se kulu. Ennen palkkoja ja poistoja. Jos ajatellaan että emoilla tulot on siis 160 000€ tuilla ja myynnillä, ja kulut ainakin 100 000€ ennen palkkoja ja poistoja, niin voi sitten laskeskella onko 60 000€ riittävä summa palkkoihin ja poistoihin (edit: ja sijoitetun pääoman korkoon) kun on ne emojen tilat investoitu ja emot hankittu (nekin maksaa sen 100 000 euroa ainakin) .
Jos sattuu olemaan 100ha omaa peltoa Varsinais-Suomessa tai Etelä-Pohjanmaalla niin sen arvo on miljoonan verran jolle pitäisi tavoitella 6% sijoitetun pääoman tuottoa eli 60k€ ilman että vielä on tuntiakaan tehty töitä.
Ei se säilörehu välttämättä sen huonompaa paalissa ole.
Ei mutta emoilla siis erillisruokinta on näppärä kun tarvitsee vaan paalin ja kivennäisen yleensä, loppukasvatuksessa taas pelkkä hyväkään säilis ei riitä ja on haastavampi saada erillisenä hyvin kasvattavat rehut sonneihin sisälle ja niin että kaikki sonnit saisi about saman verran.
ne jotka saa emotuotannon kannattavaksi laskettua tai toisaalta eivät kannattavuudesta välitä niin varmaan jatkavat. Mutta ottaen huomioon että tuet tosiaan on laskusuuntaiset ainakin suhteessa siihen mitä kaikki muu maksaa, ja vasikasta ei kukaan halua maksaa ainakaan yhtään enempää jatkossakaan, niin eihän se ihan kultakaivokselta vaikuta alana. Tänä talvena sai/saa ilmeisesti pitää vasikoita riittävän pitkään emotiloilla odottamassa loppukasvatuspaikkoja. Jos on 100 hehtaaria peltoa ja 50 emoa niin tulot ilman tukia ovat 50 000€. Saman tulon ilman tukia saa viljelemällä sitä 100 hehtaaria perusviljelyssä ilman niitä emoja, toki tuet jää vähän alle mutta myös vuoden työaika on aika paljon lyhkäisempi.
Aika olennaista on se että mitään merkityksellisiä inflaatiokorotuksia ei emopuolelle tullut tai ole varmaan jatkossakaan tulossa. Kaikessa muussa tuotannossa hinnat on sentään vähän eri tasolla kuin neljä vuotta sitten. Viljassakin sentään kymmeniä prosentteja korkeammalla ollaan kuin 2020 keväällä vaikka hintaa ei riittävänä ehkä pidetäkään.
Omassa loppukasvatuksessakin ( varsinkin jos lisää eläintiloja) on se riski että hinnat jatkaa laskuaan ja ovat jo aika heikot siinä vaiheessa kun ekat eläimet saa teurastamoon asti. Edit: Erillisruokinta paaleilla ei myöskään välttämättä ole se kustannustehokkain ja toimivin tapa syöttää hyvin kasvavaa loppukasvatuseläintä, mutta sillä varmaan täytyisi mennä kun paalilla emotilat aika järjestään operoi.
Vanhan tavaran myyminen on toisaalta aika perseestä kun renkaanpotkijoita riittää mutta ostajia vähemmän. 20m3 seko oli käytössä 2011-2020 ja seissyt siitä asti, pitäisi oikeastaan pistää huutokaupat comiin 0€ lähtöhinnalla tai hinata romukaupan pihalle. Ainakin yksi 6430 autopower jd on sekin periaatteessa turha muttei ole tullut aikaseksi myydä. Ja pienempää sälää nurkat täynnä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/81c8a65c-0f31-4a0a-9243-2c27371d3752Ruokavirasto avaa tukihaun uudestaan tältä osin, perusteluna uutisen mukaan ihan kiltteyttään vaikka itse veikkaan vähän jotain muutakin olevan taustalla
Maanmittauslaitoksen tilastoista nopsaan laskin että 2023 Kainuussa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa myytiin yli 2ha tilastoiduissa peltokaupoissa yhteensä 410 hehtaaria peltoa yhteishintaan 1,47 miljoonaa euroa. Että aika tiukassa on pellon ostaminen koko Itä-Suomen alueella vaikka hinta on kyllä kohtuullinen jos löytää jotain ostettavaa.
Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla myytiin sentään 800hehtaarin paikkeilla molemmissa, hintaakin tuli sitten toki 9 miljoonan luokkaa per maakunta.
https://khr.maanmittauslaitos.fi/tilastopalvelu/rest/v2024.2/index.html?v=2024.2.1#t41g4_x_2023_x_Maakunta
Tää on tällaista vähän pidemmän tähtäyksen hommaa. Kvartaali on 25 vuotta ja 4 kvartaalia on vuossata. Tila saadaan edullisesti, mutta henkinen velvoite on jättää se jatkajalle paremmassa kunnossa. No ihan sama, käärinliinoissa ei kumminkaan ole taskuja.
Juuri meni täällä vuokralle pellot (osa meille) joita SPV-maatalousyhtymä viljeli 5 vuotta niin että sama vanhaisäntä teki edelleen kaiken vaikka yli 30v muksuja on useampi. En tiedä mitä kukakin kokee velvollisuudekseen, mutta toivottavasti se että yli 50 vuotiaat muksut saa vähän isomman perinnön realisoitavaksi kun vanha pari kiristää vyötä koko ikänsä ei ole ihan välttämätön henkinen velvoite kaikille.
https://www.multione.com/1-series-3wd-mini-loader/
tuo oes mielenkiintonen
Tehot ei varaan riitä muuhun kuin juuri siihen kotsullisten siirtelyyn, mutta sehän se taisi olla tarvekin.
Kakkossarja näytti olevan alkaen 20k€ alv 0, mutta tuo 1 sarja olisi puolta pienempi alle 400kg omapainolla, 13hp koneella ja 19l/min hydrauliikalla.
https://several.fi/kuvat/multione/malliesite-fi-2023.pdf
kiitti tiedosta. säilyykö rauhallinen luonto tuolla? tuo on nyt niiin lutuinen ja siks aattelin että jos tuolla lailla sais etes jotain rotia tuohon kiimattomuuteen.. ( siis merkkejä ei saa esille, jotta sais joskus siemennnettyä )
Pelkkä vasektomia (joita tehdään siis ihmisille kanssa aika paljon) ei vaikuta hormoneihin eikä siten luonteeseen mitenkään. Itse en sonnin pitämisestä juuri mitään tiedä mutta kai se aika helppoa on kun se emotilallisiltakin onnistuu.
Härkiä meillä on ollut silloin tällöin kasvamassa ja ne on ainakin helppoja luonteita mutta tosiaan ei auta siinä kiimantarkkailussa.
Jos sen sonnin kuohitsee niin lakkaa luultavimmin tytöt kiinnostamasta, eli tarvitaan leikkaus jossa pallit jäävät mutta ei tiineytä jos merkkarin haluaa. Eli kastraation sijasta vasektomia.
En ehkä lähtisi kuljettimia virittämään mutta aukkojen suurentaminen tai kokonaan uusien aukkojen tekeminen kannattaa miettiä vaihtoehtona jos tarkoitus on siirtyä kotsuista konevoimaan. Yhden tai kaksi partta voi ehkä kanssa poistaa tarvittaessa. Turha mitoittaa ahtaimman paikan mukaan jos sen ahtaan paikan voi poistaa. Varmo on varmaan ihan hyvä vehje, pienkuormaimissa toki se hyvä puoli että jälleenmyyntiarvo tai käyttöarvo itsellä myöhemminkin on selvästi parempi.
Vieläkö siinä Eurassa kasvatetaan vasikanlihaa, onko tietoa?
Muutama vasikka taitaa olla, ei mitään merkityksellisiä määriä.
Meillä oli joskus navetan vintillä siltanosturi jolla otettiin salvosiilosta rehua sähkömoottorille muokattuun apevaunuun joka purki pienen liukuohjatun avantin rehunjakokauhaan. Mutta ei se avantti oiken sinne navettaan mahtunut kuitenkaan, salvosiilokin purettiin ja talikolla kaikki rehu ainakin yhteen kertaan levitettiin vuoteen 2012 asti. Hyvänä innovaationa tosin oli se että avantin rehutalikolla saattoi tiputella sen rehun vintin luukuista ruokintapöydille ettei käsin enää kahta kertaa talikoitu loppuvaiheessa. Pienen Avantin rehutalikko olisi varmaan suht näppärä paalin repimisessäkin jos ei tosi paksussa jäässä ole.
Nyt navetassa on 3-8kk vasikoiden karsinoita ja rehut (lypsylehmien ape) jaetaan avantin rehunjakokauhalla mutta seinään on tehty uusi 2m leveä ovi jota pitkin pääsee suoraan sinne pöydälle.
Miksi noin nuorena? Totaali jumissa välitys ja jokapaikka täynnä vai joku ongelma sillä vasikalla?
Olettaisin siis että se Magian vasikka lähtee Atrian kautta välitykseen eikä teuraaksi.
Nyt lähti 3 viikkoisina muutama lehmä, toivotaan että tilanne on paranemaan päin. Kymmenkunta lihalehmää on syksyn/alkutalven aikana jäänyt itselle kasvamaan kun ei ole liikkunut, yksi 5kk vanha charolais risteytys näyttää siltä että on jo melkein 170kg teuraspainossa
