Kannattavuus ei varmaan parane, jos lisämaanhankinta on suhteessa toimeentuloon kohtuuttoman suuri. Silti sitä vaan tehdään. Toisille se on sijoitus tulevaisuuteen, toisille se on periaate. Mutta yleensä voi varmaan sanoa, että nykyinen jussi kun ostaa peltoa, se on huono sijoitus. Seuraavalle jussille tilanne voi olla toinen. Huonompi tai parempi.

Jos on jonkunkokoinen tila on kannattavinta pyörittää sitä suunnilleeen nykykoossa eläkeikään. Jos haluaa jatkamiskelpoisen tilan jälkipolvelle sitä pitää laajentaa.
Maalla on aina joku arvo. Se ei käytännössä koskaan voi mennä arvottomaksi. Hinnassa voi olla kuitenkin vaikka puolet ilmaa. Käytännössä kaikki muut omaisuudet voivat muuttua täysin arvottomiksi.

^
Totta

Taitaa yksi iso "ongelma" olla ostajille se, että pankki ei arvosta pellon arvoa kuin nimeksi. Kiinnityksiä pitää löytyä muualta.

Maatalouskoneen arvo putoaa joka vuosi. Jos ostat  hehtaarin peltoa sanotaan nyt vaikka 10 000 eurolla,  se tuottaa katetuottoa joka vuosi, sanotaan nyt vaikka +400 €, sitten myyt sen 20 vuoden päästä ja saat taas  siitä 10 000 euroa, ehkä jopa enemmän,  niin olet varsin hyvin  tienannut pelto-omaisuudella, sen sijaan jonkun peltokoneen arvo on 20 vuodessa pudonnut lähelle nollaa, ehkä on jopa jouduttu sinä 20 vuoden aikana uusimaan koneita, toki siitä esim. 10 vuotta vanhasta koneesta voi myydessä saaada vielä jotakin, ehkä 10-20% sen alkuperäisestä arvosta, koneen kunnosta riippuen jopa enemmän. Tälläistä teoretisointia tässä hiukan.

Osa maataistelu välineistä on mun mielestä pitänyt hintansa yllättävän hyvin. Parhaiten kait hyvä kuntoiset kippikärryt. Käytettynä pyydetään enemmän kuin maksanut uutena. "Mökki traktorienkaan"  hinta ei varmaankaan oo vuosien saatossa laskenut. Raha toki on menettänyt arvoaan. Toki toista ääripäätä on vaikka vanhat tarkkuussilppurit. Ne ei taida kelvata edes Puolaan.

Vaikka pellolla on aina joku arvo, niin tuskin kukaan voi olla täysin varma, että sen hinta ei voisi jopa laskea. Jo nyt on kuulunut "huhuja" että ne muutamat tulevaisuudessakin luultavasti viljelevät ovat alkaneet "sopimaan" kuka ostaa ja mitä. Jos ei ole kilpailua, niin huippuhinnat on nähty.

Sijoitusmielessä jos ostaa sijoituksen kymppitonnilla ja 20 vuoden päästä myy sen kymppitonnilla, niin se on todella paska sijoitus, vaikka se tuottaisikin 400 euroa vuodessa. Jos 10 000 euroa sijoittaa johonkin, missä se tuottaisi vaikka maltilliset 5 % vuodessa korkoa, 20 vuoden aikana sijoitus olisi kasvanut yli 26 tuhanteen euroon. Ja mitä inflaatio sitten tekisi kahdessa vuosikymmenessä, niin viiden prosentin vuosikorkokin on vähän niin ja näin.

Kahdeksan prosentin korolla kymppitonni olisi kasvanut yli 46 tuhanteen euroon 20 vuodessa.

Mutta pellossa on silti sitä jotain, mitä sijoittajat eivät ymmärrä.

Pellot hinta  vaihtelee seudun viljelijöiden  laajennuskiiman mukaan . Jossain Pohjois-Pohjanmaalla Nivalassa on muutaman kilometrin sisällä lehmiä tuhansia ja pellosta.voi joutua maksamaan yli 15000€/ ha. Sama Kalajoen lehmä- ja perunkeskittymässä .  Samoin vuokrat on Varsinais Suomen tasolla . Muutama kymmenen kilometrin  johonkin suuntaan ja hinnat on puolet halvempi.  Kainuussa ja Lapissa keskivuokrat on alle satasen ja pellot ei välttämättä löydä ostajaa parilla.tonnilla .

Pellon hinta vaihtelee kysynnän mukaan. Pienikin siirtyminen voi muuttaa hintaa merkittävästi. Olenkin sanonut et jos 100km päästä alkaisi löytymään kolmenumeroisia hehtaarimääriä niin hyvin voisin tehdä siirtymän. Jakautuisi työaika ja riskitkin samalla.

Joku oli huolissaan et pitäisikö mun mennä ulkopuolelle töihin et pystyn ostelemaan peltoa niin juu kokoajan sitä suunnitellaan. Jos hyvä homma löytyy niin laitan elukat pois ja lähden ulkopuolelle töihin. Mut käytänkö sen rahan sit maatalouteen niin tuskin. Itsellä ollut periaatteena et jokaisen toiminnan on itse kannettava itsensä.

Näillä sivutoimisilla jotka tuplaavat vaikka sen peltoalan 30 hehtaarista 60 niin eiköhän siellä taustalla ole joku ajatus siitä et voi jäädä jossain vaiheessa ulkopuolisista töistä pois. Ja kenties et tila olisi elinkelpoinen vielä tulevalle polvellekkin.

Se ettei investoi maatalouteen on varmasti se kannattavin muoto. Eri asia onko se sitä kuinka pitkään. Tuet ja tulotaso kun edelleen laskee niin jos pienestä peltoalasta ei kohta saa tuottoa enää nimeksikään niin siihen se sit loppuu.

Ei ole vielä kuulunut huhuja et ostajat olisivat alkaneet sopia et kuka ostaa. Omalla alueella ei olla vielä tuossa pisteessä vaan ostajien kenttä on edelleen hajanainen jos toisia puukotetaan selkään minkä keretään. Ehkä sellaista havaittavissa et ne mahdolliset tilat jotka ovat vielä 25v jälkeen olemassa niin ovat olleet jo jonkin aikaan hyvin rauhallisesti. Ei siksi et peltoa on riittävästi jo vaan siksi et maatalous muodostaa tuloista isomman osan jolloin rahaa ei ole ostaa yli kalliita peltoja. Näillä hintasuhteilla pellon ostaminen vaatii rahaa maatalouden ulkopuolelta.

Onhan tuo peltomarkkina kummaa kun ajattelee historiaa. Kuten ainakin SS on maininnut niin ennen eu aikaa peltokauppoja tehtiin suhteellisen vähän. Kyl mä niitä siltä ajalta tiedän mut onhan niitä vähänlaisesti. Vasta eu aikana kauppojen määrä on lisääntynyt.

Hinta kehitys sit mennyt kohti koilista. Onhan se rahan arvo tietysti muuttunut mut jos vertaa maatalouden tulotasoon niin eihän nykypäivän hinnat ole mitenkään tol*****sella tasolla.

Kasvinviljely on volyymilaji, koska kiinteälle kululle olisi hyvä olla mahdollisimman iso jakaja. Ongelma on siinä, ettei se kiinteä kulu per ha laske pinta-alan lisääntyessä jos investoit koneisiin lisää. Eli jos tuplaat pinta-alan ne tars sit samoilla vehkeillä hoitaa jotta kaava toimii.

Pinta-alan kasvussa on aina haasteita, jotka tekevät lisähehtaareista kannattamattomampia kuin ensimmäisistä. Ensimmäinen juttu on LHK leikkuri 150/300ha kohdalla. Toinen on se fakta, että lisämaa harvoin on yhtä viljavaa kuin oma tai pitempään jo vuokralla ja hoidossa ollut. Kolmanneksi ajoitukset kärsii ja satotasot sitä myötä. Saman aiheuttaa kun on pakko oikoa kasvivalikoimassa, jotta sadonkorjuuta saa jaettua. Ja pahimpana jos niin paljon kasvat että tarvit palkkatyövoimaa pellolle. Sit häviää jo loppukin kate.

Kannattaa silti muistaa, että pelkkä pinta-ala ei kerro sen kaluston määrää minkä tarvit. Joku 100ha tila kylvää pelkkää viljaa eikä voi kasvaa kun se vaatisi kuivaamo- ja siiloinvestoinnin. Toisella on 300ha luomussa ja pärjää samalla kuivurilla. Seuraavalla on 300ha tavista, mutta kierrossa myös juurikas, pakasteherne, rapsi ja viherlannotusnurmi. Ja pärjää taas samalla kalustolla kuin se 100ha tila joka junttaa pelkkää viljaa.

Ps. Loimaan kaupungin maista osa oli kierroksella. Mulla ollu tässä starolla yhen kiekan 2016-2020 n. 10ha. Nyt tarjosin 530€/ha kun sijainniltaan hyviä jurttimaita asvaltissa kiinni. Ei johtanut toimenpiteisiin. Tästä 15km pohjoseen vampulan puolelle tommosta ei kannata edes jättää. Siinä teille taas kriisiä.

Täälläpäin lisämaata on osteltu 1960-luvulta lähtien. Eu-uhka romahdutti hinnat ja tarjonta väheni. Eu aikana pellon hinta on taas hiljalleen noussut. 1990 hinnat oli semmoiset 40000 mk, eli 6500 € 1995 oltiin jossain 30000 mk nyt ollaan jossain 15000€. Aina jossain kautassa tulee ylilyöntejä ja hinnat nousivat noista huomattavastikin.
Periaatteessa osa pellon tuotosta tulee arvonnoususta. Teoreettisesti pellon tuotto on alhainen kun riski on pieni. Erityisesti omaisuuden meneminen täysin arvottomaksi on lähes mahdottomuus, jollaista ominaisuutta oikeastaan millään muulla omaisuuslajilla ei ole.

Niin tarkoitatko joozeppi et 530€/ha tarjousta ei vampulassa kannata edes jättää? Ja onko syy se et niin paskaa peltoa vai tarjous niin alhainen ettei sitä oteta edes vastaan? 

Mut juu samaa mieltä ei sitä kriisiä vielä ole. Vaikka oman alueen hinnat ei noihin pääse niin ei pääse myöskään satotasot tuolle tasolle. Silti joka tilkku löytänyt ottajansa.

Et juu en tiedä mis se kriisi on. 

Täälläpäin lisämaata on osteltu 1960-luvulta lähtien. Eu-uhka romahdutti hinnat ja tarjonta väheni. Eu aikana pellon hinta on taas hiljalleen noussut. 1990 hinnat oli semmoiset 40000 mk, eli 6500 € 1995 oltiin jossain 30000 mk nyt ollaan jossain 15000€. Aina jossain kautassa tulee ylilyöntejä ja hinnat nousivat noista huomattavastikin.
Periaatteessa osa pellon tuotosta tulee arvonnoususta. Teoreettisesti pellon tuotto on alhainen kun riski on pieni. Erityisesti omaisuuden meneminen täysin arvottomaksi on lähes mahdottomuus, jollaista ominaisuutta oikeastaan millään muulla omaisuuslajilla ei ole.

Tuohonhan se paljon perustuu. Olen ymmärtänyt et isossa maailmassa pellon omistaa joku jolla ei ole viljelyn kanssa mitään tekoa. Vuokraavat sitten pellon viljelijälle 30 vuodeksi esim. Pelto on sen hintaista et viljelijät ei pysty sitä ostamaan vuokraamaan kyllä.

Koska tuo trendi sit tulee suomeen niin epäilen ettei ihan heti. Sit kun täällä alkaa olemaan tiloja joilla neljänumeroisis hehtaarimääriä omistuksessa ja niitä kun lähdetään myymään niin ostaja voi olla joku ulkomainen sijoittaja.

Pelto joka maksaa max 1,5€/neliö ei ole kallista paitsi siihen nähden paljonko se tuottaa. Ja inflaatio huomioiden arvon näkymät eivät keskimäärin ole kaksiset. Maailmaindeksin tai USA:n osakkeisiin sijoittaminen esim. 10 vuotta sitten olisi kolminkertaistanut sijoituksen tähän mennessä. Pellon hinta ei ole tainnut nousta yhtään, 4% sisäinen vuokra jota ei voi vähentää verotuksessa on aika köyhää siihen verrattuna.