Vai saiskos sitten manttaaleilla äänestää?

Jokos olet saanut taseen valmiiksi ja tunnusluvut laskettua?

Mites selität tarkastajille, mistä siemenerä on tullut, kun ei löydy vakuustodistuksia?

Onko joltain tukitarkastaja kysynyt vakuustodistuksia?

Siemankauppalaki 4.8.2000/728 4§ "Markkinoida saa vain sertifioitua kylvösiementä."
3 § Määritelmät: Tässä laissa tarkoitetaan:

1) kylvösiemenellä kylvettäväksi tarkoitettuja siemeniä ja siemenperunoita;

2) markkinoinnilla kylvösiemenen myymistä tai muuta luovuttamista korvausta vastaan, varastoimista myyntitarkoituksessa, myyntiin tarjoamista, toimittamista vastikkeetta kaupallisessa hyödyntämistarkoituksessa sekä kylvösiemenen asettamista saataville maksua vastaan tai ilmaiseksi Euroopan unionin markkinoilla unionin alueella tapahtuvaa jakelua tai käyttöä varten;

Jos tuotannontekijöitä (pelto ja metsä) ryhdytään verottamaan, voidaan varmaan samalla verottaa myös muita tuotannontekijöitä. Tällaisia olisivat muun muossa työvoima, tuotantolaitteet ja pääoma. Esimerkiksi jokaisesta työntekijästä menisi veroa. Samoin jokaisesta sorvista, jyrsimestä ja muusta vempaimesta. Rekkayrittäjä maksaisi rekkaveroa, koska hänhän tekee tiliä ajoneuvollaan. Motoyrittäjä maksaisi myös joka vehkeestään veroa ja metsuri moottorisahastaan. Ne yrittäjät, jotka eivät paljon tarvitse vehkeitä tulonsa hankkimiseen, esimerkiksi ohjelmistoyrittäjät, voisivat maksaa tietotaidostaan veroa.
Tuotannontekijä kun itsessään ei tuota mitään, mutta sillä on mahdollista tuottaa tulosta. Toiset saavat peltonsakin tuottamaan enemmän kuin naapuri. Metsissä taas kiinteistöveron käyttöönotto edellyttäisi metsien luokituksen uudelleenkäyttöönottoa. Tämä lisäisi työllisyyttä, jolloin veron tuotto helposti tuhraantuisi kuluihin.

Ensimmäisenä pitäisi poistaa ay-maksujen verovähennysoikeus. Näin saisimme n. 185 miljoonaa euroa!

Kiinteistöveroa ei missään nimessä saa ulottaa peltoon ja metsään. Jos kunnat saavat tällaisen rahankeruuautomaatin itselleen niin ei ole mitään toivoa kunnan budjettikurista. Kiinteistöverollla ei saada kuitenkaan mitään vastinetta haja-asutusalueiden palveluiden parantamiseen. Keskustoissa kyllä on palvelut kunnossa, tiet aurataan ja valaistaan, on vedet ja viemärit ja muutkin palvelut ovat lähellä. Rahaa kerätään jo nyt haja-asutusalueen asukkailta aivan liikaa saataviin palveluihin nähden. Täällä maksetaan kiinteistöveroja ja yksityistiemaksuja ja vielä itse saa aurauksetkin tehdä. Mielestäni kaava-alueella saisi olla korkeampi kiinteistövero kuin haja-asutusalueella.

Jätevesiasioihin en ole perehtynyt, enkä aijo vielä muutamaan vuoteen perehtyäkkään, annetaan eduskunnan ja seuraavankin tehdä ensin muutamat muutokset ko. lakiin.

Tämä VATT:n tutkimus käsitti siis poikkeamat normaalista verotuksen perusrakenteesta. Eli kun esim. alv on laskettu esim. elitarvikkeilla, lääkkeillä ja joukkoliikenteellä perustasosta (23%) niin tämä on verotukea. Energiaveroissa taas lämmitysmaakaasulla on alempi verokanta, niin taas syntyi verotukea. Outo verotuki on myös laskennallisen asuntotulon verovapaus eli omistusasunnossa asuvan saamaa etua vuokralla asuviin verrattuna.

Eihän tuloistakaan mene 100 %:n veroa, eli taas tuli verotukea meille kaikille.

Verotuksen kokonaisuudistuksessa varmaan huomataan verottaa myös hengittämäämme ilmaa, polkupyöriä, kävellen töihin menijöitä ja luonnosta nauttivia niin saadaan vähän rahaa sinne pohjattomaan kirstuun. Vai pitäisikö sittenkin miettiä niitä menoja.

Jos 30 lehmällä saa verotettavaa tuloa 30 th ja 150 lehmällä 150 th, niin miten on ajettu suurten tilojen etuja?

MMM:n alaisuudessakin virkamiseten määrä senkun lisääntyy, vaikka tilojen määrä vähenee.
MMM käy joka vuosi tuloskeskustelut tulosohjauksessaan olevien virastojen (Mavi, Evira, Ely jne) kanssa. Virastot laativat pitkät selvitykset, siitä miten tarpeellisia ne ovat. Esimerkiksi yhtenä tulosmittarina on valvontojen määrä ja valvontojen tulokset. Eli virastot valvovat mahdollisimman paljon ja kaikkea ja koska valvonnoissa ei ihan saavutettu 100 %:n tulosta pitää seuraavalle vuodelle resursseja lisätä ja myös valvontojen määrää lisätä. Näin saatiin taas muutama htv (virkamies) lisää ja heille kaikille pitää tietenkin keksiä tekemistä.

Lähes kaikkeen toimintaan tarvitaan lupa ja loput toiminnat ovat tukiehtojen mukaan tarkoin säänneltyjä. Ja kaikkea valvotaan. Yksinkertaisemmankin luvan tarkastuspöytäkirja on vähintään 5 sivua pitkä.

T: nim. jo neljä valvontaa tänä syksynä

Ranskalaisiin palatakseni, niin siellä on valtion budjetti ollut jo 35 vuotta peräjälkeen alijäämäinen.

Jos Turkki liittyy Euroopan Unioiniin ilmiötä ei enää kutsuta "laittomiksi siirtolaisiksi" vaan työvoiman vapaaksi liikkumiseksi.

Tase kertoo mistä yrityksen varat koostuvat, mistä rahaa on tullut ja mihin rahat ovat menneet. Taseen vastattavaa kertoo rahojen lähteen ja vastaavaa mihin rahat ovat kuluneet. Vastaavaa puolelle kirjataan esim. rakennukset, rakennelmat, koneet, kalusto, muut aineelliset hyödykkeet (esim. salaojat), sijoitukset (osakkeet ja osuudet), saamiset ja rahat (pankkitilien saldot tilikauden alussa). Vastattavaa puolelle kirjataan osakepääoma, edellisten tilikausien voitto, päättyvän tilikauden voitto, tilinpäätössiirtojen kertymä, vieras pääoma (ostovelat, lyhtytaikainen vieras pääoma ja pitkäaikainen velka).
Pellon ja metsän arvoksi kirjattavat summat ovat tarkkaan harkittavia asioita. Koneiden, kaluston ja rakennusten arvot saadaan menojäänöksistä.

Mites ne tuotta Arevalla hoitivatkaan tällaisen homman.
Selvittelivät tarkastajakortteja niin kauan, että virka-aika päättyi.

Aamulla Raision hinta vehnän oli tippunut 28 euroa. Nyt vehnälle ei ole enää ollenkaan noteerausta. Agrimarket on tänään pudottanut vehnän hintaansa 10 - 14 euroa. K vielä lupaa 177 - 180 euroa.