Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Temge - 30.09.15 - klo:22:07

Otsikko: Rapsi
Kirjoitti: Temge - 30.09.15 - klo:22:07
Mites helposti tuo varisee, kun on luvattu tuulista ja sateita? Kasvusto on melkein kypsää, osa siemenistä on sisältä keltaisia ja osa vihreitä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 30.09.15 - klo:23:07
Siemenet ovat kypsiä kun ne ovat sisältä keltaisia. Silloin kuin rapsi on kypsää lidut tyhjenevät jos esimerkiksi hirvi tai ihminen kävelee kasvuston läpi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 30.09.15 - klo:23:08
Sadetta ja tuulta paljon tuhoisampaa on kyllä raekuuro. Silloin satotappiot ovat suuret.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 30.09.15 - klo:23:31

Oli muuten pikkulinnut aukoneet pirun paljon rypsin lituja, varsinkin reunamilla missä oli puita ja puskia  :-\
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 01.10.15 - klo:00:13

Oli muuten pikkulinnut aukoneet pirun paljon rypsin lituja, varsinkin reunamilla missä oli puita ja puskia  :-\

DDT:llä lähtee. Linnut.

(http://nationalhumanitiescenter.org/tserve/nattrans/ntimages/carsonsscover.gif)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 01.10.15 - klo:06:48

Oli muuten pikkulinnut aukoneet pirun paljon rypsin lituja, varsinkin reunamilla missä oli puita ja puskia  :-\

DDT:llä lähtee. Linnut.

(http://nationalhumanitiescenter.org/tserve/nattrans/ntimages/carsonsscover.gif)

-SS-

Faari kävi jo poimimas niitten ruuat viimeistä siementä myöden, joten eiköhän ne muuta pois  :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Temge - 01.10.15 - klo:08:08
Jos kuitenkin nappasi pois ja tuulettelis muutaman päivän kuivurissa,  niin eikös se tuleennuta? Joskus muistaakseni olen rypsiöljyä näin tehnyt ja ei myydystä mitä ongelmaa ole ollut..
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Viljelijä - 01.10.15 - klo:13:07
 Öljyyn tulee vihreä sävy jos siemenissä on vihreää. Muuttuu toki pullossa normaalin väriseksi, mutta ei tietoo mitä vaikuttaa öljyn laatuun.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 01.10.15 - klo:15:16
jos rypsin myy niin liian korkea lehtivihreäpitoisuus vähentää hintaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Don Essex - 01.10.15 - klo:18:12
Ja vastaanottoraja lehtivihreän osalta taisi olla 30 mikrogrammaa kilossa. Vyrin sivulla ohje tuleentumisasteen määrittelyyn.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 01.10.15 - klo:18:43
Ja jos se on yli 20 niin tulee hintavähennystä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 01.10.15 - klo:19:49
  Sehän nostettiin muutama vuosi sitten 50 ,jonka jälkeen vähennystä ,vai onko arvo muutettu takaisin 20 ?
Mielestäni lehtivihreä ei ongelma ,jos puintikosteus on pudonnut alle 20% ,eikä itsellä reilun 15 vuoden
kokemuksella ole lehtivihreä ollut milloinkaan yli 20 ,oliko kerran 18 yleensä pyörinyt alle kymmenen ,kyse siis
rypsistä omalla kohdalla. Tänään tuli Aurea rypsit puitua loppuun satoa tuoreena 400 hehtoa ,ala 8,32 ha, joka
sisältää 20 aaria kolmen metrin suojakaistaa vesistön varrella. Saapa nähdä mitä kuivana kiloja kertyy. :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 01.10.15 - klo:21:13
 Olet varmaan oikeassa. Hinnoitteluperusteita muutettiin muutama vuosi sitten vai oliko se niin että Mildola jo käytti niitä ja Raisio siirtyi käyttämään samaa systeemiä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 01.10.15 - klo:22:32

Jostain luin että rapsi on herkemmin varisevaa kun rypsi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 01.10.15 - klo:22:47
Jos kuitenkin nappasi pois ja tuulettelis muutaman päivän kuivurissa,  niin eikös se tuleennuta? Joskus muistaakseni olen rypsiöljyä näin tehnyt ja ei myydystä mitä ongelmaa ole ollut..

Tämä oli kyllä uusi juttu. Luin juuri vyrrin oppaan. Kuinka vihreästä siemenestä saa vielä kuivurissa mustan? On meinaan muutama hehtaari aika sekulia rapsia. Valmiit varisee ja osa on vihreänä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 02.10.15 - klo:07:48
   Ei muutako puit pois vaan, osaa se puimurikin erotella ,eli käytännössä ne vihreät ei aukea ja näin-
ollen menevät peltoon.

  Olen  ihmetellyt miksi toiset tuskailevat rypsin valmistumisen kanssa ,en oikein keksi muuta selitystä
kuin sen ,että kylväessä menee jokin pieleen. Kylvetäänkö liian syväksi muokattuun peltoon ja näin saadaan
itäminen eriaikaistumaan vai mikä lienee?  Tietenkin lajikevalintakin vaikuttaa ,itse viljelen aikaisinta lajiketta
mitä markkinoilta saa ,kuten nytkin oli Aurea rypsiä.  Vaikka kasvuajassa ei olisikaan monen kymmenen asteen
ero lämpösummassa ,sekin kuitenkin syyskuun lämpösummakertymällä voi tarkoittaa viikkojakin valmistumisessa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 02.10.15 - klo:10:57
No siinä meni vähän kaikki persiilleen kylvövaiheessa. Että ihan itseään saa syyttää. Mutta virheistä oppii parhaiten, onnistumisista ei niinkään.  ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Temge - 02.10.15 - klo:12:24
Jos kuitenkin nappasi pois ja tuulettelis muutaman päivän kuivurissa,  niin eikös se tuleennuta? Joskus muistaakseni olen rypsiöljyä näin tehnyt ja ei myydystä mitä ongelmaa ole ollut..

Tämä oli kyllä uusi juttu. Luin juuri vyrrin oppaan. Kuinka vihreästä siemenestä saa vielä kuivurissa mustan? On meinaan muutama hehtaari aika sekulia rapsia. Valmiit varisee ja osa on vihreänä.
No ei se ihan kokonaan vihreestä mustaa tee, mutta jos halkaiset mustan siemenen ja on sisältä vihree enemmän kuin keltainen, niin sen ymmätääkseni saa vielä tuuleteltua..?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 02.10.15 - klo:13:21
Öljypellavan viljelijöitä houkutellaan taas mukaan. On kuulemma helppoo, kylvää ja rahastaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Viljelijä - 02.10.15 - klo:13:45
Haasteena öljypellavalla puinti ja pitkä kasvuaika.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: mermiina - 02.10.15 - klo:14:21
Haasteena öljypellavalla puinti ja pitkä kasvuaika.
Öljypelllavan puinti on helpompaa kuin lakoisen kauran. Ei tarvitse pelätä maasta löytyviä kiviä yms. Toki terät pitää olla kunnossa. Jos terät eivät leikkaa kunnolla kerääntyy palleja, jotka saavat herkkähermoisemman kuljettajan epäilemään koneen kestävyyttä. Kosteanakin sen voi puida, mutta silloin pitää käyttää isompaa seulaa, koska kaikki sylkyt eivät rikkoudu kelalla. Sylkyt voi sitten rikkoa kuivauksen jälkeen. Kuivatuksessa pitää olla lämmön kanssa maltillinen, niin kuin rypsillä ja rapsillakin. Huhtikuussa kylvetyt pellavat on varmaan jo puitu, ja kesäkuussa kylvetyt (mikä ei kyllä ole suotavaa) ovat jo puitavissa, mutta niiden öljypitoisuus kasvaa vielä reippaasti, jos malttaa. Tälläinen sadekesä ei haitannut pellavan kasvua, melkeimpä päinvastoin; kaikki typpi tuli jo käytettyä kesäkuussa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Jova - 02.10.15 - klo:18:14
Minun mielestä lakoisen kauran puinti on ainakin 10 kertaa helpompaa kuin öljypellavan. Vieläkin puistattaa setavaran kietoutuminen syöttökierukan ympärille +muut pöytäongelmat. Ei tosiaan ole helppoa puitavaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Temge - 02.10.15 - klo:18:35
   Ei muutako puit pois vaan, osaa se puimurikin erotella ,eli käytännössä ne vihreät ei aukea ja näin-
ollen menevät peltoon.

  Olen  ihmetellyt miksi toiset tuskailevat rypsin valmistumisen kanssa ,en oikein keksi muuta selitystä
kuin sen ,että kylväessä menee jokin pieleen. Kylvetäänkö liian syväksi muokattuun peltoon ja näin saadaan
itäminen eriaikaistumaan vai mikä lienee?  Tietenkin lajikevalintakin vaikuttaa ,itse viljelen aikaisinta lajiketta
mitä markkinoilta saa ,kuten nytkin oli Aurea rypsiä.  Vaikka kasvuajassa ei olisikaan monen kymmenen asteen
ero lämpösummassa ,sekin kuitenkin syyskuun lämpösummakertymällä voi tarkoittaa viikkojakin valmistumisessa.
Keskustelun aloitus koski kyllä kevät rapsia! Rypsiä on mulla ollut monta vuotta, mutta tämä on eka rapsilla. Myönnän että muokkaus meni hieman syvään. Ei ollut helppo lähtökään, kun oli niin pirun kylmää.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 02.10.15 - klo:19:07

Naapurin rapsi oli kans aika sekulia. Ylimmät palot jo varisi kun samassakin varressa alapalot oli vielä raakoja. Puivat pois.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Temge - 02.10.15 - klo:20:21

Naapurin rapsi oli kans aika sekulia. Ylimmät palot jo varisi kun samassakin varressa alapalot oli vielä raakoja. Puivat pois.
Juu en mäkään kyllä enää odottele. Viimeistään sunnuntaina otan pois oli mitä oli. Ens viikolle lupaa jo yö-pakkasta niin se on sitten siinä..
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Viljelijä - 02.10.15 - klo:20:59
Kevät rapsia?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 02.10.15 - klo:21:10
Kevät rapsia?

Nimenomaan  8)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Larppa - 03.10.15 - klo:12:59
Hyödynnetään tätä keskustelua.

Kertokaa tyhmälle rypsin hlp? Joku sanoi että sama kuin hyvän kauran ja toinen että liki sama kuin vehnän :o
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 03.10.15 - klo:13:07
Hyödynnetään tätä keskustelua.

Kertokaa tyhmälle rypsin hlp? Joku sanoi että sama kuin hyvän kauran ja toinen että liki sama kuin vehnän :o

60 - 70 kg/hl varmaan melko hyvä arvaus.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Larppa - 03.10.15 - klo:13:47
Hyödynnetään tätä keskustelua.

Kertokaa tyhmälle rypsin hlp? Joku sanoi että sama kuin hyvän kauran ja toinen että liki sama kuin vehnän :o

60 - 70 kg/hl varmaan melko hyvä arvaus.

-SS-

Kiitos tiedosta! Urakoitsija noita Cordelioita tossa paukuttaa kärryn kyytiin ja ite lasken kokoajan hehtaarisatoa. Jos painaa 60 niin ihan ok mutta jos 70 niin sitten vallan bueno  ;)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 03.10.15 - klo:15:37
Hyödynnetään tätä keskustelua.

Kertokaa tyhmälle rypsin hlp? Joku sanoi että sama kuin hyvän kauran ja toinen että liki sama kuin vehnän :o

60 - 70 kg/hl varmaan melko hyvä arvaus.

-SS-

Kiitos tiedosta! Urakoitsija noita Cordelioita tossa paukuttaa kärryn kyytiin ja ite lasken kokoajan hehtaarisatoa. Jos painaa 60 niin ihan ok mutta jos 70 niin sitten vallan bueno  ;)

Joo, monitahoisen ohran painoista eli yleensä 65-70kg välillä. Niinku nisu kirjoitteli, taitaa olla rypsin ja rapsien vuosi. Hernettäkin näkyi tulevan mukavasti, sekin palkokasvi. Ainoa miinus että meinas itää jo palkoihin  >:( Tai no, vieläkin osa itää. Kuivatellaan, eilen illallakin satoi huipputuulisen päivän jälkeen >:( Toki tuulee edelleen, jospa huomenna tai ylihuomenna riippuen keleistä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ht - 03.10.15 - klo:21:05
66 +- 1 kg/hl, ollu vuoskaudet lajikkeesta riippumatta.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Ripcord - 04.10.15 - klo:20:28
Rapsit osapuilleen krassuteltu - olihan se sadokasta, keskisato digialalle ihan järkeenkäypä, mutta jos jakaakin sadon todelliselle puidulle alalle niin vetää hiljaiseksi...
Proximoo, suosittelen lämpimästi, aiemmin ollut Trapperia. Toki ihan erilainen vuosi tämä nyt eletty, mutta verrokkina olen seuraillu paria tietämääni Trapper lohkoa tänäkin vuonna, ja kyl mun äänet menee Proximolle.

Niin, viimeinen puoltoista hektaaria pellossa ja puitaneen vielä sekin. Tämä sellaista alaa, jossa taimettuminen epäonnistui niin pahoin, että kesän mittaan taimettuneille rapseille jäi valoa ja tilaa täyttää tyhjät paikat. Niissä nyt vielä aivan vihreetä ronttia kypsän kasvuston seassa - yllättävän hyvin noitakin paikkoja tosin pystyi puimaan: koepuinnissa puintiväliä vielä lisää auki, rajaiset varmuuden vuoksi suoraan peltoon, teippasin seulan jatkettakin vielä lisää umpeen...

Annostelussa kuitenkin oltava äärivarovainen, varsinkin kun ilta-auringossa ei välillä yhtään nähnyt minkäväristä kasvustoo puima oli juuri hotkaisemassa, äänestä sen sitten kyllä kuuli jos arvio meni väärin. Yllättävän kaunista tavaraa noistakin kohdista kuitenkin tuli, katsotaan nyt mikä noille etsitään sitten käyttökohteeksi, voipi olla, että menee lämmityskäyttöön, toisaalta hyvin sekoitettuna erä on aika pieni....
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 09.10.15 - klo:23:04
(http://i7.aijaa.com/t/00360/13990624.t.jpg) (http://aijaa.com/KuZSLa)

tuli rapseja aika mukavasti.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 10.10.15 - klo:08:24
Tosi hyvä kuitti... :D ;D
Mulla hiukan toisenlaista tarinaa... 27.5. kylvetty proximo rapsi. Nyt odotellaan näiden pakkasten vaikutuksia. Netistä kaiveltu esille mm. seuraavaa. "Pakkanen lopettaa siementen kehittymisen ja sitä myötä lehtivihreä ei enää häviä. Tässä tapauksessa puintia onkin syytä lykätä ja odottaa siementen kuivamista". Sitä tässä sitten tehdäänkin ;D Ehdottomasti positiivista kasvustossa on, että se on melko matalaa ja liki täysin pystyssä. Muuten olen tullut siihen tulokseen, että jos on pikkuisenkin rakenneongelmaa pelloissa tai jotain kuoppaisuutta, niin öljykasvit täytyisi perustaa kynnettyyn maahan. Se ei kestä yhtään paikallaan olevaa vettä, vaan kasvusto hyytyy melkein heti siihen. Myrkyistä sen verran, että Avauntti tuntuu tosi pätevältä kuoriaismyrkyltä, kyllä oli hiljaista sen jälkeen, kun tuon veti peltoon. Mitään pahkahomeruiskutuksia en tehnyt, kun tilanne oli kukinnan aikaan jo se mikä oli.

Tilanteen kruunaa tietysti 33 peuraa ja 2 hirveä, jotka laiduntavat tuolla rapsilohkolla. Mun mielestäni olisi täydet edellykset jollekin riistapeltolisälle. Arvioitu puintiajankohta lienee jossain itsenäisyyspäivän kieppeillä... ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Viljelijä - 11.10.15 - klo:09:57
Miten syysrapsit talvehti,pitikö rikkoa keväällä?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 11.10.15 - klo:10:20
Miten syysrapsit talvehti,pitikö rikkoa keväällä?

Kaverilla kaikki talvehti puolen hehtaarin hukkunutta lukuunottamatta, tosin oli seassa huonosti talvehtineitakin. Syypää vesi, rapsikaan ei osaa sukeltaa, ei kesällä eikä talvella...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 11.10.15 - klo:19:10
Rapsit osapuilleen krassuteltu - olihan se sadokasta, keskisato digialalle ihan järkeenkäypä, mutta jos jakaakin sadon todelliselle puidulle alalle niin vetää hiljaiseksi...
Proximoo, suosittelen lämpimästi, aiemmin ollut Trapperia. Toki ihan erilainen vuosi tämä nyt eletty, mutta verrokkina olen seuraillu paria tietämääni Trapper lohkoa tänäkin vuonna, ja kyl mun äänet menee Proximolle.

Niin, viimeinen puoltoista hektaaria pellossa ja puitaneen vielä sekin. Tämä sellaista alaa, jossa taimettuminen epäonnistui niin pahoin, että kesän mittaan taimettuneille rapseille jäi valoa ja tilaa täyttää tyhjät paikat. Niissä nyt vielä aivan vihreetä ronttia kypsän kasvuston seassa - yllättävän hyvin noitakin paikkoja tosin pystyi puimaan: koepuinnissa puintiväliä vielä lisää auki, rajaiset varmuuden vuoksi suoraan peltoon, teippasin seulan jatkettakin vielä lisää umpeen...

Annostelussa kuitenkin oltava äärivarovainen, varsinkin kun ilta-auringossa ei välillä yhtään nähnyt minkäväristä kasvustoo puima oli juuri hotkaisemassa, äänestä sen sitten kyllä kuuli jos arvio meni väärin. Yllättävän kaunista tavaraa noistakin kohdista kuitenkin tuli, katsotaan nyt mikä noille etsitään sitten käyttökohteeksi, voipi olla, että menee lämmityskäyttöön, toisaalta hyvin sekoitettuna erä on aika pieni....

proximosta en kans luovu. oon ollu tyytyväinen populaatiolajikkeeseen. rapsipellolla ei saisi olla metsänreunaa, ei  painanteita. ei poutivaa eikä liian märkää. siksi sanotaan ettei se sovi yleensä kuin tilan parhaille lohkoille. erot öljykasveilla huonon ja hyvän välillä on aina tuplat. viljalla ei välttämättä olisi niin paljoa eroa suhteessa samalla lohkolla.

luulin ettei rapsista tulisi erikoisesti kun kukinta oli aivan sateessa ja kylmässä vajaat kolme viikkoa. mutta ilmeisesti lidut olivat vaan normaalia pidempiä ja täynnä. tein kyllä kaiken tarpeellisen. kova kananlanta ennen kylvölannoitusta, 200 kg lisälannoitus ammosulfalla, galerat, targa+avauntti, pahkahomeentorjunta juventuksella. mut kyl kannatti panostaa.

ensi vuonna lisään rapsialaa. tukikin kannustaa siihen, myös kasvipeitteisyyden kautta ja jakaa puinteja pidemmälle aikaa. hulluntuurilla saa syysvehnänkin vielä päälle.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:13:30
Joo Murtolan sivuilta vuonna 2011-2012:


"..Onnetonta kun hyvät kasvustot menee litusääskille ja homeille... Eipä pelkkä Amistar tunnu riittävän oikein näillä vääräaikaisilla sateilla... No tällästä kai maanviljelyn kuuluukin olla..."

"...Alkaa tosiaan tämä rypsin viljely turhauttamaan, tänä kesänä tähän mennessä 4 ruiskutuskertaa rypsipelloilla; 2 kirpparuiskutusta, 1 kuoriaisruiskutus sekä erikseen vielä Galeraruiskutus, kun en uskaltanut yhdistää, toivottavasti ei enää tarvitsisi kuoriaisia ruiskuttaa , joskin epätasainen kasvusto antaa olettaa että myöhemmin kehittyneiden takia täytyy vielä kerran mennä kuoriaisia kurittamaan, ja ehkäpä myös tautiruiskutus on tarpeen. Huoh.... :("

"..Mukavaa kesken viljojen rikkaruuttauksia alkaa pesemään ruiskua kuoriaisten takia. Saa aika hyvä hinta olla ensi vuonna, että tulee keväällä rapsia kylvettyä.."

"Onko järkeä kylvää ... vielä uudestaan, jos huomenna kylväisi? Pari hallayötä tappoi suurimman osan tälläkertaa."

"...Tuntuu vaan niin hitaalta ja kituvalta tuo oman rapsin kasvu...."

"...Pommiin meni 9ha rapsia  :'( Vieläköhän kannattas kylvää rypsillä uusiks? Varmaan kerkeis muuten muttei varmaan enää syysvehnää ehdi kylvää... Mikähän se ny viksua olis...?"

"olisiko karate zeonilla oikeesti pidempi vaikutusaika..?.....viime vuoden perusteella ei ole! Melkein jokaista merkkiä tuli viime vuonna ajettua ja eipä niistä mikään toiminut. Tänä vuonna on kestackkia ja pitää varmaan jotain muutakin ainetta käydä ostamassa vielä, mavrik taitaa olla kokeilematta vielä..."

"...ja savikka ym valtasi pellon.."

"..Eikö kellään muulla ole litusääskiä? Keskon koeruuduissakin kuulemma ennennäkemätön määrä. Rajun näköstä touhua kun syövät jokaikisen siemenen ja jättävät avonaisen kuoren jäljelle...  :o"

"...Amistar ja multamaat ei ainakaan ollut mikään loistava yhdistelmä. Rypsi ei valmistunu "ikinä"... Lehtivihreät ihan ok tasolla, mutta korsi ihan täysin vihreää ja kamalaa puitavaa..."


Tuossa ihan alkuun poimimalla, osaa kyllä miettiä valmiiksi nuo mahdolliset riskit, ainakin toisen ruiskun tarpeen ja toiset laitteet koko viljankäsittelyyn, vanhat kärrit kyllä pitää märkää kauraa sisällän, mutta ei öljykasveja.

Ehkäpä kokeilen jotakin ensi keväänä pikkualalle, jos löytyisi jokin kourallinen siementä joltakin. Lähtisin siitä alkuoletuksesta, että ei puida eikä kuivata. Niin ei tule itku päällensä, jos menee pieleen. Kaksi vuosikymmentä viljeltiin rehukaalia ja lanttuakin, joissa on samanlainen siemen. Jukolla kylvettiin, oli lindaanipilleröityjä, ei paljon kirpat eläneet; kannulla kaadeltiin kylvörullakuoppiin, kun sitä meni vajaaseen hehtaariin vaan muutama litra. Joka kolmannella vantaalla kylvettiin, jotta pääsi haraamaan.

Onko peittausaineet niin heikkoja nykyään, että pitää olla joka toinen päivä ruiskuttamassa sirkkalehtiäkin ? Saisikohan lindaania ja tiraamia vielä ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:14:36
Sopisiko tuollainen Zurn rypsiterä punaiseen Sampoon.
Kun siinä mainoksessa sanoo, että sähköisellä
rypsiterällä tulee vaikeuksia.

http://www.nettikone.com/zurn/rypsitera/1421555

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Viljelijä - 13.10.15 - klo:15:49
Ei ole kyllä tarvinnut pystyteriä rypsin puinnissa. Vaikka kasvustot miehen korkuisa pahimmillaan ollu.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:16:18
Ei ole kyllä tarvinnut pystyteriä rypsin puinnissa. Vaikka kasvustot miehen korkuisa pahimmillaan ollu.

Ei kai hinteläkortinen rypsi. Mut (syys) rapsi saattaa olla vihreämpää ja sitkeämpää ja varista helpommin. Eli pitäisikö rapsille olle pystyterä kumminkin ? Oikea reuna varmaan riittää, rahamiehet tietty hankkii kumpaankin kulmaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:17:00
Kyllä verkkokalvoille syöpyi tänäkin syksynä tuon (sinikukkaisen) öljykasvin puintihomma. Pinta-alaa liekö liekö paljon, aamupäivällä menin kaupunkiin. Siinä puimurin pöytää puhdisatamassa ja tukkoa repimässä pyllisteli kuski.

Takaisin tullessa näkyi menneen vähintään kierros lisää ja kuski oli taas repimässä tukkoa pois.

Kävin syömässä myöhemmin iltapäivällä, ja poli pari kierrosta mennyt lisää. Kuski oli juuri repimässä tukkoa jostakin pöydältä.

Hyvän aterian ja kauppakierroksen jälkeen takaisin tullessa laskevaa aurinkoa vasten näkyi se puima puoliksipuidun pellon keskellä kela ylhäällä ja kuski siellä pöytää putsaamassa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 13.10.15 - klo:17:12
  Huvittaa kun laiva tuo ulkolaista rypsi kautta rapsi puristetta satamaan ja rekat kuskaa rehutehtaalle ,kun samalla
isännät ajavat preeriakasveja satamaan ,liekkö vielä lastattavaksi samaan laivaankin millä rypsirouheet tuotiin.
  Olisiko aika isäntien lähteä opintielle rypsin viljelystä ,kun tuntuu että jossakin päin mailmaa sitä saadaan viljeltyäkin, kun tänne astikkin sitä on vara tuoda. ::)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 13.10.15 - klo:17:15
Joo Murtolan sivuilta vuonna 2011-2012:


"..Onnetonta kun hyvät kasvustot menee litusääskille ja homeille... Eipä pelkkä Amistar tunnu riittävän oikein näillä vääräaikaisilla sateilla... No tällästä kai maanviljelyn kuuluukin olla..."

"...Alkaa tosiaan tämä rypsin viljely turhauttamaan, tänä kesänä tähän mennessä 4 ruiskutuskertaa rypsipelloilla; 2 kirpparuiskutusta, 1 kuoriaisruiskutus sekä erikseen vielä Galeraruiskutus, kun en uskaltanut yhdistää, toivottavasti ei enää tarvitsisi kuoriaisia ruiskuttaa , joskin epätasainen kasvusto antaa olettaa että myöhemmin kehittyneiden takia täytyy vielä kerran mennä kuoriaisia kurittamaan, ja ehkäpä myös tautiruiskutus on tarpeen. Huoh.... :("

"..Mukavaa kesken viljojen rikkaruuttauksia alkaa pesemään ruiskua kuoriaisten takia. Saa aika hyvä hinta olla ensi vuonna, että tulee keväällä rapsia kylvettyä.."

"Onko järkeä kylvää ... vielä uudestaan, jos huomenna kylväisi? Pari hallayötä tappoi suurimman osan tälläkertaa."

"...Tuntuu vaan niin hitaalta ja kituvalta tuo oman rapsin kasvu...."

"...Pommiin meni 9ha rapsia  :'( Vieläköhän kannattas kylvää rypsillä uusiks? Varmaan kerkeis muuten muttei varmaan enää syysvehnää ehdi kylvää... Mikähän se ny viksua olis...?"

"olisiko karate zeonilla oikeesti pidempi vaikutusaika..?.....viime vuoden perusteella ei ole! Melkein jokaista merkkiä tuli viime vuonna ajettua ja eipä niistä mikään toiminut. Tänä vuonna on kestackkia ja pitää varmaan jotain muutakin ainetta käydä ostamassa vielä, mavrik taitaa olla kokeilematta vielä..."

"...ja savikka ym valtasi pellon.."

"..Eikö kellään muulla ole litusääskiä? Keskon koeruuduissakin kuulemma ennennäkemätön määrä. Rajun näköstä touhua kun syövät jokaikisen siemenen ja jättävät avonaisen kuoren jäljelle...  :o"

"...Amistar ja multamaat ei ainakaan ollut mikään loistava yhdistelmä. Rypsi ei valmistunu "ikinä"... Lehtivihreät ihan ok tasolla, mutta korsi ihan täysin vihreää ja kamalaa puitavaa..."


Tuossa ihan alkuun poimimalla, osaa kyllä miettiä valmiiksi nuo mahdolliset riskit, ainakin toisen ruiskun tarpeen ja toiset laitteet koko viljankäsittelyyn, vanhat kärrit kyllä pitää märkää kauraa sisällän, mutta ei öljykasveja.

Ehkäpä kokeilen jotakin ensi keväänä pikkualalle, jos löytyisi jokin kourallinen siementä joltakin. Lähtisin siitä alkuoletuksesta, että ei puida eikä kuivata. Niin ei tule itku päällensä, jos menee pieleen. Kaksi vuosikymmentä viljeltiin rehukaalia ja lanttuakin, joissa on samanlainen siemen. Jukolla kylvettiin, oli lindaanipilleröityjä, ei paljon kirpat eläneet; kannulla kaadeltiin kylvörullakuoppiin, kun sitä meni vajaaseen hehtaariin vaan muutama litra. Joka kolmannella vantaalla kylvettiin, jotta pääsi haraamaan.

Onko peittausaineet niin heikkoja nykyään, että pitää olla joka toinen päivä ruiskuttamassa sirkkalehtiäkin ? Saisikohan lindaania ja tiraamia vielä ?

-SS-

No ei toi nyt noin helvata vaikeeta oo  :o  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:17:19
Juu Murtolassa puhuttiin, että on saatavana semmoisia kuin rypsiseuloja puimureihin. Tämäkö se nyt sitten oli  ?   ::)

(http://www.viistonninen.com/muut/Rypsiseula.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:17:25
Joo Murtolan sivuilta vuonna 2011-2012 , vain osa löytyneistä kommenteista:

[kommentit leikattu]

Tuossa ihan alkuun poimimalla, osaa kyllä miettiä valmiiksi nuo mahdolliset riskit, ainakin toisen ruiskun tarpeen ja toiset laitteet koko viljankäsittelyyn, vanhat kärrit kyllä pitää märkää kauraa sisällän, mutta ei öljykasveja.

Ehkäpä kokeilen jotakin ensi keväänä pikkualalle, jos löytyisi jokin kourallinen siementä joltakin. Lähtisin siitä alkuoletuksesta, että ei puida eikä kuivata. Niin ei tule itku päällensä, jos menee pieleen. Kaksi vuosikymmentä viljeltiin rehukaalia ja lanttuakin, joissa on samanlainen siemen. Jukolla kylvettiin, oli lindaanipilleröityjä, ei paljon kirpat eläneet; kannulla kaadeltiin kylvörullakuoppiin, kun sitä meni vajaaseen hehtaariin vaan muutama litra. Joka kolmannella vantaalla kylvettiin, jotta pääsi haraamaan.

Onko peittausaineet niin heikkoja nykyään, että pitää olla joka toinen päivä ruiskuttamassa sirkkalehtiäkin ? Saisikohan lindaania ja tiraamia vielä ?

-SS-

No ei toi nyt noin helvata vaikeeta oo  :o  :D

Nii-in. En minä noita kommetteja ole kirjoittanut, kunhan lueskelin läpitte. Olihan yhteen aikaan auringonkukkaakin muotina laittaa. Tiedän sellaista yritetyn puidakin. Ja puimuri vaihdettiin kaikessa hiljaisuudessa puinnin jälkeen. kaipa siinä joka paika sisällä oli taltalla raapaistuja koloja täynnänsä..  :-X

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 13.10.15 - klo:18:07
  Jos rypsissä puinti pelottaa ,niin vois kokeilla kuminaa ,kun nääs se puidaan ennen viljoja. Onhan sekin kyllä
melko uusi kasvi täällä perukoilla ,mutta joutuin on Suomalainen kumina vallannut markkinoita, oliko se
jotain 20% mailman kuminan tuotannosta. ;)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:18:27
Ristikukkaisilla on melkoisesti olemassa hyviä kasvinsuojeluaineita, mutta pohjavesialuerajoitus tai 90 vrk varoaika, niin kuin targa superilla, on hieman miinusta tuossa. Sitten joku Mavrik on 15 m vesistöistä, Kestac ei kai enää tehoa. Avauntissa en nähnyt rajoituksia. Goltixit ja Lentagranit, ei pohjavesialueille.

Saunakukkaa saa kovasti aikaiseksi sillä kuminalla pohjavesialueella. Luomussa se vaan antaa pikantin lisämausteen, mutta ei siitä kyllä taida olla tukiautomaatiksikaan, eikös ole hieman tasaantunut se tukiporsastelu tuolla kuminalla ?

Niin, syysviljoilla on maassa vahva saunakukan, kylä- ja niittynurmikan, timotein, mataran ja vesiheinän siemenvarasto. Taitaa olla muutama vuosi pidettävä avokesantoa ennen kuminapellon perustamista ? Ja suorakylvöllä kuulemma lähinnä orastuu, voi hiesumaat äestettynä kuorettua liikaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:19:02
Mitä tahansa erikoista kasvia voi tilalla asuen kesät kitkeä käsin vaikka saunakukat ja matarat pois. Meilläkin se kauhea matarasaastunta rehukaalista rullattiin käsin avorivissä palloja. Eläkeläisviljelijälle tällaisia mahdollisuuksia on enemmän kuin vuorotyöduunarilla.

Maavaikutteisia aineita ennen vanhaan ruiskuteltiin ennen rypsin kylvöä. Ruiskutus ja saloäkeellä matalaa äestystä, ja pellonkumpareella aarin saviläntillä teho oli täydellinen. Kaikki tällaiset aineet näyttävät olevan pohjavesialueella kiellettyjä.

Meillä harattiin rehukaalia samalla kun lanttua, näyttää olevan ottanut haraus tuulta tehoviljelijöilläkin:
http://www.rapsi.fi/rapinaa.php?indeksi=14

Dimetoaattia laitettiin kastelemalla riviuraan, silloin ei paljon kaalikärpästä eikä kirppaa löytynyt.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:19:24
Kai se kaaliperhosen toukka syö rapsinkin lehtiä ?

Eli ristikukkaisilla ainakin jonkunnäköisen riskin muodostavat kirpat, kaalikärpänen, rapsikuoriainen, rapsikärsäkäs, kaaliperhonen/kaalikoi, litusääski, etana syysöljykasvilla.

Nämä vaatinevat useampia käyntejä torjumassa; aika vähän oikeastaan syysviljoilla on ongelmia ötököistä, kunhan kylvää myöhään, kesällä tähkä- ja vehnäsääski myöhästyvät syysvehnän kasvurytmistä. Jos syysrapsi menestyy talven yli mainiosti, pärjää syysvehnäkin.

Tautiruiskutukset öljykasveilla melko samat laajuudeltaan kuin syysviljoilla. Syysöljykasvilla syksyn lannoitustaso tuo hieman lisäriskiä, syysviljan voi hyvin laittaa ilman lannoitusta ja katsoa sitten keväällä, syysöljykasvilla ei sellaista pitäne edes ajatella.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:19:33
Paljonko linnut yleensäkään ovat karistaneet syysöljykasvien siemeniä ? Kuulemma alle 5 ha lohkoa ei kannata laittaa, jotta linnut eivät vie koko alaa.

(Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala / Satafood)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 13.10.15 - klo:19:35
Ei siitä ole kovin montaa vuotta siitä kun Trifularinin? eli Super Treflan tms. aineiden viimeinen jatkoaika meni umpeen. Nehän olivat ne keltaisen väriset nesteet ( ei kusta sentään). Aineet tehosivat savimaalla mutta eloperäisillä mailla huonommin.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 13.10.15 - klo:19:37
Paljonko linnut yleensäkään ovat karistaneet syysöljykasvien siemeniä ? Kuulemma alle 5 ha lohkoa ei kannata laittaa, jotta linnut eivät vie koko alaa.

(Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala / Satafood)

-SS-

11 vuotta olen viljellyt rypsia/rapsia enkä ole huomannut linnuista johtuvaa erityisiä ongelmia. Kyllä hirvet voivat olla suurempi ongelma.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:19:41
Onko se 5 vuoden öljykasvikierto yleisesti käytössä, vai pelataanko tuurilla, joka vuosi lotto vetämään, jos vaikka ei tulisikaan möhöjuurta. Muille vaan tulee, ei itselle.

Entä rapsin/rypsin käyttö kerääjäkasvina, siinä ei varmaan ole riskiä möhöjuurelle, kun ei ehdi satoa tuottamaan. Vai milloin se iskee ? Aivan orasasteellako jo ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 13.10.15 - klo:19:42
Ei ole kyllä tarvinnut pystyteriä rypsin puinnissa. Vaikka kasvustot miehen korkuisa pahimmillaan ollu.

Ei kai hinteläkortinen rypsi. Mut (syys) rapsi saattaa olla vihreämpää ja sitkeämpää ja varista helpommin. Eli pitäisikö rapsille olle pystyterä kumminkin ? Oikea reuna varmaan riittää, rahamiehet tietty hankkii kumpaankin kulmaan.

-SS-

kevärrypsni multamaalla on kyllä haastavampaa kuin kevätrapsin puinti. Multaalla lakopaikoissa voi kyllä olla hankalaa myötälakoon.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 13.10.15 - klo:19:43
Onko se 5 vuoden öljykasvikierto yleisesti käytössä, vai pelataanko tuurilla, joka vuosi lotto vetämään, jos vaikka ei tulisikaan möhöjuurta. Muille vaan tulee, ei itselle.

-SS-

Osa tuuriilla eli 2-3 vuoden kierrolla. Itse olen pitäny 4 välivuotta ja sitten taas öljykasvia.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 13.10.15 - klo:20:13
Olen pitänyt viisi vuotta väliä. Noi kokeneemmat sanoo, että voi vetää tiheämmälläkin syklillä, mutta kasvustot vaan taantuu. Kai niihin tulee helpommin tautia jne.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:20:13
Onko se 5 vuoden öljykasvikierto yleisesti käytössä, vai pelataanko tuurilla, joka vuosi lotto vetämään, jos vaikka ei tulisikaan möhöjuurta. Muille vaan tulee, ei itselle.

-SS-

Osa tuuriilla eli 2-3 vuoden kierrolla. Itse olen pitäny 4 välivuotta ja sitten taas öljykasvia.

Tuon 4 + 1 säännön ylläpitäminen tarkoittaa, että vain noin viideosa öljykasville soveliaasta alasta voi olla öljykasvilla, jos ajatellaan, että sopivia peltoja on 60%, merkitse se vain noin 12%:n  mahdollista sopimusalaa vuosittain. 100 ha:n tilalla 12 ha. No, ei noilla ammattilaisilla näy enempääkään olevan. Ja tämä on syy, miksi pikkutiloilla ei öljykasveja oikein tohdi alkaa, 20 ha tilalla pari hehtaaria, eikä riitä kuivurilliseen ei viljelysopimukseen, ei oikein mihinkään.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 13.10.15 - klo:20:15
Pitää välivuosia, sillain minäkin tein, kun kierto tuli täysi. Laitoin tilalle kauraa, siitä tulikin sitten oma tarinansa...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:20:26
http://yle.fi/uutiset/viljelijat_luottavat_jalleen_oljykasvien_viljelymahdollisuuksiin/8151218?ref=leiki-uu

Ei taida kevätöljykasvit olla muualla EU:n alueella vahvassa nousussa. Syysöljykasveihin pitänee panostaa sitten, olisiko kuitenkin Keski-Euroopassa helpompi saada se syysrapsin vaatima 400-500 asteen lämpösumma syksylle, ihan normaalin syysohran ja syysvehnän tai rukiin jälkeen.

Täällä se rapsin kesäkylvö parhaimmillaan menee kesantohommaksi, jolloin se syysrapsi tekee riskin jopa kahden vuoden osalle, koska se sadoton vuosi on jo alla. Rukiin näennäisviljely sentään antaa joka vuosi satoa sekä pitää rikkakasvit kurissa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 13.10.15 - klo:21:07

Kyllä nyt on kaikki rypsinviljelyn haittapuolen kivet käännetty  ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:21:19
https://www.youtube.com/watch?v=nvgKn83d0eg

Kohdassa 1:17 hevoskuormallinen rapsinpahnaa pyörii kaatokelassa.   ;D ;D
Kohdassa 2:26 on kietonut päätyyn oikein piukkaan  ;)

Aika alhaalla pitää kaatokelaa ja työntää kasvustoa eteen
alas terän päälle. Ei kai se sitten varise.

https://www.youtube.com/watch?v=S0D3Zvp7iZw

Tämä newhollanderi ajaa niin kuin oma isä piti ehdottomana.
Kuulemma kaatokela otettiin pois jos ei noussut riittävän
korkealle. Voin vaan kuvitella, millaista se homma oli
jollakin Masseu Harriksen lyhyellä pöydällä. Lähinnä
vastalakoon varmaan.

https://www.youtube.com/watch?v=5OHp9UxlCFc

Yllä Fendt puimuri menee juuri kerrotulla tavalla. Sivuleikkureissa
on vieläpä pienet kaarijakajat lisäksi.

https://www.youtube.com/watch?v=BB8uhwNMSz8

Bayerin mainoksessa aika näyttävä ruiskutus kukkivaan kasvustoon,
rapsi kai ei ole mehiläisten pölyttämää niin kuin rypsi, joten siinä
mentiin melko haipakkaa keltaisessa pellossa ruiskun kanssa.

Jokaisessa videossa oli melko vahvaa kasvustoa, eikä
kellään ollut jatkopöytää ja sivuteriä vähempää puimurissa.
Kyllä tuo erikoistumista vaatinee. Kaikki muu on enemmän
tai vähemmän leikkimistä, tuolla tahdilla kun rapsia
tulee yhdeltä pellolta rekkakuormakaupalla, riittänee
sitä Suomeenkin tuotavaksi.

Täällä yritetään jollakin traktorinkärrynpohjalla pientä
kasaa vietäväksi sitten  rukoilla viljakauppaan
öljykasvisiementoimituksia.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 13.10.15 - klo:21:22
  Helpoin olisi rypsin viljely aloittaa Aurea lajikkeella , on aikainen ja helppo torjua rikat Clamoks torjunta-
aineella ,joka tehoaa -juolaaseen,-hukkakauraan,-savikkaan,-valvattiin,-saunakukkaan ,ym. rikkakasveihin.
  Viimekesän ruiskutukset ,kerran Clamoksi höystettynä Karatella, toisen kerran vähän ennen kukintaa Bickajalla
sekä kukinnan alussa Juventtuksella ,jolla torjutaan rypsin lakoutuminen ,että pahkahome eli kolme ruiskutusta, ei
niin vaikiaa pitäis olla ja ruiskunkin virutin heti ruiskutuksen jälkeen pelkällä vedellä ,niin kauan että vaahtoamista
ei enään esiintynyt eli ei mitään pesuaineita käytetty.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:21:28
  Helpoin olisi rypsin viljely aloittaa Aurea lajikkeella , on aikainen ja helppo torjua rikat Clamoks torjunta-
aineella ,joka tehoaa -juolaaseen,-hukkakauraan,-savikkaan,-valvattiin,-saunakukkaan ,ym. rikkakasveihin.
  Viimekesän ruiskutukset ,kerran Clamoksi höystettynä Karatella, toisen kerran vähän ennen kukintaa Bickajalla
sekä kukinnan alussa Juventtuksella ,jolla torjutaan rypsin lakoutuminen ,että pahkahome eli kolme ruiskutusta, ei
niin vaikiaa pitäis olla ja ruiskunkin virutin heti ruiskutuksen jälkeen pelkällä vedellä ,niin kauan että vaahtoamista
ei enään esiintynyt eli ei mitään pesuaineita käytetty.

Ja -tut onnistuu, ei pohjavesialueelle Clearfield aineita eikä Biscayaa.
Joka lohkon kulmassa vähintään on joko vesistöä, kaivo tai pohjavesialuetta.

-SS-


Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 13.10.15 - klo:21:35
  Helpoin olisi rypsin viljely aloittaa Aurea lajikkeella , on aikainen ja helppo torjua rikat Clamoks torjunta-
aineella ,joka tehoaa -juolaaseen,-hukkakauraan,-savikkaan,-valvattiin,-saunakukkaan ,ym. rikkakasveihin.
  Viimekesän ruiskutukset ,kerran Clamoksi höystettynä Karatella, toisen kerran vähän ennen kukintaa Bickajalla
sekä kukinnan alussa Juventtuksella ,jolla torjutaan rypsin lakoutuminen ,että pahkahome eli kolme ruiskutusta, ei
niin vaikiaa pitäis olla ja ruiskunkin virutin heti ruiskutuksen jälkeen pelkällä vedellä ,niin kauan että vaahtoamista
ei enään esiintynyt eli ei mitään pesuaineita käytetty.

Ja -tut onnistuu, ei pohjavesialueelle Clearfield aineita eikä Biscayaa.
Joka lohkon kulmassa vähintään on joko vesistöä, kaivo tai pohjavesialuetta.

-SS-

Syysrapsia, jonkunsortin kesantoa vaatii ellei saa heinää menemään jonnekin, jolloin eka rehunteon tai kuivanheinän jälkeen syysrapsia. Ei tartte rikkaruiskutuksia, kerta juventusta keväällä ja puinti seuraava toimenpide. Vahvalla yhden vuoden kokemuksella, sivusta seuranneena  ;D ;D Sato oli kyllä mahtava, kasvustot eka videota vastaavia parhailla lohkoilla :o Heikommilla sitten heikkoa, keskimäärin loistavaa öljykasveiksi.

Ens kesälle puitavana toivottavasti lisää syysrapsia, itelle ehkä rypsiä. Tosin, kannattaako rypsiä enää viljellä kun tietää ettei siitä oo mihinkään vrt. syysrapsi onnistuessaan. Vaikka nisu huippusadon rypsillä saikin :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 13.10.15 - klo:21:44
  Joo ei rypsiä kaikenlaisille maille ,eikä varsinkaan jokaiselle viljeliälle , mutta joka siihen vihtii paneutua ja
maat sopii ,niin mikä ettei.

  Tuohon puintiin ,niin juuri niin se menee kuin tuossa ss linkissä näkyy https://www.youtube.com/watch?v=S0D3Zvp7iZw  Vanhalla sampollakin pystyy reilua neljää kilometriä ajamaan ,kun osaa pöydän säätää ja puinti
järjestyksen.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:21:50
Ei siitä ole kovin montaa vuotta siitä kun Trifularinin? eli Super Treflan tms. aineiden viimeinen jatkoaika meni umpeen. Nehän olivat ne keltaisen väriset nesteet ( ei kusta sentään). Aineet tehosivat savimaalla mutta eloperäisillä mailla huonommin.

Tuo Super Treflan oli joo meilläkin joskus lantulla, mullassa se keltainen väri näkyi pitkään. Matarateho kuitenkin käytännössä 0. Semmoinen kuin Tok niminen nitrofeenipohjainen aine oli, mutta rupesi viljelijöiden perheisiin syntymään vammaisia lapsia. Eli kiellettiin.

Kaikki hyvät aineet kielletään, niin kuin neonikotinoidit sehän varmaan on se ongelma.

Ainoa kasvi, joka itsellä käytännössä menee ilman rikkaruohontorjuntaa savimailla, on populaatioruis. Siihen on melkein jumiin joutunut nyt, kun k-usipäät virastossa vetelevät niitä pohjavesialueviivojansa hatusta ja takapuolestansa vetäen.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 13.10.15 - klo:21:58
https://www.youtube.com/watch?v=nvgKn83d0eg

Kohdassa 1:17 hevoskuormallinen rapsinpahnaa pyörii kaatokelassa.   ;D ;D
Kohdassa 2:26 on kietonut päätyyn oikein piukkaan  ;)

Aika alhaalla pitää kaatokelaa ja työntää kasvustoa eteen
alas terän päälle. Ei kai se sitten varise.

https://www.youtube.com/watch?v=S0D3Zvp7iZw

Tämä newhollanderi ajaa niin kuin oma isä piti ehdottomana.
Kuulemma kaatokela otettiin pois jos ei noussut riittävän
korkealle. Voin vaan kuvitella, millaista se homma oli
jollakin Masseu Harriksen lyhyellä pöydällä. Lähinnä
vastalakoon varmaan.

https://www.youtube.com/watch?v=5OHp9UxlCFc

Yllä Fendt puimuri menee juuri kerrotulla tavalla. Sivuleikkureissa
on vieläpä pienet kaarijakajat lisäksi.

https://www.youtube.com/watch?v=BB8uhwNMSz8

Bayerin mainoksessa aika näyttävä ruiskutus kukkivaan kasvustoon,
rapsi kai ei ole mehiläisten pölyttämää niin kuin rypsi, joten siinä
mentiin melko haipakkaa keltaisessa pellossa ruiskun kanssa.

Jokaisessa videossa oli melko vahvaa kasvustoa, eikä
kellään ollut jatkopöytää ja sivuteriä vähempää puimurissa.
Kyllä tuo erikoistumista vaatinee. Kaikki muu on enemmän
tai vähemmän leikkimistä, tuolla tahdilla kun rapsia
tulee yhdeltä pellolta rekkakuormakaupalla, riittänee
sitä Suomeenkin tuotavaksi.

Täällä yritetään jollakin traktorinkärrynpohjalla pientä
kasaa vietäväksi sitten  rukoilla viljakauppaan
öljykasvisiementoimituksia.

-SS-

Helpostihan toi menee Faarinkin nieluun  :D

(http://i4.aijaa.com/t/00818/13981342.t.jpg) (http://aijaa.com/lUagOb)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 13.10.15 - klo:22:04
Ei siitä ole kovin montaa vuotta siitä kun Trifularinin? eli Super Treflan tms. aineiden viimeinen jatkoaika meni umpeen. Nehän olivat ne keltaisen väriset nesteet ( ei kusta sentään). Aineet tehosivat savimaalla mutta eloperäisillä mailla huonommin.

Tuo Super Treflan oli joo meilläkin joskus lantulla, mullassa se keltainen väri näkyi pitkään. Matarateho kuitenkin käytännössä 0. Semmoinen kuin Tok niminen nitrofeenipohjainen aine oli, mutta rupesi viljelijöiden perheisiin syntymään vammaisia lapsia. Eli kiellettiin.

Kaikki hyvät aineet kielletään, niin kuin neonikotinoidit sehän varmaan on se ongelma.

Ainoa kasvi, joka itsellä käytännössä menee ilman rikkaruohontorjuntaa savimailla, on populaatioruis. Siihen on melkein jumiin joutunut nyt, kun k-usipäät virastossa vetelevät niitä pohjavesialueviivojansa hatusta ja takapuolestansa vetäen.

-SS-

Galera on erinomainen rikka-aine rypsille. Lähtee savikka, matara, ohrake ja valvatti 100-prosenttisesti. Pillike jää jos sitä on, se vaan alkaa olla ainakin mun mailla uhanalainen  :)

Yhdeksänä vuotena kymmenestä onnistuu peittaamattomallakin siemenellä, ja jos on kirppapainetta, vetäisee jotain halpaa annoksen, kirpat ei ole vielä pahemmin resistenttejä pyretroideille  :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:22:15
Ei siitä ole kovin montaa vuotta siitä kun Trifularinin? eli Super Treflan tms. aineiden viimeinen jatkoaika meni umpeen. Nehän olivat ne keltaisen väriset nesteet ( ei kusta sentään). Aineet tehosivat savimaalla mutta eloperäisillä mailla huonommin.

Tuo Super Treflan oli joo meilläkin joskus lantulla, mullassa se keltainen väri näkyi pitkään. Matarateho kuitenkin käytännössä 0. Semmoinen kuin Tok niminen nitrofeenipohjainen aine oli, mutta rupesi viljelijöiden perheisiin syntymään vammaisia lapsia. Eli kiellettiin.

Kaikki hyvät aineet kielletään, niin kuin neonikotinoidit sehän varmaan on se ongelma.

Ainoa kasvi, joka itsellä käytännössä menee ilman rikkaruohontorjuntaa savimailla, on populaatioruis. Siihen on melkein jumiin joutunut nyt, kun k-usipäät virastossa vetelevät niitä pohjavesialueviivojansa hatusta ja takapuolestansa vetäen.

-SS-

Galera on erinomainen rikka-aine rypsille. Lähtee savikka, matara, ohrake ja valvatti 100-prosenttisesti. Pillike jää jos sitä on, se vaan alkaa olla ainakin mun mailla uhanalainen  :)

Yhdeksänä vuotena kymmenestä onnistuu peittaamattomallakin siemenellä, ja jos on kirppapainetta, vetäisee jotain halpaa annoksen, kirpat ei ole vielä pahemmin resistenttejä pyretroideille  :)

On sulla varmaan aika mettänperällä ne rypsit, kirpat ei varmaan pääse lentämään sinne. Meillä tuo on tuttua, kun sokerijuurikkalla alettiin ennen pinnalle tuloa käymään joka päivä riuskulla siinä. Sitä ruiskutukierrosta kesti siihen asti, että tuli kasvulehtiä ja päästiin harventamaan. Tuntuu, että ne kyllä tulevat meren yli jonakin kaukokulkeutumana aikaisin. Sama pahkahomeella, jotkut eivät ole koskaan nähneetkään sitä. Toisaalta yksi isomman tilan ex-isäntä tuli työkuvioissa vastaan ja tilitti kahdeksankymmenluvun riskinottoaan öljykasveilla, ja pahkahome vei kaiken. Ja tilankin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:22:19
Joo jonkin näköinen laumatietoisuus kuitenkin on vienyt öljykasvien viljelyä alaspäin, jos se niin sadokas ja tuottoisa on, miksi ihmiset laittavat vapaaehtoisesti seteleille oven kiinni ?

Edit:

Öljykasvien keskisato 1,5 tonnia /ha (VYR 2013) kertoo aika paljon. Öljykasveja ei viljellä näennäisviljelynä, niin kuin esimerkiksi kauraa ja ruista; niitä laitetaan myös joutomaille ja liioille mettäpelloille, jos ei hotsita hömppäheinää laittaa. Öljykasveja ei laiteta huonoille maille, vaan parhaille. Niillä sitten hinkataan hinkataan jyrsimillä ja muilla laserintarkkaan 1,88 cm:iin ja laitetaan jopa tarkkuuskylvökoneilla siemen paikkaansa niin kuin Nousiaisissa. Sokerijuurikkaankin viljely on jo helpompaa, korjuupuimureineen ja kesäksi unohdettuine kasvustoineen.  En minä vastaavasti voi käsittää, miten joku voikin saada rukiista niin vähän kuin 2,1 t /ha (Suomen keskisato 2013) , kun ihan viljelytoimia tekemättä, lannoittamatta, ruiskuttamatta, joskus myös pelkistä puintitappiorukiista, noin 3 tonnin syysrukiin satoa ei omasta mielestäni voi millään estää. No, järjettömällä Terpaalin ruiskuttelulla helteen alle sen voi tehdä, mutta se on tekemällä tehty viljelytappio se.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 13.10.15 - klo:22:30

On sulla varmaan aika mettänperällä ne rypsit, kirpat ei varmaan pääse lentämään sinne. Meillä tuo on tuttua, kun sokerijuurikkalla alettiin ennen pinnalle tuloa käymään joka päivä riuskulla siinä. Sitä ruiskutukierrosta kesti siihen asti, että tuli kasvulehtiä ja päästiin harventamaan. Tuntuu, että ne kyllä tulevat meren yli jonakin kaukokulkeutumana aikaisin. Sama pahkahomeella, jotkut eivät ole koskaan nähneetkään sitä. Toisaalta yksi isomman tilan ex-isäntä tuli työkuvioissa vastaan ja tilitti kahdeksankymmenluvun riskinottoaan öljykasveilla, ja pahkahome vei kaiken. Ja tilankin.

-SS-

Nyt kun on pahkahomekin puitu, niin seuraava uhkakuva onkin varmaan vuotavat peräkärryt tai kuivaaja, joka heittää siemenet takapihalle musukasaan  ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:22:35

On sulla varmaan aika mettänperällä ne rypsit, kirpat ei varmaan pääse lentämään sinne. Meillä tuo on tuttua, kun sokerijuurikkalla alettiin ennen pinnalle tuloa käymään joka päivä riuskulla siinä. Sitä ruiskutukierrosta kesti siihen asti, että tuli kasvulehtiä ja päästiin harventamaan. Tuntuu, että ne kyllä tulevat meren yli jonakin kaukokulkeutumana aikaisin. Sama pahkahomeella, jotkut eivät ole koskaan nähneetkään sitä. Toisaalta yksi isomman tilan ex-isäntä tuli työkuvioissa vastaan ja tilitti kahdeksankymmenluvun riskinottoaan öljykasveilla, ja pahkahome vei kaiken. Ja tilankin.

-SS-

Nyt kun on pahkahomekin puitu, niin seuraava uhkakuva onkin varmaan vuotavat peräkärryt tai kuivaaja, joka heittää siemenet takapihalle musukasaan  ;D

No kun tuon kuivurin hankin, niin saihan sieltä puolen hehtaarin mustat kullat rotanpsskojen kera  elevaattorimontusta, välilaipioilta, esipuhdistimen putkien saumojen kohdilta, kaatosuppilon alta, siilojen ja rakenteiden välistä, jopa arskan siiloelementtien välistä oli vuotanut, kitti oli varmaan jäänyt hiukan vajaaksi. ::)

Kyllä siis mulla menis ensimmäisen vuoden koko sato sinne koloihin.  >:(

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.10.15 - klo:22:45
Mihin ihmeeseen sitä tuotantopalkkiota öljykasveille tarvittiin, jos se on niin mahtavan tuottoisaa ja helppoa ja hienoa ? Kyllä se vehnänviljelijällekin kelpaisi.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:00:08
Löytämäni englanninkielinen opas on selkeä, britteinsaarilla puhutaan kuuden tonnin potentiaalista, johon pitää pyrkiä. Sadot ovat sielläkin alkaneet erkanemaan koeruutuviljelmistä alemmalle tasolle, ja merkittäviä syitä on listattu dokumentissa:
- tiivistyneet maat, joille öljykasvit  ovat herkempiä kuin viljat ( päinvastoin kuin yleensä ajatellaan )
- tiheämmän kierron aiheuttamat maalevintäiset sairaudet
- rapsikuoriaisten resistenssi
- rikkaruohojen resistenssi

En näe tuossa ohjeessa mitään, mitä ei voisi soveltaa täälläkin. Paikalliset suomalaiset ohjeet ovat veltosti taitettuja ja teksteiltään sekavia. Tämä ohje on selvä kuvien kanssa, koko öljykasvin kasvunaika on kuvattu graafisesti, kaikkien viljelytoimien osalta.

http://cereals.ahdb.org.uk/media/305093/g55-oilseed-rape-guide-jan-2014-update.pdf

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 14.10.15 - klo:07:33
Mihin ihmeeseen sitä tuotantopalkkiota öljykasveille tarvittiin, jos se on niin mahtavan tuottoisaa ja helppoa ja hienoa ? Kyllä se vehnänviljelijällekin kelpaisi.

-SS-
Olisiko syynä se ,että valkuaiskasveista on maassa pulaa, kun taasen preeriakasveista on taasen julmaton
ylimäärä ,vaikka saadaanhan niitten ulosviennillä kauppatasetta valtakunnassa tasattua. ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Jutun Vintti - 14.10.15 - klo:08:23
Mihin ihmeeseen sitä tuotantopalkkiota öljykasveille tarvittiin, jos se on niin mahtavan tuottoisaa ja helppoa ja hienoa ? Kyllä se vehnänviljelijällekin kelpaisi.

-SS-
Olisiko syynä se ,että valkuaiskasveista on maassa pulaa, kun taasen preeriakasveista on taasen julmaton
ylimäärä ,vaikka saadaanhan niitten ulosviennillä kauppatasetta valtakunnassa tasattua. ;D

Palkansaajaviljelijät, joita viljanviljelijöistäkin valtaosa on, eivät viitsi käyttää aikaansa erikoiskasvien kanssa puljaamiseen, kesälomilla on mielenkiintoisempaakin tekemistä kuin pyllistellä rypsipellolla ötököitä vahtaamassa.
VOK-viljely, eli vehnän, ohran ja kauran viljely on niin helppoa ja vähätöistä, ja palkansaajaviljelijälle on aivan sama maksetaanko vehnätonnista 100,150 vai 200 €, toimeentulo kun ei ole siitä kiinni, pääasia että tuet juoksee tilille.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 14.10.15 - klo:08:41

Ei sinne rypsiin tarvi koko ajan vahdata, jos siellä muutamat elukat jotain nakertelee, se ei satoon pahemmin vielä vaikuta. Mulla prissas kerran kova ukkoskuuro rakeineen rypsin lehdet ennen kukintaa riekaleiksi, pari tonnia siitäkin puitiin/ha. Elukkaruiskutuksia voi yhdistää muitten aineitten kanssa, ei kaikkia ruiskutuksia tehdä aine kerrallaan erikseen. Samallalailla vois provota viljanviljelyn vaikeuksia, että kaikki aineet muka ajettais yks kerrallaan.

Paremman tuen lisäksi rypsillä on hyvä esikasviarvo, sertisiemen on edullinen ja TOS- halvempi kuin ilmainen, nopea kylvää, kun ei tarvitse konetta jatkuvasti tankata, pääsee juolasta ja hukkakaurasta helposti eroon ilman glyfosaattia, syväjuurisena parantaa maan rakennetta, kuivauskulut/hehtaari pienet, varastotarve pieni/hehtaari, puinti helppoa ja puimuri saa samalla suojaöljyn talveksi, ja rypsipossut kiittää  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 14.10.15 - klo:09:01
Mihin ihmeeseen sitä tuotantopalkkiota öljykasveille tarvittiin, jos se on niin mahtavan tuottoisaa ja helppoa ja hienoa ? Kyllä se vehnänviljelijällekin kelpaisi.

-SS-
Olisiko syynä se ,että valkuaiskasveista on maassa pulaa, kun taasen preeriakasveista on taasen julmaton
ylimäärä ,vaikka saadaanhan niitten ulosviennillä kauppatasetta valtakunnassa tasattua. ;D

Palkansaajaviljelijät, joita viljanviljelijöistäkin valtaosa on, eivät viitsi käyttää aikaansa erikoiskasvien kanssa puljaamiseen, kesälomilla on mielenkiintoisempaakin tekemistä kuin pyllistellä rypsipellolla ötököitä vahtaamassa.
VOK-viljely, eli vehnän, ohran ja kauran viljely on niin helppoa ja vähätöistä, ja palkansaajaviljelijälle on aivan sama maksetaanko vehnätonnista 100,150 vai 200 €, toimeentulo kun ei ole siitä kiinni, pääasia että tuet juoksee tilille.

  Omalla tilalla olen kyllä kokenut rypsinviljelyn motivaatiota lisäävänä kasvina ,on sen kasvua niin mukava
seurata kesän edetessä ja sitä puintia oikein odottaa ,kun ensin on ohran puinnissa hikoillu kuumassa hytissä,
ja varsinkin kun rypsi ei pölise niinkö ohra pölisee. :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 14.10.15 - klo:09:04
Viljelyvarmuus on se suurin kysymysmerkki. Omat hehtaarisadot öljykasveilla ulkomuistista heitettynä...
-09 1500kg
-10 960kg
-11 1900kg
-12 0kg
-13 1700kg
-14 välivuosi
-15 ??? (kuivurissa just nyt)
Varmaan joka vuosi on ollut jotain jossittelua jonkun asian suhteen, että ihan nappiin ei ole mennyt. -09 uskoin maata parantavaan vaikutukseen ja perustin kasvuston lautasmuokkarilla kuivaan sänkeen joskus toukokuun lopulla. Kesällä tutkin juuristoa ja huomasin, että ihan järjestäen juuret kääntyvät siinä muokkauksen rajassa vaakasuoraan asentoon. Sinä kesänä oli mediassa oikeastaan ensimmäisen kerran enemmän juttua siitä, että ei se rypsi itsessään mitään maata jankkuroi vaan sille täytyy järjestää siihen mahdollisuudet elikkä kyntö olisi hyvä. No just joo...
Tämä kesä oikeastaan vahvisti tuota olettamaa ja vuoden -13 kasvusto oli perustettu kynnettyyn. Silloin tosin mokasin kylvössä ja tuli jätettyä liian pintaan. Töyryt kuivui liikaa ja sato jäi niistä laihoiksi.

Tosta kylvösyvyydestä voisi hiukan keskustella. Täällä on kahta koulukuntaa isännissä. Toiset kylvää 1-2 senttiin ja osa lähes viljojen kylvösyvyyteen. Omat kokemukset ehkä parhaita juuri 3,5 sentin kylvösyvyydestä. Suurin ongelma tossa on korvien väli, kun ei tahdo uskaltaa painaa niin syvälle. Toisten syväkylväjien mielipide on kuitenkin ollut se, että maa kuivuessaan halkeilee ja rypsi luikertelee sieltä raoista jotain kautta pinnalle...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 14.10.15 - klo:09:20
Viljelyvarmuus on se suurin kysymysmerkki. Omat hehtaarisadot öljykasveilla ulkomuistista heitettynä...
-09 1500kg
-10 960kg
-11 1900kg
-12 0kg
-13 1700kg
-14 välivuosi
-15 ??? (kuivurissa just nyt)
Varmaan joka vuosi on ollut jotain jossittelua jonkun asian suhteen, että ihan nappiin ei ole mennyt. -09 uskoin maata parantavaan vaikutukseen ja perustin kasvuston lautasmuokkarilla kuivaan sänkeen joskus toukokuun lopulla. Kesällä tutkin juuristoa ja huomasin, että ihan järjestäen juuret kääntyvät siinä muokkauksen rajassa vaakasuoraan asentoon. Sinä kesänä oli mediassa oikeastaan ensimmäisen kerran enemmän juttua siitä, että ei se rypsi itsessään mitään maata jankkuroi vaan sille täytyy järjestää siihen mahdollisuudet elikkä kyntö olisi hyvä. No just joo...
Tämä kesä oikeastaan vahvisti tuota olettamaa ja vuoden -13 kasvusto oli perustettu kynnettyyn. Silloin tosin mokasin kylvössä ja tuli jätettyä liian pintaan. Töyryt kuivui liikaa ja sato jäi niistä laihoiksi.

Tosta kylvösyvyydestä voisi hiukan keskustella. Täällä on kahta koulukuntaa isännissä. Toiset kylvää 1-2 senttiin ja osa lähes viljojen kylvösyvyyteen. Omat kokemukset ehkä parhaita juuri 3,5 sentin kylvösyvyydestä. Suurin ongelma tossa on korvien väli, kun ei tahdo uskaltaa painaa niin syvälle. Toisten syväkylväjien mielipide on kuitenkin ollut se, että maa kuivuessaan halkeilee ja rypsi luikertelee sieltä raoista jotain kautta pinnalle...

  Omalla tilalla huonoin vuosi oli -12  1270kg keskisadolla johtuen siittä kun ei 28,09 päivän jälkeen ollut enään
puintikeliä ,jotta olisi kaikki saatu talteen. Tosin puin silloinkin kaikki mutta tuon päivämäärän jälkeen joutu
puimurin säätään sillalailla ,että osa sadosta meni peltoon.

  Eiköhän kylvösyvyys riipu paljonkin maalajista ja kosteusolosuhteista ,kuten tämänvuoden kosteudessa kylvin
hyvin pintaan 5kg/ha siemenmäärällä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Viljelijä - 14.10.15 - klo:12:21
Syysrypsi ja Rapsi ovat hyviä kasveja monessa suhteessa, jos vain sattuu olemaan sopivaa maata niille. Tuholaiset ei haittaa,eikä pahemmin rikatkaan. Sopivat luomuun myös.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:13:30
Syysrypsi ja Rapsi ovat hyviä kasveja monessa suhteessa, jos vain sattuu olemaan sopivaa maata niille. Tuholaiset ei haittaa,eikä pahemmin rikatkaan. Sopivat luomuun myös.

Syysrypsiä viljeltiin meidän suvun kotipaikassa lounaissaaristossa heti sodan jälkeen. Muutamana vuonna kuulemma meni hyvin, mutta sitten alkoi tulla erilaisia ötököitä, ja kyyhkysiä, naakkoja, 'askvarpusia tai jotain. Kevätrypsi syrjäytti lopuksi syysrypsin, koska sitä pidettiinkin helpompana ja sadokkaampana. Nyt on aikaisempien kevätöljykasvien viljelyssä juurikin se vaihe menossa, kun ei vaan potentiaalia saada irti, vaikka "kaikki on tehty, mitä kirjoissa sanotaan" . Nyt taas nuorempi polvi on löytänyt syysöljykasvit ja ultramyöhäiset kevätrapsit, ja ihastelee, kun ei mitään tuholaisia ole, helppoa kuin heinäteko - yksipiikkisellä hangolla.

Eli kyllä ne tuholaiset ja taudit paikkansa löytävät, kunhan löytyy laajempaa viljelyinnostusta.

Kylmiksellä on realismi kohdallaan. Toivoisin tietenkin, että hän saisi joskus sen rock'n roll sadonkin. Mutta Käytännön Maamiehen viime rapsikisassa ne yli viiden tonnin ottajat olivatkin lähes ensikertalaisia (koko öljykasvitekniikassa) , ja olisko se nyt inkoolainen pitkän linjan kokenut öljykasvinviljelijä jopa epäröi lähteä mukaan, kun tiesi, miten pitkäaikainen viljely saattaa tuoda niitä negatiivisiakin yllätyksiä. Hänen pelloillaan oli myös kilpailun laajin tarve tuholaisruiskutuksiin. Samassa kisassa kylvä-ja unohda - viljelijä otti suuremmaan sadon.

En maalaile piruja seinille, olen yrittänyt olla avoimin mielin, ja hakea tietoa. Usein yhden kellokkaan hegemonia jonkun alan viljelyssä voi olla myös tukahduttava, kuten tämä Huittisten Vampulasta kotoisin oleva rapsinviljelyn Grand Old Man toteaa, että "jos alat viljellä öljykasveja , sinun on tehtävä se täysillä, muuten et koskaan saa mitään !". Aika maahanlyöty on tunne, kun sitä lausahdusta tutkailee, varsinkin kun jo oli tilaamassa siementä omiin kokeiluihin.

Sitten viskolla joku laittaa jäterapsia johonkin ja pui pois seuraavana syksynä sitten viiden tonnin sadon, kun muistikin, että jaa siellä riistapellolla voisikin olla jotain.

Että tasan ei käy onnen lahjat. Silti: Öljykasvien keskisato ei ole kahta tonnia vielä. Parhailla pelloilla viljellään Suomessa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:13:42

Paremman tuen lisäksi rukiilla on hyvä esikasviarvo, TOS-siemen on halvempi kuin ilmainen, nopea kylvää, kun ei tarvitse konetta jatkuvasti tankata, 150 kg/ha aikaisella kylvöllä, pääsee varmasti juolasta ja hukkakaurasta helposti eroon ilman glyfosaattia, syväjuurisena parantaa maan rakennetta, kuivauskulut/hehtaari pienet, kun puinti tapahtuu heinä- elokuun vaihteessa, varastotarve pieni/hehtaari, jos ei liioittele lannoituksessa, puinti helppoa ja puimuri saa samalla hienon kiillon, kun herne- ja rypsimassat kuluvat pois, ja Fazer ruisprojekti kiittää :D

 ;)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:14:16
"Ruiskuttamattomassa päisteessä on käynyt
lähes täydellinen kato. ”Tältä syysrapsi näyttää, jos
sille ei tee yhtään mitään.""

Ilkka Kouvo

"Syysvehnistä viimeisen
10 vuoden aikana ainoastaan
kerran on rikottu muutaman
hehtaarin ala.”

Ilkka Kouvo

"Öljykasveja ei voi viljellä sellaisella asenteella,
että kylvön jälkeen menee seuraavan kerran
pellolle vasta puintiaikaan."

Petri Holma

"kevätrapsi oli pettymys. Viljely oli
liian työlästä ja puinti venyi pitkälle
syksyyn."

Timo Eskola

Otokset vapaasti lainaten:
http://www.rapsi.fi/upload_files/3%20strategiaa%20KM%206.2012%20AY.pdf


Holman pelloilla kevätrapsilla 5 - 6 ötökkäruiskutusta.
Tautiruiskutus ja hivenet sitten lisäksi.
Muistuttaa vanhanajan sokerijuurikkaan viljelyä.

Sen verran tuli taas opituksi, että Devrinolia ei voi laittaa pohjavesialueille
Galeraa ei ole hyväksytty syksyllä ruiskutettavaksi, vaikka syysrapsit
kuulemma pitäisi ruiskuttaa syksyllä, keväällä niitä ei enää saa pois.
Butisan Top syksyllä, jos ei talvehdi rapsi, ei kesällä kasva
muut kuin herne tai öljykasvit, ei vilja. Eli on varattava kevätöljykasvin
tai herneen siemenet valmiiksi. Siis Jos. Tai Kun.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:15:23
Niin, itselläni nimenomaan syyskylvöinen öljykasvi on se vaihtoehto, kyllä lokakuun lopulla itsellä on muuta tekemistä kuin karvalakki päässä puimurilla kevätrapsia krassutella.

Onhan tuota EFA -typenkerääjää joka vuosi tulossa ja sen voi päättää jo 15.7 ja alkaa rakentaa hinkkahinkka mullosta syysöljykasvin kylvöä varten. Eli avo/ kemiallinen kesanto 30.06 asti, sitten valkoapilan kylvö minimipanoksella ja kahden viikon päästä kyntö ja äestys ja kylvö.

Kimmo Kotta toteaa syysrypsistä:
(Klemola, Nevalainen. Erikoispeltokasvit – viljelytekniikka. Savonia-Ammattikorkeakoulu)

"Kimmo Kotta uskoo, että syysrypsillä on hyvät mahdollisuudet menestyä. Sillä on monia hyviä puolia. Syysrypsin siemen on kevätrypsiä suurempaa, sitä on helpompi puristaa, kuivatus on nopeampaa, kasvurytmi ei häiritse muita töitä, puinti on helppoa ja kasvinsuojeluongelmat kuittautuvat kasvurytmillä. Lisäksi syysrypsi on hyvä esikasvi syysviljoille. Kotta myöntää kuitenkin, että syysrypsi ei ole vielä viljelijöille kovin tuttu, eikä se sovi joka paikkaan. Peltojen muodot ja maan rakenne saattavat estää sen viljelyn. Syysrypsi vaatii myös kesannon esikasviksi. Yrittäjän mielestä kasvi on maan suh-teen vaativa, mutta muuten helppo viljeltävä. Satoa on saatu aina vähintään 1500 kg/ha, vaikka osa taimista olisi tuhoutunut.

Jotenkin jäi ristiriitainen olo tuosta. Vakoharjakone pitäisi ainakin hankkia. Vai rakentaa jostakin kylvinkoneesta vakoaurasysteemi, joka toisella vantaalla kylväisi.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 14.10.15 - klo:15:39

Jopa kauranviljely on vaikeaa, jos siihen asennoituu samalla lailla. En nyt ehdi alkaa etsimään epäonnistujien kirjoituksia, vaikka onhan niitä varmaan täällä agrossakin  ;D

Miten ihmeessä sä löydätkin kaikkien epäonnistuneiden osaamattomien rypsinviljelijöiden valivalikirjoituksia  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:15:45

Jopa kauranviljely on vaikeaa, jos siihen asennoituu samalla lailla. En nyt ehdi alkaa etsimään epäonnistujien kirjoituksia, vaikka onhan niitä varmaan täällä agrossakin  ;D

Miten ihmeessä sä löydätkin kaikkien epäonnistuneiden osaamattomien rypsinviljelijöiden valivalikirjoituksia  :D

Jos kaikki ovat helposti onnistujia, ja jos viljely on kannattavampaa kuin minkä tahansa muun pl. hömppäheinien, miksi ovat viime vuosina lopettaneet suuren EU-ajan alkuaikojen innostuksen jälkeen, kun kiintiöt loppuivat ?

Eihän tuota tosissaan joskus vanhaan aikaan voinut edes kokeilla, kun siemenkin oli sopimusherran takana kuin sokerijuurikkaalla konsanaan.

Kauranviljelyn epäonnistumisia ei vuosittainen paraneva sato ja markkinaongelmat voi vahvistaa
Vehnänviljelyn epäonnistumista ei jatkuva ylituotantotilanne voi vahvistaa
Ohranviljelyn epäonnistumista ei voi vahvistaa edelleen kova viljelyinnokkuus, vaikka hinta laskisi alle 80 €/ tonni
Rukiinviljelyn epäonnistumisista jonkun verran kertoi viljelyalan väheneminen puolen vuosisadan aikana. Nyt hybridit jysäyttivät ylituotantopommin systytyslangan palamaan.

Meidän alueen normi kevätkuivuus epäilyttää kevätrypsin osalta. Täydellisiä tai puolittaisia epäonnistumisia on ollut tällä aukealla enemmän kuin hienoja huippuorgasmistisia satoja. Kuumat ja kuivat savituhkat eivät orastuta sirkkoja, tai sitten valtaisa 150 mm rankkasade on vienyt liejun mukana siemenet mennessää. Joka vuonna vaaleat töyräät ja mäet ovat käytännössä paljaita. Se lausunto, että kyllä rypsi aukot täyttää, on selvästi sellaiselta alueelta peräisin, että voi mennä pari viikkoa kylvön jälkeen katsomaan kylvettyä mullosta, ja vieläkin on jyräpyörän tai traktorin rivan jäljet umpimärät.

Uskon kyllä tarkkuuskylvökoneen ja jyrsimien tehoon, sokerijuurikkaan viljelyä on harjoitettu ammoisista ajoista lähtien. Tarkkuuskylvökone kylvää tasaisemmin, tarkemmin ja vantaan ja jyrärullan muoto painaa pienet siemenet kiinni. Tasausäestys tukilla maaliskuun viimeisellä viikolla. Uusi tasaus huhtikuun toisen viikon alussa ketjuilla varustetulla ladalla. Siitä samalla viikolla Salo-äkeellä hienojakoinen 3 cm mullospinta 15 kertaa ristiin ajaen. Sitten rivilannoite, 1500 kg juurikkaan Y Sitten salo-äestä puolentusinaa kertaa. Sitten  tarkkuuskylvökone. Tarkkuuskylvökonetta pois viedessä haettiin ruisku traktorin perään.

Mullos oli sileää pikku murua, kuin rypsiä itsessään. Sadekuuro jos sattui, silloin ei talossa pystynyt nukkumaan, niin paljon sydäntä särki rapina.

Meillä kuitenkin jouduttiin rehukaalia ja lanttua kylvämään useampaan kertaan, kun tuli joko rankkasade tai sitten kuiva hellesää, ja kirput (niitä nimitettiin kirpuiksi, ovatko sama ötökkä kuin kirppa, en tiedä) söivät kuivuudessa kituvat kasvit pois.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 14.10.15 - klo:15:57

Jopa kauranviljely on vaikeaa, jos siihen asennoituu samalla lailla. En nyt ehdi alkaa etsimään epäonnistujien kirjoituksia, vaikka onhan niitä varmaan täällä agrossakin  ;D

Miten ihmeessä sä löydätkin kaikkien epäonnistuneiden osaamattomien rypsinviljelijöiden valivalikirjoituksia  :D

Jos kaikki ovat helposti onnistujia, ja jos viljely on kannattavampaa kuin minkä tahansa muun pl. hömppäheinien, miksi ovat viime vuosina lopettaneet suuren EU-ajan alkuaikojen innostuksen jälkeen, kun kiintiöt loppuivat ?

Eihän tuota tosissaan joskus vanhaan aikaan voinut edes kokeilla, kun siemenkin oli sopimusherran takana kuin sokerijuurikkaalla konsanaan.

Kauranviljelyn epäonnistumisia ei vuosittainen paraneva sato ja markkinaongelmat voi vahvistaa
Vehnänviljelyn epäonnistumista ei jatkuva ylituotantotilanne voi vahvistaa
Ohranviljelyn epäonnistumista ei voi vahvistaa edelleen kova viljelyinnokkuus, vaikka hinta laskisi alle 80 €/ tonni
Rukiinviljelyn epäonnistumisista jonkun verran kertoi viljelyalan väheneminen puolen vuosisadan aikana. Nyt hybridit jysäyttivät ylituotantopommin systytyslangan palamaan.

-SS-

Eikös sulla ollut sitä siementä kuivaajan syövereissä vaikka kuinka paljon, olisit roiskinut ne peltoon. Pari oikea-aikaista kasvinsuojeluruiskutusta, ties kuinka hyvä sato olisi tullut  :D
Naapurin mehiläisukkokin olisi tuonut pari purkkia rypsihunajaa maistille  ;D ;D

Ja rypsimaasta saa vielä nättiä aitokasvipeitteisyyspeltoa, keväällä vain hankmous ja nisut kylvöön. Viljan tautiketjukin katkee  ;)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:16:11
Naapurin mehiläisukkokin olisi tuonut pari purkkia rypsihunajaa maistille  ;D ;D

Meillä on omaakin hunajaa vielä. Sitten kuoli pesät kun kukkivan rypsin valtasivat ötökät, ja paniikki iski viljelijälle. Olin minä salaa tyytyväinen, kun meikäläiselle tulivat käsilinkoukset ja muu hoito, kun se oli jo vähän sokee ja silleen. Että oma vaiva väheni, ja kaupasta tulee hunaja paljon helpommin.

Että en minä katkera, mutta jos pääsisi jonkun toisen pesiä vuorollani harventamaan .... ;D ;D

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 14.10.15 - klo:16:36

Joitakin osaajien menestystarinoita  8)

http://rapsi.fi/upload_files/Rapsin%20kilokisa%202014%20KM.pdf
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:16:43
Jopa kauranviljely on vaikeaa, jos siihen asennoituu samalla lailla. En nyt ehdi alkaa etsimään epäonnistujien kirjoituksia, vaikka onhan niitä varmaan täällä agrossakin  ;D

Ruis on hyvä välikasvi, maat mureutuvat ja kuivuus ei todellakaan ole kovin iso kiusa. Jos ei yritä mitään, ruis palkitsee. Niin kuin luomussa. Ponnistelu on rukiilla riskisijoitus, päin vastoin kuin esim. kevätvehnässä. Mikään ei ole helpompaa viljelyä kuin vähillä panoksilla himmailu esim. Anna-rukiin kanssa. Ja tulee sitä ruistakin vähän.

Eli sanomasi on, että öljykasvien viljelyä oikeasti yliorganisoidaan, tämä sitten aiheuttaa satotappioita ja laskee kskisatoja optimaalisesta jopa 1000 kg/ha, että se ei olekaan vaikeaa, kun ei panosta ylettömästi. Vaan vetää intuitiolla, vantaat pinnalla lepattaen, joskus kun muistaa, siemen sinne tänne, kyllä se siitä ryömii tyhjänpaikan päälle, unohtaa kasvuston siihen, ja pui kolmetonnarin, sitten kun joskus kerkiää, vaikka sitten kevättalvella, jos ei muulloin kerkiä. Onko tämä jokin rypsineuvonnan ylläpitämä -kemikaalipanostus-salaliitto ?

Tämähän on kuin minun onnistuneen rukiin-näennäisviljelyn ohjenuorani, ja aika moni on siitäkin ärsyyntynyt, ei vähiten siemenlajike-  kauppiaat ja lumihomeainekauppiaat.

Joitakin osaajien menestystarinoita  8)

Huomasitko, lainasin aikaisemmin jo noita tuloksia. Ristiriitaista  oli, että muuten vaan kokeilemalla, ilman mitään viljelytoimenpiteitä, satokisassa sijoituttiin korkeammalle kuin 20 v kokemuksella ja parhailla Suomen viljelyalueilla, ja puolella tusinalla ruiskutuksella. Tai ehkäpä juuri siksi ? Että satoa ei oteta, vaan se saadaan, jos pitäjässä ei ole samaa kasvia.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 14.10.15 - klo:17:07

Kyllä mää ruistakin roiskin hyvällä menestyksellä, ei sen puoleen, hyvä sato tuli  ;D

Kannattaako sitä mihinkään viljaan niin satasella paneutua. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot  8)

Toi kerääjäkasvijuttukin oli jotenkin huvittavaa  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:17:15

Kyllä mää ruistakin roiskin hyvällä menestyksellä, ei sen puoleen, hyvä sato tuli  ;D

Kannattaako sitä mihinkään viljaan niin satasella paneutua. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot  8)

Toi kerääjäkasvijuttukin oli jotenkin huvittavaa  :D

Ehkä juurikin niin on, ettei saa paneutua siihen pääkasvin viljelyyn, itse yllätyin, kuinka suuri ero pelkällä lannoituksen poisjättämisellä on kerääjäkasvin ns. onnistumiseen.

Ei tule kerääjäkasveja enää ei. Suojaviljaa ehkä, mutta käyhän tuo heinän laitto keväälläkin kylväen. Apila-raiheinä yms. nurmi. Virnaa en laita enää koskaan. Sitä ei saa kynnetyksi meikäläisen kalustolla. On niin tankkelia ja sitkeää liimasavea nyt, että imee kiinni välttiin, eikä hievahdakaan, eikä aura nouse peruuttamatta ylöskään... Etupainoja ei mahdu enää lisää, kun ei pyörät mahdu sitten enää kääntymään. Ei vielä kertaakaan 2007 jälkeen tuollai ole käynyt, ja on kuivaakin vielä.

Pitihän sen virnan juuriston tehdä jotain kuohkeutusta ? Ei näyttäisi siltä. Italoheinä kyllä pehmentää hiukan maata, noin 10 cm pinnasta.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 14.10.15 - klo:18:12

Ehkä juurikin niin on, ettei saa paneutua siihen pääkasvin viljelyyn, itse yllätyin, kuinka suuri ero pelkällä lannoituksen poisjättämisellä on kerääjäkasvin ns. onnistumiseen.

-SS-

No mä nyt kyllä tarkoitin, että jos pääviljaa tulee suht helposti sen 6-tonnia hehtaarilta, ei sitä seitsämättä viitsi alkaa kaikenmaailman lääkityksillä ja lisälannoituksilla yrittämään. Kyllä se kerääjärai näytti tommosen pääkasvin seas hyvin vielä viihtyvän  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 14.10.15 - klo:18:29

Ehkä juurikin niin on, ettei saa paneutua siihen pääkasvin viljelyyn, itse yllätyin, kuinka suuri ero pelkällä lannoituksen poisjättämisellä on kerääjäkasvin ns. onnistumiseen.

-SS-

No mä nyt kyllä tarkoitin, että jos pääviljaa tulee suht helposti sen 6-tonnia hehtaarilta, ei sitä seitsämättä viitsi alkaa kaikenmaailman lääkityksillä ja lisälannoituksilla yrittämään. Kyllä se kerääjärai näytti tommosen pääkasvin seas hyvin vielä viihtyvän  :D

Rai viihtyi yllättävän hyvin, valkoapila ei sitten yhtään.

On teillä jutut :) Huomasin, että liian lyhyt viljelykierto vieläkin rypsille. Ehkä ens vuonna, jos nyt kauraa...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 14.10.15 - klo:18:39

On teillä jutut :)

 ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:18:40

Ehkä juurikin niin on, ettei saa paneutua siihen pääkasvin viljelyyn, itse yllätyin, kuinka suuri ero pelkällä lannoituksen poisjättämisellä on kerääjäkasvin ns. onnistumiseen.

-SS-

No mä nyt kyllä tarkoitin, että jos pääviljaa tulee suht helposti sen 6-tonnia hehtaarilta, ei sitä seitsämättä viitsi alkaa kaikenmaailman lääkityksillä ja lisälannoituksillay yrittämään. Kyllä se kerääjärai näytti tommosen pääkasvin seas hyvin vielä viihtyvän  :D

Sulla lienee orgaaninen lannoitus pohjalla. Tai sitten Pohjanmaan puheet, joista aktivoituu orgaanista typpeä. Kuuden tonnin sato ei tule keinolannoitetaloudessa toistettavasti ilman melkomoista perehtymistä, paitsi tällaisena vuonna, kun vuosikausien epäonnistumiset tursuavat sitten sen yhden vuoden satoon.

Juuriheinänviljelyllä ei ole mitään mieltä korvata syyskylvömahdollisuuksia. Eli mieluummin sitten avokesanto ja aikainen hybridiruis, aikainen ohra ja syysvehnä, pikanurmi ja syysöljykasvi.

Eipä keinotekoinen kerääjäkasvitoimenpide sovi kuin yksipuoliseksi muutettavaan ohra-lumi-ohra - viljelykiertoon.

Jos nyt sitten kerran tukikaudessa kevätöljykasvi, niin eipä sillä kuuhun mennä. Ei- viljelyllä tienaa tukirahoja enemmän. Mut ei nyt itselle ole suunnitelmissa.

-SS-

Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 14.10.15 - klo:19:03

Ehkä juurikin niin on, ettei saa paneutua siihen pääkasvin viljelyyn, itse yllätyin, kuinka suuri ero pelkällä lannoituksen poisjättämisellä on kerääjäkasvin ns. onnistumiseen.

-SS-

No mä nyt kyllä tarkoitin, että jos pääviljaa tulee suht helposti sen 6-tonnia hehtaarilta, ei sitä seitsämättä viitsi alkaa kaikenmaailman lääkityksillä ja lisälannoituksillay yrittämään. Kyllä se kerääjärai näytti tommosen pääkasvin seas hyvin vielä viihtyvän  :D

Sulla lienee orgaaninen lannoitus pohjalla. Tai sitten Pohjanmaan puheet, joista aktivoituu orgaanista typpeä. Kuuden tonnin sato ei tule keinolannoitetaloudessa toistettavasti ilman melkomoista perehtymistä, paitsi tällaisena vuonna, kun vuosikausien epäonnistumiset tursuavat sitten sen yhden vuoden satoon.

Juuriheinänviljelyllä ei ole mitään mieltä korvata syyskylvömahdollisuuksia. Eli mieluummin sitten avokesanto ja aikainen hybridiruis, aikainen ohra ja syysvehnä, pikanurmi ja syysöljykasvi.

Eipä keinotekoinen kerääjäkasvitoimenpide sovi kuin yksipuoliseksi muutettavaan ohra-lumi-ohra - viljelykiertoon.

Jos nyt sitten kerran tukikaudessa kevätöljykasvi, niin eipä sillä kuuhun mennä. Ei- viljelyllä tienaa tukirahoja enemmän. Mut ei nyt itselle ole suunnitelmissa.

-SS-

On kait se jonkinlainen ihme kun sitä satoa vaan pukkaa  ;D

Ja en mä sitä kerääjää sellasiin maihin laittanutkaan, joihin kylvin syysviljan. Jonkinlaisia suunnitelmia määkin tein kuitenkin jo keväällä etukäteen  :D

Enkä mä oo kuuhun lähdössä, rypsi vaan on hyvä kasvi viljelykierrossa. Eriaikainen kylvö ja puintiaika viljoihin verrattuna, tasaa työkiireitä  8)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 14.10.15 - klo:19:09

Jopa kauranviljely on vaikeaa, jos siihen asennoituu samalla lailla. En nyt ehdi alkaa etsimään epäonnistujien kirjoituksia, vaikka onhan niitä varmaan täällä agrossakin  ;D

Miten ihmeessä sä löydätkin kaikkien epäonnistuneiden osaamattomien rypsinviljelijöiden valivalikirjoituksia  :D

Jos kaikki ovat helposti onnistujia, ja jos viljely on kannattavampaa kuin minkä tahansa muun pl. hömppäheinien, miksi ovat viime vuosina lopettaneet suuren EU-ajan alkuaikojen innostuksen jälkeen, kun kiintiöt loppuivat ?

Eihän tuota tosissaan joskus vanhaan aikaan voinut edes kokeilla, kun siemenkin oli sopimusherran takana kuin sokerijuurikkaalla konsanaan.

Kauranviljelyn epäonnistumisia ei vuosittainen paraneva sato ja markkinaongelmat voi vahvistaa
Vehnänviljelyn epäonnistumista ei jatkuva ylituotantotilanne voi vahvistaa
Ohranviljelyn epäonnistumista ei voi vahvistaa edelleen kova viljelyinnokkuus, vaikka hinta laskisi alle 80 €/ tonni
Rukiinviljelyn epäonnistumisista jonkun verran kertoi viljelyalan väheneminen puolen vuosisadan aikana. Nyt hybridit jysäyttivät ylituotantopommin systytyslangan palamaan.

Meidän alueen normi kevätkuivuus epäilyttää kevätrypsin osalta. Täydellisiä tai puolittaisia epäonnistumisia on ollut tällä aukealla enemmän kuin hienoja huippuorgasmistisia satoja. Kuumat ja kuivat savituhkat eivät orastuta sirkkoja, tai sitten valtaisa 150 mm rankkasade on vienyt liejun mukana siemenet mennessää. Joka vuonna vaaleat töyräät ja mäet ovat käytännössä paljaita. Se lausunto, että kyllä rypsi aukot täyttää, on selvästi sellaiselta alueelta peräisin, että voi mennä pari viikkoa kylvön jälkeen katsomaan kylvettyä mullosta, ja vieläkin on jyräpyörän tai traktorin rivan jäljet umpimärät.

Uskon kyllä tarkkuuskylvökoneen ja jyrsimien tehoon, sokerijuurikkaan viljelyä on harjoitettu ammoisista ajoista lähtien. Tarkkuuskylvökone kylvää tasaisemmin, tarkemmin ja vantaan ja jyrärullan muoto painaa pienet siemenet kiinni. Tasausäestys tukilla maaliskuun viimeisellä viikolla. Uusi tasaus huhtikuun toisen viikon alussa ketjuilla varustetulla ladalla. Siitä samalla viikolla Salo-äkeellä hienojakoinen 3 cm mullospinta 15 kertaa ristiin ajaen. Sitten rivilannoite, 1500 kg juurikkaan Y Sitten salo-äestä puolentusinaa kertaa. Sitten  tarkkuuskylvökone. Tarkkuuskylvökonetta pois viedessä haettiin ruisku traktorin perään.

Mullos oli sileää pikku murua, kuin rypsiä itsessään. Sadekuuro jos sattui, silloin ei talossa pystynyt nukkumaan, niin paljon sydäntä särki rapina.

Meillä kuitenkin jouduttiin rehukaalia ja lanttua kylvämään useampaan kertaan, kun tuli joko rankkasade tai sitten kuiva hellesää, ja kirput (niitä nimitettiin kirpuiksi, ovatko sama ötökkä kuin kirppa, en tiedä) söivät kuivuudessa kituvat kasvit pois.

-SS-

  Juu 15 vuotta on kevätrypsiä ollut viljelykierrossa ja edelleen on mökissä pysytty ,liekkö puupää sen mahdollistanut.
Kertaakaan ei ole uusintakylvöjä tehty ,kai ne mun maat vaan jotenkin sopii rypsille. Ennen rypsiä tilalla oli harjoitettu
pelkkää lumi vilja kiertoa noin 40 vuotta ja sen kyllä huomasi ei silloin tarvinnut haaveillakkaan 5000 kilon keskisadoista viljalla ,kun nyt näyttää katovuonnakin siihen pääsevän.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Viljelijä - 14.10.15 - klo:19:18
Rypsi muistuttaa rikka kasveja ja viihtyy monenlaisessa maassa, mutta huippusadon saaminen edellyttää, että pelto on viimesenpääle kunnossa kaikilta osin, ojitus, ph, ym. ja valppautta tuholaisten torjumisessa.  Kuvaavaa on, ettei luomussa enään kannata kevätrypsiä kylvää, ötökät pistelee nuput ennen kukkimista. Syysrypsi kyllä käy luomussa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:19:41
Ennen rypsiä tilalla oli harjoitettu pelkkää lumi vilja kiertoa noin 40 vuotta ja sen kyllä huomasi

Niin ei sitten koskaan ollut tullut mieleen laittaa sinne lumen alle viljaa eli ruista ? Alan aistia hikevää maata ja pöytätasaisia peltoja, joissa maiskahtaa kantapään alla vesi pitkälle kesään. Joku syys siihen on, ettei syysvehnä toimi. Ei toimi minullakaan sellaisella pikkuläntillä, jossa pintaan voi heittää mitä vaan, ja aina itää.

Ruis ja syysvehnäkierto pitää ensin saada alkuun, jotta on jotain maata, mitä kylvää taas seuraavana syksynä. Siihen ei oikein pitkän kasvuajan kevätöljykasvit ole hyviä apuja. Ne vievät vain tavoitteen kauemmas, ei lähemmäs. Sitten kun on pehmittänyt maat syysviljoilla, menestyy aikainen ohrakin, ja pääsee vaihtamaan syysviljalajia, koska ruis -> syysvehnä - kierto ei toimi, ruis on rikkakasvina paha syysvehnässä ja laatu kärsii.

Se 'alkaen viiden tonnin kevätviljasato oli tänä vuonna luomuilijoillakin arkipäivää, ja sellaisilla, jotka eivät ole edes nähneet koskaan rypsipeltoa, siis jos ei hermoillut toukokuun sateiden takia väkisin kylvää. Tämä, jos mikä, kuvastaa tämän kesän säiden vaikutusta normaalisti pettymyksiä aiheuttavien peltojen yhtäkkiseen sadontuottokyvyn puhkeamiseen.

Näin kävi meillä, näin kävi naapureilla. Paitsi yhdellä, joka kiireellä kylvi juuri sadetulvien alle. Siitäkin puitiin ohraa, mutta ei mitään kuustonnaria. Kevätkyntö, syyskyntö, suorakylvö, pahnavellikiekkomuokkaus, kaikki toimivat hienosti.

Aika epätodennäköistä, että tällainen joutomaan viistonnari - tapaus toistuu lähitulevaisuudessa, vaikka en olekaan mikään ennustaja: Ensi kevät on täällä taas rutikuiva, 7 viikkoa sitä kestää, sitten tulee 300 mm ukkossateet. Laita siinä sitten toukokuun lopulla 15 cm kuivaan tuhkaan jotain rypsiä itämään, kun ruiskin kuivaa pystyyn joka kolmas vuosi sellaisessa maassa ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 14.10.15 - klo:19:50
Niin sitä syysrypsiä/-rapsia voi kylvää riistapeltona kesäkuun viimesenä päivänä, vaikkapa harvahkon ohran kera. Seuraavana vuonna siihen tulee komee rypsipelto kuin Manulle illallinen. Lannoitteet huiskii keväällä, ei tarvi mitään kasvinsuojelua koko kasvustolle. Puinnin jälkeen glyfottaa maan ja pistää rukiille. Avot ku tulee vielä hyvä ruiskin  ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:19:59
Niin sitä syysrypsiä/-rapsia voi kylvää riistapeltona kesäkuun viimesenä päivänä, vaikkapa harvahkon ohran kera. Seuraavana vuonna siihen tulee komee rypsipelto kuin Manulle illallinen. Lannoitteet huiskii keväällä, ei tarvi mitään kasvinsuojelua koko kasvustolle. Puinnin jälkeen glyfottaa maan ja pistää rukiille. Avot ku tulee vielä hyvä ruiskin  ;D

Miksi hukata möhöjuurikierrosta yksi viisivuotiskausi rikkakasvien siemenpankin kasvattamiseen ? Ymmärrän kyllä vuokramailla voi tuollaisia porsasteluja harkita, mutta en kyllä omalle palstalle lähtisi keskellä kesää syysöljykasvin kasvupistettä venyttämään. Lumi-Suomessa näin voineekin tehdä, mutta ei täällä lumettoman talven alueella.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 14.10.15 - klo:20:03
Öö... Rypsin kylvöajankohta kelien lämmettyä, toukokuun lopussa, mieluiten kesäkuun puolella on sitten yksi legenda. Ihan yhtä suuri kuin se maata parantava vaikutus ilman kyntöä. Urani alussa kylvin oikeaoppisesti toukokuun lopussa, ihan viimeisinä päivinä. Sitten heinäkuun tappohelteillä ihmettelin miksi rypsini ovat kuukahtamassa ja miksi se on niin matalaa, kun naapurilla se oli vyötärönkorkuista. Onneksi tuli se pelastava sade, joka toi sen 1,5 tonnia plakkariin. Siitä kaksi vuotta eteenpäin lähes sama tilanne, mutta nytpä tein havaintoja naapurien hommista. Huomasin, että heillä rypsi alkoi kukkia jo juhannuksena, kun itselläni meni heinäkuun puolelle. Juhannuksen jälkeen oli mukavaa pilvipoutaista keliä ja kukinta kesti paljon pidempään kuin minun parhaille hellepäiville osunut kukintani. Sinä kesänä mediassa alettiin puhua jostain tutkimuksista, että mitä pitempään rypsi kukkii, niin sitä parempi sato. No, itse sain sen 1.9t, mutta naapuri sai 2.5. Sitten rohkenin jo haastatella rypsinviljelijöitä vähän laajemmalta ja kävi ilmi, että kaikki täällä kylvävät rypsit heti viljojen jälkeen, oli keli minkälainen hyvänsä.

Tässä on muutama pointti. Ensinnäkin näillä kuivilla savilla on tosi vaikeaa saada kevätkosteutta säilymään sinne toukokuun loppuun. Vaikka olisi kuinka tasausäestetty ja tehty mitä jippoa hyvänsä, niin maat vaan kuivavat. On ihan eriasia jos pellot ovat kukkamultaa tai jotain hikevää sorttia jossa kosteus nousee pitkään ylöspäin. Ei toimi savilla. Toisekseen, vaikka kuinka puhutaan siitä nopeasta taimettumisesta ja vaikka itu tulisi parissa päivässä siemenen pintaan ja kosteutta olisi, niin kyllä se taimettuminen/taimen kehittyminen vaan vie julmetusti aikaa. En kiistä etteikö kehitys olisi nopeaa vauhtiin päästyään, mutta aikaisin kylvetty on aina aikaisin kylvetty ja se aikaisin kylvetty hyötyy aina siitä aikaisuudesta. Kolmanneksi, tuo toukokuun lopun kylvö aiheuttaa usein sen, että kukinta osuu niihin helteisiin, mikä ei ole välttämättä hyvä juttu. Jos sitä kukinnan ajankohtaa pystyy hiukan siirtämään jompaan kumpaan suuntaan, että kelit ovat hiukan inhimillisempiä, niin se vaikuttaa heti positiivisesti satoon.

Nyt tietysti moni jo sanoo, että se on niin paljon vuodesta kiinni, niinhän se on, mutta meikäläiselle kävi tuo homma parina vuonna ja se riitti. Aikaistin kylvöä, eikä siitä ole toistaiseksi ilmennyt mitään haittoja... :P
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:20:12
Öö... Rypsin kylvöajankohta kelien lämmettyä, toukokuun lopussa, mieluiten kesäkuun puolella on sitten yksi legenda......

Nyt tietysti moni jo sanoo, että se on niin paljon vuodesta kiinni, niinhän se on, mutta meikäläiselle kävi tuo homma parina vuonna ja se riitti. Aikaistin kylvöä, eikä siitä ole toistaiseksi ilmennyt mitään haittoja... :P

No näinhän se on. Mutta jos minä pääsen huhtikuun puolessavälissä kylvämään jotakin, laitan tietenkin rockn'roll satotasoista vehnää. En taatusti sitä mettäpeltoa, joka on se viimänen kylvettävä äitienpäiväksi. Eli se kevätöljykasvi korvaa hyvän tulopotentiaalin, ei tuo lisää sitä. Eli on sitten valintakysymys, onko helpompi myydä esim. rekkakuorma hyvää leipävehnää tutulle myllylle kuin alkaa tarjoamaan jollekin kuorma-autoilijalle 5 - 10 tonnin rypsikasaa yhtä kauas vietäväksi ? Saman rahan se liikennöitsijä ottaa, valitettavasti siitä rahdistakin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 14.10.15 - klo:20:47
Mulla on ollut sellainen heikkous kuin viljelykierto. Se tarkoittaa, että vaativatkin kasvit käyvät niillä heikoimmillakin lohkoilla. Tai oikeastaan sana heikko on väärä, pitäisi puhua paremminkin hyvän tuurin lohkoista eli jos kelit natsaa, niin sitten tulee bumtsi-bum-bum, mutta jos onkin vaikeampi kesä, niin tulee vain vitutus. Mutta enivei, viljelykierrolla koitetaan viedä hommaa eteenpäin ja saada joka paikassa hommaa enemmän tolpilleen...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:20:49
Onhan tässä muuttujia vielä.

Onko öljykasvinviljely edelleen sopimusviljelypainotteista.
Arvattavasti Raision Nokian, Anjalankosken ja Raision välittömässä
läheisyydessä öljykasveja viljellään, kun ei ole riskinä
kuin se muutaman kympin pieneräsakko traktorinkuormasta.
Kuljetustukia ei varmaankaan öljykasveilla  ole, niin kuin kaukaisilla mailla
viljelevillä sokerikunkuilla.

Mikä on minimieräkoko tai ala, josta öljysopimuksia tehdään. Viljoilla on
laajemmin toimitusmahdollisuuksia, viljaa vastaanottavia varastoja
on traktorimatkan päässä hyvästi. Ja "nuppikuorma" onnistuu melko
pienelläkin viljalohkolla.

Totta kai oman viljakauppiaan kanssa nämä pitää selvittää, mutta
aika tuhahdus kyllä tulee, esimerkiksi viime kesäksi hernettä kun
kyselin, ja varmaankin öljykasveilla. On sen verran vilja-aluetta
tämä, että vain  isoimmat pinta-alakeisarit saavat sen 10 ha
rapsia  aikaiseksi, jos sitäkään. Ne kyllä varmaan rahdataan
viljarekkarallin kaupan päälle sitten.

Tuo Tupajumin VOK-viljelyn käytännön peruste oli kyllä hyvä heitto.
Minulla se olisi VOR. Vaikka on halpaa, vaikka ei mikään ihmetuotto, niin varma
markkinoitava, eikä poikkea kaluston osalta toisistaan. Totta kai ne
rapsipöytäammattilaiset vääntävät njuuhollaäändin potikasta
kelan kierrokset ja seulat toiseen asentoon noin vain. Minä en
saa tuosta vanhasta romusta noita suomuseuloja  liikkumaan
milliäkään ennen kuin puran ne pieniksi siipaleiksi ja kaivan pölyt
ja vihneet pois liikkuvien osien välistä. Viljalla - kun ei kauraa
viljele - menee samalla säädöllä, auki 16 mm ja ilma täysillä.

Kelan hihnapyörien vaihtohomma on rupinen jutska. Ikinä ei ole
käsin kiristettävä muutinlimppu ollut löysässä. Ei aukea hakkaavalla
koneella, ei neljän metrin varrella. Mutta se 1200 kierrosta taasen käy
kaikille viljoille. Mitäpä sitä vaihtamaan.

Sitten kun piensiemeniä tulee laitetuksi, niin rahtipuimuri lienee
ainoa vaihtoehto. Tuntitaksana ei ainakaan kannata ottaa, mitä
nyt noita muutamaa asiaan vihkiytynyttä seuraa. Puin miehenkorkuista
lakoruista pikku-Sampolla nopeammin kuin näkyvät vahvassa vihreässä
rypsimättäässä painavan meedioneilla ja tuukanoilla menemään.

Ei ole Pellava-Klaavua enää rahtipuimamarkkinoilla. Vaikka
natopiikkilankaa olisi  pellossa kasvanut, tuli puimaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 14.10.15 - klo:21:12
Voihan sitä rypsi pantata seuraavaan vuoteen, että saa sen rekkakuorman. Täällä kyllä pääsee pienemmästäkin erästä eroon, mutta vähintään nuppikuormia oon jo laittanut menemään. Sama tonnitaksa siinä on, kun koko yhdistelmässä. Sen perävaunun järkännevät jostain muualta. Sopimuksia voi tehdä tai olla tekemättä, kyllä rypsiä ostetaan, siitähän on pulaa. Vastaanottopaikkoja on pitkin ja poikin suomea.

Puintikelan nopeutta en oo Faaris muuttanut ikinä rypsille, enkä muullekaan puitavalle. Puintiväliä suurennan, ettei mene ihan musuiksi. Puintinopeutta saa olla niin paljon kun kitaan mahtuu menemään, samaa vauhtia suunnilleen menin rypsillä kun rukiillakin. En pui sitä rypsiä vihreänä, vaan vasta kun se on valmista  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:21:25
Voihan sitä rypsi pantata seuraavaan vuoteen, että saa sen rekkakuorman. Täällä kyllä pääsee pienemmästäkin erästä eroon, mutta vähintään nuppikuormia oon jo laittanut menemään. Sama tonnitaksa siinä on, kun koko yhdistelmässä. Sen perävaunun järkännevät jostain muualta. Sopimuksia voi tehdä tai olla tekemättä, kyllä rypsiä ostetaan, siitähän on pulaa. Vastaanottopaikkoja on pitkin ja poikin suomea.

Puintikelan nopeutta en oo Faaris muuttanut ikinä rypsille, enkä muullekaan puitavalle. Puintiväliä suurennan, ettei mene ihan musuiksi. Puintinopeutta saa olla niin paljon kun kitaan mahtuu menemään, samaa vauhtia suunnilleen menin rypsillä kun rukiillakin. En pui sitä rypsiä vihreänä, vaan vasta kun se on valmista  :D

 ;D Ai sulla on  faaris kettinkipyörät, et viitti sotkee ittees.

Joo nuppikuorma on täälä joku 25 kuutiota. Eli yksi siilo.
11 ha suunnilleen. Aikas iso ala joo joutua hankaluuksiin,
 jos rupee hakkaamaan vastaan...noilla 500 ha viljelijöillä
tommonen menee toleransseihin, who cares. Meikäläiselle tulis
paha mieli koko vuodeksi.

Suursäkkeihin tietty voisi alkaa keräilemään. Varmaan rotta tykkää.
Rukiissa kyllä on se hyvä puoli, ettei kelpaa jyrsijöille.

Kyllä tuo alkaa selviimään tuo todellisuus aikas selvästi.
Pelkän maanparannuksen ja esikasvivaikutuksen saanee
nurmellakin, melkoisesti järkevämmällä koneketjulla,
kun tuo murskakin nyt sitten tuli hankituksi. Parin hehtaarin
rypsit on parin tonnin ongelmajätettä, samalta alalta voi
tullakin 12-14  tonnia syysvehnää. Jos siis on parhaasta
maasta kyse.

En tuota riistapellon sadontuottoa ihan hetikohta usko,
kun sillä ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita, sluxxia varmaan
sentään voi ?

Edut tuolla viherkesannoinnilla on rikkaruohojen siemenpankin
vähentäminen, maan rakenteen paraneminen vähintään samalla
tavalla kuin öljykasvilla, lannoituskulujen ja ruiskutuskulujen
säästö, sekä jääntirapsien /rypsien poisjääminen syysvehnän alta
kiusaamasta.

Tukipoliittinen kysymyshän tämä on. Kerääjäkasvi-rypsi yhdistelmällä
lähes 200€ tukilisää normiteho kevätvehnään verrattuna. Aluskasvi
varmasti menestyy, jos käyttää 40 cm riviväliä ja 100/m2 tiheyttä rypsillä. 
Ja pui sitten pois, jos tuleekin päällikkösato, että kärryn saa täyteen.

Tämä on vanhan vaiva, ei voi henkisesti sietää ajatusta, että jäisi
joku rytö saunakukkapelto murskaraiskattavaksi. Vaikka se on
ihan OK tässä nykytukipolitiikassa, kunhan se pikku kerääjätimotein piikki
vaan on hengissä siellä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 14.10.15 - klo:21:55
  Ei kuulema viljan tyvitauti kierre katkea heinäkierrolla. Järkevä rypsiala tosiaankin siellä 10 ha tai enempi.
Avena ostaa Viljavan varastoihin ympäri suomea ja rahtikulut kuitenkin rypsin tonnihintaan verrattuna pieni.

Kylvöaika mielestäni juuri silloin kun pelto kylvökunnossa ,ainakin itse olen näin tehnyt eikä ongelmia ole kirppojen
taikka keväthallojen kanssa ollut.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 14.10.15 - klo:21:58
Voihan sitä rypsi pantata seuraavaan vuoteen, että saa sen rekkakuorman. Täällä kyllä pääsee pienemmästäkin erästä eroon, mutta vähintään nuppikuormia oon jo laittanut menemään. Sama tonnitaksa siinä on, kun koko yhdistelmässä. Sen perävaunun järkännevät jostain muualta. Sopimuksia voi tehdä tai olla tekemättä, kyllä rypsiä ostetaan, siitähän on pulaa. Vastaanottopaikkoja on pitkin ja poikin suomea.

Puintikelan nopeutta en oo Faaris muuttanut ikinä rypsille, enkä muullekaan puitavalle. Puintiväliä suurennan, ettei mene ihan musuiksi. Puintinopeutta saa olla niin paljon kun kitaan mahtuu menemään, samaa vauhtia suunnilleen menin rypsillä kun rukiillakin. En pui sitä rypsiä vihreänä, vaan vasta kun se on valmista  :D

 ;D Ai sulla on  faaris kettinkipyörät, et viitti sotkee ittees.

Joo nuppikuorma on täälä joku 25 kuutiota. Eli yksi siilo.
11 ha suunnilleen. Aikas iso ala joo joutua hankaluuksiin,
 jos rupee hakkaamaan vastaan...noilla 500 ha viljelijöillä
tommonen menee toleransseihin, who cares. Meikäläiselle tulis
paha mieli koko vuodeksi.

Suursäkkeihin tietty voisi alkaa keräilemään. Varmaan rotta tykkää.
Rukiissa kyllä on se hyvä puoli, ettei kelpaa jyrsijöille.

Kyllä tuo alkaa selviimään tuo todellisuus aikas selvästi.
Pelkän maanparannuksen ja esikasvivaikutuksen saanee
nurmellakin, melkoisesti järkevämmällä koneketjulla,
kun tuo murskakin nyt sitten tuli hankituksi. Parin hehtaarin
rypsit on parin tonnin ongelmajätettä, samalta alalta voi
tullakin 12-14  tonnia syysvehnää. Jos siis on parhaasta
maasta kyse.

En tuota riistapellon sadontuottoa ihan hetikohta usko,
kun sillä ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita, sluxxia varmaan
sentään voi ?

Edut tuolla viherkesannoinnilla on rikkaruohojen siemenpankin
vähentäminen, maan rakenteen paraneminen vähintään samalla
tavalla kuin öljykasvilla, lannoituskulujen ja ruiskutuskulujen
säästö, sekä jääntirapsien /rypsien poisjääminen syysvehnän alta
kiusaamasta.

Tukipoliittinen kysymyshän tämä on. Kerääjäkasvi-rypsi yhdistelmällä
lähes 200€ tukilisää normiteho kevätvehnään verrattuna. Aluskasvi
varmasti menestyy, jos käyttää 40 cm riviväliä ja 100/m2 tiheyttä rypsillä. 
Ja pui sitten pois, jos tuleekin päällikkösato, että kärryn saa täyteen.

Tämä on vanhan vaiva, ei voi henkisesti sietää ajatusta, että jäisi
joku rytö saunakukkapelto murskaraiskattavaksi. Vaikka se on
ihan OK tässä nykytukipolitiikassa, kunhan se pikku kerääjätimotein piikki
vaan on hengissä siellä.

-SS-


Kyllä nyt rotalle ruiskin kelpaa.

Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:22:01
Kyllä nyt rotalle ruiskin kelpaa.

Ei kelpaa, jos on muuta viljaa. Eivät edes
paskomaan mene. Vain syysvehnä kelpaa
pikkukamariksi noille.

Mutta se iso musta, jäi muutama yö sitten
leidigagat tekemättä. Napsahti nakki niskaan.

Lällä lää.  ;D

(http://www.viistonninen.com/muut/Rotta.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:22:30
  Ei kuulema viljan tyvitauti kierre katkea heinäkierrolla. Järkevä rypsiala tosiaankin siellä 10 ha tai enempi.
Avena ostaa Viljavan varastoihin ympäri suomea ja rahtikulut kuitenkin rypsin tonnihintaan verrattuna pieni.

Kylvöaika mielestäni juuri silloin kun pelto kylvökunnossa ,ainakin itse olen näin tehnyt eikä ongelmia ole kirppojen
taikka keväthallojen kanssa ollut.

Tyvitautikierre ? No apila-mailas lupiini - viherlannoituksella voinee katkaista. Ja päättämisvuonna avokesanto perään ennen hybridiruista. En vieläkään oikein voi sijoittaa tuota Nisun kaikkien vuosien onnistumista tänne aivan etelärannikolle, olisiko kuitenkin Satakuntaa - Etelä-Pohjanmaata kyseessä, kun noin sujuu ? Säitä ja maita täällä kun katselee, niin ei tämä Kemiön - Raaseporin jne. kuivan alueen mailla oikein tutulta kuulosta, että aina lähtee piensiemen orastumaan kylvökoneen syöttötelalla jo. Aina on kevätöljykasvit olleet mahdottoman aukkoisia ja rikkakukkaisia. Voihan sitä kirjavikkoa triumfilla yrittää lajitella. Ehkäpä kuitenkaan ei. En sellaisia videoiden ja esitelehtisien keltaisia kukkamattoja ja puhtaan rikkaruohottoman ruskeita varsistometsiä ole nähnyt. Valkokukkaista eli saunakukkaista ja rikkaruohoista sekulia enimmäkseen, kymmenien aarien aukkoja, juolavehnätupsuja. Ehkä täällä sitten ei osata. Eli pitäisikö uskaltaa mennä omia polkuja ja hävetä yksi tai useampi kesä silmät päästään, että sitten karaistuisi, eikä välittäisi enään, vaan kuittaisi kiltisti sen yhdeksänkymppiä. Ja murskalla viikonlopuksi krassuttamaan. Toisaalta, Porvoon sanktiomiehelle kävi juurikin öljykasvin kanssa hullusti, kuinka huonoa se saa olla, ennen kuin tuomio tulee ja tuet palaa.

Viljasta, varsinkin rukiista saa kemiattomastikin aina puhtaan ja näyttävän kasvuston, vaikka satoa ei kertyisikään.

No, olen tässä yrittänyt kasata viljelykiertosuunnitelmaa, siksipä tässä olen agronettiä kiusannut pohdinnoillani  taidan kutenkin jättää ne savikat pois, niitä löytyy tuosta vanhalta juurikasmaalta ennestäänkin. Mitä nyt päällimmäisenä on tullut mieleen, useimmat kokeneet öljykasvin viljelijät näyttävät puolustavat valintaansa ja viljelyänsä alentuvasti ja kopeasti, pitää vaan alkaa osata, kaikilta onnistuu, paitsi ei tyhmiltä,  se siis nähtävästi on omasta älykkyydestä lähtevä kysymys, onnistuuko. Eli tahdonko olla tyhmä, ja jättää helpon rahan ottamatta öljykasveista ? Ehkä kuitenkin kommenteista paistaa se ylimpään neljännekseen sijoittuva taitoviljelijöiden joukko, kun keskisadot ovat 2 - 4 tonnia /ha. Kylmis näkyy olevan AINOA, joka asettuu keskisatojen tuntumaan, ja kertoo sen myös rehellisesti. KUKAAN muu ei ole rikkakasveja tai kasvintuhoojia havainnut, KELLÄÄN ei ole ollut pohjavesialueviljelyä, kun näyttää kahdeksan kymmenestä öljykasviaineesta olevan pohjavesikiellon alaisia.

Ensi kesänä kesannoinnin yhteydessä säätiloista ja ennusteista riippuu, tuleeko valmiiksi tuoreelle äesmaalle kolmen viikon kuorettumavapaa jakso, silloin laukeaa ehkäpä kokeiluala syysrapsista, sitäkin pihkura pitää ostaa säkillinen varmaan sadan hehtaarin pakkaus. No, jos joku ottaisi se ilman lahjaksi, kun itse käytän kolme kiloa ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 14.10.15 - klo:22:52
  Joo uskotaan ,että ei rypsi sulle SS sovi ,mutta ei se tarkoita etteikö rypsi olisi joillekin varteenotettava viljeltävä,
kun näitä kirjoituksia saattaa muutkin viljelijät lukea.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:23:12
  Joo uskotaan ,että ei rypsi sulle SS sovi ,mutta ei se tarkoita etteikö rypsi olisi joillekin varteenotettava viljeltävä,
kun näitä kirjoituksia saattaa muutkin viljelijät lukea.

Niin purkaisitko vielä viljelyalueesi, se nyt olisi hyödyllisintä koko tässä keskustelussa, koska henkilökohtaisesta yleistäminen vähentää tiedon pätevyyttä. En minäkään yleistä kuin tälle nimenmaiselle viljelyalueelle omia epävarmuustekijöitäni, eli mäkisen minuuttisavialueen töyräillä ollaan, Lohjalta Saloon välillä. Enkä usko, että epäilykseni kovasti väärässä ovat, koska sitä tietoa oikeasti tulee vain rivien välistä ja tipoittain. Kovasti lypsämällä sain irti aloittavan viljelijän toiminnan suuruusluokan vähimmäisvaatimukset, viljelyteknisiä tietoja, kasvinsuojeluaineiden oikeasti käytettyä valikoimaa (joka ei pohjavesialueille sovi juurikaan) ja kalustosta ei kuitenkaan ole tullut yhden yhtäkään sellaista kommenttia, mitä vastuksia on ollut, kun niitä varmasti on ollut. Ei ole meidän tilalta kolmeasataa metriä vakirypsinviljelyt toisessa polvessa, aina on puintisänki heleän vihreää ollut ja puimurit viimeistä huutoa, silti möyryää ja ulvahtelee, ja seuraavana päivänä näkyy isoja tolloja, pysähdytty on muutenkin kuin tyhjäämään. Seuloja on pesty painepesurilla pellon päällä liikkuvalla kalustolla. Eihän minulla sellaisia ole.

Eli näillä työkaluilla tulisi noutaja, päivystysluonteisen ansiotyön sivussa ei ehkä se sitoutuminen onnistuisi. Tänä kesänä vasta vaakatasojyrsimen ostin. Edesmenneen naapurin saloäes vaatii ehkä kunnostuksen, siihen olen tässä seuraavaksi ryhtymässä, jos kauppoihin päästäisiin.

Jos minulle ollaan närkästyneitä, että rypsiprojektin kellokkaat eivät saisikaan lisää huijattavia viljelijöitä, se on voi voi. Muistuttaa vähän ruis-projektia. Kaikki joukolla ruista laittamaan, joka diletantti näinä vuosina saanut kärrykaupalla pikkualoilta hyvää ruista. Sitten Fazun mies laittaa naamalleen pilkallisen hymyn ja pudottaa hinnat satasella. Ha ha, suckers !

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Naturalis - 14.10.15 - klo:23:29
Monellako palstalla sää SS valitat? Milloin Claas, milloin rypsi/rapsi, milloin ruis vituttaa... Hei lopeta ja myy perseenalustasi vaikka Nikolle... 
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.10.15 - klo:23:45
Monellako palstalla sää SS valitat? Milloin Claas, milloin rypsi/rapsi, milloin ruis vituttaa... Hei lopeta ja myy perseenalustasi vaikka Nikolle...

Nii et miten se rypsi kautta rapsi sulla ? Oletko ottanut Claasin silppurista vastaterät vain alas, vai
poistanut ? Rukiilla on omat vastuksensa, olisi aika vastuutonta houkutella ihmisiä lupauksilla
jokavuotisesta huippusadosta.

Eikä ollut juurikaan keskustelun aiheena olleella viljelijällä ruista tänä vuonna, en ole kysynyt, miksi.
Claas tuli hintaedullisesti taloon, se on ainoa syy siihen koneeseen, ei nosta saksalainen rauta satoja.

Tietääkseni.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: JösseJänis - 15.10.15 - klo:01:09
Siitä olen SS-miehen kanssa samaa mieltä, että nämä rypsiprojektikellokkaiden seireenilaulut hipovat huijausta siinä missä pro-ruiksetkin*. Jos tuotteesta on oikeasti pula, siitä pitää maksaa sen verran lisää, että puute poistuu.

Esikasviarvosta puhutaan paljon. Varmaan se on koeruuduilta mitattavissa, niin kuin tautipaineen väheneminenkin. Käytännössä en ole koskaan huomannut, että pelto antaisi paremmin viljaa öljykasvien jälkeen tai että tautiaineita ei tarvitse levittää, vaikka viereiselle lohkolle täytyy.

Mutta onhan sitä tullut silti kokeiltua rypsiä ja rapsia, syys ja kevätmuotoista. Ei sen kanssa rikastumaan pääse, mutta menee pieneen tilaan kuivurilla. Viime keväänä myin neljän vuoden rypsit, kun piti saada siilot tyhjiksi purkamisen edeltä. Nyt on harrastusluontoisesti 6 ha syysrypsiä talvehtimassa. Joutaa sitäkin seisottaa silossa, jos sieltä yleensä jotain tulee. Tiukan paikan tullen voi myydä nuppikuormallisen Raisioon, kuski ottaa sitten jotain muuta kärryn täytteeksi. Vaikka sitä rypsiä olisi 100 ha, niin harvoin sato on tasan jaollinen rekkakuorman kanssa.

Rypsiä on näppärä kylvää, kun kylvölaatikon väliseinän kääntää niin paljon lannoitteen eduksi kuin sen saa ja tulee sitten 8 ha:n välein täyttämään lannoitesäiliön. Siinä pääsee jonkinlaisiin päiväsuorituksiin. Sitten se potkaisee takaisin, kun ruiskuttelet kirppoja, kuoriaisia, leveä- ja kapealehtisiä rikkakasveja ja pahkahometta... Siitä sitten nappaat 1300 kg:n keskisadon ja hinta on 300 e / t. Kannatti laittaa Hiven-Y:tä.

Nykyisin ripottelen kevätkylvöillä piensiemenlaatikosta viljan joukkoon syysrypsiä vuoroin jollekin lohkolle ja sitten katsotaan, mihin se riittää. Aina ei mihinkään.

Yksi ajatus olisi kylvää riistapelo valkoapilasta, italianraiheinästä ja syysöljykasvista mahdollisimman myöhään kesällä. Seuraavana vuonna, jos hyvin käy, rai on kuollut, ja pellossa kasvaa syysrapsi, jolla on vieläpä kerääjäkasvi kintereillään.





* joskus Mäkkärissä tilasin ruishampurilaisen. "Ruissi myyty", hihkaisi tyttönen kyökin puolelle. Minulle hän jatkoi: "Mä tuon sen ruiksen sitten sulle pöytään".
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 15.10.15 - klo:01:30
Sitten se potkaisee takaisin, kun ruiskuttelet kirppoja, kuoriaisia, leveä- ja kapealehtisiä rikkakasveja ja pahkahometta... Siitä sitten nappaat 1300 kg:n keskisadon ja hinta on 300 e / t. Kannatti laittaa Hiven-Y:tä.

Minua kiinnostaisi öljykasvien menestymisen alueellinen jaottelu. Tutkimusasemaverkosto on liian harva, jotta siitä voisi nähdä, minulla on sellainen otaksuma, että jotkut viljelyvyöhykkeet, ja jokin etäisyys rannikosta on avain varmempaan öljykasvimenestykseen, ja joillakin alueilla luonnostaan ei yksistään maalaji vaan paikallisilmasto edesauttaa öljykasvien tuholaisten ja tautien invaasiota. Öljykasvien tuholaiset siis esiintyisivät ehkä paikallisina epidemioina, riippuen esimerkiksi öljykasvipeltojen keskinäisestä etäisyydestä eli viljelys-suosiosta, syys- ja kevätmuotojen sekaviljelystä, muista perinteistä. Olisiko jotakin 50 - luvulta peräisin olevaa kuormaa joillakin paikoilla, kun toisaalla ei tarvitse ruiskuttaa, ei peitata, ei mitään ? Onko itse asiassa toive öljykasvinviljelyn vahvasta laajenemisesta erikoisviljelystä yleisviljelyksi tuomitseva koko öljykasvinviljelyn erilaisten vitsausepidemioiden kasvatusalustaksi ?

Ruotsalaiset materiaalit antavat tästä vihjeitä, mutta eivät suoraan sano pään tulleen vetävän käteen. Kevätrypsin ovat hyljänneet. Suomi on kohta ainoa kevätöljykasveihin erikoistunut maatalousmaa. Kehitys, joissa aikaisemmin hyppäyksittäin noussut satotason kehitys laahaa suhteellisesti tasaantuvana ja jopa taantuvana koeruututulosten potentiaalin jäljessä, on Britteinsaarilla selvä.

(http://www.viistonninen.com/muut/Oilseed_yields.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 15.10.15 - klo:02:36
Niin purkaisitko vielä viljelyalueesi, se nyt olisi hyödyllisintä koko tässä keskustelussa

Kiitos, ei tarvitsekaan. Me ollaan samoilla nimimerkeillä Murtolassa.
Siis aina olen keskusteluissa todennut tämän itsestään selvyyden:
Mikään puhumani ongelma tai haitallinen olosuhdetekijä , joka
koskee kasvien viljelyä, ei päde Sisä-Suomessa, eikä varsinkaan
Pohjanmaalla. Kommenttini pätee vain kapealla ilmastoalueella kuivan III
Salpausselän länsipuolella. Lisäksi, käsitän kaikki minulle annetut ohjeet ja
kritiikin nyt hyvin, tajusin, mistä ne juontavat juurensa, ja
mihin ne perustuvat.

Kiitos, täältä tähän.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 15.10.15 - klo:08:50
  Piti oikein käydä Murtolan sivuilla katsomassa ,mitä siellä rypsistä on tarinoitu ,enpä huomannut ,että
siellä olisi sulla SS ollut vielä rypsipuumi päällänsä. ;)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Jutun Vintti - 15.10.15 - klo:08:59
Tuo 90€/ha valkuaiskasvipalkkio on kyllä sellanen härnäysraha, että sillä yritetään houkutella kokeilemaan öljykasvejakin. Sopivan suuri, että viitsii edes yrittää, jos ois pienempi, niin ei ois riittävän houkutteleva, jos suurempi, niin houkuttelis monia jonkinasteiseen näennäisviljelyyn, kun sitä korjuuvelvoitettakaan ei enää ole, tyyliin 4 kg siemeniä ja 50 kg salttua hehtaarille ja sit unohtaa koko roskan oman onnensa varaan.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 15.10.15 - klo:09:23
En mä sitten muuten oo mikään pro-rypsi agitaattori, mutta selvennän vielä jotain  :-\

Oon joskus täällä ennemminkin maininnut että tällä pohjammaan alueella viljalla alle 5-tonnin sato on melkein katovuosi. Miksi täällä pitäisi rypsistäkin tulla valtakunnallisia keskisatoja, että se olisi realismia? Toki mäkin oon aika noviisi rypsinviljelijänä, ja sekin saattaa olla hyvien satojen pohjalla. 6-vuotta takana ja keskisadot on vaihdelleet 2000-kilon molemmin puolin, n.2500kg ennätys. Tämä vuosi oli hienoinen pettymys, keskisato n.1800kg, johtuen märkyydestä. Joillakin lohkoilla oli alueita mistä ei tullut yhtään mitään.
Sen verran satsaan että hyönteismyrkyt (myös nää uuden aallon), galerat, agilit ja pahkahomeaineet ruuttaan, ja tietenkin tankkiseoksina, renkaanjälkiä ei tuu juuri sen enempää kuin viljapelloillekaan, joihin tuuttaan myös perustarvittavat tautiaineineen ja hivenineen. Viime vuonna jätin pahkahomeaineen pois kun oli sateeton kesä ja pahkahometta ei onneksi tullutkaan. Säästin agilinkin, joka oli virhe, tuli nimittäin talvehtineita ohria kuormaan jonkin verran paljon. Joten jonkinlaista kantapäänkautta opettelua tää vielä on.
Puinnin kanssa on ollut ongelmia kuluneiden silppurinterien kanssa, puimuri pyrki paalikoneeksi, nyt sekin ongelma on poissa kun on uudet terät. Silloin sadesyksynä (olikohan 2012) olin onnekas, että sain "viimeisenä puintipäivänä" loputkin pois, monella ne jäi lopulta lumen alle.
Mulle tossa rypsinviljelyssä on vähän enempi nuota hyviä puolia (joita olen luetellutkin) kun häjyjä.
Rikastumaan en oo rypsillä päässyt, mutta aina on leivän päälle kinkkua ollut ja olutta palanpainikkeeksi  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 15.10.15 - klo:09:57
Oon joskus täällä ennemminkin maininnut että tällä pohjammaan alueella

No kiitos, en ollutkaan ajatellut, että herra köntyskin on myös tästä kaikenonnistumisen Pyhästä Maasta  ;D

Ei siinä mitään, kyllä öljykasvit voivat täälläkin onnistua, mutta kevätkylvöiset eivät todellakaan olisi helppoja, kun sateet, lumet ja kosteus on tällä alueella ollut pois jo puolitoista kuukautta kun vielä siellä teillä päin tulvavedet vyöryvät peltoja pitkin, tuoden ravinteikasta Niilin lietettä lisälannoitteeksi tasapelloille.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 15.10.15 - klo:10:05
Oon joskus täällä ennemminkin maininnut että tällä pohjammaan alueella

No kiitos, en ollutkaan ajatellut, että herra köntyskin on myös tästä kaikenonnistumisen Pyhästä Maasta  ;D

-SS-

Meillä ei ole täällä ollut tapana herroitella, muut aliupseerit ja upseerit on tietenkin eri asia  ;D

Kait te kaikki nyt kuulitte mikä mää nyt oikeesti oikein olen  ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 15.10.15 - klo:10:08
   Niin tilatasolla hyödyt saattavat olla merkityksettömät, mutta koko maan tasolla näkisin rypsin viljelyn
nostavan preeriakasvien hintaa ,joita siellä Suomen saharassa viljellään vuosituhansíen perimällä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 15.10.15 - klo:10:26
   Niin tilatasolla hyödyt saattavat olla merkityksettömät, mutta koko maan tasolla näkisin rypsin viljelyn
nostavan preeriakasvien hintaa ,joita siellä Suomen saharassa viljellään vuosituhansíen perimällä.

Yhtä vähän kuin Suomen rypsinviljelyllä on vaikutusta maailman öljykasvipörssin hintoihin, yhtä vähän on Suomen viljanviljelyllä vaikutusta maailman viljapörssien hintoihin.

Valitettavasti.

Ne kaksi kasvia, jotka täällä voivat muuttaa hintaansa alaspäin kovastikin paniikinomaisen viljelyinnostuksen takia, ovat ruis, joka on vieroksuttu rehuvilja muualla, täälllä arvokas leipävilja. Hinnanlasku on jo alkanut, kun uudet kokeilijat ovat innostuneet rukiista, hybrideillä täytetään fasun siilot 1/4:lla alasta Voima-rukiiseen verrattuna ! Ja sitten toisena paljon mainostettu kumina, jonka maailmanmarkkinoista Suomen osuus alkaa olla 30 - 35%. 40 000 ha lisää, niin hups, jää jollekulle mustapek-siis kumina siiloon.

Sitä mitä eniten liikkuu maailmalla, se on aina helppo myydä. Vehnää ja ohraa ja kauraa. Sinne se Suomen viljasato mahtuu kuin muurahainen valtamerilaivaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 15.10.15 - klo:11:05

Nisu kylläkin kirjoitti maan tasolla, eikä maailman.
Kaikki viljelymaa mikä olisi rypsillä, olisi viljoilta pois. Jos ohra ja vehnämarkkinoillekin saataisiin hienoinen pula, täällä voitaisiin joskus saada edes se maailmanmarkkinahinta, mikä mielestäni olisi sitä reiluakauppaa josta banaaninkeräilijät kuluttajille jatkuvasti toitottavat. Rypsi ei tietenkään yksin riitä, esim. kuminaa, luomupeltoja ja hömppäheinää voisi myös lisätä. Katovuosi olisi oikeesti sillointällöin paikallaan  ::)

Puintiajan alussa esim. ohran hinta pompsahti 155-euroon kun oletettiin ettei sitä saada tarpeeksi, ja mitä tulee on vain huonolaatusta paskaa. Pari viikkoa ensimmäisistä puinneista huomattiinkin että satoa tulikin helvetisti ja hyvälaatuista, hintoja tiputettiin taas reippaalla kädellä.  :-\
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 15.10.15 - klo:11:19

Nisu kylläkin kirjoitti maan tasolla, eikä maailman.
Kaikki viljelymaa mikä olisi rypsillä, olisi viljoilta pois. Jos ohra ja vehnämarkkinoillekin saataisiin hienoinen pula, täällä voitaisiin joskus saada edes se maailmanmarkkinahinta, mikä mielestäni olisi sitä reiluakauppaa josta banaaninkeräilijät kuluttajille jatkuvasti toitottavat. Rypsi ei tietenkään yksin riitä, esim. kuminaa, luomupeltoja ja hömppäheinää voisi myös lisätä. Katovuosi olisi oikeesti sillointällöin paikallaan  ::)

Puintiajan alussa esim. ohran hinta pompsahti 155-euroon kun oletettiin ettei sitä saada tarpeeksi, ja mitä tulee on vain huonolaatusta paskaa. Pari viikkoa ensimmäisistä puinneista huomattiinkin että satoa tulikin helvetisti ja hyvälaatuista, hintoja tiputettiin taas reippaalla kädellä.  :-\


 Köntys sai väännettyä rautalangasta, mitä olen koittanut selittää. ;)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 15.10.15 - klo:12:29
Puintiajan alussa esim. ohran hinta pompsahti 155-euroon kun oletettiin ettei sitä saada tarpeeksi

Pompsahti, mutta ei itsellesi uskottelemastasi syystä. Hampurissa ja Rouenissa pomppasi +20 € viikolla 26, Puolassa saman verran viikolla 32. Sittemmin palasivat  kummassakin paikassa alas, enpä usko, että Maaseudun Tulevaisuuden tuomiopäivän ennustukset heiluttelivat millään tavalla noita euromarkkinoita. Eli tuollainen pompsahdus tapahtuu jonkinlaisena reaktiona alueelta toiselle, sadonkorjuun edistyessä, kyllä se rypsilläkin matif hinta on, ja pomppii ja nousee ja laskee meiltä kysymättä. Soijan ja rapsin tuotanto on kiivaassa kasvussa suurissa tuottajamaissa, eiköhän sekin ala näkyä kohta savikan hinnassa. No, täällähän ei ole huolta, 5 tonnia/ha (http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/07/17/pioneer-maximus-syysrapsista-5-tonnin-hehtaarisato-katso) , kukapa sitten rapsista enää enempää kuin vehnän hintaa tarvitseekaan ?

Itämerivähennys pysynyt ihan ennallaan muilla paitsi rukiilla tosiaan on itämerilisä; vähenemään päin sekin on.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 15.10.15 - klo:15:38
  Ylivieskassa rehuvehnä 19 euroa tonnille parempi mitä eteläsuomessa, liekkö virhe Raision hinnastossa. ;)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Viljelijä - 15.10.15 - klo:15:45
 Viljan jalostajat pystyy painamaan kotimaiset hinnat tuonnilla, jos täällä nousee kohtuulliselle tasolle. Jos karjan kasvattajat vähenee ennustetulla vauhdilla, niin se vähentää kotimaista kulutusta.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 15.10.15 - klo:20:21
Säästin agilinkin, joka oli virhe, tuli nimittäin talvehtineita ohria kuormaan jonkin verran paljon. Joten jonkinlaista kantapäänkautta opettelua tää vielä on. :D
Minkälainen annoskoko käytössä viljan hävittämiseen?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 15.10.15 - klo:21:30
Säästin agilinkin, joka oli virhe, tuli nimittäin talvehtineita ohria kuormaan jonkin verran paljon. Joten jonkinlaista kantapäänkautta opettelua tää vielä on. :D
Minkälainen annoskoko käytössä viljan hävittämiseen?

En tiedä. Aina kun oon agilit laittanut, oon pistänyt juola-annoksen  ::)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: V.viljelijä - 15.10.15 - klo:23:24
Öö... Rypsin kylvöajankohta kelien lämmettyä, toukokuun lopussa, mieluiten kesäkuun puolella on sitten yksi legenda. Ihan yhtä suuri kuin se maata parantava vaikutus ilman kyntöä. Urani alussa kylvin oikeaoppisesti toukokuun lopussa, ihan viimeisinä päivinä. Sitten heinäkuun tappohelteillä ihmettelin miksi rypsini ovat kuukahtamassa ja miksi se on niin matalaa, kun naapurilla se oli vyötärönkorkuista. Onneksi tuli se pelastava sade, joka toi sen 1,5 tonnia plakkariin. Siitä kaksi vuotta eteenpäin lähes sama tilanne, mutta nytpä tein havaintoja naapurien hommista. Huomasin, että heillä rypsi alkoi kukkia jo juhannuksena, kun itselläni meni heinäkuun puolelle. Juhannuksen jälkeen oli mukavaa pilvipoutaista keliä ja kukinta kesti paljon pidempään kuin minun parhaille hellepäiville osunut kukintani. Sinä kesänä mediassa alettiin puhua jostain tutkimuksista, että mitä pitempään rypsi kukkii, niin sitä parempi sato. No, itse sain sen 1.9t, mutta naapuri sai 2.5. Sitten rohkenin jo haastatella rypsinviljelijöitä vähän laajemmalta ja kävi ilmi, että kaikki täällä kylvävät rypsit heti viljojen jälkeen, oli keli minkälainen hyvänsä.

Tässä on muutama pointti. Ensinnäkin näillä kuivilla savilla on tosi vaikeaa saada kevätkosteutta säilymään sinne toukokuun loppuun. Vaikka olisi kuinka tasausäestetty ja tehty mitä jippoa hyvänsä, niin maat vaan kuivavat. On ihan eriasia jos pellot ovat kukkamultaa tai jotain hikevää sorttia jossa kosteus nousee pitkään ylöspäin. Ei toimi savilla. Toisekseen, vaikka kuinka puhutaan siitä nopeasta taimettumisesta ja vaikka itu tulisi parissa päivässä siemenen pintaan ja kosteutta olisi, niin kyllä se taimettuminen/taimen kehittyminen vaan vie julmetusti aikaa. En kiistä etteikö kehitys olisi nopeaa vauhtiin päästyään, mutta aikaisin kylvetty on aina aikaisin kylvetty ja se aikaisin kylvetty hyötyy aina siitä aikaisuudesta. Kolmanneksi, tuo toukokuun lopun kylvö aiheuttaa usein sen, että kukinta osuu niihin helteisiin, mikä ei ole välttämättä hyvä juttu. Jos sitä kukinnan ajankohtaa pystyy hiukan siirtämään jompaan kumpaan suuntaan, että kelit ovat hiukan inhimillisempiä, niin se vaikuttaa heti positiivisesti satoon.

Nyt tietysti moni jo sanoo, että se on niin paljon vuodesta kiinni, niinhän se on, mutta meikäläiselle kävi tuo homma parina vuonna ja se riitti. Aikaistin kylvöä, eikä siitä ole toistaiseksi ilmennyt mitään haittoja... :P

No sen mä olen huomannut, että kylvöajankohdalla ei ole yleensä mitään vaikutusta koska se rypsi kukkii tai on puitavaa. Aikaisin kylvetty rypsi juroo kylmässä maassa pari viikkoa ja kirppoja saa ruiskuttaa monta kertaa. Mä en katso kylvöajankohtaa kalenterista vaan siitä miten lämmin on maa ja millaista keliä luvassa. Taimettuu jopa kolmessa päivässä. Niinpä yleensä ainoa ruiskutus minkä rypsille teen on kuoriasaine+Agil. Nuokin tarpeettomia jos lohkolla ei hukkaa tai juolaa. Kuoriaisiakin vain harvoin niin paljoa että torjuntakynnys oikeasti ylittyy. Nuo rikka-aineet kalliita ja täysin tarpeettomia. Aikainen tasausäestys ja myöhäinen kylvö= ei rikkahuolia.
Suurin ongelma rypsissä on lakoutuminen. Tämän vuoden sato meni lähes pilalle yhteen tyvenellä tulleeseen kuuroon ja kukkiva rypsi liimalakoon savipaikoissa. Varsi ei taitu vaan kaatuu juuresta kuin puu koska savella ei juuri mene niin syvälle kuin pehmeämmillä maalajeilla. Maa kynnetty ja Siementä 5 kg/ha.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 16.10.15 - klo:08:13
  Harvoin maa kylvökuntoon kylmässä tuleekaan ja vaikuttaa sekin missä päin maata viljelee. Omilla mailla on
toiminut hyvin ,kun on heti kylvänyt maan ollessa kylvökunnossa.

  Tämän kesän oppina tuli ,kuinka merkittävä lavonestäjä on tautiaine Juventtus ,hieman aikaistetulla ruiskutuksella,
eli ruiskutus hieman ennen täyskukintaa.  Puinnissa ihmettelin kun oli kuvion toisessa reunassa kunnon lakoa, kunnes
muistin ,että oli kyseisellä kohdalla Juventtus loppunut ruiskuttaessa. Joten otan rypsin ruiskutusohjelmaan Juventtuksen jatkossakin ,vaikka suoranaista pahkahomeen tautipainetta olisikaan ,jos vain kasvusto muuten rehevää on.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: bouli - 16.10.15 - klo:08:51
Ei ole kyllä tarvinnut pystyteriä rypsin puinnissa. Vaikka kasvustot miehen korkuisa pahimmillaan ollu.

Ei kai hinteläkortinen rypsi. Mut (syys) rapsi saattaa olla vihreämpää ja sitkeämpää ja varista helpommin. Eli pitäisikö rapsille olle pystyterä kumminkin ? Oikea reuna varmaan riittää, rahamiehet tietty hankkii kumpaankin kulmaan.

-SS-
Rypsillä on sellainen inhottava taipumus lakoontua. Ja sitten se lako alkaa tolloamaan pöydällä lakoon nähden epäsopivaan suuntaan ajaessa. Puintiteknisiä konsteja toki on millä tuota haittaa voi välttää tai sitten se pystyterä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 16.10.15 - klo:09:12
  Harvoin maa kylvökuntoon kylmässä tuleekaan ja vaikuttaa sekin missä päin maata viljelee. Omilla mailla on
toiminut hyvin ,kun on heti kylvänyt maan ollessa kylvökunnossa.

  Tämän kesän oppina tuli ,kuinka merkittävä lavonestäjä on tautiaine Juventtus ,hieman aikaistetulla ruiskutuksella,
eli ruiskutus hieman ennen täyskukintaa.  Puinnissa ihmettelin kun oli kuvion toisessa reunassa kunnon lakoa, kunnes
muistin ,että oli kyseisellä kohdalla Juventtus loppunut ruiskuttaessa. Joten otan rypsin ruiskutusohjelmaan Juventtuksen jatkossakin ,vaikka suoranaista pahkahomeen tautipainetta olisikaan ,jos vain kasvusto muuten rehevää on.

Samaan aikaan ajan kans juventus+basso-seoksen, kun en saa puomeja muuten tarpeeksi ylös  :D
Paljonko laitat typpiä rypsille, ma en laita kun n.70-kg ja siementä suunnilleen 5-kiloa/ha. Kylvö yleensä viimeisenä lämpimään hyvin muokkautuvaan maahan. Kerran oon kirppoja hätäpäissäni torjunut sirkkalehtivaiheessa, sekin taisi olla turhaa. Rypsi on matkaan lähdettyään aikamoinen taistelija  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.10.15 - klo:09:42
Kuulostaa Pohjanmaa - Muu Suomi 4-0 - keskustelulta.

Maat siellä nähtävästi ovat kylvökunnossa vasta ja heti kun tulee lämmin. Lämpimäthän
tulevat lähes samaan aikaan Suomessa, viime vuosina joskus aikaisemminkin pohjoisessa
kuin kylmän meren ääressä täällä etelässä.

Täällä maat ovat kosteudeltaan kylvökunnossa, kynnösharjat läpikuivia maaliskuussa,
jopa helmikuun lopussa ! Mutta yöpakkaset 10 - 15 astetta parhaimmillaan, päivällä voi olla
karvas auringonpaiste ja 15 astetta. 2014 kylvivät juurikkaat 3 viikkoa varhaisperunan
jälkeen, maaliskuun lopussa ! Yritäpä siinä sitten rypsiä kahden kuukauden päästä
orastumaan ? 20 cm päässä maanpinnasta kosteaa, jos sielläkään.

Itsellä on niin huono tasausäes, että 2x ristiin ajaenkaan ei se pinta ole täydellinen, alkaa siitä
viilun harjan kohdasta, missä lata on kaapaissut sen multakerroksen kyntöviilujen väliin, sitähän se
kuiva menee sisään, halkeilee ja kovettuu. Muutaman sentin äestystä kevyellä joustoäkeellä
käytettiin joskus jos ei keritty kylvämään, mutta siltikin, aika syvään pitää sen viljankin
mennä, jotta se orastuu myöhäisessä kylvössä. Ja rypsi pitäisi melkein pintaan jättää. Huh-huh.

Sokerijuurikkaat laitetaan nykyään pääsiäisen seudulla, eikö niin, Make ? Samat kirpat niitä vaivaavat.
Tuntuu vaan tuo kuivuus tekevän piensiemenkylvöt ilman tarkkuuskylvöurakoitsijaa kuluneella
laahavannaskoneella mahdottomaksi. Urakoitsijahinnoittelulla varmaan alkaa keväötöljykasvin
satoriski sitten kaatua päälle. Juurikkaitahan kylvetään vaikka kolme kertaa samana
keväänä, jos tulee pahoja kuuroja, ei tunnu missään, kun paalua tulee enempi.

Joskus meillä äestettiin rinteiden kynnöksiä jo syksyllä. Niin ajattelin tänäkin vuonna
jatkaa, laitoin näihin nyt syysviljansiemen mukaan. Noihin voisi olla sitten mahdollista
kevätöljykasvi, on testattu 90-luvulla toistuvasti rikottuihin syysviljakylvöihin, parempaa
orastumista ei voisi olla. Nyt on aineetkin niitä viljanoraita vastaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.10.15 - klo:09:59
en saa puomeja muuten tarpeeksi ylös  :D

 ??? ???

Eikö edes jotain mekaanisia hissejä saisi pikkurahalla ?
Tuntuisi tuhlaukselta esimerkiksi viljalla tehdä tarpeellisia
tähkäruiskutuksia heti orastumisen jälkeen sillä perusteella,
ettei ylety ruiskuttamaan sinne ?

Parhaimmillaan nuo puomit ovat traktorin katon tasolla,
noilla asianharrastajilla.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.10.15 - klo:10:34
Tuo 90€/ha valkuaiskasvipalkkio on kyllä sellanen härnäysraha, että sillä yritetään houkutella kokeilemaan öljykasvejakin. Sopivan suuri, että viitsii edes yrittää, jos ois pienempi, niin ei ois riittävän houkutteleva, jos suurempi, niin houkuttelis monia jonkinasteiseen näennäisviljelyyn, kun sitä korjuuvelvoitettakaan ei enää ole, tyyliin 4 kg siemeniä ja 50 kg salttua hehtaarille ja sit unohtaa koko roskan oman onnensa varaan.

Saako rypsi-riistapellosta riistapeltokorvauksen lisäksi sekä
rypsituotantopalkkion että kerääjäkasvituen siitä toisesta komponentista ?
En nopeasti selaamalla nähnyt, miksei voisi saada ? Ainoastaan EFA-
tilanteessa mainitaan, ettei maksettaisi kerääjäkasvikorvausta.
Riistapellonhan saa niittää 1.8. alkaen ja niittojätteen saa hyödyntää,
puimurin läpi vaikka sitten.

Muutenkin merkittävä osa suomalaisesta kevätrypsistä taidetaan
toteuttaa riistapelto-tyyliin, keväällä myöhään kylvetään, käyntiinsaattamis-
lannoituksella, eikä käytetä kasvinsuojeluaineita. Lähes 500€
summattu ympäristökorvaus olisi se olennainen tekijä tässä ?
1,5 tonnin rypsisato tukina alle, syksyllä puisi lisäpotin sitten, jopa 1000 kg.

Miten tämä mahdollisuus meni itseltä ohi silmän silloin keväällä ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 16.10.15 - klo:11:14
en saa puomeja muuten tarpeeksi ylös  :D

 ??? ???

Eikö edes jotain mekaanisia hissejä saisi pikkurahalla ?
Tuntuisi tuhlaukselta esimerkiksi viljalla tehdä tarpeellisia
tähkäruiskutuksia heti orastumisen jälkeen sillä perusteella,
ettei ylety ruiskuttamaan sinne ?

Parhaimmillaan nuo puomit ovat traktorin katon tasolla,
noilla asianharrastajilla.

-SS-

Onhan tos hydraulihissi, mutta letkut on tehty liian lyhkäiset, ei pysty nostamaan kun rinnankorkeudelle  :-\
Ja kun on tripletrungot niin suuttimet pitää saada varsinkin rypsillä niin ylös ettei joka runkoon tartu lyhteenverran rypsipuskia  :-[
Rypsi kasvaa pirusti pituutta just kukinnan aikana  ???
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.10.15 - klo:11:21
http://www.vyr.fi/multimagazine/web/rypsin_rapsin_opas/fi/3_oljykasvien_tuotanto_ja_markkinat.php

Eli rypsi- ja rapsiöljy on ongelmajäte.  Puriste siinä on se arvokas rehujae. Eli eläintalous on
Suomessa öljykasvien viljelyn edellytys. Puristetta tekee Sauvossa joku työkseen.

Pitänee vielä passata, ennen kuin panostaa koko omaisuutensa öljykasviketjuun.
Pienen puristimen tietenkin voisi koettaa, kuivuriin saisi jotain poltettavaa
moniöljypolttimen kautta ?

Ainoa mahdollisuus leikkiä muutamalla hehtaarilla tuo tapa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 16.10.15 - klo:11:21
Tuo 90€/ha valkuaiskasvipalkkio on kyllä sellanen härnäysraha, että sillä yritetään houkutella kokeilemaan öljykasvejakin. Sopivan suuri, että viitsii edes yrittää, jos ois pienempi, niin ei ois riittävän houkutteleva, jos suurempi, niin houkuttelis monia jonkinasteiseen näennäisviljelyyn, kun sitä korjuuvelvoitettakaan ei enää ole, tyyliin 4 kg siemeniä ja 50 kg salttua hehtaarille ja sit unohtaa koko roskan oman onnensa varaan.

Saako rypsi-riistapellosta riistapeltokorvauksen lisäksi sekä
rypsituotantopalkkion että kerääjäkasvituen siitä toisesta komponentista ?
En nopeasti selaamalla nähnyt, miksei voisi saada ? Ainoastaan EFA-
tilanteessa mainitaan, ettei maksettaisi kerääjäkasvikorvausta.
Riistapellonhan saa niittää 1.8. alkaen ja niittojätteen saa hyödyntää,
puimurin läpi vaikka sitten.

Muutenkin merkittävä osa suomalaisesta kevätrypsistä taidetaan
toteuttaa riistapelto-tyyliin, keväällä myöhään kylvetään, käyntiinsaattamis-
lannoituksella, eikä käytetä kasvinsuojeluaineita. Lähes 500€
summattu ympäristökorvaus olisi se olennainen tekijä tässä ?
1,5 tonnin rypsisato tukina alle, syksyllä puisi lisäpotin sitten, jopa 1000 kg.

Miten tämä mahdollisuus meni itseltä ohi silmän silloin keväällä ?

-SS-

Eikös riistapellon sato pitäisi käyttää riistan ruokintaan.

Ja ei kai riistapellosta saa mitään kerääjäpalkkiota, kun ei saa kasvipeitteisyyspalkkiotakaan. Pelkkä riistapellon tuki sille tulee. Mutta jos laitat siihen riistapeltoos syysrypsiä, niin seuraavana vuonna siinä saattaa olla komea syysrypsipelto, josta saat rypsipellon tuet. Siihen voit sitten yrittää saada kasvamaan joukkoon myös jotain kerääjäkasvia  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.10.15 - klo:11:28
Tuo 90€/ha valkuaiskasvipalkkio on kyllä sellanen härnäysraha, että sillä yritetään houkutella kokeilemaan öljykasvejakin. Sopivan suuri, että viitsii edes yrittää, jos ois pienempi, niin ei ois riittävän houkutteleva, jos suurempi, niin houkuttelis monia jonkinasteiseen näennäisviljelyyn, kun sitä korjuuvelvoitettakaan ei enää ole, tyyliin 4 kg siemeniä ja 50 kg salttua hehtaarille ja sit unohtaa koko roskan oman onnensa varaan.

Saako rypsi-riistapellosta riistapeltokorvauksen lisäksi sekä
rypsituotantopalkkion että kerääjäkasvituen siitä toisesta komponentista ?
En nopeasti selaamalla nähnyt, miksei voisi saada ? Ainoastaan EFA-
tilanteessa mainitaan, ettei maksettaisi kerääjäkasvikorvausta.
Riistapellonhan saa niittää 1.8. alkaen ja niittojätteen saa hyödyntää,
puimurin läpi vaikka sitten.

Muutenkin merkittävä osa suomalaisesta kevätrypsistä taidetaan
toteuttaa riistapelto-tyyliin, keväällä myöhään kylvetään, käyntiinsaattamis-
lannoituksella, eikä käytetä kasvinsuojeluaineita. Lähes 500€
summattu ympäristökorvaus olisi se olennainen tekijä tässä ?
1,5 tonnin rypsisato tukina alle, syksyllä puisi lisäpotin sitten, jopa 1000 kg.

Miten tämä mahdollisuus meni itseltä ohi silmän silloin keväällä ?

-SS-

Eikös riistapellon sato pitäisi käyttää riistan ruokintaan.

Ja ei kai riistapellosta saa mitään kerääjäpalkkiota, kun ei saa kasvipeitteisyyspalkkiotakaan. Pelkkä riistapellon tuki sille tulee. Mutta jos laitat siihen riistapeltoos syysrypsiä, niin seuraavana vuonna siinä saattaa olla komea syysrypsipelto, josta saat rypsipellon tuet. Siihen voit sitten yrittää saada kasvamaan joukkoon myös jotain kerääjäkasvia  :D

Niin, ei kai saa , mutta missä tuo lukee ? Vipussa kun ei rasteja tullut kokeiluksi. Jos antaa laittaa, niin
sittenhän tuo toimii. Jos ei, niin asia on selvä. Koko viime talven ja kevään ajan alkoi valjeta,
että tukiautomaatissa vain se on kielletty, joka on erikseen kielletty. Kaikki muu on sallittua,
jos vaan häpyä riittää.

Tuo syyrapsi/rypsi on juuri tuo aina markkinoitu juttu, mutta siinä voi jäädä se siemensato saamatta.
Kai ne siemenet saa käydä poistamassa, kukaan ei sitä näe, onko pelkästään niitetty, murskattu vai onko
kopattu siemenet talteen samalla ?

Huomaatko meikäläisen idean, seuraava vuosi olisi vapaa varmempaa kevätviljaa tms. laittaa.
Ja glyfosaatti olisi jo keväällä siivoamassa ne likaruohot pois.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 16.10.15 - klo:11:36


Eikös riistapellon sato pitäisi käyttää riistan ruokintaan.

Ja ei kai riistapellosta saa mitään kerääjäpalkkiota, kun ei saa kasvipeitteisyyspalkkiotakaan. Pelkkä riistapellon tuki sille tulee. Mutta jos laitat siihen riistapeltoos syysrypsiä, niin seuraavana vuonna siinä saattaa olla komea syysrypsipelto, josta saat rypsipellon tuet. Siihen voit sitten yrittää saada kasvamaan joukkoon myös jotain kerääjäkasvia  :D

Niin, ei kai saa , mutta missä tuo lukee ? Vipussa kun ei rasteja tullut kokeiluksi. Jos antaa laittaa, niin
sittenhän tuo toimii. Jos ei, niin asia on selvä. Koko viime talven ja kevään ajan alkoi valjeta,
että tukiautomaatissa vain se on kielletty, joka on erikseen kielletty. Kaikki muu on sallittua,
jos vaan häpyä riittää.

Tuo syyrapsi/rypsi on juuri tuo aina markkinoitu juttu, mutta siinä voi jäädä se siemensato saamatta.
Kai ne siemenet saa käydä poistamassa, kukaan ei sitä näe, onko pelkästään niitetty, murskattu vai onko
kopattu siemenet talteen samalla ?

Huomaatko meikäläisen idean, seuraava vuosi olisi vapaa varmempaa kevätviljaa tms. laittaa.
Ja glyfosaatti olisi jo keväällä siivoamassa ne likaruohot pois.

-SS-

Miten niin jää siemensato saamatta? Se riistapellolla oleva syysrypsi ei vielä tuota mitään siementä, riistapeltostatus poistuu talven jälkeen, sitten se on normaali viljelypelto jossa on syysrypsi, sen saa ihan laillisesti puida ja myydä mihin haluaa  ::)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.10.15 - klo:12:00
Miten niin jää siemensato saamatta? Se riistapellolla oleva syysrypsi ei vielä tuota mitään siementä, riistapeltostatus poistuu talven jälkeen, sitten se on normaali viljelypelto jossa on syysrypsi, sen saa ihan laillisesti puida ja myydä mihin haluaa  ::)

Siinä on sen toisen vuoden pellonkäytön laji ja näyttävyys jotakin 0..100% .
Teillä siellä, lumisemmilla alueilla tietty talvehtii, teki niin tai näin.
Itse uskon saunakukan valtaavan sen kasvuston juurikin
seuraavaksi kesäksi, että joutomaata sitten. Eli jää kokonaan
siemensato saamatta, kahdeksi vuodeksi. Ja sanktioriski.

Riistapellon kylvökevättä seuraavan kesän  rikkaruohopaineen
siis voisi hyvin sietää ja ottaa (salaa) osan siemensadosta pois
syksyllä, jos ja siis jos. Mutta sitten seuraava vuosi olisi erillinen,
ilman sitä talvehtimisriskiä ja kasvattamalla kasvatetut rikkaruohot
kevään glyfosaatilla hallintaan.

Mutta tuo kuvio edellyttää sen 100€ ja 90€ saamista
riistapeltotuen päälle. Rikkaruohoja saa peltoon kasvatetuksi
helpomminkin.

Riistapellolla on mainittu VAIN sen kasvipeitteisyys- ja RTK - rahan
saamatta jääminen. Niistä muista tuista ei löytynyt selvää kieltoa.
Ja sai niittää 1.8. alkaen ja hyödyntää niittojätteen.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 16.10.15 - klo:12:15
  Harvoin maa kylvökuntoon kylmässä tuleekaan ja vaikuttaa sekin missä päin maata viljelee. Omilla mailla on
toiminut hyvin ,kun on heti kylvänyt maan ollessa kylvökunnossa.

  Tämän kesän oppina tuli ,kuinka merkittävä lavonestäjä on tautiaine Juventtus ,hieman aikaistetulla ruiskutuksella,
eli ruiskutus hieman ennen täyskukintaa.  Puinnissa ihmettelin kun oli kuvion toisessa reunassa kunnon lakoa, kunnes
muistin ,että oli kyseisellä kohdalla Juventtus loppunut ruiskuttaessa. Joten otan rypsin ruiskutusohjelmaan Juventtuksen jatkossakin ,vaikka suoranaista pahkahomeen tautipainetta olisikaan ,jos vain kasvusto muuten rehevää on.

Samaan aikaan ajan kans juventus+basso-seoksen, kun en saa puomeja muuten tarpeeksi ylös  :D
Paljonko laitat typpiä rypsille, ma en laita kun n.70-kg ja siementä suunnilleen 5-kiloa/ha. Kylvö yleensä viimeisenä lämpimään hyvin muokkautuvaan maahan. Kerran oon kirppoja hätäpäissäni torjunut sirkkalehtivaiheessa, sekin taisi olla turhaa. Rypsi on matkaan lähdettyään aikamoinen taistelija  :D

 Typpitasona olen käyttänyt ohran typpimääriä sovellettuna eri peltoihin, nyt kun olen oppinut laon estoa Juventtus
valmisteella ,niin aattelin aikasena keväänä koittaa reilumpaakin lannoitusta.
 Tuo Juventtuksen ruiskutusajankohta näyttäisi ratkaisevan sen tehon lakohon ja onhan se mukavemi ajaa matalempaan kasvustoon.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 16.10.15 - klo:12:20
No talvehtimisriski on aina olemassa, se riski on syysvehnällä ja rukiillakin, mutta riistapeltoon kylvetyssä syysrypsissä ei häviä mitään, koska sinne on kuitenkin vähintää kahta erilaista kasvia kylvettävä. Jos talvehtiminen epäonnistuu, voi siihen peltoon sitten kylvää mitä haluaa. Ei sitä saunakukkaa kovin paljoa yhden talven aikana tule, ja kun syysrypsin saa puida normaalivuotena jo heinäkuussa, voi sitä peltoa putsailla vaikka millä linimentillä ennen esim. syysvehnänkylvöä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.10.15 - klo:12:23
Palaan itsekin öljykasveihin, riistapelloista ja tukiheruttelusta.

Luin öljykasvien kylmäpuristetun öljyn käytöstä energiaksi, ja mietin,
miten rehuvalmistajaksi ilmoittautuminen toisi puristeen analysointitarpeen,
ja mihin sitä puristetta sitten toimittaisi ? Makelle ?

Kuusjoella tutustuin pienpuristamoon, ja siellä on kehitetty
tilapuristin, näytti kovastikin toimintavarmalta, kunhan hiekka ja kivet
lajitellaan pois. Vuosikausien ajan Kotkaniemesä on puristettu öljyä koneisiin.
Rypsienergia myy kaikkia pikkukoppiinkin mahtuvia laitteistoja. Eli
jos ei hae mitään kesannoilta non-food businesta, niin
lienee täysin sallittua ottaa öljy energiakäyttöön ja saada
samalla se valkuaistuki vai mikä se on. Viistonniset nielevät öljyn
esteröimättäkin, mutta on mulla puoli kuutiota
metanolia ja runsaasti lipeää itsellä, että jos vaikka Mondeoon ... ::)

Semmoisen opinnäytteen ylimalkaisesti selailin:
Westman, Martina. Kylmäpuristettu rypsi kotieläinten rehuna. Laurea Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hyvinkää. 2010.

Siellä oli kuva, joka alkoi huolestuttaa ? Alalleko tullut paljon aloittelevia ja osaamattomia viljelijöitä ?
Ruskea viiva on siis öljykasvien satotaso 50 vuoden ajalta, ja se on vuonna 1993 notkahtanut alaspäin
laskevaan trendiin, jonka merkitsin punaisella katkoviivalla. Senhän olisi pitänyt jatkua nousevana,
niin kuin viljasatojen ?

Kellään arveluja syistä ? Yksistäänkö Kylmiksen harjoitteluista johtuvaa ?

(http://www.viistonninen.com/muut/Oljykasvialat.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 16.10.15 - klo:12:25
Samaan aikaan ajan kans juventus+basso-seoksen, kun en saa puomeja muuten tarpeeksi ylös  :D
Paljonko laitat typpiä rypsille, ma en laita kun n.70-kg ja siementä suunnilleen 5-kiloa/ha. Kylvö yleensä viimeisenä lämpimään hyvin muokkautuvaan maahan. Kerran oon kirppoja hätäpäissäni torjunut sirkkalehtivaiheessa, sekin taisi olla turhaa. Rypsi on matkaan lähdettyään aikamoinen taistelija  :D

 Typpitasona olen käyttänyt ohran typpimääriä sovellettuna eri peltoihin, nyt kun olen oppinut laon estoa Juventtus
valmisteella ,niin aattelin aikasena keväänä koittaa reilumpaakin lannoitusta.
 Tuo Juventtuksen ruiskutusajankohta näyttäisi ratkaisevan sen tehon lakohon ja onhan se mukavemi ajaa matalempaan kasvustoon.

Jep, ruiskutusjäljetkin katoaa aikaisemman ruiskutuksen jäljiltä. Eikä pahkahometta ole tullut, vaikka aiemmin ruiskuttaa  :)  Mulla jäi tänävuonna pieni kolmio mihin en viitsinyt talloa juventusta, pahkahometta oli het siinä ja lakoa.

Joku vuosi sitten sai ceroneakin käyttää rypsin laonestoon, nykyään ei saa. Ei tullut kokeiltua, kokeiliko kukaan muu?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 16.10.15 - klo:12:29

Kellään arveluja syistä ? Yksistäänkö Kylmiksen harjoitteluista johtuvaa ?

-SS-

Varmaan, mun viljely ei vielä mahdu tuohon tilastoon, koska olen noviisi  ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Viljelijä - 16.10.15 - klo:14:09
 Rypsi puristeen myyminen pitäs sallia pienimuotoisessa tuotannossa, ilman rehunvalmistajaksi rekisteröitymistä, mutta missä asiassa Suomessa on maalisjärkee. Tietysti jos myy rypsit sellasenaan "paperilla" ja jauhaa niistä sen jälkeen öljyt pois. Öljyn esteröinti on varsin suotavaa jos menaa kyytiä ottaa sen voimalla.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: bouli - 16.10.15 - klo:14:58


Siellä oli kuva, joka alkoi huolestuttaa ? Alalleko tullut paljon aloittelevia ja osaamattomia viljelijöitä ?
Ruskea viiva on siis öljykasvien satotaso 50 vuoden ajalta, ja se on vuonna 1993 notkahtanut alaspäin
laskevaan trendiin, jonka merkitsin punaisella katkoviivalla. Senhän olisi pitänyt jatkua nousevana,
niin kuin viljasatojen ?

Kellään arveluja syistä ? Yksistäänkö Kylmiksen harjoitteluista johtuvaa ?

-SS-
Sopisiko tuo ajankohta 00-lajikkeiden markkinoille tuloon. Vanhat miehet ainakin puhuu että satotasot putosi kun siirryttiin niihin erukahappo ja glugosinolaattipitoisista lajikkeista.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.10.15 - klo:15:48
http://magneettimedia.com/lopettakaa-rypsioljyn-kaytto-heti/

Kuulemma rapsista tehdään sinappikaasua.  :o
Kaikki myrkyt niissä on ja MS-tauti tulee,
onko viljelijäkin vaaravyöhykkeessä ?  >:(

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.10.15 - klo:16:09
Tässäpä kohta ensimmäinen investointi sitten.
Saisiko tuohon maatalouden sivuliiketoiminnan tukia ?  8)

(http://www.easyoilpress.com/images/index_38.jpg)

-SS-

Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.10.15 - klo:20:16
Koska useamman hehtaarin öljykasvinsiemenet menevät ämpärilliseen, onko missään tesatattu esi-idätystä, eli vuorokauden kostuttamista ja sitten välitöntä kylvöä ? Tuo olisi tehtävissä, miten sitten liukuisi kylvökoneessa, vai tuleeko kasoina. Voisihan nuo sitten kosteina sekoitella kuivaan hienohiekkaan, ei kokkaroituisi.

Olen puutarhapalstalla kokeillut porkkanan ja herneen kanssa. Toimii.

Siinä voisi olla buusti orastumisen nopeuteen ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Viljelijä - 16.10.15 - klo:20:37
Tämä itämisen nopeuttamisesta on ollut toisinaan puhetta luomuporukoissa, se auttas rikkojen suhteen. Ne jäisivät enemmän alakynteen hyötyksviin nähden. Varmaan rypsin siemenet sopis hyvin siihen?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 16.10.15 - klo:20:40

Jokin ravinneliuos vois olla kova sana, mutta eppäilen juoksevuutta kylvimessä  8)

Ne mitä vielä ämpäreiksi sanotaan, mahtuu korkeintaan parin hehtaarin siemenet  ::)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.10.15 - klo:20:52

Jokin ravinneliuos vois olla kova sana, mutta eppäilen juoksevuutta kylvimessä  8)

Ne mitä vielä ämpäreiksi sanotaan, mahtuu korkeintaan parin hehtaarin siemenet  ::)

Pari on useampi kuin yksi. Paitsi nolla, jos öljypolttimessa.  :D

No aattelin syysrapsia. 35 kappaletta neliöllä kuulemma optimi. Ei ole monta siementä siinä. Aloin suunnitellakin jo syysrapsin taimenkasvatusta, niin kuin kerä-ja kukkakaalilla silloin ennenvvanhaan. Navetassa laittas potteja tuhansia ja istuttais pottiputkella sitten yhden paikkaansa, ei etanat eikä kirpat pääsisi juhlimaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 17.10.15 - klo:00:28
Tuo on kyllä niin pimeä idea, että on ihan pakko nokittaa. Idättää potissa ja sitten laittaa vanhalla perunan istutuskoneella potit harjalle. Ei tarvi putkea. Ja harjakin tulee valmiiksi. ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 17.10.15 - klo:00:31
Tuo on kyllä niin pimeä idea, että on ihan pakko nokittaa. Idättää potissa ja sitten laittaa vanhalla perunan istutuskoneella potit harjalle. Ei tarvi putkea. Ja harjakin tulee valmiiksi. ;D

Mä mietin tota myös, tai sitten lainaisin mansikantaimien istutuskonetta, aika äkkiä melkonen pelto tuli tuossa mansikalle. Ei tarvii sitä muoviakaan rullailla sinne--jollei sitten rikkaruohoja vasten ? Ei . Aika inhottavia ne riekaleet kun tuulikin niitä lennättää sitten.

Kyllä kaalien ammattiviljelijät istuttavat taimia avomaalle, eikä ole pieniä plänttejä parhaat ollenkaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 17.10.15 - klo:00:57
Epäonnistujien ohdakehelvetit palauttaa 500-1000kilon sadoilla savikka-shemeikat taas takaisin maan pinnalle.

Aivan karmeeta touhua. :'(

Älkää ikinä kuuna päivänä astuko raision savikkamiinaan, sielunne ovat kadotettuja ikuisesti rikkapitoisuuksien ja viherprosenttien helvettiin.


Missä el camelina? Tuo porkkanan värinen savikkavitsaus ihmiskunnalle????
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 17.10.15 - klo:00:58
Kuuntelitko jo joosepin teikäläiselle heittämän kuitin videolta ?

Se oli kyllä nivusiin jo vähän eikö  ;D ;D

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 17.10.15 - klo:01:08
Kuuntelitko jo joosepin teikäläiselle heittämän kuitin videolta ?

Se oli kyllä nivusiin jo vähän eikö  ;D ;D

-SS-

Josen aijaa--pätkä on soinut mieleni syövereissä nämä kolme viikkoa, vähintään siksi että viittaus levyjä pyörittävän porukan lopullinen tarina oli telakalle, ja meidän group osti koko paskan pois ja jatkoi hohdokkaammin eri nimellä....

 Satokilpailujen tykkimies on erimies kuten merimies, taten kanssa ollaan "still" anti-savikkaryhmässä. ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 17.10.15 - klo:06:48
Epäonnistujien ohdakehelvetit palauttaa 500-1000kilon sadoilla savikka-shemeikat taas takaisin maan pinnalle.

Aivan karmeeta touhua. :'(

Älkää ikinä kuuna päivänä astuko raision savikkamiinaan, sielunne ovat kadotettuja ikuisesti rikkapitoisuuksien ja viherprosenttien helvettiin.


Missä el camelina? Tuo porkkanan värinen savikkavitsaus ihmiskunnalle????

Tää vuodashan on kuin joku herätysliikkeen ylipapin saarna ikuisesta kadotuksesta  :o :-\
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 17.10.15 - klo:08:01
Säästin agilinkin, joka oli virhe, tuli nimittäin talvehtineita ohria kuormaan jonkin verran paljon. Joten jonkinlaista kantapäänkautta opettelua tää vielä on. :D
Minkälainen annoskoko käytössä viljan hävittämiseen?

En tiedä. Aina kun oon agilit laittanut, oon pistänyt juola-annoksen  ::)
Eli paljonko?
http://kasvinsuojelu.fi/userfiles/Maatilan_Propafop_k%C3%A4ytt%C3%B6ohje_2015.pdf
Yksivuotinen teho 0,6-0,8l, monivuotinen teho on kasvinsuojelukaupan pääsivulla minimissään 1l.
Ainoa rikka-aine jota olen käyttänyt rypsille on Fusilade max ja sitä lähinnä pesäkekäsittelyyn. On kyllä hyvä aine, mutta kallis.

Joo, nyt on tämän vuoden osalta tilanne se, että rapsia tuli 738kg/ha. Havaintoja on ainakin normaalia runsaampi jääntiviljan määrä. Yleensä tämä ei ole ollut ongelma, mutta nyt kun sato oli sen nolla vuoden jälkeen uran huonoin, niin pienikin määrä jääntiviljaa näkyy laarissa. Hehtolitrapaino oli myös verraten alhainen 64kg, kun aikaisempina vuosina rypsillä se on ollut aina 70 kilon paikkeissa. Täytyy lähettää esinäyte analysoitavaksi, niin kerron lisää faktaa teille ensi vuoden viljelypäätösten tueksi.

Jatkoa ajatellen mennään siten, että ensi vuoden rapsipelto kynnetään, kuvittelisin, että se nuijaa jääntiviljan. Juolavehnää tuolla lohkolla on jonkun verran, joten saattaisi olla paikallaan kokeilla tuota Agilia. Lopullisen päätöksen rapsista lykkään reilusti ensi vuoden puolelle, kunhan näen tuleeko taas jotain poikkeusta peittaussääntöihin. Olen funtsinut asian niinkin, että lykkään siementen hankinnan liki toukoaikaa, kun näkee, että kuinka aikaisin päästään pellolle, jos huhtikuun lopussa, niin rapsi, toukokuun ekan viikon jälkeen vaihdetaaan rypsiin. Jos ei vaikuta lupaavalta niin sitten laarista kauraa kehiin... ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 17.10.15 - klo:08:13
En jaksa lukea noita kaikkia SS:n kommentteja, mutta se on totta, että kalustolla on merkitystä öljykasvien kanssa pelatessa. Kyllä se puimuri pitäisi saada sellaisiin säätöihin, että puinti onnistuu. Satunnaisesti isännät ovat raportoineet vuotavista puimureista, lähinnä tämä kotimainen merkki on sellainen, että saumojen tiiveys täytyy arvioida huolella... ;D

Kuivuri on myös oltava melko tiivis. Itellä 15 vuotta vanha, mutta ei tuntunut missään, kun ensimmäinen rypsisatsi lähti kierrätykseen. Jos jonkinlaista vuotavaa saumaa alkoi löytyä ja pohjakerrokseen alkoi kertyä rypsiä. Toi oli yllätys, että pyöreät huoltoluukutkin ovat niin kehveleitä, että vaikka on kuinka kiristetty, niin jotenkin vaan sieltä raoista alkoi tulla tavaraa pihalle. Sitten vaan harmaata teippiä ja kiertelemään koneistoa ja tukkimaan vuotoja. En silloin, enkä nykyäänkään jätä öljykasveja yön yli kuivumaan, vaan pyrin tekemään sen päivällä, jotta tulee enemmän vahdittua potentiaalisia ongelmatilanteita.

Myös puhaltimet täytyy aluksi laittaa mahdollisimman pienelle ja sitten pikku hiljaa kokeilla paljonko niitä paranee avata. Tältä vuodelta sellainen näkemys, että esipuhdistin voi olla yllättävän paljon auki.

Rikkapitoisuus ei minusta ole juurikaan ongelma, jos edellisien vuosien ruiskutukset ovat olleet onnistuneita. Mitään isoja miinuksia ei ole tullut. Lehtivihreistä ei tullut rypsien aikana koskaan sanktiota, yleensä jotain luokkaa 5ppm. Tuohon ei ole muuta salaisuutta kuin se, että puinti on lykätty reilusti niin pitkälle, että kasvusto on taatusti valmista. Varisemisesta puhutaan, mutta itelle ei ole tullut juuri vastaan. Puintiin kannattaa kiinnittää huomiota, että kaatokelan kierrokset ovat hyvin maltillisia ja tarvittaessa kelaa nostaa ylemmäs. Väkivaltainen puinti pöydällä, kyllä lisää pöytätappioita reilusti. Rypsiterää ei ole täällä päin kellään käytössä. En koe, että sitä olisi itsekään tarvinnut. Yksi vuosi oli paha lako, mutta sekin oli navetan takana, lannoitusta liikaa. Silloin sai pomppia kerran jos toisenkin selvittämään sotkua. Puintilinjoilla voi aika paljon auttaa tilannetta. Nykyaikainen puimuri mehuvedolla on tietysti helppo kone, kun pahoissa paikoissa saa vedettyä nopeuden ihan minimiin.

Tässä taas jotain... :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 17.10.15 - klo:08:16
Säästin agilinkin, joka oli virhe, tuli nimittäin talvehtineita ohria kuormaan jonkin verran paljon. Joten jonkinlaista kantapäänkautta opettelua tää vielä on. :D
Minkälainen annoskoko käytössä viljan hävittämiseen?

En tiedä. Aina kun oon agilit laittanut, oon pistänyt juola-annoksen  ::)
Eli paljonko?
http://kasvinsuojelu.fi/userfiles/Maatilan_Propafop_k%C3%A4ytt%C3%B6ohje_2015.pdf
Yksivuotinen teho 0,6-0,8l, monivuotinen teho on kasvinsuojelukaupan pääsivulla minimissään 1l.
Ainoa rikka-aine jota olen käyttänyt rypsille on Fusilade max ja sitä lähinnä pesäkekäsittelyyn. On kyllä hyvä aine, mutta kallis.

Joo, nyt on tämän vuoden osalta tilanne se, että rapsia tuli 738kg/ha. Havaintoja on ainakin normaalia runsaampi jääntiviljan määrä. Yleensä tämä ei ole ollut ongelma, mutta nyt kun sato oli sen nolla vuoden jälkeen uran huonoin, niin pienikin määrä jääntiviljaa näkyy laarissa. Hehtolitrapaino oli myös verraten alhainen 64kg, kun aikaisempina vuosina rypsillä se on ollut aina 70 kilon paikkeissa. Täytyy lähettää esinäyte analysoitavaksi, niin kerron lisää faktaa teille ensi vuoden viljelypäätösten tueksi.

Jatkoa ajatellen mennään siten, että ensi vuoden rapsipelto kynnetään, kuvittelisin, että se nuijaa jääntiviljan. Juolavehnää tuolla lohkolla on jonkun verran, joten saattaisi olla paikallaan kokeilla tuota Agilia. Lopullisen päätöksen rapsista lykkään reilusti ensi vuoden puolelle, kunhan näen tuleeko taas jotain poikkeusta peittaussääntöihin. Olen funtsinut asian niinkin, että lykkään siementen hankinnan liki toukoaikaa, kun näkee, että kuinka aikaisin päästään pellolle, jos huhtikuun lopussa, niin rapsi, toukokuun ekan viikon jälkeen vaihdetaaan rypsiin. Jos ei vaikuta lupaavalta niin sitten laarista kauraa kehiin... ;D

Aika surkee sato sulle taas tuli, käytätkö pahkahometorjuntaa(kaan) lainkaan? Se on mun mielestä välttämätön toimenpide, jos sieltä jotain satoa meinaa saada  ???

Agilia, tai siis tota rinnakkaistuotetta, oon laittanut litran, mukaan oon lorauttanut pikkusen yhtä juttua, jolla teho nousee vielä 100%  :D  :P
Kai jääntivilja nujertuisi jo jollain 0,7-litralla  :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 17.10.15 - klo:08:23
Toissavuonna käytin ekan kerran. Hyötyjen todentaminen tosi vaikeaa. Oli tänä vuonnakin ohjelmassa, mutta kun näki, että tilanne menee aika surkeaksi, niin ei ollut järkevää sitä ajaa. Pahkahomeruiskutus lienee ihan välttämätön multavilla mailla, kun kosteutta siellä kasvustossa riittää. Jatkoa ajatellen, pahkahomeruiskutus on ihan vakiotoimenpide, ei siinä mitään...
Sen verran mitä olen Pohjanmaalla joutunut kulkemaan, niin siellä on pääsääntöisesti tosi hyviä öljykasvikasvustoja jo ihan varhaisesta vaiheesta alkaen. Mulla on sellainen teoria, että siellä itämisolosuhteet ovat niin loistavat verrattuna näihin kuiviin saviin. Kyllä se ihan hyvä kasvi on sinne suuntaan, jos vaan puinnin saa luonamaan...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 17.10.15 - klo:09:21
Miten sieltä ny niin vähän tuli jos aukoton kasvusto? Märkyys? Toi targan ruiskutus on mulle helppo päätös sen jälkeen kun kerran oli rapsi kauran päälle. Ajan myös keväällä lannan jossa aina mukana kanojen suttaamia kokojyviä. Samalla tulee kuritettua juolaa jos käyttömäärä riittävä.

Joskus kun aloittelin ni muistan et vilja oli satkun ja rypsi 170€. Sillon kannustavuus oli huonompi. Nyt hintasuhde on kohdallaan plus tukikannustin.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 17.10.15 - klo:13:17
   Mielestäni viiden vuoden keskisato tulisi olla siinä 2000kg luokkaa hehtaarille ,jotta viljelyssä olisi mieltä.
Jollei tuohon päästä ,niin silloin luultavasti maat eivät sovellu tai jokin muu syy silloin on ja viisain on lopettaa
rypsin taikka rapsin viljely.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 17.10.15 - klo:20:14
Kylmiksen kertomus on niin helppo tunnistaa. Kevätrypsit tahtovat olla aukkoisia, kuivat töyrään paljaita. Rikkaruohot valtaavat heikot kasvustot ja kukkia on loppusyksyyn asti siellä täällä kasvavissa puskissa.

Ei pystyteriä varmaankaan 500-700 kilon kasvustoissa tarvita ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 17.10.15 - klo:20:27
Kylmiksen kertomus on niin helppo tunnistaa. Kevätrypsit tahtovat olla aukkoisia, kuivat töyrään paljaita. Rikkaruohot valtaavat heikot kasvustot ja kukkia on loppusyksyyn asti siellä täällä kasvavissa puskissa.

Ei pystyteriä varmaankaan 500-700 kilon kasvustoissa tarvita ?

-SS-

👍🆒

Tarvii koska aina tulee 1500kiloo vähintään...👏👏👏👏
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Ärrpää - 17.10.15 - klo:20:32
Kylmiksen kertomus on niin helppo tunnistaa. Kevätrypsit tahtovat olla aukkoisia, kuivat töyrään paljaita. Rikkaruohot valtaavat heikot kasvustot ja kukkia on loppusyksyyn asti siellä täällä kasvavissa puskissa.

Ei pystyteriä varmaankaan 500-700 kilon kasvustoissa tarvita ?

-SS-

 Syysrapsi taitaa olla ainut sotkunen, joka pystyteriä kaipaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 17.10.15 - klo:20:33
Kylmiksen kertomus on niin helppo tunnistaa. Kevätrypsit tahtovat olla aukkoisia, kuivat töyrään paljaita. Rikkaruohot valtaavat heikot kasvustot ja kukkia on loppusyksyyn asti siellä täällä kasvavissa puskissa.

Ei pystyteriä varmaankaan 500-700 kilon kasvustoissa tarvita ?

-SS-

 Syysrapsi taitaa olla ainut sotkunen, joka pystyteriä kaipaa.


Jååå, sotkua on sekin.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 17.10.15 - klo:21:07
Nii kyllä ton efan nyt jos tekee ens kesäks näennäis-typenkerääjäks. Nii 15 päivä heinäkuuta vois koittaa ainoaan kukkamultapalstaan mitä löytyy.

Syysrapsia.

Ostoslistalle sluxx butisan juventus ja kaikkee kännämyrkkyy kestacista lähtien. Solatrel sekä.booriruiskute ja syyslannosta siirrettävä jostakin muualta et saa sen 60- 70 kg typpee talven alle.

150x16 m harsot joka saralle vois varata maaliis- huhtikuun vaihteeseen. En tiedä nauretaanko mulle kylillä mut ei semmonen harsorulla paina .kuin 55 kg. 4 rullaa hehtaarille.
Käyttäähän ne rymättylän varhaisperunaviljelijät harsoja hehtaarikaupalla.

Eppäilen kovia pakkasia 2017 kevättalvelle, siis.


-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 17.10.15 - klo:21:17
Nii kyllä ton efan nyt jos tekee ens kesäks näennäis-typenkerääjäks. Nii 15 päivä heinäkuuta vois koittaa ainoaan kukkamultapalstaan mitä löytyy.

Syysrapsia.

Ostoslistalle sluxx butisan juventus ja kaikkee kännämyrkkyy kestacista lähtien. Solatrel sekä.booriruiskute ja syyslannosta siirrettävä jostakin muualta et saa sen 60- 70 kg typpee talven alle.

150x16 m harsot joka saralle vois varata maaliis- huhtikuun vaihteeseen. En tiedä nauretaanko mulle kylillä mut ei semmonen harsorulla paina .kuin 55 kg. 4 rullaa hehtaarille.
Käyttäähän ne rymättylän varhaisperunaviljelijät harsoja hehtaarikaupalla.

Eppäilen kovia pakkasia 2017 kevättalvelle, siis.


-SS-

 ;D ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Ripcord - 17.10.15 - klo:21:47
Lopullisen päätöksen rapsista lykkään reilusti ensi vuoden puolelle, kunhan näen tuleeko taas jotain poikkeusta peittaussääntöihin.

Ainahan sitä pitää olla vuoden/parin siemenvarastot jemmassa, niin viljalla kuin öljykasveillakin...

Onhan tässä ketjussa paljon sellaisia murheita mihin itsekin törmännyt, mutta keskiarvoilla mennään. Kun joka vuosi käyttää samat pelimerkit niin tulee kerättyä ne hyvät ja huonot rypsi/rapsisadot, aivan kuten rukiillakin. Kyllähän nuo kevätviljat silleen tasasen varmaan ja värittömästi kasvaa vuodesta toiseen, jos edes vähän satelee alkukesästä. Jotain maustetta tarvitaaan, siksi rapsia/rypsiä/ruista....

Oikeestaan ainut karsiva tekijä on riittävä viljelykierto - varsinkin kun yks aukee on käytännössä pahkiksen saastuttama, liikaa innokkaita öljykasvimiehiä samalla aukeella.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 17.10.15 - klo:23:33
Tuossa tuli mainituksi ruis vertailuna öljykasveihin, viljelyn vaativuutta ja riskejä kuvaavana erikoiskasvina. Suuresti ihmettelen, koska ruis on vanhimpia ja luotettavimpia satokasvejamme.

Eli onko öljykasvienkin viljelyssä käynnissä viljelyn patologisointi, joka meinasi meiltä tappaa rukiin sukupuuttoon ? Jokainen kasvuvaihe kylvöstä puintiin tarvitsee jonkin kemiallisen kriisiavun, ja lopuksi jatkopöydän pystyterrineen. Jos siis öljykasvi onkin riskeiltään vain  ruista vastaava, niin laitanhan heti.

Rukiin sai todellakin moniongelmaiseksi muuttumaan lähtemällä joukkopsykoosiin mukaan: myöhäiskesällä kylvö, raskas kemikaaliohjelma talven alle, järjetön lannoitus syysvehnän malliin ja sitten korrenlyhentäjällä kadon loppuvarmistus, jollei siihen mennessä ollut vielä suostunut kuolemaan.

Eli jos tuo rukiin vaihtoehtoinen viljelyohjelma, kynnä ja kylvä, unohda  ja pui pystynä ja kuivana elokuun alussa pois, todella toimii öljykasveilla, niin tuo rasittava vehnien lisätyppeily saisi jäädä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.10.15 - klo:00:02
   Mielestäni viiden vuoden keskisato tulisi olla siinä 2000kg luokkaa hehtaarille ,jotta viljelyssä olisi mieltä.
Jollei tuohon päästä ,niin silloin luultavasti maat eivät sovellu tai jokin muu syy silloin on ja viisain on lopettaa
rypsin taikka rapsin viljely.

Jos puolet osaamattomimmasta päätä viljelijöitä lopettaisi, keskisadot varmasti olisivat jo ylikin 2 tonnia. Ennen vanhaan, kun oli lähinnä noita maavaikutteisia rikka-aineita, niin rypsit kylvettiin semmiisiin kellanvaaleisiin savijankkoihin. Ja sitten tuli muutaman  viikon helteinen tuuli, pölypyörteet vain tanssi paljaan mullospellon päällä. Jonnekin lähteenpaikalle tuli tupsu rypsiä, muualla se oli semmosta siellä täällä joku verso. Juhannuksen jälkeen sateiden tullessa, orastuivat loput. No sitten syksyllä se harva edelleen kukkiva rikkarääseikkö oli laossa kumminkin.

Kuulostaa siltä, että tämän kukkamultien alueen viljely näyttää uuden suunnan, uudet rikka-aineet tekevät viivästetyt kylvöt tarpeettomiksi, orastuminen on varmaa ja ainoa riski onkin ylitiheys. Vesiheinät, matarat, ja multamaiden juolavitsaus, kaikki lähtee. Samalla savimaiden saunakukat ja savikat muutenkin jäävät pois.

Maalajikysymys, ehdottomasti. Jospa rypsi ei ollenkaan olekaan savien ja hiesujen kasvi ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 18.10.15 - klo:00:18
No rypsi ei todellakaan ole, mutta hybridi-rapsi on.  :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: KAri - 18.10.15 - klo:08:52
Enpä oo koskaan ennemmin ymmärtänyt, miten vaikeaa öljykasvien viljely on - ja miten paljon erikoisia koneita siihen tarvitaankaan  :-[
Jos olisin kuullut nämä jutut jo yli 10 vuotta sitten, niin en olisi koskaan lähtenytkään öljykasveja viljelemään  ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Viljelijä - 18.10.15 - klo:09:07
Nyt on sitten rypsin viljelykin mennyt mahdottomaksi torjunta'aineitten kans pelaamiseksi?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 18.10.15 - klo:09:07
   Mielestäni viiden vuoden keskisato tulisi olla siinä 2000kg luokkaa hehtaarille ,jotta viljelyssä olisi mieltä.
Jollei tuohon päästä ,niin silloin luultavasti maat eivät sovellu tai jokin muu syy silloin on ja viisain on lopettaa
rypsin taikka rapsin viljely.

Jos puolet osaamattomimmasta päätä viljelijöitä lopettaisi, keskisadot varmasti olisivat jo ylikin 2 tonnia. Ennen vanhaan, kun oli lähinnä noita maavaikutteisia rikka-aineita, niin rypsit kylvettiin semmiisiin kellanvaaleisiin savijankkoihin. Ja sitten tuli muutaman  viikon helteinen tuuli, pölypyörteet vain tanssi paljaan mullospellon päällä. Jonnekin lähteenpaikalle tuli tupsu rypsiä, muualla se oli semmosta siellä täällä joku verso. Juhannuksen jälkeen sateiden tullessa, orastuivat loput. No sitten syksyllä se harva edelleen kukkiva rikkarääseikkö oli laossa kumminkin.

Kuulostaa siltä, että tämän kukkamultien alueen viljely näyttää uuden suunnan, uudet rikka-aineet tekevät viivästetyt kylvöt tarpeettomiksi, orastuminen on varmaa ja ainoa riski onkin ylitiheys. Vesiheinät, matarat, ja multamaiden juolavitsaus, kaikki lähtee. Samalla savimaiden saunakukat ja savikat muutenkin jäävät pois.

Maalajikysymys, ehdottomasti. Jospa rypsi ei ollenkaan olekaan savien ja hiesujen kasvi ?

-SS-
  Näihän se on Aurea lajikkeen ja siihen käytettävän torjunta-aineen tultua markkinoille ,niin viljely ei juurikaan
poikkea vehnän viljelystä ,jossa myös ruiskutetaan ötököitä.
  Sen verran savimaata on ,että olen nähnyt itämisen hitauden kuivana keväänä ,mutta en ole kuitenkaan suurta
eroa nähnyt ohraan verrattuna, molemmissa vihreää puinnin aikana niiltä osin missä orastuminen epätasaista.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 18.10.15 - klo:09:40
   Mielestäni viiden vuoden keskisato tulisi olla siinä 2000kg luokkaa hehtaarille ,jotta viljelyssä olisi mieltä.
Jollei tuohon päästä ,niin silloin luultavasti maat eivät sovellu tai jokin muu syy silloin on ja viisain on lopettaa
rypsin taikka rapsin viljely.

Jos puolet osaamattomimmasta päätä viljelijöitä lopettaisi, keskisadot varmasti olisivat jo ylikin 2 tonnia. Ennen vanhaan, kun oli lähinnä noita maavaikutteisia rikka-aineita, niin rypsit kylvettiin semmiisiin kellanvaaleisiin savijankkoihin. Ja sitten tuli muutaman  viikon helteinen tuuli, pölypyörteet vain tanssi paljaan mullospellon päällä. Jonnekin lähteenpaikalle tuli tupsu rypsiä, muualla se oli semmosta siellä täällä joku verso. Juhannuksen jälkeen sateiden tullessa, orastuivat loput. No sitten syksyllä se harva edelleen kukkiva rikkarääseikkö oli laossa kumminkin.

Kuulostaa siltä, että tämän kukkamultien alueen viljely näyttää uuden suunnan, uudet rikka-aineet tekevät viivästetyt kylvöt tarpeettomiksi, orastuminen on varmaa ja ainoa riski onkin ylitiheys. Vesiheinät, matarat, ja multamaiden juolavitsaus, kaikki lähtee. Samalla savimaiden saunakukat ja savikat muutenkin jäävät pois.

Maalajikysymys, ehdottomasti. Jospa rypsi ei ollenkaan olekaan savien ja hiesujen kasvi ?

-SS-
  Näihän se on Aurea lajikkeen ja siihen käytettävän torjunta-aineen tultua markkinoille ,niin viljely ei juurikaan
poikkea vehnän viljelystä ,jossa myös ruiskutetaan ötököitä.
  Sen verran savimaata on ,että olen nähnyt itämisen hitauden kuivana keväänä ,mutta en ole kuitenkaan suurta
eroa nähnyt ohraan verrattuna, molemmissa vihreää puinnin aikana niiltä osin missä orastuminen epätasaista.
Rypsillä ei sen puinnin kans ole kuitenkaan niin kiirettä, kuin jonkin viljan kanssa. Rypsi ei varise, ei idä tähkään, eikä perstoonnu kovinkaan äkkiä, muutaman viikonkin voi vihreitä alueita odotella mukaan.  ;)

Ja savi ja hiesumaita ne on no mun maatkin, ei mitään kukkamultaa tai -turvetta  ::)

Ja rypsiä ei taida Tuomikirva, Viljakirva, Elokirva, Tähkäsääski, Vehnäsääski, Hessenin sääski, Kahukärpänen, Etanat ja Viljakukko vaivata. Eikä Ohranverkkolaikku, Rengaslaikku, Ohran tyvi- ja lehtilaikku, Viljanhärmä, Ohranruoste, Lentonoki, Vehnänhaisunoki, Vehnän lehti- ja tähkälaikku, Syysvehnänharmaalaikku, Mustatyvi, Tyvilaikku, Vehnänruskearuoste, Mustaruoste, Keltaruoste, Punahome, Torajyvä, Lumihome, Tyvifusarioosit, Rengasruoste, Viljan kääpiökasvuviroosi, Kauranavonoki, Vehnänlehtilaikku ja Kauranlehtilaikku  :D :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.10.15 - klo:12:38
Selvästi kevätrypsillä on uusi tuleminen, mutta aivan uudella kasvillisuusvyöhykkeellä. MTT luomurypsitutkimuksessa/1/ muutaman vuoden takaa otettiin kantaa myös tavanomaisen kevätrypsin viljelyvaikeuksiin:
1990: 1790 kg/ha
1995: 1500 kg/ha
2000: 1350 kg/ha
2005: 1380 kg/ha
2010: 1130 kg/ha

Luomukevätrypsin keskisadot 700-800 kg/ha

Alentuneen satotason syiksi arveltiin samoja kuin itsekin olen arvellut.
- kukinnan jälkeiset helteet
- pahkahome tullut pysyäkseen
- aikaiset kirppatuhot
- viljelijäjoukon muutokset  ::)
- syys- ja kevätmuotojen yhtaikainen viljely, jolla
kasvatetaan nimenomaan kevätmuotoisten tuholaispainetta
- Ruotsin kokemukset aiheuttivat syysmuotoisten lajien valloituksen
- ilmaston muuttuminen maissille sopivaksi täällä etelässä taitaa
  tehdä kevätrypsin viljelystä harvinaista

/1/ Kuisma M. Rypsi luomuviljelyssä - tuloksia ja haasteita.MTT 2011
-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Viljelijä - 18.10.15 - klo:14:05
En ole nähnyt mitään muuta niin suurta estettä luomu kevätrypsin menestymiselle, kuin kukkimisaikaiset ötökät pistelee nuamaansa kaikki kukat ja nuput.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Agronautti - 18.10.15 - klo:14:09
En ole nähnyt mitään muuta niin suurta estettä luomu kevätrypsin menestymiselle, kuin kukkimisaikaiset ötökät pistelee nuamaansa kaikki kukat ja nuput.

Syysrypsi luomuun sopivampi..  ei sitä tavanomaisessakaan srypsissä juuri tarvi ötököitä ruiskutella..
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.10.15 - klo:15:47
Savon luomurypsikokeissa muutaman kymmenen  kilon eroja lannoittamattoman ja lannoitetun välillä. Eli alle 1300 kg satotasot menevät maan luontaisllla ravinteilla. Sitten täällä etelässä hinkkahinkka ruiskuruisku ja 500 kg lannoitus, ja tulee 800 kg ?  ???

Aluskasveista persianapila toi sadonlisän, italian raiheinä  jopa 500 kg satotappion  :o

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 18.10.15 - klo:16:49
En ole nähnyt mitään muuta niin suurta estettä luomu kevätrypsin menestymiselle, kuin kukkimisaikaiset ötökät pistelee nuamaansa kaikki kukat ja nuput.

Entäs pahkahome, se on mun mielestä pahempi vaiva kun kuoriaiset  ???
Toki jos kylvää riittävän harvaa, että ilma kiertää kunnolla ja kasvusto pysyy kuivempana.  ;)
Mutta kuinka luomussa onnistuu harvempi kylvö, sen valtaa kuitenkin muut paskaruohot, matarat, savikat ja valvatit  ::)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 18.10.15 - klo:16:51
Savon luomurypsikokeissa muutaman kymmenen  kilon eroja lannoittamattoman ja lannoitetun välillä. Eli alle 1300 kg satotasot menevät maan luontaisllla ravinteilla. Sitten täällä etelässä hinkkahinkka ruiskuruisku ja 500 kg lannoitus, ja tulee 800 kg ?  ???

Aluskasveista persianapila toi sadonlisän, italian raiheinä  jopa 500 kg satotappion  :o

-SS-

Eli mun laittamaa 70-typpikiloa olisi vielä varaa tiputtaa  :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Maakalle - 18.10.15 - klo:17:40
En ole nähnyt mitään muuta niin suurta estettä luomu kevätrypsin menestymiselle, kuin kukkimisaikaiset ötökät pistelee nuamaansa kaikki kukat ja nuput.

Entäs pahkahome, se on mun mielestä pahempi vaiva kun kuoriaiset  ???
Toki jos kylvää riittävän harvaa, että ilma kiertää kunnolla ja kasvusto pysyy kuivempana.  ;)
Mutta kuinka luomussa onnistuu harvempi kylvö, sen valtaa kuitenkin muut paskaruohot, matarat, savikat ja valvatit  ::)

Rikkaäestystä ja apilaa sun muuta aluskasviksi?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Viljelijä - 18.10.15 - klo:18:49
 Ötökä pistelee naamaansa suurimman osan kukista, niin sillon jääp kaikki homeet ym sivuseikaksi. Syysrypsi on todella eri juttu ötökkäin osalta ja muutenkin rikkakasvit yleensä jää toiseksi. Onkohan kokemuksia syys Rapsista luomuna?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.10.15 - klo:19:19
Ötökä pistelee naamaansa suurimman osan kukista, niin sillon jääp kaikki homeet ym sivuseikaksi. Syysrypsi on todella eri juttu ötökkäin osalta ja muutenkin rikkakasvit yleensä jää toiseksi. Onkohan kokemuksia syys Rapsista luomuna?

Mahtaako noita puolikääpiölajikkeiden siemeniä saada luomuna ? Jos populaatiolajikkeita yrittää, talvehtiminen vaatii aina Juventus-ruiskutuksen, jotta kasvupiste ei nousisi ylös tuhoutumaan.

Rikkaruoho-ongelma saattaa olla vieläkin suurempi kuin kevätlajikkeilla. Kasvitiheys voi olla jopa alle 50 jolloin riviviljely harauksineen toisi hyvän mahdollisuuden mekaaniseen rikkaruohontorjuntaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.10.15 - klo:22:33
Juu kyllä se viherlannoitusnurmi pitänee nyt ensi kesänä puhdistaa Aurea Clearfield® - systeemillä. Nähtävästi se clamox purkki on 10 l ? eli 5 ha erä, vajaa tonni hinnaltaan, eikö.. No se siemenpussi on varmaankin 20 kg. Jää sitten toisellekin vuodelle. Eikös tota Aureaa voisikin käyttää aluskasvina, koska se kestää Expressit ja Monitorit tuosta vaan. Kyllä tuo lämpösummavaatimus 1020 sittenkin on aika paljon; jonkin Epos kevätvehnän mukainen. Aika heikosti mitään syysvehnää perään on suunniteltavissa, aina ei ole näin kuivia syksyjä. Kyllä noina Epos vuosina aika huuruhengityksen ja rukkaspukeutumisen meininki oli avopuimurilla lopetella.

Sitten tietty Cl kevätrapsi DK 7130CL, sitä saisi 1,5 ha:n annoksen paketissa.  En tiedä, onko k-maatalouden myynnissä , piti tulla jo täksi kevääksi ? Mutta kasvuaika 115-120 päivää, ei edes Ryhti -kaura ollut lähellekään noin myöhäinen. Pitää puimassa pitää talvilaadut tankissa, Sampossahan on...ja Valmetti lähti 1987 heinäladosta -37 asteen pakkasessa pelkällä pakkosyötöllä !  ;)  En siis huolehti ollenkaan, tiivisteitä pitää katsoa ja katsella näkyykä mistään sisäosissa valoa läpitte.

Eli pitää päästä huhtikuun puolivälissä kylvöille, onhan siinä varmaan riski, ettei idä kylmässä ollenkaan ?

Jos unohtaa tuon CL:n ja käyttää näitä butisan S ja Galera sekä Agil / Targa / fusilade - ruiskutuksia vaan. Ihan sama sitten käydä viisi kertaa, toiset viisi kirpoille ja pari kertaa rapsikuoriaisille. Se Juventus kanssa. Eli jos hiukan yhdistelee, niin alle 10 kertaa tarvitsee käydä. Täytyy käydä tuolta vajasta katsastamassa yksi ruisku, niin ei tarvitse pestä välillä. Eli parkkeeraa pellon reunaan vesisäiliön ja ruiskun. Voi sitten töistä käydä vaikka joka ilta.

Ei se ruiskutusten määrä siis ole ongelma, kyllä minä joskus nuorempana nukuinkin viljapellon vieressä, poski traktorin takapyörää vasten, kun joskus innostuin oikein päivystämään, tuli semmoinen ahdistus, että nyt ne tähkäsääsket ja sieni-itiöt vie jotakin mulle kuuluvaa pois, jollen ole aina väijyssä siellä, mutta ne hellekesät hävittivät sen ruiskulla kiusatun kasvuston pois, ja joku hauki joka ei ollut saanut ruiskua oli rehevä ja vihreä. Että en sitten sen jälestä ole viitsinyt mitään laittaa, ei mitään eroa, paremmat sadot, vähemmällä lannoituksella. Typpiruiskutusten loppuminen tietty pudotti sinne 11:een tämänkin kesän Zebran valkuaiset.

Viime kesänä viljasta tuli huippusadot, vaikka en käynyt jollakin pellolla ollenkaan katsomassakaan ennen puintia ! No pillikettä oli vähän, mutta ei ollut tähkän yläpuolella vielä. Eli voihan sitä "luomua" harrastaa joka toinen vuosi melko helpostikin.

Mutta jos töissä helpottaisi ensi kesänä, voisi pitää kesälomaa, niin totta kai asun teltassa siellä rypsimaan vieressä !

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Ärrpää - 18.10.15 - klo:22:53
Ötökä pistelee naamaansa suurimman osan kukista, niin sillon jääp kaikki homeet ym sivuseikaksi. Syysrypsi on todella eri juttu ötökkäin osalta ja muutenkin rikkakasvit yleensä jää toiseksi. Onkohan kokemuksia syys Rapsista luomuna?

 Kyllä on, tarvii sen sivuteräpuimurin.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 18.10.15 - klo:23:05
Juu kyllä se viherlannoitusnurmi pitänee nyt ensi kesänä puhdistaa Aurea Clearfield® - systeemillä. Nähtävästi se clamox purkki on 10 l ? eli 5 ha erä, vajaa tonni hinnaltaan, eikö.. No se siemenpussi on varmaankin 20 kg. Jää sitten toisellekin vuodelle. Eikös tota Aureaa voisikin käyttää aluskasvina, koska se kestää Expressit ja Monitorit tuosta vaan. Kyllä tuo lämpösummavaatimus 1020 sittenkin on aika paljon; jonkin Epos kevätvehnän mukainen. Aika heikosti mitään syysvehnää perään on suunniteltavissa, aina ei ole näin kuivia syksyjä. Kyllä noina Epos vuosina aika huuruhengityksen ja rukkaspukeutumisen meininki oli avopuimurilla lopetella.

Sitten tietty Cl kevätrapsi DK 7130CL, sitä saisi 1,5 ha:n annoksen paketissa.  En tiedä, onko k-maatalouden myynnissä , piti tulla jo täksi kevääksi ? Mutta kasvuaika 115-120 päivää, ei edes Ryhti -kaura ollut lähellekään noin myöhäinen. Pitää puimassa pitää talvilaadut tankissa, Sampossahan on...ja Valmetti lähti 1987 heinäladosta -37 asteen pakkasessa pelkällä pakkosyötöllä !  ;)  En siis huolehti ollenkaan, tiivisteitä pitää katsoa ja katsella näkyykä mistään sisäosissa valoa läpitte.

Eli pitää päästä huhtikuun puolivälissä kylvöille, onhan siinä varmaan riski, ettei idä kylmässä ollenkaan ?

Jos unohtaa tuon CL:n ja käyttää näitä butisan S ja Galera sekä Agil / Targa / fusilade - ruiskutuksia vaan. Ihan sama sitten käydä viisi kertaa, toiset viisi kirpoille ja pari kertaa rapsikuoriaisille. Se Juventus kanssa. Eli jos hiukan yhdistelee, niin alle 10 kertaa tarvitsee käydä. Täytyy käydä tuolta vajasta katsastamassa yksi ruisku, niin ei tarvitse pestä välillä. Eli parkkeeraa pellon reunaan vesisäiliön ja ruiskun. Voi sitten töistä käydä vaikka joka ilta.

Ei se ruiskutusten määrä siis ole ongelma, kyllä minä joskus nuorempana nukuinkin viljapellon vieressä, poski traktorin takapyörää vasten, kun joskus innostuin oikein päivystämään, tuli semmoinen ahdistus, että nyt ne tähkäsääsket ja sieni-itiöt vie jotakin mulle kuuluvaa pois, jollen ole aina väijyssä siellä, mutta ne hellekesät hävittivät sen ruiskulla kiusatun kasvuston pois, ja joku hauki joka ei ollut saanut ruiskua oli rehevä ja vihreä. Että en sitten sen jälestä ole viitsinyt mitään laittaa, ei mitään eroa, paremmat sadot, vähemmällä lannoituksella. Typpiruiskutusten loppuminen tietty pudotti sinne 11:een tämänkin kesän Zebran valkuaiset.

Viime kesänä viljasta tuli huippusadot, vaikka en käynyt jollakin pellolla ollenkaan katsomassakaan ennen puintia ! No pillikettä oli vähän, mutta ei ollut tähkän yläpuolella vielä. Eli voihan sitä "luomua" harrastaa joka toinen vuosi melko helpostikin.

Mutta jos töissä helpottaisi ensi kesänä, voisi pitää kesälomaa, niin totta kai asun teltassa siellä rypsimaan vieressä !

-SS-

Clamoxis on pohjavesivaroitus, etkös sä oo pohjavesialueella?
Ja samaisessa esitteessä oli tällänen kumma teksti...

Lainaus
Aurea CL rypsin korjuun jälkeen peltoon voidaan kylvää normaalien maanmuokkaustoimenpiteiden jälkeen syysvehnää ja ruista.
http://www.agro.basf.fi/agroportal/fi/media/migrated/fi/informationmaterial/BASF_Clearfield_WEB.pdf

Ei toi kovin myöhäinen voi olla, jos rukiin vielä voi kylvää  :o
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.10.15 - klo:23:09
Ötökä pistelee naamaansa suurimman osan kukista, niin sillon jääp kaikki homeet ym sivuseikaksi. Syysrypsi on todella eri juttu ötökkäin osalta ja muutenkin rikkakasvit yleensä jää toiseksi. Onkohan kokemuksia syys Rapsista luomuna?

 Kyllä on, tarvii sen sivuteräpuimurin.

Riittääkö vain toinen kulma, vai kuinka monella on kumpaankin kulmaan laitettu ? Tietty jos on laossa niin pöydän takia pitäisi päästä myös toiseen suuntaan reunaa ajamaan, silloin pitäisi olla kumpikin kulma pystyterällä.

Tulipas 500 euron öljykasvikasasta alkaen kahdentonnin lasku

(http://image.nettix.fi/extra/machineimg/00/01/42/15/55/leikkuupuimurit-zurn-1421555_b_c14f9252a58cb7c8.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 18.10.15 - klo:23:11
Ötökä pistelee naamaansa suurimman osan kukista, niin sillon jääp kaikki homeet ym sivuseikaksi. Syysrypsi on todella eri juttu ötökkäin osalta ja muutenkin rikkakasvit yleensä jää toiseksi. Onkohan kokemuksia syys Rapsista luomuna?

 Kyllä on, tarvii sen sivuteräpuimurin.

Toimiskohan tällänen keksintö  :D

(http://static1.motonet.fi/img/3/388969/500/388969.jpg)(http://static2.motonet.fi/img/4/455555/500/455555.jpg)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.10.15 - klo:23:15

Clamoxis on pohjavesivaroitus, etkös sä oo pohjavesialueella?
Ja samaisessa esitteessä oli tällänen kumma teksti...

Lainaus
Aurea CL rypsin korjuun jälkeen peltoon voidaan kylvää normaalien maanmuokkaustoimenpiteiden jälkeen syysvehnää ja ruista.
http://www.agro.basf.fi/agroportal/fi/media/migrated/fi/informationmaterial/BASF_Clearfield_WEB.pdf

Nii tämä on etäpelto, jossa on vaja ja siinä perusviljelykoneet, puimuria myöten.
Siellä on vain vesistö, mutta jos se 15 m on veden rajasta, meneekin melko lähelle suojakaistan reunaa.

Ainoastaan sen kakkosruiskun varustelu puuttuu.

Ei toi kovin myöhäinen voi olla, jos rukiin vielä voi kylvää  :o

Unohda. Pitäisi olla kuitenkin kynnettävissä syyskuun alkuun, ja sitten sais odotella jonkun aikaa; ei se sitkiä savi mene muruksi heti kyntäessä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Ärrpää - 18.10.15 - klo:23:20
Ötökä pistelee naamaansa suurimman osan kukista, niin sillon jääp kaikki homeet ym sivuseikaksi. Syysrypsi on todella eri juttu ötökkäin osalta ja muutenkin rikkakasvit yleensä jää toiseksi. Onkohan kokemuksia syys Rapsista luomuna?

 Kyllä on, tarvii sen sivuteräpuimurin.

Toimiskohan tällänen keksintö  :D

(http://static1.motonet.fi/img/3/388969/500/388969.jpg)(http://static2.motonet.fi/img/4/455555/500/455555.jpg)

 Monikäyttönen, voi hoidella naapurinkin puutarhan sivutoimena... Eiku Kouvolan kävijä etelän juttuja kertoi, ei omakohtaista tietoa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 18.10.15 - klo:23:20
Ötökä pistelee naamaansa suurimman osan kukista, niin sillon jääp kaikki homeet ym sivuseikaksi. Syysrypsi on todella eri juttu ötökkäin osalta ja muutenkin rikkakasvit yleensä jää toiseksi. Onkohan kokemuksia syys Rapsista luomuna?

 Kyllä on, tarvii sen sivuteräpuimurin.

Ja oikeesti, mä en oo vielä kellään tollasta nähnyt, ja kaikki on yleensä silti puitu erimallisilla puimakoneilla  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.10.15 - klo:23:46
Ötökä pistelee naamaansa suurimman osan kukista, niin sillon jääp kaikki homeet ym sivuseikaksi. Syysrypsi on todella eri juttu ötökkäin osalta ja muutenkin rikkakasvit yleensä jää toiseksi. Onkohan kokemuksia syys Rapsista luomuna?

 Kyllä on, tarvii sen sivuteräpuimurin.

Ja oikeesti, mä en oo vielä kellään tollasta nähnyt, ja kaikki on yleensä silti puitu erimallisilla puimakoneilla  :D

Ei mua tarvitse enää huijata, eli kyllä voi ihan rehellisesti käydä läpi ongelmia. Olihan ijasjallakin pystyterä ja kertoi sen auttavan erilaisia kasvustoja puidessa. Jos se syyrapsi esmes on semmosta peukalonpaksua vihreetä tyvestä, sitten 15 oksaa haaroittunutta sitkeätä pajupuskaa, niin kyllä itsekin uskon, että ei se ihan hienosti se nurkka leikkaa.

Ja teränkin kuulemma täytyy joo joo olla hienossa kunnossa, sanovat kaikki. Siispä ei käynytkään semmonen hiukan väsynyt terä, joka leikkaa kyllä isolla vaihteella kevätvehnää tai syysvehnää, mutta eikö sitten öljykasvia.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 18.10.15 - klo:23:54
Ötökä pistelee naamaansa suurimman osan kukista, niin sillon jääp kaikki homeet ym sivuseikaksi. Syysrypsi on todella eri juttu ötökkäin osalta ja muutenkin rikkakasvit yleensä jää toiseksi. Onkohan kokemuksia syys Rapsista luomuna?

 Kyllä on, tarvii sen sivuteräpuimurin.

Ja oikeesti, mä en oo vielä kellään tollasta nähnyt, ja kaikki on yleensä silti puitu erimallisilla puimakoneilla  :D

Ei mua tarvitse enää huijata, eli kyllä voi ihan rehellisesti käydä läpi ongelmia. Olihan ijasjallakin pystyterä ja kertoi sen auttavan erilaisia kasvustoja puidessa. Jos se syyrapsi esmes on semmosta peukalonpaksua vihreetä tyvestä, sitten 15 oksaa haaroittunutta sitkeätä pajupuskaa, niin kyllä itsekin uskon, että ei se ihan hienosti se nurkka leikkaa.

Ja teränkin kuulemma täytyy joo joo olla hienossa kunnossa, sanovat kaikki. Siispä ei käynytkään semmonen hiukan väsynyt terä, joka leikkaa kyllä isolla vaihteella kevätvehnää tai syysvehnää, mutta eikö sitten öljykasvia.

-SS-

Syysrapsiako sä nyt sitten kylvätkin? Rapsit, rypsit ja syysrypsit menee ilman pystyteriä ja samalla leikkuuterällä millä vehnätkin. Ja vielä kerran... Miksi ne rypsit pitää puida vihreänä?  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.10.15 - klo:00:06
Ötökä pistelee naamaansa suurimman osan kukista, niin sillon jääp kaikki homeet ym sivuseikaksi. Syysrypsi on todella eri juttu ötökkäin osalta ja muutenkin rikkakasvit yleensä jää toiseksi. Onkohan kokemuksia syys Rapsista luomuna?

 Kyllä on, tarvii sen sivuteräpuimurin.

Ja oikeesti, mä en oo vielä kellään tollasta nähnyt, ja kaikki on yleensä silti puitu erimallisilla puimakoneilla  :D

Ei mua tarvitse enää huijata, eli kyllä voi ihan rehellisesti käydä läpi ongelmia. Olihan ijasjallakin pystyterä ja kertoi sen auttavan erilaisia kasvustoja puidessa. Jos se syyrapsi esmes on semmosta peukalonpaksua vihreetä tyvestä, sitten 15 oksaa haaroittunutta sitkeätä pajupuskaa, niin kyllä itsekin uskon, että ei se ihan hienosti se nurkka leikkaa.

Ja teränkin kuulemma täytyy joo joo olla hienossa kunnossa, sanovat kaikki. Siispä ei käynytkään semmonen hiukan väsynyt terä, joka leikkaa kyllä isolla vaihteella kevätvehnää tai syysvehnää, mutta eikö sitten öljykasvia.

-SS-

Syysrapsiako sä nyt sitten kylvätkin? Rapsit, rypsit ja syysrypsit menee ilman pystyteriä ja samalla leikkuuterällä millä vehnätkin. Ja vielä kerran... Miksi ne rypsit pitää puida vihreänä?  :D

Eli nyt viherlannoitusnurmeen keväällä huhtikuun alussa joko rapsi tai sitten rypsiä äestystä ja jyräystä ja odottelua pitempään. Jos sais aikaseks jotakin putkia ostaa tai lainata, mulla olis jo sadetuspumppu. Niin sen voisi kyllä kastella, jos ei orastu myöhään.

Mutta mulla on toinen 4,4 ha kappale joka odottaa jotakin semmosta kasvustoa kevääksi, jonka voisi lopettaa syysrapsille. Eli varmaan kesannoin keväästä aikasesta sinne kesäkuun loppuun, kylvän puna-apilaa ja kynnän 15.07 matalaan ja siihen heti syysrapsi (EFA) . Toinen vaihtoehto on odottaa rikkaruohoja ja glyfozaatti 10.06 ja kevyt äestys ja puna-apila. Sitten vaan kun pikku sirkkalehti alkaa pilkistää, kyntö ja syysrapsi.

Tuo EFA on siittä hankala, että kaikki muut EFA - käyttömuodot, eli kesannot, saa syysviljallekin muokata vasta 15.08 !

No, saahan tuohon sitten viherlannoitusnurmea, italoheinä ja 20% apilaa toimi hyvin tänä vuonna, sen saikin kynnetuksi, oli vaan pohjamaasta kuivaa pölyä. Viherlannoitusnurmen saa päättää silloin kun kylvää syysviljan.

Jos vaikeaksi menee, niin kylvää ns. säilörehunurmen, joka päätetään 1.7. glyfosaatilla, kynnetään 15.07 ja heti kylvö syysrapsille. Mutta tuo EFA on tehtävä puhtaalla typensitojalla. Ei se mitään typpeä kerkiä sitomaan, mutta pitää tehdä By The Book.

Saako muuten rapsin ja rypsin siemeniä myydessä sekoittaa ? Ei varmaan ? Saako syys- ja kevätmuotoisten rypsien ja taas vastaavasti syys- ja kevätrapsin siemeniä sekoittaa myydessä ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.10.15 - klo:00:45
Voihan sitä rypsi pantata seuraavaan vuoteen, että saa sen rekkakuorman.

Huomaa tämä ainakin tämä, että :

"Viljelysopimusehdoissa oman siemenen käyttö on kielletty sadon laatusyistä." (Raisio viljelyopas)
ja
""Siemen on hyvä toimittaa elintarvikeöljyn valmistuskäyttöön alle vuoden sisällä puinnista. Pitempi varastointi alkaa näkyä öljyn laadun heikkenemisenä (vapaat rasvahapot lisääntyvät)." (Rapsi.fi)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.10.15 - klo:00:54
Ja vielä kerran... Miksi ne rypsit pitää puida vihreänä?  :D

En ole kellään nähnyt sängen väriä muuta kuin tällästä.
(http://rapsi.fi/ckfinder/userfiles/files/Puitu%20rapsi%20b.jpg)

Tietty enempi aina on rikkaruohoo kuin tässä.
Mut siellä se turbokone 200 heppaa  ulvahtelee ja
kulkee 0,3 km/h

Pysähtelee ja pakittaa kanssa välillä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: KAri - 19.10.15 - klo:07:35
Ötökä pistelee naamaansa suurimman osan kukista, niin sillon jääp kaikki homeet ym sivuseikaksi. Syysrypsi on todella eri juttu ötökkäin osalta ja muutenkin rikkakasvit yleensä jää toiseksi. Onkohan kokemuksia syys Rapsista luomuna?

 Kyllä on, tarvii sen sivuteräpuimurin.

Ja oikeesti, mä en oo vielä kellään tollasta nähnyt, ja kaikki on yleensä silti puitu erimallisilla puimakoneilla  :D

Ei mua tarvitse enää huijata, eli kyllä voi ihan rehellisesti käydä läpi ongelmia. Olihan ijasjallakin pystyterä ja kertoi sen auttavan erilaisia kasvustoja puidessa. Jos se syyrapsi esmes on semmosta peukalonpaksua vihreetä tyvestä, sitten 15 oksaa haaroittunutta sitkeätä pajupuskaa, niin kyllä itsekin uskon, että ei se ihan hienosti se nurkka leikkaa.

Ja teränkin kuulemma täytyy joo joo olla hienossa kunnossa, sanovat kaikki. Siispä ei käynytkään semmonen hiukan väsynyt terä, joka leikkaa kyllä isolla vaihteella kevätvehnää tai syysvehnää, mutta eikö sitten öljykasvia.

-SS-

Varmaan sivuterästä hyötyä on, mutta kyllä mun Claassi vaan tällekin syksyä söi syysrapsia reippaasti yli 10 hehtaaria ilman sivuterää. Toki puidessa tuli mieleen, että jos tämän syksyn kylvökset talvehtivat hyvin, niin ensi syksyksi terä tullee hankintaan. Ja terän suhteen en huomannut mitään murheita - toki se lähtökohtaisesti on kunnossa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 19.10.15 - klo:08:56
Voihan sitä rypsi pantata seuraavaan vuoteen, että saa sen rekkakuorman.

Huomaa tämä ainakin tämä, että :

"Viljelysopimusehdoissa oman siemenen käyttö on kielletty sadon laatusyistä." (Raisio viljelyopas)
ja
""Siemen on hyvä toimittaa elintarvikeöljyn valmistuskäyttöön alle vuoden sisällä puinnista. Pitempi varastointi alkaa näkyä öljyn laadun heikkenemisenä (vapaat rasvahapot lisääntyvät)." (Rapsi.fi)

-SS-

Eihän Raisio enää edes osta eikä jalosta rypsiä, nehän naulas laudat oviin ja ikkunoihin  ::)
Ja ei kukaan sitä tutki kuinka kauan ne on varastoitu, tehdään sitä suurempaakin filunkia  ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 19.10.15 - klo:08:59
Ja vielä kerran... Miksi ne rypsit pitää puida vihreänä?  :D

En ole kellään nähnyt sängen väriä muuta kuin tällästä.
(http://rapsi.fi/ckfinder/userfiles/files/Puitu%20rapsi%20b.jpg)

Tietty enempi aina on rikkaruohoo kuin tässä.
Mut siellä se turbokone 200 heppaa  ulvahtelee ja
kulkee 0,3 km/h

Pysähtelee ja pakittaa kanssa välillä.

-SS-

Toi on just tota.... ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 19.10.15 - klo:09:00
Komiaa katseltavaa, OIJOIJOI  :D

Hätähousut vain tekee sirppihallaa  ;D ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 19.10.15 - klo:12:25


Saako muuten rapsin ja rypsin siemeniä myydessä sekoittaa ? Ei varmaan ? Saako syys- ja kevätmuotoisten rypsien ja taas vastaavasti syys- ja kevätrapsin siemeniä sekoittaa myydessä

-SS-
[/quote]
 
Ei kukaan ainakaan ole kieltänyt sekoittamasta. Kai puristamossa muutenkin menee rypsi ja rapsi sekaisin  kun puristetaan. Itse olen kyllä sekoittanut kevätrapsia- ja rypsia niin että saaainakin nuppikuorman aikaiseksi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 19.10.15 - klo:12:30
Ja vielä kerran... Miksi ne rypsit pitää puida vihreänä?  :D

En ole kellään nähnyt sängen väriä muuta kuin tällästä.
(http://rapsi.fi/ckfinder/userfiles/files/Puitu%20rapsi%20b.jpg)

Tietty enempi aina on rikkaruohoo kuin tässä.
Mut siellä se turbokone 200 heppaa  ulvahtelee ja
kulkee 0,3 km/h

Pysähtelee ja pakittaa kanssa välillä.

-SS-

Toi on just tota.... ;D

Mitä epänormaalia tuossa kuvassa on? Tuollaistahan se sänki aina on puitaessa. Jos rypsin varsi on kuollutta puitaessa niin silloinhan kasvissa on joku vika esim pahkahome. Siemenestähän pitää olla lehtivihreä pois,ei varresta. Kyllä tuollainen varsi menee hyvin sekä terän että puimurin läpi kunhan nyt ei ihan vesisateessa pui. Ja kuten Köntys sanoi niin ihan normaalisti menee puimurin läpi, ei tarvii erityisteriä jne. Eri asia on ehkä syysrapsilla joka ei ole puolikääpiömallia, siinä voi olla sivuterä tarpeen.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 19.10.15 - klo:13:11

Vielä kerran pojat...
Helposti menee pienen Faarin sisään sankkaa tavaraa. Vauhtia on se mitä Faari menee ykkösellä variaattori tapis, enempää ei tavaraa mahdu nieluun menemään, yhtään ei nikottele, eikä tarvinnyt pysähdellä.
Mukava kuunnella stereoista rokkia, kun homma toimii  :D

(http://i4.aijaa.com/t/00818/13981342.t.jpg) (http://aijaa.com/lUagOb)

Ja vielä... toi rypsin sänki on nättiä aitoa kasvipeitettä, hankmous vain keväällä, kylvö siihen. Lähes kuin suorakylvöä, paitsi juolat on poissa.  Helppoa kuin heinän teko  ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Viljelijä - 19.10.15 - klo:13:16
Ei  ole kyllä ollut pistyteriä rypsin puinnis, ei syys eikä kevät kylvöisillä. Rapsista ei kyllä ole kokemusta.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 19.10.15 - klo:13:22

Ja vielä... Aika helkkarin vihreitä kauran sänkiä on näkynyt pitkin maakuntaa, kuis ne ny sillee  ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 19.10.15 - klo:14:32
Ei  ole kyllä ollut pistyteriä rypsin puinnis, ei syys eikä kevät kylvöisillä. Rapsista ei kyllä ole kokemusta.


Kevätrapsi on kevätrypsia helpompaa puida.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.10.15 - klo:18:24


Ja vielä... toi rypsin sänki on nättiä aitoa kasvipeitettä, hankmous vain keväällä, kylvö siihen. Lähes kuin suorakylvöä, paitsi juolat on poissa.  Helppoa kuin heinän teko  ;D ;D ;D

Ulkomaisissa viljelykuvauksissa ajavat silppurilla maata myöten tuon puolen metrin korkuisen rapsin sängen. Ei taida meikäläisen perhos-lapiorullaäes kuin hiukan lamata noita tyviä vinoon.

Millainen kynnös tulee öljykasvista ? Itsellä on lohkareisuudesta ja sitkeydestä seuraava järjestys mielikuvissa mureimmasta kelvottomimpaan:
1. Ruis
2. Syysvehnä
3. Kaura
4. Kevätvehnä
5. Ohra.
6. Virna + herne (överumissa piti lisätä painetta 135 bar ei pysyny ojas alhaalla)

Mihin väliin asettuisi nuo rypsit sekä rapsit ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 19.10.15 - klo:19:50


Ja vielä... toi rypsin sänki on nättiä aitoa kasvipeitettä, hankmous vain keväällä, kylvö siihen. Lähes kuin suorakylvöä, paitsi juolat on poissa.  Helppoa kuin heinän teko  ;D ;D ;D

Ulkomaisissa viljelykuvauksissa ajavat silppurilla maata myöten tuon puolen metrin korkuisen rapsin sängen. Ei taida meikäläisen perhos-lapiorullaäes kuin hiukan lamata noita tyviä vinoon.

Millainen kynnös tulee öljykasvista ? Itsellä on lohkareisuudesta ja sitkeydestä seuraava järjestys mielikuvissa mureimmasta kelvottomimpaan:
1. Ruis
2. Syysvehnä
3. Kaura
4. Kevätvehnä
5. Ohra.
6. Virna + herne (överumissa piti lisätä painetta 135 bar ei pysyny ojas alhaalla)

Mihin väliin asettuisi nuo rypsit sekä rapsit ?

-SS-

On siellä kyllä kummalliset maat, sitä ei voi pohojalaanen käsittää  ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ht - 19.10.15 - klo:21:48


Ja vielä... toi rypsin sänki on nättiä aitoa kasvipeitettä, hankmous vain keväällä, kylvö siihen. Lähes kuin suorakylvöä, paitsi juolat on poissa.  Helppoa kuin heinän teko  ;D ;D ;D

Ulkomaisissa viljelykuvauksissa ajavat silppurilla maata myöten tuon puolen metrin korkuisen rapsin sängen. Ei taida meikäläisen perhos-lapiorullaäes kuin hiukan lamata noita tyviä vinoon.

Millainen kynnös tulee öljykasvista ? Itsellä on lohkareisuudesta ja sitkeydestä seuraava järjestys mielikuvissa mureimmasta kelvottomimpaan:
1. Ruis
2. Syysvehnä
3. Kaura
4. Kevätvehnä
5. Ohra.
6. Virna + herne (överumissa piti lisätä painetta 135 bar ei pysyny ojas alhaalla)

Mihin väliin asettuisi nuo rypsit sekä rapsit ?

-SS-

Ei mihinkään väliin. Rukiin yläpuolelle. 8)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 20.10.15 - klo:00:02


Ja vielä... toi rypsin sänki on nättiä aitoa kasvipeitettä, hankmous vain keväällä, kylvö siihen. Lähes kuin suorakylvöä, paitsi juolat on poissa.  Helppoa kuin heinän teko  ;D ;D ;D

Ulkomaisissa viljelykuvauksissa ajavat silppurilla maata myöten tuon puolen metrin korkuisen rapsin sängen. Ei taida meikäläisen perhos-lapiorullaäes kuin hiukan lamata noita tyviä vinoon.

Millainen kynnös tulee öljykasvista ? Itsellä on lohkareisuudesta ja sitkeydestä seuraava järjestys mielikuvissa mureimmasta kelvottomimpaan:
1. Ruis
2. Syysvehnä
3. Kaura
4. Kevätvehnä
5. Ohra.
6. Virna + herne (överumissa piti lisätä painetta 135 bar ei pysyny ojas alhaalla)

Mihin väliin asettuisi nuo rypsit sekä rapsit ?

-SS-

On siellä kyllä kummalliset maat, sitä ei voi pohojalaanen käsittää  ;D

Näkyy, ettei meillä ole yhteisiä havaintoja, jotta voitaisiin edes keskustella ilmiöstä ? Tästä varmaan johtuu kyvyttömyys esimerkiksi nähdä kevään piensiemenkylvösten -minkä tahansa- vaikeita aikoja touko-kesäkuun kuivan kauden yli.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Ärrpää - 20.10.15 - klo:07:55


Ja vielä... toi rypsin sänki on nättiä aitoa kasvipeitettä, hankmous vain keväällä, kylvö siihen. Lähes kuin suorakylvöä, paitsi juolat on poissa.  Helppoa kuin heinän teko  ;D ;D ;D

Ulkomaisissa viljelykuvauksissa ajavat silppurilla maata myöten tuon puolen metrin korkuisen rapsin sängen. Ei taida meikäläisen perhos-lapiorullaäes kuin hiukan lamata noita tyviä vinoon.

Millainen kynnös tulee öljykasvista ? Itsellä on lohkareisuudesta ja sitkeydestä seuraava järjestys mielikuvissa mureimmasta kelvottomimpaan:
1. Ruis
2. Syysvehnä
3. Kaura
4. Kevätvehnä
5. Ohra.
6. Virna + herne (överumissa piti lisätä painetta 135 bar ei pysyny ojas alhaalla)

Mihin väliin asettuisi nuo rypsit sekä rapsit ?

-SS-

On siellä kyllä kummalliset maat, sitä ei voi pohojalaanen käsittää  ;D

Näkyy, ettei meillä ole yhteisiä havaintoja, jotta voitaisiin edes keskustella ilmiöstä ? Tästä varmaan johtuu kyvyttömyys esimerkiksi nähdä kevään piensiemenkylvösten -minkä tahansa- vaikeita aikoja touko-kesäkuun kuivan kauden yli.

-SS-
Kauran muutama vuosi sitten perustin 25cm kultivaattorilla muokattuun hiesusaveen>kylvö, hukkupa siihen. Haasteellisia kelijä...muitakin ja muillakin...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 20.10.15 - klo:08:24


Ja vielä... toi rypsin sänki on nättiä aitoa kasvipeitettä, hankmous vain keväällä, kylvö siihen. Lähes kuin suorakylvöä, paitsi juolat on poissa.  Helppoa kuin heinän teko  ;D ;D ;D

Ulkomaisissa viljelykuvauksissa ajavat silppurilla maata myöten tuon puolen metrin korkuisen rapsin sängen. Ei taida meikäläisen perhos-lapiorullaäes kuin hiukan lamata noita tyviä vinoon.

Millainen kynnös tulee öljykasvista ? Itsellä on lohkareisuudesta ja sitkeydestä seuraava järjestys mielikuvissa mureimmasta kelvottomimpaan:
1. Ruis
2. Syysvehnä
3. Kaura
4. Kevätvehnä
5. Ohra.
6. Virna + herne (överumissa piti lisätä painetta 135 bar ei pysyny ojas alhaalla)

Mihin väliin asettuisi nuo rypsit sekä rapsit ?

-SS-

Kaurasta ei kokemusta. Laittaisin rypsin/ rapsin siihen syys- ja kevätvehnän väliin. Joskus rypsimaa ollut hyvinkin mureaa mutta kyllä joskus on saannut taistella että siihen on saanut kylvöalustan syysvehnälle. Muuten samaa mieltä listasta.  Vanha isäänät sanovat että ohra- ja hernemaat ovat pahimpia saada kylvöalusta syysviljalle.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 20.10.15 - klo:08:49


Ja vielä... toi rypsin sänki on nättiä aitoa kasvipeitettä, hankmous vain keväällä, kylvö siihen. Lähes kuin suorakylvöä, paitsi juolat on poissa.  Helppoa kuin heinän teko  ;D ;D ;D

Ulkomaisissa viljelykuvauksissa ajavat silppurilla maata myöten tuon puolen metrin korkuisen rapsin sängen. Ei taida meikäläisen perhos-lapiorullaäes kuin hiukan lamata noita tyviä vinoon.

Millainen kynnös tulee öljykasvista ? Itsellä on lohkareisuudesta ja sitkeydestä seuraava järjestys mielikuvissa mureimmasta kelvottomimpaan:
1. Ruis
2. Syysvehnä
3. Kaura
4. Kevätvehnä
5. Ohra.
6. Virna + herne (överumissa piti lisätä painetta 135 bar ei pysyny ojas alhaalla)

Mihin väliin asettuisi nuo rypsit sekä rapsit ?

-SS-

Kaurasta ei kokemusta. Laittaisin rypsin/ rapsin siihen syys- ja kevätvehnän väliin. Joskus rypsimaa ollut hyvinkin mureaa mutta kyllä joskus on saannut taistella että siihen on saanut kylvöalustan syysvehnälle. Muuten samaa mieltä listasta.  Vanha isäänät sanovat että ohra- ja hernemaat ovat pahimpia saada kylvöalusta syysviljalle.

Juu kauramaa on yllättävän pehmeää syysviljan pohjaksi, mutta hukkista pitää vielä varoa, kaura ei tule kiertoon; ohramaan kynnös oli tänä vuonna kuivuttuaan semmosta lohkaretta, että saa lekalla lyödä, eikä hajoa, kopsuu kuin tiilikasa.

Kuvittelin jotenkin erheellisesti, että tuo typenkerääjäpalkokasvi olisi jokin maanparantaja, jostakin syystä se maa muuttuikin sitkeäksi takertuvaksi muovailusaveksi, viilut imee kiinni vältin siipeen ja jos siihen yrittää tehdä multaa, vaivaantuu vaan. Kuivana ei todellakaan ole murea vaan kuin polttamaton kuivattu savitiili. Eli pitää odottaa ensi kevääseen, josko olisi pakkasia edes vähän.

Jos ajattelee ensi vuodelle syysviljamaata, niin viherlannoitus italian raiheinällä, kun kylvää mahdollisimman aikaisin; siitä nähtävästi saa melko murean pohjan, ainakin matalaan kyntämällä. Säilörehunurmena sen taidan ilmoittaa, ei tarvitse kallista apilansiementä hankkia. Eikö niin, että säilisnurmen saa tukimielessä päättää heinäkuussa ? Kunhan pitää sen kolmen kasvin vaatimuksen elokuun loppuun....No ruista ja vehnää, se on kaksi. Sen verran aina on kevätviljaa, et se on kolmas.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 20.10.15 - klo:08:55

On siellä kyllä kummalliset maat, sitä ei voi pohojalaanen käsittää  ;D

Näkyy, ettei meillä ole yhteisiä havaintoja, jotta voitaisiin edes keskustella ilmiöstä ? Tästä varmaan johtuu kyvyttömyys esimerkiksi nähdä kevään piensiemenkylvösten -minkä tahansa- vaikeita aikoja touko-kesäkuun kuivan kauden yli.

-SS-

Eiko tollasta ihmesavikkoa voi parantaa esim. sekoittamalla turvetta ta muuta eloperäistä sekaan? Ai niin, mistäs siellä turvetta löytyis  ::)
Mites saneerauskasvit  ???
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 20.10.15 - klo:09:10
  Kolme -neljävuotta kuminaa ,niin muhua maa sen jälkeen.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 20.10.15 - klo:09:28
  Kolme -neljävuotta kuminaa ,niin muhua maa sen jälkeen.

Toi on totta, kuminaamailijoilla on kyl ollu kuohkeeta ton kuminan jälkeen tinttisavi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 20.10.15 - klo:09:31
No 7 vuotta kesti pilalle tintattu sokerijuurikasmaa tulla mureaksi, ilman mitään lisätyötä.

Ruis.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 21.10.15 - klo:13:52
Syysrapsin kylvöissä riski kuivuudelle on aivan samalainen kuin keväälläkin. Tämmöinen ehdotus tuli Ruotsista, luomurapsin viljelykonsulenteilta: Avokesannointi sängestä, kultivoidaan useaan kertaan kevätkesällä, aina juolavehnän torjuntapisteen kohdalla hanhenjalkakultivaattorilla maksimissaan 14 cm syvyyteen. Sitten juuri ennen kylvöä kyntö niin syvään, noin 16-18 cm:iin, että ohut siipale lähtee kovaa maata viilun päälle ja pitää vilun ryhdissään. Sitten heti pakkeria, jos kuivaa, ja jyrsinkylvö välittömästi.

Taidan toteuttaa tuota, josko kultivaattori löytyy siihen mennessä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 21.10.15 - klo:14:55
Syysrapsin kylvöissä riski kuivuudelle on aivan samalainen kuin keväälläkin. Tämmöinen ehdotus tuli Ruotsista, luomurapsin viljelykonsulenteilta: Avokesannointi sängestä, kultivoidaan useaan kertaan kevätkesällä, aina juolavehnän torjuntapisteen kohdalla hanhenjalkakultivaattorilla maksimissaan 14 cm syvyyteen. Sitten juuri ennen kylvöä kyntö niin syvään, noin 16-18 cm:iin, että ohut siipale lähtee kovaa maata viilun päälle ja pitää vilun ryhdissään. Sitten heti pakkeria, jos kuivaa, ja jyrsinkylvö välittömästi.

Taidan toteuttaa tuota, josko kultivaattori löytyy siihen mennessä.

-SS-

No jos sulla on joku kesantomaa ensvuonna, jonka kans meinaat tollee taistella, merkkaa se riistapelloksi, saat edes kunnon tuet. Siihen rapsiin korkeintaan 20-kiloa ohraa joukkoon kesäkuun vimppana päivänä tai yönä, se on siinä  ;)
Jos nimittän ei onnistukkaan, ei hatuta niin kovaa, ja voit kylvää siihen sitten jotain muuta seuraavana keväänä :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 21.10.15 - klo:16:27
Syysrapsin kylvöissä riski kuivuudelle on aivan samalainen kuin keväälläkin. Tämmöinen ehdotus tuli Ruotsista, luomurapsin viljelykonsulenteilta: Avokesannointi sängestä, kultivoidaan useaan kertaan kevätkesällä, aina juolavehnän torjuntapisteen kohdalla hanhenjalkakultivaattorilla maksimissaan 14 cm syvyyteen. Sitten juuri ennen kylvöä kyntö niin syvään, noin 16-18 cm:iin, että ohut siipale lähtee kovaa maata viilun päälle ja pitää vilun ryhdissään. Sitten heti pakkeria, jos kuivaa, ja jyrsinkylvö välittömästi.

Taidan toteuttaa tuota, josko kultivaattori löytyy siihen mennessä.

-SS-

Ai niin, et sä voi tehdä noin muutenkaan, sehän olisi täydentävien ehtojen laiminlyöntiä.  ::)

http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/Taydentavien%20ehtojen%20muistilista%205.6.15.pdf (http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/Taydentavien%20ehtojen%20muistilista%205.6.15.pdf)

Lainaus
Peltolohkoni on avokesantona vain jos parannan pellon viljelykuntoa torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja,
teen lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä, ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen tilanteissa tai kun
poikkeamiseen on muu erityinen syy.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 21.10.15 - klo:16:36
Kesannoida ajattelin "nurmen nimissä" . Joka tapauksessa riistapellon kylvöpäivä on syysrapsille liiian aikainen. Eli laitan keväällä aikaisin italoheinää, joko sängelle äestettynä, tai kylvökoneella, sitten ruiskutan rikat ja juolan kesäkuun lopussa ja alan kultivoida siinä heinäkuun loppupuolella, jos säät suosivat. Näin saan putua piilooon jo ennen kyntöä. Lautasäes on toinen vaihtoehto, sellainen talosta löytyy. Sitten kyntö juuri ennen kylvöä. Ajattelin tuosta italoheinästä mureinta vaihtoehtoa, ei semmoiseen valkoiseen lohkareeseen mitään rapsia itämään saa, jos joutuu äestämään 18 kertaa ennen kuin on edes pesäpallon kokoisia kokkareita.

Onhan tuossa säävaraus, aina. Kuivuutta enemmän epäilen kuin sadetta, kesä kuivaa kyllä sateet nopeasti.

EFA typenkerääjä on helppo, sen voi hinkkahinkkamuokata ilman mitään henkistä estettä 30.06 asti, sitten kylvää hiukan 1-vuotista apilaa, ja alkaa päättämään 15.07, ei ole ehtinyt siihen mennessä vielä "pilaamaan" maan muokkautuvuutta. Voi kylvää jo 16.07, joka alkaa olla hyvä aika puolikääpiörapsilajikkeille.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 21.10.15 - klo:18:16
Kesannoida ajattelin "nurmen nimissä" . Joka tapauksessa riistapellon kylvöpäivä on syysrapsille liiian aikainen. Eli laitan keväällä aikaisin italoheinää, joko sängelle äestettynä, tai kylvökoneella, sitten ruiskutan rikat ja juolan kesäkuun lopussa ja alan kultivoida siinä heinäkuun loppupuolella, jos säät suosivat. Näin saan putua piilooon jo ennen kyntöä. Lautasäes on toinen vaihtoehto, sellainen talosta löytyy. Sitten kyntö juuri ennen kylvöä. Ajattelin tuosta italoheinästä mureinta vaihtoehtoa, ei semmoiseen valkoiseen lohkareeseen mitään rapsia itämään saa, jos joutuu äestämään 18 kertaa ennen kuin on edes pesäpallon kokoisia kokkareita.

Onhan tuossa säävaraus, aina. Kuivuutta enemmän epäilen kuin sadetta, kesä kuivaa kyllä sateet nopeasti.

EFA typenkerääjä on helppo, sen voi hinkkahinkkamuokata ilman mitään henkistä estettä 30.06 asti, sitten kylvää hiukan 1-vuotista apilaa, ja alkaa päättämään 15.07, ei ole ehtinyt siihen mennessä vielä "pilaamaan" maan muokkautuvuutta. Voi kylvää jo 16.07, joka alkaa olla hyvä aika puolikääpiörapsilajikkeille.

-SS-

Ehdottaisin kätevää 1-vuotista säilörehunurmea yhdellä korjuulla. :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 21.10.15 - klo:18:21
Kesannoida ajattelin "nurmen nimissä" . Joka tapauksessa riistapellon kylvöpäivä on syysrapsille liiian aikainen. Eli laitan keväällä aikaisin italoheinää, joko sängelle äestettynä, tai kylvökoneella, sitten ruiskutan rikat ja juolan kesäkuun lopussa ja alan kultivoida siinä heinäkuun loppupuolella, jos säät suosivat. Näin saan putua piilooon jo ennen kyntöä. Lautasäes on toinen vaihtoehto, sellainen talosta löytyy. Sitten kyntö juuri ennen kylvöä. Ajattelin tuosta italoheinästä mureinta vaihtoehtoa, ei semmoiseen valkoiseen lohkareeseen mitään rapsia itämään saa, jos joutuu äestämään 18 kertaa ennen kuin on edes pesäpallon kokoisia kokkareita.

Onhan tuossa säävaraus, aina. Kuivuutta enemmän epäilen kuin sadetta, kesä kuivaa kyllä sateet nopeasti.

EFA typenkerääjä on helppo, sen voi hinkkahinkkamuokata ilman mitään henkistä estettä 30.06 asti, sitten kylvää hiukan 1-vuotista apilaa, ja alkaa päättämään 15.07, ei ole ehtinyt siihen mennessä vielä "pilaamaan" maan muokkautuvuutta. Voi kylvää jo 16.07, joka alkaa olla hyvä aika puolikääpiörapsilajikkeille.

-SS-

Ehdottaisin kätevää 1-vuotista säilörehunurmea yhdellä korjuulla. :)

Viherlannoitusnurmesta saa viiskymppiä enempi tukia, ja saa myös päättää syyskylvöiseen kasviin, silloin kun tarvitsee. Syysrapsia saa nykyään luvan kanssa lannoittaa syksyllä melkein tuplasti enempi kuin syysvehnää.

Verrattuna säilörehunurmeen, apilaa pitää lisätä kylvöseokseen 20%, laitoin 5 kg, muuta oli 15 kg. Itsellä italianrai valtasi kasvutilan heti 1. niiton jälkeen, apilat jäivät soittelemaan toista viulua.

Syysrapsilla ei liene tarpeen ketkuilla lannoitteiden säästämisen kanssa, se on kova imemään maasta ravinteita muutenkin.

http://www.svenskraps.se/se/index.asp

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 21.10.15 - klo:18:28
Kesannoida ajattelin "nurmen nimissä" . Joka tapauksessa riistapellon kylvöpäivä on syysrapsille liiian aikainen. Eli laitan keväällä aikaisin italoheinää, joko sängelle äestettynä, tai kylvökoneella, sitten ruiskutan rikat ja juolan kesäkuun lopussa ja alan kultivoida siinä heinäkuun loppupuolella, jos säät suosivat. Näin saan putua piilooon jo ennen kyntöä. Lautasäes on toinen vaihtoehto, sellainen talosta löytyy. Sitten kyntö juuri ennen kylvöä. Ajattelin tuosta italoheinästä mureinta vaihtoehtoa, ei semmoiseen valkoiseen lohkareeseen mitään rapsia itämään saa, jos joutuu äestämään 18 kertaa ennen kuin on edes pesäpallon kokoisia kokkareita.

Onhan tuossa säävaraus, aina. Kuivuutta enemmän epäilen kuin sadetta, kesä kuivaa kyllä sateet nopeasti.

EFA typenkerääjä on helppo, sen voi hinkkahinkkamuokata ilman mitään henkistä estettä 30.06 asti, sitten kylvää hiukan 1-vuotista apilaa, ja alkaa päättämään 15.07, ei ole ehtinyt siihen mennessä vielä "pilaamaan" maan muokkautuvuutta. Voi kylvää jo 16.07, joka alkaa olla hyvä aika puolikääpiörapsilajikkeille.

-SS-

Ehdottaisin kätevää 1-vuotista säilörehunurmea yhdellä korjuulla. :)

Viherlannoitusnurmesta saa viiskymppiä enempi tukia, ja saa myös päättää syyskylvöiseen kasviin, silloin kun tarvitsee. Syysrapsia saa nykyään luvan kanssa lannoittaa syksyllä melkein tuplasti enempi kuin syysvehnää.

Verrattuna säilörehunurmeen, apilaa pitää lisätä kylvöseokseen 20%, laitoin 5 kg, muuta oli 15 kg. Itsellä italianrai valtasi kasvutilan heti 1. niiton jälkeen, apilat jäivät soittelemaan toista viulua.

Syysrapsilla ei liene tarpeen ketkuilla lannoitteiden säästämisen kanssa, se on kova imemään maasta ravinteita muutenkin.

http://www.svenskraps.se/se/index.asp

-SS-
Saako VLN:ää lannottaa?????
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Make - 21.10.15 - klo:19:14
Kesannoida ajattelin "nurmen nimissä" . Joka tapauksessa riistapellon kylvöpäivä on syysrapsille liiian aikainen. Eli laitan keväällä aikaisin italoheinää, joko sängelle äestettynä, tai kylvökoneella, sitten ruiskutan rikat ja juolan kesäkuun lopussa ja alan kultivoida siinä heinäkuun loppupuolella, jos säät suosivat. Näin saan putua piilooon jo ennen kyntöä. Lautasäes on toinen vaihtoehto, sellainen talosta löytyy. Sitten kyntö juuri ennen kylvöä. Ajattelin tuosta italoheinästä mureinta vaihtoehtoa, ei semmoiseen valkoiseen lohkareeseen mitään rapsia itämään saa, jos joutuu äestämään 18 kertaa ennen kuin on edes pesäpallon kokoisia kokkareita.

Onhan tuossa säävaraus, aina. Kuivuutta enemmän epäilen kuin sadetta, kesä kuivaa kyllä sateet nopeasti.

EFA typenkerääjä on helppo, sen voi hinkkahinkkamuokata ilman mitään henkistä estettä 30.06 asti, sitten kylvää hiukan 1-vuotista apilaa, ja alkaa päättämään 15.07, ei ole ehtinyt siihen mennessä vielä "pilaamaan" maan muokkautuvuutta. Voi kylvää jo 16.07, joka alkaa olla hyvä aika puolikääpiörapsilajikkeille.

-SS-

Ehdottaisin kätevää 1-vuotista säilörehunurmea yhdellä korjuulla. :)

Viherlannoitusnurmesta saa viiskymppiä enempi tukia, ja saa myös päättää syyskylvöiseen kasviin, silloin kun tarvitsee. Syysrapsia saa nykyään luvan kanssa lannoittaa syksyllä melkein tuplasti enempi kuin syysvehnää.

Verrattuna säilörehunurmeen, apilaa pitää lisätä kylvöseokseen 20%, laitoin 5 kg, muuta oli 15 kg. Itsellä italianrai valtasi kasvutilan heti 1. niiton jälkeen, apilat jäivät soittelemaan toista viulua.

Syysrapsilla ei liene tarpeen ketkuilla lannoitteiden säästämisen kanssa, se on kova imemään maasta ravinteita muutenkin.

http://www.svenskraps.se/se/index.asp

-SS-
Riippuu kasvipeitteisyyden määrästä kumpi kannattaa. SR alalle saa kasvipeitteisyyskorvauksen, VLN ei saa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 21.10.15 - klo:19:19
Kesannoida ajattelin "nurmen nimissä" . Joka tapauksessa riistapellon kylvöpäivä on syysrapsille liiian aikainen. Eli laitan keväällä aikaisin italoheinää, joko sängelle äestettynä, tai kylvökoneella, sitten ruiskutan rikat ja juolan kesäkuun lopussa ja alan kultivoida siinä heinäkuun loppupuolella, jos säät suosivat. Näin saan putua piilooon jo ennen kyntöä. Lautasäes on toinen vaihtoehto, sellainen talosta löytyy. Sitten kyntö juuri ennen kylvöä. Ajattelin tuosta italoheinästä mureinta vaihtoehtoa, ei semmoiseen valkoiseen lohkareeseen mitään rapsia itämään saa, jos joutuu äestämään 18 kertaa ennen kuin on edes pesäpallon kokoisia kokkareita.

Onhan tuossa säävaraus, aina. Kuivuutta enemmän epäilen kuin sadetta, kesä kuivaa kyllä sateet nopeasti.

EFA typenkerääjä on helppo, sen voi hinkkahinkkamuokata ilman mitään henkistä estettä 30.06 asti, sitten kylvää hiukan 1-vuotista apilaa, ja alkaa päättämään 15.07, ei ole ehtinyt siihen mennessä vielä "pilaamaan" maan muokkautuvuutta. Voi kylvää jo 16.07, joka alkaa olla hyvä aika puolikääpiörapsilajikkeille.

-SS-

Ehdottaisin kätevää 1-vuotista säilörehunurmea yhdellä korjuulla. :)

Viherlannoitusnurmesta saa viiskymppiä enempi tukia, ja saa myös päättää syyskylvöiseen kasviin, silloin kun tarvitsee. Syysrapsia saa nykyään luvan kanssa lannoittaa syksyllä melkein tuplasti enempi kuin syysvehnää.

Verrattuna säilörehunurmeen, apilaa pitää lisätä kylvöseokseen 20%, laitoin 5 kg, muuta oli 15 kg. Itsellä italianrai valtasi kasvutilan heti 1. niiton jälkeen, apilat jäivät soittelemaan toista viulua.

Syysrapsilla ei liene tarpeen ketkuilla lannoitteiden säästämisen kanssa, se on kova imemään maasta ravinteita muutenkin.

http://www.svenskraps.se/se/index.asp

-SS-
Riippuu kasvipeitteisyyden määrästä kumpi kannattaa. SR alalle saa kasvipeitteisyyskorvauksen, VLN ei saa.

LANNOTUS...HALOO!!...VINK VINK... ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 21.10.15 - klo:19:22
Hetkinen, hetkinen. Eikös SR-nurmessa ole parempi tuki kuin on VL-nurmessa?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 21.10.15 - klo:19:24
Hetkinen, hetkinen. Eikös SR-nurmessa ole parempi tuki kuin on VL-nurmessa?

SR-nurmi on kaikin puolin parempi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 21.10.15 - klo:19:48
Hetkinen, hetkinen. Eikös SR-nurmessa ole parempi tuki kuin on VL-nurmessa?

RTK on, viherlannoituksessa ei. Mutta viherlannoituksessa tulee se toimenpiteen tuki kompensoimaan. Viherlannoitusnurmi ei saa talvipeitteisyyden rahaa, vaikka lisääkin prosenttia. Mutta tässä syyskylvöisten tilanteessa se on parempi kuin kesanto, joka vaikuttaa vielä seuraavana talvenakin, vaikka olisi kylvetty syysvilja.

Luomussa SR-nurmi on parempi. Tavan viljelyssä plus miinus nolla. Säilörehunurmen lannoitteiden käyttö jollekin muulle palstalle on on avustuspetos ja asiakirjaväärennös, eli emme keskustele siitä nyt ollenkaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 21.10.15 - klo:19:49
Hetkinen, hetkinen. Eikös SR-nurmessa ole parempi tuki kuin on VL-nurmessa?

RTK on, viherlannoituksessa ei. Mutta viherlannoituksessa tulee se toimenpiteen tuki kompensoimaan. Viherlannoitusnurmi ei saa talvipeitteisyyden rahaa, vaikka lisääkin prosenttia. Mutta tässä syyskylvöisten tilanteessa se on parempi kuin kesanto, joka vaikuttaa vielä seuraavana talvenakin, vaikka olisi kylvetty syysvilja.

Luomussa SR-nurmi on parempi. Tavan viljelyssä plus miinus nolla. Säilörehunurmen lannoitteiden käyttö jollekin muulle palstalle on on avustuspetos ja asiakirjaväärennös, eli emme keskustele siitä nyt ollenkaan.

-SS-

 ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 22.10.15 - klo:02:14

On siellä kyllä kummalliset maat, sitä ei voi pohojalaanen käsittää  ;D

Näkyy, ettei meillä ole yhteisiä havaintoja, jotta voitaisiin edes keskustella ilmiöstä ? Tästä varmaan johtuu kyvyttömyys esimerkiksi nähdä kevään piensiemenkylvösten -minkä tahansa- vaikeita aikoja touko-kesäkuun kuivan kauden yli.

-SS-

Eiko tollasta ihmesavikkoa voi parantaa esim. sekoittamalla turvetta ta muuta eloperäistä sekaan? Ai niin, mistäs siellä turvetta löytyis  ::)
Mites saneerauskasvit  ???

Vuodelta 2006 aikaisen kylvön sankaruus ei tuottanutkaan tulosta (Murtola Foorum, Salon alue):

"Aivan kiville.  >:( Kylvin toukokuun alkupäivinä ja aika matalaan, iti hyvin mutta sitten ilmat kylmeni ja olipa hallayökin, vettä satoi toukokuun lopulla kymmeniä millejä. Siihen jämähti, ei kehittynyt miksikään vaan suurin osa taimista ruskettui ja kuoli pystyyn. Sieltä täältä lähti kukkavarsi kasvamaan. Kasvusto harvaa ja matalaa, onpa kaljujakin paikkoja. Maa on niin kuivaa että on halkeillut kauttaaltaan neliön mallisiksi laatoiksi.

Ens vuonna kylvän vasta toukokuun viimeisellä viikolla, tuli mitä tuli. Ja viljasyvyyteen.
"

- Erittäin tuttu näkymä monena kuivana keväänä, ja sitten niitä kuoretus-ukkoskuuroja tulee.
- Kirjoittaja oli oppinut saman, mitä Svensk Raps pitää ohjenuorana: läåhelle viljan syvyyttä, oras ei jaksa ilman vettä.
- Aika harva Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan asukki ei ole tullut ajatelleeksi, että hallat vierailevat juurikin Etelä-Suomessa alkukesänä,
  koska yöt ovat pitempiä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 22.10.15 - klo:07:00

- Aika harva Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan asukki ei ole tullut ajatelleeksi, että hallat vierailevat juurikin Etelä-Suomessa alkukesänä,
  koska yöt ovat pitempiä.

-SS-

Eikös se mee näin: "Alavilla mailla hallanvaara"
Täällä pohojammaalla nuota alavia maita riittää  ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 07.11.15 - klo:00:27
Lämpimät kesät alkavat kutsua Saksan ja Britteinsaarten alueella esiintyvää syysrapsinviljelyä uhkaavaa  TuYV - virustautia. Se tulkitaan usein stressin, kuivuuden, ravinnepuutteiden hivenpuutosten aiheuttamaksi. Satotappio potentiaaliin nähden 1 - 1,5 tonnia.

Eli on hyvin paljon analoginen syysvehnien kääpiökasvuisuusviruksen kanssa. Syysrapsilla vektorina toimii kirva, syysvehnän viruksella viirukaskas.

Eli kirvantorjunta on olennainen osa tulevaisuuden syysrapsinviljelyä.

Tämä sitten ei nimenomaan koske viileämpää Pohjanmaata, ei huolta. Eipä jotain Forssan tasalta pohjoiseen kukaan koskaan tainnut nähdä syysvehnissäkään kääpiökasvuisuusvirustautia.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 07.11.15 - klo:22:59
Joo, nyt on tämän vuoden osalta tilanne se, että rapsia tuli 738kg/ha.

MTT tiedote 11/89 sisältää rautaisannoksen mm. Mietoisten koeaseman rypsi- ja rapsikokeista. Siellä on muokkauskokeita, joissa 6 cm kylvösyvyys oli antanut lähes saman sadon kuin 3 cm pintaankylvö. Tämä tulos on linjassa viimevuotisen Svensk Raps - julkaisun tiedon kanssa, kuivuuden vallitessa piti syventää viljan syvyyteen, jopa syvemmälle.

Mietoisissa oli kylvöaikakokeita, joissa toukokuun kylvöikkunassa toinen ja kolmas viikko antoi parhaan tuloksen, 1. viikko yllättävästi lähes huonoimman tuloksen, kesäkuun alkukin oli parempi, jos kosteutta riitti. Kirppoja ruiskutettiin kolmekin kertaa.

Kylvömäärää käytettiin 4 .. 16 kg/ha , joista 12 kg antoi kaiketi parhaan tuloksen, mutta erot pieniä.

Mutta yksi tulos jäi mieleen: 4 vuoden koekierrolla 2 kertaa saivat 2 tonnia/ha , kerran 1500 kg ja kerran kylmikset.  ;D. Eli nyt sitten kahta kolikkoa heittämällä voin jännätä, mihin noista neljästä tyypillisestä eka kerta osuu ?

Kuorettuma ja kuivuus näyttivät olevan täysien nollasatojen pohjalla. Kuorettumaäestää ei kannattanut, uusintakylvös tuotti usein tuplasadon, jos oli tullut sade 1. kylvöksen päälle.

Eli tuurista melkoisesti homma kiinni, ja Pohjanmaalla hikevillä mailla koeasemilla saivat jo 70 - luvulla kevätrypsistä 2,5 tonnia, kevätrapsista lähes kolme tonnia, eikä tarvinnut tuuria, apulantaa, eikä edes mitään ihme muokkaustakaan, kunhan jonnekin kynnökselle heitti.. (lapiorullaäkeellä näillä paremmilla maalajeilla onnistui ihan tuosta vaan kylvömuokkaus  ??? )  Tuntui hiukan siltä, että sen ajan tutkimuskin oli jo hiukan lannistumassa Varsinaisen Suomen lounaisosien ja Etelä-Uudenmaan kevätöljykasvinviljelyn mielekkyyden osalta.

Lannoituksen osalta juurikin havaittiin se, että jos tavoite ja toteuma on vain 1200-1500 kg/ha, ei lannoitusta tarvita juurikaan, 20-40 kg N riittää mainiosti. Ja sehän tulee Pohjanmaalla valmiiksi mineralisoituvana niissä maissa. Koekerranteet olivat 0..200 kg/ha N. heikointa bisnestä nyt selvästikin  olisi mättää tonni Puutarhan Y ja saada 900 kg/ha  :o

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 08.11.15 - klo:07:03
Mielestäni tästä kirjoitin, että Pohjanmaalla öljykasvit toimivat tosi hyvin.

Ei ole muutenkaan mitään yllättävää. Siemenmäärä oli aika iso, edelleen olen sitä mieltä, että 7kg maksimi. Onko niin, että jos ajetaan kuuteen senttiin, niin siementäkin pitäisi laittaa vähintään 10kg. Täälläkin on kahta koulukuntaa, toiset kylvää liki viljojen kylvösyvyyttä ja toiset pariin senttiin. Jos kelit näyttävät lupaavilta(uhkaavilta?) kylvetään senttiin. Mullakin on paras rypsi kylvetty 3,5 senttiin. Syvään kylväminen on vaan niin henkisesti raskas juttu, että ei ole oikein pokkaa ollut, mutta ensi kesänä ajetaan kyllä ainakin neljään senttiin, sen lupaan... ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: JösseJänis - 08.11.15 - klo:12:15
Eilen kävin katsomassa, miten ohran suojaan keväällä kylvetty syysrypsi jaksaa. Matalaa on ja lehdissä paikoin punaista ja ruskeaa, mutta juuri muistuttaa porkkanaa. Edellytykset selviytyä ovat olemassa, jos ei rouste katko juuria, kuten tapahtui toissavuonna. Silloin oli tosin kasvusto harva ja kituliaampi tämänvuotiseen verrattuna. Nyt olisi varaa puolet menettääkin.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 08.11.15 - klo:15:00
Joo, nyt on tämän vuoden osalta tilanne se, että rapsia tuli 738kg/ha.

MTT tiedote 11/89 sisältää rautaisannoksen mm. Mietoisten koeaseman rypsi- ja rapsikokeista. Siellä on muokkauskokeita, joissa 6 cm kylvösyvyys oli antanut lähes saman sadon kuin 3 cm pintaankylvö. Tämä tulos on linjassa viimevuotisen Svensk Raps - julkaisun tiedon kanssa, kuivuuden vallitessa piti syventää viljan syvyyteen, jopa syvemmälle.

Mietoisissa oli kylvöaikakokeita, joissa toukokuun kylvöikkunassa toinen ja kolmas viikko antoi parhaan tuloksen, 1. viikko yllättävästi lähes huonoimman tuloksen, kesäkuun alkukin oli parempi, jos kosteutta riitti. Kirppoja ruiskutettiin kolmekin kertaa.

Kylvömäärää käytettiin 4 .. 16 kg/ha , joista 12 kg antoi kaiketi parhaan tuloksen, mutta erot pieniä.

Mutta yksi tulos jäi mieleen: 4 vuoden koekierrolla 2 kertaa saivat 2 tonnia/ha , kerran 1500 kg ja kerran kylmikset.  ;D. Eli nyt sitten kahta kolikkoa heittämällä voin jännätä, mihin noista neljästä tyypillisestä eka kerta osuu ?

Kuorettuma ja kuivuus näyttivät olevan täysien nollasatojen pohjalla. Kuorettumaäestää ei kannattanut, uusintakylvös tuotti usein tuplasadon, jos oli tullut sade 1. kylvöksen päälle.

Eli tuurista melkoisesti homma kiinni, ja Pohjanmaalla hikevillä mailla koeasemilla saivat jo 70 - luvulla kevätrypsistä 2,5 tonnia, kevätrapsista lähes kolme tonnia, eikä tarvinnut tuuria, apulantaa, eikä edes mitään ihme muokkaustakaan, kunhan jonnekin kynnökselle heitti.. (lapiorullaäkeellä näillä paremmilla maalajeilla onnistui ihan tuosta vaan kylvömuokkaus  ??? )  Tuntui hiukan siltä, että sen ajan tutkimuskin oli jo hiukan lannistumassa Varsinaisen Suomen lounaisosien ja Etelä-Uudenmaan kevätöljykasvinviljelyn mielekkyyden osalta.

Lannoituksen osalta juurikin havaittiin se, että jos tavoite ja toteuma on vain 1200-1500 kg/ha, ei lannoitusta tarvita juurikaan, 20-40 kg N riittää mainiosti. Ja sehän tulee Pohjanmaalla valmiiksi mineralisoituvana niissä maissa. Koekerranteet olivat 0..200 kg/ha N. heikointa bisnestä nyt selvästikin  olisi mättää tonni Puutarhan Y ja saada 900 kg/ha  :o

-SS-

On kyllä mielenkiintoista ens vuonna nähdä, miten saat rypsinsiemenet siellä savipalleroitten joukossa itämään  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 08.11.15 - klo:15:28
Mielestäni tästä kirjoitin, että Pohjanmaalla öljykasvit toimivat tosi hyvin.

Ei ole muutenkaan mitään yllättävää. Siemenmäärä oli aika iso, edelleen olen sitä mieltä, että 7kg maksimi. Onko niin, että jos ajetaan kuuteen senttiin, niin siementäkin pitäisi laittaa vähintään 10kg. Täälläkin on kahta koulukuntaa, toiset kylvää liki viljojen kylvösyvyyttä ja toiset pariin senttiin. Jos kelit näyttävät lupaavilta(uhkaavilta?) kylvetään senttiin. Mullakin on paras rypsi kylvetty 3,5 senttiin. Syvään kylväminen on vaan niin henkisesti raskas juttu, että ei ole oikein pokkaa ollut, mutta ensi kesänä ajetaan kyllä ainakin neljään senttiin, sen lupaan... ;D

niin että syvemmälle kun kylvetään niin jo lähtökohtaisesti joka toinen jää sinne maan alle?

ite oon nyt savella onnistunu siemenmäärällä 5-6 kg/ha ja siitäkin voi hikeville maille pudottaa selvästi. esim. tänä vuonna jouduin semmoseen sadeikkunaan kylvämään 5.5. että kuorettumavaara oli huomattava. siksi laitoin tonkin verran. pudotan alle viiteen kiloon kun tulee paremmalla maalle.

ensi vuonna kylvän ympäri isommalla määrällä ja vaihtelen siemenmäärää hieman paikan/kylvöolosuhteiden mukaan. kylvettävillä lohkoilla on muhevaa hietapaikkaa, sinne 4 kg ja tiukempiin paikkoihin enemmän. tuholaiset kurittaa yleensä reunoja enempi ja päistekylvö valmiin päällä lisää kuorettumaa. siksi ympärikylväissä isompi siemenmäärä.

jos lupaa sadetta niin jätän mieluusti kylvön sen jälkeen. tasausäestys ennen sitä ja ehkä lanta+kylvömuokkauskin. sitten sateen jälkeen matalaan kylvö heti kun pääsee. sade tasaa kylvökerroksen kosteuden. toki jos tulee 40 mm niin sitten kestää kuivuakin. kuitenkin huomattavasti vähemmän aikaa kuin viljan kylvöön.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 08.11.15 - klo:17:11
niin että syvemmälle kun kylvetään niin jo lähtökohtaisesti joka toinen jää sinne maan alle?

Tämä on juuri se idea, aikaisissa ja syvissä kylvöissä isompi siemenmäärä, sitten on  ainakin jotakin kuivana keväänä odotettavissa. Iso siemenmäärä ei auta matalassa kylvössä, jos kuiva vyöhyke painuu rypsin siemenen alle nopeasti. Sellaista Köylijärvi oli todennut, että kuivan vyöhykkeen alaspäin painuminen kuivattaa itäneen verson. Meillä viljanoraissakin on tätä tapahtunut, päivänrinteissä.

Sitten se kevätöljykasvin orastuminen: maan lämmön mittaaminen lienee tarpeen; itäminen tapahtuu +5  asteessa, mutta verson nopea kasvu mahdollistuu vasta +15 asteessa. Eli viileällä säällä voi orastuminen kestää 10-13 päivää, kun lämpimässä vain 3 päivää. Sääennusteiden tutkiminen ja lämpötilakäyrän tarkkailu, liikenisiköhän itseltä semmoinen lämpötilaloggeri tuonne pellolle ensi kevääksi ? Näkisi vähän, miten se ilman lämpötila, aurinkoisuus, tuulet, vaikuttavat  maan lämpötilaan. Suurin riski itsellä onkin lähteä huhtikuun puolessa välissä sinne kylvämään, kun sehän useimpina vuosina onkin mahdollista, paitsi viime keväänä maaliskuulla, mutta jätin sattumoisin sen urheilun väliin, ihan muiden henkilökohtaisten aikataulujen paineessa, ja loppu tiedetäänkin; hätäily oli aivan turhaa, koska hienot viljakasvustot tulivat viljallekin toukokuun loppuun kylvettyinä.

Rypsin kylvösiemenmäärän pikasäätö olisi mainio, nyt pitänee kylvää saviset töyräs-paikat eri kylvömäärällä ja alhaalla ojatasanteella sitten pienentää kylvötiheyttä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 08.11.15 - klo:17:25
Mielestäni tästä kirjoitin, että Pohjanmaalla öljykasvit toimivat tosi hyvin.

Ei ole muutenkaan mitään yllättävää. Siemenmäärä oli aika iso, edelleen olen sitä mieltä, että 7kg maksimi. Onko niin, että jos ajetaan kuuteen senttiin, niin siementäkin pitäisi laittaa vähintään 10kg. Täälläkin on kahta koulukuntaa, toiset kylvää liki viljojen kylvösyvyyttä ja toiset pariin senttiin. Jos kelit näyttävät lupaavilta(uhkaavilta?) kylvetään senttiin. Mullakin on paras rypsi kylvetty 3,5 senttiin. Syvään kylväminen on vaan niin henkisesti raskas juttu, että ei ole oikein pokkaa ollut, mutta ensi kesänä ajetaan kyllä ainakin neljään senttiin, sen lupaan... ;D

Joo ei tuolla töyräässä normikeväänä 4 sentissä ole mitään kosteaa, enää maaliskuullakaan, vaikka kuinka olisi tasausäestetty. Nuo syksyn pahnavellit voivatkin olla eri asia, mutta ei nyt vielä ole koneita tehdä sitä. Muuten, hienosti nuo kevytmuokatut näkyivät olevan tämän päivän sateissa vesijärviä. Kynnöksillä ei näkynyt vettä ei edes kiiltoa. Ehkä nämä pahnavellit pidättävät kevääksi enemmän vettä, ja olisi turvallisempi lähteä piensiemeniä koittamaan.

Toinen asia, mikä on muuttunut onnistumisen yhtälössä, raskaat jyräkylvökoneet, kun 4-6 tonnia rullailee siemenen päältä jyräpyörillä, saa siemen kunnon kontaktin maahan. Ehkäpä jää liika hötöksi, kun menee noiden pikkukoneiden kanssa kylvöille. Jyräpyörävaikutus havaittiin MTT raportissakin. Noista sivupyöräkoneen jyräpyöristä nyt ole mihinkään, pomppivat vaan kokkareiden päällä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 08.11.15 - klo:17:27
aina vaan niitä mouhoja riittää huhtikuun viimisellä viikolla kun yöllä on pakkasta että päivä keväällä on viikko syksyllä ja raosi ei valmistu jollet heti kylvä. mun mielestä viikko keväällä on päivä syksyllä kun se alkukehitys on niin täysin lämpötilasta kiinni.

tottakai on eduksi saada rapsi jo itämään ja ehkä päällekin ennen kuin se lämpö alkaa ni on sitten heti valmiina pökkäämään mut pahimmassa tapauksessa aikainen kylväjä ajaa kolme kertaa kirpat, päälle ehtii pikkasen toistakymmentä tainta ja uusintakylvö samaan aikaan kun rauhallisempi kylvää vasta ensimmäistä kertaa.

nopea alkukehitys auttaa melkosesti kirpan torjunnassa. jos kasvu on nopeampaa kuin mitä elukat syö niin ei syönnillä ole niin kauheaa merkitystä. tosi vähällä on päässy kirppojen torjunnassa viime vuosina. tänä vuonna ajoin kuoriaistenkin vain kertaalleen, targa superin kanssa. pyretroidi ja hiven jäi ajamatta kun ötököitä ei enää ollut liiaksi ja sitten alkoi kukinta.

tarvii kovempien savien rapsikylvössä kyllä pitää tuo neuvo mielessä. kyl siinä niin voi ruutikeväänä käydä, että itämiskosteus kyllä löytyy parista sentistä mutta puhtii loppuu parin viikon päästä kun kosteus on viidessä sentissä ja tuuli puhaltanut kosteuden pinnasta ja pilvet taivaalta. senttikin on ratkaiseva ero kylvösyvyydessä kunhan kansi on leikattu ajoissa kiinni.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 08.11.15 - klo:17:29
Mielestäni tästä kirjoitin, että Pohjanmaalla öljykasvit toimivat tosi hyvin.

Ei ole muutenkaan mitään yllättävää. Siemenmäärä oli aika iso, edelleen olen sitä mieltä, että 7kg maksimi. Onko niin, että jos ajetaan kuuteen senttiin, niin siementäkin pitäisi laittaa vähintään 10kg. Täälläkin on kahta koulukuntaa, toiset kylvää liki viljojen kylvösyvyyttä ja toiset pariin senttiin. Jos kelit näyttävät lupaavilta(uhkaavilta?) kylvetään senttiin. Mullakin on paras rypsi kylvetty 3,5 senttiin. Syvään kylväminen on vaan niin henkisesti raskas juttu, että ei ole oikein pokkaa ollut, mutta ensi kesänä ajetaan kyllä ainakin neljään senttiin, sen lupaan... ;D

Joo ei tuolla töyräässä normikeväänä 4 sentissä ole mitään kosteaa, enää maaliskuullakaan, vaikka kuinka olisi tasausäestetty. Nuo syksyn pahnavellit voivatkin olla eri asia, mutta ei nyt vielä ole koneita tehdä sitä. Muuten, hienosti nuo kevytmuokatut näkyivät olevan tämän päivän sateissa vesijärviä. Kynnöksillä ei näkynyt vettä ei edes kiiltoa. Ehkä nämä pahnavellit pidättävät kevääksi enemmän vettä, ja olisi turvallisempi lähteä piensiemeniä koittamaan.

Toinen asia, mikä on muuttunut onnistumisen yhtälössä, raskaat jyräkylvökoneet, kun 4-6 tonnia rullailee siemenen päältä jyräpyörillä, saa siemen kunnon kontaktin maahan. Ehkäpä jää liika hötöksi, kun menee noiden pikkukoneiden kanssa kylvöille. Jyräpyörävaikutus havaittiin MTT raportissakin. Noista sivupyöräkoneen jyräpyöristä nyt ole mihinkään, pomppivat vaan kokkareiden päällä.

-SS-

kyl itekin koen saavani helpommin tasaisen itämispohjan kultivoituun/lautasmuokattuun mut silti kyntelin rapsille tulevat lohkot. rapsi nauttii pehmeästä pintamaasta että juuret lähtis alaspäin. pintajuurisuus on pahasta. ja kun jätän rapsin sängen kasvipeitteiseksi/keväiseen lautasmuokkaukseen niin on hyvä olla kyntövuosi alla vesitalouden vuoksi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 08.11.15 - klo:17:34
aina vaan niitä mouhoja riittää huhtikuun viimisellä viikolla kun yöllä on pakkasta että päivä keväällä on viikko syksyllä

SKN ?   ;D ;D

pahimmassa tapauksessa aikainen kylväjä ajaa kolme kertaa kirpat, päälle ehtii pikkasen toistakymmentä tainta ja uusintakylvö samaan aikaan kun rauhallisempi kylvää vasta ensimmäistä kertaa.

No Mietoisissa juurikin aikainen kylvö, kaikki tehty, ja kuorettuman torjunta, 800 kg/ha, uusintakylvö 4 viikkoa ensimmäisestä kylvöstä 1800 kg/ha

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 08.11.15 - klo:18:37
Eilen kävin katsomassa, miten ohran suojaan keväällä kylvetty syysrypsi jaksaa. Matalaa on ja lehdissä paikoin punaista ja ruskeaa, mutta juuri muistuttaa porkkanaa. Edellytykset selviytyä ovat olemassa, jos ei rouste katko juuria, kuten tapahtui toissavuonna. Silloin oli tosin kasvusto harva ja kituliaampi tämänvuotiseen verrattuna. Nyt olisi varaa puolet menettääkin.

Oliko ohran kevätkylvötiheys mikä, ja lannoitus, voimaperäinen vai minimi ? Lyhytkasvuinen 2-tahoinen ? Korjattiinko oljet vai silputtiinko tehosilppurilla. Menikö rypsi ohran kylvövaiheessa vai pintaankylvämällä rikkaruiskutusten jälkeen ?

Tuosta tyylistä menettää ainakin kerääjäkasvituen, 300 kg rypsiä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ht - 08.11.15 - klo:20:36
pahimmassa tapauksessa aikainen kylväjä ajaa kolme kertaa kirpat, päälle ehtii pikkasen toistakymmentä tainta ja uusintakylvö samaan aikaan kun rauhallisempi kylvää vasta ensimmäistä kertaa.

nopea alkukehitys auttaa melkosesti kirpan torjunnassa. jos kasvu on nopeampaa kuin mitä elukat syö niin ei syönnillä ole niin kauheaa merkitystä. tosi vähällä on päässy kirppojen torjunnassa viime vuosina.

Asiaa. :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: V.viljelijä - 09.11.15 - klo:19:40
pahimmassa tapauksessa aikainen kylväjä ajaa kolme kertaa kirpat, päälle ehtii pikkasen toistakymmentä tainta ja uusintakylvö samaan aikaan kun rauhallisempi kylvää vasta ensimmäistä kertaa.

nopea alkukehitys auttaa melkosesti kirpan torjunnassa. jos kasvu on nopeampaa kuin mitä elukat syö niin ei syönnillä ole niin kauheaa merkitystä. tosi vähällä on päässy kirppojen torjunnassa viime vuosina.

Asiaa. :)

Niin on.

Tupla ässältä kysyisin että eikö siellä myöhemmin sada ollenkaan kun tuskailet sen saven kanssa jossa ei idä mikään jos ei huhtikuulla kylvä?
Mä sanoisin että tuollaisella maalla odotetaan rypsin kanssa niin kauan kunnes sataa vaikka sitten juhannukseen asti, silloin ainakin viimeistään sataa. Sitten rikotaan pinta matalaan äestämällä, kylvetään ja jyrätään. Muutaman päivän kuluttua saat ihastella kasvun ihmettä. Noin etelässä rypsi normaalivuonna ehtis jopa juhannukselta, senhän sais puida jo lokakuun alussa kun on vielä hyvät kelit.  ;D
Tänä vuonna huomasin erikoisen asian rypsistä: Se ei vaatinut juurikaan pitempää kasvuaikaa vaikka oli kylmä kesä. 90 kasvu pv ohra vaati 120 pv ja 6.6 kylvetty rypsi saman 120 pv.  ::)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 09.11.15 - klo:21:15
jos kylväisin rypsiä tekisin juuri noin. odottaisin sen ensimmäisen sateen yli, maa ehkä valmiiksi muokattuna ainakin paskotettuna. ei se nyt ihan juhannukseen saa mennä eikä menekään kyl toukokuussa se 15 mm sentään tulee.

rapsilla ei vitti kylvöä lykätä huvikseen toukokuun loppuun. mulla on yks kaveri ku kylvi 30.5. tänä vuonna. kysyn mielenkiinnosta miten kävi lehtivihreiden. pois kuitenkin sai jakun miettii lämpösummaa kesältä niin ei kauheeta paniikkia kannata ottaa jos vaiks 15 päivään toukokuuta venyis rapsinkin kylvö.

ennen kun kylvin enempi rypsiä ni laitoin aina vehnän siihen syyskuulla. nyt laitan syysvehnät huonommille esikasveille, lähinnä ohran päälle jos hernettä ei ole. rapsin sänki jää tukia keräämään talveksi ja antaa ohralle/vehnälle keväälläkin melkosen esikasviarvon.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Ärrpää - 09.11.15 - klo:21:33
pahimmassa tapauksessa aikainen kylväjä ajaa kolme kertaa kirpat, päälle ehtii pikkasen toistakymmentä tainta ja uusintakylvö samaan aikaan kun rauhallisempi kylvää vasta ensimmäistä kertaa.

nopea alkukehitys auttaa melkosesti kirpan torjunnassa. jos kasvu on nopeampaa kuin mitä elukat syö niin ei syönnillä ole niin kauheaa merkitystä. tosi vähällä on päässy kirppojen torjunnassa viime vuosina.

Asiaa. :)

Niin on.

Tupla ässältä kysyisin että eikö siellä myöhemmin sada ollenkaan kun tuskailet sen saven kanssa jossa ei idä mikään jos ei huhtikuulla kylvä?
Mä sanoisin että tuollaisella maalla odotetaan rypsin kanssa niin kauan kunnes sataa vaikka sitten juhannukseen asti, silloin ainakin viimeistään sataa. Sitten rikotaan pinta matalaan äestämällä, kylvetään ja jyrätään. Muutaman päivän kuluttua saat ihastella kasvun ihmettä. Noin etelässä rypsi normaalivuonna ehtis jopa juhannukselta, senhän sais puida jo lokakuun alussa kun on vielä hyvät kelit.  ;D
Tänä vuonna huomasin erikoisen asian rypsistä: Se ei vaatinut juurikaan pitempää kasvuaikaa vaikka oli kylmä kesä. 90 kasvu pv ohra vaati 120 pv ja 6.6 kylvetty rypsi saman 120 pv.  ::)

 Savikat ei tarvii kalenterista kasvupäiviä, lämpösummaa tai sitten pakkasta lehtivihreen nujertamiseen. Reilusti kakendaalia, kultivaattorilla kahteenkymmeneen senttiin ja kylvö senttiin, kukkamulti rules...tänä vuonna tuli kolme tonnia, jokaiselta hehtaarilta...yhteensä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 09.11.15 - klo:22:21
Tupla ässältä kysyisin että eikö siellä myöhemmin sada ollenkaan kun tuskailet sen saven kanssa jossa ei idä mikään jos ei huhtikuulla kylvä?

Useimpina toukokuina ei sada, jos sataa, niin ripsauttaa vaaksan paksuisen kuivan tuhkan pintaan sentin kostean kerroksen. Maata kun potkii, nin pöllähtää. Tätä kuivaa kautta kestää helposti juhannukseen asti. Sitten heinäkuulla voi tulla reippastikin, nin että mäet sortuvat ja tulvat iskevät. Syksyä kohti sateisuus lisääntyy, ja marras-tammikuussa sataa vettä lähes päivittäin, jollei, niin tihkua.

Ei valmistumisen takia ole meillä päin todellakaan kiirettä. Kylvin Elmeri ohran toukokuun lopussa, puin alle 17 kosteana syyskuun 13. päivä. Aikaiset touot mahdollistavat syysviljojen kylvön, siksi kiirehditään. Todellisuudessa maa on kylvökuivaa pohjamaata lukuunottamatta usein huhtikuun alussa. Jos kylvöt voisi tehdä ilmatyynyaluksella, olisi tähkällä ennen juhannusta.

Mä sanoisin että tuollaisella maalla odotetaan rypsin kanssa niin kauan kunnes sataa vaikka sitten juhannukseen asti, silloin ainakin viimeistään sataa. Sitten rikotaan pinta matalaan äestämällä, kylvetään ja jyrätään. Muutaman päivän kuluttua saat ihastella kasvun ihmettä. Noin etelässä rypsi normaalivuonna ehtis jopa juhannukselta, senhän sais puida jo lokakuun alussa kun on vielä hyvät kelit.  ;D

Tuota olen miettinyt, mutta kyllä nuo neuvojat ja sparraajat vakavasti tarjoavat mulle tuota syyskylvöistä savikkaa sijaan. Eli Ruotsin tilanne on päällä eteläisessä Suomessa, Ruotsissa ei ole kevään kosteusolot kevätöljykasveille toimineet kunnolla, syysrapsit lähes Euroopan ennätyssatoja antaneet. Taitaa olla enää 5%-10% Ruotsin öljykasvialasta kevätkylvöistä, ja vähenee.

Tänä vuonna huomasin erikoisen asian rypsistä: Se ei vaatinut juurikaan pitempää kasvuaikaa vaikka oli kylmä kesä. 90 kasvu pv ohra vaati 120 pv ja 6.6 kylvetty rypsi saman 120 pv.  ::)

Näin on, viljat kyllä veivät hiukan pitempään, mutta itse asiassa 4 viikkoa keväällä oli vain kolme viikkoa syksyllä. Meillä oli elokuu  ja syyskuu ja lokakuu noin ½ normaalista sateet. Se hyvä puoli kuivasta perusilmastosta on, että ei paljon hermostuttanut puiminen, kuivaa ja aurinkoista oli aivan riittämiin, elokuussa jopa helteistä. Lokakuun 8 asteen yöpakkaset (8 - 20.10)  heti kylvöille eivät oikein hyviä olleet, mutta itu selvisi ja vihreä oras jo pilkistää rivien kohdalla. Pakkanen ei siis tappanut itävää syysvehnää.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 09.11.15 - klo:22:34

Kannattaiskohan sun se rypsimaa nyt jo äjestää, pääsee ennemmin keväällä kylvöille  :D

No oikeesti, se sun maa varmaan pitäisi olla keväällä jo suht tasainen, että pystyt sen mahdollisimman matalaan kylvömuokata, siiten se pieni rypsinsiemen siihen muokatun pohjalle, josko se siinä saisi niistä pikku sateista imettyä edes jotain.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 09.11.15 - klo:22:40

Kannattaiskohan sun se rypsimaa nyt jo äjestää, pääsee ennemmin keväällä kylvöille  :D

No oikeesti, se sun maa varmaan pitäisi olla keväällä jo suht tasainen, että pystyt sen mahdollisimman matalaan kylvömuokata, siiten se pieni rypsinsiemen siihen muokatun pohjalle, josko se siinä saisi niistä pikku sateista imettyä edes jotain.

Kokeilinkin tasausäkeellä tuota kuivimpaa plinisavea, viilut ovat sitkeitä, vaivautuu vaan potilan terälääpän alla. Eli ei oikein toiminut. Jos olisi kyntänyt aikaisemmin, olisi voinut olla mureampaa.

Tuossa ajatellussa palstassa on sitten turpeenomaista putumultaa toinen puoli, siinä äes painuu ja kylvökone lauttaa. Siinä nyt ainakin lähtee itämään, kun lähti apilakin mukavasti. Sitten yläpäässä on kuusikko 20 m päässä eteläpuolella, eli on keväällä melko märkää, ei tule multaa keväällä vaan semmosia pallosia. Vilja kyllä itää, kun laittaa tupla-annoksen, ja sato on siinä melkein paras, on kalkkia ja fosfaattia paljon, ja kosteutta huomattavasti pitempään, onko siinä ollut joku lantakasan ainaisvarastointi joskus ammoin ? Mutta varjoisuus ja märkyys voi olla ongelma öljykasville.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 09.11.15 - klo:23:08
aina vaan niitä mouhoja riittää huhtikuun viimisellä viikolla kun yöllä on pakkasta että päivä keväällä on viikko syksyllä

SKN ?   ;D ;D

pahimmassa tapauksessa aikainen kylväjä ajaa kolme kertaa kirpat, päälle ehtii pikkasen toistakymmentä tainta ja uusintakylvö samaan aikaan kun rauhallisempi kylvää vasta ensimmäistä kertaa.

No Mietoisissa juurikin aikainen kylvö, kaikki tehty, ja kuorettuman torjunta, 800 kg/ha, uusintakylvö 4 viikkoa ensimmäisestä kylvöstä 1800 kg/ha

-SS-

Öljykasvit...... :'(

Ei mahdu kylvöikkunaan tammi-joulukuu.... ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: JösseJänis - 09.11.15 - klo:23:54
Eilen kävin katsomassa, miten ohran suojaan keväällä kylvetty syysrypsi jaksaa. Matalaa on ja lehdissä paikoin punaista ja ruskeaa, mutta juuri muistuttaa porkkanaa. Edellytykset selviytyä ovat olemassa, jos ei rouste katko juuria, kuten tapahtui toissavuonna. Silloin oli tosin kasvusto harva ja kituliaampi tämänvuotiseen verrattuna. Nyt olisi varaa puolet menettääkin.

Oliko ohran kevätkylvötiheys mikä, ja lannoitus, voimaperäinen vai minimi ? Lyhytkasvuinen 2-tahoinen ? Korjattiinko oljet vai silputtiinko tehosilppurilla. Menikö rypsi ohran kylvövaiheessa vai pintaankylvämällä rikkaruiskutusten jälkeen ?

Tuosta tyylistä menettää ainakin kerääjäkasvituen, 300 kg rypsiä.

-SS-

Mallasohra Harbinger, aivan muodollinen (3-4%) siemenmäärän pudotus. Lannoitteena Hiven Y (poikkeuksellisesti Yaran tuote) N 100 kg / ha (kun normaalisti mallasohralla 90). Pelto kynnetty ja äestetty, Largo-rypsi piensiemenlaatikosta pintaan n. 6,5 kg / ha (vähempikin riittäisi). Aina sitä jotain menettää; jos kylvää keväällä niin aikaa ja pahimmassa tapauksessa menee ensimmäiset terassikelit traktorin ohjaamossa.

Pitäähän ne keväällä lannoittaa, mutta Belaruksen levitin imee 6 t. apupaskaa ja syytää sen ulos 20 m. työleveydellä, niin ehtii siinä vielä ennen auringonlaskua olusille.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 10.11.15 - klo:00:01
Eilen kävin katsomassa, miten ohran suojaan keväällä kylvetty syysrypsi jaksaa. Matalaa on ja lehdissä paikoin punaista ja ruskeaa, mutta juuri muistuttaa porkkanaa. Edellytykset selviytyä ovat olemassa, jos ei rouste katko juuria, kuten tapahtui toissavuonna. Silloin oli tosin kasvusto harva ja kituliaampi tämänvuotiseen verrattuna. Nyt olisi varaa puolet menettääkin.

Oliko ohran kevätkylvötiheys mikä, ja lannoitus, voimaperäinen vai minimi ? Lyhytkasvuinen 2-tahoinen ? Korjattiinko oljet vai silputtiinko tehosilppurilla. Menikö rypsi ohran kylvövaiheessa vai pintaankylvämällä rikkaruiskutusten jälkeen ?

Tuosta tyylistä menettää ainakin kerääjäkasvituen, 300 kg rypsiä.

-SS-

Mallasohra Harbinger, aivan muodollinen (3-4%) siemenmäärän pudotus. Lannoitteena Hiven Y (poikkeuksellisesti Yaran tuote) N 100 kg / ha (kun normaalisti mallasohralla 90). Pelto kynnetty ja äestetty, Largo-rypsi piensiemenlaatikosta pintaan n. 6,5 kg / ha (vähempikin riittäisi). Aina sitä jotain menettää; jos kylvää keväällä niin aikaa ja pahimmassa tapauksessa menee ensimmäiset terassikelit traktorin ohjaamossa.

Pitäähän ne keväällä lannoittaa, mutta Belaruksen levitin imee 6 t. apupaskaa ja syytää sen ulos 20 m. työleveydellä, niin ehtii siinä vielä ennen auringonlaskua olusille.

Multamaa varmankin, kun pinnassa itää. ja typpitasossa lienee runsasmultaisen vähennykset.
Miten rikkakasvit, onko yhtään tuotetta, joka toimii tuolla ristikukkais-vilja- yhdistelmällä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 10.11.15 - klo:05:40
Eilen kävin katsomassa, miten ohran suojaan keväällä kylvetty syysrypsi jaksaa. Matalaa on ja lehdissä paikoin punaista ja ruskeaa, mutta juuri muistuttaa porkkanaa. Edellytykset selviytyä ovat olemassa, jos ei rouste katko juuria, kuten tapahtui toissavuonna. Silloin oli tosin kasvusto harva ja kituliaampi tämänvuotiseen verrattuna. Nyt olisi varaa puolet menettääkin.

Oliko ohran kevätkylvötiheys mikä, ja lannoitus, voimaperäinen vai minimi ? Lyhytkasvuinen 2-tahoinen ? Korjattiinko oljet vai silputtiinko tehosilppurilla. Menikö rypsi ohran kylvövaiheessa vai pintaankylvämällä rikkaruiskutusten jälkeen ?

Tuosta tyylistä menettää ainakin kerääjäkasvituen, 300 kg rypsiä.

-SS-

Mallasohra Harbinger, aivan muodollinen (3-4%) siemenmäärän pudotus. Lannoitteena Hiven Y (poikkeuksellisesti Yaran tuote) N 100 kg / ha (kun normaalisti mallasohralla 90). Pelto kynnetty ja äestetty, Largo-rypsi piensiemenlaatikosta pintaan n. 6,5 kg / ha (vähempikin riittäisi). Aina sitä jotain menettää; jos kylvää keväällä niin aikaa ja pahimmassa tapauksessa menee ensimmäiset terassikelit traktorin ohjaamossa.

Pitäähän ne keväällä lannoittaa, mutta Belaruksen levitin imee 6 t. apupaskaa ja syytää sen ulos 20 m. työleveydellä, niin ehtii siinä vielä ennen auringonlaskua olusille.
Kerro lisää tuosta Harbingerin viljelyohjelmasta. Paljonko siemenmäärä ja minkälaista orastiheyttä tavoittelet. 100 kilon typpi ei liene aiheuttanut minkäänlaista lako-ongelmaa. Onko satotasosta arviota?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: JösseJänis - 10.11.15 - klo:20:48
Eilen kävin katsomassa, miten ohran suojaan keväällä kylvetty syysrypsi jaksaa. Matalaa on ja lehdissä paikoin punaista ja ruskeaa, mutta juuri muistuttaa porkkanaa. Edellytykset selviytyä ovat olemassa, jos ei rouste katko juuria, kuten tapahtui toissavuonna. Silloin oli tosin kasvusto harva ja kituliaampi tämänvuotiseen verrattuna. Nyt olisi varaa puolet menettääkin.

Oliko ohran kevätkylvötiheys mikä, ja lannoitus, voimaperäinen vai minimi ? Lyhytkasvuinen 2-tahoinen ? Korjattiinko oljet vai silputtiinko tehosilppurilla. Menikö rypsi ohran kylvövaiheessa vai pintaankylvämällä rikkaruiskutusten jälkeen ?

Tuosta tyylistä menettää ainakin kerääjäkasvituen, 300 kg rypsiä.

-SS-

Mallasohra Harbinger, aivan muodollinen (3-4%) siemenmäärän pudotus. Lannoitteena Hiven Y (poikkeuksellisesti Yaran tuote) N 100 kg / ha (kun normaalisti mallasohralla 90). Pelto kynnetty ja äestetty, Largo-rypsi piensiemenlaatikosta pintaan n. 6,5 kg / ha (vähempikin riittäisi). Aina sitä jotain menettää; jos kylvää keväällä niin aikaa ja pahimmassa tapauksessa menee ensimmäiset terassikelit traktorin ohjaamossa.

Pitäähän ne keväällä lannoittaa, mutta Belaruksen levitin imee 6 t. apupaskaa ja syytää sen ulos 20 m. työleveydellä, niin ehtii siinä vielä ennen auringonlaskua olusille.

Multamaa varmankin, kun pinnassa itää. ja typpitasossa lienee runsasmultaisen vähennykset.
Miten rikkakasvit, onko yhtään tuotetta, joka toimii tuolla ristikukkais-vilja- yhdistelmällä.

-SS-

Kyse on hiesumaasta. Hankalasti viljeltävä maalaji, ei sovellu suorakylvöön, pyrin tekemään vähintään kahden vuoden kylvöt kertaa-ajolla. Ei niitä siemeniä paljon pinnassa näy, kun takapyöräkone jyrää rypsinsiemenet maan poveen.

Onhan niitä tuotteita, jotka toimisivat, kun vain saisi käyttää. Lisätietoa tästä keskustelusta: http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=53246.15
 
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: JösseJänis - 10.11.15 - klo:21:04
Eilen kävin katsomassa, miten ohran suojaan keväällä kylvetty syysrypsi jaksaa. Matalaa on ja lehdissä paikoin punaista ja ruskeaa, mutta juuri muistuttaa porkkanaa. Edellytykset selviytyä ovat olemassa, jos ei rouste katko juuria, kuten tapahtui toissavuonna. Silloin oli tosin kasvusto harva ja kituliaampi tämänvuotiseen verrattuna. Nyt olisi varaa puolet menettääkin.

Oliko ohran kevätkylvötiheys mikä, ja lannoitus, voimaperäinen vai minimi ? Lyhytkasvuinen 2-tahoinen ? Korjattiinko oljet vai silputtiinko tehosilppurilla. Menikö rypsi ohran kylvövaiheessa vai pintaankylvämällä rikkaruiskutusten jälkeen ?

Tuosta tyylistä menettää ainakin kerääjäkasvituen, 300 kg rypsiä.

-SS-

Mallasohra Harbinger, aivan muodollinen (3-4%) siemenmäärän pudotus. Lannoitteena Hiven Y (poikkeuksellisesti Yaran tuote) N 100 kg / ha (kun normaalisti mallasohralla 90). Pelto kynnetty ja äestetty, Largo-rypsi piensiemenlaatikosta pintaan n. 6,5 kg / ha (vähempikin riittäisi). Aina sitä jotain menettää; jos kylvää keväällä niin aikaa ja pahimmassa tapauksessa menee ensimmäiset terassikelit traktorin ohjaamossa.

Pitäähän ne keväällä lannoittaa, mutta Belaruksen levitin imee 6 t. apupaskaa ja syytää sen ulos 20 m. työleveydellä, niin ehtii siinä vielä ennen auringonlaskua olusille.
Kerro lisää tuosta Harbingerin viljelyohjelmasta. Paljonko siemenmäärä ja minkälaista orastiheyttä tavoittelet. 100 kilon typpi ei liene aiheuttanut minkäänlaista lako-ongelmaa. Onko satotasosta arviota?

Harva pää ja monta uutta lukua muistettavaksi joka päivä. Tavoitetiheydet katsottu jostain Hankkijan / Keskon / Tilasiemenen julkaisusta. Muistaaseni 250 kg / ha. Sen muistaa paremmin, kun sitähän sinne koneeseen asetellaan ja sen kanssa puljataan. Tuossa sekakasvustossa ehkä 235.

Ei pienintäkään lako-omgelmaa, olisi sietänyt enemmänkin typpeä sekä puhtaaseen, että sekakasvustoon. Puinnin kannalta haasteellisinta oli Harbingerin korren lyhyys. Se ei missään venynyt kuin polveen asti, vaikka ei mitään lyhennyskemikaalia laitettu, paitsi sekakasvustoon, joka sai myös kahdesti Juventusta pitämään rypsin matalana. Hankalaa sellainen polvenkorkuinen ohra on puida, kun 40 cm:n korresta roikkuu tähkä vaaksan verran alas päin ja suorakylvetyillä ja kevytmuokatuilla lohkoilla on paikoin 20 cm korkea kylänurmikka luonnon omana kerääjäkasvina. Siinä on sitten 10 cm väli, mihin pitää osua vaihtelevilla pinnanmuodoilla. Harbinger on luonnostaan vähän lyhytkortisempi kuin Barke, mutta nyt taisi kolealla kesälläkin olla jotain vaikutusta. Satoa tuli vähän vaille neljä tonnia. 3800 - 3900.

Maalajit vaihtelivat karkeasta hiedasta hienoon hiesuun, runsasmultaisesta vähämultaiseen. Kylvöalustana oli kynnettyä, lautasmuokattua, sänkiäestettyä ja suoraan kylvettyä. Kylvöikkuna oli auki 3 viikkoa. Esikasveina oli rypsiä, ohraa ja vln:a. Satotaso ei lohkojen välillä heittänyt kuin maksimissaan 200 kg/ha. Tasaisen varmaa, mutta ei juhlallista missään.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 11.11.15 - klo:07:11
Tänks. Hyvin varovainen viljelyohjelma. Laskin, että 250kg siementä vastaisi lukuja tjp 46,7, itävyys 90%, tiheys 482. Siemenkauppias jutteli, että kestää 110-120 kiloa typpeä, on itse käyttänyt parhaimmillaan 140-150kg, mutta vaatii sitten kahteen kertaan sääteitä. Korsi on ollut tosi lyhyt. Kesällä on merkitystä, en tiedä kuinka on pensonut, mutta noilla spekseillä saattaa olla liian harva, mikä olisi voinut aiheuttaa poutimista. Tämä ihan spekulointia. Joo, arvon tässä edelleen ensi kesän lajiketta ja tämä olisi kiinnostava mallasohravalmiuden takia.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 11.11.15 - klo:08:20
Tänks. Hyvin varovainen viljelyohjelma. Laskin, että 250kg siementä vastaisi lukuja tjp 46,7, itävyys 90%, tiheys 482. Siemenkauppias jutteli, että kestää 110-120 kiloa typpeä, on itse käyttänyt parhaimmillaan 140-150kg, mutta vaatii sitten kahteen kertaan sääteitä. Korsi on ollut tosi lyhyt. Kesällä on merkitystä, en tiedä kuinka on pensonut, mutta noilla spekseillä saattaa olla liian harva, mikä olisi voinut aiheuttaa poutimista. Tämä ihan spekulointia. Joo, arvon tässä edelleen ensi kesän lajiketta ja tämä olisi kiinnostava mallasohravalmiuden takia.

Jos valkuainen huolestuttaa, kastelu on merkittävä apu mallasohralla. Muuten tuntuu, että pitäisi käyttää keväällä vaan PK:ta ja käydä 3 kertaa tautiaineet rykäisemässä.

Silti Barken valkuaiset pakkaa nouseen yli 12.5 .  Siis normivuotena. Tänä syksynähän meni monella pieleen kun tuli 7:n valkuaisia maltaaseen, no 7-tonnarista saa sentään jotakin rehuviljanakin ?

Mutta siis rapsistahan oli puhe. Alkanut vahvistumaan tuo kevätöljykasvilohko kevätrapsin eduksi. Silloin saa pää innosta täristen maaliskuun lopulla alkaa tehdä kiertokoetta ja valmistelee koneet lohkon reunaan. K-maatalouden kevätrapsi, se CL-lajike, se on aikainen, 111 päivää. Jos sitä sais. Kevätvehnistä Epos on samaa myöhäisyysluokkaa.
Jos oikein innokkaasti pudottaa parirenkaat tyhjäksi ja etupäähän pariset myös, pääsisi huhtikuun puolivälissä melko varmasti.

Viisi ruiskutusta kuulemma parhaimmillaan kirppoja ja kuoriaisia varten, riippuu tietenkin keväästä. Tekee vaikka rutiinilla, aineita vaihtaen, kun ei koko ajan pääse paikalle konttailemaan.

Nyt sitten se mahdollinen syysrapsilohko, sähköaidan se vaatinee, 880 m aitalankaa ja sähköpaimen siihen. Lanka pitänee ostaa uusi, tolpista ei ole pulaa. Pihkura, missähän se meidän paimen on, vai riittäisikö nauha. Ruukissa oli suuria peto- eikun peura-rusakko-tuhoja nauhasta huolimatta  Peurojen makuuksia oli tänä kesänä kevätvehnälläkin niin paljon siellä lohkolla, että ei tule rapsi säilymään sotkematta syksyä ja talvea, vaikka pelto ei ole mistään kohdasta metsässä edes kiinni.  Peurat juoksee valtaojan vartta aukean yli, ja juuri meidän puolella, siitä polultansa sitten syövät minkä kerkiävät.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 12.11.15 - klo:06:52
Jaaha, nyt on sitten loppumattomien vaikeuksien arkistosta löytynyt uusi haitta eli peura. Mistä lie inspiraatio tullut, että tämä viaton pikku Bambiino voisi aiheuttaa vahinkoa viljelyksille.. ???
No jos tottapuhutaan, niin syysöljykasvi on sellainen magneetti, että se imee kaikki sorkkaeläimet pellolle puolen pitäjän alueelta. Hirvikin tykkää siitä ihan älyttömästi. Syöminen taitaa olla pienempi haitta siihen tallomiseen verrattuna. Märkä maa viikkokausia, pellolla ei ole sellaista neliötä, mistä ei sorkanjälkeä löytyisi.

Ei toimi ei.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 12.11.15 - klo:07:28
Jaaha, nyt on sitten loppumattomien vaikeuksien arkistosta löytynyt uusi haitta eli peura. Mistä lie inspiraatio tullut, että tämä viaton pikku Bambiino voisi aiheuttaa vahinkoa viljelyksille.. ???
No jos tottapuhutaan, niin syysöljykasvi on sellainen magneetti, että se imee kaikki sorkkaeläimet pellolle puolen pitäjän alueelta. Hirvikin tykkää siitä ihan älyttömästi. Syöminen taitaa olla pienempi haitta siihen tallomiseen verrattuna. Märkä maa viikkokausia, pellolla ei ole sellaista neliötä, mistä ei sorkanjälkeä löytyisi.

Ei toimi ei.

Eikö tuon peuran voi laskea rypsin tuottamaan satoon mukaan  ???
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 12.11.15 - klo:12:55
Jaaha, nyt on sitten loppumattomien vaikeuksien arkistosta löytynyt uusi haitta eli peura. Mistä lie inspiraatio tullut, että tämä viaton pikku Bambiino voisi aiheuttaa vahinkoa viljelyksille.. ???
No jos tottapuhutaan, niin syysöljykasvi on sellainen magneetti, että se imee kaikki sorkkaeläimet pellolle puolen pitäjän alueelta. Hirvikin tykkää siitä ihan älyttömästi. Syöminen taitaa olla pienempi haitta siihen tallomiseen verrattuna. Märkä maa viikkokausia, pellolla ei ole sellaista neliötä, mistä ei sorkanjälkeä löytyisi.

Ei toimi ei.

Joo kävin  kysymään riistamiehiltä, ja olivat sitä mieltä, että villisiat ja peurat tarvitsevat useamman langan. Kyllä rupee lankakeriä kulumaan.

Sitten se kevätrapsin kanssa tulee se uusi ongelma, tänä aamuna jo taas havaittiin, eli liukkaat pakkaskelit päivällä vielä. Ruuvinastat pitää varata Sampoon, ettei luiskahda peltotieltä ojan puolelle. Ettei mene Zurn pystyterä vempulaksi. Muulla puimurilla niin väliksi.   ;)

70-luvulla oli tämä marraskuun alkupuoli sitä kevätrapsin puintiaikaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 12.11.15 - klo:13:24
Kuulemma eivät oo peuroja. Että kauriita ovat. Mutta kaalille korjaan rapsille vaikea vihollinen. Eikä biscayalla pysty torjumaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 12.11.15 - klo:19:49
Nastoista en tiedä, mutta syyskuun lopusta alkaen alkoi olla ongelmaa akun kanssa. Ei jaksa pyörittää kylmää konetta käyntiin. Lämpimänä lähtee helposti. Mun mielestäni tuon koneen akku on alimitoitettu tolle moottorille. Vaihdoin akun muutama vuosi sitten, kun epäilin vian olevan siinä, mutta ei vaikutusta. Kyrsii tuon apuvirran kanssa leikkiminen, mutta tänään se tuska loppui, kun sain puimurin vihdoin talviteloille.  8)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 12.11.15 - klo:21:02
Nastoista en tiedä, mutta syyskuun lopusta alkaen alkoi olla ongelmaa akun kanssa. Ei jaksa pyörittää kylmää konetta käyntiin. Lämpimänä lähtee helposti. Mun mielestäni tuon koneen akku on alimitoitettu tolle moottorille. Vaihdoin akun muutama vuosi sitten, kun epäilin vian olevan siinä, mutta ei vaikutusta. Kyrsii tuon apuvirran kanssa leikkiminen, mutta tänään se tuska loppui, kun sain puimurin vihdoin talviteloille.  8)

Tai sitten akkukaapelit ei yhdistä kunnolla  ::)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 12.11.15 - klo:22:44
Sampo onneksi lähtee kun yhden puristuksen yli huokasee. Ja on 90 Ah joku Mersun akku
ei kaipaa isompaa.

Turkisrukkaset ja karvalakki pitää myös varata ensi syksyksi valmiiksi. Kyllä
naapuritkin hiukka jo vinoa hymyä veti suupieleen, kun puheltiin siitä keväällä
kylvettävästä "talvirapsista".

Jonkunhan on oltava epäonnistumisessakin ensimmäinen.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 12.11.15 - klo:22:45
Meitsin sampon maakytkin reistaa. Se pitää vaihtaa ensisyksyksi. Ei muuta kuin naksahtaa ja sitten pitää sitä taas renkata. Sitten starttaa. Että jos sulla on maakytkin, tarkista. 12V ei pitkää matkaa hyppää. Sori ot.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Don Essex - 12.11.15 - klo:22:50
Nastoista en tiedä, mutta syyskuun lopusta alkaen alkoi olla ongelmaa akun kanssa. Ei jaksa pyörittää kylmää konetta käyntiin. Lämpimänä lähtee helposti. Mun mielestäni tuon koneen akku on alimitoitettu tolle moottorille. Vaihdoin akun muutama vuosi sitten, kun epäilin vian olevan siinä, mutta ei vaikutusta. Kyrsii tuon apuvirran kanssa leikkiminen, mutta tänään se tuska loppui, kun sain puimurin vihdoin talviteloille.  8)

Minulla oli päävirtakytkimen kytkentäpinnat hapettuneet. Ne, ja kytkimen ja rungon väliset pinnat putsattua, loppui apuvirtaongelmat. Nimimerkillä turhaan akun myös vaihtanut.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: taisker - 12.11.15 - klo:23:01
Nastoista en tiedä, mutta syyskuun lopusta alkaen alkoi olla ongelmaa akun kanssa. Ei jaksa pyörittää kylmää konetta käyntiin. Lämpimänä lähtee helposti. Mun mielestäni tuon koneen akku on alimitoitettu tolle moottorille. Vaihdoin akun muutama vuosi sitten, kun epäilin vian olevan siinä, mutta ei vaikutusta. Kyrsii tuon apuvirran kanssa leikkiminen, mutta tänään se tuska loppui, kun sain puimurin vihdoin talviteloille.  8)

Minulla oli päävirtakytkimen kytkentäpinnat hapettuneet. Ne, ja kytkimen ja rungon väliset pinnat putsattua, loppui apuvirtaongelmat. Nimimerkillä turhaan akun myös vaihtanut.
mikä kone oma 3v nyykkäri rupes tekeen samaa lokakuussa
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 12.11.15 - klo:23:05
Liimamassalla pitää huomenissa tiivistää kaatosuppilon saumat,
varsinkin elevaattorin syöttöputkeen. Samoin pohjasuppilon
viistoputki pitää tarkastaa, onko kulumia.

Sitten se poistoilmalaatikon palautusputki, pitää rakentaa viettoa lisää.

Elevaattorin yläpään kansi, uusi kumitiiviste. Esipuhdistimen nykysäädön
merkkaus, ja läpän kiinni menon tarkistus. Ainakin tuossa kuivurissa kerran tuli
puoli traktorinkuormaa siitä yläpuhdistimen torvesta siihen kasaan, mustaa kultaa.

Jakajasta tuleva kierrätysputki, uusinta kokonaan.

Yläsäiliön jatkon nurkkien tiivistys.

Humautusmekanismin lattojen tiivistys, ne jotka tulee ulos alasuppilosta.

Mitähän vielä tulee mieleen. Ainakin uudet 2,5 ja 3 gallonan suuttimet polttimeen
Peitelevyjä, jotta voi säätää imuaukkoa, on mulla sälepeltikin, jos jaksaisi rakentaa

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Don Essex - 13.11.15 - klo:05:43
Nastoista en tiedä, mutta syyskuun lopusta alkaen alkoi olla ongelmaa akun kanssa. Ei jaksa pyörittää kylmää konetta käyntiin. Lämpimänä lähtee helposti. Mun mielestäni tuon koneen akku on alimitoitettu tolle moottorille. Vaihdoin akun muutama vuosi sitten, kun epäilin vian olevan siinä, mutta ei vaikutusta. Kyrsii tuon apuvirran kanssa leikkiminen, mutta tänään se tuska loppui, kun sain puimurin vihdoin talviteloille.  8)

Minulla oli päävirtakytkimen kytkentäpinnat hapettuneet. Ne, ja kytkimen ja rungon väliset pinnat putsattua, loppui apuvirtaongelmat. Nimimerkillä turhaan akun myös vaihtanut.
mikä kone oma 3v nyykkäri rupes tekeen samaa lokakuussa

Sampo 18 v. Kyllä tuo päävirtakytkimen kosketusongelma on löytynyt muistakin koneista silloin tällöin. Vähän harvemmin kuin akun navat. Huoltokohteita nekin.
Liimamassalla pitää huomenissa tiivistää kaatosuppilon saumat,
varsinkin elevaattorin syöttöputkeen. Samoin pohjasuppilon
viistoputki pitää tarkastaa, onko kulumia.

Sitten se poistoilmalaatikon palautusputki, pitää rakentaa viettoa lisää.

Elevaattorin yläpään kansi, uusi kumitiiviste. Esipuhdistimen nykysäädön
merkkaus, ja läpän kiinni menon tarkistus. Ainakin tuossa kuivurissa kerran tuli
puoli traktorinkuormaa siitä yläpuhdistimen torvesta siihen kasaan, mustaa kultaa.

Jakajasta tuleva kierrätysputki, uusinta kokonaan.

Yläsäiliön jatkon nurkkien tiivistys.

Humautusmekanismin lattojen tiivistys, ne jotka tulee ulos alasuppilosta.

Mitähän vielä tulee mieleen. Ainakin uudet 2,5 ja 3 gallonan suuttimet polttimeen
Peitelevyjä, jotta voi säätää imuaukkoa, on mulla sälepeltikin, jos jaksaisi rakentaa

-SS-


Vm -68 Jaakossa pääsee helpommalla. Käynnistää kuivurin ja heittää vanhan lannoitepiensäkin imuaukon eteen. Mieluummin tyhjän säkin.
No on sitä rypsiä toisinaan lakaistukin, kun on reikiä löytynyt, mutta sitä tapahtuu myös viljoilla. Ai niin, tänä syksynä löytyi varastosiilon pohjakartion halkeama. Hyvä juttu. Saa korjattua vielä kun halkeama on vielä pieni. Öljykasvithan näyttävät olevan ihan hyvä keino havaita alkavat viat kuivurissa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 13.11.15 - klo:06:24
Tänks jätkät  8) Olette varmasti oikeilla jäljillä. Mulla oli mielessäni jo useita korjaussuunnitelmia, mutta en kommentoi niitä ennenkuin olen tutkinut, saako tuon kytkimen vielä tolkkuihinsa. Voisi kokeilla jopa sen ohitusta. Mutta nämä ovat kaikki ensi kesän hommia (syyskuussa, kun ongelma jälleen ilmenee), tälle syksyä ei jaksa enää puimuriin koskea... ::)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 13.11.15 - klo:19:35
Tänks jätkät  8) Olette varmasti oikeilla jäljillä. Mulla oli mielessäni jo useita korjaussuunnitelmia, mutta en kommentoi niitä ennenkuin olen tutkinut, saako tuon kytkimen vielä tolkkuihinsa. Voisi kokeilla jopa sen ohitusta. Mutta nämä ovat kaikki ensi kesän hommia (syyskuussa, kun ongelma jälleen ilmenee), tälle syksyä ei jaksa enää puimuriin koskea... ::)

Kylmis käy aina aamusin laittamassa lisää tietoa eetteriin savikan salatusta maailmasta.

 :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 13.11.15 - klo:20:15
Illan torkku ja aamun virkku... ;)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 13.11.15 - klo:21:34
Illan torkku ja aamun virkku... ;)

Illan orkku on aamun seisokki. ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.11.15 - klo:17:21
http://www.rapsi.fi/upload_files/Pyretroidiresistenssi%20KM%205.2011%20AY.pdf

Onko pyretroidiresistenssiongelma mennyt jo ohi ? Viimeiset tulokset muutaman vuoden takaa ovat juurikin olleet eteläisestä Varsinais-Suomesta (Salo, Piikkiö, Marttila) , jossa on heikoimmat öljykasvisadotkin. Eli onko rapsikuoriainen se pahin sadon syöjä. Luomukollegat ainakin ovat asian sanoneet, että on paha tauti se ötökkä. Voikukkapelloissa ne sikiävät jo toukokuulla.

Tuossa dokumentissa puhuttiin siitä, että syysrypsin, syysrapsin, kevätrypsin ja kevätrapsin samanaikainen viljely samalla aukealla tuo nopeimmin resistenssin, koska samoja ötököitä ruiskutetaan neljän eri kasvuvaiheen öljykasveilla. Samoin kukkivien kasvustojen ruiskuttaminen on kuulemma vaarallista. Ennen vanhaan ruiskulla käytiin joka 3. tai joka 4. päivä koko kukinnan ajan. Se taitaa olla huono tapa, eli pitäisi ruiskuttaa vain pääverson ruusukeasteella, juuri ennen kukkimista ?

Onko kukaan kokeillut kevätrypsiä kevätrapsin seassa, houkutuskasvina ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 18.11.15 - klo:17:31
ainakin täällä loimaalla kannattaa täyskukkivien peltojen ruiskutusta rajoittaa ensi suvena. koppeihin ainakin pääsee  ;D ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.11.15 - klo:17:34
ainakin täällä loimaalla kannattaa täyskukkivien peltojen ruiskutusta rajoittaa ensi suvena. koppeihin ainakin pääsee  ;D ;D

Selvisikö oliko se mehiläiskuolemien aiheuttaja Juventus, Proline, Amistar  vai jokin Biscaya/Decis/Mospilan/Mavrik - tyyppinen kännämyrkky. No ei se (s)kännää tappanut... he he.

Kyllä mehiläiset aikanaan ottivat näistä dimetoaattityppisistä kunnolla selätyksen. Mut kyllä rapsikuoriainenkin heitti hohtimet kaivoon.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 18.11.15 - klo:17:37
Varhaisella ruusukeasteella on suositelluin ruiskutushetki. Johtuu siitä, että kuoriainen aiheuttaa suurimmat tuhot silloin, kun pääversoa pistellään poskeen. Ite laitoin tässä vaiheessa Avauntin kehiin ja sen jälkeen tuli täysin hiljaista. No, sanotaan, että satunnaisesti löytyi muutama jyrsijä, mutta mielestäni ei kannattanut enää ruiskia mitään. Olen nyt kahtena vuonna käyttänyt Avaunttia ja mielestäni se on hyvä aine. Vaikuttaisi siltä, että kannattaisi ajaa parempia/kalliimpia aineita, kun tarvetta tosissaan on.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 18.11.15 - klo:18:25
mää oon kans varannut avauntin ekaan ruiskutukseen targan kera. ötököille viikon kuuri ja viljat pois joukossa.

juuri värin muuttuessa kellertäväksi vielä voi ajaa toisen reissun jos tarvii. ihme kyllä tänä vuonna ei tarvinnut. siihen vedän pyretroidin hivenen kanssa. jos kirppoja ei tarvi keväällä ajaa ni ei toi ruiskuttaminen niin tolkutonta oo. no galerat ja pahkahomeet sit kumminki ni kolme reissua on ihan minimi. viittä enempää ei yleensä tarvii..
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 18.11.15 - klo:18:46
Eli ajat Targan yleensä ruusukevaiheessa?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: jjj - 18.11.15 - klo:19:01
Syysrapsille pioneer maximus 14 ha ei koppiaisainetta syksyllä eikä keväällä/kesällä.
Kevätrapsille smilla 15 ha, kylvö 25.4 , ei kirpparuiskutuksia. Avaunt 18.6. ja Decis 23.6. kuoriaiselle. Toinen kuoriaisruiskutus tais olla turha. Alkukehitys hidas viileässä. Voisko pitää paikkansa, että aikaiseen kylvöön kirpat tulee vasta kelien lämmettyä. Mulla ainakin kirppojen tullessa jo sen verran naattia ettei niistä enää ollut haittaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 18.11.15 - klo:19:08
Eli ajat Targan yleensä ruusukevaiheessa?

juu. näköjään oliki mospilan tänä vuonna ötököille. 23.6. ajettu litra targaa joukossa. 5.5. oli kylvöpäivä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Ripcord - 18.11.15 - klo:21:00
Ajelin tänä vuonna Mavrikkia - hiukan niinkuin olosuhteiden pakosta, koska kasvusto oli kevään kuorettumien takia sangen eriaikainen.
Iltasella oli käytävä iltakymmenen jälkeen, kasvustossa alkoi ekat kukkavarret kellertämään. Teho oli ihan ällistyttävän hyvä, ja muutaman päivän ajan oli todella hiljaista.

Joitakin noita uuden polven aineita tullut ajeltua aiempina vuosina, niissä olin mielestäni havaitsevinani mainoshypetystä...

Kiloja kertyi loppupeleissä todella mukavasti, digialalle 2660 kg/ha. Alasta vajaat pari hehtaaria oli ihan sekulia puidessa, joten parhailla hehtaareilla liikuttiin oletettavasti likempänä neljää kuin kolmea tonnia.

Ens kesän osalta alkaa olemaan ongelmana viljelykierto...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: jjj - 18.11.15 - klo:21:30
6.7. ajoin kevätrapsi Smillalle ruutallisen Prolinea 0,66 l/ha. Oli vähän semmonen olo , että ollaan ruiskutuksessa myöhässä. Jäi hehtaari ruiskuttamatta. Puidessa tuo hehtaari oli tosi tautista (pahkahome). Kerran viidessä vuodessa öljykasvia. Ruiskutettu ala tervettä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.11.15 - klo:23:10
Eli resepti voisiko rapsilla olla jotain näin.
Voiko noista mitkä yleensä yhdistää

0 Elado peittaus
Kylvö 24.4.
I Kirpat karate Zeon 05.05
II Kirpat  Decis Mega 10.05.
III Galera + hivenet
IV Avaunt 05.06-10.6 ?
V Targa Super + booriravinne
VI Biscaya et al 10.6.  VIa .. toistoja tarvittaessa Mavrik ?
VII Juventus / Proline kukinnan aikana

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.11.15 - klo:23:57
Vuosi 2010

(http://maatilanpirkka.fi/sites/default/files/artikkelitiedostot/MAP1_rapsi_2_0.jpg#overlay-context=fi/node/573)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.11.15 - klo:00:38
http://www.satafood.net/uploads/tiedostot/hankkeet/201%20alituotantokasvit/MMM_RYPSINOSTE_loppuraportti_2010_ver_1.pdf

Mielenkintoista oli havainto, että nuppuvaiheen kasvitautiruiskutukset eivät lisänneet satoa. Eli tarvittiin täyskukinta, ensimmäisten terälehtien pudotessa, mikä tuotti sadonlisät.

Mutta on niin hankalanoloista mennä sinne kukkien joukkoon, kun aalopinpää juuri ja juuri näkyy kasvustosta.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: bouli - 19.11.15 - klo:08:13
Syysrapsille pioneer maximus 14 ha ei koppiaisainetta syksyllä eikä keväällä/kesällä.
Kevätrapsille smilla 15 ha, kylvö 25.4 , ei kirpparuiskutuksia. Avaunt 18.6. ja Decis 23.6. kuoriaiselle. Toinen kuoriaisruiskutus tais olla turha. Alkukehitys hidas viileässä. Voisko pitää paikkansa, että aikaiseen kylvöön kirpat tulee vasta kelien lämmettyä. Mulla ainakin kirppojen tullessa jo sen verran naattia ettei niistä enää ollut haittaa.
Rapsissa riittä se peittauksen tehokin pidempään kuin rypsissä, isommassa siemenessä on enemmän tehoainetta.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 19.11.15 - klo:09:36
Vuosi 2010

(http://maatilanpirkka.fi/sites/default/files/artikkelitiedostot/MAP1_rapsi_2_0.jpg#overlay-context=fi/node/573)

-SS-

Savikka.

OIJOIJOIJOI!!!!!

 ;D ;D ;D

Tuosta kun ötökät syö niin kyllähän sen pian toiseen kertaan kylvää, joinakin vuosina jopa kolmanteen kertaan. Kas myöhästetty kylvö auttaa ötökkäongelmassa ja lämpimässä kosteassa maassa toinen ja kolmas kylvö räjähtää kasvuun. Ja kyllä sitä loka/marraskuulla puintikelejä riittää... ;D ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.11.15 - klo:12:56
Mitäpä jos muutkin huomaavat öljykasvibuumin ja rockn'roll sadot ?
Eikös se valkuais- ja öljykasvituki olekin tasan jaettava kaikkien
viljeljöiden kesken ? Jos nyt tulee 100000 ha lisää ensi vuodelle alaa,
putoaa 90€ johonkin 30 €:oon ?

Siinä joutuu kohta klamoxit ostaan omalla rahalla.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Terminator II - 19.11.15 - klo:13:36
Antaa pudota! Kun vertaa siemen kustannusta rypsi-ohra, niin ei tarvii miettiä rypsin 7 kilon kylvömäärillä kumpaa kylvää. Siinä kylvää 2 metrin simultallakin koneelisella useeman hehtaarin rypsiä, kun taas ohralla samalla vehkeellä käy uuseemman kerran täyttämässä hehtaaria kohti.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 19.11.15 - klo:14:11
Eli resepti voisiko rapsilla olla jotain näin.
Voiko noista mitkä yleensä yhdistää

0 Elado peittaus
Kylvö 24.4.
I Kirpat karate Zeon 05.05
II Kirpat  Decis Mega 10.05.
III Galera + hivenet
IV Avaunt 05.06-10.6 ?
V Targa Super + booriravinne
VI Biscaya et al 10.6.  VIa .. toistoja tarvittaessa Mavrik ?
VII Juventus / Proline kukinnan aikana

-SS-

eiks galeran ruiskutusaika ole turhan aikainen hivenille. menee maahan liian paljon.

rapsia kylvän alle 5 kg/ha ensi keväänä. siemenkustannus ehkä 25 €/ha. millä pääsee edes lähelle?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Terminator II - 19.11.15 - klo:14:16
Eli resepti voisiko rapsilla olla jotain näin.
Voiko noista mitkä yleensä yhdistää

0 Elado peittaus
Kylvö 24.4.
I Kirpat karate Zeon 05.05
II Kirpat  Decis Mega 10.05.
III Galera + hivenet
IV Avaunt 05.06-10.6 ?
V Targa Super + booriravinne
VI Biscaya et al 10.6.  VIa .. toistoja tarvittaessa Mavrik ?
VII Juventus / Proline kukinnan aikana

-SS-

eiks galeran ruiskutusaika ole turhan aikainen hivenille. menee maahan liian paljon.

rapsia kylvän alle 5 kg/ha ensi keväänä. siemenkustannus ehkä 25 €/ha. millä pääsee edes lähelle?

juolavehnällä jos ei laske omalle työlle mitään.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.11.15 - klo:14:49
Eli resepti voisiko rapsilla olla jotain näin.
Voiko noista mitkä yleensä yhdistää

0 Elado peittaus
Kylvö 24.4.
I Kirpat karate Zeon 05.05
II Kirpat  Decis Mega 10.05.
III Galera + hivenet
IV Avaunt 05.06-10.6 ?
V Targa Super + booriravinne
VI Biscaya et al 10.6.  VIa .. toistoja tarvittaessa Mavrik ?
VII Juventus / Proline kukinnan aikana

-SS-

eiks galeran ruiskutusaika ole turhan aikainen hivenille. menee maahan liian paljon.

rapsia kylvän alle 5 kg/ha ensi keväänä. siemenkustannus ehkä 25 €/ha. millä pääsee edes lähelle?

Joo butisan S ja nämä ovat maavaikutteisiakin, eli ne pitää ehkä tehdä aikaisin. Laittaa pintalevitteisienä puutarhan Y:tä täydennyksiksi siinä kun kasvu alkaa, eiköhän ansimmäinen sade ne maahan huuhdo. Ja vaihtaa solatreliin ym. sitten myöhäisemmässä vaiheessa.

Öljykasveille pitää selvästikin olla toinen ruisku, nyt vaan sitten taistellaan aikaa vastaan et se valmistuu katsastettavaksi keväälle. Tällöin selviää vain vesihuuhtelulla ruiskutuksen päätteeksi, ja syyskesän syysrapsiruiskutuksetkin menevät samalla vaivalla, ei tarvitse pelätä et targat vioittaa ruista.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.11.15 - klo:14:51

rapsia kylvän alle 5 kg/ha ensi keväänä. siemenkustannus ehkä 25 €/ha. millä pääsee edes lähelle?

TOS monitahoinen rehuohra, 1 viljelykierroksella.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Terminator II - 19.11.15 - klo:14:58

rapsia kylvän alle 5 kg/ha ensi keväänä. siemenkustannus ehkä 25 €/ha. millä pääsee edes lähelle?

TOS monitahoinen rehuohra, 1 viljelykierroksella.

-SS-

No eikös sen rapsinkin voi kylvää TOS:sina?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.11.15 - klo:16:03

rapsia kylvän alle 5 kg/ha ensi keväänä. siemenkustannus ehkä 25 €/ha. millä pääsee edes lähelle?

TOS monitahoinen rehuohra, 1 viljelykierroksella.

-SS-

No eikös sen rapsinkin voi kylvää TOS:sina?

En tiedä, miten hybridit käyttäytyvät. Osa lajikkeista tosin on populaatiotyyppisiä.
Syysrapseilla puolikääpiöhybridit taitavat olla nykypäivää. Väittävät myös,
että hybridikevätrapsin alkukasvu on voimakkaampi, ja vastustaa kirppoja paremmin.
Saakohan Eladoa myös irtotavarana, ja miten se pilleröidään siihen siemeneen.
Eppäilen, että tulee muutaman kilon peittaamisesta kallista.

Yleensäkään en tiedä, miten tuo öljykasvihomma on nykyään, eli puolihuolimatonta
tos-siementä vaan maahan ja rahaa kousalla säkkiin. Ennen kun se oli
vähän niinkö tiskin alta hommaa se erikoisviljely.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Ripcord - 19.11.15 - klo:16:36

Öljykasveille pitää selvästikin olla toinen ruisku, nyt vaan sitten taistellaan aikaa vastaan et se valmistuu katsastettavaksi keväälle. Tällöin selviää vain vesihuuhtelulla ruiskutuksen päätteeksi, ja syyskesän syysrapsiruiskutuksetkin menevät samalla vaivalla, ei tarvitse pelätä et targat vioittaa ruista.

-SS-

Joo, toinen leimattu ruisku tietenkin vois olla hyvä juttu, mutta ei se ruutan pesu nyt niin iso juttu mun mielestä ole - asennekysymys enemmänkin?

Mutta öljykasvien rusikutukset pitää ehdottomasti priorisoida viljan ruuttausten edelle - sivusta seuranneena parikin epäonnistumista olen havainnut syystä, että siellä rypsi/rapsimaalla käydään ruutan kanssa sitten joskus kun muilta ruiskutuksilta ehditään, vaikka hommat pitäis priorisoida juuri toisinpäin... sellaisten laajentaneiden tilojen juttuja enemminkin, päisteviljelmät kerkee ruuttamaan samana iltana niin viljat kuin öljykasvitkin jos tarvis.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 19.11.15 - klo:16:52

Öljykasveille pitää selvästikin olla toinen ruisku, nyt vaan sitten taistellaan aikaa vastaan et se valmistuu katsastettavaksi keväälle. Tällöin selviää vain vesihuuhtelulla ruiskutuksen päätteeksi, ja syyskesän syysrapsiruiskutuksetkin menevät samalla vaivalla, ei tarvitse pelätä et targat vioittaa ruista.

-SS-

Joo, toinen leimattu ruisku tietenkin vois olla hyvä juttu, mutta ei se ruutan pesu nyt niin iso juttu mun mielestä ole - asennekysymys enemmänkin?

Mutta öljykasvien rusikutukset pitää ehdottomasti priorisoida viljan ruuttausten edelle - sivusta seuranneena parikin epäonnistumista olen havainnut syystä, että siellä rypsi/rapsimaalla käydään ruutan kanssa sitten joskus kun muilta ruiskutuksilta ehditään, vaikka hommat pitäis priorisoida juuri toisinpäin... sellaisten laajentaneiden tilojen juttuja enemminkin, päisteviljelmät kerkee ruuttamaan samana iltana niin viljat kuin öljykasvitkin jos tarvis.

Just, ja sihen pesu...Kyllä savikan kasvatus on ihquu... ;D ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.11.15 - klo:16:55

Öljykasveille pitää selvästikin olla toinen ruisku, nyt vaan sitten taistellaan aikaa vastaan et se valmistuu katsastettavaksi keväälle. Tällöin selviää vain vesihuuhtelulla ruiskutuksen päätteeksi, ja syyskesän syysrapsiruiskutuksetkin menevät samalla vaivalla, ei tarvitse pelätä et targat vioittaa ruista.

-SS-

Joo, toinen leimattu ruisku tietenkin vois olla hyvä juttu, mutta ei se ruutan pesu nyt niin iso juttu mun mielestä ole - asennekysymys enemmänkin?

Mutta öljykasvien rusikutukset pitää ehdottomasti priorisoida viljan ruuttausten edelle - sivusta seuranneena parikin epäonnistumista olen havainnut syystä, että siellä rypsi/rapsimaalla käydään ruutan kanssa sitten joskus kun muilta ruiskutuksilta ehditään, vaikka hommat pitäis priorisoida juuri toisinpäin... sellaisten laajentaneiden tilojen juttuja enemminkin, päisteviljelmät kerkee ruuttamaan samana iltana niin viljat kuin öljykasvitkin jos tarvis.

No täällä hallilla kun päästää kahden tuuman paloletkusta kuution muutamaan minuuttiin, ei tietty tunnu missään lotraamiset. Mutta tuolla tilalla 70 km päässä ei ole vielä systeemit siinä kunnossa, että kovin nopeasti saisi riittävää painevettä tehdä kunnon huuhteluja, työstä kun tulee ja on se muutama tunti peliaikaa, ja taas joutuu aamuvarhaisella  takaisin meneen, ei se kesäyön peseskely pesuaineilla oikein hyvää hommaa ole. Ruiskutusvedenkin otan usein kuution kontissa täältä mukaan, ja sitten ruiskuttaessa liruttelen kaivosta lisää, niin saa melko hyvin yöllä mentyä sen mitä kerkiää. Mut sitten on kaivo sekä kontit tyhjät. Muutamalla kymmenellä litralla saa suuttimella huuhdeltua säiliön seinät ja muutaman kymmenen litraa menee pumpun ja suodattimien auttavaan huuhteluun. Mutta en uskaltaisi lähteä viljaa seuraavana iltana ruiskulle. Siksi kaksi ruiskua.

Ajatus on kyllä pumpata polttomoottoripumpulla joesta kontteihin, ja siitä sitten itsepuhdistuvan suodattimen kautta ruiskutusvesisäiliöön. Tuo ostamani ruisku oli niin paljon hiekkaa ja muraa täynnä, oli juurikin jostakin rutakosta täytetty, ei sekään kovin hyvää ruiskulle tee. Että pitää vähän valmistella ensin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pottunokka - 19.11.15 - klo:18:30
Sen verran monta kertaa on tullu turpiin öljykasvien viljelyssä, että ei viitsi enää niiden kanssa pelleillä, jos olis rehuohraa ollut niilläkin kerroilla, niin olisin paljon rikkaampi, ja se esikasvivaikutus, paskapuhetta, jolla yritetään hölmöjä kusettaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 19.11.15 - klo:18:56
Rahaa ja rahaa, sitä löytyy pankista, mutta missä on kiksit ilman haasteita????
Esikasvivaikutus on omilla lakoisilla ohrilla testattu jo monta kertaa, ellei sitten ollut se täys kato...

Kollega samalta kylältä soitteli tänään ja jutteli, että vaikka peurat ja märkyys kiusasi, niin 2500kg/ha läpi oli keskisato. Kyllä tosta tulee, mutta homma täytyy mennä putkeen joka vaiheessa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 19.11.15 - klo:19:01

Öljykasveille pitää selvästikin olla toinen ruisku, nyt vaan sitten taistellaan aikaa vastaan et se valmistuu katsastettavaksi keväälle. Tällöin selviää vain vesihuuhtelulla ruiskutuksen päätteeksi, ja syyskesän syysrapsiruiskutuksetkin menevät samalla vaivalla, ei tarvitse pelätä et targat vioittaa ruista.

-SS-

Joo, toinen leimattu ruisku tietenkin vois olla hyvä juttu, mutta ei se ruutan pesu nyt niin iso juttu mun mielestä ole - asennekysymys enemmänkin?

Mutta öljykasvien rusikutukset pitää ehdottomasti priorisoida viljan ruuttausten edelle - sivusta seuranneena parikin epäonnistumista olen havainnut syystä, että siellä rypsi/rapsimaalla käydään ruutan kanssa sitten joskus kun muilta ruiskutuksilta ehditään, vaikka hommat pitäis priorisoida juuri toisinpäin... sellaisten laajentaneiden tilojen juttuja enemminkin, päisteviljelmät kerkee ruuttamaan samana iltana niin viljat kuin öljykasvitkin jos tarvis.

No täällä hallilla kun päästää kahden tuuman paloletkusta kuution muutamaan minuuttiin, ei tietty tunnu missään lotraamiset. Mutta tuolla tilalla 70 km päässä ei ole vielä systeemit siinä kunnossa, että kovin nopeasti saisi riittävää painevettä tehdä kunnon huuhteluja, työstä kun tulee ja on se muutama tunti peliaikaa, ja taas joutuu aamuvarhaisella  takaisin meneen, ei se kesäyön peseskely pesuaineilla oikein hyvää hommaa ole. Ruiskutusvedenkin otan usein kuution kontissa täältä mukaan, ja sitten ruiskuttaessa liruttelen kaivosta lisää, niin saa melko hyvin yöllä mentyä sen mitä kerkiää. Mut sitten on kaivo sekä kontit tyhjät. Muutamalla kymmenellä litralla saa suuttimella huuhdeltua säiliön seinät ja muutaman kymmenen litraa menee pumpun ja suodattimien auttavaan huuhteluun. Mutta en uskaltaisi lähteä viljaa seuraavana iltana ruiskulle. Siksi kaksi ruiskua.

Ajatus on kyllä pumpata polttomoottoripumpulla joesta kontteihin, ja siitä sitten itsepuhdistuvan suodattimen kautta ruiskutusvesisäiliöön. Tuo ostamani ruisku oli niin paljon hiekkaa ja muraa täynnä, oli juurikin jostakin rutakosta täytetty, ei sekään kovin hyvää ruiskulle tee. Että pitää vähän valmistella ensin.

-SS-
Täälläkin on puljailtu kuutioiden kanssa ja kyllästyttää kovasti. Kollegat on vetäneet nesteet jorpakosta jo vuosikausia, eikä ongelmia ole ilmaantunut. Täytyis siirtyä siihen, tankkauspaikka tosin vaatii ehostusta. Kyllähän sitä ruiskuttelee mitä vaan, mutta se vesihuolto pitäisi tapahtua reippaasti, muuten ei homma toimi mielekkäästi.

Toi sun kasvuohjelma on muuten lupaava. Antaa itsellenikin uskoa, kun muut ovat uskossa mukana.. ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.11.15 - klo:19:07
Sen verran monta kertaa on tullu turpiin öljykasvien viljelyssä, että ei viitsi enää niiden kanssa pelleillä, jos olis rehuohraa ollut niilläkin kerroilla, niin olisin paljon rikkaampi, ja se esikasvivaikutus, paskapuhetta, jolla yritetään hölmöjä kusettaa.

Tässä kai on kyse siitä, millä kasvillisuusvyöhykkeillä toimitaan. Ruotsissa kevätöljykasvit katsotaan kirppoja ja rapsikuoriaisten vuoksi mahdottomaksi Uppsalan, Tukholman ja itä-göötanmaan lääneissä. Kuten arvata saattaa, juuri lounaisen Varsinais-Suomen kohdalla.

Eli katselin taasen ruotsalaisia oppaita. Siellä puhutaan asiaa eikä sontaa jostakin kalkituksesta, kosteaan hikevään maahan pintaankylvöstä, ja muusta aivan sivuseikoista. Ihan perus-peltomaan, vähän päälle 5 pH, ilman mitään lannoitteita, pitää tuottaa sen 2 tonnia rapsia ja kolme tonnia syysrapsia, kunhan ötökät ja taudit pysyvät kurissa, vesitalouden salliessa. Nämä 1000 kilon annokset puutarhan Y:ta tai booripitoiset, sinne valuu hukkaan, kun kirppu puree, koppianen nakertaa ja pahkahome lakouttaa, ja sato 1000 kg, jos onni käy.

Eli naapurimaassa, jos joku piruparka vielä kevätkylvöistä öljykasvia kokeilee, niin kylvön jälkeiset vuorokaudet, jos ei ole peittausaineitakaan käytössä, silloin alkavat jo jatkuvat, viikkoja kestävät torjuntatoimet, nähtävästi. Aina eivät auta nekään.

Kevätöljykasvin kylvöpohjasta ruotsalaiset vahvistavat jo aikaisemmin otaksumani, että savimailla pitää maan olla äestetty jo syksyllä. Enintään tulitikkulaatikon kokoisia kokkareita. Juupa juu, sieltähän se tuli, eli kevätöljykasvi vaatii elokuun syväkynnön, äestyksen kuivalla ja näin ollen kieltäytymisen rukiin ja syysvehnän kylvöstä. Että pääsee sitten kultaa vuolemaan ja ruokkimaan pikkukoppiaisia seuraavana keväänä. Nii, nyt siellä on semmoisia voiveitsellä kaa***** näköisiä kellanvaaleita savikiemuroita syrjällään viiluja esittämässä.

Jos itse saisin syksyllä johonkin ohramaahan niinkin pieniä kuin tulitikkulaatikon kokoisia kokkareita, kylvänhän heti syksyllä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.11.15 - klo:19:11

Toi sun kasvuohjelma on muuten lupaava. Antaa itsellenikin uskoa, kun muut ovat uskossa mukana.. ;D

Kiitti, on se vinhaa näin vanhan huomata, että kun koitan oikeen keksimällä keksiä, miten saisi upotettua viljelyyn vaikka tuhannen euroa, niin kohta joku prenttimies ajaa viereen ja avaa oven ja tokaisee, et meinaat sit mennä minimipanoksilla ton rapsin kanssa..   ;D ;D ;D 8) 8)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 19.11.15 - klo:19:15
Täh, mitäs haittaa niistä isoista kokkareista on, kun just puhuttiin, että öljykasvi on aikamoinen kiemurtelija, joka pystyy kaivautumaan kaikenlaisista raoista pinnalle. No okei, jos on kirppoja, niin ne pääsevät raoista helpommin taimia vastaan, mutta ottaa sillä Elado peittauksella. Pitäisi auttaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.11.15 - klo:19:23
Täh, mitäs haittaa niistä isoista kokkareista on, kun just puhuttiin, että öljykasvi on aikamoinen kiemurtelija, joka pystyy kaivautumaan kaikenlaisista raoista pinnalle. No okei, jos on kirppoja, niin ne pääsevät raoista helpommin taimia vastaan, mutta ottaa sillä Elado peittauksella. Pitäisi auttaa.

Syvä kylvö - kevätkosteuden pitämiseksi siemenen ympärillä - vaatii hienon pinnan, jotta eivät jää kokkareiden alle kitumaan. Epätasaisesti itävä kasvusto kutsuu kirppoja.  Kylvöpohjaa ei myöskään saa tiivistää. Ruotsalaiset puhuvat kylvöpohja-anturasta, joka syntyy, kun hiukan liian kosteana muokataan "plastista" savea. Eli vetovannas voisi olla laahavannasta parempi, pitää syvyyden, mutta ei hierrä vaon pohjaa tiukkaan.

Tuo tasausäestys hyvin aikaisessa vaiheessa keväällä, sehän on se kriittinen vaihe, suoluokan triplapyörävarustus alle vaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Terminator II - 20.11.15 - klo:10:55
Kannattaavaa tuo viljanviljely kun on vara lantilla heittää ottaako vilja vai rapsi/rypsi ruiskun hinaukseen. ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 20.11.15 - klo:14:14
Kannattaavaa tuo viljanviljely kun on vara lantilla heittää ottaako vilja vai rapsi/rypsi ruiskun hinaukseen. ;D

Meillä on kolme ruiskua, et ei pysty kohta lantilla enää. Olis toi glyfosaatti vielä lisäks. Ja siinäkin yksinkertainen syy: syys-sänkiruiskutukset samaan aikaan kun pitää käydä joka toinen päivä hyybritiruismaassa kahukärväsiä torjumassa ja rapsimaissa.

Kaikissa on jo pumput timmissä. yhdessä on tuulisuuttimet. Sähköventtiiliä himotuttaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Terminator II - 20.11.15 - klo:17:49
Kannattaavaa tuo viljanviljely kun on vara lantilla heittää ottaako vilja vai rapsi/rypsi ruiskun hinaukseen. ;D

Meillä on kolme ruiskua, et ei pysty kohta lantilla enää. Olis toi glyfosaatti vielä lisäks. Ja siinäkin yksinkertainen syy: syys-sänkiruiskutukset samaan aikaan kun pitää käydä joka toinen päivä hyybritiruismaassa kahukärväsiä torjumassa ja rapsimaissa.

Kaikissa on jo pumput timmissä. yhdessä on tuulisuuttimet. Sähköventtiiliä himotuttaa.

-SS-

Mää arvasin! Veeti ja Eemeli puhuu pehmosia! Viljanviljely missään kriisiisä oo!
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 20.11.15 - klo:19:35
Kannattaavaa tuo viljanviljely kun on vara lantilla heittää ottaako vilja vai rapsi/rypsi ruiskun hinaukseen. ;D

Meillä on kolme ruiskua, et ei pysty kohta lantilla enää. Olis toi glyfosaatti vielä lisäks. Ja siinäkin yksinkertainen syy: syys-sänkiruiskutukset samaan aikaan kun pitää käydä joka toinen päivä hyybritiruismaassa kahukärväsiä torjumassa ja rapsimaissa.

Kaikissa on jo pumput timmissä. yhdessä on tuulisuuttimet. Sähköventtiiliä himotuttaa.

-SS-

Mää arvasin! Veeti ja Eemeli puhuu pehmosia! Viljanviljely missään kriisiisä oo!
Kriisissä on vain Veeti Eemeli. ::)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 25.11.15 - klo:21:07
Ja sitten vaihteeksi uutisia etulinjasta. Rapsissa on ennakkonäytteen mukaan lehtivihreäpitoisuus 79mg/kg, mikä tarkoittaa 29% sanktiota perushinnasta. Öljypitoisuus 45% ja muutenkin arvot kuulemma kunnossa. Sanalla sanoen viedään tuhkatkin pesästä.

Kysymys kuuluu onko tälle hinnoittelulle vaihtoehtoja?  ??? ::)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 25.11.15 - klo:21:27
kaverilla samanlaista. myöhään kylvetty. saiks sun liian aikasin pakkasta? kyl munki puimuri kuurassa oli rapsinpuintiaamuina mut varmaan se oli tarpeeksi valmista kun pakkaset tuli. ei mun proximossa ollu öljyt kyl ku 41 molemmin puolin.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 25.11.15 - klo:21:58
Ja sitten vaihteeksi uutisia etulinjasta. Rapsissa on ennakkonäytteen mukaan lehtivihreäpitoisuus 79mg/kg, mikä tarkoittaa 29% sanktiota perushinnasta. Öljypitoisuus 45% ja muutenkin arvot kuulemma kunnossa. Sanalla sanoen viedään tuhkatkin pesästä.

Kysymys kuuluu onko tälle hinnoittelulle vaihtoehtoja?  ??? ::)

Laitat myyntiin vaikka maaseutuun. Jos riittävä erä, voi viedä kauemmaksikin. Joku puristaa öljyksi rehunsekaan tai polttoaineeksi, ei lehtivihreällä mitään väliä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 25.11.15 - klo:22:37
Itääkö tuollainen lehtivihreärapsi. Siementä nyt vaan myymään, 10 kilon pusseissa.
Eikun leivän päälle rehuksi , ei siemeneksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 26.11.15 - klo:03:11
Miksipä pitäisi kaikenlaista kasvinsuojeluainetta laittaa, kun viljely luomumenetelmin olisi lähinnä päältäkatselua. Kokemukset tietty Pohjanmaalta. Ja maassa aina vika, jos ei toimi.

Kestävä maa: rypsi
http://www.youtube.com/watch?v=JgCQtGXkyLE

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 26.11.15 - klo:05:39
kaverilla samanlaista. myöhään kylvetty. saiks sun liian aikasin pakkasta? kyl munki puimuri kuurassa oli rapsinpuintiaamuina mut varmaan se oli tarpeeksi valmista kun pakkaset tuli. ei mun proximossa ollu öljyt kyl ku 41 molemmin puolin.
Joo, kyllä siihen kaikki pakkaset tuli päälle ja sitä myöten homma oli selvä. Toisaalta syksy oli niin myöhäinen, että vaikkei olisi ollut pakkasiakaan, niin olisiko siltikään valmistunut riittävästi.

Näytteen valmistumista sai odotella pari viikkoa, oli kuulemma labrassa ruuhkaksi asti öljykasvinäytteitä. Lehtivihreät korkeita muillakin, kuulemma.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: sutela - 26.11.15 - klo:10:22

 Proximo-rapsi
 - kylvö 26.5.2015
 - puinti 14.10.2015
 -öljypitoisuus 43,5
 - lehtivihreä   59
 - sato             980kg/ha
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 26.11.15 - klo:13:41

 Proximo-rapsi
 - kylvö 26.5.2015
 - puinti 14.10.2015
 -öljypitoisuus 43,5
 - lehtivihreä   59
 - sato             980kg/ha

Muistuupa mieleen josen videoklippi.... ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Ripcord - 26.11.15 - klo:14:49

 Proximo-rapsi
 - kylvö 26.5.2015
 - puinti 14.10.2015
 -öljypitoisuus 43,5
 - lehtivihreä   59
 - sato             980kg/ha

Muistuupa mieleen josen videoklippi.... ;D

Tossa on kylvös kuukauden myöhässä... Ei tässä aukeella edes Äitienpäivän tienoilla kylvetyt meinannu tuleentua ennen pakkasia.
Huhtikuun kylvöillä ei ongelmaa eli sopis kyllä erinomaisesti sun viljelykulttuuriin.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 26.11.15 - klo:15:24

 Proximo-rapsi
 - kylvö 26.5.2015
 - puinti 14.10.2015
 -öljypitoisuus 43,5
 - lehtivihreä   59
 - sato             980kg/ha

Muistuupa mieleen josen videoklippi.... ;D

Tossa on kylvös kuukauden myöhässä... Ei tässä aukeella edes Äitienpäivän tienoilla kylvetyt meinannu tuleentua ennen pakkasia.
Huhtikuun kylvöillä ei ongelmaa eli sopis kyllä erinomaisesti sun viljelykulttuuriin.

Joo siinä rapsin tapauksessa voisi oikein kilvoitella. Kuka tahansa voi heittää viljansiementä maahan vaikka helmi-maaliskuussa, kyllä ainakin kaura ja vehnä tulevat routaantuneestakin maasta ylös, vaikka ei välttämättä aina kovin elinvoimaisena.

Mietin tosissaan saisiko nelivetomönkijälle paripyöriä, sitten  vetäisi perässään jotakin rikkaäestä ja kylvösuppiloa, jossa rapsinsiemenet. Silloin pääsisi rapsinkylvöille jo, kun ojanpohjilla on viimeiset lumet ja pajunkissat pörröttelevät.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: KAri - 26.11.15 - klo:20:35

 Proximo-rapsi
 - kylvö 26.5.2015
 - puinti 14.10.2015
 -öljypitoisuus 43,5
 - lehtivihreä   59
 - sato             980kg/ha

Muistuupa mieleen josen videoklippi.... ;D

Tossa on kylvös kuukauden myöhässä... Ei tässä aukeella edes Äitienpäivän tienoilla kylvetyt meinannu tuleentua ennen pakkasia.
Huhtikuun kylvöillä ei ongelmaa eli sopis kyllä erinomaisesti sun viljelykulttuuriin.

Joo siinä rapsin tapauksessa voisi oikein kilvoitella. Kuka tahansa voi heittää viljansiementä maahan vaikka helmi-maaliskuussa, kyllä ainakin kaura ja vehnä tulevat routaantuneestakin maasta ylös, vaikka ei välttämättä aina kovin elinvoimaisena.

Mietin tosissaan saisiko nelivetomönkijälle paripyöriä, sitten  vetäisi perässään jotakin rikkaäestä ja kylvösuppiloa, jossa rapsinsiemenet. Silloin pääsisi rapsinkylvöille jo, kun ojanpohjilla on viimeiset lumet ja pajunkissat pörröttelevät.

-SS-

Mitäpäs jos kylväisit jo nyt "ennen lumentuloa", niin itäisi sitten heti ensimmäisillä kevätlämmöillä ;)
Taitaa vaan olla, että nyt ei saa käyttää peitattua siementä, eikä se teho taitaisi kevääseen asti riittääkään.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 26.11.15 - klo:20:45

 Proximo-rapsi
 - kylvö 26.5.2015
 - puinti 14.10.2015
 -öljypitoisuus 43,5
 - lehtivihreä   59
 - sato             980kg/ha

Muistuupa mieleen josen videoklippi.... ;D

Tossa on kylvös kuukauden myöhässä... Ei tässä aukeella edes Äitienpäivän tienoilla kylvetyt meinannu tuleentua ennen pakkasia.
Huhtikuun kylvöillä ei ongelmaa eli sopis kyllä erinomaisesti sun viljelykulttuuriin.

Joo siinä rapsin tapauksessa voisi oikein kilvoitella. Kuka tahansa voi heittää viljansiementä maahan vaikka helmi-maaliskuussa, kyllä ainakin kaura ja vehnä tulevat routaantuneestakin maasta ylös, vaikka ei välttämättä aina kovin elinvoimaisena.

Mietin tosissaan saisiko nelivetomönkijälle paripyöriä, sitten  vetäisi perässään jotakin rikkaäestä ja kylvösuppiloa, jossa rapsinsiemenet. Silloin pääsisi rapsinkylvöille jo, kun ojanpohjilla on viimeiset lumet ja pajunkissat pörröttelevät.

-SS-

Mitäpäs jos kylväisit jo nyt "ennen lumentuloa", niin itäisi sitten heti ensimmäisillä kevätlämmöillä ;)
Taitaa vaan olla, että nyt ei saa käyttää peitattua siementä, eikä se teho taitaisi kevääseen asti riittääkään.

Nii syysrapsi pitää laittaa heinäkuun kolmannella viikolla talven alle. Se on hyvinkin tiedossa. Mutta kevätrapsista, onko näin, että neonikotinoidipeittaus on vuonna 2016 nyt sitten pysyvästi kielletty.

Miten jo aikasemmin mainitsemani harso auttaisi kirppojen torjunnassa ? Ainakin kaalikasveilla se auttaa hyvinkin. Kaikki samettikukat ja chilipössyttelyt ovat muka-torjuntanäpertelyä, joka ei kiinnosta kirppaa ollenkaan. Kaaleilla kirpat muuten syövät ihan isoakin kasvustoa täyteen reikiä, jotenkin nuo kirpat öljykasvien tuholaisina on mielletty lähinnä vain pikkiriikkisen sirkkalehden syöjäksi, vaikka suuret invaasiot pystyvät syömään kämmenenkokoisen lehden tuosta vaan.

Harsokustannus ei välttämättä ole edes suurempi kuin lukemattomat ötökkäruiskutukset.
Edit: Tehtaalta voisi saada hallaharsoa 40 aarin rullina noin 1000€/ha verottomalla hinnalla.
Jos harsot kestäisivät useamman vuoden, sadonlisä sekä kevyempi tuholaisten torjunta saattaisi
jopa maksaa osan harson hinnasta takaisin ?

Harson maata lämmittävä vaikutus on 2-4 astetta jopa. Voi merkitä jopa pari viikkoa aikaistusta kevätrapsin valmistumisaikaan ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pottunokka - 26.11.15 - klo:23:18
Kymenlaakson ja itäisen uudenmaan alueella nämä eturivin viljelijät, jotka saavat  suuria satoja ja tekevät kaikki viljelytyöt kaikin puolin huolellisesti ja pitävät hyvää huolta pelloistaan, niin heistä ei juuri kukaan viljele nykyään rypsiä tai rapsia, ainakaan kevätmuotoista, kyllä se jo kertoo, kuinka heikkotuottoisesta kasvista on kysymys, ne harvat, jotka öljykasvien kanssa puuhastelevat, ovat enimmäkseen sivutoimipienviljelijöitä, joille ei ole niin väliä, vaikka tulisikin taloudellisesti takkiin näiden viljelyssä.

Nyt kun neontikoidipeittaus kielletään, niin kevätöljykasvien viljelyn kuolinkellot alkavat todella soimaan, eräs bayerin edustaja kertoi taannoin, että menee ainakin 2-3 vuotta, että saadaan kehitettyä korvaava tehokas peittausaine.  Kyllä nytten alkaa kevätöljykasvien viljely jäämään unholaan, kuinka paljon sitten innostutaan syysöljykasveista, jää nähtäväksi, mutta tuskin niiden viljelystä mitään suurta kansanliikettä tulee.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 26.11.15 - klo:23:54
Kymenlaakson ja itäisen uudenmaan alueella nämä eturivin viljelijät, jotka saavat  suuria satoja ja tekevät kaikki viljelytyöt kaikin puolin huolellisesti ja pitävät hyvää huolta pelloistaan, niin heistä ei juuri kukaan viljele nykyään rypsiä tai rapsia, ainakaan kevätmuotoista, kyllä se jo kertoo...

Olen tästä samaa mieltä, eivät ole suuret peltoaukeat olleet vuosikausiin keltaisia kuin harvakseltaan toukokuussa; ilmaisee lähinnä syyskylvöistä rypsiä/rapsia olevan kylvössä. Ruotsissa siirtyminen syysöljykasveihin on ollut lähes täydellinen. Ruotsi ei ole sitävertaa erilainen Suomeen verrattuna, että ilmiöön olisi muuta selitystä kuin kevätöljykasvien pettymykset, mitä aikaisempi, kuivempi ja lämpimämpi kevätkesä on.

Uskon, että yhden vuoden voi harjoitella, saattaa jopa kirppu eksyä sivuun omalta pikkupalstalta, voi tulla jotain puitavaakin, mutta en edes ala ensi kevään jälkeen toiveajattelemaan kevätöljykasveja, vaan yritän soveltaa syyskylvöisiä. Toivon mukaan syyskylvöisissä ei kirppuongelma ole yhtä paha, etanoille aina voi jotein tehdä, samoin talvituhoille, valitsemalla vain kaltevia peltoja, käyttämällä Juventusta, kylvämällä aikaisin heinäkuussa ja niin edespäin.

Mutta kevätöljykasvien kuolinkellot eivät soi pohjoisempana, todellakaan. Kirpat ja osin rapsikuoriaiset eivät tunnu tulevan isoina invaasioina etelästä enää Pohjanmaan tasalle, vaan jäävät nauttimaan aterioitaan tänne etelän aukeille. Onhan täällä todistettu, että 9 kevättä kymmenestä menee peittaamattomalla mainiosti, Pohjanmaan hedelmällisillä pelloilla.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 30.11.15 - klo:19:30
jes! Neonnikotioidiennenen-mikä-lienee on taas saanut jatkoajan, joten peitattua siementä on taas saatavilla ensi keväänä mehiläisten harmiksi. :)
http://www.farmit.net/oljykasvit/2015/11/30/oljykasvien-peittaus-sallittu-poikkeuslupa-neonikotinoidien-kaytolle
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 30.11.15 - klo:19:36
Kymenlaakson ja itäisen uudenmaan alueella nämä eturivin viljelijät, jotka saavat  suuria satoja ja tekevät kaikki viljelytyöt kaikin puolin huolellisesti ja pitävät hyvää huolta pelloistaan, niin heistä ei juuri kukaan viljele nykyään rypsiä tai rapsia, ainakaan kevätmuotoista, kyllä se jo kertoo...

Olen tästä samaa mieltä, eivät ole suuret peltoaukeat olleet vuosikausiin keltaisia kuin harvakseltaan toukokuussa; ilmaisee lähinnä syyskylvöistä rypsiä/rapsia olevan kylvössä. Ruotsissa siirtyminen syysöljykasveihin on ollut lähes täydellinen. Ruotsi ei ole sitävertaa erilainen Suomeen verrattuna, että ilmiöön olisi muuta selitystä kuin kevätöljykasvien pettymykset, mitä aikaisempi, kuivempi ja lämpimämpi kevätkesä on.

Näissä on aika paljon seutukunnallista kulttuuria mukana. Täällä on öljykasveja viljelty jo aamoisista ajoista lähtien ja edelleen se jatkuu, vaikeuksista huolimatta. Hyvä esimerkki on kollega, jonka rapseja ruiskuteltiin muutama vuosi sitten kuusi kertaa kesän aikana (kaikki urakoitsijalla teetettynä), kylvi tänä vuonna taas suurimman osan pelloista rapsille. Keskisato oli just sen 2500kg/ha. Isäntä oli hyvin tyytyväinen.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pottunokka - 30.11.15 - klo:20:04
jes! Neonnikotioidiennenen-mikä-lienee on taas saanut jatkoajan, joten peitattua siementä on taas saatavilla ensi keväänä mehiläisten harmiksi. :)
http://www.farmit.net/oljykasvit/2015/11/30/oljykasvien-peittaus-sallittu-poikkeuslupa-neonikotinoidien-kaytolle

Mitä merkitystä on tuolla kiellolla, jos siihen saa joka vuosi poikkeusluvan. Huono juttu mehiläisten kannalta. Kyllä olisin mehiläiskasvattajana käärmeissäni tuosta poikkeusluvasta.

Mutta en aio rypsiä kylvää, pitäkööt tunkkinsa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 30.11.15 - klo:20:05
jes! Neonnikotioidiennenen-mikä-lienee on taas saanut jatkoajan, joten peitattua siementä on taas saatavilla ensi keväänä mehiläisten harmiksi. :)
http://www.farmit.net/oljykasvit/2015/11/30/oljykasvien-peittaus-sallittu-poikkeuslupa-neonikotinoidien-kaytolle

Mitä merkitystä on tuolla kiellolla, jos siihen saa joka vuosi poikkeusluvan. Huono juttu mehiläisten kannalta. Kyllä olisin mehiläiskasvattajana käärmeissäni tuosta poikkeusluvasta.

Mutta en aio rypsiä kylvää, pitäkööt tunkkinsa.

Sua tuntuu v ituttavan lähes kaikki asiat.... ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 01.12.15 - klo:06:47
Cl 7130 kevätrapsi näyttää hyvältä, ainoa riski on korkeampi lakoprosentti. Smillassa on numeroiden perusteella kestävämpi korsi, ja on yhtä aikainen. Smilla tarvitsee perinteiset rikka-aineet, mutta Galera ja Agil lienee sallittu myös pohjavesialueella, joten Smillaa vois laitella tuohon rinteeseen vaikka maaliskuulla.

Kesäksi sitten imistaari syysrapsia.

Elmeri ohran hl-paino oli 66 kg, hiukan alkaa tuo öljykasvi epäilyttää, nykyisellä hinnalla ei 900€ hehtaarin myyntitulo ole kaukana, lähinnä vain lannoitetta meni reippaahkosti, lämminilmakuivurilla kuivatuskulu 15 -> 14% käytännössä mitätön kustannus, ja melko lähellä olisi sopiva ohran purkupaikka, vastaisuudessakin. Pitää melkoisen paljon öljykasvisatoa tulla, että yhtä viljelyvarmasti ja helposti pääsee sadonkorjuusta.

Ainoa etu rapsilla olisi pieni siilotilan tarve juu.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pottunokka - 01.12.15 - klo:10:13
Siilotilan tarpeella ei oo väliä, kun myy heti kuivauksen jälkeen, ite myyn kaikki suoraan kuivurilta.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: bouli - 01.12.15 - klo:11:49
Cl 7130 kevätrapsi näyttää hyvältä, ainoa riski on korkeampi lakoprosentti. Smillassa on numeroiden perusteella kestävämpi korsi, ja on yhtä aikainen. Smilla tarvitsee perinteiset rikka-aineet, mutta Galera ja Agil lienee sallittu myös pohjavesialueella, joten Smillaa vois laitella tuohon rinteeseen vaikka maaliskuulla.
Galera ei ole sallittu.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 01.12.15 - klo:17:17
Cl 7130 kevätrapsi näyttää hyvältä, ainoa riski on korkeampi lakoprosentti. Smillassa on numeroiden perusteella kestävämpi korsi, ja on yhtä aikainen. Smilla tarvitsee perinteiset rikka-aineet, mutta Galera ja Agil lienee sallittu myös pohjavesialueella, joten Smillaa vois laitella tuohon rinteeseen vaikka maaliskuulla.
Galera ei ole sallittu.

Mitä muita sitten enää on kuin matrigon

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 01.12.15 - klo:17:23
Cl 7130 kevätrapsi näyttää hyvältä, ainoa riski on korkeampi lakoprosentti. Smillassa on numeroiden perusteella kestävämpi korsi, ja on yhtä aikainen. Smilla tarvitsee perinteiset rikka-aineet, mutta Galera ja Agil lienee sallittu myös pohjavesialueella, joten Smillaa vois laitella tuohon rinteeseen vaikka maaliskuulla.
Galera ei ole sallittu.

Mitä muita sitten enää on kuin matrigon

-SS-

Ne mitä on viljoilla, rikkaruohot on tapana deletoida kuten saatanallinen savikka joka sikisee jo yhdestä varresta satoina siemeninä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 01.12.15 - klo:18:38
Cl 7130 kevätrapsi näyttää hyvältä, ainoa riski on korkeampi lakoprosentti. Smillassa on numeroiden perusteella kestävämpi korsi, ja on yhtä aikainen. Smilla tarvitsee perinteiset rikka-aineet, mutta Galera ja Agil lienee sallittu myös pohjavesialueella, joten Smillaa vois laitella tuohon rinteeseen vaikka maaliskuulla.
Galera ei ole sallittu.

Mitä muita sitten enää on kuin matrigon

-SS-

Ne mitä on viljoilla, rikkaruohot on tapana deletoida kuten saatanallinen savikka joka sikisee jo yhdestä varresta satoina siemeninä.

Mielestäni savikka helpoin torjuttava ,en oikin käsitä tuota SKN huumoria. ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 01.12.15 - klo:19:25
Tämä neuvo2020 ei sovellu joka paikkaan, mutta kyllä sitä voi vetää ihan paljaaltaan, ilman mitään myrkkyjä. Jos edellisen vuoden kasvinsuojelu on hoidettu asiallisesti, niin ei ne rikat vielä yhden vuoden ruiskuttamattomuudesta villiinny.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 01.12.15 - klo:19:36
Tämä neuvo2020 ei sovellu joka paikkaan, mutta kyllä sitä voi vetää ihan paljaaltaan, ilman mitään myrkkyjä. Jos edellisen vuoden kasvinsuojelu on hoidettu asiallisesti, niin ei ne rikat vielä yhden vuoden ruiskuttamattomuudesta villiinny.

Joo jos agil on ok niin koetan matrigonilla on vaa saunakukkaa aina vaan noissa syysvehnämaissa samoin pillikettä ja vasiheinää. Siellä se asuu pohjakasvustona.

Siltikin CL tulee nyt tilaukseen kun ei ole pohjavettä kuin vähäsen  pellonreunassa ja koko joenranta varattu rapsille.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 01.12.15 - klo:20:00
En ole miettinyt lajiketta sen syvällisemmin, mutta taidan lähteä Proximolla liikkeelle. Oli ainakin viimeksi siemenet selvästi halvempia Agrissa kuin Raisiolla. Näihin Keskon hässäköihin en jaksa syventyä, vaikkei niissä varmaan mitään vikaa ole.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 01.12.15 - klo:20:22
Cl 7130 kevätrapsi näyttää hyvältä, ainoa riski on korkeampi lakoprosentti. Smillassa on numeroiden perusteella kestävämpi korsi, ja on yhtä aikainen. Smilla tarvitsee perinteiset rikka-aineet, mutta Galera ja Agil lienee sallittu myös pohjavesialueella, joten Smillaa vois laitella tuohon rinteeseen vaikka maaliskuulla.

Kesäksi sitten imistaari syysrapsia.

Elmeri ohran hl-paino oli 66 kg, hiukan alkaa tuo öljykasvi epäilyttää, nykyisellä hinnalla ei 900€ hehtaarin myyntitulo ole kaukana, lähinnä vain lannoitetta meni reippaahkosti, lämminilmakuivurilla kuivatuskulu 15 -> 14% käytännössä mitätön kustannus, ja melko lähellä olisi sopiva ohran purkupaikka, vastaisuudessakin. Pitää melkoisen paljon öljykasvisatoa tulla, että yhtä viljelyvarmasti ja helposti pääsee sadonkorjuusta.

Ainoa etu rapsilla olisi pieni siilotilan tarve juu.

-SS-

lakoa on nyt turha rasissa pelätä.
Olen samaa mieltä kanssasi ohran vs. rypsin viljelystä. Valitettavasti kevätrapsi ja rypsi ei juuri pärjää muita kasveja vastaan koska työtä (ruiskutuksia) on liikaa eikä sittenkään tahdo tulla satoa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: JösseJänis - 01.12.15 - klo:22:14
Cl 7130 kevätrapsi näyttää hyvältä, ainoa riski on korkeampi lakoprosentti. Smillassa on numeroiden perusteella kestävämpi korsi, ja on yhtä aikainen. Smilla tarvitsee perinteiset rikka-aineet, mutta Galera ja Agil lienee sallittu myös pohjavesialueella, joten Smillaa vois laitella tuohon rinteeseen vaikka maaliskuulla.
Galera ei ole sallittu.

Mitä muita sitten enää on kuin matrigon

-SS-

Ne mitä on viljoilla, rikkaruohot on tapana deletoida kuten saatanallinen savikka joka sikisee jo yhdestä varresta satoina siemeninä.

Mielestäni savikka helpoin torjuttava ,en oikin käsitä tuota SKN huumoria. ;D

Ei koululaishuumorin ole tarkoituskaan aikuisille aueta.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 01.12.15 - klo:22:17
viekö jompikumpi apilan. galera tai targa? jos kilo kerääjäksi..
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 02.12.15 - klo:02:11
viekö jompikumpi apilan. galera tai targa? jos kilo kerääjäksi..

Et joku hallinnosta laittoi kapuloita rattaisiin sen syysrypsin käytölle kerääjänä kevätrapsilla ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 02.12.15 - klo:10:33
Tumen syöttölaitteen syötön tasaisuus (vaihtelu vantaitten välillä)  piensiemenillä oli Vakolan koetusselostuksessa (jyräkombi) heikko. Tehtaan telojenaseman ja pohjaläpän säädön jälkeen välttävä. Eli pitääkö pussittaa joka vannaas ja ottaa kiertokoe tarkkuusvaa'alla, mitenkähän niitä telan sivusuuntaisia paikkoja sitten kotona säädetään.

Eihän siinä ole ongelmaa kun laittaa 10-12 kg/ha, mutta kun syysrapsia pitäisi laittaa 3 kg/ha tai jotain. Onhan se toisaalta isompaa siementä.

-SS-

Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: jjj - 02.12.15 - klo:12:39
Kuvassa oleva Pioneer Maximus kylvetty rapidilla. Kone kiertokoeasennossa, jolloin pyörästö ja harava multasivat pintaan roiskitut siemenet.
Kylvö 10.8.2014 rm hiue. Se parin viikon sadekausi tuli siihen päälle. Tautiruiskutus kuvassa.                                                                                                                                                                                                  (http://i10.aijaa.com/t/00251/14040684.t.jpg) (http://aijaa.com/8pSqiX) 8.6.2015.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 02.12.15 - klo:12:48
OK pintaankylvö varmastikin parhaita vaihtoehtoja, jos maassa kosteutta.
Itse kyllä yritän varmistaa vantaan kautta kylvöllä, kun ei ole tuhansien kilojen
jyräpainoa kylvökoneessa.

Paras tulokseltaan kuulemma olisi kynnön yhteydessä kylvö, kylvösuppilolla pakkerin
multaamana. Silloin vesitilavuutta jäisi eniten. Ei ole semmoisia laitteita
olemassa eli Jukolla varmaan yritän, sillä saa vaikka 100 g /ha menemään,
kun laittaa alennusrattaan ja kasetin kummatkin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: bouli - 02.12.15 - klo:14:23
Cl 7130 kevätrapsi näyttää hyvältä, ainoa riski on korkeampi lakoprosentti. Smillassa on numeroiden perusteella kestävämpi korsi, ja on yhtä aikainen. Smilla tarvitsee perinteiset rikka-aineet, mutta Galera ja Agil lienee sallittu myös pohjavesialueella, joten Smillaa vois laitella tuohon rinteeseen vaikka maaliskuulla.
Galera ei ole sallittu.

Mitä muita sitten enää on kuin matrigon

-SS-
Ei taida olla muita kuin nuo valikoivat juolavehnäaineet.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 02.12.15 - klo:14:54
Cl 7130 kevätrapsi näyttää hyvältä, ainoa riski on korkeampi lakoprosentti. Smillassa on numeroiden perusteella kestävämpi korsi, ja on yhtä aikainen. Smilla tarvitsee perinteiset rikka-aineet, mutta Galera ja Agil lienee sallittu myös pohjavesialueella, joten Smillaa vois laitella tuohon rinteeseen vaikka maaliskuulla.
Galera ei ole sallittu.

Mitä muita sitten enää on kuin matrigon

-SS-
Ei taida olla muita kuin nuo valikoivat juolavehnäaineet.

Matrigon sentään tehoaa valvattiin, ohdakkeeseen ja saunakukkaan.
Vesiheinä voi olla ongelma märkänä vuonna.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 02.12.15 - klo:21:18
Tumen syöttölaitteen syötön tasaisuus (vaihtelu vantaitten välillä)  piensiemenillä oli Vakolan koetusselostuksessa (jyräkombi) heikko. Tehtaan telojenaseman ja pohjaläpän säädön jälkeen välttävä. Eli pitääkö pussittaa joka vannaas ja ottaa kiertokoe tarkkuusvaa'alla, mitenkähän niitä telan sivusuuntaisia paikkoja sitten kotona säädetään.

Eihän siinä ole ongelmaa kun laittaa 10-12 kg/ha, mutta kun syysrapsia pitäisi laittaa 3 kg/ha tai jotain. Onhan se toisaalta isompaa siementä.

-SS-

Kylvää joka toisesta vantaasta niin saa syöttää vähän enemmän.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Make - 02.12.15 - klo:21:24
Tumen syöttölaitteen syötön tasaisuus (vaihtelu vantaitten välillä)  piensiemenillä oli Vakolan koetusselostuksessa (jyräkombi) heikko. Tehtaan telojenaseman ja pohjaläpän säädön jälkeen välttävä. Eli pitääkö pussittaa joka vannaas ja ottaa kiertokoe tarkkuusvaa'alla, mitenkähän niitä telan sivusuuntaisia paikkoja sitten kotona säädetään.

Eihän siinä ole ongelmaa kun laittaa 10-12 kg/ha, mutta kun syysrapsia pitäisi laittaa 3 kg/ha tai jotain. Onhan se toisaalta isompaa siementä.

-SS-
Kai ne nykyään laitetaan jo kohdalleen. Jurtin Kombia aikoinaan sääsin sillälailla, että telaa näkyi joka syötössä yhtäpaljon. Syöttösuppiloissa on pitkulaiset reiät ja ne oli silloin 1987 asetettu mihin sattui.  ::) 15% muistaakseni oli heittoa vantaiden välillä, vaikka yhteen vantaaseen tuli 2 syöttöä. Säädön jälkeen heitto oli pari prosenttia.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Forgiven - 02.12.15 - klo:21:37
Cl 7130 kevätrapsi näyttää hyvältä, ainoa riski on korkeampi lakoprosentti. Smillassa on numeroiden perusteella kestävämpi korsi, ja on yhtä aikainen. Smilla tarvitsee perinteiset rikka-aineet, mutta Galera ja Agil lienee sallittu myös pohjavesialueella, joten Smillaa vois laitella tuohon rinteeseen vaikka maaliskuulla.
Galera ei ole sallittu.

Mitä muita sitten enää on kuin matrigon

-SS-
Ei taida olla muita kuin nuo valikoivat juolavehnäaineet.

Matrigon sentään tehoaa valvattiin, ohdakkeeseen ja saunakukkaan.
Vesiheinä voi olla ongelma märkänä vuonna.

-SS-

Huonosti. Tai sitten vaatii 2 ruiskutusta. Myöhään ajoin (ohdakketta odotellessa) niin saunakukasta kuoli latvat ja kasvovat takasin.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 02.12.15 - klo:21:49
viekö jompikumpi apilan. galera tai targa? jos kilo kerääjäksi..

Et joku hallinnosta laittoi kapuloita rattaisiin sen syysrypsin käytölle kerääjänä kevätrapsilla ?

-SS-

ei. olis vaan tatella apilaa saatavilla. ja kaveri meni perkule myymään pioneerinsa vaikka piti meille jättää kauhallinen ensi kesän rahantekoautomaattiin. jos molempia laittas pikkanen. neljä kiloo proximoo ja kilo yhteensä jotain joukkoon mikä jää matalaksi. sen vaan pitää kestää galera ja targa ku ne ajan saletisti.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 04.12.15 - klo:15:37
Cl 7130 kevätrapsi näyttää hyvältä, ainoa riski on korkeampi lakoprosentti. Smillassa on numeroiden perusteella kestävämpi korsi, ja on yhtä aikainen. Smilla tarvitsee perinteiset rikka-aineet, mutta Galera ja Agil lienee sallittu myös pohjavesialueella, joten Smillaa vois laitella tuohon rinteeseen vaikka maaliskuulla.
Galera ei ole sallittu.

Mitä muita sitten enää on kuin matrigon

-SS-
Ei taida olla muita kuin nuo valikoivat juolavehnäaineet.

Matrigon sentään tehoaa valvattiin, ohdakkeeseen ja saunakukkaan.
Vesiheinä voi olla ongelma märkänä vuonna.

-SS-

Ei tuosta vesiheinästä oo ongelmaa, jos rypsi/rapsi pysyy pystyssä, ja miksei pysyisi, nuota kun on turha ylilannoittaa. Sato kun ei juurikaan suurene vaikka kuinka viskoisi apupaskaa. Juventusta kun vielä tuuttaa pahkahomeelle, niin korsi vahvistuu entisestään.
Ja saunakukasta ei pitäsi hyvinsäädetyn puimurin jäljiltä tulla säiliöön yhtään rikkaa, ne rojut lentää saunakukan siemenpankkiin pellolle ilahduttamaan tulevia vuosia  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 04.12.15 - klo:22:13
Cl 7130 kevätrapsi näyttää hyvältä, ainoa riski on korkeampi lakoprosentti. Smillassa on numeroiden perusteella kestävämpi korsi, ja on yhtä aikainen. Smilla tarvitsee perinteiset rikka-aineet, mutta Galera ja Agil lienee sallittu myös pohjavesialueella, joten Smillaa vois laitella tuohon rinteeseen vaikka maaliskuulla.
Galera ei ole sallittu.

Mitä muita sitten enää on kuin matrigon

-SS-
Ei taida olla muita kuin nuo valikoivat juolavehnäaineet.

Matrigon sentään tehoaa valvattiin, ohdakkeeseen ja saunakukkaan.
Vesiheinä voi olla ongelma märkänä vuonna.

-SS-

Ei tuosta vesiheinästä oo ongelmaa, jos rypsi/rapsi pysyy pystyssä, ja miksei pysyisi, nuota kun on turha ylilannoittaa. Sato kun ei juurikaan suurene vaikka kuinka viskoisi apupaskaa. Juventusta kun vielä tuuttaa pahkahomeelle, niin korsi vahvistuu entisestään.
Ja saunakukasta ei pitäsi hyvinsäädetyn puimurin jäljiltä tulla säiliöön yhtään rikkaa, ne rojut lentää saunakukan siemenpankkiin pellolle ilahduttamaan tulevia vuosia  :D

Joo ennen vanhaan oli irtoseulat näitä rikan sukuisia viljelykasveja varten varten, alaseula siis reikäpeltiä, onkohan mulla Sampossa pienin 8 mm reiällä, mutta yläseulaa pitää käännellä erikseen. Nyt varmaan tulee mietintään, onko tarvetta jollekin kiinteälle pienireikäiselle yläseulakasetille.

Kyllä tuon saunakukan arvasin, ei haittaa. Eikä muistakaan ole haittaa, törkyrääseikkö tuottaa sen saman jos on tuottaakseen. Siispä öljykasvit taitavat olla semmoisen omaa rauhaisaa aukeaa viljelevän juttu. Kun ei ole taloja ja kyläläisiä siinä oman pellon amfiteatterissa taivastelemassa, että tukiviljelyä, kattos nyt törkiää tukiviljelyä, vai onko se hullu luomuun haksahtanu....

Partareuhka mulla kyllä on jo luomuilijaksi sopiva, rupee maatalouskauppias kysyyn expressiä noutaessa, et ei varmaan sit kuittia...  ;)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Don Essex - 04.12.15 - klo:22:58


Joo ennen vanhaan oli irtoseulat näitä rikan sukuisia viljelykasveja varten varten, alaseula siis reikäpeltiä, onkohan mulla Sampossa pienin 8 mm reiällä, mutta yläseulaa pitää käännellä erikseen. Nyt varmaan tulee mietintään, onko tarvetta jollekin kiinteälle pienireikäiselle yläseulakasetille.

Kyllä tuon saunakukan arvasin, ei haittaa. Eikä muistakaan ole haittaa, törkyrääseikkö tuottaa sen saman jos on tuottaakseen. Siispä öljykasvit taitavat olla semmoisen omaa rauhaisaa aukeaa viljelevän juttu. Kun ei ole taloja ja kyläläisiä siinä oman pellon amfiteatterissa taivastelemassa, että tukiviljelyä, kattos nyt törkiää tukiviljelyä, vai onko se hullu luomuun haksahtanu....

Partareuhka mulla kyllä on jo luomuilijaksi sopiva, rupee maatalouskauppias kysyyn expressiä noutaessa, et ei varmaan sit kuittia...  ;)

-SS-
[/quote]

Ei ihan huono kuvaus. Sampon pienin seula 5 mm, mutta lie liian pieni. Ensi kerralla kokeilen puida rypsit 10 mm alaseulalla. Luomuun haksahtamisen päivittelijöitä aukealla kyllä riittää. Parransänkeäkin löytyy ihan sopivasti. Mutta kuititonta expressiä rypsille?? Ei sentään. Ei oikein omalle kohdalle sovi nuo pimeät kasvinsuojelut, eikä apusäiliksetkään. Kevytmuokkauksen 20% osuudessakin pohdin, pitäisikö jättää kultivaattorin levyiset kiilat koskematta, vai ajaa ne ristiin. Saunakukan sain syysrypsillä pidettyä kurissa, kun kasvusto oli tarpeeksi hyvä. Puimurin säädöillä loputkin aika hyvin pois lähtivät.
Niin ne kasvipeitteiset kevytmuokkauskiilat.... Siellä ne pellolta löytyvät. Kun säännöt on tehty, niitä noudatettakon. Samoin toimin sopimusten osalta. Niihinhän voi luomu- ja ympäristökorvauksenkin lukea.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 04.12.15 - klo:23:46

Kunnolla tuleentunut rypsi menee 4-millin alaseulalla. Ja puhurasta tulee  :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 04.12.15 - klo:23:52

Kunnolla tuleentunut rypsi menee 4-millin alaseulalla. Ja puhurasta tulee  :)

ja mistäs niitä saa. No, peltikauppiailla on lähellä tuota kokoa, mutta
kuinka monta reikää neliöllä vähintään pitää olla.

Vai seulalevykauppako varta vasten myy tätä soveliasta jutskaa. Ei meillä ole koskaan näkyny noin
pientä alaseulan reikää puimassa.  Ne oli varmaan jotakin erikoisvarusteita silloin 1978 vuonna.
Ei meillä kurpitsa eikä avomaankurkkuseulojakaan ole.

Tai jotain.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 04.12.15 - klo:23:53
Tää topiikki johtaa kohta sihen et vedän ranteet nopeesti auki ja kiipeen pihakuuseen piparkakku-ukoks... :'(
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 04.12.15 - klo:23:54
Tää topiikki johtaa kohta sihen et vedän ranteet nopeesti auki ja kiipeen pihakuuseen piparkakku-ukoks... :'(

Hyvä. Laita kuitenkin pipa päähän, tulee kylmä muuten tuolla tuulessa.

Mutta siis, kyllä se on jännää tänne 2010-luvulle tuolta 1970-luvun pulisongi-
ajoista yrittää tulla...kaiken maailman kukkia pellot täynnään...silloin oli maailma
paljon selvempi: oli Itä-Saksa ja Länsi-Saksa. Ja saviruahot myrkytettiin., eikä
viljelty.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 04.12.15 - klo:23:56

Kunnolla tuleentunut rypsi menee 4-millin alaseulalla. Ja puhurasta tulee  :)

ja mistäs niitä saa. No, peltikauppiailla on lähellä tuota kokoa, mutta
kuinka monta reikää neliöllä vähintään pitää olla.

Vai seulalevykauppako varta vasten myy tätä soveliasta jutskaa. Ei meillä ole koskaan näkyny noin
pientä alaseulan reikää puimassa.  Ne oli varmaan jotakin erikoisvarusteita silloin 1978 vuonna.
Ei meillä kurpitsa eikä avomaankurkkuseulojakaan ole.

Tai jotain.

-SS-

Faaris tuli uutena mukana  :D

Kait heinänsiemenseula
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Viljelijä - 05.12.15 - klo:10:55
Eikö Sampossa ole neinänsiemen seulaa? Faarissa ollu aina.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 05.12.15 - klo:19:22

Nii ostin mää lisäksi käytetyn 6-millisen spurgupörssistä, jos nelimillisestä ei syystä tai toisesta mene läpi.  ;)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pottunokka - 05.12.15 - klo:21:48
Oletteko jääneet jonnekkin 1970-1980 luvulle? Kyllä nykyaikaisissa puimureissa, jota edustaa esim. Claas Dominaattorit, on säätöseulat.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 05.12.15 - klo:22:53
Oletteko jääneet jonnekkin 1970-1980 luvulle? Kyllä nykyaikaisissa puimureissa, jota edustaa esim. Claas Dominaattorit, on säätöseulat.

Mistä muuten johtuu kun omakotitalonhintaisten ja -kokoisten nykypuimurien jäljiltä on viljanorasta ihan perkeleesti puintitappiomittaresta, kontrollereista ym. sähkösäätimistä huolimatta? 70- 80-luvun vehkeillä puiduilla pelloilla on yleensä vain puhtaakeltainen kuollut sänki.  ::)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 05.12.15 - klo:23:35
Oletteko jääneet jonnekkin 1970-1980 luvulle? Kyllä nykyaikaisissa puimureissa, jota edustaa esim. Claas Dominaattorit, on säätöseulat.

No kyllä sileä reikäseula voi piensiemenillä olla jopa parempi. Oletko nähnyt näitä säätöseuloja viljanlajittelijoissa ?

Sitten myyvät niitä parannettuja kotkannokka-säätöseuloja...ehkäpä juuri sen roskan ja oljenpätkien takertumistaipumuksen takia.

Varmaan Sampossa olikin heinänsiemenseula, mutta telineessä oli vain 8 ja 12 mm. Oli käytetty puimuri kun se taloon tuli. Kymppiin taidettiin tilata ostaessa. Mutta se seulanippu meni sinne osuuskauppaan kun tää punainen tuli taloon. Mut melko lähinaapurilla on pari samanlaista kai sieltä lainaksi saa.

Claasin seulaston ilma on  rajatapaus vaatii uuden muutinhihnan ainakin; ilmat eivät aina tahdo riittää. Kuivurin musukasa on ainakin suurempi kuin ennen.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 05.12.15 - klo:23:46
Oletteko jääneet jonnekkin 1970-1980 luvulle? Kyllä nykyaikaisissa puimureissa, jota edustaa esim. Claas Dominaattorit, on säätöseulat.

No kyllä sileä reikäseula voi piensiemenillä olla jopa parempi. Oletko nähnyt näitä säätöseuloja viljanlajittelijoissa ?

Sitten myyvät niitä parannettuja kotkannokka-säätöseuloja...ehkäpä juuri sen roskan ja oljenpätkien takertumistaipumuksen takia.

Varmaan Sampossa olikin heinänsiemenseula, mutta telineessä oli vain 8 ja 12 mm. Oli käytetty puimuri kun se taloon tuli. Kymppiin taidettiin tilata ostaessa. Mutta se seulanippu meni sinne osuuskauppaan kun tää punainen tuli taloon. Mut melko lähinaapurilla on pari samanlaista kai sieltä lainaksi saa.

Claasin seulaston ilma on  rajatapaus vaatii uuden muutinhihnan ainakin; ilmat eivät aina tahdo riittää. Kuivurin musukasa on ainakin suurempi kuin ennen.

-SS-

Jäljistä päätellen veikkaan että isommillakin  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 06.12.15 - klo:00:26
Joo oliko tässä juonteessa puhe, että jos viljan viljelyala vähenee ja viljasato vähenee, niin hinta nousee ?

No, kokonaisviljasato nyt sitten oli 10% alempi kuin viime aikoina. Ei ole viljan hinta näkynyt nousevan.
Ei se meikäläisen öljykasvinkylvöön vaikuta, mutta osoittaa sen, että aika vähän on
kotimaisella satotasolla vaikutusta täkäläiseen hintaan, eli toive siitä, josko jotkin eturivin tehokellokkaat
saisivat vallan rajoittaa harrastelijoiden viljelyä, sillä perusteella, että heidän viljelynsä
tulisi sillä tavoin kannattavaksi, saattaisi olla vähäinen vaikutukseltaan, vaikka toteutuisikin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 06.12.15 - klo:06:47
Oletteko jääneet jonnekkin 1970-1980 luvulle? Kyllä nykyaikaisissa puimureissa, jota edustaa esim. Claas Dominaattorit, on säätöseulat.
Köh, köh.. :-[ Eikö toi ole kaikkea muuta kuin nykyaikainen. Erään konemyyjän profiloinnin mukaan tuotteen kohderyhmän muodostaa yli viiskymppinen mieshenkilö, joka kammoaa Sampoja, ei ole ikinä ajanut hydrovetoisella puimurilla ja viljelee keskimääräistä tai pienempää viljatilaa sekä uskoo vankasti koneen vikaantumattomuuteen.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 06.12.15 - klo:08:05
Oletteko jääneet jonnekkin 1970-1980 luvulle? Kyllä nykyaikaisissa puimureissa, jota edustaa esim. Claas Dominaattorit, on säätöseulat.
Köh, köh.. :-[ Eikö toi ole kaikkea muuta kuin nykyaikainen. Erään konemyyjän profiloinnin mukaan tuotteen kohderyhmän muodostaa yli viiskymppinen mieshenkilö, joka kammoaa Sampoja, ei ole ikinä ajanut hydrovetoisella puimurilla ja viljelee keskimääräistä tai pienempää viljatilaa sekä uskoo vankasti koneen vikaantumattomuuteen.

Juuri näin. Vaikka kuulunkin ikäryhmään, kerrasta toiseen tulee tuntuma, että olen jossakin sota-ajan saksalaisessa Obersturm-mähdrescherissä. Niin kuin olenkin.

Rattia veivattava 15 kierrosta, silti ei käänny. Vaihdekanki on todella paskapäisessä paikassa. Pallopäinen Claas-yhteissäätö-vipu on ikävä, jos esimerkiksi haluaisi muuttaa nopeutta samalla kun nostaa tai laskee pöytää. Kohlinkammion etukatto on matalalla moottorin ja säiliön alla. Seulat painavat ja työläät irrottaa. Siksi niitä ei ole koskaan irrotettu. Eipä kyllä säätökään pelaa. Säiliön hyllyissä ja kulmissa ei ole mietitty sitä, että vilja valuu vain vinoa pintaa alaspäin. Jos viljasiilot ja kuivurit tehtäisiin pohjasuppiloiltaan ja ilmaharjoiltaan päältä tasan kantikkaiksi, tulisihan siitä sanomista. Mutta ei, jos samanmoiset osat ovat Claasin sisällä.

Pitkälti kuudetta tonnia paino pienimmässäkin, on siinä tallojaa kerrakseen.

Mutta jos alle viidellätonnilla saa, niin van ostan semmoisenkin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 06.12.15 - klo:10:12
Joo oliko tässä juonteessa puhe, että jos viljan viljelyala vähenee ja viljasato vähenee, niin hinta nousee ?

No, kokonaisviljasato nyt sitten oli 10% alempi kuin viime aikoina. Ei ole viljan hinta näkynyt nousevan.
Ei se meikäläisen öljykasvinkylvöön vaikuta, mutta osoittaa sen, että aika vähän on
kotimaisella satotasolla vaikutusta täkäläiseen hintaan, eli toive siitä, josko jotkin eturivin tehokellokkaat
saisivat vallan rajoittaa harrastelijoiden viljelyä, sillä perusteella, että heidän viljelynsä
tulisi sillä tavoin kannattavaksi, saattaisi olla vähäinen vaikutukseltaan, vaikka toteutuisikin.

-SS-


Vaikka hinnat ei noussu ,mutta ei onneksi laskenutkaan sinne perinteisen 100 euroon ,mitä pelkäsin
viimme kevättalvella ja kiinnitin osan sadosta 140 euroon ,siis kyse ohrasta.  :-[
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 06.12.15 - klo:10:55
Joo oliko tässä juonteessa puhe, että jos viljan viljelyala vähenee ja viljasato vähenee, niin hinta nousee ?

No, kokonaisviljasato nyt sitten oli 10% alempi kuin viime aikoina. Ei ole viljan hinta näkynyt nousevan.
Ei se meikäläisen öljykasvinkylvöön vaikuta, mutta osoittaa sen, että aika vähän on
kotimaisella satotasolla vaikutusta täkäläiseen hintaan, eli toive siitä, josko jotkin eturivin tehokellokkaat
saisivat vallan rajoittaa harrastelijoiden viljelyä, sillä perusteella, että heidän viljelynsä
tulisi sillä tavoin kannattavaksi, saattaisi olla vähäinen vaikutukseltaan, vaikka toteutuisikin.

-SS-


Vaikka hinnat ei noussu ,mutta ei onneksi laskenutkaan sinne perinteisen 100 euroon ,mitä pelkäsin
viimme kevättalvella ja kiinnitin osan sadosta 140 euroon ,siis kyse ohrasta.  :-[

Pitääkö siis myös öljykasvien hinnat kiinnittää, tai olla tiivis sopimus jonnekin puristamoon ? Ymmärrän kyllä maakunnan kokoisen viljelijän tarjoamat rikkasiemenet, nehän vaikka kaivetaan viljakauppiaan takapihalle, kunhan saadaan konekauppa luistamaan. Miten tämmänen nobody niitä sitten minnekin saa tarjotuksi.

Kyllä siementä ja tuhansien eurojen lavallista kasvinsuojeluaineita tarjoavat, kun vaan nyökkää, nin sinnehän se säkki ja myrkyt ilmestyy. Mutta onkohan naama toinen sitten kun sen roskaisen ja vihreän öljykasvimusun kanssa lähestyy samaa kauppiasta ? Että vaan konemyyjän kautta rapsikaupoille.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 06.12.15 - klo:11:08

  Elä sinä SS rypsirapseja sinne pelloilesi haaveile ,kun ne ei sinne saharan lämpöön sovi ,vaan laitatkin
kuminaa ,niin saat ne kuivat savitöyräät muhuksi ja kasvamaan kuivinakin kesinä. ;)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 06.12.15 - klo:11:29

  Elä sinä SS rypsirapseja sinne pelloilesi haaveile ,kun ne ei sinne saharan lämpöön sovi ,vaan laitatkin
kuminaa ,niin saat ne kuivat savitöyräät muhuksi ja kasvamaan kuivinakin kesinä. ;)

Lisääkö kumina sadantaa. Eipä ehkä.

Syysrapsit kestävät sen kuivuuden, koska kasvavat sen satokomponenttinsa
toukokuulla, kun maa on vielä talven jäljiltä kosteampi.

Eli palaan kysymykseeni, onko öljykasvi edelleen jotenkin hyvävelisysteemiä.
Kovasti tyrkyttävät sokerisopimuksia, vaikka ei ole kalustoakaan enää; kukaan
ei ole tyrkyttänyt öljykasvisopimuksia.

Tuo kumina lienee Pohjanmaan touhua, Närpiöönhän asti sitä rahdata pitää.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: tolasvw - 06.12.15 - klo:12:04
Kuminaa menee myös Riihimäelle
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 06.12.15 - klo:12:20
Kuminaa menee myös Riihimäelle

No ninpäs. No, kumina ei ole enää tukiporsastelun automaatti, eroa öljykasveihin+ kerääjä on enää muutama kymppi.
Sitten jos agilit poistuu, mavrik poistuu, ja jotkut muutkin aineet poistuu, sekä viljelysopimukseen laitetaan jäämäriskikustannukset täysin viljelijälle, niin jeps jeps hienoahan se on.

Saunakukkia pystyn kasvattamaan harvassa syysvehnässäkin, en tarvitse maustekasveja siihen.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 06.12.15 - klo:13:03
  On se mukava ,että meissä viljeliöissä on näitä optimisteja , kun muuten maa tuntuu vaipuvan
täysin synkkyyteen. :'(
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 06.12.15 - klo:13:14
  On se mukava ,että meissä viljeliöissä on näitä optimisteja , kun muuten maa tuntuu vaipuvan
täysin synkkyyteen. :'(

No, tosiasia on, että tavan öljykasveilla on hyvin todennäköisesti laajempi kasvinsuojeluvalikoima vuodelle 2016, luomukumina jää kannattavimmaksi lajiksi, koska voi myydä kultana kellosepänliikkeissä eikun pienpusseissa Helsingin hipstereille. Eli tämmänenkin kuminapelto on rahapelto silloin.

(http://www.farmit.net/sites/default/files/styles/lead_image/public/news_lead_image/11072014_saunakukkaa_kuminapellossa_10.7.2014.jpg?itok=Pm4T3YlD)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 06.12.15 - klo:15:11
Kuminaa menee myös Riihimäelle

No ninpäs. No, kumina ei ole enää tukiporsastelun automaatti, eroa öljykasveihin+ kerääjä on enää muutama kymppi.
Sitten jos agilit poistuu, mavrik poistuu, ja jotkut muutkin aineet poistuu, sekä viljelysopimukseen laitetaan jäämäriskikustannukset täysin viljelijälle, niin jeps jeps hienoahan se on.

Saunakukkia pystyn kasvattamaan harvassa syysvehnässäkin, en tarvitse maustekasveja siihen.

-SS-

 Joo ei ole enää tukiporsastelun automaatti ja tämän ansiosta on kuminan viljely tullut ammattimaisemaksi ja näinollen noita SS linkittämiä kuminapellon kuvia on jatkossa vähempi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 06.12.15 - klo:16:02
Kuminaa menee myös Riihimäelle

No ninpäs. No, kumina ei ole enää tukiporsastelun automaatti, eroa öljykasveihin+ kerääjä on enää muutama kymppi.
Sitten jos agilit poistuu, mavrik poistuu, ja jotkut muutkin aineet poistuu, sekä viljelysopimukseen laitetaan jäämäriskikustannukset täysin viljelijälle, niin jeps jeps hienoahan se on.

Saunakukkia pystyn kasvattamaan harvassa syysvehnässäkin, en tarvitse maustekasveja siihen.

-SS-

Kumma juttu kun sun pelloissa tuntuu kasvavan kaikki muu kunnolla, paitsi viljelykasvit... ja kerääjät  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 06.12.15 - klo:16:06
Suomalaisella kuminalla kuuluu olevan jonkinlainen mystinen ominaisuus, muunmaalaisiin rotuihin verrattuna. Tämä ei uudemmassa tutkimuksessa olekaan pitänyt paikkansa. Kuminan osalta lienee syytä hylätä 1950-luvun lopulta asti vallalla ollut käsitys siitä, että suomalaisen viljellyn kuminan laatu olisi jotenkin parempaa kuin esim. sveitsiläisen tai keskieurooppalaisen kuminan.

Luomussa varmaan enää viljellään luonnonkuminaa, jolla onkin erityisiä ominaisuuksia verrattuna viljely

MTT 84, 112 s.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 06.12.15 - klo:16:14
Kumma juttu kun sun pelloissa tuntuu kasvavan kaikki muu kunnolla, paitsi viljelykasvit... ja kerääjät  :D

Kyllä ruis ja syysvehnä kasvavat, miten niin ? Ohraa nyt kerran tuli uskomattoman paljon, mutta ei sillä hinnalla kuuhun mennä. Sitten kasvaa erittäin hyvin vesiheinä, saunakukka, valvatti. Saviruoho massiivisena ent. juurikasmaissa, ohdake. Heinäkasveista luoho on pesiytynyt runsaana peltoihin, on tullut maanparannusturpeen mukana.

Kyllä "kerääjät" kasvavat yksinään oikein hyvin, tuossa on toukokuun kylvös, italianraiheinä + puna-apila, yhteensä noin 20 kg/ha, ensimmäinen niitto pitkään sänkeen heinäkuun lopussa, tämä murskaus 29.09.2015.

(http://www.viistonninen.com/muut/Viherlannoitus_290915A.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 06.12.15 - klo:16:58
Ohraa nyt kerran tuli uskomattoman paljon, mutta ei sillä hinnalla kuuhun mennä.

-SS-
Ei tarviikkaan, riittää, että pääsee kossulle asti. Kollega pettyi myös tosi pahasti syysvehnään, kun veti kaikki mahdolliset mömmöt ja apulannat ja kun sako olikin alhaalla, niin lopputulos oli, että Barkesta tuli parempi tili tärkkelyslisien kanssa kuin syysvehnästä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 07.12.15 - klo:18:16
Muutama yksikkö tilattu. Ja klamoksia. Ja avaunttia. Ja decistä. Ja Mavrikia. Ja Karatea on valmiiksi. (Ja vanhaa roksioonia ja malationia  :-X )

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 07.12.15 - klo:18:21
Nyt ei ole enää paluuta. :-X
Pakko painaa loppuun asti.  8)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: jjj - 07.12.15 - klo:18:49
Sitä saa mitä tilaa. Rapsia varmaankin.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 07.12.15 - klo:21:15
Muutama yksikkö tilattu. Ja klamoksia. Ja avaunttia. Ja decistä. Ja Mavrikia. Ja Karatea on valmiiksi. (Ja vanhaa roksioonia ja malationia  :-X )

-SS-

Meinaat sitten myrkyttää kaiken mikä liikkuu  :-\
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ht - 07.12.15 - klo:21:21

Meinaat sitten myrkyttää kaiken mikä liikkuu  :-\

Näinkö..?

https://youtu.be/R9l_eTyFXtw
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 08.12.15 - klo:06:40
Muutama yksikkö tilattu. Ja klamoksia. Ja avaunttia. Ja decistä. Ja Mavrikia. Ja Karatea on valmiiksi. (Ja vanhaa roksioonia ja malationia  :-X )

-SS-

Meinaat sitten myrkyttää kaiken mikä liikkuu  :-\

Ei, vaan suhtautua vastuullisesti muihinkin viljelijöihin. Muodon vuoksi kerran puolikkaalla pyretroidiaineella hermojen lepuuttamiseksi ruiskuttelu on pahinta mitä voi tehdä, torjunta-aineiden tulevaisuuden tehon kannalta. Siellä pohjoisessa ei ole keväällä niin paljon lämpöä, että kuoriaiset ja kirpat olisivat jo pilvinä valmiina syömään kaiken.

Eli kirpoille ainakin pyretriinejä, rapsikuoriaisille avaunt ja tarpeen mukaan toiseen käsittelyyn tämä mehiläisille niukemmin vahingollinen aine - tai sitten neonikotinoidi. Sitä ihmettelen, miksei juurikkaiden kirpoille tehokas systeeminen aine, dimetoaatti, ole sallittu öljykasveille ?

Lantulla ja rehukaalilla omien kokemusten mukaan ei kirppaongelmia Roxionilla. Varsinkin jos riviruiskutti  väkevämmällä liuoksella.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 08.12.15 - klo:09:20
Muutama yksikkö tilattu. Ja klamoksia. Ja avaunttia. Ja decistä. Ja Mavrikia. Ja Karatea on valmiiksi. (Ja vanhaa roksioonia ja malationia  :-X )

-SS-

Meinaat sitten myrkyttää kaiken mikä liikkuu  :-\

Ei, vaan suhtautua vastuullisesti muihinkin viljelijöihin. Muodon vuoksi kerran puolikkaalla pyretroidiaineella hermojen lepuuttamiseksi ruiskuttelu on pahinta mitä voi tehdä, torjunta-aineiden tulevaisuuden tehon kannalta. Siellä pohjoisessa ei ole keväällä niin paljon lämpöä, että kuoriaiset ja kirpat olisivat jo pilvinä valmiina syömään kaiken.

Eli kirpoille ainakin pyretriinejä, rapsikuoriaisille avaunt ja tarpeen mukaan toiseen käsittelyyn tämä mehiläisille niukemmin vahingollinen aine - tai sitten neonikotinoidi. Sitä ihmettelen, miksei juurikkaiden kirpoille tehokas systeeminen aine, dimetoaatti, ole sallittu öljykasveille ?

Lantulla ja rehukaalilla omien kokemusten mukaan ei kirppaongelmia Roxionilla. Varsinkin jos riviruiskutti  väkevämmällä liuoksella.

-SS-

Turha niistä kirpoista on vauhkota, jos käyttää peitattua siementä. Kuoriaisetkin pysyy kurissa parilla ruiskutuksella kun toisella kertaa laittaa kunnon aineen.  :D

Tos on resistenssistä jotain tietova  :)
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/pesticidelife/julkaisut/Insektisidiresistenssi.pdf
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 08.12.15 - klo:09:36
Turha niistä kirpoista on vauhkota, jos käyttää peitattua siementä. Kuoriaisetkin pysyy kurissa parilla ruiskutuksella kun toisella kertaa laittaa kunnon aineen.  :D

Tos on resistenssistä jotain tietova  :)
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/pesticidelife/julkaisut/Insektisidiresistenssi.pdf

Juu toistan vielä, että teillä päin ei todennäköisesti kirppoja kovin paljon talvehdi tai lentele eteläisemmiltä mailta. Sama taitaa olla rapsikuoriaisen kanssa.

Kaalikärpästen vioitukset kirppojen ohella havaittiin rypsinoste-projektissa merkittäväksi "piilotelleeksi" satotappion tuojaksi.

Lanttua kun viljeltiin vuosikymmenet, niin mustajuuri (ei ole varmaan Könty nähnyt koskaan) ja kirppa tuli todella tutuksi, vaikka lindaanipilleröidyt siemenet suojasivat taimia taatusti kirpoilta paremmin kuin nykyiset eladopeittaukset konsanaan.

Se, että lanttu harvennettiin, mahdollisti suuremman taimimäärän käytön, pienemmät ja myöhemmin itäneet olivat kirppojen herkkua ja isommat ja vähemmän syödyt sitten vain jätettiin. Lanttu muuten harvennetaan enimmäkseen konttaamalla (on eroteltava käsikuokalla ne hintelät taimet toisistaan) . Eli kyllä on moni kevät kontallaan pellolla ryömitty, katseltu reikäisiä sirkkalehtiä ja kuunneltu kiurujen laulua.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 08.12.15 - klo:13:04
Vai Könty  ;D
En oo nähny tosiaan mustajuurta, vaikka usein oon konttinutkin pubista ties minnekkä  :D

Ja kyllä toi rypsi sietää sirkkalehtiasteella määrättyyn asti reikäisyyttä sadon kärsimättä, eli niin paljon ettei kaikki kuivetu hengiltä. Pieni taimien harventuminen on vaan paikaallaakin, sopivan harvasta rypsistä tulee paras sato ja laadukas, sellainen kun ei heti mene kumolleen, kun varret on kuin haapavesakossa.  :)
Kannattaisi kylvääkin peitatun ja peittaamattoman seosta, siell olisi kirpoille ihan laillisesti tarjottua evästä seassa, että saisivat syödä itsensä hengiltä, niin peitatut rypsinalut kasvaisivat koskemattomina ja komeina elämänsä ensimmäiset ja ratkaisevat päivät, kasvaakseen sitten tuottamaan kansalle laadukasta ja terveellistä rypsiöljyn raaka-ainetta :D :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Muujussi - 09.12.15 - klo:08:55
  On se mukava ,että meissä viljeliöissä on näitä optimisteja , kun muuten maa tuntuu vaipuvan
täysin synkkyyteen. :'(

No, tosiasia on, että tavan öljykasveilla on hyvin todennäköisesti laajempi kasvinsuojeluvalikoima vuodelle 2016, luomukumina jää kannattavimmaksi lajiksi, koska voi myydä kultana kellosepänliikkeissä eikun pienpusseissa Helsingin hipstereille. Eli tämmänenkin kuminapelto on rahapelto silloin.

(http://www.farmit.net/sites/default/files/styles/lead_image/public/news_lead_image/11072014_saunakukkaa_kuminapellossa_10.7.2014.jpg?itok=Pm4T3YlD)

-SS-

Mistä toi kuva on? Meinaan näyttää niin tutulta tuo... Ihan kuin olisi naapurin kuminalohko...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 09.12.15 - klo:08:58
  On se mukava ,että meissä viljeliöissä on näitä optimisteja , kun muuten maa tuntuu vaipuvan
täysin synkkyyteen. :'(

No, tosiasia on, että tavan öljykasveilla on hyvin todennäköisesti laajempi kasvinsuojeluvalikoima vuodelle 2016, luomukumina jää kannattavimmaksi lajiksi, koska voi myydä kultana kellosepänliikkeissä eikun pienpusseissa Helsingin hipstereille. Eli tämmänenkin kuminapelto on rahapelto silloin.

(http://www.farmit.net/sites/default/files/styles/lead_image/public/news_lead_image/11072014_saunakukkaa_kuminapellossa_10.7.2014.jpg?itok=Pm4T3YlD)

-SS-

Mistä toi kuva on? Meinaan näyttää niin tutulta tuo... Ihan kuin olisi naapurin kuminalohko...

Tollasiahan ne on joka paikassa  ::)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Muujussi - 09.12.15 - klo:09:06
On joo mutta tuo maisema taloineen on ihan kuin tuosta naapurista. Jos tuolla lohkon takana on joki niin...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 11.12.15 - klo:17:39
Zurn pystyterä tilattu Claasiin. Noudetaan ensi viikolla, oli varastoa.
Ja upouusi seulaston tiiviste tehty myös. Jos sais asennetuksi ilman kohlimien poistoa.
Koettais kulmaporaus - lisälaitteella tehdä ne ruuvaukset.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 11.12.15 - klo:19:17
Zurn pystyterä tilattu Claasiin. Noudetaan ensi viikolla, oli varastoa.
Ja upouusi seulaston tiiviste tehty myös. Jos sais asennetuksi ilman kohlimien poistoa.
Koettais kulmaporaus - lisälaitteella tehdä ne ruuvaukset.

-SS-

Panokset kovenee  :D :D :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pottunokka - 11.12.15 - klo:20:34
Pienimuotoisessa rypsin/rapsin viljelyssä ei mitään pystyteriä tarvi, puintitappio on niin pieni että hintaa ei saa vuosiin kuoletettua.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 11.12.15 - klo:21:54
Pienimuotoisessa rypsin/rapsin viljelyssä ei mitään pystyteriä tarvi, puintitappio on niin pieni että hintaa ei saa vuosiin kuoletettua.

No ei kollega ole saanut 25000 euron alumiinimoottorivenettäänkään kuoletetuksi...on tämä zurn ainakin halvempi...

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Laahavannas - 11.12.15 - klo:22:10
Sopivasti sekaisin oleva kasvusto voi joskus olla melko "mielekästä" puimuroitavaa, varsinkin jos siellä on lisänä sekaisesti kaatuneita paikkoja.  Eikä jakajasulkeiset auta mitään.. Joinakin vuosina rypsin/rapsin varsi on ollut huonosti luistavaa ja jos se kasvusto vielä sattuu olemaan puolustusasennossa, saattaa tappurinkuljettajalla hampaat nirskua.. 
Sellainen kaaren muotoinen jakaja on toiminut useimmiten, mutta pystyterä on toiminut tähän asti aina. kop,kop.. ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 11.12.15 - klo:23:28
Sopivasti sekaisin oleva kasvusto voi joskus olla melko "mielekästä" puimuroitavaa, varsinkin jos siellä on lisänä sekaisesti kaatuneita paikkoja.  Eikä jakajasulkeiset auta mitään.. Joinakin vuosina rypsin/rapsin varsi on ollut huonosti luistavaa ja jos se kasvusto vielä sattuu olemaan puolustusasennossa, saattaa tappurinkuljettajalla hampaat nirskua.. 
Sellainen kaaren muotoinen jakaja on toiminut useimmiten, mutta pystyterä on toiminut tähän asti aina. kop,kop.. ;D

Ja eiköhän tuollainen pystyterä palvele 20 vuotta että heilahtaa, kotoisilla käyttömäärillä. Omalla tänä vuonna noin 40ha, voisi olla vuosittainen ka.

800ha elinaikana, jos olisi tuo 20 vuotta. On siinä monet ärräpäät jäänyt pois, ja tullut puitua kasvustoja, joita ei muuten olisi saanut puitua.

Tuossa syysrapsia puimassa, oli muka olevinaan kääpiötä mutta niin vaan tieltä katottuna puimurin kylki hukkuu kasvustoon. Ei onnistunut puinti lainkaan ilman sivuterää, lähti juurineen pöydän nurkan mukaan kun kokeilin normijakajalla.

(http://i9.aijaa.com/t/00572/14047638.t.jpg) (http://aijaa.com/4tEwQJ)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 12.12.15 - klo:07:15
Kyllä tommosissa maisemissa kelpaa puida, kun on kasvuston tuuletuskin järjestetty ensiluokkaisesti. ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 12.12.15 - klo:07:20
Rapsit kipattiin eilen ostajan monttun. Lopullinen hehtaarisato 724kg/ha, ettei se kauheasti heittänyt siitä, mitä täällä hehkutin. Laatutietoihin palaan saatuani tulokset.. :-X :'(
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 12.12.15 - klo:09:36
Rapsit kipattiin eilen ostajan monttun. Lopullinen hehtaarisato 724kg/ha, ettei se kauheasti heittänyt siitä, mitä täällä hehkutin. Laatutietoihin palaan saatuani tulokset.. :-X :'(

Tässä tulisi luomu avuksi. Ei kuluja ja sato olisi ilman ruiskutuksia tuota luokkaa, sadon hinta kuitenkin yli puolitoistakertainen. Lisäksi maan latausvaiheesta saisi noin puolen tavanomaisen  rypsitonnin  verran lisäpalkkaa, nurmikierrosta siis.

Eli selvästikään ei ole kyse siitä, mitä on jätetty tekemättä, vaan mitä turhaa on tehty; ehkäpä tuota ristikukkaista rikkaruohoa ei pidäkåän viljellä intensiivisesti, vaan antaa kasvaa vaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 12.12.15 - klo:09:50
Rapsit kipattiin eilen ostajan monttun. Lopullinen hehtaarisato 724kg/ha, ettei se kauheasti heittänyt siitä, mitä täällä hehkutin. Laatutietoihin palaan saatuani tulokset.. :-X :'(

Mikäs ton kohtalo olikaan, kun noin huonosti tuli?  :(
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 12.12.15 - klo:09:53
Eli selvästikään ei ole kyse siitä, mitä on jätetty tekemättä, vaan mitä turhaa on tehty; ehkäpä tuota ristikukkaista rikkaruohoa ei pidäkåän viljellä intensiivisesti, vaan antaa kasvaa vaan.

-SS-

Rypsin kans sopii hyvin kaikkien tunteman tuntemattoman Koskelan sanat: Asialliset hommat hoidetaan, mutta muuten ollaan kuin Ellun kanat  8)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 12.12.15 - klo:10:02
Rapsit kipattiin eilen ostajan monttun. Lopullinen hehtaarisato 724kg/ha, ettei se kauheasti heittänyt siitä, mitä täällä hehkutin. Laatutietoihin palaan saatuani tulokset.. :-X :'(

Mikäs ton kohtalo olikaan, kun noin huonosti tuli?  :(

Todennäköisesti paikallissää on ollut kylmä ja koleanmärkä. Kukkivana kasvina sadonmuodostus jäänyt vajaaksi.. Vilja tykkää mut varmaankaan savikka ei.

Yksi mahdollisuus on viljakierron rikkaruoho-ohjelman jälkivaikutus. CL öljykasvit auttanevat siihen.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 12.12.15 - klo:11:58
Rapsit kipattiin eilen ostajan monttun. Lopullinen hehtaarisato 724kg/ha, ettei se kauheasti heittänyt siitä, mitä täällä hehkutin. Laatutietoihin palaan saatuani tulokset.. :-X :'(

Mikäs ton kohtalo olikaan, kun noin huonosti tuli?  :(

Todennäköisesti paikallissää on ollut kylmä ja koleanmärkä. Kukkivana kasvina sadonmuodostus jäänyt vajaaksi.. Vilja tykkää mut varmaankaan savikka ei.

Yksi mahdollisuus on viljakierron rikkaruoho-ohjelman jälkivaikutus. CL öljykasvit auttanevat siihen.

-SS-

Ei täällä kelit ton kummemmat ollu, mutta joka paikassa nyt vähintään puolet enempi tuli hehtaarilta  ???
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 12.12.15 - klo:13:12
Ei täällä kelit ton kummemmat ollu, mutta joka paikassa nyt vähintään puolet enempi tuli hehtaarilta  ???

Ainakin Turun läänissä oli kylmempiä pakkasöitä ja räntäsateita, toukokuussa kuin esim. Ylivieskassa. Sitten kun tasattu savimaa sille päälle sattuu, ei sinne pääse kuukauteen tekemään kunnon kylvöä.

Tasaus on oma riskinsä noissa öljykasveissa, on muutama kerta ennenkin kylillä jouduttu hyvästelemään vuoden sato, kun on tulvinut sopivasti kylmää vettä tasatuille saville. Viljatkin on epäonnistuneet silloin.

Kuluneen vuoden säätila muuttui jotenkin sopivasti Lounais-Suomesta pohjoiseen siinä toukokuun alussa. Meillä satoi ja oli 3 astetta lämmintä, 200 km pohjoisempana 10-13 astetta ja enempi poudan oloista. Esim. Kalajoen hiekoilla oli vapun jälkeen 10-13 astetta, meillä hikiset 4. Olettaisin kevätöljykasvien olevan optimissaan kun on pitkä päivä ja lämpösumma noin 1200 astetta. Eli Oulun lääni. Täällä etelässä 1400 -1700 asteen lämpösummat menevät hukkaan, toteutuvat lähinnä kuivuutena.

Mutta meilläpä voi rauhassa kylvää syysviljat lokakuussa. Sen verran tuo etelän lämpömassa vaikuttaa syksyllä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 12.12.15 - klo:14:33
Meillä satoi ja oli 3 astetta lämmintä, 200 km pohjoisempana 10-13 astetta ja enempi poudan oloista. Esim. Kalajoen hiekoilla oli vapun jälkeen 10-13 astetta, meillä hikiset 4.
-SS-

Nojaa, mistä lie katot noita:P  Vappuna pieniä kuuroja, viileää, poutapäivä ja seuraavana päivänä tuli räntää että oli maa valkoisena. Kolme päivää poutaa ja satoi vettä kolmen viikon aikana yli 100mm, pientä poutaa touko-kesäkuun vaihteessa että sai kylvöt tehtyä ja kesäkuussa vähän vielä enemmän vettä. Omat kylvöt onnistui ok., kun ojitukset aikalailla tiptop, silti ongelmiakin. Monella meni ihan prseelleen kun ei olleet alkukuusta hereillä ja tekivät väkisin myöhäisempien kaurojen ja jotku vehnienkin kylvöä toukokuun lopulla. Niistä tuli useimmilla niin sanottua savolaista supersankaria, vituiksmäniä :-X

Kun ei se kesä vaan riitä, jos myöhään kylvää, tuli nähtyä nytkin vierekkäisillä lohkoilla. Raju oli satoero kylvikö toukokuun puolivälissä sateiden raossa vai kesäkuun alussa seuraaalla mahdollisella poudalla.  Rypsille kelit oli varmaankin otolliset, kun kosteutta oli itämiseen kelitkin väliaikaisesti ihan kohtuullisia Touko-Kesäkuun vaihteessa.

Vaikka kuinka uskottelet että kantsis rypsiä kylvää, mietinässä on kovin. Lohkot, joille rypsiä tulisi, oli osittain rypsillä vuonna 2012 ja kasvukausi oli tän kaltainen ku mennyt, vettä satoi pirusti ja oli viileää. Rypsistä surkein sato koskaan, Kylmismäinen 700kg/ha 16.50ha:n alalta. Samalta lohkolta tuli kuitenkin samana vuonna 5tn/ha kauraa, ja vielä Akselia. Joka ei häävi lajike ole, kasvusto antoi odottaa vähän enemmän :-X

JOS laitan ens kesänä kauraa noille puhtaille turvemaille, ja jätän noin 16ha kesantoon kesään saakka, kesällä Syysrapsia. Kaura onnistunee varmasti, tuo em. sato voisi olla perusoletuksena SERTIFIOIDULLA Avetron-kauralla. Syysrapsin onnistuessa (talvehtiminen, kevään/kesän hallat kukinta-aikaan) sato vastaa kahta hyvääkin rypsivuotta katetuotoltaan, yhdellä kylvöllä. Tarkoittaa vain yli 35ha:n kesantomäärä ens kesälle, kun rapsia tulee muuallekin. Se on vain niin komea kasvi, että pitää yrittää viljellä vaikka ei onnistuisikaan. Olisiko syysrapsi turvemaiden syysvilja??  :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 12.12.15 - klo:21:44
Syysrapsi ei saa esimerkiksi sitä 90 euron kynnysrahaa kylvövuodelle, eikä myöskään 200 euron korotettua ympäristökorvausta. Siinä suhteessa jää altavastaajan asemaan johonkin muuhun erikoiskasviin verrattuna.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 12.12.15 - klo:22:14
Syysrapsi ei saa esimerkiksi sitä 90 euron kynnysrahaa kylvövuodelle, eikä myöskään 200 euron korotettua ympäristökorvausta. Siinä suhteessa jää altavastaajan asemaan johonkin muuhun erikoiskasviin verrattuna.

-SS-

Lisää kuitenkin kasvipeitteisyysprosenttia ehkä 20% lisää. Joten siitä jo voi saada 100-hehtaarin tilalla, laskentatavasta riippuen, jopa 1800-euroa lisää tukea/hehtaari  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 12.12.15 - klo:22:20
Syysrapsi ei saa esimerkiksi sitä 90 euron kynnysrahaa kylvövuodelle, eikä myöskään 200 euron korotettua ympäristökorvausta. Siinä suhteessa jää altavastaajan asemaan johonkin muuhun erikoiskasviin verrattuna.

-SS-

Lisää kuitenkin kasvipeitteisyysprosenttia ehkä 20% lisää. Joten siitä jo voi saada 100-hehtaarin tilalla, laskentatavasta riippuen, jopa 1800-euroa lisää tukea/hehtaari  :D

Tämä ei kuitenkaan ihan toiminut, koska glyfotettu kerääjäkasvisänki yksipuolisella ohrakierrolla antaa sen 100 euroa plus viisikymppiä kasvipeitteisyydestä. Glyfotettu nurmi ei anna noista mitään, herää kysymys, kenellä ministeriön kellokkaalla oli oma lehmä ojassa tämän 1. sitoumusvuoden kerääjärahastus-säännöksiä tehdessä ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 12.12.15 - klo:22:26
Syysrapsi ei saa esimerkiksi sitä 90 euron kynnysrahaa kylvövuodelle, eikä myöskään 200 euron korotettua ympäristökorvausta. Siinä suhteessa jää altavastaajan asemaan johonkin muuhun erikoiskasviin verrattuna.

-SS-

Lisää kuitenkin kasvipeitteisyysprosenttia ehkä 20% lisää. Joten siitä jo voi saada 100-hehtaarin tilalla, laskentatavasta riippuen, jopa 1800-euroa lisää tukea/hehtaari  :D

Tämä ei kuitenkaan ihan toiminut, koska glyfotettu kerääjäkasvisänki yksipuolisella ohrakierrolla antaa sen 100 euroa plus viisikymppiä kasvipeitteisyydestä. Glyfotettu nurmi ei anna noista mitään, herää kysymys, kenellä ministeriön kellokkaalla oli oma lehmä ojassa tämän 1. sitoumusvuoden kerääjärahastus-säännöksiä tehdessä ?

-SS-

Mä nyt kyllä tarkoitin pelkästään talviaikaista kasvipeitteisyyttä.  ::)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 12.12.15 - klo:22:50
Vaikka kuinka uskottelet että kantsis rypsiä kylvää, mietinässä on kovin. Lohkot, joille rypsiä tulisi, oli osittain rypsillä vuonna 2012 ja kasvukausi oli tän kaltainen ku mennyt, vettä satoi pirusti ja oli viileää. Rypsistä surkein sato koskaan, Kylmismäinen 700kg/ha 16.50ha:n alalta.

Nii olet varmaan ainoa Pohjanmaalta, joka ei ole jokavuonna saanut kevätrypsistä 2000-3000 kg/ha vähimmäissatoa.
Kuitenkin, kyllä sinne vaakakupin toisellekin puolelle joku tarvitaan, hyvä että edes yksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 12.12.15 - klo:23:09
Menkää kaulakiikkuun savikkanne kanssa... tsiisus mitä paskaa. ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 12.12.15 - klo:23:10
Vaikka kuinka uskottelet että kantsis rypsiä kylvää, mietinässä on kovin. Lohkot, joille rypsiä tulisi, oli osittain rypsillä vuonna 2012 ja kasvukausi oli tän kaltainen ku mennyt, vettä satoi pirusti ja oli viileää. Rypsistä surkein sato koskaan, Kylmismäinen 700kg/ha 16.50ha:n alalta.

Nii olet varmaan ainoa Pohjanmaalta, joka ei ole jokavuonna saanut kevätrypsistä 2000-3000 kg/ha vähimmäissatoa.
Kuitenkin, kyllä sinne vaakakupin toisellekin puolelle joku tarvitaan, hyvä että edes yksi.

-SS-

Mikä siinä on hyvää että joku saa huonoja satoja?  ???
Ei tunnu edes hintoihin vaikuttavan mitenkään  :-\
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 12.12.15 - klo:23:11
Menkää kaulakiikkuun savikkanne kanssa... tsiisus mitä paskaa. ;D

Mitä se auttaa  ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 12.12.15 - klo:23:13
Menkää kaulakiikkuun savikkanne kanssa... tsiisus mitä paskaa. ;D

Mitä se auttaa  ;D

Ei tarvi olla sika ja kärsiä savikan ikeessä. ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 12.12.15 - klo:23:15
Menkää kaulakiikkuun savikkanne kanssa... tsiisus mitä paskaa. ;D

Mitä se auttaa  ;D

Ei tarvi olla sika ja kärsiä savikan ikeessä. ;D

Sika on siisti eläin  :)
Kärsiminenkin on kivaa sikojen keskuudessa   :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 12.12.15 - klo:23:16
Menkää kaulakiikkuun savikkanne kanssa... tsiisus mitä paskaa. ;D

Mitä se auttaa  ;D

Ei tarvi olla sika ja kärsiä savikan ikeessä. ;D

Sika on siisti eläin  :)
Kärsiminenkin on kivaa sikojen keskuudessa   :D
Juu, sikasiisti on rypsisiilokin, tyhjä. ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 12.12.15 - klo:23:17
Menkää kaulakiikkuun savikkanne kanssa... tsiisus mitä paskaa. ;D

Mitä se auttaa  ;D

Ei tarvi olla sika ja kärsiä savikan ikeessä. ;D

Sika on siisti eläin  :)
Kärsiminenkin on kivaa sikojen keskuudessa   :D
Juu, sikasiisti on rypsisiilokin, tyhjä. ;D

Ei tuu varastointikuluja  :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 12.12.15 - klo:23:19
Menkää kaulakiikkuun savikkanne kanssa... tsiisus mitä paskaa. ;D

Mitä se auttaa  ;D

Ei tarvi olla sika ja kärsiä savikan ikeessä. ;D

Sika on siisti eläin  :)
Kärsiminenkin on kivaa sikojen keskuudessa   :D
Juu, sikasiisti on rypsisiilokin, tyhjä. ;D

Ei tuu varastointikuluja  :)

Sitte tulee ku menee kauppaan kuorma ja lehti yms muut paskat alentaa hintaa, joutuu maksamaan et pääsee eroon... ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 12.12.15 - klo:23:24
Menkää kaulakiikkuun savikkanne kanssa... tsiisus mitä paskaa. ;D

Mitä se auttaa  ;D

Ei tarvi olla sika ja kärsiä savikan ikeessä. ;D

Sika on siisti eläin  :)
Kärsiminenkin on kivaa sikojen keskuudessa   :D
Juu, sikasiisti on rypsisiilokin, tyhjä. ;D

Ei tuu varastointikuluja  :)

Sitte tulee ku menee kauppaan kuorma ja lehti yms muut paskat alentaa hintaa, joutuu maksamaan et pääsee eroon... ;D

 :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 12.12.15 - klo:23:34
Menkää kaulakiikkuun savikkanne kanssa... tsiisus mitä paskaa. ;D

Mitä se auttaa  ;D

Ei tarvi olla sika ja kärsiä savikan ikeessä. ;D

Sika on siisti eläin  :)
Kärsiminenkin on kivaa sikojen keskuudessa   :D
Juu, sikasiisti on rypsisiilokin, tyhjä. ;D

Ei tuu varastointikuluja  :)

Sitte tulee ku menee kauppaan kuorma ja lehti yms muut paskat alentaa hintaa, joutuu maksamaan et pääsee eroon... ;D

 :)

Se on muuten totta, sivusta seuranneena voin todistaa. :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 12.12.15 - klo:23:43
Menkää kaulakiikkuun savikkanne kanssa... tsiisus mitä paskaa. ;D

Mitä se auttaa  ;D

Ei tarvi olla sika ja kärsiä savikan ikeessä. ;D

Sika on siisti eläin  :)
Kärsiminenkin on kivaa sikojen keskuudessa   :D
Juu, sikasiisti on rypsisiilokin, tyhjä. ;D

Ei tuu varastointikuluja  :)

Sitte tulee ku menee kauppaan kuorma ja lehti yms muut paskat alentaa hintaa, joutuu maksamaan et pääsee eroon... ;D

 :)

Se on muuten totta, sivusta seuranneena voin todistaa. :D

Totta ku kirkonrotta ja pitää ku seula  :D
Mut ei päde pohojammmmmmmaaaaaaaaalllla  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 13.12.15 - klo:00:06
Menkää kaulakiikkuun savikkanne kanssa... tsiisus mitä paskaa. ;D

Mitä se auttaa  ;D

Ei tarvi olla sika ja kärsiä savikan ikeessä. ;D

Sika on siisti eläin  :)
Kärsiminenkin on kivaa sikojen keskuudessa   :D
Juu, sikasiisti on rypsisiilokin, tyhjä. ;D

Ei tuu varastointikuluja  :)

Sitte tulee ku menee kauppaan kuorma ja lehti yms muut paskat alentaa hintaa, joutuu maksamaan et pääsee eroon... ;D

 :)

Se on muuten totta, sivusta seuranneena voin todistaa. :D

Totta ku kirkonrotta ja pitää ku seula  :D
Mut ei päde pohojammmmmmmaaaaaaaaalllla  :D

Seula ei pidä ku vaarissa. ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 13.12.15 - klo:09:06
  Näkyy tuo savikan uho olevan sillä tasolla ,että vois lyödä vetoa 100 euron tonnihinnasta ohralle
taikka alle ensi vuoden sadolle ,jos säitten puolesta normi vuosi.

 Täällä pohjoisessa Raisiokin ruvennut tuomaan etelän sopimusasiakkailta niin paljon viljaa ,että
hinnat painuu meilläkin ja nyt parasta hintaa maksaa Kinnusen mylly.(ostaa kilometrin päähän
Raision tehtaasta).
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.12.15 - klo:11:11
No satanen ohrasta on ihan OK, kun vaatimattomammillakin pelloilla melko ilman tuotantopanoksia kertyy myyntituloja keskiaikaisesta monitahoisesta huippulajikkeen ohrasta yli 500 € ? Niin jos alkaa kikkailemaan, niin totta kai voi tulla vaikka 800 € , mutta rahaakin kuluu 300 €

Ja viljelytekniikka ylivoimaisen helppoa, jos viljelee vain joka 5. vuosi, eli välttelee peräkkäisviljelyä, öljykasvien tapaan ? Sitten tuottoisa ruis, kylvä-ja-unohda -tyylillä sama tulos parina peräkkäisenä vuonna, sen jälkeen kerääjäkasvi - kaura ja kerääjäkasvi-kevätvehnä. Tuloa tulee joka vuosi varmasti, eikä täydellistä katoa tarvitse katsella kovinkaan suurella todennäköisyydellä.

Näyttävät suuret tilat havainneen saman ilmiön, kun ei tuhansien hehtaarien öljykasvipeltoja näy missään. Epäilemättä Uudellamaalla kaalikoin, litusääsken ja muiden muualla täysin tuntemattomien tuholaisten suurtuhot silloin kuivana vuotena 2010 löivät viljelijöitä sen verran lujasti korvalliselle, että muistissa on vieläkin, kaikista rapsiprojekteista huolimatta.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pottunokka - 13.12.15 - klo:13:55
Öljykasvien kanssa en enää hakkaa päätä seinään, paitsi syysrapsia olis kiva joskus kokeilla.
Tosiaan, ohran viljelyn aion ottaa taas ohjelmaan, sitä isosti vaikka sit sekä moni- että kaksitahoisilla lajikkeilla.
Kaura nykyään myös riskikasvi toksiineineen, myös väristä ovat nykyään kovin tarkkoja, sateessa jos on useamman päivän syksyllä, niin tummuu ja voi olla ettei kelpaa kauppiaalle.
Aikaisten lajikkeiden riesana taas pieni jyväkoko ja keveys, savimaa ja kuiva keskikesä, niin tuloksena kahukauraa.
Ja ruis, sitäkin vois viljellä voimaviljelynä, hybriiiidiä isosti, ruis on rahakasvi ja sillä on kysyntää markkinoilla.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: JösseJänis - 14.12.15 - klo:17:05
Öljykasvien kanssa en enää hakkaa päätä seinään, paitsi syysrapsia olis kiva joskus kokeilla.
Tosiaan, ohran viljelyn aion ottaa taas ohjelmaan, sitä isosti vaikka sit sekä moni- että kaksitahoisilla lajikkeilla.
Kaura nykyään myös riskikasvi toksiineineen, myös väristä ovat nykyään kovin tarkkoja, sateessa jos on useamman päivän syksyllä, niin tummuu ja voi olla ettei kelpaa kauppiaalle.
Aikaisten lajikkeiden riesana taas pieni jyväkoko ja keveys, savimaa ja kuiva keskikesä, niin tuloksena kahukauraa.
Ja ruis, sitäkin vois viljellä voimaviljelynä, hybriiiidiä isosti, ruis on rahakasvi ja sillä on kysyntää markkinoilla.

Öljykasveja olisi mukava viljellä, mutta näillä hinnoilla se ei oikein lyö leiville. Kumma, kun siitä on pulaa vuodesta toiseen, mutta markkinatalous ei vain toimi.

Syysrypsiä aion silti jatkossakin pudotella piensiemenlaatikosta ohrapellon pintaan. Tulee sitten, mitä tulee, pahimmillaan menetys on siemenkustannuksen suuruinen.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.12.15 - klo:07:56
Rapsiterä haettu. Yllättävän kevyt nostella, mutta vie tilaa.
Matka kohti eturivin kerhoa aloitettu   ;)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 16.12.15 - klo:08:36
Rapsiterä haettu. Yllättävän kevyt nostella, mutta vie tilaa.
Matka kohti eturivin kerhoa aloitettu   ;)

-SS-

  Sampossa riittää kun nostaa laihonjakajat ylinpään mahdolliseen asentoon ,jonka jälkeen rypsin
puinti on kuin silkkiä vain. ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 16.12.15 - klo:09:05
Rapsiterä haettu. Yllättävän kevyt nostella, mutta vie tilaa.
Matka kohti eturivin kerhoa aloitettu   ;)

-SS-

  Sampossa riittää kun nostaa laihonjakajat ylinpään mahdolliseen asentoon ,jonka jälkeen rypsin
puinti on kuin silkkiä vain. ;D

Tollasella terällä saa varmaan paremmin puitua keskeneräistä  :D
Tuleentunut rypsi ja rapsi on helppoa puitavaa, menee ihan vihellellen  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.12.15 - klo:09:10
Rapsiterä haettu. Yllättävän kevyt nostella, mutta vie tilaa.
Matka kohti eturivin kerhoa aloitettu   ;)

-SS-

  Sampossa riittää kun nostaa laihonjakajat ylinpään mahdolliseen asentoon ,jonka jälkeen rypsin
puinti on kuin silkkiä vain. ;D

Tollasella terällä saa varmaan paremmin puitua keskeneräistä  :D
Tuleentunut rypsi ja rapsi on helppoa puitavaa, menee ihan vihellellen  :D

Joo siellä päin voi olla rypsit kypsiä ja rapeita, mut joku näkyy olevan hieman vihreänä kateudesta.  ::) 8) 8)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 16.12.15 - klo:09:36
Rapsiterä haettu. Yllättävän kevyt nostella, mutta vie tilaa.
Matka kohti eturivin kerhoa aloitettu   ;)

-SS-

  Sampossa riittää kun nostaa laihonjakajat ylinpään mahdolliseen asentoon ,jonka jälkeen rypsin
puinti on kuin silkkiä vain. ;D

Tollasella terällä saa varmaan paremmin puitua keskeneräistä  :D
Tuleentunut rypsi ja rapsi on helppoa puitavaa, menee ihan vihellellen  :D

Joo siellä päin voi olla rypsit kypsiä ja rapeita, mut joku näkyy olevan hieman vihreänä kateudesta.  ::) 8) 8)

-SS-
Jooo, joku voi olla  :D
Rypsi/rapsit itsessään ei ole hankalia puida, mutta jos seassa on paljon mataraa ja vesiheinää, ne voi tehdä joskus kiusaa. Matarasta kyllä pääsee eroon galeralla. Vesiheinä ei haittaa kun lakoisessa, sen torjunta on halpaa, ei laita sitä apupaskaa liikaa  ;)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.12.15 - klo:09:40

Rypsi/rapsit itsessään ei ole hankalia puida, mutta jos seassa on paljon mataraa ja vesiheinää, ne voi tehdä joskus kiusaa. Matarasta kyllä pääsee eroon galeralla. Vesiheinä ei haittaa kun lakoisessa, sen torjunta on halpaa, ei laita sitä apupaskaa liikaa  ;)

Jos meinaa edestä nokkimisjärjestyksessä, voi lähteä vain täysillä tai ei sitten ollenkaan !

Eli liikutaan tuolla kuvaajan oikealla yläkulmassa.

(http://www.vyr.fi/multimagazine/web/rypsin_rapsin_opas/liitteet/kuvaaja_lannoituksesta_raimolta_7617_image001.gif)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 16.12.15 - klo:10:21

Mitä tekee pystyterällä, jos laittaa 210kg typpiä.  :o
Ainakaan täällä ei olisi karvaakaan pellolla pystyssä  ::)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.12.15 - klo:12:17

Mitä tekee pystyterällä, jos laittaa 210kg typpiä.  :o
Ainakaan täällä ei olisi karvaakaan pellolla pystyssä  ::)

Eihän täällä millään vähennetyn lannoituksen menetelmällä meinata...vaaksan verran vielä oikealle sieltä kuvan laidasta  8)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pottunokka - 17.12.15 - klo:17:06
Avenan viljelijäillat helmikuussa, sitten alkaa taas se vyörytys, että viljelkää rypsiä, viljelkää rapsia, viljelkää viljelkää....varatkaa nyt siemenet, että varmasti riittää kaikille....kuitenkin niitä saa vielä toukokuussakin, jos haluaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 17.12.15 - klo:17:15
Mä tarviin alvivähennyksiä hankin jo tän vuoden puolella. Syysrapsia ei saanu vielä tähän talveen

On se hienoo törsäillä ja ostaa hienon nimisiä myrkkyjä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 17.12.15 - klo:17:35
Tarttis soitella tai käydä Hankkijassa varaamassa Proximot. Keväälläkin ehtisi, mutta Hankkija ja Kesko siitä ikäviä, että kausiportaat nostaa siementen hintoja.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 18.12.15 - klo:08:30
Mä tarviin alvivähennyksiä hankin jo tän vuoden puolella. Syysrapsia ei saanu vielä tähän talveen

On se hienoo törsäillä ja ostaa hienon nimisiä myrkkyjä.

-SS-

Oli perhana tullu eilen typo. Kopsin tähän väärän rivin kun yhteydet tökki.  >:(
Piti kysymän...

Mitä hienon nimisiä myrkkyjä olet ostanut?  :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.12.15 - klo:08:42
Mä tarviin alvivähennyksiä hankin jo tän vuoden puolella. Syysrapsia ei saanu vielä tähän talveen

On se hienoo törsäillä ja ostaa hienon nimisiä myrkkyjä.

-SS-

Oli perhana tullu eilen typo. Kopsin tähän väärän rivin kun yhteydet tökki.  >:(
Piti kysymän...

Mitä hienon nimisiä myrkkyjä olet ostanut?  :)

Jotain Audi Avaunttia ainakin ja klamy- klamo - klamox mikä lie joku sukupuolitautiaine, mitäpä siinä vielä, muita pyrretroideja nin että alkoi jo omiakin silmiä kirveltää....

Nii mä käärin ne paketit joulupaperiin niin "iskäkin" saa paketteja. Reinot on nii väsynyttä jo, joku Biscaya on paljon enempi äijämäinen lahja

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 18.12.15 - klo:10:07
Mä tarviin alvivähennyksiä hankin jo tän vuoden puolella. Syysrapsia ei saanu vielä tähän talveen

On se hienoo törsäillä ja ostaa hienon nimisiä myrkkyjä.

-SS-

Oli perhana tullu eilen typo. Kopsin tähän väärän rivin kun yhteydet tökki.  >:(
Piti kysymän...

Mitä hienon nimisiä myrkkyjä olet ostanut?  :)

Jotain Audi Avaunttia ainakin ja klamy- klamo - klamox mikä lie joku sukupuolitautiaine, mitäpä siinä vielä, muita pyrretroideja nin että alkoi jo omiakin silmiä kirveltää....

Nii mä käärin ne paketit joulupaperiin niin "iskäkin" saa paketteja. Reinot on nii väsynyttä jo, joku Biscaya on paljon enempi äijämäinen lahja

-SS-

 Harmittaa kun on tullut rypsin viljelyä kehuttua ,kun näyttää tuo SS:kin sekoavan täysin. Onneksi
tajusin kuminan kehumisen lopettaa ,kun kerta laitospaikkoja on kuulemma suljettu ,eikä niihin
kaikki sovi.  :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.12.15 - klo:11:51
Parempi tukitaso kuin viherkesannolla. Pääsee säätämään kylvökonetta syysrapsin kylvöä varten. Ei välttämättä edes korjata tuota kevätrapsia. Glyfosaatilla vihree pois, murskaus ja kynnökseen hybridiruis.

Pääseepähän testaamaan. Parempi rahat klamoksissa kuin maailman viettelyksissä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 18.12.15 - klo:13:29
  Täytyy tunnustaa ,että en ole ikinä viljellyt ruista ,jotta asennevammaa löytyy täältäkin. :-[
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 18.12.15 - klo:15:10
  Täytyy tunnustaa ,että en ole ikinä viljellyt ruista ,jotta asennevammaa löytyy täältäkin. :-[

Ruis ja savikka, pthyi.

Herne ja papu, yäk.

Nata ja timppa, aaargh.

Pellava ja kumina, eiiiiiiiiiii!

 :'(
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: BACKSPACE - 18.12.15 - klo:15:18
  Täytyy tunnustaa ,että en ole ikinä viljellyt ruista ,jotta asennevammaa löytyy täältäkin. :-[

Ruis ja savikka, pthyi.

Herne ja papu, yäk.

Nata ja timppa, aaargh.

Pellava ja kumina, eiiiiiiiiiii!

 :'(

Mää viljelen ruiskukkaa. Se on rukiin ja savikan risteytys  ???
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 18.12.15 - klo:19:59
  Täytyy tunnustaa ,että en ole ikinä viljellyt ruista ,jotta asennevammaa löytyy täältäkin. :-[

Ruis ja savikka, pthyi.

Herne ja papu, yäk.

Nata ja timppa, aaargh.

Pellava ja kumina, eiiiiiiiiiii!

 :'(

Mää viljelen ruiskukkaa. Se on rukiin ja savikan risteytys  ???

Puolueena kyllä. ;D

Mut toi hamppu on pop, pistää poskiin väriä ja auttaa päänsärkyyn.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Don Essex - 18.12.15 - klo:20:05
  Täytyy tunnustaa ,että en ole ikinä viljellyt ruista ,jotta asennevammaa löytyy täältäkin. :-[

Ruis ja savikka, pthyi.

Herne ja papu, yäk.

Nata ja timppa, aaargh.

Pellava ja kumina, eiiiiiiiiiii!

 :'(

Pellava harkinnassa, kumina hmmmmm... Kaikki muut käytössä. Nata ruokosellaisena... Yes... Jopa ruista taas takaisin viljelyssä. Pitää viljellä sitä, mistä parhaan katteen saa. Jopa kauraa kasvoi viime vuonna parin... taitaa olla jopa 30 vuoden tauon jälkeen...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 18.12.15 - klo:20:09
  Täytyy tunnustaa ,että en ole ikinä viljellyt ruista ,jotta asennevammaa löytyy täältäkin. :-[

Ruis ja savikka, pthyi.

Herne ja papu, yäk.

Nata ja timppa, aaargh.

Pellava ja kumina, eiiiiiiiiiii!

 :'(

Pellava harkinnassa, kumina hmmmmm... Kaikki muut käytössä. Nata ruokosellaisena... Yes... Jopa ruista taas takaisin viljelyssä. Pitää viljellä sitä, mistä parhaan katteen saa. Jopa kauraa kasvoi viime vuonna parin... taitaa olla jopa 30 vuoden tauon jälkeen...

Emmää ymmärrä miks niitä työläitä erikoiskasveja pitää väkipakolla kasvattaa?

Luvattoman helpolla perusviljoista saa mukavat rahat, olettaen ettei tilillä ole 104euroa, lapset ilman ruokaa, joulu tulossa ja mavikin perseilly.....
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 18.12.15 - klo:20:27
Luvattoman helpolla perusviljoista saa mukavat rahat, olettaen ettei tilillä ole 104euroa, lapset ilman ruokaa, joulu tulossa ja mavikin perseilly.....
:'( :'(
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 18.12.15 - klo:20:28
Luvattoman helpolla perusviljoista saa mukavat rahat, olettaen ettei tilillä ole 104euroa, lapset ilman ruokaa, joulu tulossa ja mavikin perseilly.....
:'( :'(


 ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.12.15 - klo:21:19
Kyllä SKN hymy vääntyy pettyneeseen irvistykseen kun alkaa meillä innokkailla neljää tonnia syysrapsia pukkaamaan. 350 eukkoo / tonni.

Plus yhdeksänkymppiä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pottunokka - 18.12.15 - klo:21:55
Mitäs suurmestari SS sanoo seuraavasta:
Kyntö kesäkuun lopulla, heti perään äestys ja kylvö 1 -vuotisella viherlannoitusseoksella, esim. Puna-apila+italianraiheinä, sitten joskus elokuun puolivälissä glyforuiskutus ja viikon-parin perästä suorakylvökoneella hybridirikiin kylvö, ei siis enää uutta kyntöä+muokkausta enää, tuskin 1,5 kuukaudessa ehtii kovin sankasti tuo VL-nurmi kasvaa, saa kuitenkin helpolla vln-tuen ja ilmeisen hyvän kylvöalustan rukiille.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 18.12.15 - klo:22:02
Kyllä SKN hymy vääntyy pettyneeseen irvistykseen kun alkaa meillä innokkailla neljää tonnia syysrapsia pukkaamaan. 350 eukkoo / tonni.

Plus yhdeksänkymppiä.

-SS-

 ;D ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 19.12.15 - klo:08:01
Kyllä SKN hymy vääntyy pettyneeseen irvistykseen kun alkaa meillä innokkailla neljää tonnia syysrapsia pukkaamaan. 350 eukkoo / tonni.

Plus yhdeksänkymppiä.

-SS-

 Ja sitten seuraavana vuonna tulee preeriakasveista semmoinen sato ,että ei ole tilalla koskaan saatu.
Ainakin omalla tilalla oli pakotettu 40 vuoden lumi-vilja kierron jälkeen miettimään muitakin kasveja
kiertoon ,en ole kyllä katunut, jo pelkän viljelymotivaationkin takia hyvä juttu. ;)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.12.15 - klo:09:47
Mitäs suurmestari SS sanoo seuraavasta:
Kyntö kesäkuun lopulla, heti perään äestys ja kylvö 1 -vuotisella viherlannoitusseoksella, esim. Puna-apila+italianraiheinä, sitten joskus elokuun puolivälissä glyforuiskutus ja viikon-parin perästä suorakylvökoneella hybridirikiin kylvö, ei siis enää uutta kyntöä+muokkausta enää, tuskin 1,5 kuukaudessa ehtii kovin sankasti tuo VL-nurmi kasvaa, saa kuitenkin helpolla vln-tuen ja ilmeisen hyvän kylvöalustan rukiille.

Voisi toimiakin. Etanat Sluxxilla pitänee tuhota. Itse laittaisin mahdollisimman aikaisin tuon viherlannoituksen, sitten latvoisin niittämällä pari kertaa, sitten lopuksi glyfosaatti ja kuolleen kasvuston murskaus erittäin matalaan sänkeen; siitä saa paljon enemmän ravinteita syksyn kasvuun.

Tämä  nimittäin oli itsellä ajatuksena (ilman glyfosaattiakin), mut en saanut kyntövältillä oikein aikaiseksi niin jätin syksymmäksi sen homman. Suorakylvöllä ei olisi ongelmaa siitä tukkimisesta. Kyllä valvatit ja vesiheinät lähti italoheinän ja apilan puristuksessa. Uskoisin, että juolavehnäkin melko hailakkaa oli, italianraiheinä kasvaa parhaiten juuri semmoisessa mullassa missä juolavehnälläkin on hyvä.

Mutta etanat edelleen, ne ovat olleet vaikeampia tapauksia jos on putua mihin etana pääsee piiloon.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.12.15 - klo:09:59
Niin EFA taitaa olla ainoa järkevä alusta leikkiä noita kesällä kylvettäviä. Jos odottelee kesän eikä syyrapsi sitten talvehdikaan, tulee kallista rapsinsiementä. Hybridiruis menee kyllä aikaisen ohran kanssa. Varsinkin suorakylvöllä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: JösseJänis - 19.12.15 - klo:16:07
Tai jos kylväisi riistapellon, jossa pohjana olisi 3-4 kg syysrypsiä/-rapsia ja loput yksivuotisia kasveja. Riistapeltotuet nsimmäiseltä vuodelta ja seuraavana vuonna jäljellä olisi pelkkä rypsi/rapsi. Sen perään ehtisi vielä syssyllä kylvää ruissin, kuten kyseinen viljalaji Hesburgerin iloisen palvelun ammattilaisen mielestä genetiivissä taipuu. Vuoropäällikkö toki tiesi, että se kuuluu sanoa ruiksen.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 19.12.15 - klo:17:29
Tai jos kylväisi riistapellon, jossa pohjana olisi 3-4 kg syysrypsiä/-rapsia ja loput yksivuotisia kasveja. Riistapeltotuet nsimmäiseltä vuodelta ja seuraavana vuonna jäljellä olisi pelkkä rypsi/rapsi. Sen perään ehtisi vielä syssyllä kylvää ruissin, kuten kyseinen viljalaji Hesburgerin iloisen palvelun ammattilaisen mielestä genetiivissä taipuu. Vuoropäällikkö toki tiesi, että se kuuluu sanoa ruiksen.

 Ei talvehtinut syysrypsi riistapellossa ,kun toisena kasvina oli 70 kg/ha ohraa, tosin talvikin oli onneton.
Ehkä parempi olisi syysrapsin ja timotein seos, niin luulisi kasvupisteen pysyvän lähempänä maan pintaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 19.12.15 - klo:18:04
Tai jos kylväisi riistapellon, jossa pohjana olisi 3-4 kg syysrypsiä/-rapsia ja loput yksivuotisia kasveja. Riistapeltotuet nsimmäiseltä vuodelta ja seuraavana vuonna jäljellä olisi pelkkä rypsi/rapsi. Sen perään ehtisi vielä syssyllä kylvää ruissin, kuten kyseinen viljalaji Hesburgerin iloisen palvelun ammattilaisen mielestä genetiivissä taipuu. Vuoropäällikkö toki tiesi, että se kuuluu sanoa ruiksen.

 Ei talvehtinut syysrypsi riistapellossa ,kun toisena kasvina oli 70 kg/ha ohraa, tosin talvikin oli onneton.
Ehkä parempi olisi syysrapsin ja timotein seos, niin luulisi kasvupisteen pysyvän lähempänä maan pintaa.

70kg ohraa on raakasti liikaa. Mä laitoin 20kg, ja yllättävän paljon sitä ohraa tuli tollakin määrällä, mutta syysrypsi onnistui  :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 19.12.15 - klo:19:54
Tai jos kylväisi riistapellon, jossa pohjana olisi 3-4 kg syysrypsiä/-rapsia ja loput yksivuotisia kasveja. Riistapeltotuet nsimmäiseltä vuodelta ja seuraavana vuonna jäljellä olisi pelkkä rypsi/rapsi. Sen perään ehtisi vielä syssyllä kylvää ruissin, kuten kyseinen viljalaji Hesburgerin iloisen palvelun ammattilaisen mielestä genetiivissä taipuu. Vuoropäällikkö toki tiesi, että se kuuluu sanoa ruiksen.

 Ei talvehtinut syysrypsi riistapellossa ,kun toisena kasvina oli 70 kg/ha ohraa, tosin talvikin oli onneton.
Ehkä parempi olisi syysrapsin ja timotein seos, niin luulisi kasvupisteen pysyvän lähempänä maan pintaa.

70kg ohraa on raakasti liikaa. Mä laitoin 20kg, ja yllättävän paljon sitä ohraa tuli tollakin määrällä, mutta syysrypsi onnistui  :)

 Minä vuonna ? Oma kokeiluni oli -13 kylvetty ja oli tosiaankin täydellinen tuho, mutta olihan siinä maassa voimaa
kun ohran siihen sitten keväällä kylvin ,vaikka vähän koitin höystää ja sääteitä laittaa ,niin siltikin maata myöten kaatui.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 19.12.15 - klo:21:12
Tai jos kylväisi riistapellon, jossa pohjana olisi 3-4 kg syysrypsiä/-rapsia ja loput yksivuotisia kasveja. Riistapeltotuet nsimmäiseltä vuodelta ja seuraavana vuonna jäljellä olisi pelkkä rypsi/rapsi. Sen perään ehtisi vielä syssyllä kylvää ruissin, kuten kyseinen viljalaji Hesburgerin iloisen palvelun ammattilaisen mielestä genetiivissä taipuu. Vuoropäällikkö toki tiesi, että se kuuluu sanoa ruiksen.

 Ei talvehtinut syysrypsi riistapellossa ,kun toisena kasvina oli 70 kg/ha ohraa, tosin talvikin oli onneton.
Ehkä parempi olisi syysrapsin ja timotein seos, niin luulisi kasvupisteen pysyvän lähempänä maan pintaa.

70kg ohraa on raakasti liikaa. Mä laitoin 20kg, ja yllättävän paljon sitä ohraa tuli tollakin määrällä, mutta syysrypsi onnistui  :)

 Minä vuonna ? Oma kokeiluni oli -13 kylvetty ja oli tosiaankin täydellinen tuho, mutta olihan siinä maassa voimaa
kun ohran siihen sitten keväällä kylvin ,vaikka vähän koitin höystää ja sääteitä laittaa ,niin siltikin maata myöten kaatui.

-13 syksyllä kylvetty LHP-niityn jälkeen riista-LHP:nä. Paskaa oli joukossa, mutta puimuri (fahr) ;D teki siitä kuitenkin ihan laatutavaraa, kulut pienet, vain kevätlannoitus  :D  Sitten tosiaan ruista ton perään puhtoseen maahan. Syysrypsin kun sai puida heinäkuussa niin glyfoa ja niinpoispäin..  8)
Hyvin jäi viivan alle kahtena vuotena  ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 19.12.15 - klo:21:27
Siis toi paska oli luomumaustetta  :-\
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.12.15 - klo:21:55
Tämä riistapeltojuttu perustuu tukiin sillä tavalla, että jos tuet olisivat pienemmät ei sillä tuota rypsiä leikittäisi. Sanoisin että aikaisen rukiin jälkeen tuon syysrapsi voisi lähteä kunnolla ja taas seuraavana syksynä ruis. Eli ruis-rapsi-ruis-joku muu.

Riistarääseikköjä ei kehtaisi kuin jonnekin metsänreunoihin ja mettäpeltoihin. 300 euron veronmaksajalle pyllistys keskellä parhaita viljelyaukeita.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.12.15 - klo:22:14
Jos syysrapsi + timotei riittää; että se yksivuotisen kasvin ehto siemenissä ei ole enää voimassa, niin kylläpä se houkuttelee sitten massoja rapsinviljelyyn......5-10 ha on kuitenkin aika kaukana siitä riistapellon tavoitteesta. Tai 50 ha ?

-SS-

Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 20.12.15 - klo:10:48
Jos syysrapsi + timotei riittää; että se yksivuotisen kasvin ehto siemenissä ei ole enää voimassa, niin kylläpä se houkuttelee sitten massoja rapsinviljelyyn......5-10 ha on kuitenkin aika kaukana siitä riistapellon tavoitteesta. Tai 50 ha ?

-SS-

Mitenkähä toi timotee sitten haittaa puintia? Agilin käyttöaika on ainakin syysrypsissä ongelmallinen  ::)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 20.12.15 - klo:11:19
Jos syysrapsi + timotei riittää; että se yksivuotisen kasvin ehto siemenissä ei ole enää voimassa, niin kylläpä se houkuttelee sitten massoja rapsinviljelyyn......5-10 ha on kuitenkin aika kaukana siitä riistapellon tavoitteesta. Tai 50 ha ?

-SS-

Mitenkähä toi timotee sitten haittaa puintia? Agilin käyttöaika on ainakin syysrypsissä ongelmallinen  ::)

Eikös sen agilin voi laittaa varhain keväällä. Mutta jokin yksivuotinen  kasvi pitäisi kai olla riistaseoksessa...valkoapila ?

Rapsilla jopa suorakylvöön jätetty liian pitkä sänki nosti kasvupistettä liikaa, ruotsalaisissa kokeissa. Siksi päällekkäisviljelyyn ei ole suhtauduttu rapsilla kovin toiveikkaasti.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 20.12.15 - klo:13:03
Jos syysrapsi + timotei riittää; että se yksivuotisen kasvin ehto siemenissä ei ole enää voimassa, niin kylläpä se houkuttelee sitten massoja rapsinviljelyyn......5-10 ha on kuitenkin aika kaukana siitä riistapellon tavoitteesta. Tai 50 ha ?

-SS-

Mitenkähä toi timotee sitten haittaa puintia? Agilin käyttöaika on ainakin syysrypsissä ongelmallinen  ::)

Eikös sen agilin voi laittaa varhain keväällä. Mutta jokin yksivuotinen  kasvi pitäisi kai olla riistaseoksessa...valkoapila ?

Rapsilla jopa suorakylvöön jätetty liian pitkä sänki nosti kasvupistettä liikaa, ruotsalaisissa kokeissa. Siksi päällekkäisviljelyyn ei ole suhtauduttu rapsilla kovin toiveikkaasti.

-SS-
Voihan sen agilin laittaa, mutta ainakaan juolassakaan ei ollut ruiskutettavaa vielä siinä vaiheessa kun syysrypsi oli jo pitkällä kukkavarrella. Sama juttu oli galeran suhteen, saunikset, matarat, valvatit ja ohrakkeet antoi vielä odotuttaa, kun syysrypsi oli siinä vaiheessa että olisi pitänyt toimia. Pahkahomettakaan en katsonut tarpeelliseksi ruiskuttaa, kun kesällä ei ole kelit niin kostean hautovia, että liki luomua se syysrypsi sitten lopuksi oli, ja oli sen näköistäkin  ;D  Katteet oli kuitenkin kohdallaan, kulut pienet ja tuet hyvät  :D :D :D

Pittää vielä lisätä yks hyvä poitti.
Puintiaikakin heinäkuun lopussa on edullinen, rypsit sai kuivana pois, kuivauskulutkin zero-euros  :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 20.12.15 - klo:13:41

Puintiaikakin heinäkuun lopussa on edullinen, rypsit sai kuivana pois, kuivauskulutkin zero-euros  :)

Toi nyt on niin lame peruste....murskain romisemaan...kuivauskulut ja rahtikulutkin zero-euros.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 20.12.15 - klo:14:13
Jos syysrapsi + timotei riittää; että se yksivuotisen kasvin ehto siemenissä ei ole enää voimassa, niin kylläpä se houkuttelee sitten massoja rapsinviljelyyn......5-10 ha on kuitenkin aika kaukana siitä riistapellon tavoitteesta. Tai 50 ha ?

-SS-

Mitenkähä toi timotee sitten haittaa puintia? Agilin käyttöaika on ainakin syysrypsissä ongelmallinen  ::)

Tänä vuonna oli osa rapseista nurminatavaltaisia, suoraan nurmesta lapiorullaäkeellä muokattuja ja siihen kylvö. Paikoitellen nataa oli paljonkin, ja säiliöönkin sitä kertyi pahan näköisesti kun säädöt lähellä rapsin puinnin säätöjä. Kuivurissa erottui mukavasti pois, todella puhdasta ja hyvää tavaraa oli Syysrapsit tilityksissä. Timotei tuskin sen suurempi ongelma, kunhan on riittävän harva kylvö. Kasvupisteen nousu ja talvituhot oli peikkona noissakin, monenlaista testiä oli kaverilla ja mä ne puin. Voi objektiivisesti todeta että heinä oli ihan jees talvituhoaukkojen peittämisessä. Ei tullut roskaa, kun kasvoi komea heinä. Siinä missä syysrapsi oli normaalin voimakkaasti kasvanut, kasvusto oli täysin puhdasta. Aukkoisesta ja heinäisestä syysrapsista tuli parempi sato, kuin lähilohkolla olleesta täydellisestä syysrypsistä... Kaikki nuo sadot myyty ja todelliset kilot tiedossa. Viime vuosi oli täydellinen syysrypseille ja rapseille, vaikka talvesta olisi toisin voinut olettaa. Toivottavasti tulevakin.

Keskolta tulee IMI lajikkeita tai lajike, onko muilla? Millaisia nuo käytännössä verrattuna puolikääpiö Maximukseen? Talvituhot ja kasvuston pituus tärkeitä kriteereitä, tuo puolikääpiökin näyttää kasvavan täällä pohjoisempana vähän turhankin pitkäksi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: KAri - 20.12.15 - klo:15:08
Jos syysrapsi + timotei riittää; että se yksivuotisen kasvin ehto siemenissä ei ole enää voimassa, niin kylläpä se houkuttelee sitten massoja rapsinviljelyyn......5-10 ha on kuitenkin aika kaukana siitä riistapellon tavoitteesta. Tai 50 ha ?

-SS-

Mitenkähä toi timotee sitten haittaa puintia? Agilin käyttöaika on ainakin syysrypsissä ongelmallinen  ::)

Tänä vuonna oli osa rapseista nurminatavaltaisia, suoraan nurmesta lapiorullaäkeellä muokattuja ja siihen kylvö. Paikoitellen nataa oli paljonkin, ja säiliöönkin sitä kertyi pahan näköisesti kun säädöt lähellä rapsin puinnin säätöjä. Kuivurissa erottui mukavasti pois, todella puhdasta ja hyvää tavaraa oli Syysrapsit tilityksissä. Timotei tuskin sen suurempi ongelma, kunhan on riittävän harva kylvö. Kasvupisteen nousu ja talvituhot oli peikkona noissakin, monenlaista testiä oli kaverilla ja mä ne puin. Voi objektiivisesti todeta että heinä oli ihan jees talvituhoaukkojen peittämisessä. Ei tullut roskaa, kun kasvoi komea heinä. Siinä missä syysrapsi oli normaalin voimakkaasti kasvanut, kasvusto oli täysin puhdasta. Aukkoisesta ja heinäisestä syysrapsista tuli parempi sato, kuin lähilohkolla olleesta täydellisestä syysrypsistä... Kaikki nuo sadot myyty ja todelliset kilot tiedossa. Viime vuosi oli täydellinen syysrypseille ja rapseille, vaikka talvesta olisi toisin voinut olettaa. Toivottavasti tulevakin.

Keskolta tulee IMI lajikkeita tai lajike, onko muilla? Millaisia nuo käytännössä verrattuna puolikääpiö Maximukseen? Talvituhot ja kasvuston pituus tärkeitä kriteereitä, tuo puolikääpiökin näyttää kasvavan täällä pohjoisempana vähän turhankin pitkäksi.

Noi IMIt on periaatteessa ihan hyviä ratkaisuja, mutta toisaalta tuovat kustannuksia melkoisesti isommassa mittakaavassa. Kuitenkin pienessä rikkapaineessa olevan pellon hyvin talvehtinut kasvusto pitää kurissa keväästä hyvin.
Itselläni ollut Aureaa, jossa Clamox toimi hyvin, nyt syksyllä rapsiin jäi teho jostain syystä vajavaiseksi. Näitä CL-lajikkeita on ainakin Keskolla ja Pioneerilta myös yksi "Maximus-linjalla" oleva PX113.
Näiden talvehtimisesta osaan kertoa enemmän keväästä :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: JösseJänis - 20.12.15 - klo:18:08
Tai jos kylväisi riistapellon, jossa pohjana olisi 3-4 kg syysrypsiä/-rapsia ja loput yksivuotisia kasveja. Riistapeltotuet nsimmäiseltä vuodelta ja seuraavana vuonna jäljellä olisi pelkkä rypsi/rapsi. Sen perään ehtisi vielä syssyllä kylvää ruissin, kuten kyseinen viljalaji Hesburgerin iloisen palvelun ammattilaisen mielestä genetiivissä taipuu. Vuoropäällikkö toki tiesi, että se kuuluu sanoa ruiksen.

 Ei talvehtinut syysrypsi riistapellossa ,kun toisena kasvina oli 70 kg/ha ohraa, tosin talvikin oli onneton.
Ehkä parempi olisi syysrapsin ja timotein seos, niin luulisi kasvupisteen pysyvän lähempänä maan pintaa.

70kg ohraa on raakasti liikaa. Mä laitoin 20kg, ja yllättävän paljon sitä ohraa tuli tollakin määrällä, mutta syysrypsi onnistui  :)

Kyllä minulla on syysrypsi talvehtinut, vaikka ohraa on ollut 250 kg. En vain ymmärtänyt merkitä riistapelloksi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 20.12.15 - klo:20:00
Kyllä minulla on syysrypsi talvehtinut, vaikka ohraa on ollut 250 kg. En vain ymmärtänyt merkitä riistapelloksi.

Ohraa ei korjattu sadoksi eikä merkitty riistapelloksi ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Terminator II - 20.12.15 - klo:20:06
Jotkut on kokeilleet kaura+syysrypsi+nurmensiemen luomussa. Eli kylvövuonna viljelykasvi on kaura, seuraavana syysrypsi ja sen jälkeen rehunurmi. Ainakin tuo kaura+syysrypsi on oonistunut. Ainoa että mitenkäs se oli se seuraavan vuoden satokasvi aluskasvina?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 20.12.15 - klo:22:07
Jotkut on kokeilleet kaura+syysrypsi+nurmensiemen luomussa. Eli kylvövuonna viljelykasvi on kaura, seuraavana syysrypsi ja sen jälkeen rehunurmi. Ainakin tuo kaura+syysrypsi on oonistunut. Ainoa että mitenkäs se oli se seuraavan vuoden satokasvi aluskasvina?

Seuraavan vuoden satokasvia ei saanut saattaa matkaan kerääjäkasvikorvauksen kanssa. Muutenhan asialla ei ole mitään estettä.

Näitä näennäis-kerääjäkasviyhdistelmiä - kolmen - neljän kasvin yhdistelyjä, joko paperilla tai oikeasti, niitä on kymmeniä eksoottisia yhdistelmiä. No, nämä kikkailijat saavat erinomaisen kannatettavasti kikkailla, mutta 70% alasta  omilla rahoillaan, nyt sitten 2016 eteenpäin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: JösseJänis - 21.12.15 - klo:01:41
Tai jos kylväisi riistapellon, jossa pohjana olisi 3-4 kg syysrypsiä/-rapsia ja loput yksivuotisia kasveja. Riistapeltotuet nsimmäiseltä vuodelta ja seuraavana vuonna jäljellä olisi pelkkä rypsi/rapsi. Sen perään ehtisi vielä syssyllä kylvää ruissin, kuten kyseinen viljalaji Hesburgerin iloisen palvelun ammattilaisen mielestä genetiivissä taipuu. Vuoropäällikkö toki tiesi, että se kuuluu sanoa ruiksen.

 Ei talvehtinut syysrypsi riistapellossa ,kun toisena kasvina oli 70 kg/ha ohraa, tosin talvikin oli onneton.
Ehkä parempi olisi syysrapsin ja timotein seos, niin luulisi kasvupisteen pysyvän lähempänä maan pintaa.

70kg ohraa on raakasti liikaa. Mä laitoin 20kg, ja yllättävän paljon sitä ohraa tuli tollakin määrällä, mutta syysrypsi onnistui  :)

Kyllä minulla on syysrypsi talvehtinut, vaikka ohraa on ollut 250 kg. En vain ymmärtänyt merkitä riistapelloksi.

Ohraa ei korjattu sadoksi eikä merkitty riistapelloksi ?

-SS-

Totta mooses, korjattiin, mutta olisikohan tuo mennyt myös riistapeltona?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 21.12.15 - klo:08:43
Tai jos kylväisi riistapellon, jossa pohjana olisi 3-4 kg syysrypsiä/-rapsia ja loput yksivuotisia kasveja. Riistapeltotuet nsimmäiseltä vuodelta ja seuraavana vuonna jäljellä olisi pelkkä rypsi/rapsi. Sen perään ehtisi vielä syssyllä kylvää ruissin, kuten kyseinen viljalaji Hesburgerin iloisen palvelun ammattilaisen mielestä genetiivissä taipuu. Vuoropäällikkö toki tiesi, että se kuuluu sanoa ruiksen.

 Ei talvehtinut syysrypsi riistapellossa ,kun toisena kasvina oli 70 kg/ha ohraa, tosin talvikin oli onneton.
Ehkä parempi olisi syysrapsin ja timotein seos, niin luulisi kasvupisteen pysyvän lähempänä maan pintaa.

70kg ohraa on raakasti liikaa. Mä laitoin 20kg, ja yllättävän paljon sitä ohraa tuli tollakin määrällä, mutta syysrypsi onnistui  :)

Kyllä minulla on syysrypsi talvehtinut, vaikka ohraa on ollut 250 kg. En vain ymmärtänyt merkitä riistapelloksi.

Ohraa ei korjattu sadoksi eikä merkitty riistapelloksi ?

-SS-

Totta mooses, korjattiin, mutta olisikohan tuo mennyt myös riistapeltona?

Olisko se syysrypsi talvehtinut, jos et olisi ohraa korjannut pois?  ::)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 21.12.15 - klo:10:43
Uskon että hieman lumisemmilla alueilla - eli pohjoisessa - tuo päällekkäisviljely toimii, etelän lumettomilla alueilla ja mm. Ruotsissa on havaittu, ettei montaa sängen tappia tai rikkaruohoa tarvita, niin jopa alkaa nousta porkkana ylös korkeuksiin, sitten kevään kuivilla pakkasviimoilla tuhoutuu.

Mutta silloin kun onnistuu, on 4 tonnin satotaso tavoiteltavissa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Terminator II - 21.12.15 - klo:12:32
Uskon että hieman lumisemmilla alueilla - eli pohjoisessa - tuo päällekkäisviljely toimii, etelän lumettomilla alueilla ja mm. Ruotsissa on havaittu, ettei montaa sängen tappia tai rikkaruohoa tarvita, niin jopa alkaa nousta porkkana ylös korkeuksiin, sitten kevään kuivilla pakkasviimoilla tuhoutuu.

Mutta silloin kun onnistuu, on 4 tonnin satotaso tavoiteltavissa.

-SS-

Oulun pohjoispuolellako? ;D

Tuo perustuu siihen että se ensimmäinen kasvi. Tässä tapauksessa kaura varjostaa tarpeeksi jolloin syysrupsi ei pääse kasvamaan liikaa.

KM kokeessa härkäpavun juureen kylvetty syysrypsi oli ruvennut tulemaan lokakuulla puinti kuntoon. Samassa kokeessa kumina  herneen juuressa oli epäonnistunut kun herne oli lakoontunut maatamyöten. Eli kasvin pitäisi olla suht hyvin pystyssä pysyvä, joka myös kasvaa hyvin eikä ota ihteensä mahdolisesta kylmästä keväästä ja varjostaa hyvin.

Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: JösseJänis - 21.12.15 - klo:13:13
Tai jos kylväisi riistapellon, jossa pohjana olisi 3-4 kg syysrypsiä/-rapsia ja loput yksivuotisia kasveja. Riistapeltotuet nsimmäiseltä vuodelta ja seuraavana vuonna jäljellä olisi pelkkä rypsi/rapsi. Sen perään ehtisi vielä syssyllä kylvää ruissin, kuten kyseinen viljalaji Hesburgerin iloisen palvelun ammattilaisen mielestä genetiivissä taipuu. Vuoropäällikkö toki tiesi, että se kuuluu sanoa ruiksen.

 Ei talvehtinut syysrypsi riistapellossa ,kun toisena kasvina oli 70 kg/ha ohraa, tosin talvikin oli onneton.
Ehkä parempi olisi syysrapsin ja timotein seos, niin luulisi kasvupisteen pysyvän lähempänä maan pintaa.

70kg ohraa on raakasti liikaa. Mä laitoin 20kg, ja yllättävän paljon sitä ohraa tuli tollakin määrällä, mutta syysrypsi onnistui  :)

Kyllä minulla on syysrypsi talvehtinut, vaikka ohraa on ollut 250 kg. En vain ymmärtänyt merkitä riistapelloksi.

Ohraa ei korjattu sadoksi eikä merkitty riistapelloksi ?

-SS-

Totta mooses, korjattiin, mutta olisikohan tuo mennyt myös riistapeltona?

Olisko se syysrypsi talvehtinut, jos et olisi ohraa korjannut pois?  ::)

Hyvin mahdollista, että olisi. 2012 kylvin syysrypsin kevätvehnän juureen lohkolle, josta puolet jäi syksyllä puimatta. Seuraavan vuoden rypsisadossa ei ollut mitään eroa, kasvoi se sitten puidulla tai puimattomalla. Mutta sanottakoon se, että ei tuo kerrosviljely aina onnistu, vielä en ole vain oppinut sitä, mikä sen ratkaisee.

Riistapelto-vaihtoehdossa idea olisi siinä, että vaikka rypsi ei talvehtisikaan, se olisi kuitenkin tienannut jo riistapellolla, sillä jotain sinnekin pitää kylvää. Rypsikasvusto olisi bonuksena seuraavalle vuodelle, jos sattuisi onnistumaan. Sitten, kun riistapellolle kylvää vielä ensimmäisen vuoden pääkasviksi viljaa, voi puida sen ja nauttia tosissaan kaikki pullat rusinasta. Huijausta se tietenkin on, mutta saahan täällä spekuloida.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 21.12.15 - klo:13:18
Sitten, kun riistapellolle kylvää vielä ensimmäisen vuoden pääkasviksi viljaa, voi puida sen ja nauttia tosissaan kaikki pullat rusinasta. Huijausta se tietenkin on, mutta saahan täällä spekuloida.

Tuota riistapeltoa ja sen sadon tosiasiallista korjaamista olen aavistellut,
siksi se on niin kovasti kaikkien huulilla, että rahantekokone.

Riistapellolla - kuten nyttemmin myös kerääjäkasvitoimenpiteellä on jonkinlainen
korvattava maksimiosuus, että nyt huijaamisella suurimman hyödyn saaminen on
kutistunut, ja sanktiot edelleen samanlaiset, eli "normaali"toiminnan kilpailukyky
lienee hieman parantunut.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 21.12.15 - klo:15:12
Sitten, kun riistapellolle kylvää vielä ensimmäisen vuoden pääkasviksi viljaa, voi puida sen ja nauttia tosissaan kaikki pullat rusinasta. Huijausta se tietenkin on, mutta saahan täällä spekuloida.

Tuota riistapeltoa ja sen sadon tosiasiallista korjaamista olen aavistellut,
siksi se on niin kovasti kaikkien huulilla, että rahantekokone.

Riistapellolla - kuten nyttemmin myös kerääjäkasvitoimenpiteellä on jonkinlainen
korvattava maksimiosuus, että nyt huijaamisella suurimman hyödyn saaminen on
kutistunut, ja sanktiot edelleen samanlaiset, eli "normaali"toiminnan kilpailukyky
lienee hieman parantunut.

-SS-

Saahan riistapellon puida, ihan laillisesti. Sato vaan pitää antaa(myyrä)antaa(myyrä)antaa riistan ruokintaan  ???
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 23.12.15 - klo:10:27
Saahan riistapellon puida, ihan laillisesti. Sato vaan pitää antaa(myyrä)antaa(myyrä)antaa riistan ruokintaan  ???

OK sitten. Onhan sikakin riistaa. Itse asiassa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: JösseJänis - 23.12.15 - klo:14:12
Saahan riistapellon puida, ihan laillisesti. Sato vaan pitää antaa(myyrä)antaa(myyrä)antaa riistan ruokintaan  ???

OK sitten. Onhan sikakin riistaa. Itse asiassa.

-SS-

Ja lehmään saa kuulemma hienon riistan maun, kun ajaa koiran kanssa takaa pari kilometriä, ennen kuin kaataa sen lapaan osuneella laukauksella ja käy lopettamassa muutama minuutti myöhemmin.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 28.12.15 - klo:16:40
Jaaha, tuli Avenalta rapsin tilitys. Persuhinta 360e, kosteudesta +3e ja öljypitoisuudesta mukavat +28e. Lehtivihreää 85mg ja siitä -118.8e. Sitten jostain PRA-arvosta +0,9e ja seulonta -13e. MTK:n valiokuntamaksu reilun 5e. Mutta se menee hyvään tarkoitukseen, rapsin viljelyn edistämisen tukemiseen.

Että ei muuta kuin sankoin joukoin rapsinviljelyyn tulevana kesänä. Ite hain siemenet kaupasta viime viikolla. Kevät koittaa taas yllättävän pian.. 8)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: JarJar - 28.12.15 - klo:17:34
Että ei muuta kuin sankoin joukoin rapsinviljelyyn tulevana kesänä. Ite hain siemenet kaupasta viime viikolla. Kevät koittaa taas yllättävän pian.. 8)
Uskallat peittaamattomalla kylvää? Täälläkin siemenet tilattu/maksettu, mutta eikö peitattuja saa luovuttaa vasta kevättalvesta kun poikkeuslupa astuu voimaan?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 28.12.15 - klo:17:39
Jaaha, tuli Avenalta rapsin tilitys. Persuhinta 360e, kosteudesta +3e ja öljypitoisuudesta mukavat +28e. Lehtivihreää 85mg ja siitä -118.8e. Sitten jostain PRA-arvosta +0,9e ja seulonta -13e. MTK:n valiokuntamaksu reilun 5e. Mutta se menee hyvään tarkoitukseen, rapsin viljelyn edistämisen tukemiseen.

Että ei muuta kuin sankoin joukoin rapsinviljelyyn tulevana kesänä. Ite hain siemenet kaupasta viime viikolla. Kevät koittaa taas yllättävän pian.. 8)

118€ lehtivihreestä miinusta?

Voihan v ittu, jäähän siitä vaivanpalkka ja kasvinvuorotushyöty, ei saatana mitä touhua... ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ht - 28.12.15 - klo:17:43
366 + öljystä 7,24  + kosteudesta 3 €

Ei miinuksia.:) :) :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 28.12.15 - klo:17:48
366 + öljystä 7,24  + kosteudesta 3 €

Ei miinuksia.:) :) :)

Kaks vai kolmetonnia hehtaarilta?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ht - 28.12.15 - klo:18:37
366 + öljystä 7,24  + kosteudesta 3 €

Ei miinuksia.:) :) :)

Kaks vai kolmetonnia hehtaarilta?

Vajaa kaks. Lähtökohdat oli jossain aiemmassa viestissä, tulos ennen tukia 240,-/ha.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 28.12.15 - klo:18:41
  Taitaa olla nim. Kylmiksen rapsimaa jotakin raakaa rahikkoraiviota ,johon tukioptimoinnin
takia rapsia ,ei tuota muuten oikein selitä.  Jos jatkuvasti alle kahden tuhannen kilon hehtaarilta
jää sato ,niin ei sitä rypsi/rapsia silloin tilalla kannata viljellä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 28.12.15 - klo:18:46
ei saatana mitä touhua... ;D
Sulla alkaa olla adjektiivit melko vähissä tän keissin suhteen... ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 28.12.15 - klo:19:49
  Taitaa olla nim. Kylmiksen rapsimaa jotakin raakaa rahikkoraiviota ,johon tukioptimoinnin
takia rapsia ,ei tuota muuten oikein selitä.  Jos jatkuvasti alle kahden tuhannen kilon hehtaarilta
jää sato ,niin ei sitä rypsi/rapsia silloin tilalla kannata viljellä.

Ei vaan kylmiksen maat ovat etelässä, kuivuuden ja ötököiden ristipaineessa. Juurikin metrejä paksuissa suoturpeissa miljoonan lantatonnin ja miljardin kalkkitonnin kanssa pelaten antaa rypsi nuo huippusadot kun kesä tulee päivässä heti talven selässä.

Ei ole sitä kolmen kuukauden kuivaa ja koleata kevättä, joka syö kasvun jopa syysvehnältä saati sitten pikkuiselta rypsin-idulta. Ja savimaat olleet raivioita ehkäpä puolentuhatta vuotta sitten.

Kylmiksen raiviot olisivat olleet pohjanmaata muistuttavia rypsimaita ehkä 1600 - luvulla ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 29.12.15 - klo:17:02
Kylmiksen raiviot olisivat olleet pohjanmaata muistuttavia rypsimaita ehkä 1600 - luvulla ?

-SS-

Ei kuulosta ruusuiselta olla pohjammaaalaaaanen vuonna 2400  :-\
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 29.12.15 - klo:17:34
Kylmiksen raiviot olisivat olleet pohjanmaata muistuttavia rypsimaita ehkä 1600 - luvulla ?

-SS-

Ei kuulosta ruusuiselta olla pohjammaaalaaaanen vuonna 2400  :-\

Joo eiköhän humukset ole puitu ihmesadoissa jo sata vuotta aikaisemminkin.
Ja öhtiäiset kerenneet sinne asti lämpimien talvien kannustamana.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 29.12.15 - klo:22:10
  Taitaa olla nim. Kylmiksen rapsimaa jotakin raakaa rahikkoraiviota ,johon tukioptimoinnin
takia rapsia ,ei tuota muuten oikein selitä.  Jos jatkuvasti alle kahden tuhannen kilon hehtaarilta
jää sato ,niin ei sitä rypsi/rapsia silloin tilalla kannata viljellä.

Ei vaan kylmiksen maat ovat etelässä, kuivuuden ja ötököiden ristipaineessa. Juurikin metrejä paksuissa suoturpeissa miljoonan lantatonnin ja miljardin kalkkitonnin kanssa pelaten antaa rypsi nuo huippusadot kun kesä tulee päivässä heti talven selässä.

Ei ole sitä kolmen kuukauden kuivaa ja koleata kevättä, joka syö kasvun jopa syysvehnältä saati sitten pikkuiselta rypsin-idulta. Ja savimaat olleet raivioita ehkäpä puolentuhatta vuotta sitten.

Kylmiksen raiviot olisivat olleet pohjanmaata muistuttavia rypsimaita ehkä 1600 - luvulla ?

-SS-

 Ensimmäinen isäntä omalle kylälle tullut 1557 vuonna ,että ei nyt niin tuoreita täälläkään vanhimmat pellot ole.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 29.12.15 - klo:22:37
Mutta meillepä pukki toi paketin.  8)

(http://www.viistonninen.com/kuvat/Zurn.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: jjj - 29.12.15 - klo:22:57
Mun syysrapsimaa(rm hiue) Olof Mörtin maakirjakartalla vuodelta 1699. Oikein hyvin se edelleen kasvaa. Tiedoista taitaa löytyä myös tuolloin viljelty kasvi. 1400-luvun puolivälistä kirjallista tietoa. Voisko syitä huonoon tulokseen etsiä vähän lähempää.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 29.12.15 - klo:23:06
Mutta meillepä pukki toi paketin.  8)

(http://www.viistonninen.com/kuvat/Zurn.jpg)

-SS-

 Tätä juuri tarkoitin ,kun aikaisemmin kirjoitin ,että rypsi/rapsi on viljelymotivaatiota lisäävä kasvi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 30.12.15 - klo:07:45
Mutta meillepä pukki toi paketin.  8)

(http://www.viistonninen.com/kuvat/Zurn.jpg)

-SS-

Eikö toi oikeesti varista pirusti, kun viipaloi rypsipuskat pätkiksi pöydän kulmalla? Luulisi niitten varisevan suoraa maahan  ::)

Ei se pukki uusia silppurinteriä ymmärtänyt tuoda?  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: JarJar - 30.12.15 - klo:08:23
Tarvisi pystyterä myös hankkia tulevalle kesälle. Suosituksia nyykkäriin käyvistä?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Laahavannas - 30.12.15 - klo:09:34
Tarvisi pystyterä myös hankkia tulevalle kesälle. Suosituksia nyykkäriin käyvistä?

Tollanen  Zürni on nyt kolmatta kautta ollut käytössä, eikä vielä moitittavaa.
Ottaa siis voimansa puimurin teräruodolta, jota varten pitää nysvätä pieni kolo pöydän päätyyn ruodon pään kohdalle.
Käytössä nopea asentaa ja irroittaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 30.12.15 - klo:12:31
Mutta meillepä pukki toi R y p s i t e r ä n...

-SS-

Eikö toi oikeesti varista pirusti, kun viipaloi rypsipuskat pätkiksi pöydän kulmalla? Luulisi niitten varisevan suoraa maahan  ::)

Ei se pukki uusia silppurinteriä ymmärtänyt tuoda?  :D

Lohjan K- Maatalouden graniittitiskiltä ostin sekä terät että vastaterät jo ennen viime rukiinpuintia. Paketti oli kalliimpi kuin meikäläisen auto. Mikä ei siis vielä kerro, olivatko kalliit terät ne. Teräruoto on myös uusi. Pintalakkaa vielä jäljellä. Niin siis koko pöydässä lienee vasta alle sata tuntia.

Hupsis tässähän valmistaudutaan tuohon rabsiin kuin Mount Everestin valloitukseen.... 8)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 30.12.15 - klo:12:50

Hupsis tässähän valmistaudutaan tuohon rabsiin kuin Mount Everestin valloitukseen.... 8)

-SS-
No se on kyllä huomattu.  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 30.12.15 - klo:16:55

Hupsis tässähän valmistaudutaan tuohon rabsiin kuin Mount Everestin valloitukseen.... 8)

-SS-
No se on kyllä huomattu.  :D

Kun rypsille antaa pikkusormen, se vie koko käden  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 30.12.15 - klo:18:48

Hupsis tässähän valmistaudutaan tuohon rabsiin kuin Mount Everestin valloitukseen.... 8)

-SS-
No se on kyllä huomattu.  :D

Kun rypsille antaa pikkusormen, se vie koko käden  :D

Ensi syksynä saamme lukea kuinka savikan viljely on yhtä helppoa kun kerääjäkasvit... ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 30.12.15 - klo:18:59

Hupsis tässähän valmistaudutaan tuohon rabsiin kuin Mount Everestin valloitukseen.... 8)

-SS-
No se on kyllä huomattu.  :D

Kun rypsille antaa pikkusormen, se vie koko käden  :D

Ensi syksynä saamme lukea kuinka savikan viljely on yhtä helppoa kun kerääjäkasvit... ;D

Neljännellä kylvöllä, 18 kilon siemenmäärällä tasainen kasvusto  ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 30.12.15 - klo:19:18

Hupsis tässähän valmistaudutaan tuohon rabsiin kuin Mount Everestin valloitukseen.... 8)

-SS-
No se on kyllä huomattu.  :D

Kun rypsille antaa pikkusormen, se vie koko käden  :D

Ensi syksynä saamme lukea kuinka savikan viljely on yhtä helppoa kun kerääjäkasvit... ;D

Neljännellä kylvöllä, 18 kilon siemenmäärällä tasainen kasvusto  ;D

 ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 30.12.15 - klo:19:52
  Sehän se tärkeintä tuossa SS savikan viljelyssä on, että sekin ala on preeriakasveista pois ja
sitä myöten olisi toiveissa hintojen pysyminen edes nykyisellä hyvällä tasolla.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 30.12.15 - klo:19:54

Hupsis tässähän valmistaudutaan tuohon rabsiin kuin Mount Everestin valloitukseen.... 8)

-SS-
No se on kyllä huomattu.  :D

Kun rypsille antaa pikkusormen, se vie koko käden  :D

Ensi syksynä saamme lukea kuinka savikan viljely on yhtä helppoa kun kerääjäkasvit... ;D

Neljännellä kylvöllä, 18 kilon siemenmäärällä tasainen kasvusto  ;D

 ;D

Ilkkukaa nyt siinä   ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 30.12.15 - klo:20:53

Hupsis tässähän valmistaudutaan tuohon rabsiin kuin Mount Everestin valloitukseen.... 8)

-SS-
No se on kyllä huomattu.  :D

Kun rypsille antaa pikkusormen, se vie koko käden  :D

Ensi syksynä saamme lukea kuinka savikan viljely on yhtä helppoa kun kerääjäkasvit... ;D

Neljännellä kylvöllä, 18 kilon siemenmäärällä tasainen kasvusto  ;D

 ;D

Ilkkukaa nyt siinä   ;D ;D ;D

 >:( >:( >:(

Niin kummaa ilkkumista, kun ei 18 kiloa riittänyt edes.

 :-[ :-[  ::)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: jjj - 20.01.16 - klo:12:23


Googlekin oli huomannut mun ruiskutusikkunan Smillalla. Kuva otettu 20.8.2015. Tais olla tautiruiskutus viime suvena tarpeen. Yläreunan hehtaari jäi ilman 0,66 l prolinea. Ruiskutus 6.7.2015.                                                                                                                                                                           Ruiskuttamaton ala tosi tautista.                                                                                                                                                                    (http://i10.aijaa.com/t/00736/14078692.t.jpg) (http://aijaa.com/dDgQbT)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 19.02.16 - klo:17:30
Raps harasoo. Aika professionaali rapsinvastaanottopaikka niillä.

https://www.youtube.com/watch?v=0KyRKlhbTrk

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 12.03.16 - klo:16:32
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001137108.html

Jos lämmin alkukesä, niin myös kuiva, pitää yrittää pelastaa
mitä pelastettavissa on. Voiko maaliskuun puolella tehtävässä
rapsinkylvössä käyttää sijoitettuna lannoitetta. Vai pitääkö
odottaa huhtikuun 1. päivään.

Hiukan harmittaa määräysten irrallisuus todellisuudesta.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 12.03.16 - klo:17:38
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001137108.html

Jos lämmin alkukesä, niin myös kuiva, pitää yrittää pelastaa
mitä pelastettavissa on. Voiko maaliskuun puolella tehtävässä
rapsinkylvössä käyttää sijoitettuna lannoitetta. Vai pitääkö
odottaa huhtikuun 1. päivään.

Hiukan harmittaa määräysten irrallisuus todellisuudesta.

-SS-

Jos noin lämmintä on tosiaan luvattu, lähtee rypsi nopeaan kasvuun, ei ehdi kirpat apajille  :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 12.03.16 - klo:17:40
Viime keväänä Inkoossa vetäistiin maaliskuulla vehnätkin maahan.
Täytyy hakea vielä lisää pari pussia jotain Smillaa tms. Se, että
pääsee kuukautta aikaisemmin kuin SKN tuonne mulloksille rypemään, se
voittaa minkä tahansa muun palkkion maailmassa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Mopomies - 12.03.16 - klo:17:54
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001137108.html

Jos lämmin alkukesä, niin myös kuiva, pitää yrittää pelastaa
mitä pelastettavissa on. Voiko maaliskuun puolella tehtävässä
rapsinkylvössä käyttää sijoitettuna lannoitetta. Vai pitääkö
odottaa huhtikuun 1. päivään.

Hiukan harmittaa määräysten irrallisuus todellisuudesta.

-SS-

Pitääkö Stop-merkin vaikutusalueella pysähtyä, vaikka ketään ei näy missään? Ei yhtään missään.

Pitää. ::) ::)

Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 20.04.18 - klo:21:56

Sitte tulee ku menee kauppaan kuorma ja lehti yms muut paskat alentaa hintaa, joutuu maksamaan et pääsee eroon... ;D

Syysrapsin ekakertalaisuus, lajike Imistar Clearfield & DK Sensei

Kosteus 7,5%
Öljypitoisuus 42,0%
Lehtivihreä 4,0 %
PRA -arvo 38,0 %
Seulonta  0,210%

Hinta nousi lisien kanssa lähelle 370 euroa.
Satotaso olisi voinut olla parempi. Mutta tuo Imistar oli niin kelvottoman harva, ja 1/6 -osa oli  laikuittain paikattu Aurea CL:llä , joka ei tuottanut siemeniä juurikaan, kuivettui pystyyn. Toisaalta, sänkeä murskatessa muutaman viikon päästä havaitsin melko paljon vielä puintikelpoisia lituja kypsyneen varsien tyviin. Epätasainen tuleentuminen oli vakavin ongelma tuossa. Kuorin vaan pitkään sänkeen ja väistelin raakat kohdat.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 20.04.18 - klo:22:00

Sitte tulee ku menee kauppaan kuorma ja lehti yms muut paskat alentaa hintaa, joutuu maksamaan et pääsee eroon... ;D

Syysrapsin ekakertalaisuus, lajike Imistar Clearfield & DK Sensei

Kosteus 7,5%
Öljypitoisuus 42,0%
Lehtivihreä 4,0 %
PRA -arvo 38,0 %
Seulonta  0,210%

Hinta nousi lisien kanssa lähelle 370 euroa.
Satotaso olisi voinut olla parempi. Mutta tuo Imistar oli niin kelvottoman harva, ja 1/6 -osa oli  laikuittain paikattu Aurea CL:llä , joka ei tuottanut siemeniä juurikaan, kuivettui pystyyn. Toisaalta, sänkeä murskatessa muutaman viikon päästä havaitsin melko paljon vielä puintikelpoisia lituja kypsyneen varsien tyviin. Epätasainen tuleentuminen oli vakavin ongelma tuossa. Kuorin vaan pitkään sänkeen ja väistelin raakat kohdat.

-SS-

Iso peukku tuosta.

Luomusyysvehnä muuten lannotettu, eka kierros. Semmonen sopiva raeannos ennen sateita.

Antaa kuvien olla ettei tarvi stalkkerien copy-pastailla....
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 22.04.18 - klo:09:19

Sitte tulee ku menee kauppaan kuorma ja lehti yms muut paskat alentaa hintaa, joutuu maksamaan et pääsee eroon... ;D

Syysrapsin ekakertalaisuus, lajike Imistar Clearfield & DK Sensei

Kosteus 7,5%
Öljypitoisuus 42,0%
Lehtivihreä 4,0 %
PRA -arvo 38,0 %
Seulonta  0,210%

Hinta nousi lisien kanssa lähelle 370 euroa.
Satotaso olisi voinut olla parempi. Mutta tuo Imistar oli niin kelvottoman harva, ja 1/6 -osa oli  laikuittain paikattu Aurea CL:llä , joka ei tuottanut siemeniä juurikaan, kuivettui pystyyn. Toisaalta, sänkeä murskatessa muutaman viikon päästä havaitsin melko paljon vielä puintikelpoisia lituja kypsyneen varsien tyviin. Epätasainen tuleentuminen oli vakavin ongelma tuossa. Kuorin vaan pitkään sänkeen ja väistelin raakat kohdat.

-SS-

  Normi laatuista ja kuten noistakin arvoista huomaa ,niin lehtivihreästä aivan turhaa paasataan ,kun
se ei ole mikään ongelma ollut milloinkaan.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 25.04.18 - klo:14:34
On tullut lehtivihreästä takkiin. Mutta joo, dragolla mennään tänä vuonna.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Huono ihminen - 14.05.18 - klo:00:34
Ei ole rapsin kylvöllä kiirettä. Nyt kun on lämmintä ja sadettakin luvassa, tulee nopemmin pintaan kuin viime keväänä 6.-8.5. kylvetty rapsi. Tällä viikolla pitäis kylvää, jos ehtii, jos ei, niin sit ens viikolla. Lämpötilalla on iso merkitys itämisnopeuteen.  Viime keväänä ei ollut kylmyydestä johtuen mitään etua aikaisesta kylvöajasta.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: seegeri - 19.05.18 - klo:21:32
Rapsi tullossa pintaan, kirppa kierroksella löytyi yhdestä kohtaa kirppoja, muuten oli lehdet vielä puhtaita. Mites muilla joko on ruiskutettu. Täytyy nyt päivittäin käydä tarkistaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 22.05.18 - klo:12:17
Kävin eilen illansuussa. Kirppoja oli lehdillä jopa useita samassa, ja sirkkalehtien kipristyminen ja valeneminen voi johtua kirpan puraisusta ? Kestac 50 0,4 l/ha + kiinnite.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: seegeri - 22.05.18 - klo:16:56
Saman havaitsin eilen, tänään saavat myös kestakin. Toisella lohkolla ei näkyny niin paljon.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 22.05.18 - klo:17:09

Onneksi on viimepäivien tuulet käyneet pohjoisesta, sieltä ei kirppoja taida tänne kulkeutua.
Ja tämän alueen kirppakanta pyyhkityy etelää kohti  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: seegeri - 23.05.18 - klo:10:51
Viime yönä sai ekat kirpat satsin päälle. Toisella lohkolla ei kirppoja läheskään niin paljon, joitain yksittäisiä, vaikka lohkot on melkein vierekkäin. Johtuiskohan ku ovat eri aineella peitattuja ja lohko missä kirppoja enempi on viime vuotista erää, olisko peittaus teho laimennu vuoden aikana.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 23.05.18 - klo:11:00
Viime yönä sai ekat kirpat satsin päälle. Toisella lohkolla ei kirppoja läheskään niin paljon, joitain yksittäisiä, vaikka lohkot on melkein vierekkäin. Johtuiskohan ku ovat eri aineella peitattuja ja lohko missä kirppoja enempi on viime vuotista erää, olisko peittaus teho laimennu vuoden aikana.

Hukkaan meni sitten sekin ruiskutus. Kirpat pitäisi ruiskuttaa päivällä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 23.05.18 - klo:11:03
Viime yönä sai ekat kirpat satsin päälle. Toisella lohkolla ei kirppoja läheskään niin paljon, joitain yksittäisiä, vaikka lohkot on melkein vierekkäin. Johtuiskohan ku ovat eri aineella peitattuja ja lohko missä kirppoja enempi on viime vuotista erää, olisko peittaus teho laimennu vuoden aikana.

Hukkaan meni sitten sekin ruiskutus. Kirpat pitäisi ruiskuttaa päivällä.

Joo auringon pitää paistaa. Myöhäisenä iltapäivänä kun lämpötila vielä oli yli 20 astetta, niin lehdillä niitä kirppoja ryömi. Keskipäivällä tuuli vei sumun mennessän. Ja millään tuulisuuttimella ruikkiminen ei tehoa, pitää levitä kunnolla sinne kokkareiden väliinkin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 23.05.18 - klo:11:16
Viime yönä sai ekat kirpat satsin päälle. Toisella lohkolla ei kirppoja läheskään niin paljon, joitain yksittäisiä, vaikka lohkot on melkein vierekkäin. Johtuiskohan ku ovat eri aineella peitattuja ja lohko missä kirppoja enempi on viime vuotista erää, olisko peittaus teho laimennu vuoden aikana.

Hukkaan meni sitten sekin ruiskutus. Kirpat pitäisi ruiskuttaa päivällä.

Joo auringon pitää paistaa. Myöhäisenä iltapäivänä kun lämpötila vielä oli yli 20 astetta, niin lehdillä niitä kirppoja ryömi. Keskipäivällä tuuli vei sumun mennessän. Ja millään tuulisuuttimella ruikkiminen ei tehoa, pitää levitä kunnolla sinne kokkareiden väliinkin.

-SS-
Tälläisellä suuttimella leviää joka koloon, eikä tuuli vie. Ja ilman tuulisuutintahan ei saa vesistöpelloilla ainakaan tavan pyretroideja ruiskuttaakaan

(https://agropoint.fi/wp-content/uploads/cm/235.1813.9_2i1.jpg)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: seegeri - 23.05.18 - klo:11:27
Ei se ihan yötä ollu, klo 22 maissa aloittelin, ja kyl oli pellossa kirpat viel sillon. Vaikuttaa kyllä silti vaikka yöllä ajaa. Päivällä on riski että mehiläiset sun muut pölyttäjät kuolevat eikä sekään ole hyvä juttu.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 23.05.18 - klo:11:40
Tälläisellä suuttimella leviää joka koloon, eikä tuuli vie. Ja ilman tuulisuutintahan ei saa vesistöpelloilla ainakaan tavan pyretroideja ruiskuttaakaan

Onneksi ei ole vesistöjä. Nämä kuplia levittelevät tasaisesti peittävät suuttimet eivät vaan tehonneet esimerkiksi lehtien alla oleviin kaalikoin toukkiin. Kun laittoi vihreät tai keltaiset viuhkat ja sitten 5 ilmakehää  painetta ja väkevä liuos viipyihän siinä pellon päällä yöllä semmoinen ötökät tappava sumu vartin verran nyt vähintään. Ja alkoivat niiden vaaleanvihreiden toukkien kynnet lipsua melkein siinä samassa.

Itsellä on sen seitsemää erityyppistä suutinpäätä, on guardian air kolmea väriä, vieoletilla olen rikka-aineita laitellut. On Lechler IDKT Twin ym. nehän on vain lehdenpeittoruiskutuksiin suositeltuja, mutta sllä sitten mennääb joenrantapellossa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 23.05.18 - klo:20:14
Vaikea uskoa että lehtien reunojen vaaleneminen johtuisi kirpoista. Kyllähän ne syöntijäljet ovat se mistä kirpat tunnistaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 24.05.18 - klo:20:32
Vaikea uskoa että lehtien reunojen vaaleneminen johtuisi kirpoista. Kyllähän ne syöntijäljet ovat se mistä kirpat tunnistaa.

Ravinnepuutos ja kuivuus.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 24.05.18 - klo:22:03
Joo. ja noista kahdesta enemmän varmaan kuivuus.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kantola - 24.05.18 - klo:22:07
Tommonenkin tapahtuma 08.06.2018 Särkisalossa: https://www.farmit.net/event/ravinnepuutos-vai-kasvitauti-tunnista-ero
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 24.05.18 - klo:22:08
Joo ovatko runsaana lehdillä ryömiskelevät juovakirpat vaarattomia sitten. Kyllähän ne pilkkuna ja lovena esiintyvät syöntijäljet tietty huomaa, viime keväänä esimerkiksi kerkesivät syömään kaikki taimet varsineen pois, lohkon kulmasta noin kolmanneksella alasta, ennen kuin kerkisin edes ruiskuttamaan. Myöhemmät kylvöt niin söivät rypsin kasvulehdetkin aivan ruodolle asti.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Huono ihminen - 24.05.18 - klo:23:02
Joo ovatko runsaana lehdillä ryömiskelevät juovakirpat vaarattomia sitten. Kyllähän ne pilkkuna ja lovena esiintyvät syöntijäljet tietty huomaa, viime keväänä esimerkiksi kerkesivät syömään kaikki taimet varsineen pois, lohkon kulmasta noin kolmanneksella alasta, ennen kuin kerkisin edes ruiskuttamaan. Myöhemmät kylvöt niin söivät rypsin kasvulehdetkin aivan ruodolle asti.

-SS-

Nyt vasta alkanut rapsi taimelle nousemaan. Ei näkynyt kirppoja. Voi olla hyväkin että näin myöhään taimettuu. Lämmintö jaksoa kestänyt jo kaksi viikkoa, voi olla että pahin kirppainvaasio on jo ohi. Se on aina ollut niin, että lämpimän jakson alussa kirppoja on runsaasti, mutta kun lämmin jakso jatkuu pitkään, niin tuntuu kuin kirpatkin uupuisivat.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 24.05.18 - klo:23:16
Joo ovatko runsaana lehdillä ryömiskelevät juovakirpat vaarattomia sitten. Kyllähän ne pilkkuna ja lovena esiintyvät syöntijäljet tietty huomaa, viime keväänä esimerkiksi kerkesivät syömään kaikki taimet varsineen pois, lohkon kulmasta noin kolmanneksella alasta, ennen kuin kerkisin edes ruiskuttamaan. Myöhemmät kylvöt niin söivät rypsin kasvulehdetkin aivan ruodolle asti.

-SS-

Nyt vasta alkanut rapsi taimelle nousemaan. Ei näkynyt kirppoja. Voi olla hyväkin että näin myöhään taimettuu. Lämmintö jaksoa kestänyt jo kaksi viikkoa, voi olla että pahin kirppainvaasio on jo ohi. Se on aina ollut niin, että lämpimän jakson alussa kirppoja on runsaasti, mutta kun lämmin jakso jatkuu pitkään, niin tuntuu kuin kirpatkin uupuisivat.

Joo käyn tuolla päivittäin konttaamassa, enkä välttämättä enää käy kirpparuiskulla. Proximon orastumisnopeus ja muutenkin alkuvaiheen kasvunopeus on kyllä selvä etu verrattuna tuohon hitaaseen hybridiin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 24.05.18 - klo:23:49
Onnea valitsemallanne tiellä, oi arvoisa masokistinen savikkakansa. 🤣
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: seegeri - 25.05.18 - klo:05:09
Oletko ss ajanut kirppa ainetta tänä keväänä. Tänään ehkä itse pitäis ajaa yhdeltä lohkolta.
Jo aiemmin ruiskutettu oli nyt hyvä, ei kirppoja näkynyt, vaikka hukkaan kuulemma menikin.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 25.05.18 - klo:08:20
Oletko ss ajanut kirppa ainetta tänä keväänä. Tänään ehkä itse pitäis ajaa yhdeltä lohkolta.
Jo aiemmin ruiskutettu oli nyt hyvä, ei kirppoja näkynyt, vaikka hukkaan kuulemma menikin.

Toissapäivänä

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: IsoPata - 25.05.18 - klo:09:44

Onneksi on viimepäivien tuulet käyneet pohjoisesta, sieltä ei kirppoja taida tänne kulkeutua.
Ja tämän alueen kirppakanta pyyhkityy etelää kohti  :D

Komeesti on rypsit sirkkalehdellä, eikä tosiaan ötökän ötökkää oo näkynyt millään lohkolla. Kelit on kyllä niin lämpöiset, että kai se invaasio joskus tulee. Toistaiseksi näyttää kuitenkin hyvältä ja kasvu on nopeaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Rockmaple - 25.05.18 - klo:19:04
Juu nyt kahtena päivänä peräkkin oon kontannut 10,5 ha:n rapsilohkon ympäri läheltä pientareita ja yhden kirpan bongasin. Naapurin rytökesantolohkon kohdalla muutamasta taimesta löysin syöntijälkiä, mikä lie käynyt natustelemassa. Puolet taimista on jo nelilehtisiä.  Vesikärrykin on jo pellon laidassa ja ruisku traktorin perässä, mutta näinköhän oli turha vaiva.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 25.05.18 - klo:21:39
Urani erikoisin rypsilohko. Multava osuus hienosti taimella ja kehittyy kovaa kyytiä. Savikot liki kokonaan itämätöntä.

Vaikuttaa siistiltä. Toisaalta rypsillä tämä kaksivaiheisuus ei ehkä ole niin pahasta, koska puintia voi venyttää ja uskon tilanteen tasapainottuvan paremmin kuin vaikkapa jollain vehnällä.

Valitettavasti vehnässäkin on tätä kaksivaiheisuutta.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 25.05.18 - klo:21:48
Juu nyt kahtena päivänä peräkkin oon kontannut 10,5 ha:n rapsilohkon ympäri läheltä pientareita ja yhden kirpan bongasin. Naapurin rytökesantolohkon kohdalla muutamasta taimesta löysin syöntijälkiä, mikä lie käynyt natustelemassa. Puolet taimista on jo nelilehtisiä.  Vesikärrykin on jo pellon laidassa ja ruisku traktorin perässä, mutta näinköhän oli turha vaiva.

Ei naapurit soittaneen häkelle kun konttasit että päihtynyt mieshenkilöä on jalattomana ja helle uhkaa? 😨
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: aurajokilaivuri - 27.05.18 - klo:15:16
Urani erikoisin rypsilohko. Multava osuus hienosti taimella ja kehittyy kovaa kyytiä. Savikot liki kokonaan itämätöntä.

Vaikuttaa siistiltä. Toisaalta rypsillä tämä kaksivaiheisuus ei ehkä ole niin pahasta, koska puintia voi venyttää ja uskon tilanteen tasapainottuvan paremmin kuin vaikkapa jollain vehnällä.

Valitettavasti vehnässäkin on tätä kaksivaiheisuutta.

Rapsilla on kai joku systeemi joka saa samassa pellossa aloittamaan kukinnan suunilleen samoihin aikoihin. Jälkeenpäin itäneet vaan saattaa jäädä tosi vaivaisiksi kun alkavat lykkäämään kukkaa kasvamisen sijaan, mutta puinnin kannalta tietysti kuitenkin parempi vaihtoehto.

Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SikaJussi - 27.05.18 - klo:15:36
Todella epätasaisia rapsi lohkot, jossain kohtaa tuntuu että vain taimi siellä täällä..eikös tollainen hybridi pitäis kumminkin täyttää pellon vaikka nyt harvalta näyttää? Enemmän kanssa huolissani vehnästä, osalla lohkoa komia oras ja savitöykissä itämättömiä siemeniä...ei mennyt putkeen ei
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 27.05.18 - klo:16:18
Todella epätasaisia rapsi lohkot, jossain kohtaa tuntuu että vain taimi siellä täällä..eikös tollainen hybridi pitäis kumminkin täyttää pellon vaikka nyt harvalta näyttää? Enemmän kanssa huolissani vehnästä, osalla lohkoa komia oras ja savitöykissä itämättömiä siemeniä...ei mennyt putkeen ei

Tänään kiertoajelu. Ei tartte hävetä kemiönsaaressa tai eteläisessä Salossa. Vesikuuron jälki näkyi joillakin paikoilla kuorettumana. Mutta erittäin harvasssa näkyi näitä. Muuten täysin laikkuista tai rinteissä paljaita lohkoja. Tämmästä ei ole lähes 80 vuoteen ollut. Monet vanhat ihmiset muistavat 1941 olisi ollut vaikea itämisvuosi ja kuiva. Koko väli 1939-1942 oli niin kuivaa, että vesivoimaa saatiin vain puolet odotetusta sekä viljasato jäi alhaiseksi, alle puoleen normaalista.

Hybridirapsi ei tahdo lähteä millään kasvuun tosiaan, maa ehtii paljaana kuivua ennen sitä. Eiköhän tämäkin ole taputeltu jo.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 27.05.18 - klo:21:20
Todella epätasaisia rapsi lohkot, jossain kohtaa tuntuu että vain taimi siellä täällä..eikös tollainen hybridi pitäis kumminkin täyttää pellon vaikka nyt harvalta näyttää? Enemmän kanssa huolissani vehnästä, osalla lohkoa komia oras ja savitöykissä itämättömiä siemeniä...ei mennyt putkeen ei

Tänään kiertoajelu. Ei tartte hävetä kemiönsaaressa tai eteläisessä Salossa. Vesikuuron jälki näkyi joillakin paikoilla kuorettumana. Mutta erittäin harvasssa näkyi näitä. Muuten täysin laikkuista tai rinteissä paljaita lohkoja. Tämmästä ei ole lähes 80 vuoteen ollut. Monet vanhat ihmiset muistavat 1941 olisi ollut vaikea itämisvuosi ja kuiva. Koko väli 1939-1942 oli niin kuivaa, että vesivoimaa saatiin vain puolet odotetusta sekä viljasato jäi alhaiseksi, alle puoleen normaalista.

Hybridirapsi ei tahdo lähteä millään kasvuun tosiaan, maa ehtii paljaana kuivua ennen sitä. Eiköhän tämäkin ole taputeltu jo.

-SS-
Eikö siis Rapideja voida syytää huonoista oraista?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 27.05.18 - klo:21:33
Todella epätasaisia rapsi lohkot, jossain kohtaa tuntuu että vain taimi siellä täällä..eikös tollainen hybridi pitäis kumminkin täyttää pellon vaikka nyt harvalta näyttää? Enemmän kanssa huolissani vehnästä, osalla lohkoa komia oras ja savitöykissä itämättömiä siemeniä...ei mennyt putkeen ei

Tänään kiertoajelu. Ei tartte hävetä kemiönsaaressa tai eteläisessä Salossa. Vesikuuron jälki näkyi joillakin paikoilla kuorettumana. Mutta erittäin harvasssa näkyi näitä. Muuten täysin laikkuista tai rinteissä paljaita lohkoja. Tämmästä ei ole lähes 80 vuoteen ollut. Monet vanhat ihmiset muistavat 1941 olisi ollut vaikea itämisvuosi ja kuiva. Koko väli 1939-1942 oli niin kuivaa, että vesivoimaa saatiin vain puolet odotetusta sekä viljasato jäi alhaiseksi, alle puoleen normaalista.

Hybridirapsi ei tahdo lähteä millään kasvuun tosiaan, maa ehtii paljaana kuivua ennen sitä. Eiköhän tämäkin ole taputeltu jo.

-SS-
Eikö siis Rapideja voida syytää huonoista oraista?

Ei voi Rapidia syyttää. Jos jollakin yleensäkään saa tasaisia oraita, se viimeinen oljenkorsi on tämä rapid-kylvö. Tässä ympärillä on parisataa ha rapid-peltoa, ja on se lähes täydellinen kylvölaite, mutta on hieno super hyper 7 -akselinen triplalata-aggressiivi-väderstad äeskin siinä edellä kulkenut, parikin kertaa, Carrieria ja Rexiusta myös ulkoilutettu. On sen verta hyvää repertuaaria joustaa eri maalajieille.

Itsellä paras näyttäisi olevan vaakatasojyrsinkylvö, tasausäestettyyn kynnökseen. Toiseksi paras kevätkyntö ja siitä välitön tasausäestys-minipiikkivalmistelu, siitä kylvö. Heikoin suoritus oli kevätkultivointi ja äestys. En ole oikein päässyt edes aprikoimaan, mikä voisi olla vikana, vaikka olen maassa maannut ja kämmenellä kokeillut maan kosteutta ja siemenrivin kaivoin paljaaksi pikkuharjalla kuin arkeolooki konsanaan. Siemen on hyvän näköisesti maassa, parhaimmillaan neljä joustopiikkiäestystä ja erittäin hienojakoinen ja pehmeä maa vantaan kulkea. Mutta ei vaa idä.

Tuossa kylillä on ainakin yksi Nova Combi-pelto, ihan samanlainen laikuittainen itämätön jälki kuin omalla kultivointi-Tume laahavannaskylvöllä. Maalajikohtainen, ainahan ne ovat olleet hankalia, mutta nyt sattui sitten omaan leukaan. Olen kuitenkin tyytyväinen rapsiin ja kevätvehnään. Ja siihen, että nyt on reilusti heinää ja monimuotopeltoa. Ei olisi voinut paremimn sattua epäröinti.

En vaan kerinnyt oikein kylvöjä laajemmalti miettiä, kun oli perheessä semmoinen viivyttävä tilanne, ja joutui priorisoimaan. Diana maisemaseos oli ensiapu tuohon ongelmaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 27.05.18 - klo:21:53
Joo, ensimmäisen toukoviikon perusteella tuntui siltä, että tilanne on kohtuu hyvin hallinnassa, eikä arvannut, että tästä näin vaikeaa tulisi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: andypoge - 31.05.18 - klo:10:11
Trapperilla kirppojen syöntiä yli sietorajan (ihmeen kauan silti peittaus tehosi) ja Galeran ruiskutusikkuna jo hieman ohi. Siispä Kestac alkuillasta päisteisiin ja pahiten kirppojen syömille alueille. Galera aamuviileällä isolla vesi- ja pienellä kiinnitemäärällä päisteisiin sekä savikka- ja ohdakepesäkkeisiin. Toivottavasti ei ota hellekasvustot nokkiinsa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Huono ihminen - 31.05.18 - klo:17:24
 Aika vähän vielä kirppoja. Ens viikon alussa kuitenkin tarkoitus ruiskuttaa galera yhdessä deciksen kanssa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Rockmaple - 31.05.18 - klo:19:08
Paremmin taimettuneessa puolikkaassa kirppavaara ohi, huonommassa jokin verran nakerrettuja. Olkoon p....le, ei huvita mikään viljelyyn liittyvä, katovuosi joka tapauksessa. Ruiskukin on pestynä ja ensi viikolla katsastus, en viitsi sotata. Jos ensi vuonna olisi käyttöä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: seegeri - 31.05.18 - klo:19:58
Totesin kans et kirppa vaara omilla lohkoilla taitaa olla voitettu, ens viikol ku vähä viilenee ruiskutan rikat.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 31.05.18 - klo:21:26
Aika vähän vielä kirppoja. Ens viikon alussa kuitenkin tarkoitus ruiskuttaa galera yhdessä deciksen kanssa.

Jos ohjeita seuraa niin Galeraa ei saisi sekoittaa minkään aineen kanssa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 31.05.18 - klo:22:20
Mää en tästä aihealueesta tiedä mitään, mut tänään kun kävin taplaamassa ja kopteroimassa omia kylvöksiä ni kyllä niitä täysin mustia koppiaisia oli ilma sakeena. Laskevaa aurinkoa kohti kun katsoi ni melkoset paljon niitä oli. Valkonen vanttomi keräs niitä heti useita kun autosta poistui, niin ohjaimeen ku itte kopuunkin.

No, kai ne oli poistunut kylän savikkamailta ja harrastivat jotain ryhmäyhdyntää pitkin ilmatilaa, jos ei kerran siellä kasvustossa teillä ole mitään.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 01.06.18 - klo:07:42
Miten syysrapsit, oliko kuoriaisia paljon? Nauris aloittelee kukintaa, ja ihan mustanaan on kuoriaisia sekä myös jotain kärpäsiä, sellaisia puolikokoisia. Kukinta ollut jo pitkään tuloillaan, mutta ei muutu pelto keltiaseksi. Kaverilla kuulemma kukkii jo kovasti, taitaa nuo kuoriaiset estää kukinnan kokonaan. Tänään menee pelto mustaksi, joten sinänsä ei väliä mutta pelottaa kuoriaismäärät rypsin kukinnan aikaan.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 01.06.18 - klo:11:06
Niin ne mustat rapsikuoriaiset lisääntyvät vuoikukkanurmissa. Kun voikukan haituvai alkaa pyryttää, niin ne koppiaiset änkeävät mihin tahansa keltaiseen.

Kirpoilla on pitkulainen ruumis, ne pomppivat ja yleisellä mallilla on kellertävät pitkittäiset juovat selässä.

(https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTULwgnedfkn4E8aFgNjGCWJUksXpHAxvNKrXOdMi9QfMHvqqfk8A)

Ohran oraat jos muuttuvat valkoisiksi, nin kirppa voi syödä niitäkin, jos ei ole maukasta rapsia lähellä.
(https://www.farmit.net/sites/default/files/images/pages/kirpat-0.jpg)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 01.06.18 - klo:16:32
Niin ne mustat rapsikuoriaiset lisääntyvät vuoikukkanurmissa. Kun voikukan haituvai alkaa pyryttää, niin ne koppiaiset änkeävät mihin tahansa keltaiseen.

Kirpoilla on pitkulainen ruumis, ne pomppivat ja yleisellä mallilla on kellertävät pitkittäiset juovat selässä.

(https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTULwgnedfkn4E8aFgNjGCWJUksXpHAxvNKrXOdMi9QfMHvqqfk8A)

Ohran oraat jos muuttuvat valkoisiksi, nin kirppa voi syödä niitäkin, jos ei ole maukasta rapsia lähellä.
(https://www.farmit.net/sites/default/files/images/pages/kirpat-0.jpg)

-SS-

Olihan noita syömäjälkiä eilen ohrassa,

(https://img.aijaa.com/t/00447/14575571.t.jpg) (https://aijaa.com/yYE4oQ)

Toisaalta, joutaahan noista kirpuillekin syömistä,

(https://img.aijaa.com/t/00893/14575572.t.jpg) (https://aijaa.com/ZHDnqQ)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: aveii - 01.06.18 - klo:20:14
Onko galerasta mahdollisesti haittaa vasta itäneille jotka eivät ole vielä edes 2-lehtivaiheessa? Ohjeen mukaan ruiskutus 2-4 lehtivaiheessa. Muutama hehtaari rypsiä kasvamassa missä rikkaa jo reilusti ja rypsi itänyt epätasaisesti. Tekisi jo mieli rikkoja kurittaa.

Ihmetellä täytyy toistaiseksi vielä kuinka vähän kirppoja on löytynyt vaikka joka paikassa niistä varoitellaan.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 01.06.18 - klo:20:41
Ei pitäisi olla. Galeran riskit kasvaa sitä mukaa kun lehtien määrä kasvaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 01.06.18 - klo:22:59
Cruiser- ja Elado-peittauksen erot ovat selvät. Elado-peitatussa ei ole juurikaan kirppojen syöntejä. Cruiser-peitattu on aivan riekaleina.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Proximo_01062018B.jpg)(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Proximo_01062018C.jpg)(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Proximo_01062018D.jpg)

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Proximo_01062018E.jpg)(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Proximo_01062018F.jpg)(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Proximo_01062018G.jpg)

No yleiskuva kumminkin on ihan OK.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Proximo_010062018A.jpg)
Kuva: Proximo kevätrapsi. Esikasvi: apila-herne, kynnetty

DK7130 Clearfield ei oikein kummoiselta näytä, tiheys on se 65-75 kpl / m2. Pieniä ponnistaa vielä ylös.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/DK7130_01062018A.jpg)
Kuva: Aika harvaa tulee lantraamalla riisillä. 4 kg/ha siementä. DK7130, kultivoituun.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/DK7130_01062018B.jpg)
Kuva: DK7130 rivit sentään alkavat jo näkyä. Valvattia ja ohdaketta on paljon. Matrigonin aika ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 01.06.18 - klo:23:13
Cruiser- ja Elado-peittauksen erot ovat selvät. Elado-peitatussa ei ole juurikaan kirppojen syöntejä. Cruiser-peitattu on aivan riekaleina.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Proximo_01062018B.jpg)(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Proximo_01062018C.jpg)(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Proximo_01062018D.jpg)

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Proximo_01062018E.jpg)(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Proximo_01062018F.jpg)(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Proximo_01062018G.jpg)

No yleiskuva kumminkin on ihan OK.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/Proximo_010062018A.jpg)
Kuva: Proximo kevätrapsi. Esikasvi: apila-herne, kynnetty

DK7130 Clearfield ei oikein kummoiselta näytä, tiheys on se 65-75 kpl / m2. Pieniä ponnistaa vielä ylös.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/DK7130_01062018A.jpg)
Kuva: Aika harvaa tulee lantraamalla riisillä. 4 kg/ha siementä. DK7130, kultivoituun.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0106/DK7130_01062018B.jpg)
Kuva: DK7130 rivit sentään alkavat jo näkyä. Valvattia ja ohdaketta on paljon. Matrigonin aika ?

-SS-

🤣🤣🤣🤣🤣Anteeksi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 01.06.18 - klo:23:23
🤣🤣🤣🤣🤣Anteeksi.

Joo antaa vaan naurun tulla. Olen vahvasti sitä mieltä, että tuosta DK7130 pellosta (joka on siis viljavuuksiltaan parempi kuin nuo parin viime vuoden happamat viritykset) voisi nyt lähteä ihan OK mustankullan sato, nyt kun kerrankin osasin oikein ninkö HARVASTI kylvää.

Proximo oli lähinnä pellontäytettä, kun en muutakaan keksinyt. Se kyllä karkaa kirpoilta. Pitäs saada juolavehnä poies, kun en glyfosaattia laittanut herneelle, ja kyllä se vaan ryöhähti aika voimalle se juola. On jo puoleen sääreen. Targa Super, kuolema juolalle.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Rockmaple - 02.06.18 - klo:10:34
Paremmin taimettuneessa puolikkaassa kirppavaara ohi, huonommassa jokin verran nakerrettuja. Olkoon p....le, ei huvita mikään viljelyyn liittyvä, katovuosi joka tapauksessa. Ruiskukin on pestynä ja ensi viikolla katsastus, en viitsi sotata. Jos ensi vuonna olisi käyttöä.

Naapurin innoittamana kävin kuitenkin ruuttaamaassa Decikset.

Samalta näyttää DK7130 kuin SS:n kuvissa, paitsi hietaisemmat kohdat jopa huomattavasti paremmilta. On kyllä pieniä aloja ihan tyhjääkin, sellaista siniharmaata savea mistä ei millään värkillä saa senttiä pienempää murua syntymään.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 02.06.18 - klo:11:53
Miten syysrapsit, oliko kuoriaisia paljon? Nauris aloittelee kukintaa, ja ihan mustanaan on kuoriaisia sekä myös jotain kärpäsiä, sellaisia puolikokoisia. Kukinta ollut jo pitkään tuloillaan, mutta ei muutu pelto keltiaseksi. Kaverilla kuulemma kukkii jo kovasti, taitaa nuo kuoriaiset estää kukinnan kokonaan. Tänään menee pelto mustaksi, joten sinänsä ei väliä mutta pelottaa kuoriaismäärät rypsin kukinnan aikaan.

On ihan riitävästi, 5-10 per taimi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 02.06.18 - klo:13:06
Toisaalta, joutaahan noista kirpuillekin syömistä,

(https://img.aijaa.com/t/00893/14575572.t.jpg) (https://aijaa.com/ZHDnqQ)

VMP...
Vai onko toi raiheinää?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 02.06.18 - klo:14:27
Toisaalta, joutaahan noista kirpuillekin syömistä,

(https://img.aijaa.com/t/00893/14575572.t.jpg) (https://aijaa.com/ZHDnqQ)

VMP...
Vai onko toi raiheinää?

Kuvauspaikka on se yleensä vettä plitkuva viimeisen pellonnurkan rutakko, joka nyt kasvaa kasitonnaria.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKI - 02.06.18 - klo:16:19
Onko galerasta mahdollisesti haittaa vasta itäneille jotka eivät ole vielä edes 2-lehtivaiheessa? Ohjeen mukaan ruiskutus 2-4 lehtivaiheessa. Muutama hehtaari rypsiä kasvamassa missä rikkaa jo reilusti ja rypsi itänyt epätasaisesti. Tekisi jo mieli rikkoja kurittaa.

Ihmetellä täytyy toistaiseksi vielä kuinka vähän kirppoja on löytynyt vaikka joka paikassa niistä varoitellaan.

Ite oon ihmetelly sitä kun kirpat loistaa poissaolollaan, en ole löytänyt proximosta yhtään elävää tai edes yhtään syöntijälkeä lehdistä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 03.06.18 - klo:05:09
Mielestäni kirppoja oli pelättyä vahemmän ja ne tulivat myöhemmin. Taimelletulovaiheessa ei vielä ollut juuri yhtään kirppoja.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Huono ihminen - 03.06.18 - klo:22:23
4 cm:n syvyyteen suorakylvetyltä Cleopatra-rapsilta meni kauan aikaa pinnalle tulemiseen, mutta nyt kun ne  on suurimmaksi osaksi kaikki pinnalle tulleet, on kasvuvauhti kuivuudesta huolimatta yllättävän kova, tuntuu kuin rapsi oikein rakastaisi näitä lämpimiä ilmoja. Nyt vaan pitäisi ehtiä Galerat ruiskuttamaan, ettei ehdi rapsi ja rikat kasvaa liian suuriksi, harmittavsti sääennusteessa kovin tuulista keliä luvassa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 03.06.18 - klo:22:45
DK7130 on alkanut tulla hiljakseen isommalle lehdelle. Vieläkään ei ole kirppavioitusta, vaikka Proximossa on puolet taimista revitty rikki. Huomenaamulla jos olisi hiukan kosteampi ilma, niin laittelen vielä toiset Kestacit ja Matrigonia valvatti- ja ohdaketupsujen kurittamiseen. Galerat ehkä parin päivän sisällä sitten. Cleravo (DK7130) tehoaa hyvin vielä ennen ensimmäisten kukkanuppujen muodostumista.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0306/DK7130_03062018B.jpg)
Kuva: DK7130 Clearfield 3.6.2018

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 05.06.18 - klo:21:01
(https://img.aijaa.com/m/00690/14577416.jpg) (https://aijaa.com/9FaD63)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 05.06.18 - klo:21:25
Matif noteeraukset näyttävät hyvältä 2019 keväälle. Lähempänä 370 kuin 360 euroa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 05.06.18 - klo:21:34
(https://img.aijaa.com/m/00690/14577416.jpg) (https://aijaa.com/9FaD63)

Kahden tonnin raps/ryps-satoa vastaa 6-tonnin viljasato. Tuleeko viljasta tänävuonna?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: AP120 - 05.06.18 - klo:21:36
Nyt näyttää että ei tule tänävuonna.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 10.06.18 - klo:13:38
Kirpoistahan ei ollut tänä vuonna haittaa. Liekö tuo sitten ravinnepuute, pillikkeet eivät siitä kärsi.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/1006/Proximo_100618A.jpg)
Kuva: Proximo rapsi, kylvöp. 10.05.18

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 10.06.18 - klo:15:44
Galeraviotus?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 10.06.18 - klo:17:57
Ei ole ruiskutettu millään. Kyllä niissä reikäisissä mytyissä kirppoja oli kasoittain. Sitä minä siis että kirpat pomppivat rapsiin kuivallakin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKI - 10.06.18 - klo:19:25
DK7130 on alkanut tulla hiljakseen isommalle lehdelle. Vieläkään ei ole kirppavioitusta, vaikka Proximossa on puolet taimista revitty rikki. Huomenaamulla jos olisi hiukan kosteampi ilma, niin laittelen vielä toiset Kestacit ja Matrigonia valvatti- ja ohdaketupsujen kurittamiseen. Galerat ehkä parin päivän sisällä sitten. Cleravo (DK7130) tehoaa hyvin vielä ennen ensimmäisten kukkanuppujen muodostumista.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0306/DK7130_03062018B.jpg)
Kuva: DK7130 Clearfield 3.6.2018

-SS-

Mites tuon galeran käyttö jos on proximolla nelilehtivaihe ohitettu osassa lohkoa jo? Viotusriski kasvaa mutta uskaltaako ajaa? Senverran kuivakkaa pitänyt että ei ole vielä raskinnut startata ruiskun kanssa mutta savikkaa pitäis päästä kouluttamaan. Butisan s taitaa olla seuraava vaihtoehto mutta hinta on melkoisen hurja sillä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 10.06.18 - klo:19:36
Ei ole ruiskutettu millään. Kyllä niissä reikäisissä mytyissä kirppoja oli kasoittain. Sitä minä siis että kirpat pomppivat rapsiin kuivallakin.

-SS-

Kirppa ei siihen lehteen yleensä syö niitä helvetin isoja reikiä, vaan semmosia pieniä koloja (reiän alkuja). Sitten kun se lehti kasvaa niin ne "kolot" muuttuu isoiksi rei'iksi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 11.06.18 - klo:00:19
Mites tuon galeran käyttö jos on proximolla nelilehtivaihe ohitettu osassa lohkoa jo? Viotusriski kasvaa mutta uskaltaako ajaa? Senverran kuivakkaa pitänyt että ei ole vielä raskinnut startata ruiskun kanssa mutta savikkaa pitäis päästä kouluttamaan. Butisan s taitaa olla seuraava vaihtoehto mutta hinta on melkoisen hurja sillä.

En kyllä laittaisi Galeraa, jos niin 0,25 ja Dassoilia vain 0,1, aamukasteella. Tuo Clearfield Cleravo on hyvin joustava, voi laittaa vaikka rivit on jo ummessa. Sama Matrigonilla, ei vioita kyllä ollenkaan vaikka myöhään laittaa, aj tehoaa valvattiin ja ohdakkeeseen hienosti, jälki on samanlainen kuin MCPA:lla. Sama Targa Super juolavehnäselle, voi laittaa aika myöhään.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: BACKSPACE - 11.06.18 - klo:08:10
Ei ole ruiskutettu millään. Kyllä niissä reikäisissä mytyissä kirppoja oli kasoittain. Sitä minä siis että kirpat pomppivat rapsiin kuivallakin.

-SS-

Kirppa ei siihen lehteen yleensä syö niitä helvetin isoja reikiä, vaan semmosia pieniä koloja (reiän alkuja). Sitten kun se lehti kasvaa niin ne "kolot" muuttuu isoiksi rei'iksi.

Eli samalla tavalla kuin vaikka reikä joka tulee aluskalsareihin  :-\
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 11.06.18 - klo:08:16
Ei ole ruiskutettu millään. Kyllä niissä reikäisissä mytyissä kirppoja oli kasoittain. Sitä minä siis että kirpat pomppivat rapsiin kuivallakin.

-SS-

Kirppa ei siihen lehteen yleensä syö niitä helvetin isoja reikiä, vaan semmosia pieniä koloja (reiän alkuja). Sitten kun se lehti kasvaa niin ne "kolot" muuttuu isoiksi rei'iksi.
Onkohan mulla nivusissa kirppoja? Olen luullut, että housut on menny kulumalla puhki.

Eli samalla tavalla kuin vaikka reikä joka tulee aluskalsareihin  :-\
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKI - 11.06.18 - klo:08:31
Mites tuon galeran käyttö jos on proximolla nelilehtivaihe ohitettu osassa lohkoa jo? Viotusriski kasvaa mutta uskaltaako ajaa? Senverran kuivakkaa pitänyt että ei ole vielä raskinnut startata ruiskun kanssa mutta savikkaa pitäis päästä kouluttamaan. Butisan s taitaa olla seuraava vaihtoehto mutta hinta on melkoisen hurja sillä.

En kyllä laittaisi Galeraa, jos niin 0,25 ja Dassoilia vain 0,1, aamukasteella. Tuo Clearfield Cleravo on hyvin joustava, voi laittaa vaikka rivit on jo ummessa. Sama Matrigonilla, ei vioita kyllä ollenkaan vaikka myöhään laittaa, aj tehoaa valvattiin ja ohdakkeeseen hienosti, jälki on samanlainen kuin MCPA:lla. Sama Targa Super juolavehnäselle, voi laittaa aika myöhään.

-SS-

Mites tuo matrigonin teho savikkaan käytännössä, kasvinsuojeluopas lupailee alle 50% tehoa? Hinnaltaan olisi kyllä kiinnostavampi kuin butisan s. Heinämäisille olis fusilade varattuna olis tietty helppo vetästä matricon/butisan ja fusilade samalla vedolla
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 11.06.18 - klo:08:34
Mites tuon galeran käyttö jos on proximolla nelilehtivaihe ohitettu osassa lohkoa jo? Viotusriski kasvaa mutta uskaltaako ajaa? Senverran kuivakkaa pitänyt että ei ole vielä raskinnut startata ruiskun kanssa mutta savikkaa pitäis päästä kouluttamaan. Butisan s taitaa olla seuraava vaihtoehto mutta hinta on melkoisen hurja sillä.

En kyllä laittaisi Galeraa, jos niin 0,25 ja Dassoilia vain 0,1, aamukasteella. Tuo Clearfield Cleravo on hyvin joustava, voi laittaa vaikka rivit on jo ummessa. Sama Matrigonilla, ei vioita kyllä ollenkaan vaikka myöhään laittaa, aj tehoaa valvattiin ja ohdakkeeseen hienosti, jälki on samanlainen kuin MCPA:lla. Sama Targa Super juolavehnäselle, voi laittaa aika myöhään.

-SS-

Mites tuo matrigonin teho savikkaan käytännössä, kasvinsuojeluopas lupailee alle 50% tehoa? Hinnaltaan olisi kyllä kiinnostavampi kuin butisan s. Heinämäisille olis fusilade varattuna olis tietty helppo vetästä matricon/butisan ja fusilade samalla vedolla

Ei matrigon kyyl tehoa yhtään mihinkään oikein muuhun kuin valvattiin ja ohdakkeeseen, Olen kahtena vuotena laittanut niinkö Clamoxin avuksi niihin ohdake/valvattipesäkkeisiin. Ohdakkeeseen teho on parempi kuin MCPA:lla, menee aivan kiemuralle ja mustuu hiljakseen. Taitaa olla vähän erikoisaine. Matrigonin sanotaan tehoavan ihan pieniin saunakukkiin mutta ei isoihin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 11.06.18 - klo:12:06

Ei kuollut mikään Galeralla 3dl + Dassoil 1,5dl.  Ruiskutettu yli viikko sitten.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Huono ihminen - 11.06.18 - klo:12:30

Ei kuollut mikään Galeralla 3dl + Dassoil 1,5dl.  Ruiskutettu yli viikko sitten.

Eikö edes rikat kuollu? Liian vähän kiinnitettä, dassoilin ohjeessa sanotaan että kuivuudesta jos kärsii kasvusto, niin 3 dl/ha pitää sitä laittaa. 1,5 dl on näissä oloissa liian vähän.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 11.06.18 - klo:13:00
Cleravoa tarkoitus laittaa rypsille, 0.8 vai 1l/ha? Kasvusto sekalaista seurakuntaa, osa jo reilua mutta seassa myös sirkkalehtiasteella viime torstain sateen jäljiltä itäneitä. Ne tosin taitaa kuolla pois muutenkin kun kuivassa pintamaassa hetkellisen kosteuspiikin myötä itivät. Dashia litra vaiko vielä enemmän?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 11.06.18 - klo:13:07
Cleravoa tarkoitus laittaa rypsille, 0.8 vai 1l/ha? Kasvusto sekalaista seurakuntaa, osa jo reilua mutta seassa myös sirkkalehtiasteella viime torstain sateen jäljiltä itäneitä. Ne tosin taitaa kuolla pois muutenkin kun kuivassa pintamaassa hetkellisen kosteuspiikin myötä itivät. Dashia litra vaiko vielä enemmän?

Cleravo kannattanee joka tapauksessa käyttää maksimiannoksella. Ei vikuuta CL rapsia. Cleravon teho oli omasta mielestä Clamoxia heikompi, en kyllä oikein ole hahmottanut, miksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Rockmaple - 11.06.18 - klo:13:57
Cleravoa tarkoitus laittaa rypsille, 0.8 vai 1l/ha? Kasvusto sekalaista seurakuntaa, osa jo reilua mutta seassa myös sirkkalehtiasteella viime torstain sateen jäljiltä itäneitä. Ne tosin taitaa kuolla pois muutenkin kun kuivassa pintamaassa hetkellisen kosteuspiikin myötä itivät. Dashia litra vaiko vielä enemmän?

Joko nyt? Entäs kun on hukkista myös tarkoitus torjua? Vai pitääkö se eri aineella hoitaa myöhemmin?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pesä - 11.06.18 - klo:20:50
Kuoriaisia aikalailla kasvustossa. Ajaako samallakertaa avauntin kanssa clamox ja zoom lehtilannos? Kuivaa on eikä vettä luvassa mut kasvu ihan ok.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 12.06.18 - klo:01:50
Sinne meni rahtipelloille Cleravoa 0.8l/ha ja litra dashia. Kasvustot oli vaihtelevia, mutta oikea aika ajaa rikkojen puolesta. Muutama päivä eteenpäin, ja rypsi on paikoin jo isoa ja lähellä kukkavarren kasvua. Osa sirkkalehdellä "autiomaassa".

Aamusta omat ajamaan, samalla annoksella, hukkakauran uskoisi jo olevan torjuntakypsää, yhdellä lohkolla sitäkin pirua vähän. Tai ainakin paperilla, eikä saa puhtaaksi tänäkään vuonna kun rypsi ei käy puhtaustarkastukseen.

 Vähän turhan raikas keli, +3.1 maanpinnassa pihalla, jos aamulla ehtisi ennekuin alkaa tuulemaan kovasti. Lupailee taas sellaisia tuulia, että ruiskuttamiset menee näpertelyksi, pienellä paineella ja sinisillä pötköillä matalalla ajoa ts. kastelua. Päivässä tapahtuu pellolla paljon, viikossa todella paljon.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 14.06.18 - klo:09:47

Rypsi pukkaa pikkuhiljaa kukkavartta. Kuoriaiset nujerrettu muutama päivä sitten. Niitä olikin aikamoinen armeija tänä vuonna.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.06.18 - klo:09:52

Rypsi pukkaa pikkuhiljaa kukkavartta. Kuoriaiset nujerrettu muutama päivä sitten. Niitä olikin aikamoinen armeija tänä vuonna.

Rapsin kasvu on savimaalla pysähdyksissä. Maanpinnalla muutama kasvulehti maata pitkin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: AP120 - 14.06.18 - klo:11:20
Niin on täälläkin, muutaman lehden tehnyt. Varresta ei ole vielä pitkään aikaan tietoo.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Huono ihminen - 14.06.18 - klo:12:47
Mikähän olis paras keino rapsokuoriaisten torjuntaan? Joku Desis olisi halpaa, mutta tehon kesto ilmeisesti vain pari päivää. Mospilan, Avaunt, Biscaya ja Plenum kalliimpia, mutta tehonkesto 7-14 päivää,noilla vois selvitä yhdellä torjuntaruiskutuksella.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.06.18 - klo:13:39
Rapsi.fi taitaa olla asiasta materiaalia. Normaalit 3A resistenssiryhmän pyretriinit eivät tehoa kestäviin rapsikuoriaisiin ollenkaan. Eri tuotteita vaihtamalla ja vain kerran täydellä annoksella käsittelemällä voi rapsikuoriaisten tekemiä vahinkoja rajata.

Näitä vaihtoehtoisia aineita ovat Avaunt ja Plenum ja Biscaya. Avaunt sopii aloitukseen, koska siinä on lähes 2 kk varoaika. Sitten Biscayaa ja Plenumia. Juuri kukkimisen aluksi ehkä Mavrik jos aikaisempi torjunta on pettänyt.

-SS-

Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 14.06.18 - klo:15:10

Kuoriaisethan alkaa syömään sitten vain siitepölyä, kun kukkia alkaa ilmestymään.
Tuossa ennen kukkavarren kasvua on kriittisimmät ajat, siellä lehtiruusukkeen sisällä kun syövät tulevaa päävartta.
Ne ei ilman käsikopeloa näy, pitää olla kontallaan ja levittää sitä ruusuketta ja luupin kanssa tiirailla sinne sisälle.
Vähän kuin gynekologin hommaa  ;D ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.06.18 - klo:15:14

Kuoriaisethan alkaa syömään sitten vain siitepölyä, kun kukkia alkaa ilmestymään.
Tuossa ennen kukkavarren kasvua on kriittisimmät ajat, siellä lehtiruusukkeen sisällä kun syövät tulevaa päävartta.
Ne ei ilman käsikopeloa näy, pitää olla kontallaan ja levittää sitä ruusuketta ja luupin kanssa tiirailla sinne sisälle.
Vähän kuin gynekologin hommaa  ;D ;D

Rapsilla ehkä tuo pääverson suojaaminen voi olla riittämätön. Rapsilla kun sato tulee sivuversoihin, kuulemma. Kukkiminen voi kestää viikkoja. Sitten kun rapsikuoriaiset syövät nuput aina sivuversoista ontoiksi, ei kukkia tule näkyville ollenkaan. On nähty tämäkin, voimakas Mavrik annos sai vasta kukkimisen alkuun kunnolla.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 14.06.18 - klo:17:16

Kuoriaisethan alkaa syömään sitten vain siitepölyä, kun kukkia alkaa ilmestymään.
Tuossa ennen kukkavarren kasvua on kriittisimmät ajat, siellä lehtiruusukkeen sisällä kun syövät tulevaa päävartta.
Ne ei ilman käsikopeloa näy, pitää olla kontallaan ja levittää sitä ruusuketta ja luupin kanssa tiirailla sinne sisälle.
Vähän kuin gynekologin hommaa  ;D ;D

Rapsilla ehkä tuo pääverson suojaaminen voi olla riittämätön. Rapsilla kun sato tulee sivuversoihin, kuulemma. Kukkiminen voi kestää viikkoja. Sitten kun rapsikuoriaiset syövät nuput aina sivuversoista ontoiksi, ei kukkia tule näkyville ollenkaan. On nähty tämäkin, voimakas Mavrik annos sai vasta kukkimisen alkuun kunnolla.

-SS-

Se siitepöly pitäisi niille olla suurempaa herkkua kun ne versojen alut ja nuput. Kunhan sitä siitepölyä alkaa ensin tulemaan ja riittämään niille.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.06.18 - klo:17:22
Rapsi kun ei ole kokonaan hyönteispölytteinen johtuisiko se siitä et nuput aina maistuvat parhaille. Ne kuoriaiset syövät itsensä sinne nuppujen sisään.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 14.06.18 - klo:20:39
Just kävin rypsi pellolla enkä löytäny mitään syömäjälkiä. Juola ja edelisvuoden kaura kasvaa tosi komeesti sen päällä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: aveii - 14.06.18 - klo:21:20
Nyt on Kymenlaaksossa kirppahyökkäys ollu päällä vaikka ensin ei näkyny yhtään ötököitä missään. Kaikki rypsit ruiskutin saa nähä kuinka pian joutuu taas uudestaan. Agilia olis tarkotus vielä ajaa, sais vaan sataa että itäis kaikki. Galeralle ei tarvetta kun pahimmilla lohkoilla.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 14.06.18 - klo:22:51
aivan järkyttävä kuoriaispaine. avauntista pari päivää ja kuhina käy.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: seegeri - 15.06.18 - klo:18:02
Paljon on kuoriaisia ja peuroja ja kauriita.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 15.06.18 - klo:18:43
Paljon on kuoriaisia ja peuroja ja kauriita.

Ei taida Amatsooni enää pelkästään riittää, pitää olla kuularuisku  ;D ;D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: seegeri - 15.06.18 - klo:22:44
Kyl sais ampua noita otuksia enemmän ja ei niitä ainakaan ruokkia sais
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.06.18 - klo:19:57
Pääverson nupputertussa on 15-30 rapsikuoriaista. Pitäisikö jättää ruiskuttamatta ja antaa kuoriaisten kuolla ylensyöntiin ja sitten sivuversoista tuleekin huippusato ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 16.06.18 - klo:20:10
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣😂😂😂😂😂😂😂😂

Anteeksi, oli pakko.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: V.viljelijä - 16.06.18 - klo:20:58
Eipä näy kuoriaisia. Onko ne kaikki siellä?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Köntys - 16.06.18 - klo:21:05

Otin rypsistä kuviakin, mutta jätän julkaisematta.
Oli hyvä huomio kirpparuiskutuksestakin, pienen kolmion jätin ajelematta, vaikutus melkoinen, mutta olkoon.

Pari- kolme päivää, niin rypsi kukkii komeesti  :D
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 17.06.18 - klo:00:16
Eipä näy kuoriaisia. Onko ne kaikki siellä?

Täällä ei ole ollut sadetta 43 päivään, ja koko ajan etelänpuoleista tuulta, ja 22-26 astetta lämmintä. Viikkokaupalla jo. Ensin kirpat rei'ittivät ja tappoivatkin harvoja taimia,nyt sitten rapsikuoriaisia on kasakaupalla taimissa. Ne kömpivät maassa ja siinä keskellä lehtiruusukkeessa.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/1606/DK7130_16062018A.jpg)
Kuva: DK7130 clearfield, kylv. 7-8.5.2018

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/1606/DK7130_16062018B.jpg)
Kuva: lähikuvassa rapsikuoriaisia, samppa ei tarkentanut kunnolla.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/1606/DK7130_16062018C.jpg)
Kuva: Koko kasvin kukka-aihe on ruskettunut ja vioittunut.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/1606/Proximo_16062018A.jpg)
Kuva: Proximo kevätrapsi, orastui ihan hyvin syyskynnettyyn hiesusavimaahan, vähällä äestämisellä.

Minusta 3,5 kilon siemenmäärällä sain omilla välineillä aika tasaisen rapsipellon, ohrassa kyllä oli joku vika,
nyt on orastunut joitakin ohranversoja lisää, ajan kanssa, ehkä öiden viilenemisen ja aamukasteen yhteydessä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 18.06.18 - klo:11:55
Onks ötököitä?

Tä?

🤣🤣🤣🤣
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.06.18 - klo:12:07
Onks ötököitä?

Tä?

🤣🤣🤣🤣

Halvaantuneita löytyy. Plenum 50 wg teki invaasiosta selvää. Avaunt juhannuksksi, pitää ötökät kurissa kukkimiseen asti. Jos ongelmia esiintyy, niin Biscaya väliruiskutukseen. Mospilan alkukukintaan.

Yksi virhe aikaisempina vuosina on ollut luottaa niihin vesikalvo tai kuplasuuttimiin. Tuulisuutin joo.  Keltaiset viuhkat vaan 5 baaria painetta niin jo alkaa koppiaista yskittää.

Roxion olisi ainoa joka "sivelykäsittelynä" toimisi.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pesä - 18.06.18 - klo:12:11
Millä perusteella korkea ruiskutuspaine auttaa?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pasi - 18.06.18 - klo:12:38
Millä perusteella korkea ruiskutuspaine auttaa?

Siksi koska pisarakoko pienenee kun painetta nostetaan. Se edellyttää sitten myös tyyntä säätä tai puhallinruiskua. Ja samasta syystä tuo tuulisuuttimilla ruiskuttaminen on enemmän tai vähemmän tyhjän kanssa kuoriaisten kanssa. Kaiva jostain esille kuva pisarakoon vaikutuksesta peittoon ja mielellään semmoisia kuvia joissa on myös ötökkä. Kun pisarakoko on tarpeeksi suuri ei torjuttava otus saa välttämättä lainkaan myrkkyä ellei pisara osu täsmälleen.

Ja nyt on siis puhe aineista, jotka vaikuttavat vain kohdassa johon ne osuvat. Sitten kun riittää, että ainetta osuu edes johonkin päin kasvia suuresta pisarakoosta ei ole haittaa tai siitä on enemmin hyöytä koska tuulikulkeuma vähenee.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 18.06.18 - klo:12:52
Tuossahan Pasi jo perusteli. Ötökkäaineet eivä kaikki ole täysin systeemisiä, lisäksi kukka-alkioihin eivät myrkyt kerry kasvin oman nestekierron mukana tehokkaasti, että pitää saada  myös kömpiäisten päälle ja jalkoihin sitä tehoainetta, paras olisi jos menee koppiaisen pillikeuhkoon.

Ulkomailla ovat ottaneet uudelleen pyörrekammiosuuttimia käyttöön, hyvän tunkeutuvuuden ja pölymäisen ruiskutustuloksen takia. Nämä kuplia ja kalvoa sivelevät ilma-avustesuuttimet käyvät mainiosti tauti- ja rikkaruiskutuksiin. Tai lannoitteiden levittämiseen.

Pari vuotta tuossa ihmettelin kun kunnon vaikutusta ei tullut twineillä tai guardian aireilla. Sitten kun pellon pinnassa pysyy sumupilvi vartin verran voi öhtiäinen jo sillä välin henkäistä  vitamiinit sisäänsä. Vesistön varrella joutuu sitten jo miettimään koko öljykasvinviljelyn mielekkyyttä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pelto-Jussi - 19.06.18 - klo:22:19
Kaksoisviuhkasuutin vaikuttaa aika hyvältä ratkaisulta. Eri kulmissa tulevat suihkut toimivat hiukan kuin pyörrekammiosuutin, mutta kaksoisviuhkasuutin on huomattavasti vähemmän tuuliherkkä. Painetta pitää olla silti kunnon sumun aikaansaamiseksi. Ei riitä, että isoja pisaroita pudotellaan kahdesta suunnasta.

Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pesä - 20.06.18 - klo:02:08
Onks ötököitä?

Tä?

🤣🤣🤣🤣

Halvaantuneita löytyy. Plenum 50 wg teki invaasiosta selvää. Avaunt juhannuksksi, pitää ötökät kurissa kukkimiseen asti. Jos ongelmia esiintyy, niin Biscaya väliruiskutukseen. Mospilan alkukukintaan.

Yksi virhe aikaisempina vuosina on ollut luottaa niihin vesikalvo tai kuplasuuttimiin. Tuulisuutin joo.  Keltaiset viuhkat vaan 5 baaria painetta niin jo alkaa koppiaista yskittää.

Roxion olisi ainoa joka "sivelykäsittelynä" toimisi.

-SS-
Eikö acaunt kannattaisi vetää ihan ekana, parina vuonna se on riittäny kerta ajolla kuoriaisille. Toki avauntin vaikutusta on vähän hankala arvioida ku ötökät liikkuu edelleen, pitäs osata kattoa syökö ne, ilmeksesti?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: andypoge - 20.06.18 - klo:10:53
Trapperille ajettu jo Kestac, Biscaya ja Karate Zeon. Nyt kukkavarsi jo pitkällä ja nuput muodostuneet. Mutta uusi rapsikuoriaisinvaasio käynnissä, 5-6 kuoriasta per kukinto. Mitä seuraavaksi vai annanko olla?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 20.06.18 - klo:14:44
Trapperille ajettu jo Kestac, Biscaya ja Karate Zeon. Nyt kukkavarsi jo pitkällä ja nuput muodostuneet. Mutta uusi rapsikuoriaisinvaasio käynnissä, 5-6 kuoriasta per kukinto. Mitä seuraavaksi vai annanko olla?

Mospilan ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 20.06.18 - klo:14:46
Onks ötököitä?

Tä?

🤣🤣🤣🤣

Halvaantuneita löytyy. Plenum 50 wg teki invaasiosta selvää. Avaunt juhannuksksi, pitää ötökät kurissa kukkimiseen asti. Jos ongelmia esiintyy, niin Biscaya väliruiskutukseen. Mospilan alkukukintaan.

Yksi virhe aikaisempina vuosina on ollut luottaa niihin vesikalvo tai kuplasuuttimiin. Tuulisuutin joo.  Keltaiset viuhkat vaan 5 baaria painetta niin jo alkaa koppiaista yskittää.

Roxion olisi ainoa joka "sivelykäsittelynä" toimisi.

-SS-
Eikö acaunt kannattaisi vetää ihan ekana, parina vuonna se on riittäny kerta ajolla kuoriaisille. Toki avauntin vaikutusta on vähän hankala arvioida ku ötökät liikkuu edelleen, pitäs osata kattoa syökö ne, ilmeksesti?
Avauntilla on vaikutusta myöhemmin alkavaan kaalikoiinvaasioon. On pitkävaikutteinen, laitan lähempänä nuppujen turpoamista. Mospilan sitten alkavaan kukintaan, sitten antaa olla. Mavrikiahan voisi laittaa ohjeen mukaan vielä ennen täyskukintaa, mutta en arvaisi laittaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 20.06.18 - klo:15:16
Onks ötököitä?

Tä?

🤣🤣🤣🤣

Halvaantuneita löytyy. Plenum 50 wg teki invaasiosta selvää. Avaunt juhannuksksi, pitää ötökät kurissa kukkimiseen asti. Jos ongelmia esiintyy, niin Biscaya väliruiskutukseen. Mospilan alkukukintaan.

Yksi virhe aikaisempina vuosina on ollut luottaa niihin vesikalvo tai kuplasuuttimiin. Tuulisuutin joo.  Keltaiset viuhkat vaan 5 baaria painetta niin jo alkaa koppiaista yskittää.

Roxion olisi ainoa joka "sivelykäsittelynä" toimisi.

-SS-
Eikö acaunt kannattaisi vetää ihan ekana, parina vuonna se on riittäny kerta ajolla kuoriaisille. Toki avauntin vaikutusta on vähän hankala arvioida ku ötökät liikkuu edelleen, pitäs osata kattoa syökö ne, ilmeksesti?
Avauntilla on vaikutusta myöhemmin alkavaan kaalikoiinvaasioon. On pitkävaikutteinen, laitan lähempänä nuppujen turpoamista. Mospilan sitten alkavaan kukintaan, sitten antaa olla. Mavrikiahan voisi laittaa ohjeen mukaan vielä ennen täyskukintaa, mutta en arvaisi laittaa.

-SS-

To-pe yönä voisi olla keliä ruiskuttaa, kunhan nää tuulet hellittää hieman, silloin luvassa enää 3-4m/s. Nyt siellä täällä kuoriainen nupuissa, joissakin kuoriaisia useitakin, keltaistakin rypsissä näkyy kun yksittäisia kasveja katsoo eli alkaa pikkuhiljaa nuppuja aukeamaan epätasaisissa kasvustoissa.  Vielä ei ole mitään ruiskutettu, miten systeeminen tuo Avaunt oikeen on? Viime vuonna riitti kerta Kestacia, aiemmin oo tuota ajanutkaan ku ei ole ollut tarvetta. Vesimäärää ehkä kasvatettava, ja ajettava pahimmillaan sinisillä pötköillä tai parhaimmillaan keltaisilla Hypron guardian aireilla. Mitään normiviuhkoja tartte edes haaveilla käyttöön.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 20.06.18 - klo:17:09
Keltaisilla twineillä ja painetta 4 tai enemän tulee kyllä sumua. Hulestuttavaa on jos kaikki lailiset aineet jo käyty läpi ja ne vaan tulee.
Kop-kop, omilta rypsiltä kukkanuppuja tulossa ja ei vielä mitään. Näillä tuulilla se voi äkkiä tulla invaasio. Yks rypsinsänki kesantoa joka olen seurannut keväällä itänetä rypsiä, ei vaan kuki kun kukat syöty eikä montaa litua näy.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Jouskari - 20.06.18 - klo:17:52
Galerat voi vissiin unohtaa tässä kohtaa kautta kun melkeen kukinnolla. Onko mitään rikka-ainetta mitä voi / kannattaa laittaa tässä vaiheessa enää? Galeraa ei ajallaan ajettu kun varrottiin sitä vesisadetta joka sitten toissapäivänä saatiinkin.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: jesperi - 20.06.18 - klo:21:46
Onko kukaan tehnyt Avaunt + Agil seosta ja mitkä oli vaikutukset? Taulukoissa ei ole tietoa näiden yhteensopivuudesta, mutta nyt olisi sopiva ajankohta pruutata molemmat kasvustoon.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 20.06.18 - klo:22:11
Viime vuonna ruiskutin avaunt+Targa hyvillä tuloksilla. Tämä seos on kyllä ihan ohjeen mukainen. Eikös se Agil ole verrattavissa Targaan eli minä kyllä ruiskuttaisin avaunt+agil. Missä vaiheessa rypsi on? Targa ohjeen mukaan ei saisi ruiskuttaa enää sitten kun rypsissä on kukkavarret.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 20.06.18 - klo:22:16
Galerat voi vissiin unohtaa tässä kohtaa kautta kun melkeen kukinnolla. Onko mitään rikka-ainetta mitä voi / kannattaa laittaa tässä vaiheessa enää? Galeraa ei ajallaan ajettu kun varrottiin sitä vesisadetta joka sitten toissapäivänä saatiinkin.

Ei ole. Galera pitäisi ruiskuttaa viimeistään 4 lehtivaiheessa. Devrinol ennen kylvöä ja Butisan S myös aikaisin (  se on maavaikutteinen myös eli tarvii kosteutta).
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: jesperi - 20.06.18 - klo:22:16
Tämän mukaan kaiketi voi sekoittaa: http://www2.dupont.com/Crop_Protection/da_DK/assets/downloads/pdfs/Avaunt/Avaunt_blandinger.pdf (http://www2.dupont.com/Crop_Protection/da_DK/assets/downloads/pdfs/Avaunt/Avaunt_blandinger.pdf)

Rapsissa alkaa varren kasvu olla käsillä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 20.06.18 - klo:22:20

[/quote]
Avauntilla on vaikutusta myöhemmin alkavaan kaalikoiinvaasioon. On pitkävaikutteinen, laitan lähempänä nuppujen turpoamista. Mospilan sitten alkavaan kukintaan, sitten antaa olla. Mavrikiahan voisi laittaa ohjeen mukaan vielä ennen täyskukintaa, mutta en arvaisi laittaa.

-SS-
[/quote]

Olin näkevinäni rypsipellossa kaaloikoita tänään ja myös vähän näkyy lehtiä syödyn. Avaunt jo ajettu 10 päivää sitten. Tehoaakoo pyretroidit käytännössä ollenkaan kaalikoihin?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 20.06.18 - klo:22:41
Avauntilla on vaikutusta myöhemmin alkavaan kaalikoiinvaasioon. On pitkävaikutteinen, laitan lähempänä nuppujen turpoamista. Mospilan sitten alkavaan kukintaan, sitten antaa olla. Mavrikiahan voisi laittaa ohjeen mukaan vielä ennen täyskukintaa, mutta en arvaisi laittaa.

-SS-

Olin näkevinäni rypsipellossa kaaloikoita tänään ja myös vähän näkyy lehtiä syödyn. Avaunt jo ajettu 10 päivää sitten. Tehoaakoo pyretroidit käytännössä ollenkaan kaalikoihin?

Kyllä pyretriinitkin, ainakin jos lentäviä metsästää.
Toukat eivät oikein olleet millänsäkään.
Avauntin sanottiin olevan ainoa joka
jonkin verran tehosi niikö systeemisenä toukkiin. Mutta kun teki kovalla
paineella sypermetriiniä, että lehdet lepattivat
väärin päin  siinä ja hienojakoisella sumulla, kyllä
alkaa matojakin pökertyä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 21.06.18 - klo:21:28
Nyt hetki sitten kun levitin rikkiä rypsille oli rapsikuoriaisia parissa kohtaa syömässä kukkanuppuja. Sadetrintama tulossa ja ihan ykisttäisiä pääsyt siihen vaiheseen, pitää kai odotta vähän että tulee enemän kukkanuppuja esiin.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 21.06.18 - klo:22:58
Nyt hetki sitten kun levitin rikkiä rypsille oli rapsikuoriaisia parissa kohtaa syömässä kukkanuppuja. Sadetrintama tulossa ja ihan ykisttäisiä pääsyt siihen vaiheseen, pitää kai odotta vähän että tulee enemän kukkanuppuja esiin.



Kannattaako sinne rypsipeltoon ruiskun kanssa mennä ilman ötökkäainetta milloinkaan?

Itse ajoin Claveron kanssa Kestakin ja jotain hiventä ja nyt pari päivää sitten avauntin ja Boori ravinnetta ja

tänään kun kävin katsomassa ,niin ötökän ötökkää ei näkynyt ja keltaisena pelto varmaan juhannuksen pyhinä,

joten seuraava ruiskutus Juventtusta kukinnan aikaan ,korren sääde mielessä ,kun lantaa holahti vähän reilusti.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 21.06.18 - klo:23:09
Öljykasvit...

Niimpä niin...

Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 21.06.18 - klo:23:29
Öljykasvit...

Niimpä niin...


Niin jopa yksi ruiskutus enempi kuin viljalla ,varsinkin jos varmistetaan kahden ja puolen tonnin sato ,

ja varmistetaan motivaatio viljelyyn ,mikä tietenkin kauran viljelyllä tulee automaattisesti vuodesta toiseen.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 21.06.18 - klo:23:41
Öljykasvit...

Niimpä niin...


Niin jopa yksi ruiskutus enempi kuin viljalla ,varsinkin jos varmistetaan kahden ja puolen tonnin sato ,

ja varmistetaan motivaatio viljelyyn ,mikä tietenkin kauran viljelyllä tulee automaattisesti vuodesta toiseen.

En tiä miten teilläpäin viljoja ruiskutellaan mut täälläpäin riittää kaks kertaa.

V1ttu mitä paskaa hintaansa nähden, savikan viljelijöillä on varmaan evoluutio poistanut hermot ja kasvattanu ruiskun selkään, kyllä niillä tonnihinnoilla joita nyt saa ni kannattaa truuttailla ja päivystää koko kesä.


🤣🤣🤣
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Forgiven - 21.06.18 - klo:23:56
Ajattelin että kerta riittää viljoille tänä vuonna...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 22.06.18 - klo:00:15
Nyt hetki sitten kun levitin rikkiä rypsille oli rapsikuoriaisia parissa kohtaa syömässä kukkanuppuja. Sadetrintama tulossa ja ihan ykisttäisiä pääsyt siihen vaiheseen, pitää kai odotta vähän että tulee enemän kukkanuppuja esiin.



Kannattaako sinne rypsipeltoon ruiskun kanssa mennä ilman ötökkäainetta milloinkaan?

Itse ajoin Claveron kanssa Kestakin ja jotain hiventä ja nyt pari päivää sitten avauntin ja Boori ravinnetta ja

tänään kun kävin katsomassa ,niin ötökän ötökkää ei näkynyt ja keltaisena pelto varmaan juhannuksen pyhinä,

joten seuraava ruiskutus Juventtusta kukinnan aikaan ,korren sääde mielessä ,kun lantaa holahti vähän reilusti.

Aurean kasvurytmillä kevyillä maaalajeilla varmaan noin on. No täällä Aurea ei olisi selvinnyt tässä kuivuudessa edes kukkavarteen asti, savimaalla. Viime vuonnakin sato hävisi heinäkuun kuivuuteen, kun kevätrapsi sentään kuivuuteen halkeillessa maassa 2,5 tonnin luokkaa satoa tuotti.

Kestacia ja normipyretroideja ei kannata täällä etelässä rapsikuoriaiselle laittaa, vastustuskyky on jo yli 90% . Ei tehoa. Plenum, Avaunt  ja Biscaya ovat vain kertaalleen kasvukaudessa käytettäviä, ja eri vaikutustavan aineita. Eikä Plenum ainakaan ole halpa. Oman kokemuksen mukaan Avauntin pitkävaikutteinen teho ei käytännön olosuhteissa ole kovinkaan pitkä nimenomaan rapsikuoriaiseen, noin 4 päivää ehkä, sitten ovat ne halvantuneet korvautuneet uusilla vikkelillä mönkiäisillä. Rapsikuoriaisia tulee lounaistuulen mukana jostakin kaukomailta lisää. Paikallista viljelijää haastattelin, tänä vuonna parhaimmat kuoriaiskasat ovat olleen 30 kpl kasvissa, heti 4-lehtiasteelta alkaen. Eli kyllä 4-6 päivän välein nuo kolme ainetta, Plenum, Biscaya ja Avaunt, sitten alkaa kukinta. Toivottavasti. Viime kesänä kukinta päättyi ennen kuin pääsi alkuun, ja kuoriaiset putsasivat sivuversojen nuppuja ja oikein asuivat niissä. Hiukan riskillä kukkien ollessa jo osin auki, käsittelin yöllä vielä Mavrikilla, suurella paineella, ja runsaalla vesimäärällä, viuhkasuuttimilla ja kukinta alkoikin vahvistua uudelleen.

Siinä vaiheessa tuntui, että koko kolmen muun ötökkäaineen ruiskutusohjelma aivan pienestä taimivaiheesta lähtien oli ehkä ollut turhaa, ja vasta kukinnan alussa tehtynä sai tippumaan ne sitkaat kuoriaiset pois kukista ja nupuista. Mutta totta kai niitä tulee muilta pelloilta koko ajan lisää. Aikaista rapsikuoriaisen torjuntaa kaikki oppikirjat toistelevat.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 22.06.18 - klo:07:53
Nyt hetki sitten kun levitin rikkiä rypsille oli rapsikuoriaisia parissa kohtaa syömässä kukkanuppuja. Sadetrintama tulossa ja ihan ykisttäisiä pääsyt siihen vaiheseen, pitää kai odotta vähän että tulee enemän kukkanuppuja esiin.



Kannattaako sinne rypsipeltoon ruiskun kanssa mennä ilman ötökkäainetta milloinkaan?

Itse ajoin Claveron kanssa Kestakin ja jotain hiventä ja nyt pari päivää sitten avauntin ja Boori ravinnetta ja

tänään kun kävin katsomassa ,niin ötökän ötökkää ei näkynyt ja keltaisena pelto varmaan juhannuksen pyhinä,

joten seuraava ruiskutus Juventtusta kukinnan aikaan ,korren sääde mielessä ,kun lantaa holahti vähän reilusti.

Onko rakeista ötölkkä aineita joka vois levittää viskalla? NS lannoitetta annoin. Se oli ensimäistä kertaa kun kävin traktorilla kylvön jälkeen rypsipellolla.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 22.06.18 - klo:10:24
Öljykasvit...

Niimpä niin...


Niin jopa yksi ruiskutus enempi kuin viljalla ,varsinkin jos varmistetaan kahden ja puolen tonnin sato ,

ja varmistetaan motivaatio viljelyyn ,mikä tietenkin kauran viljelyllä tulee automaattisesti vuodesta toiseen.

En tiä miten teilläpäin viljoja ruiskutellaan mut täälläpäin riittää kaks kertaa.

V1ttu mitä paskaa hintaansa nähden, savikan viljelijöillä on varmaan evoluutio poistanut hermot ja kasvattanu ruiskun selkään, kyllä niillä tonnihinnoilla joita nyt saa ni kannattaa truuttailla ja päivystää koko kesä.


🤣🤣🤣

Jokainen tekee omat viljely- ja ruiskutuspäätökset. Mutta sitä en ymmärrä että SKN jaksaa laittaa noin paljon energiaa toisten viljelypäätösten kysenalaistamiseen. Minun mielestä jokaisella viljelijällä pitäisi olla viljelykierrossa esimerkiksi, hernettä ,kuminna, papua tai öljykasveja viljojen lisäksi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Jouskari - 22.06.18 - klo:10:31
Nyt hetki sitten kun levitin rikkiä rypsille oli rapsikuoriaisia parissa kohtaa syömässä kukkanuppuja. Sadetrintama tulossa ja ihan ykisttäisiä pääsyt siihen vaiheseen, pitää kai odotta vähän että tulee enemän kukkanuppuja esiin.



Kannattaako sinne rypsipeltoon ruiskun kanssa mennä ilman ötökkäainetta milloinkaan?

Itse ajoin Claveron kanssa Kestakin ja jotain hiventä ja nyt pari päivää sitten avauntin ja Boori ravinnetta ja

tänään kun kävin katsomassa ,niin ötökän ötökkää ei näkynyt ja keltaisena pelto varmaan juhannuksen pyhinä,

joten seuraava ruiskutus Juventtusta kukinnan aikaan ,korren sääde mielessä ,kun lantaa holahti vähän reilusti.

Aurean kasvurytmillä kevyillä maaalajeilla varmaan noin on. No täällä Aurea ei olisi selvinnyt tässä kuivuudessa edes kukkavarteen asti, savimaalla. Viime vuonnakin sato hävisi heinäkuun kuivuuteen, kun kevätrapsi sentään kuivuuteen halkeillessa maassa 2,5 tonnin luokkaa satoa tuotti.

Kestacia ja normipyretroideja ei kannata täällä etelässä rapsikuoriaiselle laittaa, vastustuskyky on jo yli 90% . Ei tehoa. Plenum, Avaunt  ja Biscaya ovat vain kertaalleen kasvukaudessa käytettäviä, ja eri vaikutustavan aineita. Eikä Plenum ainakaan ole halpa. Oman kokemuksen mukaan Avauntin pitkävaikutteinen teho ei käytännön olosuhteissa ole kovinkaan pitkä nimenomaan rapsikuoriaiseen, noin 4 päivää ehkä, sitten ovat ne halvantuneet korvautuneet uusilla vikkelillä mönkiäisillä. Rapsikuoriaisia tulee lounaistuulen mukana jostakin kaukomailta lisää. Paikallista viljelijää haastattelin, tänä vuonna parhaimmat kuoriaiskasat ovat olleen 30 kpl kasvissa, heti 4-lehtiasteelta alkaen. Eli kyllä 4-6 päivän välein nuo kolme ainetta, Plenum, Biscaya ja Avaunt, sitten alkaa kukinta. Toivottavasti. Viime kesänä kukinta päättyi ennen kuin pääsi alkuun, ja kuoriaiset putsasivat sivuversojen nuppuja ja oikein asuivat niissä. Hiukan riskillä kukkien ollessa jo osin auki, käsittelin yöllä vielä Mavrikilla, suurella paineella, ja runsaalla vesimäärällä, viuhkasuuttimilla ja kukinta alkoikin vahvistua uudelleen.

Siinä vaiheessa tuntui, että koko kolmen muun ötökkäaineen ruiskutusohjelma aivan pienestä taimivaiheesta lähtien oli ehkä ollut turhaa, ja vasta kukinnan alussa tehtynä sai tippumaan ne sitkaat kuoriaiset pois kukista ja nupuista. Mutta totta kai niitä tulee muilta pelloilta koko ajan lisää. Aikaista rapsikuoriaisen torjuntaa kaikki oppikirjat toistelevat.

-SS-

Siis
1. kirpparuiskutus esim Kestac? Vai onko kirpoille jo joku noista kolmesta seuraavasta?
2. Rikka-aineruiskutus.
3. eka kuoriaisruiskutus. Avaunt
4. toka kuoriausruiskutus. Biscaya
5. kolmas kuoriaisruiskutus. Plenum
6. Laonesto.
Tähän lisää sitten mahdolliset hivenet.
Voisitko avata vähän hehtaarikustannuksia aineiden osalta? Ruiskutustyötunnit/ruiskun pesut osannen arvottaa itse omille pelloille / kuvioille tähän sitten.
Itse pruuttasin vain tuon Avauntin. Rikka-aineet jäi nyt sitten laittamatta ja sen kyllä näkee. Koko Fauna on vauhdissa. :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 22.06.18 - klo:10:40
Öljykasvit...

Niimpä niin...


Niin jopa yksi ruiskutus enempi kuin viljalla ,varsinkin jos varmistetaan kahden ja puolen tonnin sato ,

ja varmistetaan motivaatio viljelyyn ,mikä tietenkin kauran viljelyllä tulee automaattisesti vuodesta toiseen.

En tiä miten teilläpäin viljoja ruiskutellaan mut täälläpäin riittää kaks kertaa.

V1ttu mitä paskaa hintaansa nähden, savikan viljelijöillä on varmaan evoluutio poistanut hermot ja kasvattanu ruiskun selkään, kyllä niillä tonnihinnoilla joita nyt saa ni kannattaa truuttailla ja päivystää koko kesä.


🤣🤣🤣

Jokainen tekee omat viljely- ja ruiskutuspäätökset. Mutta sitä en ymmärrä että SKN jaksaa laittaa noin paljon energiaa toisten viljelypäätösten kysenalaistamiseen. Minun mielestä jokaisella viljelijällä pitäisi olla viljelykierrossa esimerkiksi, hernettä ,kuminna, papua tai öljykasveja viljojen lisäksi.

Kiertoon kuuluu olennaisena osana heinät ja typpisiepparit.

Paljon hyödyllisempiä maalle, niin eliöstön kun maan rakenteen kannalta, kuin joku öljykasvit tai herne.

Ei tarvi ruiskutellu ja sotkea.....
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 22.06.18 - klo:12:23
Nyt hetki sitten kun levitin rikkiä rypsille oli rapsikuoriaisia parissa kohtaa syömässä kukkanuppuja. Sadetrintama tulossa ja ihan ykisttäisiä pääsyt siihen vaiheseen, pitää kai odotta vähän että tulee enemän kukkanuppuja esiin.



Kannattaako sinne rypsipeltoon ruiskun kanssa mennä ilman ötökkäainetta milloinkaan?

Itse ajoin Claveron kanssa Kestakin ja jotain hiventä ja nyt pari päivää sitten avauntin ja Boori ravinnetta ja

tänään kun kävin katsomassa ,niin ötökän ötökkää ei näkynyt ja keltaisena pelto varmaan juhannuksen pyhinä,

joten seuraava ruiskutus Juventtusta kukinnan aikaan ,korren sääde mielessä ,kun lantaa holahti vähän reilusti.

Aurean kasvurytmillä kevyillä maaalajeilla varmaan noin on. No täällä Aurea ei olisi selvinnyt tässä kuivuudessa edes kukkavarteen asti, savimaalla. Viime vuonnakin sato hävisi heinäkuun kuivuuteen, kun kevätrapsi sentään kuivuuteen halkeillessa maassa 2,5 tonnin luokkaa satoa tuotti.

Kestacia ja normipyretroideja ei kannata täällä etelässä rapsikuoriaiselle laittaa, vastustuskyky on jo yli 90% . Ei tehoa. Plenum, Avaunt  ja Biscaya ovat vain kertaalleen kasvukaudessa käytettäviä, ja eri vaikutustavan aineita. Eikä Plenum ainakaan ole halpa. Oman kokemuksen mukaan Avauntin pitkävaikutteinen teho ei käytännön olosuhteissa ole kovinkaan pitkä nimenomaan rapsikuoriaiseen, noin 4 päivää ehkä, sitten ovat ne halvantuneet korvautuneet uusilla vikkelillä mönkiäisillä. Rapsikuoriaisia tulee lounaistuulen mukana jostakin kaukomailta lisää. Paikallista viljelijää haastattelin, tänä vuonna parhaimmat kuoriaiskasat ovat olleen 30 kpl kasvissa, heti 4-lehtiasteelta alkaen. Eli kyllä 4-6 päivän välein nuo kolme ainetta, Plenum, Biscaya ja Avaunt, sitten alkaa kukinta. Toivottavasti. Viime kesänä kukinta päättyi ennen kuin pääsi alkuun, ja kuoriaiset putsasivat sivuversojen nuppuja ja oikein asuivat niissä. Hiukan riskillä kukkien ollessa jo osin auki, käsittelin yöllä vielä Mavrikilla, suurella paineella, ja runsaalla vesimäärällä, viuhkasuuttimilla ja kukinta alkoikin vahvistua uudelleen.

Siinä vaiheessa tuntui, että koko kolmen muun ötökkäaineen ruiskutusohjelma aivan pienestä taimivaiheesta lähtien oli ehkä ollut turhaa, ja vasta kukinnan alussa tehtynä sai tippumaan ne sitkaat kuoriaiset pois kukista ja nupuista. Mutta totta kai niitä tulee muilta pelloilta koko ajan lisää. Aikaista rapsikuoriaisen torjuntaa kaikki oppikirjat toistelevat.

-SS-
[/quot 



  Olisiko rypsin viljelyn yleisyys etelässä syynä ötökkä ongelmiin , omia rypsejä ei ole kertaakaan

kirppojen takia ruiskutettu ja kuoriaisillekin on yleensä riittänyt kaksi ruiskutusta ,ainut vuosi kun

kaalikoita tuli ilmavirtojen mukana ,tuli ruiskutettua neljä kertaa ,kun en ymmärtänyt kaalikoin kehitystä

ja näin ollen ruiskutin liian aikaisin.



Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pasi - 22.06.18 - klo:13:24
Jokainen tekee omat viljely- ja ruiskutuspäätökset. Mutta sitä en ymmärrä että SKN jaksaa laittaa noin paljon energiaa toisten viljelypäätösten kysenalaistamiseen. Minun mielestä jokaisella viljelijällä pitäisi olla viljelykierrossa esimerkiksi, hernettä ,kuminna, papua tai öljykasveja viljojen lisäksi.

Kiertoon kuuluu olennaisena osana heinät ja typpisiepparit.

Paljon hyödyllisempiä maalle, niin eliöstön kun maan rakenteen kannalta, kuin joku öljykasvit tai herne.

Ei tarvi ruiskutellu ja sotkea.....

Kyllä jokainen omat päätöksensä ihan varmasti tekee. Muttei siitäkään kannata nokkiinsa ottaa jos joku ja vielä välillä oikein hupaisastikin perustelee miksei itse öljykasveja edes yritä kasvattaa. Ja kyllä noissa Skännän irvailuissa on aika paljon ihan totuutta ja asiaa. Vielä kun sen heinän saisi aina hyvänä kuivaheinänä paaleihin, joita heppatytötkin jaksavat heitellä niin sekä taloudellinen tulos että maan rakenne taitaisivat olla paremmat kuin öljykasveilla.

Se on sitten ehkä eri juttu jos ollaan alueella missä rapsikuoriaiset tokenevat helpolla.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 22.06.18 - klo:13:47
Jokainen tekee omat viljely- ja ruiskutuspäätökset. Mutta sitä en ymmärrä että SKN jaksaa laittaa noin paljon energiaa toisten viljelypäätösten kysenalaistamiseen. Minun mielestä jokaisella viljelijällä pitäisi olla viljelykierrossa esimerkiksi, hernettä ,kuminna, papua tai öljykasveja viljojen lisäksi.

Kiertoon kuuluu olennaisena osana heinät ja typpisiepparit.

Paljon hyödyllisempiä maalle, niin eliöstön kun maan rakenteen kannalta, kuin joku öljykasvit tai herne.

Ei tarvi ruiskutellu ja sotkea.....

Kyllä jokainen omat päätöksensä ihan varmasti tekee. Muttei siitäkään kannata nokkiinsa ottaa jos joku ja vielä välillä oikein hupaisastikin perustelee miksei itse öljykasveja edes yritä kasvattaa. Ja kyllä noissa Skännän irvailuissa on aika paljon ihan totuutta ja asiaa. Vielä kun sen heinän saisi aina hyvänä kuivaheinänä paaleihin, joita heppatytötkin jaksavat heitellä niin sekä taloudellinen tulos että maan rakenne taitaisivat olla paremmat kuin öljykasveilla.

Se on sitten ehkä eri juttu jos ollaan alueella missä rapsikuoriaiset tokenevat helpolla.

Juu ei mua haittaa mitä kukakin kylvää, nää öljykasvitopiikit vaan on vuodesta toiseen sangen kummelimaisia luettavia...

🤣🤣
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Huono ihminen - 22.06.18 - klo:22:39
Jokainen tekee omat viljely- ja ruiskutuspäätökset. Mutta sitä en ymmärrä että SKN jaksaa laittaa noin paljon energiaa toisten viljelypäätösten kysenalaistamiseen. Minun mielestä jokaisella viljelijällä pitäisi olla viljelykierrossa esimerkiksi, hernettä ,kuminna, papua tai öljykasveja viljojen lisäksi.

Kiertoon kuuluu olennaisena osana heinät ja typpisiepparit.

Paljon hyödyllisempiä maalle, niin eliöstön kun maan rakenteen kannalta, kuin joku öljykasvit tai herne.

Ei tarvi ruiskutellu ja sotkea.....

Kyllä jokainen omat päätöksensä ihan varmasti tekee. Muttei siitäkään kannata nokkiinsa ottaa jos joku ja vielä välillä oikein hupaisastikin perustelee miksei itse öljykasveja edes yritä kasvattaa. Ja kyllä noissa Skännän irvailuissa on aika paljon ihan totuutta ja asiaa. Vielä kun sen heinän saisi aina hyvänä kuivaheinänä paaleihin, joita heppatytötkin jaksavat heitellä niin sekä taloudellinen tulos että maan rakenne taitaisivat olla paremmat kuin öljykasveilla.

Se on sitten ehkä eri juttu jos ollaan alueella missä rapsikuoriaiset tokenevat helpolla.

Juu ei mua haittaa mitä kukakin kylvää, nää öljykasvitopiikit vaan on vuodesta toiseen sangen kummelimaisia luettavia...

🤣🤣

Kummelimaisuuden syynä on nimimerkki SS:n usein varsin sekavat kertomukset omista viljelytoimenpiteistään. Hän ilmeisesti suorastaan rakastaa ruiskuttamista, niin paljon aineita rapsille tuntuu ruiskuttelevan.

Ehkä sitten hänen alueellaan viljellään niin paljon öljykasveja, että ötökkäpaine on joka vuosi suuri. Itsellä jäi tänä kesänä kirpparuiskutus väliin, kun oli niitä niin vähän. Rapsikuoriaisille riittää 1-2 ruiskutusta, lisäksi 1 rikkaruiskutus, tai 2, jos on jotain hukkakauraa tai juolavehnää runsaasti, ja tautiruiskutus säistä riippuen. Tällä alueella on niin vähän öljykasvien viljelyä, että ilmeisesti siksi ötökkäpaineet harvoin ovat suuria.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: V.viljelijä - 22.06.18 - klo:22:54
Mä ruiskutan viljat yleensä 2 kertaa, rypsille riittää yleensä kerta. Silloin Agil+Juventus. Kuoriaiset ei korrenkasvuvaiheessa enää paljoa haittaa. Kukista syövät enää siitepölyä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 22.06.18 - klo:23:10
Tänä vuonna on ollut kuoriaisissa ruiskuttelua. Mut kirppoja ja pahkahometta ei tarvi. Rapsi antaa viä normi sadon kun viljoista aikaisimmat on lähes menetetty.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: pice - 23.06.18 - klo:11:06
Öljykasvit...

Niimpä niin...


Niin jopa yksi ruiskutus enempi kuin viljalla ,varsinkin jos varmistetaan kahden ja puolen tonnin sato ,

ja varmistetaan motivaatio viljelyyn ,mikä tietenkin kauran viljelyllä tulee automaattisesti vuodesta toiseen.

En tiä miten teilläpäin viljoja ruiskutellaan mut täälläpäin riittää kaks kertaa.

V1ttu mitä paskaa hintaansa nähden, savikan viljelijöillä on varmaan evoluutio poistanut hermot ja kasvattanu ruiskun selkään, kyllä niillä tonnihinnoilla joita nyt saa ni kannattaa truuttailla ja päivystää koko kesä.


🤣🤣🤣

Jokainen tekee omat viljely- ja ruiskutuspäätökset. Mutta sitä en ymmärrä että SKN jaksaa laittaa noin paljon energiaa toisten viljelypäätösten kysenalaistamiseen. Minun mielestä jokaisella viljelijällä pitäisi olla viljelykierrossa esimerkiksi, hernettä ,kuminna, papua tai öljykasveja viljojen lisäksi.

Kiertoon kuuluu olennaisena osana heinät ja typpisiepparit.

Paljon hyödyllisempiä maalle, niin eliöstön kun maan rakenteen kannalta, kuin joku öljykasvit tai herne.

Ei tarvi ruiskutellu ja sotkea.....
Juu kaikinpuolin mainio ja helppo kasvatettava on monivuotinen nurmi, samoin viljelykierrossa hyvä vaihtoehto, vaan mistäpä löytyisi sille heinälle ostaja jos tilukset sattuu sattuu AB-alueella sijaitsemaan?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 23.06.18 - klo:11:25
Öljykasvit...

Niimpä niin...


Niin jopa yksi ruiskutus enempi kuin viljalla ,varsinkin jos varmistetaan kahden ja puolen tonnin sato ,

ja varmistetaan motivaatio viljelyyn ,mikä tietenkin kauran viljelyllä tulee automaattisesti vuodesta toiseen.

En tiä miten teilläpäin viljoja ruiskutellaan mut täälläpäin riittää kaks kertaa.

V1ttu mitä paskaa hintaansa nähden, savikan viljelijöillä on varmaan evoluutio poistanut hermot ja kasvattanu ruiskun selkään, kyllä niillä tonnihinnoilla joita nyt saa ni kannattaa truuttailla ja päivystää koko kesä.


🤣🤣🤣

Jokainen tekee omat viljely- ja ruiskutuspäätökset. Mutta sitä en ymmärrä että SKN jaksaa laittaa noin paljon energiaa toisten viljelypäätösten kysenalaistamiseen. Minun mielestä jokaisella viljelijällä pitäisi olla viljelykierrossa esimerkiksi, hernettä ,kuminna, papua tai öljykasveja viljojen lisäksi.

Kiertoon kuuluu olennaisena osana heinät ja typpisiepparit.

Paljon hyödyllisempiä maalle, niin eliöstön kun maan rakenteen kannalta, kuin joku öljykasvit tai herne.

Ei tarvi ruiskutellu ja sotkea.....
Juu kaikinpuolin mainio ja helppo kasvatettava on monivuotinen nurmi, samoin viljelykierrossa hyvä vaihtoehto, vaan mistäpä löytyisi sille heinälle ostaja jos tilukset sattuu sattuu AB-alueella sijaitsemaan?

No itsellä on onnellinen tilanne kun säilikset menee käyttöön mutta niiden täytyy sitten olla oikeita nurmia eikä mitään vinkuheiniä.

En kyllä näe sitäkään ongelmaksi jos sen kasvuston joutuu murskaamaan kun ei ole menekkiä.

Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 23.06.18 - klo:12:10
Joo kyllä heinänviljely ilman lisätukia kuten puolentuhannen suojavyöhykerahaa tai eläinluomutukea on oikea rahanimulaite.

Rukiilla, herneillä ja öljykasveilla on sentään hiukan korkeampi tuki. Jos heinä on erinomainen maanparannuskasvi, on sitä sitten myös ruis. Voihan sen rukiinkin murskata vihreänä maan uumeniin. Jos näyttää hyvältä, korjaa siemensadon talteen. 10 v rukiinviljelyn jälkeeen koko muokkauskerros on semmoista maatuvaa olkiputua. Plinisavesta ei tietoakaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 23.06.18 - klo:21:43
Kävin kattoo rypsit, ei ollut monta ötökää kukkanuppujen kimpussa ja kehittynyt hurjasti torstain jälkeen. Ne mitkä iti nyt kun tuli sadetta alkuviikolla oli ötököitä syömässä. Kaikenlaista kyllä lenteli, näki hyvin kun aurinko laski.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 23.06.18 - klo:22:51
Öljykasvit...

Niimpä niin...


Niin jopa yksi ruiskutus enempi kuin viljalla ,varsinkin jos varmistetaan kahden ja puolen tonnin sato ,

ja varmistetaan motivaatio viljelyyn ,mikä tietenkin kauran viljelyllä tulee automaattisesti vuodesta toiseen.

En tiä miten teilläpäin viljoja ruiskutellaan mut täälläpäin riittää kaks kertaa.

V1ttu mitä paskaa hintaansa nähden, savikan viljelijöillä on varmaan evoluutio poistanut hermot ja kasvattanu ruiskun selkään, kyllä niillä tonnihinnoilla joita nyt saa ni kannattaa truuttailla ja päivystää koko kesä.


🤣🤣🤣

Jokainen tekee omat viljely- ja ruiskutuspäätökset. Mutta sitä en ymmärrä että SKN jaksaa laittaa noin paljon energiaa toisten viljelypäätösten kysenalaistamiseen. Minun mielestä jokaisella viljelijällä pitäisi olla viljelykierrossa esimerkiksi, hernettä ,kuminna, papua tai öljykasveja viljojen lisäksi.

Kiertoon kuuluu olennaisena osana heinät ja typpisiepparit.

Paljon hyödyllisempiä maalle, niin eliöstön kun maan rakenteen kannalta, kuin joku öljykasvit tai herne.

Ei tarvi ruiskutellu ja sotkea.....

Minä pidän kyllä herneen esikasviarvoa tärkeänä. Herneen jälkeen tulee yleensä hyvä sato sekä syys- että kevätvehnästä. Nytkin tänä vuonna parhaat Ceylonit on lohkoilla missä oli hernettä viime vuonna.
Ja mitä erityistä ruiskuttamista herneessä on? Yksi kerta rikkaainetta ja kerta decistä hernekääriäistä vastaan (eikä sitäkään välttämättä tarvita joka vuonna). Toki ruiskun pitää puhdistaa viljan jälkeen.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 23.06.18 - klo:23:02
Öljykasvit...

Niimpä niin...


Niin jopa yksi ruiskutus enempi kuin viljalla ,varsinkin jos varmistetaan kahden ja puolen tonnin sato ,

ja varmistetaan motivaatio viljelyyn ,mikä tietenkin kauran viljelyllä tulee automaattisesti vuodesta toiseen.

En tiä miten teilläpäin viljoja ruiskutellaan mut täälläpäin riittää kaks kertaa.

V1ttu mitä paskaa hintaansa nähden, savikan viljelijöillä on varmaan evoluutio poistanut hermot ja kasvattanu ruiskun selkään, kyllä niillä tonnihinnoilla joita nyt saa ni kannattaa truuttailla ja päivystää koko kesä.


🤣🤣🤣

Jokainen tekee omat viljely- ja ruiskutuspäätökset. Mutta sitä en ymmärrä että SKN jaksaa laittaa noin paljon energiaa toisten viljelypäätösten kysenalaistamiseen. Minun mielestä jokaisella viljelijällä pitäisi olla viljelykierrossa esimerkiksi, hernettä ,kuminna, papua tai öljykasveja viljojen lisäksi.

Kiertoon kuuluu olennaisena osana heinät ja typpisiepparit.

Paljon hyödyllisempiä maalle, niin eliöstön kun maan rakenteen kannalta, kuin joku öljykasvit tai herne.

Ei tarvi ruiskutellu ja sotkea.....

Minä pidän kyllä herneen esikasviarvoa tärkeänä. Herneen jälkeen tulee yleensä hyvä sato sekä syys- että kevätvehnästä. Nytkin tänä vuonna parhaat Ceylonit on lohkoilla missä oli hernettä viime vuonna.
Ja mitä erityistä ruiskuttamista herneessä on? Yksi kerta rikkaainetta ja kerta decistä hernekääriäistä vastaan (eikä sitäkään välttämättä tarvita joka vuonna). Toki ruiskun pitää puhdistaa viljan jälkeen.

En tiiä herneestä mitään muuta kun sen että mennessään nenään se ei ole hyvä juttu. 🤣
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 24.06.18 - klo:00:47
DK7130 tekee kukkavartta. Oli siis viimeinen hetki ruiskuttaa Avauntit. Plenum oli vähentänyt rapsikuoriaisia, mutta ainakin pellon eteläreunalla oli taas pirteästi liikkuvia rapsikuoriaisia noin 5 kpl/nupputerttu. Lisäsin Matrigonia ja Thiotracia myös. Ohdake oli ottanut kuivassa vallan.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2306/DK7130_230618A.jpg)
Kuva: DK7130 yleiskuva on tasainen taimikko. Pyrittiin 70 kpl /m2, ei kaukana ole.

Proximo on kuihtunut halkeilleessa syyskynnöksessä, kyllä rapsille oli kevätkultivointi toimivampi ratkaisu.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2306/Proximo_230618A.jpg)
Kuva: Proximo on herkkä kosteana vaivatun hiesun takia, kuivuus halkeilutti ja kovetti maata

Aurea kevätrypsiä laitoin semmoisen märän rutakon kohdalle jälkikylvönä, kuva kertoo enemmän kuin neljä kirppaa.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2306/Aurea_230618B.jpg)
Kuva: Aurea kevätrypsi kesäkylvönä on oikea kirppamagneetti.

Olen kuitenkin toiveikas nyt tuon DK7130 kanssa, lannoitetta on enempi kuin viime vuonna, Avauntti tuli alkavaan kukintaan, kosteutta tuli riittävästi parin viikon tarpeisiin, ja paalujuuri on jo pitkästi matkalla syvempiin kerroksiin. Ruiskutusten hintaa joku kyseli, tähän mennessä tuohon on mennyt Kestac 5 + 5 €, Plenum 15€,, Avaunt 17 €, Cleravo 50 € ja matrigon pesäkkeinä 20 - 48 €/ha. Yhteensä joku 120 €/ha. Vielä Juventus jonkun 17-20 €/ha

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: andypoge - 24.06.18 - klo:15:01
Siellä täällä kukkaterttuja nupulla valmiina kukinnan alkuun, hyvin harvassa kukkia jo auki. Vielä kärsii antaa lisärikin, esim. Thio-S? Mahtaako kielto ruiskuttaa kukinnan aikana liittyä viotukseen vai pölyttäjien suojeluun?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: seegeri - 24.06.18 - klo:17:46
Kai se pölyttäjien suojeluun liittyy. Viikko sitten annoin biscayjaa ja kyl varmaan nyt  tarttis jotain tehä, kuoriasia tosi paljon. Ei o näin pal ollu aikoihin. Samalla aukeella myös muilla öljykasvia enkä nähnyt niitä ollenkaan ruiskutettavan ja ite ajanu jo vaikka kuinka monta kertaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 24.06.18 - klo:19:42
Kai se pölyttäjien suojeluun liittyy. Viikko sitten annoin biscayjaa ja kyl varmaan nyt  tarttis jotain tehä, kuoriasia tosi paljon. Ei o näin pal ollu aikoihin. Samalla aukeella myös muilla öljykasvia enkä nähnyt niitä ollenkaan ruiskutettavan ja ite ajanu jo vaikka kuinka monta kertaa.

Niin kuin joku täällä sanoi meikäläisen ruiskutuksista, älä syyllisty kummelimaisen sekavaan ruiskutteluun, vaan katso tyynesti, kun rapsi selviää kuoriaisista itsekseen.

Kirppojakaan ei olisi kuulemma kannattanut ruiskuttaa. Galeran jälkiä kuulemma. Galeraa nähnytkään tuo.

(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_010618A.jpg)
Kuva: Proximo kevätrapsi 1.6.2018, hellejakson keskellä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Rockmaple - 24.06.18 - klo:20:11
Viikko takaperin oli ensimmäisissä nupuissa kuoriaisia ja annoin niille Avauntia. Nyt on enemmän nuppuja ja vähemmän kuoriaisia, ehkä yhdessä nupussa kymmenestä. Mutta kyllä niistä aikaisimmista yksilöistä (nyt 20-30 cm:n varren päässä) aika suuri osa on kaluttu tyhjiksi. Jos vaikka viikon selviäisi ilman seuraava ruiskutusta, niin taitaa silti olla liian aikaista laittaa Juventus samalla kertaa?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 24.06.18 - klo:20:26
Kai se pölyttäjien suojeluun liittyy. Viikko sitten annoin biscayjaa ja kyl varmaan nyt  tarttis jotain tehä, kuoriasia tosi paljon. Ei o näin pal ollu aikoihin. Samalla aukeella myös muilla öljykasvia enkä nähnyt niitä ollenkaan ruiskutettavan ja ite ajanu jo vaikka kuinka monta kertaa.

Niin kuin joku täällä sanoi meikäläisen ruiskutuksista, älä syyllisty kummelimaisen sekavaan ruiskutteluun, vaan katso tyynesti, kun rapsi selviää kuoriaisista itsekseen.

Kirppojakaan ei olisi kuulemma kannattanut ruiskuttaa. Galeran jälkiä kuulemma. Galeraa nähnytkään tuo.

(http://www.viistonninen.com/muut/Proximo_010618A.jpg)
Kuva: Proximo kevätrapsi 1.6.2018, hellejakson keskellä.

-SS-

Muistan jonkun maininneen että "kylvä ja unohda", aina tulee 2000kg/ha.

Pöksyläkö sen kirjoitti?

Sori, Terminaattori.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 26.06.18 - klo:23:05
Ennen juhannusta levitin rikkiä, silloin ensimäiset nuput oli muodostunut ja ei yhtään ötökkää. Vkl kävin kattoo, oli muutama ja ruiskutin juolavehnät pois. Nyt kävin ruiskuttaa avauntia kun oli n. puolet alasta oli 5 per nuppu ja toinen puoli oli vapaa. Kasvuvauhti on nyt kova kun kukkavrret rupee työntyy ylös. Kimalaisia oli liikellä vielä vartia vaille kymenen, eikö ne mene kuten mehiläiset, kotiin tasan yhdeksältä?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Huono ihminen - 26.06.18 - klo:23:15
Kiva kasvi viljellä on rapsi, nyt selvisi kolmella ruiskutuksella,eli galera, decis ja mospilan. Ne riittää.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: seegeri - 26.06.18 - klo:23:46
Vähällä pääsit, mulla viis ajoa tähän mennes. Tautiaine vielä puuttuu.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 27.06.18 - klo:06:12
   Kolmen ruiskutuksen ohjelmalla näyttää tämä vuosi menevän ,kun pelto oli jo kauttaaltaan
keltainen eilen ja muutamia koppiaisi oli siellä täällä ja ilokseni huomasin kimalaisten ja pölyttäjien
runsauden.
   Eli ensimmäiseen ruiskutukseen Cleravo + Dassh ,hivenenä mangaania sekä Kestac ötököille
varoitukseksi jos sattuvat erehtyyn ruokapaikasta.
   Toiseen ruiskutukseen vähän ennen kukintaa Avaunt ja hivenenä booriravinnetta eli Bortrac 150
   Kolmanteen jää sitten Juventtus tautiaine vähän ennen täyskukintaa mielessä lähinnä korren sääde.

  Mielestäni aivan simppelin helppoa tämä rypsin viljely täällä pohjoi-pohjammaalla ,johtuneeko sitten
siittä, ettei lähistöllä juuri muita rypsin viljeliöitä ole.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 27.06.18 - klo:13:11
Ennen juhannusta levitin rikkiä, silloin ensimäiset nuput oli muodostunut ja ei yhtään ötökkää. Vkl kävin kattoo, oli muutama ja ruiskutin juolavehnät pois. Nyt kävin ruiskuttaa avauntia kun oli n. puolet alasta oli 5 per nuppu ja toinen puoli oli vapaa. Kasvuvauhti on nyt kova kun kukkavrret rupee työntyy ylös. Kimalaisia oli liikellä vielä vartia vaille kymenen, eikö ne mene kuten mehiläiset, kotiin tasan yhdeksältä?

Puoli kahdeltatoista oli ampiaiset vielä liikkeellä pesästään, silloin menivät yöpuulle? Taitaa olla valoon sidottua noiden nukkumaanmenoaika, eikä kelloon :D Kympiltä kun lähtee ötökät ajamaan, pörriäistä liikkeellä reilusti...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: V.viljelijä - 27.06.18 - klo:23:50
   Kolmen ruiskutuksen ohjelmalla näyttää tämä vuosi menevän ,kun pelto oli jo kauttaaltaan
keltainen eilen ja muutamia koppiaisi oli siellä täällä ja ilokseni huomasin kimalaisten ja pölyttäjien
runsauden.
   Eli ensimmäiseen ruiskutukseen Cleravo + Dassh ,hivenenä mangaania sekä Kestac ötököille
varoitukseksi jos sattuvat erehtyyn ruokapaikasta.
   Toiseen ruiskutukseen vähän ennen kukintaa Avaunt ja hivenenä booriravinnetta eli Bortrac 150
   Kolmanteen jää sitten Juventtus tautiaine vähän ennen täyskukintaa mielessä lähinnä korren sääde.

  Mielestäni aivan simppelin helppoa tämä rypsin viljely täällä pohjoi-pohjammaalla ,johtuneeko sitten
siittä, ettei lähistöllä juuri muita rypsin viljeliöitä ole.

Mikset aja Juventusta tuossa toisen ruiskutuksen yhteydessä?? Silloin saa vielä korrensäädehyödyn. Lähes täyskukkiva jo lähes max mittainen.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 28.06.18 - klo:01:32
Eikös pahkahome rehevällä rypsillä ole myös riski, Juventus tehoaa pahkahomeeseen vasta siinä vaiheessa kun ensimmäisiä pudonneita terälehtiä alkaa näkyä lehtihangoissa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pasi - 28.06.18 - klo:08:05
Eikös pahkahome rehevällä rypsillä ole myös riski, Juventus tehoaa pahkahomeeseen vasta siinä vaiheessa kun ensimmäisiä pudonneita terälehtiä alkaa näkyä lehtihangoissa.

-SS-

Ja eikös tautiainetta nimenomaan tuohon tarkoitukseen rypsille käytetä jos käytetään. Pahkahomeriskiäkään ei tänä vuonna taida olla jos öljykasvi on jo kukassa. Niin lakoon että siitä olisi oikeasti haittaa öljykasvit eivät mene ellei siemenmäärä ole vahingossa ollut niin suuri, että siemenet ovat loppuneet pahasti kesken.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 28.06.18 - klo:09:01
Rypsi taitaa mennä lakoon helpommin kun on semmoista pitkää. Aurea ainakin on melko ohutvartista. En ihmettelisi jos Pohjanmaalla lako olisi tärkein satoriski nimenomaan rypsillä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 28.06.18 - klo:11:23
Täyteen kukintaan ruiskutuksessa tulee kyllä niin karmeat tallaustappiot, että tänä vuonna ajoin tautiaineet mospilanin kanssa kukkavarren kasvun alkuun. Pari kertaa ajoin kukintaan ja traktori painaa kasvustan sen verran maahan, ettei se siitä enään toivu.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 28.06.18 - klo:12:00
Rypsi taitaa mennä lakoon helpommin kun on semmoista pitkää. Aurea ainakin on melko ohutvartista. En ihmettelisi jos Pohjanmaalla lako olisi tärkein satoriski nimenomaan rypsillä.

-SS-


   Tämähän se pointti on ,en tosin ole ajatellu että vieläkin paremman laon eston olisi saanut kun
olisi Juventtuksen ajanut jo ötökkäaineen kanssa ,tosin sen verran on pahkahomeen pelkoakin ,kun
kolmas rypsi kyseisellä lohkolla. 
   Kerran meni rypsi kukinnan aikaan lakoon ,joka mielestäni kyllä jo leikkas satoakin ,joten olen
tullut siihen tulokseen ,että kukinnan ajan se tulisi pysyä pystössä.

Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 28.06.18 - klo:16:37
Lako-ongelmaa ei täällä ole, maaperä on halkeillutta, kuivaa ja kovaa. Yllätyksellisesti Avaunt tehoaa vielä 4 vrk päästä, vain pari koppiaista näin. Pääverson kukat ovat mahoiksi syödyt, ei taida litua tulla. Sivuversoissa on pulleampia nuppuja. Vaikka kasvusto eri taida paljon yli tonnin tuottaa, rikkaruohoteho on Cleravon ja Matrigonin yhdistelmällä ollut täydellinen.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2806/DK7130_28062018A.jpg)
Kuva: DK7130 Clearfield rapsi, harvan kylvön kokeilu 70 kpl /m2

Proximo ei oikein ole päässyt alkuun. Pellon alapäässä hiesu oli hiukan kosteaa, olisiko äestys hiertänyt pohjamaata tiukkaan. Pellon yläpää oli kuivaa, orastuminen oli hyvä, mutta nyt kasvusto kärsii, kun vesi painuu alarinteeseen. Matrigon teki todella runsaasta ohdakkeesta ja valvatista selvää. Agil ei tehnyt "kerääjäkasvinurmesta" selvää.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2806/Proximo_28062018A.jpg)
Kuva: Proximo kevätrapsi, kuivuneessa hiesumaassa

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: seegeri - 28.06.18 - klo:18:52
Matrigonilla valvatit kans nirhasin, hyvin puree siihen. Savikkaan ei mitään tehoa. Kukkii osa pellosta, mehiläiset oli töissä. Pääversoja kuoriaiset aika paljon kurittanu, mut sivuversoissa nuppuja aika kivasti, saa ny nähdä mitä tosta tulee.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 28.06.18 - klo:21:39
  En ymmärrä harvan kylvön kokeilua ,ainakaan täällä pohjolassa ,kun kesän pituus on mitä on, kerran
meni Jukolla apout 30 kiloa siementä reunakierroille ,kun kasetti oli väärin päin koneessa ,olihan se
melkoista tuppuraa orasvaiheessa ja teki mieli äkeellä harventaa ,mutta onneksi en mitään tehnyt ja
puidessa ei enään eroittunut mitenkään ,joten luotan  täysin maan kasvukunnon edellyttämään kasvien
tiheyteen ,eli harva kasvusto pensoo enempi jos maassa voimaa riittää ,mutta valmistuminen viivästyy.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 28.06.18 - klo:22:13
Olen saanut kokeneilta rapsinviljelijöiltä ohjeen käyttää rapsin hybridilajikkeella harvaa, alle 100 kpl neliölle tiheyttä, koska sato tulee kuulemma sivuversoista ei pääversosta. Juuri ja varsi pääsee kasvamaan paksuksi. Clearfield lajikkeella voi rikkatorjunnan tehdä onnistuneesti harvaankin kasvustoon. Se Clearfield näyttää kyllä toimivan hyvin, ja onhan maakin jo peitossa.

Proximolla käytin 150 kpl / m2, eikä se kyllä ole auttanut kasvussa, kyllä tuo hybridi kuivaan savimaahan porautuu ehkä vahvemmin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: V.viljelijä - 28.06.18 - klo:23:03
Eikös pahkahome rehevällä rypsillä ole myös riski, Juventus tehoaa pahkahomeeseen vasta siinä vaiheessa kun ensimmäisiä pudonneita terälehtiä alkaa näkyä lehtihangoissa.

-SS-

Ja eikös tautiainetta nimenomaan tuohon tarkoitukseen rypsille käytetä jos käytetään. Pahkahomeriskiäkään ei tänä vuonna taida olla jos öljykasvi on jo kukassa. Niin lakoon että siitä olisi oikeasti haittaa öljykasvit eivät mene ellei siemenmäärä ole vahingossa ollut niin suuri, että siemenet ovat loppuneet pahasti kesken.

Jos täyden kukinnan aikana tulee vähänkään kovempi sade, menee rypsi limalakoon ja alemmat lidut ei täyty. Sato alenee 30-40% Ja tämä on vain savimaan ongelma. Kevyllä mailla pysyy aika hyvin, mutta savilla kaatuu juuresta. Siementä laitan 5-6 kg. Viime vuonna kun pieni osa ei saanut Juventusta, niin lujakortinen Synthia keikkasi heti siinä, vaikka ei mitään kovia sateita viime kasvukaudella tullut yhtäkään. Tästä lähin AINA Juventus ja korrenkasvuvaiheessa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Huono ihminen - 29.06.18 - klo:09:26
Rapsi ei mene käytännössä lakoon lainkaan, kun on paksuvarsinen. Et siinä mielessäkin kivempi viljellä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pesä - 29.06.18 - klo:13:25
Ettekö luota cl aineiden tehoon vai miksi läträätte muita rikkka aineita peltoon? Ajoin 1,75l/ha clamoxia ja kaikki on kuollu tai pysäyttäny kasvunsa. Ruiskutin melko myöhään, olisko ollu 6-7 lehteä. Juolavehnä ei kuole, vaan lopettaa kasvunsa niinku ohjeis sanotaan ja niin todella käy. Joku heikkohermoinen sinne olis jo juola-aineenki ajanu turhaa. Savikkaa oli tosi raakasti, näki hyvin ruiskuttamattomasta kaistasta.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 29.06.18 - klo:13:37
CL toimii aika paljon samalla tavalla kuin Monitor tai Broadway vehnällä. Isoihin siis 40 cm korkeisiin ohdakkeisiin käytännössä paljaalla maalla ei tehoa. Matrigon tehoaa kuin iso MCPA - annos, kiemurtaa alas ja ruskettuu lopuksi pois.


Viime aikoina lisääntynyt korte tuntuis myös kellastuvan nopeammmin matrigonilla.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 02.07.18 - klo:01:25
Rapsi työntää pääversoa pitkäksi. Sivuversoja nuppuineen on alkanut kasveihin tulla. Ruiskutin Folicur Xpert 0,78 l/ha, korrensäätöön. Eikä se pahaksi liene pahkahomeellekaan, kun kukinta on alkamaisillaan.

Sijoituslannoituksen typpitaso on 96 kg/ha, ehdottomasti liian vähän väristä päätellen. Lisäsin Folicurin kera 6 kg typpeä typpiliuoksena ruiskuttamalla. Avauntin teho ja kesto on nyt ollut aikaisempaa parempi, johtunee tiheämpää sumua heittävistä viuhkasuuttimista. Vieläkään ei rapsikuoriaisia ole kovinkaan paljon, ja pääversoon on tullut ensimmäiset kukat. Matoja ei ollut. Olisiko reipas tuuli vienyt perhoset.

Jääköön syyskuuhun tuo rapsi. Jos kaksi tonnia satoa tulisi, niin ei rahaa kovin söisi. Nyt näyttäisi kyllä kuin syysrapsilta kasvutavaltaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 02.07.18 - klo:07:11
Rypsi on tehnyt tosi vahvan kasvin tänä vuonna, kuivista olosuhteista huolimatta, alle 5 kgha se on täystiheä jo ennen kun kukkavarret tuli. Tehokas rikkaruohontoruja kun ei vaan rikat itänyt kun oli kuivaa. Pahkahomeelle joutuu varmaan lattaa jotain, vois varmaan jotain ravinteita antaa vielä sille.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 02.07.18 - klo:09:06
Rapsi työntää pääversoa pitkäksi. Sivuversoja nuppuineen on alkanut kasveihin tulla. Ruiskutin Folicur Xpert 0,78 l/ha, korrensäätöön. Eikä se pahaksi liene pahkahomeellekaan, kun kukinta on alkamaisillaan.

Sijoituslannoituksen typpitaso on 96 kg/ha, ehdottomasti liian vähän väristä päätellen. Lisäsin Folicurin kera 6 kg typpeä typpiliuoksena ruiskuttamalla. Avauntin teho ja kesto on nyt ollut aikaisempaa parempi, johtunee tiheämpää sumua heittävistä viuhkasuuttimista. Vieläkään ei rapsikuoriaisia ole kovinkaan paljon, ja pääversoon on tullut ensimmäiset kukat. Matoja ei ollut. Olisiko reipas tuuli vienyt perhoset.

Jääköön syyskuuhun tuo rapsi. Jos kaksi tonnia satoa tulisi, niin ei rahaa kovin söisi. Nyt näyttäisi kyllä kuin syysrapsilta kasvutavaltaan.

-SS-



  Onko SS tietoa minkälaisen tehon  Folicur Xpert antaa rypsin lakoon verrattuna Juventtukseen ,eilen
ajoin Juventtusta kukkivalle Aurea rypsille puolelle alalle kun ei enempää Juventtus riittänyt ,enkä
hoksannut muita aineita käyttää mitä varastosta olisi löytynyt.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 02.07.18 - klo:15:52
Tebukonatsoli on kuulemma rapsilla lisännyt sivuversojen kasvua ja lyhentänyt pääversoa, En tiedä, toimiiko rypsillä. Folicur Xtra purkin kyljessä ei ole mainittu korrensäätelyä kuin syys- ja kevätrapsille. Mutta se purkki  kelpaa kyllä viljoille myös. Yhdessä Amistar/Comet - aineiden kanssa kuulemma viljan tähkälle kovin hyvä suoja kaiken maailman vihulaisia vastaan. Siis Hankkijan mainosmiesten rosyyrista luin.

Aika hyvin nyt kasvaa rapsin lehti ja sivuhaara, vaikka jäi taas vajaaksi lannoitus. Jos tuo 20 litraa typpiliuosta virkistäisi vähän. Thiotrakit laitoin ehkä liian pienille taimille. Muutenkin jäi tuo nitrabor lannoitus väliin, oli niin hankalasti ne säkit. Minkähän takia sitä aina himmailee lannoituksessa. Ensimmäisenä vuonna olisi 3 t mennyt kevyesti rikki. Toisena vuonna oli niin kuivaa heinäkuulle tullessa, että ajattelin, että tokkopa tuota. Ja sitten puidessa vaikka oli kitukasvuista, niin tulipa siitäkin yllätyksellisesti. Palstanaapuri lisälannoitti rapsit, pui kolme viikkoa myöhemmin, ja mustaa kultaa tuli kuin kauraa !

Miten iso ongelma juolavehnä ja heinä on pitkänhuiskealle Proximo-rapsille. Epäonnistuin Agilin kanssa, olisi varmaan tarvinnut jotakin kiinnitettä. Ei juurikaan punertunut juolanlehti, ja kasvaa vaan. Ja sitten semmoinen juttu. Kyllä viherlannoitus kannattaa lopettaa glyfosaatilla, ei se kyntö taida riittää. Ruiskutin yhden siivun säiliön loput tyhjäksi viikko ennen syyskyntöä, ja se kohta on aivan puhdas rapsin alla.

Tämä siis Proximolla, johon ei voinut Cleravoa käyttää. Cleravo tuntui tehoavan melkein kaikkeen, mutta kyllä Matrigon oli ykköspäällikkö ohdakkeen torjunnassa. En ole katunut nyt kun kolme vuotta peräkkäin olen Matrigonia laittanut, muun rikkatorjunnan avuksi. Ilahduttaa kirkkaankeltaiset ohdake- ja valvattiläiskät; nyt peittymässä rapsin alle kohta.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 06.07.18 - klo:13:57
DK 7130 - rapsi virkistyi aloittamaan kukinnan typpiliuoskäsittelyn jälkeen. En tiedä, oliko yksistään syynä, mutta kehitys on ollut nopeaa.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0607/DK_7130_06072018B.jpg)
DK 7130 clearfield rapsi, kasvutila lisää haaroja

Eri-ikäisiä kasveja on kovasti. siksi kukkiminen alkaa hiljakseen. En löytänyt kuoriaisia paljon.
(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0607/DK_7130_06072018A.jpg)
Kuva: DK 7130 Clearfield rapsi


Proximo on niin kuin edellisinäkin vuosina kuivuuskauden jälkeen: lyhyempää ja hintelämpää, vaikka täystiheää. Nuppuja on vähemmän, pitäisiköhän harventaa myös Proximon kylvötiheyttä ?

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0607/Proximo_06072018A.jpg)
Kuva: Proximo rapsi, peltoemäkki on runsastunut juuressa. Ei haitanne puimista.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: seegeri - 06.07.18 - klo:22:07
Rapsi kukkii nätisti, sivuversoja hyvin. Paljon on sivuverso nuppuja, efilorin vielä ajan lähi aikoina.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 07.07.18 - klo:14:29
Seuranut tässä yks sänkikesantoa joka oli viime vuonna rypsiä. Tänä vuonna oli sopivasti taimia, kuivuus kuritti, selvis siihen asti nätisti kunnes rapsikuoriaisest söi silleen ette ivaan kukkinut. Nyt kukkii iloisesti ja täyskeiltainen. Onko rapsikuoriaisilla joku luontaisia vihollisia? Vai onko ne vaan yksi sukupolvi/kesä? Järjen kanss ajateltuna, ne sai rauhas syödä ja lisääntyä, ja nyt ei yhtään ja pelto kukkii?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pesä - 07.07.18 - klo:14:57
"Kemiallinen torjuntatarve arvioidaan alkukesällä sääolojen perusteella, sillä ruiskutus on tehtävä ennen tautioireiden ilmaantumista. Torjuntakynnys ylittyy kun ennen kukintaa on satanut yli 30 mm, ja pahkahometta on tavattu lohkolla edellisenä vuonna. "

Meinaatteko tehdä pahkahometorjunnan ihan normaalisti? Kyllähän juhannussateet tolle aikajaksolle sattuivat.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Luojan luoma - 07.07.18 - klo:16:08
"Kemiallinen torjuntatarve arvioidaan alkukesällä sääolojen perusteella, sillä ruiskutus on tehtävä ennen tautioireiden ilmaantumista. Torjuntakynnys ylittyy kun ennen kukintaa on satanut yli 30 mm, ja pahkahometta on tavattu lohkolla edellisenä vuonna. "

Meinaatteko tehdä pahkahometorjunnan ihan normaalisti? Kyllähän juhannussateet tolle aikajaksolle sattuivat.

Naurattaa nuo torjunta-aine kauppiaden torjuntakynnykset.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pesä - 07.07.18 - klo:16:17
Mikäs se sinun torjuntakynnys on ja millaisia satoja ja laatua saavutettu?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Luojan luoma - 07.07.18 - klo:16:51
Mikäs se sinun torjuntakynnys on ja millaisia satoja ja laatua saavutettu?

Vaikka millimäärät on ylittyneet tuplaten tai kolminkertaisesti, ei sienitaudeille ole ollut kuitenkaan edellytyksiä .Ne juhannuksen sateet kuivivat päivässä, ilmankosteus on olematonta, ei yökastetta koko kesänä. Jatkossakin luvassa kuivaa keliä.

Mulla torjuntakynnys voi ylittyä jo 5-millistäkin ,jos kosteusolosuhteet on sellaiset että voisi olettaa sienien kasvavan.

Ja näillä rapsin hinnoilla sadon lisä pitää olla melkoinen, kun laskee tallaustappiot mukaan.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 07.07.18 - klo:18:36
Ajoin jo 20ha efiloria ja melko varmaan ajan CL myös jollain aineella kun se on täydessä kukassa. Rapsit on tosi hyviä, yks lohko vähän heikompi. Mulla on 43ha tänä vuonna. Odotan 2500kg satoa. Tosi hyviä kukkimiskelejä näyttää nyt eteenpäin.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: maamees - 07.07.18 - klo:19:02
Minkä verran lannoitusta rapsille? Kylvövaiheessa annoin jotain 92-94 kg N/ha. Alkuunlähtö oli hidasta ja eriaikaisia taimia oli aikalailla. En viitsinyt antaa lisää voimaa, kun tuntui epävarmalta Smillan kasvu tai onnistuminen. On parantunut koko ajan. Nyt saanut sateita ja on paikoin hyväkin. On tullut vähän lomailtuakin ja nyt havahduin, että se tosiaan kukkii jonkin verran, enkä ole vieläkään lannoittanut lisää... Aika kovaa savea osa, on myös multavampaa aluetta. Vieläkö ajaisin vajaa 100 kg/ha NS 27-4 kamaa?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 07.07.18 - klo:19:42
Minkä verran lannoitusta rapsille? Kylvövaiheessa annoin jotain 92-94 kg N/ha. Alkuunlähtö oli hidasta ja eriaikaisia taimia oli aikalailla. En viitsinyt antaa lisää voimaa, kun tuntui epävarmalta Smillan kasvu tai onnistuminen. On parantunut koko ajan. Nyt saanut sateita ja on paikoin hyväkin. On tullut vähän lomailtuakin ja nyt havahduin, että se tosiaan kukkii jonkin verran, enkä ole vieläkään lannoittanut lisää... Aika kovaa savea osa, on myös multavampaa aluetta. Vieläkö ajaisin vajaa 100 kg/ha NS 27-4 kamaa?

Enpä tiedä, jos ei sateita tule, niiin voi osa typpilannoituksesta jäädä hukkaan ? Näyttäisi siltä, että kukintaan mennessä 95% typpitarpeesta on käytetty. Kukinnan kestäessä ja siemenien kypsyessä fosforin ja rikin otto jatkuu.

Rikkiruiskutus lienee tehokkain, mutta kukinnan aikana ei kuulemma saisi enää laittaa ? Onko vioitusvaara. Kuppimaiset punertavat lehdet ja pienet kukat näyttävät rikin tarvetta.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: V.viljelijä - 07.07.18 - klo:20:47
Maharottomasti mötiääsiä rypsis tänä vuonna. Kuoriaaset taas hävinny jonnekin?
(http://kuvanjako.fi/h68jp.jpg)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 08.07.18 - klo:12:50
Pitää laitta kuvia, laita nyt muutkin.

(https://img.aijaa.com/t/00325/14590753.t.jpg) (https://aijaa.com/1QOhnM)

Tuli vähän sumea kuva, mutta kevätkyntö ja etuala savee kuten myös noitten puiten takaa, idännyt vasta juhannussateiden jälkeen, kuitenkin selkeä raja ei mikään sekasoppa.


(https://img.aijaa.com/m/00977/14590758.jpg) (https://aijaa.com/kfGIBH)

Toinen pelto joka on syyskultivoutu ja kylvetty yhden päivän aikaisemmin kun edeline kuva. Vähän epetasaisesti tuli ylös, mutta miltei rapsin kokoa ne taimet jotka aukkojen lähellä. Meni 5kgha joka kuivuudesta huolimatta tuli jopa liian tihee. Petita rypsi
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 08.07.18 - klo:12:59
Minkä verran lannoitusta rapsille? Kylvövaiheessa annoin jotain 92-94 kg N/ha. Alkuunlähtö oli hidasta ja eriaikaisia taimia oli aikalailla. En viitsinyt antaa lisää voimaa, kun tuntui epävarmalta Smillan kasvu tai onnistuminen. On parantunut koko ajan. Nyt saanut sateita ja on paikoin hyväkin. On tullut vähän lomailtuakin ja nyt havahduin, että se tosiaan kukkii jonkin verran, enkä ole vieläkään lannoittanut lisää... Aika kovaa savea osa, on myös multavampaa aluetta. Vieläkö ajaisin vajaa 100 kg/ha NS 27-4 kamaa?

Ei kannata vain tujotaa sitä typee, se öljykasvi kun tarvii monipuolisesti muutakin. Ekö siinä viljeliän oppaasa on kirjoitettu mm. rikkiä sen 30-50kgha ja reilusti fosforia, tasoituksia ja sitten niin paljon kun ymppi anta myöden, boori ja zinkki. Viime vuonna kylvin 16-7-13? kylvön yhteydessä ja rikkiä 21-24? sileen että tuli n.100kgha typee. Y6 ja reilusti rikkipitoista ja parit kolme moniravinneruiskutusta vois olla ideaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 10.07.18 - klo:17:06
Laitoin sitten alkavaan kukintaan pintalevittimellä hiukan boorisalpietaria. Kun oli sivuhaaroja vasta kasvamassa. Kummasti rupeaa heti vettä tihkuttamaan kun puhallinlevittimellä touhuaa. Vaikka olisi sadepilvellä ollut mahdollisuus pari kuukautta tänne vaellella.

Kyllä rapsi vaan on oudoille ilmoille vastustuskykyinen kasvi. Näyttäisi kasvavan 2016 tavalla, eikä koita juurikaan näkynyt. Ja tämä on nyt sitten kylvetty 3,5 kg/ha, 70 kpl/m2

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/1007/DK_7130_10072018A.jpg)
DK 7130 Clearfield, 10.7.2018

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 10.07.18 - klo:18:21
Oliko se ss joka mainitsi että agil ott huonosti tänä vuonna? Mä huomasin kans että agil ei tehonnut kovin hyvin tänä vuonna. Viime vuoden kaura työntää läpi ja juolaakin vihtyy. Se ruiskutin kyllä aika hyvässä olosuhteis, kosteeta ja ei ollut kuumaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 10.07.18 - klo:18:45
Oliko se ss joka mainitsi että agil ott huonosti tänä vuonna? Mä huomasin kans että agil ei tehonnut kovin hyvin tänä vuonna. Viime vuoden kaura työntää läpi ja juolaakin vihtyy. Se ruiskutin kyllä aika hyvässä olosuhteis, kosteeta ja ei ollut kuumaa.

Juu ei toiminut Agil oikein hienosti. Cleravo toimi paremmin, ehkä sen Dashin ansiosta. Mutta varsinkin heinä on punertunut kuitenkin lehdistään ja Proximo on pitkää, ehkä se sieltä työntyy ruohon joukosta kukkimaan. Proximossa suurempi kiusa on erilaiset leveälehtiset rikkakasvit, Matrigon ei tehonnut muuhun kuin valvattiin ja ohdakkeeseen.

Rapsin alle ei sovi yrittää viherlannoitusta ilman glyfosaattia, on se jo opittu. Viimeksi Clearfieldillä juuri ja juuri piti rikat alhaalla, nyt ei oikein ole mitään välineitä rikkojen hallintaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SikaJussi - 12.07.18 - klo:17:24
Kannattaako pahkahomeruiskuskutus?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pasi - 12.07.18 - klo:18:37
Kannattaako pahkahomeruiskuskutus?

Silloin ainakin kannattaa jos kasvusto on rehevä, rapsikuoriaisista ei ole ollut suurta haittaa, lähes kaikki kukat ovat jo auenneet ja enintään vasta yksittäisiä terälehtiä on putoillut ja maa on ollut kosteaa tai märkää lähes jatkuvasti viimeiset pari kolme viikkoa. Jos on ollut kuivaa niin eipä niitä pahkahomeen itiöitäkään paljoa ole joten hyötykin on pienempi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 12.07.18 - klo:18:51
Etelärannikolla ei oikein näytä vettä pudottavan ennusteissa. 30 asteen lämpöjä kyllä voi pitää päivisin. En lähde rapsia tallaamaan kun  tiheyskin on syysrapsin luokkaa. Mustiolla oli jo tuleentunut ruispelto, ohralla alkaa vihneet kellastua. Taudintorjunnat ovat sisämaan kasteisten öiden juttu.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 17.07.18 - klo:23:03
Harvasti kylvetty DK 7130 jatkaa loppua sivuhaarojen kukkimistaan. Nyt kestänyt 10 päivää. Proximo alkoi kukkia päivää myöhemmin ja lopetti 14. päivä. Proximo ei pidä kuivasta eikä kovasta savesta, siinä ehkä syy eroon.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/1607/DK_7130_16072018A.jpg)
Kuva: DK 7130 6.7.2018 - 16.7.2018 (pikkukuva 6.7.18)

Litujakin on syntynyt, olisipa hiukan vettä maassa, niin voisi siemeniäkin tulla niihin.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/1607/DK_7130_16072018B.jpg)
Kuva: DK 7130 lituja

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: marjaleena112 - 18.07.18 - klo:00:06
Hienostihan nuo ovat kasvaneet :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Lemmy - 18.07.18 - klo:00:22
Trapper hybridirapsi lopetti kukinnan, ehkä 10 päivää kesti. Kuva 9.7:
(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/trapper09072018a.jpg)

Hikevämpää osaa 5.7:
(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/trapper05072018b.jpg)

Kovempaa savea, satasarjan Tume pudottaa laskussa tai nostossa rypäksen siemeniä, sitten on vähän aukkoa. Ehkä vantaat menee syvään ennen kuin pääsee vauhtiin tai traktori vain keulii, pitäisi olla joku datakartoitus:
(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/Trapper05072018a.jpg)

Mehiläisiä oli paljon, toivottavasti eivät hyydy siihen nuuskaan, jolla on peitattu. Leppäkerttujakin tosi paljon.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Lemmy - 18.07.18 - klo:00:26
Miten noita kuvia saisi skaalattua, tää on niin vaikeata taas?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Cultor - 18.07.18 - klo:09:09
Miten noita kuvia saisi skaalattua, tää on niin vaikeata taas?

(http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/trapper05072018b.jpg)

Näin:
Koodia: [Valitse]
[img width=600]http://www.haapasalontila.fi/Kasvusto/trapper05072018b.jpg[/img]
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 22.07.18 - klo:22:05
Lopultakin DeKalb 7130 Clearfield  rapsi lopetti kukinnan. Kesti 6.7 - 21.7.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2207/DK_7130_22072018A.jpg)
Kuva: DK7130 CL Aika tasainen kasvusto, 70 kpl kylvötiheydellä !
Varsi on 95 cm pitkä, ja tukeva, etten usko lakoa esiintyvän.


(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2207/DK_7130_22072018B.jpg)
Kuva: DK7130:n liduissa on kokoa kuin vuonna 2016. Ennustaisi noin
2.5 tonnin satotasoa, jos tulisi parikymmentä milliä vettä vielä ?
Hietasavi, pH 6.0. Cleravo + Matrigon

Proximo kevätrapsi on hintelämpää, kylvetty syyskynnökseen, ja niin kosteaan, että saran alapää jäi myöhäisemmäksi. Täystiheä oras, mutta kirpat rei'ittivät repaleiseksi, rikat pääsivät kiusaamaan. Cruiser peitattu ei ollut niin tehokas kuin Elado.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2207/Proximo_22072018A.jpg)
Kuva: Proximo kevätrapsi. Kylvötiheys noin 150 kpl. Matrigon + Targa Super.

Proximo on vain noin 60 cm korkeaa, lidut ovat ohuet ja kiemuraiset, ja varressa on tyhjiä paikkoja. Rapsikuoriainen ?

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2207/Proximo_22072018B.jpg)
Kuva: Proximon kasvu on ollut paljon vaivalloisempaa, vaikka
ei ole kuorettumaa ja viherlannoitus alla. Hiesusavi, Ph 6.5

Sitten tuo rypsin toimivuus. Ei toimi. Aurea CL Kylvetty 15.6.2018, taka-alalla näkyy Proximo-rapsin reuna, ei ole pitkää sekään.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/2207/Aurea_CL_22072018A.jpg)
Kuva: Kosteaan "kuoppaan" kylvetty Aurea kevätrypsi. Orastui ihan OK,
mutta helle jätti kasvit minikokoisiksi. Ei ole rikkoja, eikä koppiaisia,
siinä kyllä tuo ns. myöhästetty kylvö toimii. Mutta eipä kasva rypsikään.

Möhöjuurta on ollut havaittavissa hietarinteessä, johon tuli viljan
joukkoon jäännösrapseja, joita Primus XL ei saanut kaikkia tapetuksi.
Lähes joka toisessa juuressa oli möhöjuurimöykkyjä. Pitänee
pestä äkeenpiikit kloriitilla ennen syysrapsin kylvöä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 24.07.18 - klo:23:50
Ötököitä...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 04.08.18 - klo:21:48
Ötököitä...

Rapsissa ei ole matoja. On jo ehkä liian karvasta syötäväksi. Rapsikuoriaisia on myöhästyneissä kukissa. Syökööt. Samoin juovakirpat ovat alalehjdillä Proximossa.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0308/DK_7130_03082018B.jpg)
Kuva: Rapsikuoriaiset syövät kyllä kukkien siitepölyn ohella lidun aiheet tyhjiksi. 3.8.2018

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0308/DK_7130_03082018C.jpg)
Kuva: juovakirpat ovat mukavasti elossa keväältä asti. Eivät kyllä enää tapetuksi saa kasvia. 27.7.2018

Yleiskuva kasvustosta on harva, litujen koko on tyydyttävä. Onneksi Cleravo pitää rikat melko matalana. Paremmin tuo on kasvanut kuin joku "laatukevätvehnän kuvatus" olisi jaksanut.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0308/DK_7130_03082018A.jpg)
Kuva: DK7130 CL rapsi kypsymässä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 04.08.18 - klo:22:12
Sä valitit kevät rypsiä. Mun petita on oikein hyvän näköinen ja se osio mikä iti vasta juhannuksena on kirinnyt melkein samaan asti mikä keväällä itänneisiin. Uppaan kuvaa huomenna
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 04.08.18 - klo:22:23
Sä valitit kevät rypsiä. Mun petita on oikein hyvän näköinen ja se osio mikä iti vasta juhannuksena on kirinnyt melkein samaan asti mikä keväällä itänneisiin. Uppaan kuvaa huomenna

Teillä lienee tullut 30 mm enempi vettä juhannuksen jälkeen. Rypsi ei toimi, kaksi vuotta nyt jo, ja koska kevätrapsi pelaa hyvin, ja pääsee syyskuussa aikaisin puimaan, niin kuin viimekin vuonna, en pidä rapsia tässä kuivassa kasvupaikassa  riskialttiina rypsiin verrattuna.

Mutta niin se rapsipeltoalakin alkaa loppua kesken jo. Syysrapsin alan jo peruuttaa ajatuksissa, vaikka syksy olisikin lämmin. Niin kuivaa on, ettei varmasti mikään idä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 05.08.18 - klo:09:20
Pitää laitta kuvia, laita nyt muutkin.

(https://img.aijaa.com/t/00325/14590753.t.jpg) (https://aijaa.com/1QOhnM)

Tuli vähän sumea kuva, mutta kevätkyntö ja etuala savee kuten myös noitten puiten takaa, idännyt vasta juhannussateiden jälkeen, kuitenkin selkeä raja ei mikään sekasoppa.


(https://img.aijaa.com/m/00977/14590758.jpg) (https://aijaa.com/kfGIBH)

Toinen pelto joka on syyskultivoutu ja kylvetty yhden päivän aikaisemmin kun edeline kuva. Vähän epetasaisesti tuli ylös, mutta miltei rapsin kokoa ne taimet jotka aukkojen lähellä. Meni 5kgha joka kuivuudesta huolimatta tuli jopa liian tihee. Petita rypsi

(https://img.aijaa.com/m/00628/14600472.jpg) (https://aijaa.com/EDYpsZ)

Tää on sama kohta kun toi ensimäinen. Ylä kuva napattu 8.7 ja tää kuva 4.8

(https://img.aijaa.com/m/00348/14600473.jpg) (https://aijaa.com/vtJwcU)
Tää kuva samasta urasta otettu kun näkyy edelisen alemmassa kuvassa, 21.7

(https://img.aijaa.com/m/00616/14600474.jpg) (https://aijaa.com/4TpLvc)

Vaikeeta saada edustavia kuvia , mutta tää on kevätkynnetty savi ja 5kgha petita. itännyt juhanuksena, eli n. 6viikko sitten. Näköjään se kuva mikä mulla on juuresta on kadonnut, mutta se oli  yli 15cm. Se on tiheämpi kun toi kuva näyttää, otettu siinä yläkuvassa, missä maa paljas 8.7.

Ukkoskuuroja, nyt esm, torstaina tuli n.30mm. 10km pohjoiseen tästä tuli 3mm. Nämä rypsilohkot ovat järven ja voimalinjojen toisella puolella, niin en tiedä sen takemin paljon tai koska on tullut. Mutta n. juhannus viikolla satoi vähän väliä pieniä kuuroja.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 05.08.18 - klo:09:54
Täällä on rypsi lähtenyt kovasti vaalenemaan, eikä yökkösistä ole edelleenkään havaintoja. Kuivuudesta on nyt se hyvä puoli, että myöhään itäneet paikat hyytyvät koko lailla tyystin, eikä sieltä ole tulossa vihreitä sekoittamaan pakkaa. Kokonaisuutena olen ihan tyytyväinen rypsiin. Suurin virhe oli se liian matalaan kylvö. Olisi saanut painaa viiteen senttiin kaikki. Satotaso voi jäädä vaatimattomaksi tästä kuivuudesta johtuen. Ehdottomasti rapsivuosi kaikin puolin, mutta minkäs teet noiden peurojen kanssa.

Niitä kirppoja pyörii sitten edelleen kasvustossa täälläkin. Täyttä roskaa väitteet, että myöhään kun kylvät, niin kirppoja ei sitten alkukesästä enää ole. Käytännössä niitä on olemassa koko kasvukauden ajan ja tulevat esille heti, kun mielenkiintoista ruokaa tulee esille.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 08.08.18 - klo:22:16
Rapsi alkaa kellastua sarkojen kuivemmissa yläpäissä. Pääsisiköhän elokuulla vielä rapsinkin puintiin ?

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: V.viljelijä - 08.08.18 - klo:23:38

Niitä kirppoja pyörii sitten edelleen kasvustossa täälläkin. Täyttä roskaa väitteet, että myöhään kun kylvät, niin kirppoja ei sitten alkukesästä enää ole. Käytännössä niitä on olemassa koko kasvukauden ajan ja tulevat esille heti, kun mielenkiintoista ruokaa tulee esille.

Onhan niitä kirppoja, mutta myöhäinen kylvö lämpimään maahan aikaansa nopean taimettumisen, jolloin kirpat ei ehdi syödä haitaksi asti. No joo, tänä vuonna ei ehkä myöhäinen kylvö ollu hyvä kuivuuden vuoksi.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Rockmaple - 27.08.18 - klo:20:11
Onkos kukaan puinut rapsia? Reilu vikko sitten kävin katsomassa (DK 7130), niin oli yleisväri ruskea mutta litujen alapuoli vielä vihreä. Nyt äsken kävin lenkillä rapsipellon ympäri ja suurin osa on ihan kypsää, aika paljon jo rankat sadekuurot karistaneet maahankin. On siellä tuoreehkoja keltaisia litujakin seassa, mutta ihan mustia on siemenet niissäkin. Puitavahan se on pois  tällä viikolla
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 27.08.18 - klo:21:13
Ruskeassa värivaiheessa vasta. Odottelen harmaantumista. Proximo on ehkä hiukan myöhäisemmässä. En huomannut vielä varisemista. Varisemisen huomaa litujen valkoisista  kuorista. Lintuja ei onneksi vielä ole paljon näkynyt.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Rockmaple - 28.08.18 - klo:20:03
Kärryn vein jo pellon laitaan, huomenna alkaa puinti. Huolestuttavan rapean oloista on rapsi tänään kun on kuivempi päivä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: seegeri - 28.08.18 - klo:20:19
Nyt jo rapsia.... onko liiskatut jyvät sisältä keltasia.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: seegeri - 28.08.18 - klo:20:20
Mulla rapsi vielä ruskeeta eikä vielä ollu varissu.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 28.08.18 - klo:20:44
Hyvä testi on ottaa niitä jyviä valkoisen paperin väliin ja hakata me murskaks, jos on vihertävää se on epäkypsää.

Täysin vihreitä lituja oiken säädeety puimuri heittää yli.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Rockmaple - 29.08.18 - klo:11:58
Vihertäviä sisuksia ei löydy juuri muualta kuin lakoisesta metsänreunasta. Sen sijaan kun varovasti yritin muutaman askeleen verran kahlata keskemmälle peltoa ottamaan näytettä, niin hurjasti varisee maahan. Pieniä siemenet ovat, ei huippuastoa tarvi odottaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: andypoge - 29.08.18 - klo:17:01
Noin 4.5. kylvetty Trapper alun ruskehtavaa, harmaata odotellessa. Varret täysin vihreitä. Ainakin viikon vielä odotuttaa. Alkaa jännittää tuleeko keinokastellulta alueelta yhtään parempaa satoa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Rockmaple - 29.08.18 - klo:20:18
Pari kuormaa puituna. Pääsato hyvinkin kypsää, kosteus 15% haminoissa. Karisee, puimattoman rajaan tulee sellainen auenneiden lidunpuolikkaiden vaalea vyöhyke, samoin näkyy sopivassa valossa puimurin terän kohdalla vaalenemisilmiö, kun lidut levähtävät auki. Kasvusto näytti ihan hyvältä, mutta taitaa sato jäädä pariin tonniin. Eipä viljoistakaan näillä kulmilla ole tullut kuin 3-3.5 tonnia, siihen verraten ei kummoisia ole syytä odottaakaan.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Rockmaple - 30.08.18 - klo:11:19
Toinenkin puitu rapsipelto bongattu, että ei mun ajoitus kai ihan pielessä ollut.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SikaJussi - 06.09.18 - klo:12:04
Joko rapsia puitu? Vähä epätasaisuutta on taas kerran, pää sato jo karisee ja vihreitä joukossa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: bdr-529 - 06.09.18 - klo:22:10
 Oliskohan Reglonesta keinoksi kun on niin sitkeää puitavaa jälkiversoneen laihon kanssa?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 06.09.18 - klo:22:22
DK 7130 CL  pääsato on kuivaa, lidut ovat reunastaan harmaanvivahtavia jo. Varisemista ei vielä näkynyt. Jonkin verran sivuversoissa on jälkikukinnan vihertäviä lituja. Tämä olikin odotettavissa, pienen kylvötiheyden ominaisuus tutkimustenkin mukaan. Proximo on melko tummanruskeaa ja osin lakoontunutkin, hietaisessa kohdassa, jossa on jonkinlainen rinnelähde.

Todennäköisesti ajetaan puhalluskärryyn harmaammat osat. Ukkoskuuro ja myrsky voi varistaa kypsät lidut.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 06.09.18 - klo:23:15
eilen ja tänään ajettu 29 ha cleopatraa ja proximoo. kosteudet 11-13% ja satoarvio 2300 kg/ha. 7130 on vielä pellossa eikä tule antamaan kyllä samaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 06.09.18 - klo:23:33
Semmonen reilu 4000kg/ha jotain rehuviljaa ni saa saman ku savikasta.

Joo joo valkuaispalkkio ja esikasvi arvo jne.

Tiedetään. 🤣
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SikaJussi - 07.09.18 - klo:15:55
Koitin vähä rapsia puida, pääsato kyllä ok mutta vihreät versot tekee tavarasta karsean näköistä, tankissa on pyimattomia lituja ja varren pätkiä, täytyy varmaan vaan odotella, eikai tässä kiirettä ole...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Rockmaple - 07.09.18 - klo:18:14
Seuloja pienemmälle ja takaisin pellolle.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: jesperi - 07.09.18 - klo:18:46
DK7130 tuli puitua viikon alussa. Keskisato pettymys, about 1800-1900kg per ha. Savisemmat kohdat oli kyllä huonostikin itäneitä ja vaikka oli itänytkin, niin ei kasvanut kunnolla, joten lopputuloksena oli osittain vihreää kasvustoa jota oli työläs puida. Pakko oli pois ottaa, kun osa liduista oli jo rapisemassa auki. Multavammat kohdat oli aika tasaistakin kasvustoa, tosin ei niistä hyvistäkään kohdista kyllä merkittävästi enempää tullut tankkiin tavaraa. Vähintään menee lajike vaihtoon ensi vuodeksi tai sitten pitää miettiä muita kasvivaihtoehtoja. Tällä satotasolla ei kyllä öljykasvien viljely kannata kustannuksiin ja työmäärään nähden.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kantola - 07.09.18 - klo:20:05
Tiedetään. 🤣
Sehän on niin sanottu rahakasvi... https://www.youtube.com/watch?v=3VvjZoE9bV0
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 07.09.18 - klo:20:50
DK7130 tuli puitua viikon alussa. Keskisato pettymys, about 1800-1900kg per ha. Savisemmat kohdat oli kyllä huonostikin itäneitä ja vaikka oli itänytkin, niin ei kasvanut kunnolla, joten lopputuloksena oli osittain vihreää kasvustoa jota oli työläs puida. Pakko oli pois ottaa, kun osa liduista oli jo rapisemassa auki. Multavammat kohdat oli aika tasaistakin kasvustoa, tosin ei niistä hyvistäkään kohdista kyllä merkittävästi enempää tullut tankkiin tavaraa. Vähintään menee lajike vaihtoon ensi vuodeksi tai sitten pitää miettiä muita kasvivaihtoehtoja. Tällä satotasolla ei kyllä öljykasvien viljely kannata kustannuksiin ja työmäärään nähden.

Ei  varmaan mutta oman kokemuksen mukaan yli tuon keskisatoon pääsemiseen vuodesta toiseen ei ole kyllä helppoa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 07.09.18 - klo:22:47
DK7130 tuli puitua viikon alussa. Keskisato pettymys, about 1800-1900kg per ha. Savisemmat kohdat oli kyllä huonostikin itäneitä ja vaikka oli itänytkin, niin ei kasvanut kunnolla, joten lopputuloksena oli osittain vihreää kasvustoa jota oli työläs puida. Pakko oli pois ottaa, kun osa liduista oli jo rapisemassa auki. Multavammat kohdat oli aika tasaistakin kasvustoa, tosin ei niistä hyvistäkään kohdista kyllä merkittävästi enempää tullut tankkiin tavaraa. Vähintään menee lajike vaihtoon ensi vuodeksi tai sitten pitää miettiä muita kasvivaihtoehtoja. Tällä satotasolla ei kyllä öljykasvien viljely kannata kustannuksiin ja työmäärään nähden.

Ei  varmaan mutta oman kokemuksen mukaan yli tuon keskisatoon pääsemiseen vuodesta toiseen ei ole kyllä helppoa.

Kai nyt rapsilla pääsee etelässä?? Rypsillä tekee kyllä tiukkaa, kun tulee joskus sysipskoja vuosiakin, kuten edellinen rypsivuosi, olikohan 2012 kun kasvukausi ei suosinut mitenkään. Tänä vuonna lämpöä ja pölyttäjiä oli mahtavasti, toista liikaakin, mutta vesi puuttui. Silti sato kelvollinen 1500kg/ha. Normivuonna tuo olisi pska sato, mutta tänä vuonna pitää olla tyytyväinen kun sai edes satoa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 07.09.18 - klo:23:09
Ehdottomasti noin 2x viljan hinta siirtää painotusta pois ruokaherneestä ja öljykasveista. 3x hinnalla olivat selvästi kannattavampia. Lannoitus ja kasvinsuojelu helposti syö valkuaiskasvipalkkion. Sänki on kuitenkin melko helppo jättää talven yli joten kp-tuki on helpompi hyödyntää. Samoin kuivauskustannus on hehtaari kohti pienempi. Esikasviarvon voit SKN lukea sitten syksyn KM:stä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: UoleviUU - 07.09.18 - klo:23:41
Ehdottomasti noin 2x viljan hinta siirtää painotusta pois ruokaherneestä ja öljykasveista. 3x hinnalla olivat selvästi kannattavampia. Lannoitus ja kasvinsuojelu helposti syö valkuaiskasvipalkkion. Sänki on kuitenkin melko helppo jättää talven yli joten kp-tuki on helpompi hyödyntää. Samoin kuivauskustannus on hehtaari kohti pienempi. Esikasviarvon voit SKN lukea sitten syksyn KM:stä.

Rapsin hinta kuitenkin ollut melko sama viime vuodet, vilja nykyhinnoissaan vasta noin kuukauden verran, rapsin hinta siis paljon ennustettavampi, tietenkin jos  vertaa TÄMÄN HETKEN hintoja, viljat voittaa, mutta  kun ei keväällä aina tiedä mitä viljasta syksyllä-talvella maksetaan, rapsista tietää paljon todennäköisemmin  jo keväällä mitä siitä syksyllä  maksetaan.  Ja kyllä rapsi myös tasaa riskejä, ja märkänäkin syksynä, niin kuin viime syksynä, se on helpompi saada pois.  Itelläkin viime syksynä jos ne viimeiset puitavat olisi olleet muuta kuin rapsia, niin sinne olisivat jääneet.  Ja ne oli pystyssä, kun taas rypsit oli täällä ihan laossa, onneksi itsellä ei sitä ollut viime syksynä. 
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 07.09.18 - klo:23:43
Ehdottomasti noin 2x viljan hinta siirtää painotusta pois ruokaherneestä ja öljykasveista. 3x hinnalla olivat selvästi kannattavampia. Lannoitus ja kasvinsuojelu helposti syö valkuaiskasvipalkkion. Sänki on kuitenkin melko helppo jättää talven yli joten kp-tuki on helpompi hyödyntää. Samoin kuivauskustannus on hehtaari kohti pienempi. Esikasviarvon voit SKN lukea sitten syksyn KM:stä.

🤣🤣💪
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 07.09.18 - klo:23:46
Ehdottomasti noin 2x viljan hinta siirtää painotusta pois ruokaherneestä ja öljykasveista. 3x hinnalla olivat selvästi kannattavampia. Lannoitus ja kasvinsuojelu helposti syö valkuaiskasvipalkkion. Sänki on kuitenkin melko helppo jättää talven yli joten kp-tuki on helpompi hyödyntää. Samoin kuivauskustannus on hehtaari kohti pienempi. Esikasviarvon voit SKN lukea sitten syksyn KM:stä.

Rapsin hinta kuitenkin ollut melko sama viime vuodet, vilja nykyhinnoissaan vasta noin kuukauden verran, rapsin hinta siis paljon ennustettavampi, tietenkin jos  vertaa TÄMÄN HETKEN hintoja, viljat voittaa, mutta  kun ei keväällä aina tiedä mitä viljasta syksyllä-talvella maksetaan, rapsista tietää paljon todennäköisemmin  jo keväällä mitä siitä syksyllä  maksetaan.  Ja kyllä rapsi myös tasaa riskejä, ja märkänäkin syksynä, niin kuin viime syksynä, se on helpompi saada pois.  Itelläkin viime syksynä jos ne viimeiset puitavat olisi olleet muuta kuin rapsia, niin sinne olisivat jääneet.  Ja ne oli pystyssä, kun taas rypsit oli täällä ihan laossa, onneksi itsellä ei sitä ollut viime syksynä.

Se nyt on ihan se ja sama mitä milläkin nimmarillas länkytät. Jusuf Halal-Ahon inhokki sun nicistäs kuitenkin taas tulee, YlikylänMustaJotenSaletisti..... Jne.

Pälli.

🤣
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SikaJussi - 08.09.18 - klo:10:11
Seuloja pienemmälle ja takaisin pellolle.
Seulat lähes kiinni ja tuulta lisää ja parani kummasti, jauhavalla mittarilla kosteus 17.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 08.09.18 - klo:13:15
Joo Claasilla olen laittanut seulat nin kiinni kuin jähmeänä menevät, suunta normaali ja tuuli 8,5 Peltoon menee jonkin verran, mutta ne kuoret ja oksanpätkät kyllä menevät mukavasti pois.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 08.09.18 - klo:23:27
Semmonen reilu 4000kg/ha jotain rehuviljaa ni saa saman ku savikasta.

Joo joo valkuaispalkkio ja esikasvi arvo jne.

Tiedetään. 🤣

No ei nyt sentään. Puinti on melkeinpä nopeampaa kuin 4-5 tonnin viljalla. Pahna murskautuu jauhoksi. Rikkakasveja ei näy. Ja on säiliössäkin vähän.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0809/DK_7130_08092018A.jpg)
Kuva: DK 7130 rapsi, puintikosteus 8%. Hl-paino 64,5 kg

Harva sänki on kuin syysrapsilla. Jos muista viljoista tuli 40 % alueen maksimisadosta, niin rapsia tuli 80% . Aikainen puintiaika ja alhainen puintikosteus, mielestäni rapsi on ainoa joka kesti äärimmäisen kuivuuden.

(http://www.viistonninen.com/muut/2018/0809/DK_7130_08092018B.jpg)
Kuva: harvaksi ( noin 100 kpl/m2 ) kylvetty hybridi teki paljon sivuversoja, varsi oli heleänvihreä ja katkaisukohdasta purskahtava maito sotki terää ja pöydän pohjaa.

Kolmas vuosi peräjälkeen, tuntuu menevän nin kuin suunnitteli. Kuitenkin, sen verran jäi kalvamaan taas, että kesälannoitukseksi varatut NS rakeet jäivät levittämättä, olisinpa laittanut.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Trivia - 10.09.18 - klo:21:17
Onko tää oikee ketju? Syysrapsi alkaa olla jo helvetin pitkää, täytyykö mullata. Heinäkuun lopussa siemennetty lohko. Miltä muilla näyttää?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 10.09.18 - klo:23:28
En tunne rapsin multaamista, eikö voisi ruiskuttaa runsaammalla annoksella Juventusta, tekee lehdistä ja kasvupisteestä maata pitkin lamoavan, jolloin talvehtii paremmin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Trivia - 11.09.18 - klo:15:38
No joo, multaaminen oli lähinnä sketsi, mutta pitkäksi kasvaa, kun lämpösumman kertymiselle ei näy loppua. Edelleen kertyy kaiketi 10 astetta päivässä.

Sai 0,8 litraa juventusta 5-lehtiasteella + 0,3 litraa CCC. Jälkimmäinen kenttäkokeena, kun näkyy olevan viljelyohjelmissa joissakin maissa. Taisi aiemmin olla rypsillekin ihan normikäytäntö.

Pitää kohta mittailla juurenniskoja. Luultavasti kasisäännön tavoiteraja ylittyy.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 11.09.18 - klo:17:07
No joo, multaaminen oli lähinnä sketsi, mutta pitkäksi kasvaa, kun lämpösumman kertymiselle ei näy loppua. Edelleen kertyy kaiketi 10 astetta päivässä.

Sai 0,8 litraa juventusta 5-lehtiasteella + 0,3 litraa CCC. Jälkimmäinen kenttäkokeena, kun näkyy olevan viljelyohjelmissa joissakin maissa. Taisi aiemmin olla rypsillekin ihan normikäytäntö.

Pitää kohta mittailla juurenniskoja. Luultavasti kasisäännön tavoiteraja ylittyy.

Onko siellä aikaisemmin ollut syysrapsia ? Kahdeksan-kymmenenlehtiasteella
kasvu jotenkin vaan pysähtyy, ja osa alalehdistä alkaa muuttua tummanpunaiseksi,
kuin villiviinillä.

Niitä lehtiä ei rapsi keväällä tarvitse, sieltä juuresta lähtee semmoinen ruusuke,
jossa vartta alkaa venyä ja lehden muotokin on erilainen kuin syksyllä

Päivän lyheneminen taitaa lopettaa kehittymisen, onhan nyt jo vaahteratkin ruskassa paikoin.

Liian aikainen kylvö heinäkuussa talvehti itsellä heikommin kuin 10.8 kylvetty. Osin
etanoiden takia, toiseksi peurat tykkäsivät enemmän niistä paksuista juurenniskoista,.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Jippo - 16.09.18 - klo:19:24
Rypsi/rapsi 350-360 €/tonni, viljat ~ n.200 €/tonni. Ei hirveästi nyt houkuttele öljykasvien viljely. Tietysti vuoden kuluttua voi
hintasuhteet olla ihan jotain muuta, vaikkapa taas öljykasvien eduksi, mutta silti tuli keväällä liikaa kylvettyä rapsia, mutta odotus oli, että viljojen hinnat ei nouse. Mutta jos öljykasveja kylvää,niin vähemmän kuin ennen.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: andypoge - 26.09.18 - klo:09:56
1250 kg/ha jäi Trapper vaikka kesäkuussa kastelua olikin. Viimenen niitti oli raekuuro puintia edeltävällä viikolla. Mites muilla?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: IsoPata - 26.09.18 - klo:11:14
1250 kg/ha jäi Trapper vaikka kesäkuussa kastelua olikin. Viimenen niitti oli raekuuro puintia edeltävällä viikolla. Mites muilla?

Aurea CL ~2000 kg/ha, puitu syyskuun alussa, kosteus oli 9-11% välillä. Muut analyysitulokset vielä tulematta. Tuntuu, että rypsille ne juhannuksena tulleet ekat sateet oli ihan riittävästi. Ei sen jälkeen näyttänyt ollenkaan kärsivältä toisin kuin viljat.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 26.09.18 - klo:11:42
Aurea CL 1500kg/ha parhailla mailla, kärähti pystyyn ja itäminen oli vähän niin ja näin osalla alaa. Tuo oli kuitenkin hyvä sato tällä aukealla, hiukan paremmin sai eräs ensikertalainen ja pari muuta rypsiä viljelevää jäi isomilla aloilla reilun tonnin satoon. Ainoa puute näissä kaikissa vesi, kuiva on kuivaa, eikä sille mitään voi kuin kastelemalla tai maalajin vaihtamalla. Puitu jo Elokuulla, viimeisinä puitavina kasveina. Just tänään kuulin tilityksestäkin, miinusta tuli reilusti öljypitoisuudesta sekä PRA vai mikä arvo nyt onkaan, plussaa kosteudesta. Hinta jää rahtien jälkeen reiluun 330 euroon tonnilta, parempi tuki päälle 130€/ha ei paljoa auta näillä viljan hinnoilla. 330€/tn* 1.5tn +130€ =625€/ha, tuo jaettuna ohran hinnalla karkeasti 200€/tn, 3,1tn/ha samaan tuloon. Olisi tullut tänä vuonna enemmän noilta pelloilta, mutta esikasviarvo olisi jäänyt pois.

 JOS olisi ollut normivuosi ja viljaa tullut kuten normaalisti, ero olisi revennyt. Tänä vuonna kuivuus vei viljastakin kilot, varsinkin näillä parhailla ja kuivuudesta suhteellisesti eniten kärsineillä mailla, joten ero ei revennnyt mahdottomaksi vaikka äkkiseltään siltä tuntuu. Kun lähes nollaa sai osa isännistä viljastakin, niin ei noiltakaan mailta mitään pietarin kalansaalita olisi ollut odotettavissa. Realistinen arvio 4.5-5tn/ha kuten viereisiltä pelloilta. Kalliimmat kasvinsuojelu ja siemenkulut vielä päälle, niin nettotulos lähellä viljaa. Mutta alle, ja pitäisi olla ehdottomasti kannattavampaa kuin vilja, että viitsii enää viljellä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 26.09.18 - klo:13:34
Eivät ohratkaan tänä vuonna välttämättä täyttä hintaa saa, lajittelut haastavia ja hl-painot alhaisia, ja kaurassakin joillakin paikoin on 52 kg hehtopaino tiukassa saavuttaa.

Siinä suhteessa olen kyllä positiivisesti yllättynyt, että rapsi oli niinkin hyvin selvinnyt, samanlaiselta kuivalta savelta 3 tonnia ei ollut ohralla tahi vehnällä mikään itsestään selvyys. Hehtaarikatetta jos ajattelee, niin onhan rahdin nettomaksu hehtaarilta öljykasviltakin vain puolet viljaan verrattuna, kuivaus käytännössä nolla, ohria piti vihreiden takia pyörittää.

Sillä valkuaiskasvipalkkiolla kyllä ostelee muutaman Avauntin. Juventusta ei juurikaan olisi tarvinnut, puolikasta annostakaan. Pituus rapsilla muutenkin oli 50 cm luokkaa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Jippo - 26.09.18 - klo:15:18
Cleopatra- rapsi, suorakylvetty, aika tarkasti 1600 kg/ha. Puintikosteus 20%, viime viikolla sateiden välissä puitu, muut laatutekijät ei vielä tiedossa. Lannoitus pellon y2, typpeä 110-115 kg/ha, kylvömäärä 8,5 kg/ha, Galeraruiskutus+ 2 kertaa kuoriaiset, ei hiveniä, ei tautiaineita eikä lisälannoitusta.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 02.10.18 - klo:22:33
rapsin keskisato 2,25 tn/ha. pinta-alaa oli 43 ha. laadut on hyviä tietysti tänä vuonna.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ijasja2 - 03.10.18 - klo:09:43
rapsin keskisato 2,25 tn/ha. pinta-alaa oli 43 ha. laadut on hyviä tietysti tänä vuonna.

Laadut hyviä??? Öljypitoisuudesta tuli reipas miinus, PRA- lievä miinus. Ihme ettei oo mitään lajittelua tms. noissa, Aurea oli kuivuudessa kituneena niin pientä pipanaa, ettei uskoisikaan. Syysrapsia kuivasin ja puin ennen tuota rypsiä, ja olihan valtava ero pallukoiden koossa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 04.10.18 - klo:09:44
rapsin keskisato 2,25 tn/ha. pinta-alaa oli 43 ha. laadut on hyviä tietysti tänä vuonna.

Nostan hattua!
Itsellä rypsistä sato noin 700 kg/ha. Mitä muilta viljelijöiltä olen kuullut niin alle 1000 kg rypsiä per hehtari on täälläpäin ihan normisato.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 04.10.18 - klo:11:42
Aurea rypsi 0 kg
Proximo rapsi 800 kg
DK7130 1800 kg

Aika tylysti näkyy ero kuivan vuoden kovalla savella kasvukyvyssä.
Multamailla ero voi olla toisinpäin.

Viimekin vuonna ero oli samansuuntainen, oli kuiva heinäkuu.
Ainoastaan 2016 Proximo menestyi yhtä hyvin kuin DK7130

Nyt kiusaksi jäi  40 kg käyttämätöntä Cruiser-peitattua Proximon siementä.
Ei enää saane käyttää ensi keväänä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Joozeppi - 04.10.18 - klo:22:02
rapsin keskisato 2,25 tn/ha. pinta-alaa oli 43 ha. laadut on hyviä tietysti tänä vuonna.

Laadut hyviä??? Öljypitoisuudesta tuli reipas miinus, PRA- lievä miinus. Ihme ettei oo mitään lajittelua tms. noissa, Aurea oli kuivuudessa kituneena niin pientä pipanaa, ettei uskoisikaan. Syysrapsia kuivasin ja puin ennen tuota rypsiä, ja olihan valtava ero pallukoiden koossa.

eka rekka oli pelkkää proximoo siinä oli muutama euro plussaa. toisessa oli isompi osa 7130 clearfieldiä se anto pikkasen öljystä ja 10 € PRA:sta plussia. meilläpäin saivat kahta tonnia rypsiäkin parhaat ja rapseista moni enempi kuin minä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 05.10.18 - klo:14:15
Aurea rypsi 0 kg
Proximo rapsi 800 kg
DK7130 1800 kg

Aika tylysti näkyy ero kuivan vuoden kovalla savella kasvukyvyssä.
Multamailla ero voi olla toisinpäin.

Viimekin vuonna ero oli samansuuntainen, oli kuiva heinäkuu.
Ainoastaan 2016 Proximo menestyi yhtä hyvin kuin DK7130

Nyt kiusaksi jäi  40 kg käyttämätöntä Cruiser-peitattua Proximon siementä.
Ei enää saane käyttää ensi keväänä.

-SS-

Jos saadaan taas poikkeuslupa? Vai onko se mahdollisuus taputeltu?

Edelleen kaipaisin apuja pahkohomeruiskutuksen havaintoon? Mitä siihen pitäisi laittaa?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: seegeri - 05.10.18 - klo:14:28
Taitaa olla vähän myöhäistä tänä vuonna.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Jippo - 05.10.18 - klo:15:45
Aurea rypsi 0 kg
Proximo rapsi 800 kg
DK7130 1800 kg

Aika tylysti näkyy ero kuivan vuoden kovalla savella kasvukyvyssä.
Multamailla ero voi olla toisinpäin.

Viimekin vuonna ero oli samansuuntainen, oli kuiva heinäkuu.
Ainoastaan 2016 Proximo menestyi yhtä hyvin kuin DK7130

Nyt kiusaksi jäi  40 kg käyttämätöntä Cruiser-peitattua Proximon siementä.
Ei enää saane käyttää ensi keväänä.

-SS-

Jos saadaan taas poikkeuslupa? Vai onko se mahdollisuus taputeltu?

Edelleen kaipaisin apuja pahkohomeruiskutuksen havaintoon? Mitä siihen pitäisi laittaa?

Yllättävän vähän on ollut missään mediassa tästä juttua. Tuo poikkeuslupa peittaukseen on jo saatu monena vuonna. Ruotsissa sitä poikkeuslupaa ei ole enää annettu, ja siellä kevätrapsin viljelyala on ollut viime vuosina n. 5000 ha.

Millähän perusteella sitä poikkeuslupaa ei nyt enää myönnettäisikään? Mikä on muuttunut?

Spekulointia: Jos valkuaiskasvipalkkiona jaettava kokonaismääräraha pysyy samana, mutta öljykasvien viljelyala pienenee roimasti, niin sehän tietää palkkion nousemista yli sataseen per hehtaari. Käviskö tosiaan näin?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 05.10.18 - klo:16:24
Aurea rypsi 0 kg
Proximo rapsi 800 kg
DK7130 1800 kg

Aika tylysti näkyy ero kuivan vuoden kovalla savella kasvukyvyssä.
Multamailla ero voi olla toisinpäin.

Viimekin vuonna ero oli samansuuntainen, oli kuiva heinäkuu.
Ainoastaan 2016 Proximo menestyi yhtä hyvin kuin DK7130

Nyt kiusaksi jäi  40 kg käyttämätöntä Cruiser-peitattua Proximon siementä.
Ei enää saane käyttää ensi keväänä.

-SS-

Jos saadaan taas poikkeuslupa? Vai onko se mahdollisuus taputeltu?

Edelleen kaipaisin apuja pahkohomeruiskutuksen havaintoon? Mitä siihen pitäisi laittaa?

Siiihen pahkahomeruiskutukseen ei voine laittaa muuta kuin jonkun eturivin kasvuohjelmasuosituksen tai webwisun mukana tulleen
pahkahome-ennusteen. Jollei sellaista ole, niin viimeisen 14 vuorokauden sademäärää ennen kukkimista, jos ylittää 30 mm tai jotain.

Varmuuden vuoksi ruiskuttaminen ei oikein tue sitä IP - viljelyn periaatetta. Vaikka Farmit.net vieläkin mainostaa sitä vakuutusnäkemystä:
Tee talvivakuutus ruissadolle ! (https://www.farmit.net/kasvinviljely-ruis/2018/10/02/tee-talvivakuutus-ruissadolle)

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Jippo - 05.10.18 - klo:20:00
Aurea rypsi 0 kg
Proximo rapsi 800 kg
DK7130 1800 kg

Aika tylysti näkyy ero kuivan vuoden kovalla savella kasvukyvyssä.
Multamailla ero voi olla toisinpäin.

Viimekin vuonna ero oli samansuuntainen, oli kuiva heinäkuu.
Ainoastaan 2016 Proximo menestyi yhtä hyvin kuin DK7130

Nyt kiusaksi jäi  40 kg käyttämätöntä Cruiser-peitattua Proximon siementä.
Ei enää saane käyttää ensi keväänä.

-SS-

Jos saadaan taas poikkeuslupa? Vai onko se mahdollisuus taputeltu?

Edelleen kaipaisin apuja pahkohomeruiskutuksen havaintoon? Mitä siihen pitäisi laittaa?

Siiihen pahkahomeruiskutukseen ei voine laittaa muuta kuin jonkun eturivin kasvuohjelmasuosituksen tai webwisun mukana tulleen
pahkahome-ennusteen. Jollei sellaista ole, niin viimeisen 14 vuorokauden sademäärää ennen kukkimista, jos ylittää 30 mm tai jotain.

Varmuuden vuoksi ruiskuttaminen ei oikein tue sitä IP - viljelyn periaatetta. Vaikka Farmit.net vieläkin mainostaa sitä vakuutusnäkemystä:
Tee talvivakuutus ruissadolle ! (https://www.farmit.net/kasvinviljely-ruis/2018/10/02/tee-talvivakuutus-ruissadolle)

-SS-

IP-viljelyn periaatteet pitää unohtaa, jos hyviä satoja tavoittelee. Itse aion toimia artikkelin kuvaamalla tavalla, ja sopivalla ilmalla lähiaikoina ruiskutan rukiille Proline+mangaaniseoksen.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 05.10.18 - klo:20:12
Aurea rypsi 0 kg
Proximo rapsi 800 kg
DK7130 1800 kg

Aika tylysti näkyy ero kuivan vuoden kovalla savella kasvukyvyssä.
Multamailla ero voi olla toisinpäin.

Viimekin vuonna ero oli samansuuntainen, oli kuiva heinäkuu.
Ainoastaan 2016 Proximo menestyi yhtä hyvin kuin DK7130

Nyt kiusaksi jäi  40 kg käyttämätöntä Cruiser-peitattua Proximon siementä.
Ei enää saane käyttää ensi keväänä.

-SS-

Jos saadaan taas poikkeuslupa? Vai onko se mahdollisuus taputeltu?

Edelleen kaipaisin apuja pahkohomeruiskutuksen havaintoon? Mitä siihen pitäisi laittaa?

Siiihen pahkahomeruiskutukseen ei voine laittaa muuta kuin jonkun eturivin kasvuohjelmasuosituksen tai webwisun mukana tulleen
pahkahome-ennusteen. Jollei sellaista ole, niin viimeisen 14 vuorokauden sademäärää ennen kukkimista, jos ylittää 30 mm tai jotain.

Varmuuden vuoksi ruiskuttaminen ei oikein tue sitä IP - viljelyn periaatetta. Vaikka Farmit.net vieläkin mainostaa sitä vakuutusnäkemystä:
Tee talvivakuutus ruissadolle ! (https://www.farmit.net/kasvinviljely-ruis/2018/10/02/tee-talvivakuutus-ruissadolle)

-SS-

IP-viljelyn periaatteet pitää unohtaa, jos hyviä satoja tavoittelee. Itse aion toimia artikkelin kuvaamalla tavalla, ja sopivalla ilmalla lähiaikoina ruiskutan rukiille Proline+mangaaniseoksen.


170e kyllä vaatii ruiskujumppaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: - 06.10.18 - klo:19:00
Aurea rypsi 0 kg
Proximo rapsi 800 kg
DK7130 1800 kg

Aika tylysti näkyy ero kuivan vuoden kovalla savella kasvukyvyssä.
Multamailla ero voi olla toisinpäin.

Viimekin vuonna ero oli samansuuntainen, oli kuiva heinäkuu.
Ainoastaan 2016 Proximo menestyi yhtä hyvin kuin DK7130

Nyt kiusaksi jäi  40 kg käyttämätöntä Cruiser-peitattua Proximon siementä.
Ei enää saane käyttää ensi keväänä.

-SS-

Tää on ihan kiva kuulla että muillakin proximot /c:stä. 7130 2300kg/ha ja proximot 1400kg/ha. Rikkatorjuntaa lukuunottamatta samat kasvinsuojelut ja lannoituksen.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Jippo - 06.10.18 - klo:22:29
Aurea rypsi 0 kg
Proximo rapsi 800 kg
DK7130 1800 kg

Aika tylysti näkyy ero kuivan vuoden kovalla savella kasvukyvyssä.
Multamailla ero voi olla toisinpäin.

Viimekin vuonna ero oli samansuuntainen, oli kuiva heinäkuu.
Ainoastaan 2016 Proximo menestyi yhtä hyvin kuin DK7130

Nyt kiusaksi jäi  40 kg käyttämätöntä Cruiser-peitattua Proximon siementä.
Ei enää saane käyttää ensi keväänä.

-SS-

Tää on ihan kiva kuulla että muillakin proximot /c:stä. 7130 2300kg/ha ja proximot 1400kg/ha. Rikkatorjuntaa lukuunottamatta samat kasvinsuojelut ja lannoituksen.

Rypsit ja rapsit on kieltämättä hyvin kompetatiivisia kasveja viljellä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: bouli - 08.10.18 - klo:13:34
Aurea rypsi 0 kg
Proximo rapsi 800 kg
DK7130 1800 kg

Aika tylysti näkyy ero kuivan vuoden kovalla savella kasvukyvyssä.
Multamailla ero voi olla toisinpäin.

Viimekin vuonna ero oli samansuuntainen, oli kuiva heinäkuu.
Ainoastaan 2016 Proximo menestyi yhtä hyvin kuin DK7130

Nyt kiusaksi jäi  40 kg käyttämätöntä Cruiser-peitattua Proximon siementä.
Ei enää saane käyttää ensi keväänä.

-SS-

Jos saadaan taas poikkeuslupa? Vai onko se mahdollisuus taputeltu?


Yllättävän vähän on ollut missään mediassa tästä juttua. Tuo poikkeuslupa peittaukseen on jo saatu monena vuonna.
Sieltä on uusi aine tulossa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 12.12.18 - klo:19:54
Tuli rypsitili. Hiukan askarrutti laatuasiat, kun tuli omasta mielestä puitua liian aikaisin. Siementen koko oli niin olematon, ettei väristä tahtonut saada mitään selvää. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että loppu hyvin kaikki hyvin. Satotaso siinä 1000kg/ha läpi.

Öljypitoisuus 39,7% -1,66e
Lehtivihreä 4mg/kg
PRA-arvo 40,2% -1,85e
Seulonta 0,19%
MTK-valiokuntamaksu -0,50e
Perushinta 369e/t.

Lehtivihreät ja seulonta uran parhaalla tasolla.

Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.12.18 - klo:12:34
Tuli rypsitili. Hiukan askarrutti laatuasiat, kun tuli omasta mielestä puitua liian aikaisin. Siementen koko oli niin olematon, ettei väristä tahtonut saada mitään selvää. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että loppu hyvin kaikki hyvin. Satotaso siinä 1000kg/ha läpi.

Öljypitoisuus 39,7% -1,66e
Lehtivihreä 4mg/kg
PRA-arvo 40,2% -1,85e
Seulonta 0,19%
MTK-valiokuntamaksu -0,50e
Perushinta 369e/t.

Lehtivihreät ja seulonta uran parhaalla tasolla.

Meinaatko jäädä rypsiin. Rapsissa oli plusmerkkinen rasvalisä, mutta nähtävästi sait kakskymppiä paremman perushinnan kuin minä hätähousu kun myin heti. Proximo todennäköisesti olisi menestynyt huonommin, mutta 500 kiloa otit takamatkaa kun et laittanut vaikkapa aikaista DK7130 rapsilajiketta. Yhtä kaikki, todella helppo oli öljykasvi puida ja kuivata tänäkin vuonna, en tainnut käydä kuin neljä kertaa ruiskulla, Clearfield oli tosi tehokas kyllä. Seuraaville vuosille muistiin kirjoitin, että vielä yksi äestyskerta lisää tai sitten vaakatasojyrsin poikkeuksetta. Ajattelin nopeasti mennä tuoreemmista paikoista, vain saviset paikat kiertelin moneen kertaan, mutta niin vain jäi kuivaakin sinne multavampaan jonnekin.  Orastumisen onnistuminen on harvaan kylväessä tärkeä.

Harvalla mennään ensi vuonnakin, jos jotakin rapsilajiketta saisi.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Jippo Premium - 13.12.18 - klo:15:36
Kyä savilla kannattaa kylvää tiheesti. ja
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: bdr-529 - 13.12.18 - klo:16:59
Kyä savilla kannattaa kylvää tiheesti. ja
 

 Multavilla mailla taasen ei siementä voi liian vähää laittaakaan. Alle 4 kilon oli hirveetä kattella juhannuksen tietämillä. Puidessa jäi kuin pajunkannikkoa sängeksi. Peukalon vahvuista rapsin kortta siellä täällä mutta täystiheä kasvusto päällepäin.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKN - 13.12.18 - klo:21:03
Aurea rypsi 0 kg
Proximo rapsi 800 kg
DK7130 1800 kg

Aika tylysti näkyy ero kuivan vuoden kovalla savella kasvukyvyssä.
Multamailla ero voi olla toisinpäin.

Viimekin vuonna ero oli samansuuntainen, oli kuiva heinäkuu.
Ainoastaan 2016 Proximo menestyi yhtä hyvin kuin DK7130

Nyt kiusaksi jäi  40 kg käyttämätöntä Cruiser-peitattua Proximon siementä.
Ei enää saane käyttää ensi keväänä.

-SS-

Tää on ihan kiva kuulla että muillakin proximot /c:stä. 7130 2300kg/ha ja proximot 1400kg/ha. Rikkatorjuntaa lukuunottamatta samat kasvinsuojelut ja lannoituksen.

Rypsit ja rapsit on kieltämättä hyvin kompetatiivisia kasveja viljellä.

Kunhan muistaa kylvää tiheään.

🎅🏿
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 13.12.18 - klo:21:41
Tuli rypsitili. Hiukan askarrutti laatuasiat, kun tuli omasta mielestä puitua liian aikaisin. Siementen koko oli niin olematon, ettei väristä tahtonut saada mitään selvää. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että loppu hyvin kaikki hyvin. Satotaso siinä 1000kg/ha läpi.

Öljypitoisuus 39,7% -1,66e
Lehtivihreä 4mg/kg
PRA-arvo 40,2% -1,85e
Seulonta 0,19%
MTK-valiokuntamaksu -0,50e
Perushinta 369e/t.

Lehtivihreät ja seulonta uran parhaalla tasolla.

Meinaatko jäädä rypsiin. Rapsissa oli plusmerkkinen rasvalisä, mutta nähtävästi sait kakskymppiä paremman perushinnan kuin minä hätähousu kun myin heti. Proximo todennäköisesti olisi menestynyt huonommin, mutta 500 kiloa otit takamatkaa kun et laittanut vaikkapa aikaista DK7130 rapsilajiketta. Yhtä kaikki, todella helppo oli öljykasvi puida ja kuivata tänäkin vuonna, en tainnut käydä kuin neljä kertaa ruiskulla, Clearfield oli tosi tehokas kyllä. Seuraaville vuosille muistiin kirjoitin, että vielä yksi äestyskerta lisää tai sitten vaakatasojyrsin poikkeuksetta. Ajattelin nopeasti mennä tuoreemmista paikoista, vain saviset paikat kiertelin moneen kertaan, mutta niin vain jäi kuivaakin sinne multavampaan jonnekin.  Orastumisen onnistuminen on harvaan kylväessä tärkeä.

Harvalla mennään ensi vuonnakin, jos jotakin rapsilajiketta saisi.

-SS-
Hyvä kysymys. Tarkastelin tänään viljelysuunnitelmaa, olen joskus kesällä hahmotellut 15ha öljykasvialaa ja siinä on melkein pakko pysyä, nyt kun on ruista ja syysvehnääkin viljelyssä. Lajikkeita on paljon ja viljaa uhkaa väkisin tulla niin paljon, että varastotila on kortilla ja pahasti. Pakko laittaa jotakin tasapainottavaa kasvia mukaan.

Synthia oli kuivuudesta huolimatta pettymys, jostain syystä nyt ollaan juututtu vuodesta toiseen tähän tonnin nurkilla ja ei ole kiva juttu. Rapsi tulisi ilman muuta kysymykseen, ellei olisi tätä sietämätöntä peuravitsausta olemassa. Rapseista tulee kysymykseen vain Campino. Siitä on nyt riittävästi näyttöä täkäläisiltä pelloilta. On hyvä, jollei peurat pistä päreiksi. Proximo oli iso pettymys, ei olisi pitänyt siihen kajota, mutta mistä senkin tiesi, niinpä niin.

Se on joko Synthia tai Campino. Lisään omaan viljelyohjelmaan jyräyksen. Luulen, että siitä on apua.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 13.12.18 - klo:22:47
 
  Kyllä se rypsin ja rapsin sato saisi olla siellä 2000kg/ha paremmalla  puolella ,jotta mielenkiinto säilyisi, aurea lajikkeella melko lailla
 siinä pysytty. Ihmetyttää nuot nim.Kylmiksen alhaiset sadot ,että mistä ne johtuvat ,onko lannoitus kohdillaan vai eikö
 maat sovellu ,tosin ei niistä kyllä ohraakaan pitäisi tulla ,oma nyrkkisääntö on ,että mahdollista on saada puolet ohran
 sadosta rypsiä niin kuin viljelykunnolla mitaten pellosta.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 13.12.18 - klo:23:29
 
  Kyllä se rypsin ja rapsin sato saisi olla siellä 2000kg/ha paremmalla  puolella ,jotta mielenkiinto säilyisi, aurea lajikkeella melko lailla
 siinä pysytty. Ihmetyttää nuot nim.Kylmiksen alhaiset sadot ,että mistä ne johtuvat ,onko lannoitus kohdillaan vai eikö
 maat sovellu ,tosin ei niistä kyllä ohraakaan pitäisi tulla ,oma nyrkkisääntö on ,että mahdollista on saada puolet ohran
 sadosta rypsiä niin kuin viljelykunnolla mitaten pellosta.

Rypsi kuten myös osin rapsikin on selvästi arka alkukesän ja keskikesänkin kuivuudelle, josta ei monellakaan ole käsitystä ennen kuin tutkii sademääriä. Ehkä siellä teillä päin tämä ei ole ongelma, koska maaperä on vaakasuora, pohjavedet lähes maanpinnassa, muutenkin alue on ollut soista ennemmin kuin hiekkaharjujen ja saviaukeiden vaihtelua. Aika rohkea  kommentti siellä teillä saada 4,3 tonnia rypsistä, Tänä vuonnahan Pohjanmaalla ohrasadon huippu oli 8586 kg/ha. Kertoo sen, että kuivuudesta ei ollut pätkääkään haittaa.

Talvirapsi on asia erikseen, kestää kuivuutta yli puolen metrin paalujuuren päässä, mutta epäilen Kylmiksellä päin olevan sellaisen peurainvaasion, että ei vaan talvehtiminen onnistu. Aurea kevätrypsi ei kasvanut vaaksan mittaisesta ylöspäin, eikä jaksanut kuivempana aikana edes kukkia; syyskuulla sitten alkoi. Rapsi sentään puski meillä semmoisen 80 cm varren.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 14.12.18 - klo:20:14
 Myös kuumuus kukinnan aikana ei ole hyväksi.
On varmaan monta syystä miksi kevätöljykasvit eivät menesty mutta jotain on pielessä sillä rypsin ja rapsin keskisadot ovat olleet viime vuodet laskusuunnassa verrattuna siihen kun aloitin viljelyn 15 vuotta siitten. Ammattitaidon kartuessa sadothan pitäisi mennä toiseen suuntaan. Maan huono rakenne on kyllä monilla lohkoilla syy huonoon satoon.


Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Don Essex - 14.12.18 - klo:23:11
Myös kuumuus kukinnan aikana ei ole hyväksi.
On varmaan monta syystä miksi kevätöljykasvit eivät menesty mutta jotain on pielessä sillä rypsin ja rapsin keskisadot ovat olleet viime vuodet laskusuunnassa verrattuna siihen kun aloitin viljelyn 15 vuotta siitten. Ammattitaidon kartuessa sadothan pitäisi mennä toiseen suuntaan. Maan huono rakenne on kyllä monilla lohkoilla syy huonoon satoon.

Paljolti olen samaa mieltä. Oma kokemus on, että satotaso pysyi ensin lähes 20 v melko tasaisena tai korkeintaan lievästi laskevana. Kasvitautien lisääntyminen vähän turhan tiheässä kierrossa saattoi näkyä. Sitten suorakylvökautena sadot lähtivät selvempään laskuun. Suurimmaksi syyksi olen arvioinut juuri maan rakenteen. Juuret menivät helposti muokkaussyvyyteen, mutta pääjuuri kääntyi sitten ainakin osin sivusuuntaan tuossa n. 10 cm syvyydessä. Oletukseni on, että kevytmuokkaus lautasmuokkarilla ja sen jälkeen suorakylvö aiheuttivat näillä hiuepitoisilla mailla tiivistymistä ja öljykasvit alkoivat kärsiä todennäköisesti kuivuudesta.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ja101 - 15.12.18 - klo:08:41
Myös kuumuus kukinnan aikana ei ole hyväksi.
On varmaan monta syystä miksi kevätöljykasvit eivät menesty mutta jotain on pielessä sillä rypsin ja rapsin keskisadot ovat olleet viime vuodet laskusuunnassa verrattuna siihen kun aloitin viljelyn 15 vuotta siitten. Ammattitaidon kartuessa sadothan pitäisi mennä toiseen suuntaan. Maan huono rakenne on kyllä monilla lohkoilla syy huonoon satoon.
Rikkakasviaineilla voisi olla myös vaikutusta asiaa..
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Don Essex - 15.12.18 - klo:09:19
Myös kuumuus kukinnan aikana ei ole hyväksi.
On varmaan monta syystä miksi kevätöljykasvit eivät menesty mutta jotain on pielessä sillä rypsin ja rapsin keskisadot ovat olleet viime vuodet laskusuunnassa verrattuna siihen kun aloitin viljelyn 15 vuotta siitten. Ammattitaidon kartuessa sadothan pitäisi mennä toiseen suuntaan. Maan huono rakenne on kyllä monilla lohkoilla syy huonoon satoon.
Rikkakasviaineilla voisi olla myös vaikutusta asiaa..

Ja varsinkin villien pölyttäjien tilanteesta on tietoa heikosti.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 15.12.18 - klo:09:53
Rikkakasviaineilla voisi olla myös vaikutusta asiaa..

Ja varsinkin villien pölyttäjien tilanteesta on tietoa heikosti.

Rapsin osalta on huomioitava se, että rapsi, rypsistä poiketen, on pääosin itsepölytteinen.

Rikkakasviaineista voisi todeta, että Clearfield-rapsi näyttää olevan melko kestävä lähes kaikille
muille viljan rikkakasviaineille, paitsi vanhanajan fenoksihapoille. Oxitrilit ja Priimukset jättävät ainakin
osan näistä henkiin.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Paavo - 15.12.18 - klo:22:48
Myös kuumuus kukinnan aikana ei ole hyväksi.
On varmaan monta syystä miksi kevätöljykasvit eivät menesty mutta jotain on pielessä sillä rypsin ja rapsin keskisadot ovat olleet viime vuodet laskusuunnassa verrattuna siihen kun aloitin viljelyn 15 vuotta siitten. Ammattitaidon kartuessa sadothan pitäisi mennä toiseen suuntaan. Maan huono rakenne on kyllä monilla lohkoilla syy huonoon satoon.
Rikkakasviaineilla voisi olla myös vaikutusta asiaa..

Tarkoitatko tällä Galeran käyttöä?
No juu Super treflan kaudella ehkä sadot olivat parempia. Kyllä se Galera kurittaa kasvustoa mutta kuinka paljon se näkyy sadossa?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: V.viljelijä - 15.12.18 - klo:23:02
Kyllä tuli rypsistä takkiin tänä vuonna. Ei oo kuivan kesän kasvi. Sato oli 1330 kg/ha ja miinuksia tuli öljypitoisuudesta -9,9 ja PRA-arvostakin -13,12.  Hankkijan marraskuun perushinta rahtien jälkeen vain 339€. -200€/ha jää rehuohrasta vaikka senkin sato surkea. Satotaso vaihtelee liikaa. Joskus tullut 2200-2400 kg/ha ilman mitään douppauksia yhdellä ötökkäruiskutuksella ja sitten useammin tällaisia paskavuosia. Laitoin oikein hiveniä ja Juventustakin. Hukkaan meni. Siemenet kuin pölyä jota puimuri puhalsi peltoon.

Mä en kyllä ymmärrä niitä MT:n laskelmia jonka mukaan öljykasvit tuottaa voittoa, mutta rehuviljat ei. Kyllä ne yleensä suht. samoihin menee, viljelykierrossa ne on hyviä, ei kannattavuudessa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ja101 - 15.12.18 - klo:23:07
Myös kuumuus kukinnan aikana ei ole hyväksi.
On varmaan monta syystä miksi kevätöljykasvit eivät menesty mutta jotain on pielessä sillä rypsin ja rapsin keskisadot ovat olleet viime vuodet laskusuunnassa verrattuna siihen kun aloitin viljelyn 15 vuotta siitten. Ammattitaidon kartuessa sadothan pitäisi mennä toiseen suuntaan. Maan huono rakenne on kyllä monilla lohkoilla syy huonoon satoon.
Rikkakasviaineilla voisi olla myös vaikutusta asiaa..

Tarkoitatko tällä Galeran käyttöä?
No juu Super treflan kaudella ehkä sadot olivat parempia. Kyllä se Galera kurittaa kasvustoa mutta kuinka paljon se näkyy sadossa?
En vaan viljan rikka-aineita joita siinä aiempina vuosina on käytetty..
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ja101 - 15.12.18 - klo:23:12
Kyllä tuli rypsistä takkiin tänä vuonna. Ei oo kuivan kesän kasvi. Sato oli 1330 kg/ha ja miinuksia tuli öljypitoisuudesta -9,9 ja PRA-arvostakin -13,12.  Hankkijan marraskuun perushinta rahtien jälkeen vain 339€. -200€/ha jää rehuohrasta vaikka senkin sato surkea. Satotaso vaihtelee liikaa. Joskus tullut 2200-2400 kg/ha ilman mitään douppauksia yhdellä ötökkäruiskutuksella ja sitten useammin tällaisia paskavuosia. Laitoin oikein hiveniä ja Juventustakin. Hukkaan meni. Siemenet kuin pölyä jota puimuri puhalsi peltoon.
Tämän takia tuo meillä aikoinaa  lopetettiin koko touhu, liikaa satovaihtelua. Ruiskulla joutuu pahimmassa tapauksessa päivystämään koko kesän ja nämähän on aina niitä ilta tai varhaisen aamun töitä eli silloin kun normaalit ihmiset pitävät hauskaa tai nukkuvat.

Syysrapsia olisi kiva kokeilla jos olisi jotain peltoa vapaana sen kylvöaikaan. No ehkä luomussa nyt, mutta siinäkin taitaa joutua kylvämään syysrypsiä..
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 15.12.18 - klo:23:13
Rapsi kosteus 6,8%  rasva 41,5% PRA 35,6 % Lehtivihreä 8 mg/kg seulonta 0,280, 1.11 vietiin hinta oli lokakuulla kiinnitetty lisien kansa 376 euroa. Avena. Perushinta oli vain 350 euroa, eli Kylmis sai 19 euroa enempi, mutta kosteus oli +3 , rasva +8 euroa ja PRA loput. Rahti oli 20 €/tonni, joten jäi 356 €/tn

En tämän takia vielä oikein romuta rapsin kanssa koittamista.

Proximon taidan jättää kokonaan, DK7130CL jos ei näin aikaista parempaa löydy, pysyn siinä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: kylmis - 16.12.18 - klo:21:11
Öljykasvit eivät tykkää kuivuudesta ja tiivistyneestä maasta. Tästä on puhuttu, en jaksa kerrata enempää.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: bouli - 17.12.18 - klo:09:36
Tää on hiukka jännä juttu, mulla oli Synthia keväällä lautasmuokatussa pellossa ja se selvisi kesän oloista suhteessa selvästi paremmin kuin viljat. Satoa ei ole punnittu mutta siilosta arvioiden keskisato on jossain kahden tonnin tietämillä ja jäi fiilis että enempäänkin olis voinut olla mahkuja, nyt tuli ehkä hiukan tarpeettoman paljon varmisteltua alole perustetun nurmen onnistumista.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 28.07.19 - klo:12:38
Todella laimeaa on rapsin kasvu tänä kesänä. Muutamat pellot kylvettiin uudelleen, kun varmaan kirpat söivät. Uudelleen kylvetyt eivät ala kukkimaan ollenkaan, ruiskuttavat kyllä ahkerasti.

Hiukan vihertävänkeltaista on näkynyt muutamassa pellossa, ja nyt se loppui sitten helteen tultua. Varsinkin gammayökköstä ja kaalikoita näkyy riistapellon kituvissa varsissa. Kukkapellosta söivät rapsin kokonaan pois, vaikka laitoin vasiten enemmän rapsia seokseen. Onneksi hunajakukka ja auringonkukka jaksoivat ponnistaa.

Vain fanaattisimmat öljykasvikellokkaat saavat isoja kilpasatoja tänä vuonna. Heillä lienee jotakin taistelukaasuja lupa käyttää sielä koealoillaan. Ne, jotka eivät ole päivystäneet 24/7 ruiskun kanssa, eivät tule saamaan ainakaan huippusatoa puiduksi.

Josko viivyttäisi syyrapsin kylvöäkin viikon verran, että viileämmät ilmat hiukan karsisivat kirppoja, joita siis vieläkin on ihan kasoina isojenkin rapsiyksilöiden alalehdillä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: 4viljanpuuro - 28.07.19 - klo:17:41
Oma öljykasvihistoria on niin surullinen että sille tuli loppu. Ei tuu mitään jos on päivätöissä eikä kerkee käymään kuin max kerran viikossa pellot läpi. Kahdesti ollut rypsiä ensimmäisen ja viimeisen kerran.

2014  Rypsi 1250 kg   455€ ( sadon arvo)
2017  Rypsi 1320 kg   474€

Jokaisena vuonna viljelemäni  Kaura on antanut 650-850€ sadon pysyessä suht vakiona ja pelkkiä gramma-aineita ruiskuttaen.  Öljykasveissa korostuu tämä ammattiosaaminen jota itsellä ei ole.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Rakkine - 28.07.19 - klo:18:43
Oma öljykasvihistoria on niin surullinen että sille tuli loppu. Ei tuu mitään jos on päivätöissä eikä kerkee käymään kuin max kerran viikossa pellot läpi. Kahdesti ollut rypsiä ensimmäisen ja viimeisen kerran.

2014  Rypsi 1250 kg   455€ ( sadon arvo)
2017  Rypsi 1320 kg   474€

Jokaisena vuonna viljelemäni  Kaura on antanut 650-850€ sadon pysyessä suht vakiona ja pelkkiä gramma-aineita ruiskuttaen.  Öljykasveissa korostuu tämä ammattiosaaminen jota itsellä ei ole.

Mitähän se ammattiosaaminen sit käytännössä on? Sitäkö että jaksaa päivystää ruiskun kanssa 24/7 vai sitä, että tietää milloin sinne pellolle pitää mennä ruiskun kanssa ja milloin ei?
Itse olen saanut vain kerran yli 2 tonnin sadon, olen todennäköisesti tehnyt aina samat toimenpiteet kuin ns. osaajat, jotka paukuttaa joka vuosi yli 2 tonnin sadon, tosin mitään eläinten lantaa ei ole saaneet pellot, että olisko se siinä se ratkaiseva ero, mut toisaalta, ei se voi olla, koska niitä yli 2 tonnin satoja saadaan myös ilman eläinten lanta-apua.  Onko sit vaan niin huonot maat? Se yli 2 tonnia tuli ekana rypsivuonna, kun olin lopettanut sian kasvatuksen, ja tais maassa olla vielä paukkuja riittävästi monivuotisen sianpaskan levityksen jäljiltä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: tepperi - 28.07.19 - klo:19:57
Oma öljykasvihistoria on niin surullinen että sille tuli loppu. Ei tuu mitään jos on päivätöissä eikä kerkee käymään kuin max kerran viikossa pellot läpi. Kahdesti ollut rypsiä ensimmäisen ja viimeisen kerran.

2014  Rypsi 1250 kg   455€ ( sadon arvo)
2017  Rypsi 1320 kg   474€

Jokaisena vuonna viljelemäni  Kaura on antanut 650-850€ sadon pysyessä suht vakiona ja pelkkiä gramma-aineita ruiskuttaen.  Öljykasveissa korostuu tämä ammattiosaaminen jota itsellä ei ole.

Mitähän se ammattiosaaminen sit käytännössä on? Sitäkö että jaksaa päivystää ruiskun kanssa 24/7 vai sitä, että tietää milloin sinne pellolle pitää mennä ruiskun kanssa ja milloin ei?
Itse olen saanut vain kerran yli 2 tonnin sadon, olen todennäköisesti tehnyt aina samat toimenpiteet kuin ns. osaajat, jotka paukuttaa joka vuosi yli 2 tonnin sadon, tosin mitään eläinten lantaa ei ole saaneet pellot, että olisko se siinä se ratkaiseva ero, mut toisaalta, ei se voi olla, koska niitä yli 2 tonnin satoja saadaan myös ilman eläinten lanta-apua.  Onko sit vaan niin huonot maat? Se yli 2 tonnia tuli ekana rypsivuonna, kun olin lopettanut sian kasvatuksen, ja tais maassa olla vielä paukkuja riittävästi monivuotisen sianpaskan levityksen jäljiltä.

voisko se "ammattiosaaminen" olla siitä kiinni miten paljon laitetaan euroja lannoitukseen.. :P
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Hanttapuli miäs - 29.07.19 - klo:19:45
On tässä alkanut tuo hukkakaura valtaamaan alaa ja pitäisi viljelykiertoa kehittää siihen suuntaan että saisi sitä ja juolavehnää torjuttua pelloilta kemiallisesti. Itsellä ei ole öljykasvien viljelystä kokemusta, mutta ajattelin kysäistä arvon viljelijöiltä että voisiko joku valistunut vertailla että miten rapsi/rypsi tai kumina soveltuisi hukkiksen torjuntaan, työmäärään ja kannattavuuteen vaikka viljoihin nähden jos näitä on viljellyt.

Ilmeisesti rapsilta/rypsiltä saisi rikat paremmin pois kuin kuminalta mutta niillä kaikilla esiintyy kuitenkin kaikenlaisia mökijöitä/tuholaisia verrattuna viljoihin. Vai pitääkö paikkaansa? Pitääkö siellä rapsi pellolla olla pers pystyssä joka päivä jos vaikka keskimääräisia satoja tuottelee?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: AP120 - 29.07.19 - klo:20:36
On tässä alkanut tuo hukkakaura valtaamaan alaa ja pitäisi viljelykiertoa kehittää siihen suuntaan että saisi sitä ja juolavehnää torjuttua pelloilta kemiallisesti. Itsellä ei ole öljykasvien viljelystä kokemusta, mutta ajattelin kysäistä arvon viljelijöiltä että voisiko joku valistunut vertailla että miten rapsi/rypsi tai kumina soveltuisi hukkiksen torjuntaan, työmäärään ja kannattavuuteen vaikka viljoihin nähden jos näitä on viljellyt.

Ilmeisesti rapsilta/rypsiltä saisi rikat paremmin pois kuin kuminalta mutta niillä kaikilla esiintyy kuitenkin kaikenlaisia mökijöitä/tuholaisia verrattuna viljoihin. Vai pitääkö paikkaansa? Pitääkö siellä rapsi pellolla olla pers pystyssä joka päivä jos vaikka keskimääräisia satoja tuottelee?

Kumina ei ainakaan ole vaihtoehto jos paha juolavehnä ongelma.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 29.07.19 - klo:22:50
On tässä alkanut tuo hukkakaura valtaamaan alaa ja pitäisi viljelykiertoa kehittää siihen suuntaan että saisi sitä ja juolavehnää torjuttua pelloilta kemiallisesti. Itsellä ei ole öljykasvien viljelystä kokemusta, mutta ajattelin kysäistä arvon viljelijöiltä että voisiko joku valistunut vertailla että miten rapsi/rypsi tai kumina soveltuisi hukkiksen torjuntaan, työmäärään ja kannattavuuteen vaikka viljoihin nähden jos näitä on viljellyt.

Ilmeisesti rapsilta/rypsiltä saisi rikat paremmin pois kuin kuminalta mutta niillä kaikilla esiintyy kuitenkin kaikenlaisia mökijöitä/tuholaisia verrattuna viljoihin. Vai pitääkö paikkaansa? Pitääkö siellä rapsi pellolla olla pers pystyssä joka päivä jos vaikka keskimääräisia satoja tuottelee?

Läsnä pitää olla ja ruisku koko ajan traktorissa kiinni, vedet täytettynä ja rapsipellon vieressä, vähintään kukkimiseen asti. Myös kukkivaa kasvustoa joudutaan ruiskuttamaan ötökkäaineilla (tietenkään sitä ei tehdä virallisesti) , koska muuten sivuversot ja myöhäiset sivuversot yksinkertaisesti tuhoutuvat matojen rouskutukseen. Silti näkyy öljykasvipeltoja, joilla ei kukkiminen koskaan edes päässyt alkamaan. Ei koske Pohjanmaata.

Hyvänä vuonna juolavehnä tuhoutuu täysin esim. yhdistelmällä Clearfield / Clamox ja Targa Super erillisruiskutuksena. Matrigonilla tekee aika paljon hallaa ohdakkeelle ja valvatille.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: nisu - 30.07.19 - klo:14:27
On tässä alkanut tuo hukkakaura valtaamaan alaa ja pitäisi viljelykiertoa kehittää siihen suuntaan että saisi sitä ja juolavehnää torjuttua pelloilta kemiallisesti. Itsellä ei ole öljykasvien viljelystä kokemusta, mutta ajattelin kysäistä arvon viljelijöiltä että voisiko joku valistunut vertailla että miten rapsi/rypsi tai kumina soveltuisi hukkiksen torjuntaan, työmäärään ja kannattavuuteen vaikka viljoihin nähden jos näitä on viljellyt.

Ilmeisesti rapsilta/rypsiltä saisi rikat paremmin pois kuin kuminalta mutta niillä kaikilla esiintyy kuitenkin kaikenlaisia mökijöitä/tuholaisia verrattuna viljoihin. Vai pitääkö paikkaansa? Pitääkö siellä rapsi pellolla olla pers pystyssä joka päivä jos vaikka keskimääräisia satoja tuottelee?

Läsnä pitää olla ja ruisku koko ajan traktorissa kiinni, vedet täytettynä ja rapsipellon vieressä, vähintään kukkimiseen asti. Myös kukkivaa kasvustoa joudutaan ruiskuttamaan ötökkäaineilla (tietenkään sitä ei tehdä virallisesti) , koska muuten sivuversot ja myöhäiset sivuversot yksinkertaisesti tuhoutuvat matojen rouskutukseen. Silti näkyy öljykasvipeltoja, joilla ei kukkiminen koskaan edes päässyt alkamaan. Ei koske Pohjanmaata.

Hyvänä vuonna juolavehnä tuhoutuu täysin esim. yhdistelmällä Clearfield / Clamox ja Targa Super erillisruiskutuksena. Matrigonilla tekee aika paljon hallaa ohdakkeelle ja valvatille.

-SS-


 Riippuu missä päin Suomea viljelee ja onko samalla aukiolla muita rypsin taikka paljon
voikukan viljeliöitä, siihen kuinka paljon joutuu ötököitä ruiskuttamaan.
  Itse olen pärjännyt kolmen ruiskutuksen ohjelmalla jo monet vuodet, johtuneeko sitten
 siittä kun ainoa rypsinviljeliä vainiolla ja tila pohjois-pohjammaalla.
Mitä hukkakauran pois saantiin ,niin Kumina mitä parhain, itse sain yhdellä nejän vuoden
kumina kierrolla pahoin saastuneen pellon täysin puhtaaksi hukkiksesta, ei ainakaan ole
sen jälkeen vielä ainuttakaan löytynyt, mitä olen tarkastuksia tehnyt, myös Rypsi on hyvä
koska ajankohta ruiskutukselle parempi kuin ohran hukka ruiskutuksessa (saa hukkis rauhassa
 itää noin kuukauden ja ruiskutushetkellä aine osuu varmemmin hukkakauraan)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Hanttapuli miäs - 30.07.19 - klo:20:26
Mites sitten olisko rypsi helpompi tuholaisten kannalta kuin rapsi? Peurat syö kyllä syysrapsit/rypsit syksyllä ja tuo hukkakaurat tilalle joten ne ei kyllä käy täällä päin. 
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 31.07.19 - klo:12:59
Mites sitten olisko rypsi helpompi tuholaisten kannalta kuin rapsi? Peurat syö kyllä syysrapsit/rypsit syksyllä ja tuo hukkakaurat tilalle joten ne ei kyllä käy täällä päin.

Rypsit eivät kuivilla savimailla menestyneet, ainakaan täällä. Rapsista ovat sentään saaneet jotakin satoa. Rapsi kestää kuivuutta paremmin. Ei tarvitse kuin katsoa sitä rapsin porkkanajuurta ja verrata rypsin hintelään kynänpaksuiseen juurileluun.  Vuodenkulusta antaa käsityksen, että ainakaan kuutena vuotena eivät ole rapsia puineet juurikaan myöhemmin kuin syyskuussa. Rapsin lämpösummaakin tuntuu riittävän ylenmääräisesti.

Näyttäisi kuitenkin siltä, että kevätöljykasvit ovat tiensä päässä Etelä-Suomessa, niin kuin myös Ruotsissa. Kevätöljykasvipeltojen ei kuulu alkaa kukkia vihertävän himmeänkeltaisina, kukkia siellä täällä, loput syötyjä trontteja, ja sitten vain lopettaa kukkimisensa. Valmiin rapsikasvuston ei kuulu näyttää siltä,  että lituja on vain yksi tai kaksi varressa, loput lidun paikat ovat syötyjen kukkien mahoa purua. Helle ja kuivuus  ei ole öljykasville sopiva sää kukkimiseen, sen kertoo jo kanadalainenkin tutkimus. Voisi tietenkin kokeilla kylvää rypsiä jo huhtikuussa, niin kukkiminen parhaimmillaan alkaisi jo alkukesästä. Nyt vaan on ollut kuivuutta ja hellejaksoja toukokuusta alkaen.

Syysrapsilla meinaan kokeilla vielä. Aika täystuhopellostakin sen kaksi tonnia näkyy pystyvän korjaamaan; ne harvat lidut, mitä näkyy, ovat pulleita ja siemenet tuplakokoisia rypsiin verrattuna. Rypsipelto voi olla miehenkorkusta takkua, osin laossa, ja sitten puimurin siiloon tulee vain pieni musta noro, minikokoista siementä.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 06.08.19 - klo:17:28
Hankalaa on syysrapsipeltoa saada kynnetyksi. Maa on melkoisen kovaa, ja aikaikkuna hupenee.

Kevätöljykasvit ovat heikkoja, olen nähnyt ainakin yhden lohkon menneeen muokkauskesannolle, koska lituja ei varmaan ole juurikaan.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: carlos - 13.09.19 - klo:17:16
Kukkiiko kenelläkään muulla rapsit iloisesti tällä hetkellä? Kylvetty 25.4. ja kesäkuussa oli täydessä kukassa ja nyt taas kukkinut muutaman viikon. Hianoo touhuu, sadonkorjuu hoituu varmaan jollain murskaimella...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pesä - 13.09.19 - klo:17:33
Kukkiiko kenelläkään muulla rapsit iloisesti tällä hetkellä? Kylvetty 25.4. ja kesäkuussa oli täydessä kukassa ja nyt taas kukkinut muutaman viikon. Hianoo touhuu, sadonkorjuu hoituu varmaan jollain murskaimella...
Tämän takia tulin tänne, nimittäin rapsi kukkii parilla lohkoa kovemmin kuin reilu kuukausi sitte ekas kukinnas.. Samassa kasvissa voiolla yhdes versos jo ruskettuvia palkoja ja toisessa kukkia. Paikoin peltokanankaalin keltaiset kukat hämää.

Mitähän ton kans tekis? Muutkin lohkot tosi epätasaisia kypsyyden suhteen. Kävi jopa mielessä et koittais niittää sorminiittokoneella kuivumaan :D Niitetystä kasvutosta lehtivihree ihme kyllä katoaa.

https://kaytannonmaamies.fi/rapsin-puintiin-mallia-kanadasta/
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: V.viljelijä - 13.09.19 - klo:23:31
Kukkiiko kenelläkään muulla rapsit iloisesti tällä hetkellä? Kylvetty 25.4. ja kesäkuussa oli täydessä kukassa ja nyt taas kukkinut muutaman viikon. Hianoo touhuu, sadonkorjuu hoituu varmaan jollain murskaimella...
Tämän takia tulin tänne, nimittäin rapsi kukkii parilla lohkoa kovemmin kuin reilu kuukausi sitte ekas kukinnas.. Samassa kasvissa voiolla yhdes versos jo ruskettuvia palkoja ja toisessa kukkia. Paikoin peltokanankaalin keltaiset kukat hämää.

Mitähän ton kans tekis? Muutkin lohkot tosi epätasaisia kypsyyden suhteen. Kävi jopa mielessä et koittais niittää sorminiittokoneella kuivumaan :D Niitetystä kasvutosta lehtivihree ihme kyllä katoaa.

https://kaytannonmaamies.fi/rapsin-puintiin-mallia-kanadasta/

Sormikoneella jos kaadat, niin pakostahan siinä tallaa kaadettua kasvustoa. Tuollainen Swather pakko olla. Tai sitten ostaa jonkun vanhan puimurin josta ottaa rummusta sormet pois, kolakuljetin pois ja leikkaa pöytään aukon. Avot, meillä on Swather! :D

Mullakin rypsi kukki laimeasti varmaan 2 kk. Aika vihreää vieläkin Lokakuulla joskus puitavaa. Ikinä moista ilmiötä ollut.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: klapikasa - 14.09.19 - klo:07:04
Jos noin epäätasaista, ja suuri ero epä kypsä vs. valmista niin ei ne viihreet paljot tuu  tankiin, tai sitten sulla säädöt ihan pielessä. Ei ne edes avaudu ne epäkypsät ja menee seuoljen yli
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pesä - 14.09.19 - klo:07:10
Sormikoneella jos kaadat, niin pakostahan siinä tallaa kaadettua kasvustoa. Tuollainen Swather pakko olla. Tai sitten ostaa jonkun vanhan puimurin josta ottaa rummusta sormet pois, kolakuljetin pois ja leikkaa pöytään aukon. Avot, meillä on Swather! :D

Mullakin rypsi kukki laimeasti varmaan 2 kk. Aika vihreää vieläkin Lokakuulla joskus puitavaa. Ikinä moista ilmiötä ollut.
Hyvä pointti tuo tallominen. Mitenhän sit menis ihan tollasella nurmen niittokoneella, joka jättää leveelle karholle. Kanadashan ne niittää heti kun alkaa väri vaihtua, jolloin varisemista ei kyl ihan herkästi tapahdu vaikka olis kovakouraisempiki kone.

"The optimal swath timing for canola yield and quality is when 60% of seeds on the main stem are showing some colour change. Seed colour change (SCC) is considered any amount of yellow or brown on the seed." sivun alalaidassa esimerkikuva: https://www.topcropmanager.com/canola-swath-timing-tips-17848/

Eli ihan vihreenähän nuo niittää rapsin maailmalla.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Rakkine - 14.09.19 - klo:07:33
Rypsin/rapsin viljelyyn liittyvien moninaisten ongelmien ratkaisuun on hyvin helppo keino: lopettamalla ko.  kasvien viljelyn kokonaan.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 14.09.19 - klo:07:44
Rypsin/rapsin viljelyyn liittyvien moninaisten ongelmien ratkaisuun on hyvin helppo keino: lopettamalla ko.  kasvien viljelyn kokonaan.

Kevätrapsilla päättivät Ruotsissa viimeksi tehdä näin. Syysrapsiin panostavat, kunnes tulee uudet tuholaiset.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ja101 - 14.09.19 - klo:09:47
Rypsin/rapsin viljelyyn liittyvien moninaisten ongelmien ratkaisuun on hyvin helppo keino: lopettamalla ko.  kasvien viljelyn kokonaan.
Jos voisi peukuttaa kuten naamakirjassa niin peukuttaisin. Mä olen tuohon tulokseen tullut jo kauan aikaa sitten. Syysrapsia tai rypsiä kokeilen vielä ehkä joskus mutta paljon saa vettä virrata kymijoessa ennenkuin noihin kevätlajeihin kosken.

Nämä kaikki erikoisemmat kasvit ovat sellaisia, että niihin tulee hetkellisiä hypetyksiä. Niinkuin herneellä on nyt ja pavulla taannoin. Sitten kun viljelijät huomaavat, että ekan vuoden aloittelijan tuurin jälkeen hommasta ei tulekkaan mitään palataan kiltisti takaisin perusviljoihin. Kaikkien näiden erikoisempien kasvien viljelyvarmuutta pitäisi saada nostettua aikalailla, että ne alkaisivat kiinnostamaan suuremmassa mittakaavassa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: SKI - 14.09.19 - klo:11:24
Rypsin/rapsin viljelyyn liittyvien moninaisten ongelmien ratkaisuun on hyvin helppo keino: lopettamalla ko.  kasvien viljelyn kokonaan.
Jos voisi peukuttaa kuten naamakirjassa niin peukuttaisin. Mä olen tuohon tulokseen tullut jo kauan aikaa sitten. Syysrapsia tai rypsiä kokeilen vielä ehkä joskus mutta paljon saa vettä virrata kymijoessa ennenkuin noihin kevätlajeihin kosken.

Nämä kaikki erikoisemmat kasvit ovat sellaisia, että niihin tulee hetkellisiä hypetyksiä. Niinkuin herneellä on nyt ja pavulla taannoin. Sitten kun viljelijät huomaavat, että ekan vuoden aloittelijan tuurin jälkeen hommasta ei tulekkaan mitään palataan kiltisti takaisin perusviljoihin. Kaikkien näiden erikoisempien kasvien viljelyvarmuutta pitäisi saada nostettua aikalailla, että ne alkaisivat kiinnostamaan suuremmassa mittakaavassa.

Juu, se ei oikein piisaa että kerran 6vuoteen tulee sellainen oppikirjasato ja sekin periaatteessa väärin kylvettynä... Loput vuodet onkin sitten ollut pettymyksiä enemmän tai vähemmän. Tää vuosi on ollut helppo kun ei ole öljykasvien kanssa talostellut yhtään, eikä ole ikävä ollut sitä puuhaa. Ja rahakaura pistelee keskimääräisen kevätrapsisadon mennen tullen tänä(kin) vuonna. Joko öljykasvien hinta pitäisi olla ihan jotain muuta tai sitten sieltä pitäisi saada se 3 tn sato normi vuonna säännöllisesti ja huippuvuosina enemmän
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: seegeri - 14.09.19 - klo:11:31
Totta, viljelykierrolla ja muulla esikasviarvolla jotenkin sitä voi harkita, mutta en ole kyllä ihan rehellisesti sanottuna huomannut kun rapsin jälkeen vaikka vehnää puinut jotta ihan kauheessti olis tullu, tai sit ilman sitä olis tullu tosi vähän, tiedä siitä sit.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: sorkkis - 14.09.19 - klo:11:33
Rypsin/rapsin viljelyyn liittyvien moninaisten ongelmien ratkaisuun on hyvin helppo keino: lopettamalla ko.  kasvien viljelyn kokonaan.
Jos voisi peukuttaa kuten naamakirjassa niin peukuttaisin. Mä olen tuohon tulokseen tullut jo kauan aikaa sitten. Syysrapsia tai rypsiä kokeilen vielä ehkä joskus mutta paljon saa vettä virrata kymijoessa ennenkuin noihin kevätlajeihin kosken.

Nämä kaikki erikoisemmat kasvit ovat sellaisia, että niihin tulee hetkellisiä hypetyksiä. Niinkuin herneellä on nyt ja pavulla taannoin. Sitten kun viljelijät huomaavat, että ekan vuoden aloittelijan tuurin jälkeen hommasta ei tulekkaan mitään palataan kiltisti takaisin perusviljoihin. Kaikkien näiden erikoisempien kasvien viljelyvarmuutta pitäisi saada nostettua aikalailla, että ne alkaisivat kiinnostamaan suuremmassa mittakaavassa.
Terveisiä sikalasta . Härkäpapua syöttävät emakoille , toimii hyvin . Lihasian kasvu parantunut härkäpavulla , tiivistettä kuluu vähän . Härkäpavun sato ollut hyvät joten.... :)
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: taneli - 14.09.19 - klo:11:46
2015 sain syysrypsistä aloittelijan tuurilla 3500 kg / ha. Kerran sen jälkeen olen ehtinyt syysrapsin kylvää, joka sitten tuhoutui täysin keväällä. Tuurilla saa hyvän tuloksen, mutta pidemmän päälle riskit realisoituu.
Kevätrapsi voi hyvällä tuurilla ehtiä valmistua.

Aikanaan vannoin, että ei enää ikinä vehnää. No tänä vuonna tuli vehnää laitettua. Jos johonkin ongelmaan tulee ratkaisu, niin aina voi yrittää uudelleen.
Rapsin swatherilla niitto on mielenkiintoinen vaihtoehto. Areenassa näkyvässä Tanskalainen Maajussi 5.9. -jaksossa niitetään viikatteella vihertävää rapsia. Tenskassa pitäisi sentään kesä riittää hyvin rapsille.

Rypsi kyllä ehtii yleensä hyvin, mutta satotaso vain jää niin pieneksi, että ei sen viljely oikein kannata. Tuohonkin jos keksitään ratkaisu, niin rypsi taas kinnostaa.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 15.09.19 - klo:17:35
Poistuuko niiton jälkeen lehtivihreä siemenistä? Jos pakkanen iskee, siinä kyllä lehtivihreä jää.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ceylon - 15.09.19 - klo:18:39
Siitä lehtivihreästä en tiiä jos poistuu mut näillä näkymin puinti ajankohta kuukauden päästä...höh
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Pesä - 15.09.19 - klo:21:45
Poistuuko niiton jälkeen lehtivihreä siemenistä? Jos pakkanen iskee, siinä kyllä lehtivihreä jää.
Kyllä se poistuu, mitä haastattelin 2017 karholta puineita.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 16.09.19 - klo:06:38
Canadassa Albertassa ja Saskatchewanissa puimurit näyttävät pääosin olevan semmoisella noukkijalla varustettuja. Sitten ovat erikseen leveäteräiset karhottajat, semmoisia kevytrakenteisia leikkuuterällä ja keskellekeruuhihnalla varustettuja hydraulivetoisia koneita, pöytä luovuttaa karhon pyörien välistä, saattaa olla semmoinen karhojyrä myös. Öljykasvien karhottaminen tapahtuu sitten kun vähintään 30% siemenistä (optimaalinen määrä 50-60%) alkanut muuttua keltaiseksi/ruskeaksi, eli rapsillakin melko pitkän aikaa, ennen kuin saisi puida suoraan. Karhotetut öljykasvisadot harvoin sisältävät laatua heikentävää lehtivihreää. Korren katkeaminen pakottaa siemeneet valmistumaan, ne voivat kutistua ja satotappioita voi tulla jopa 8% , mutta lehtivihreä valmistuu siemenistä pois. Karhotettu rypsi kestää pakkasta 3 vrk päästä leikkaamisesta. Samoin pakkasen jälkeen välitön karhottaminen auttaa siemenien lehtivihreän poistumisessa. (canolacouncil.org)

Canadassa monet muutkin viljat kuin rypsi karhotetaan ennen puintia, silloin raa'at jyvät kuivuvat/jälkikypsvät ja vilja saattaa olla valmiiksi varastokuivaa puidessa.

Eipä kauan ole siitä kun Suomessakin leikattiin vilja erikseen, kuivattiin kuhilailla tai seipäillä, ja sitten vasta puitiin riihessä tai myöhemmin erillisillä puimakoneilla.

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Hämeen hitain - 16.09.19 - klo:12:09
Itsellä tosiaan on jäänyt pakkasen valmistamaan rapsiin liikaa lehtivihreää. Pitää koittaa viikatteella, että miten alkaa valmistua. Vihertävät rapsit on vielä puimatta. Karholla tosin itämisen riski on suurempi, kuin pystyssä.
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: ja101 - 17.09.19 - klo:07:18
Rypsin/rapsin viljelyyn liittyvien moninaisten ongelmien ratkaisuun on hyvin helppo keino: lopettamalla ko.  kasvien viljelyn kokonaan.
Jos voisi peukuttaa kuten naamakirjassa niin peukuttaisin. Mä olen tuohon tulokseen tullut jo kauan aikaa sitten. Syysrapsia tai rypsiä kokeilen vielä ehkä joskus mutta paljon saa vettä virrata kymijoessa ennenkuin noihin kevätlajeihin kosken.

Nämä kaikki erikoisemmat kasvit ovat sellaisia, että niihin tulee hetkellisiä hypetyksiä. Niinkuin herneellä on nyt ja pavulla taannoin. Sitten kun viljelijät huomaavat, että ekan vuoden aloittelijan tuurin jälkeen hommasta ei tulekkaan mitään palataan kiltisti takaisin perusviljoihin. Kaikkien näiden erikoisempien kasvien viljelyvarmuutta pitäisi saada nostettua aikalailla, että ne alkaisivat kiinnostamaan suuremmassa mittakaavassa.
Terveisiä sikalasta . Härkäpapua syöttävät emakoille , toimii hyvin . Lihasian kasvu parantunut härkäpavulla , tiivistettä kuluu vähän . Härkäpavun sato ollut hyvät joten.... :)
Ja lehmät lentää..
Eihän pavussa muuta vikaa jos nyt ei taloudelliseen puoleen enää mennä niin se, että satotaso 0-4tn ja puimurin ja kuivurin sotkee täydellisesti...
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 17.09.19 - klo:08:10
Härkäpapu näyttää olevan aika nopeasti itävä, kun osuu lämmin ja kostea syksyilma. Sopinee sisämaan kuivempiin olosuhteisiin, rannikolla vitsauksena ovat umpimärät mereltä nousevat sumut .

-SS-
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: Oksa - 17.09.19 - klo:08:19
entä rapsi/rypsi maanparannuksena ilman puintia, silputtuna maahan?   onko kannattava?   luomussa kuulema käyttävät, mikä vaihtoehtona?
Otsikko: Vs: Rapsi
Kirjoitti: -SS- - 17.09.19 - klo:09:23
entä rapsi/rypsi maanparannuksena ilman puintia, silputtuna maahan?   onko kannattava?  &