Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Rapsi  (Luettu 283851 kertaa)

Hämeen hitain

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 205
Vs: Rapsi
Hetkinen, hetkinen. Eikös SR-nurmessa ole parempi tuki kuin on VL-nurmessa?

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Rapsi
Hetkinen, hetkinen. Eikös SR-nurmessa ole parempi tuki kuin on VL-nurmessa?

SR-nurmi on kaikin puolin parempi.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi
Hetkinen, hetkinen. Eikös SR-nurmessa ole parempi tuki kuin on VL-nurmessa?

RTK on, viherlannoituksessa ei. Mutta viherlannoituksessa tulee se toimenpiteen tuki kompensoimaan. Viherlannoitusnurmi ei saa talvipeitteisyyden rahaa, vaikka lisääkin prosenttia. Mutta tässä syyskylvöisten tilanteessa se on parempi kuin kesanto, joka vaikuttaa vielä seuraavana talvenakin, vaikka olisi kylvetty syysvilja.

Luomussa SR-nurmi on parempi. Tavan viljelyssä plus miinus nolla. Säilörehunurmen lannoitteiden käyttö jollekin muulle palstalle on on avustuspetos ja asiakirjaväärennös, eli emme keskustele siitä nyt ollenkaan.

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Rapsi
Hetkinen, hetkinen. Eikös SR-nurmessa ole parempi tuki kuin on VL-nurmessa?

RTK on, viherlannoituksessa ei. Mutta viherlannoituksessa tulee se toimenpiteen tuki kompensoimaan. Viherlannoitusnurmi ei saa talvipeitteisyyden rahaa, vaikka lisääkin prosenttia. Mutta tässä syyskylvöisten tilanteessa se on parempi kuin kesanto, joka vaikuttaa vielä seuraavana talvenakin, vaikka olisi kylvetty syysvilja.

Luomussa SR-nurmi on parempi. Tavan viljelyssä plus miinus nolla. Säilörehunurmen lannoitteiden käyttö jollekin muulle palstalle on on avustuspetos ja asiakirjaväärennös, eli emme keskustele siitä nyt ollenkaan.

-SS-

 ;D
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi

On siellä kyllä kummalliset maat, sitä ei voi pohojalaanen käsittää  ;D

Näkyy, ettei meillä ole yhteisiä havaintoja, jotta voitaisiin edes keskustella ilmiöstä ? Tästä varmaan johtuu kyvyttömyys esimerkiksi nähdä kevään piensiemenkylvösten -minkä tahansa- vaikeita aikoja touko-kesäkuun kuivan kauden yli.

-SS-

Eiko tollasta ihmesavikkoa voi parantaa esim. sekoittamalla turvetta ta muuta eloperäistä sekaan? Ai niin, mistäs siellä turvetta löytyis  ::)
Mites saneerauskasvit  ???

Vuodelta 2006 aikaisen kylvön sankaruus ei tuottanutkaan tulosta (Murtola Foorum, Salon alue):

"Aivan kiville.  >:( Kylvin toukokuun alkupäivinä ja aika matalaan, iti hyvin mutta sitten ilmat kylmeni ja olipa hallayökin, vettä satoi toukokuun lopulla kymmeniä millejä. Siihen jämähti, ei kehittynyt miksikään vaan suurin osa taimista ruskettui ja kuoli pystyyn. Sieltä täältä lähti kukkavarsi kasvamaan. Kasvusto harvaa ja matalaa, onpa kaljujakin paikkoja. Maa on niin kuivaa että on halkeillut kauttaaltaan neliön mallisiksi laatoiksi.

Ens vuonna kylvän vasta toukokuun viimeisellä viikolla, tuli mitä tuli. Ja viljasyvyyteen.
"

- Erittäin tuttu näkymä monena kuivana keväänä, ja sitten niitä kuoretus-ukkoskuuroja tulee.
- Kirjoittaja oli oppinut saman, mitä Svensk Raps pitää ohjenuorana: läåhelle viljan syvyyttä, oras ei jaksa ilman vettä.
- Aika harva Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan asukki ei ole tullut ajatelleeksi, että hallat vierailevat juurikin Etelä-Suomessa alkukesänä,
  koska yöt ovat pitempiä.

-SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Rapsi

- Aika harva Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan asukki ei ole tullut ajatelleeksi, että hallat vierailevat juurikin Etelä-Suomessa alkukesänä,
  koska yöt ovat pitempiä.

-SS-

Eikös se mee näin: "Alavilla mailla hallanvaara"
Täällä pohojammaalla nuota alavia maita riittää  ;D

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi
Lämpimät kesät alkavat kutsua Saksan ja Britteinsaarten alueella esiintyvää syysrapsinviljelyä uhkaavaa  TuYV - virustautia. Se tulkitaan usein stressin, kuivuuden, ravinnepuutteiden hivenpuutosten aiheuttamaksi. Satotappio potentiaaliin nähden 1 - 1,5 tonnia.

Eli on hyvin paljon analoginen syysvehnien kääpiökasvuisuusviruksen kanssa. Syysrapsilla vektorina toimii kirva, syysvehnän viruksella viirukaskas.

Eli kirvantorjunta on olennainen osa tulevaisuuden syysrapsinviljelyä.

Tämä sitten ei nimenomaan koske viileämpää Pohjanmaata, ei huolta. Eipä jotain Forssan tasalta pohjoiseen kukaan koskaan tainnut nähdä syysvehnissäkään kääpiökasvuisuusvirustautia.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi
Joo, nyt on tämän vuoden osalta tilanne se, että rapsia tuli 738kg/ha.

MTT tiedote 11/89 sisältää rautaisannoksen mm. Mietoisten koeaseman rypsi- ja rapsikokeista. Siellä on muokkauskokeita, joissa 6 cm kylvösyvyys oli antanut lähes saman sadon kuin 3 cm pintaankylvö. Tämä tulos on linjassa viimevuotisen Svensk Raps - julkaisun tiedon kanssa, kuivuuden vallitessa piti syventää viljan syvyyteen, jopa syvemmälle.

Mietoisissa oli kylvöaikakokeita, joissa toukokuun kylvöikkunassa toinen ja kolmas viikko antoi parhaan tuloksen, 1. viikko yllättävästi lähes huonoimman tuloksen, kesäkuun alkukin oli parempi, jos kosteutta riitti. Kirppoja ruiskutettiin kolmekin kertaa.

Kylvömäärää käytettiin 4 .. 16 kg/ha , joista 12 kg antoi kaiketi parhaan tuloksen, mutta erot pieniä.

Mutta yksi tulos jäi mieleen: 4 vuoden koekierrolla 2 kertaa saivat 2 tonnia/ha , kerran 1500 kg ja kerran kylmikset.  ;D. Eli nyt sitten kahta kolikkoa heittämällä voin jännätä, mihin noista neljästä tyypillisestä eka kerta osuu ?

Kuorettuma ja kuivuus näyttivät olevan täysien nollasatojen pohjalla. Kuorettumaäestää ei kannattanut, uusintakylvös tuotti usein tuplasadon, jos oli tullut sade 1. kylvöksen päälle.

Eli tuurista melkoisesti homma kiinni, ja Pohjanmaalla hikevillä mailla koeasemilla saivat jo 70 - luvulla kevätrypsistä 2,5 tonnia, kevätrapsista lähes kolme tonnia, eikä tarvinnut tuuria, apulantaa, eikä edes mitään ihme muokkaustakaan, kunhan jonnekin kynnökselle heitti.. (lapiorullaäkeellä näillä paremmilla maalajeilla onnistui ihan tuosta vaan kylvömuokkaus  ??? )  Tuntui hiukan siltä, että sen ajan tutkimuskin oli jo hiukan lannistumassa Varsinaisen Suomen lounaisosien ja Etelä-Uudenmaan kevätöljykasvinviljelyn mielekkyyden osalta.

Lannoituksen osalta juurikin havaittiin se, että jos tavoite ja toteuma on vain 1200-1500 kg/ha, ei lannoitusta tarvita juurikaan, 20-40 kg N riittää mainiosti. Ja sehän tulee Pohjanmaalla valmiiksi mineralisoituvana niissä maissa. Koekerranteet olivat 0..200 kg/ha N. heikointa bisnestä nyt selvästikin  olisi mättää tonni Puutarhan Y ja saada 900 kg/ha  :o

-SS-

Viimeksi muokattu: 07.11.15 - klo:23:03 kirjoittanut -SS-

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12199
  • Virolaista kiitos!
Vs: Rapsi
Mielestäni tästä kirjoitin, että Pohjanmaalla öljykasvit toimivat tosi hyvin.

Ei ole muutenkaan mitään yllättävää. Siemenmäärä oli aika iso, edelleen olen sitä mieltä, että 7kg maksimi. Onko niin, että jos ajetaan kuuteen senttiin, niin siementäkin pitäisi laittaa vähintään 10kg. Täälläkin on kahta koulukuntaa, toiset kylvää liki viljojen kylvösyvyyttä ja toiset pariin senttiin. Jos kelit näyttävät lupaavilta(uhkaavilta?) kylvetään senttiin. Mullakin on paras rypsi kylvetty 3,5 senttiin. Syvään kylväminen on vaan niin henkisesti raskas juttu, että ei ole oikein pokkaa ollut, mutta ensi kesänä ajetaan kyllä ainakin neljään senttiin, sen lupaan... ;D

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Rapsi
Eilen kävin katsomassa, miten ohran suojaan keväällä kylvetty syysrypsi jaksaa. Matalaa on ja lehdissä paikoin punaista ja ruskeaa, mutta juuri muistuttaa porkkanaa. Edellytykset selviytyä ovat olemassa, jos ei rouste katko juuria, kuten tapahtui toissavuonna. Silloin oli tosin kasvusto harva ja kituliaampi tämänvuotiseen verrattuna. Nyt olisi varaa puolet menettääkin.

Köntys

  • Vieras
Vs: Rapsi
Joo, nyt on tämän vuoden osalta tilanne se, että rapsia tuli 738kg/ha.

MTT tiedote 11/89 sisältää rautaisannoksen mm. Mietoisten koeaseman rypsi- ja rapsikokeista. Siellä on muokkauskokeita, joissa 6 cm kylvösyvyys oli antanut lähes saman sadon kuin 3 cm pintaankylvö. Tämä tulos on linjassa viimevuotisen Svensk Raps - julkaisun tiedon kanssa, kuivuuden vallitessa piti syventää viljan syvyyteen, jopa syvemmälle.

Mietoisissa oli kylvöaikakokeita, joissa toukokuun kylvöikkunassa toinen ja kolmas viikko antoi parhaan tuloksen, 1. viikko yllättävästi lähes huonoimman tuloksen, kesäkuun alkukin oli parempi, jos kosteutta riitti. Kirppoja ruiskutettiin kolmekin kertaa.

Kylvömäärää käytettiin 4 .. 16 kg/ha , joista 12 kg antoi kaiketi parhaan tuloksen, mutta erot pieniä.

Mutta yksi tulos jäi mieleen: 4 vuoden koekierrolla 2 kertaa saivat 2 tonnia/ha , kerran 1500 kg ja kerran kylmikset.  ;D. Eli nyt sitten kahta kolikkoa heittämällä voin jännätä, mihin noista neljästä tyypillisestä eka kerta osuu ?

Kuorettuma ja kuivuus näyttivät olevan täysien nollasatojen pohjalla. Kuorettumaäestää ei kannattanut, uusintakylvös tuotti usein tuplasadon, jos oli tullut sade 1. kylvöksen päälle.

Eli tuurista melkoisesti homma kiinni, ja Pohjanmaalla hikevillä mailla koeasemilla saivat jo 70 - luvulla kevätrypsistä 2,5 tonnia, kevätrapsista lähes kolme tonnia, eikä tarvinnut tuuria, apulantaa, eikä edes mitään ihme muokkaustakaan, kunhan jonnekin kynnökselle heitti.. (lapiorullaäkeellä näillä paremmilla maalajeilla onnistui ihan tuosta vaan kylvömuokkaus  ??? )  Tuntui hiukan siltä, että sen ajan tutkimuskin oli jo hiukan lannistumassa Varsinaisen Suomen lounaisosien ja Etelä-Uudenmaan kevätöljykasvinviljelyn mielekkyyden osalta.

Lannoituksen osalta juurikin havaittiin se, että jos tavoite ja toteuma on vain 1200-1500 kg/ha, ei lannoitusta tarvita juurikaan, 20-40 kg N riittää mainiosti. Ja sehän tulee Pohjanmaalla valmiiksi mineralisoituvana niissä maissa. Koekerranteet olivat 0..200 kg/ha N. heikointa bisnestä nyt selvästikin  olisi mättää tonni Puutarhan Y ja saada 900 kg/ha  :o

-SS-

On kyllä mielenkiintoista ens vuonna nähdä, miten saat rypsinsiemenet siellä savipalleroitten joukossa itämään  :D

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1999
Vs: Rapsi
Mielestäni tästä kirjoitin, että Pohjanmaalla öljykasvit toimivat tosi hyvin.

Ei ole muutenkaan mitään yllättävää. Siemenmäärä oli aika iso, edelleen olen sitä mieltä, että 7kg maksimi. Onko niin, että jos ajetaan kuuteen senttiin, niin siementäkin pitäisi laittaa vähintään 10kg. Täälläkin on kahta koulukuntaa, toiset kylvää liki viljojen kylvösyvyyttä ja toiset pariin senttiin. Jos kelit näyttävät lupaavilta(uhkaavilta?) kylvetään senttiin. Mullakin on paras rypsi kylvetty 3,5 senttiin. Syvään kylväminen on vaan niin henkisesti raskas juttu, että ei ole oikein pokkaa ollut, mutta ensi kesänä ajetaan kyllä ainakin neljään senttiin, sen lupaan... ;D

niin että syvemmälle kun kylvetään niin jo lähtökohtaisesti joka toinen jää sinne maan alle?

ite oon nyt savella onnistunu siemenmäärällä 5-6 kg/ha ja siitäkin voi hikeville maille pudottaa selvästi. esim. tänä vuonna jouduin semmoseen sadeikkunaan kylvämään 5.5. että kuorettumavaara oli huomattava. siksi laitoin tonkin verran. pudotan alle viiteen kiloon kun tulee paremmalla maalle.

ensi vuonna kylvän ympäri isommalla määrällä ja vaihtelen siemenmäärää hieman paikan/kylvöolosuhteiden mukaan. kylvettävillä lohkoilla on muhevaa hietapaikkaa, sinne 4 kg ja tiukempiin paikkoihin enemmän. tuholaiset kurittaa yleensä reunoja enempi ja päistekylvö valmiin päällä lisää kuorettumaa. siksi ympärikylväissä isompi siemenmäärä.

jos lupaa sadetta niin jätän mieluusti kylvön sen jälkeen. tasausäestys ennen sitä ja ehkä lanta+kylvömuokkauskin. sitten sateen jälkeen matalaan kylvö heti kun pääsee. sade tasaa kylvökerroksen kosteuden. toki jos tulee 40 mm niin sitten kestää kuivuakin. kuitenkin huomattavasti vähemmän aikaa kuin viljan kylvöön.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi
niin että syvemmälle kun kylvetään niin jo lähtökohtaisesti joka toinen jää sinne maan alle?

Tämä on juuri se idea, aikaisissa ja syvissä kylvöissä isompi siemenmäärä, sitten on  ainakin jotakin kuivana keväänä odotettavissa. Iso siemenmäärä ei auta matalassa kylvössä, jos kuiva vyöhyke painuu rypsin siemenen alle nopeasti. Sellaista Köylijärvi oli todennut, että kuivan vyöhykkeen alaspäin painuminen kuivattaa itäneen verson. Meillä viljanoraissakin on tätä tapahtunut, päivänrinteissä.

Sitten se kevätöljykasvin orastuminen: maan lämmön mittaaminen lienee tarpeen; itäminen tapahtuu +5  asteessa, mutta verson nopea kasvu mahdollistuu vasta +15 asteessa. Eli viileällä säällä voi orastuminen kestää 10-13 päivää, kun lämpimässä vain 3 päivää. Sääennusteiden tutkiminen ja lämpötilakäyrän tarkkailu, liikenisiköhän itseltä semmoinen lämpötilaloggeri tuonne pellolle ensi kevääksi ? Näkisi vähän, miten se ilman lämpötila, aurinkoisuus, tuulet, vaikuttavat  maan lämpötilaan. Suurin riski itsellä onkin lähteä huhtikuun puolessa välissä sinne kylvämään, kun sehän useimpina vuosina onkin mahdollista, paitsi viime keväänä maaliskuulla, mutta jätin sattumoisin sen urheilun väliin, ihan muiden henkilökohtaisten aikataulujen paineessa, ja loppu tiedetäänkin; hätäily oli aivan turhaa, koska hienot viljakasvustot tulivat viljallekin toukokuun loppuun kylvettyinä.

Rypsin kylvösiemenmäärän pikasäätö olisi mainio, nyt pitänee kylvää saviset töyräs-paikat eri kylvömäärällä ja alhaalla ojatasanteella sitten pienentää kylvötiheyttä.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi
Mielestäni tästä kirjoitin, että Pohjanmaalla öljykasvit toimivat tosi hyvin.

Ei ole muutenkaan mitään yllättävää. Siemenmäärä oli aika iso, edelleen olen sitä mieltä, että 7kg maksimi. Onko niin, että jos ajetaan kuuteen senttiin, niin siementäkin pitäisi laittaa vähintään 10kg. Täälläkin on kahta koulukuntaa, toiset kylvää liki viljojen kylvösyvyyttä ja toiset pariin senttiin. Jos kelit näyttävät lupaavilta(uhkaavilta?) kylvetään senttiin. Mullakin on paras rypsi kylvetty 3,5 senttiin. Syvään kylväminen on vaan niin henkisesti raskas juttu, että ei ole oikein pokkaa ollut, mutta ensi kesänä ajetaan kyllä ainakin neljään senttiin, sen lupaan... ;D

Joo ei tuolla töyräässä normikeväänä 4 sentissä ole mitään kosteaa, enää maaliskuullakaan, vaikka kuinka olisi tasausäestetty. Nuo syksyn pahnavellit voivatkin olla eri asia, mutta ei nyt vielä ole koneita tehdä sitä. Muuten, hienosti nuo kevytmuokatut näkyivät olevan tämän päivän sateissa vesijärviä. Kynnöksillä ei näkynyt vettä ei edes kiiltoa. Ehkä nämä pahnavellit pidättävät kevääksi enemmän vettä, ja olisi turvallisempi lähteä piensiemeniä koittamaan.

Toinen asia, mikä on muuttunut onnistumisen yhtälössä, raskaat jyräkylvökoneet, kun 4-6 tonnia rullailee siemenen päältä jyräpyörillä, saa siemen kunnon kontaktin maahan. Ehkäpä jää liika hötöksi, kun menee noiden pikkukoneiden kanssa kylvöille. Jyräpyörävaikutus havaittiin MTT raportissakin. Noista sivupyöräkoneen jyräpyöristä nyt ole mihinkään, pomppivat vaan kokkareiden päällä.

-SS-

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1999
Vs: Rapsi
aina vaan niitä mouhoja riittää huhtikuun viimisellä viikolla kun yöllä on pakkasta että päivä keväällä on viikko syksyllä ja raosi ei valmistu jollet heti kylvä. mun mielestä viikko keväällä on päivä syksyllä kun se alkukehitys on niin täysin lämpötilasta kiinni.

tottakai on eduksi saada rapsi jo itämään ja ehkä päällekin ennen kuin se lämpö alkaa ni on sitten heti valmiina pökkäämään mut pahimmassa tapauksessa aikainen kylväjä ajaa kolme kertaa kirpat, päälle ehtii pikkasen toistakymmentä tainta ja uusintakylvö samaan aikaan kun rauhallisempi kylvää vasta ensimmäistä kertaa.

nopea alkukehitys auttaa melkosesti kirpan torjunnassa. jos kasvu on nopeampaa kuin mitä elukat syö niin ei syönnillä ole niin kauheaa merkitystä. tosi vähällä on päässy kirppojen torjunnassa viime vuosina. tänä vuonna ajoin kuoriaistenkin vain kertaalleen, targa superin kanssa. pyretroidi ja hiven jäi ajamatta kun ötököitä ei enää ollut liiaksi ja sitten alkoi kukinta.

tarvii kovempien savien rapsikylvössä kyllä pitää tuo neuvo mielessä. kyl siinä niin voi ruutikeväänä käydä, että itämiskosteus kyllä löytyy parista sentistä mutta puhtii loppuu parin viikon päästä kun kosteus on viidessä sentissä ja tuuli puhaltanut kosteuden pinnasta ja pilvet taivaalta. senttikin on ratkaiseva ero kylvösyvyydessä kunhan kansi on leikattu ajoissa kiinni.