Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 09.11.15 - klo:23:54

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.11.15 - klo:18:37

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 08.11.15 - klo:12:15

Eilen kävin katsomassa, miten ohran suojaan keväällä kylvetty syysrypsi jaksaa. Matalaa on ja lehdissä paikoin punaista ja ruskeaa, mutta juuri muistuttaa porkkanaa. Edellytykset selviytyä ovat olemassa, jos ei rouste katko juuria, kuten tapahtui toissavuonna. Silloin oli tosin kasvusto harva ja kituliaampi tämänvuotiseen verrattuna. Nyt olisi varaa puolet menettääkin.

Oliko ohran kevätkylvötiheys mikä, ja lannoitus, voimaperäinen vai minimi ? Lyhytkasvuinen 2-tahoinen ? Korjattiinko oljet vai silputtiinko tehosilppurilla. Menikö rypsi ohran kylvövaiheessa vai pintaankylvämällä rikkaruiskutusten jälkeen ?

Tuosta tyylistä menettää ainakin kerääjäkasvituen, 300 kg rypsiä.

-SS-

Mallasohra Harbinger, aivan muodollinen (3-4%) siemenmäärän pudotus. Lannoitteena Hiven Y (poikkeuksellisesti Yaran tuote) N 100 kg / ha (kun normaalisti mallasohralla 90). Pelto kynnetty ja äestetty, Largo-rypsi piensiemenlaatikosta pintaan n. 6,5 kg / ha (vähempikin riittäisi). Aina sitä jotain menettää; jos kylvää keväällä niin aikaa ja pahimmassa tapauksessa menee ensimmäiset terassikelit traktorin ohjaamossa.

Pitäähän ne keväällä lannoittaa, mutta Belaruksen levitin imee 6 t. apupaskaa ja syytää sen ulos 20 m. työleveydellä, niin ehtii siinä vielä ennen auringonlaskua olusille.

Kerro lisää tuosta Harbingerin viljelyohjelmasta. Paljonko siemenmäärä ja minkälaista orastiheyttä tavoittelet. 100 kilon typpi ei liene aiheuttanut minkäänlaista lako-ongelmaa. Onko satotasosta arviota?

Harva pää ja monta uutta lukua muistettavaksi joka päivä. Tavoitetiheydet katsottu jostain Hankkijan / Keskon / Tilasiemenen julkaisusta. Muistaaseni 250 kg / ha. Sen muistaa paremmin, kun sitähän sinne koneeseen asetellaan ja sen kanssa puljataan. Tuossa sekakasvustossa ehkä 235.

Ei pienintäkään lako-omgelmaa, olisi sietänyt enemmänkin typpeä sekä puhtaaseen, että sekakasvustoon. Puinnin kannalta haasteellisinta oli Harbingerin korren lyhyys. Se ei missään venynyt kuin polveen asti, vaikka ei mitään lyhennyskemikaalia laitettu, paitsi sekakasvustoon, joka sai myös kahdesti Juventusta pitämään rypsin matalana. Hankalaa sellainen polvenkorkuinen ohra on puida, kun 40 cm:n korresta roikkuu tähkä vaaksan verran alas päin ja suorakylvetyillä ja kevytmuokatuilla lohkoilla on paikoin 20 cm korkea kylänurmikka luonnon omana kerääjäkasvina. Siinä on sitten 10 cm väli, mihin pitää osua vaihtelevilla pinnanmuodoilla. Harbinger on luonnostaan vähän lyhytkortisempi kuin Barke, mutta nyt taisi kolealla kesälläkin olla jotain vaikutusta. Satoa tuli vähän vaille neljä tonnia. 3800 - 3900.

Maalajit vaihtelivat karkeasta hiedasta hienoon hiesuun, runsasmultaisesta vähämultaiseen. Kylvöalustana oli kynnettyä, lautasmuokattua, sänkiäestettyä ja suoraan kylvettyä. Kylvöikkuna oli auki 3 viikkoa. Esikasveina oli rypsiä, ohraa ja vln:a. Satotaso ei lohkojen välillä heittänyt kuin maksimissaan 200 kg/ha. Tasaisen varmaa, mutta ei juhlallista missään.

Tänks. Hyvin varovainen viljelyohjelma. Laskin, että 250kg siementä vastaisi lukuja tjp 46,7, itävyys 90%, tiheys 482. Siemenkauppias jutteli, että kestää 110-120 kiloa typpeä, on itse käyttänyt parhaimmillaan 140-150kg, mutta vaatii sitten kahteen kertaan sääteitä. Korsi on ollut tosi lyhyt. Kesällä on merkitystä, en tiedä kuinka on pensonut, mutta noilla spekseillä saattaa olla liian harva, mikä olisi voinut aiheuttaa poutimista. Tämä ihan spekulointia. Joo, arvon tässä edelleen ensi kesän lajiketta ja tämä olisi kiinnostava mallasohravalmiuden takia.

Tänks. Hyvin varovainen viljelyohjelma. Laskin, että 250kg siementä vastaisi lukuja tjp 46,7, itävyys 90%, tiheys 482. Siemenkauppias jutteli, että kestää 110-120 kiloa typpeä, on itse käyttänyt parhaimmillaan 140-150kg, mutta vaatii sitten kahteen kertaan sääteitä. Korsi on ollut tosi lyhyt. Kesällä on merkitystä, en tiedä kuinka on pensonut, mutta noilla spekseillä saattaa olla liian harva, mikä olisi voinut aiheuttaa poutimista. Tämä ihan spekulointia. Joo, arvon tässä edelleen ensi kesän lajiketta ja tämä olisi kiinnostava mallasohravalmiuden takia.

Jos valkuainen huolestuttaa, kastelu on merkittävä apu mallasohralla. Muuten tuntuu, että pitäisi käyttää keväällä vaan PK:ta ja käydä 3 kertaa tautiaineet rykäisemässä.

Silti Barken valkuaiset pakkaa nouseen yli 12.5 .  Siis normivuotena. Tänä syksynähän meni monella pieleen kun tuli 7:n valkuaisia maltaaseen, no 7-tonnarista saa sentään jotakin rehuviljanakin ?

Mutta siis rapsistahan oli puhe. Alkanut vahvistumaan tuo kevätöljykasvilohko kevätrapsin eduksi. Silloin saa pää innosta täristen maaliskuun lopulla alkaa tehdä kiertokoetta ja valmistelee koneet lohkon reunaan. K-maatalouden kevätrapsi, se CL-lajike, se on aikainen, 111 päivää. Jos sitä sais. Kevätvehnistä Epos on samaa myöhäisyysluokkaa.
Jos oikein innokkaasti pudottaa parirenkaat tyhjäksi ja etupäähän pariset myös, pääsisi huhtikuun puolivälissä melko varmasti.

Viisi ruiskutusta kuulemma parhaimmillaan kirppoja ja kuoriaisia varten, riippuu tietenkin keväästä. Tekee vaikka rutiinilla, aineita vaihtaen, kun ei koko ajan pääse paikalle konttailemaan.

Nyt sitten se mahdollinen syysrapsilohko, sähköaidan se vaatinee, 880 m aitalankaa ja sähköpaimen siihen. Lanka pitänee ostaa uusi, tolpista ei ole pulaa. Pihkura, missähän se meidän paimen on, vai riittäisikö nauha. Ruukissa oli suuria peto- eikun peura-rusakko-tuhoja nauhasta huolimatta  Peurojen makuuksia oli tänä kesänä kevätvehnälläkin niin paljon siellä lohkolla, että ei tule rapsi säilymään sotkematta syksyä ja talvea, vaikka pelto ei ole mistään kohdasta metsässä edes kiinni.  Peurat juoksee valtaojan vartta aukean yli, ja juuri meidän puolella, siitä polultansa sitten syövät minkä kerkiävät.

-SS-

Jaaha, nyt on sitten loppumattomien vaikeuksien arkistosta löytynyt uusi haitta eli peura. Mistä lie inspiraatio tullut, että tämä viaton pikku Bambiino voisi aiheuttaa vahinkoa viljelyksille..
No jos tottapuhutaan, niin syysöljykasvi on sellainen magneetti, että se imee kaikki sorkkaeläimet pellolle puolen pitäjän alueelta. Hirvikin tykkää siitä ihan älyttömästi. Syöminen taitaa olla pienempi haitta siihen tallomiseen verrattuna. Märkä maa viikkokausia, pellolla ei ole sellaista neliötä, mistä ei sorkanjälkeä löytyisi.

Ei toimi ei.

Jaaha, nyt on sitten loppumattomien vaikeuksien arkistosta löytynyt uusi haitta eli peura. Mistä lie inspiraatio tullut, että tämä viaton pikku Bambiino voisi aiheuttaa vahinkoa viljelyksille..
No jos tottapuhutaan, niin syysöljykasvi on sellainen magneetti, että se imee kaikki sorkkaeläimet pellolle puolen pitäjän alueelta. Hirvikin tykkää siitä ihan älyttömästi. Syöminen taitaa olla pienempi haitta siihen tallomiseen verrattuna. Märkä maa viikkokausia, pellolla ei ole sellaista neliötä, mistä ei sorkanjälkeä löytyisi.

Ei toimi ei.

Eikö tuon peuran voi laskea rypsin tuottamaan satoon mukaan 

Jaaha, nyt on sitten loppumattomien vaikeuksien arkistosta löytynyt uusi haitta eli peura. Mistä lie inspiraatio tullut, että tämä viaton pikku Bambiino voisi aiheuttaa vahinkoa viljelyksille..
No jos tottapuhutaan, niin syysöljykasvi on sellainen magneetti, että se imee kaikki sorkkaeläimet pellolle puolen pitäjän alueelta. Hirvikin tykkää siitä ihan älyttömästi. Syöminen taitaa olla pienempi haitta siihen tallomiseen verrattuna. Märkä maa viikkokausia, pellolla ei ole sellaista neliötä, mistä ei sorkanjälkeä löytyisi.

Ei toimi ei.

Joo kävin  kysymään riistamiehiltä, ja olivat sitä mieltä, että villisiat ja peurat tarvitsevat useamman langan. Kyllä rupee lankakeriä kulumaan.

Sitten se kevätrapsin kanssa tulee se uusi ongelma, tänä aamuna jo taas havaittiin, eli liukkaat pakkaskelit päivällä vielä. Ruuvinastat pitää varata Sampoon, ettei luiskahda peltotieltä ojan puolelle. Ettei mene Zurn pystyterä vempulaksi. Muulla puimurilla niin väliksi.   

70-luvulla oli tämä marraskuun alkupuoli sitä kevätrapsin puintiaikaa.

-SS-

Kuulemma eivät oo peuroja. Että kauriita ovat. Mutta kaalille korjaan rapsille vaikea vihollinen. Eikä biscayalla pysty torjumaan.

-SS-

Nastoista en tiedä, mutta syyskuun lopusta alkaen alkoi olla ongelmaa akun kanssa. Ei jaksa pyörittää kylmää konetta käyntiin. Lämpimänä lähtee helposti. Mun mielestäni tuon koneen akku on alimitoitettu tolle moottorille. Vaihdoin akun muutama vuosi sitten, kun epäilin vian olevan siinä, mutta ei vaikutusta. Kyrsii tuon apuvirran kanssa leikkiminen, mutta tänään se tuska loppui, kun sain puimurin vihdoin talviteloille. 

Nastoista en tiedä, mutta syyskuun lopusta alkaen alkoi olla ongelmaa akun kanssa. Ei jaksa pyörittää kylmää konetta käyntiin. Lämpimänä lähtee helposti. Mun mielestäni tuon koneen akku on alimitoitettu tolle moottorille. Vaihdoin akun muutama vuosi sitten, kun epäilin vian olevan siinä, mutta ei vaikutusta. Kyrsii tuon apuvirran kanssa leikkiminen, mutta tänään se tuska loppui, kun sain puimurin vihdoin talviteloille. 

Tai sitten akkukaapelit ei yhdistä kunnolla 

Sampo onneksi lähtee kun yhden puristuksen yli huokasee. Ja on 90 Ah joku Mersun akku
ei kaipaa isompaa.

Turkisrukkaset ja karvalakki pitää myös varata ensi syksyksi valmiiksi. Kyllä
naapuritkin hiukka jo vinoa hymyä veti suupieleen, kun puheltiin siitä keväällä
kylvettävästä "talvirapsista".

Jonkunhan on oltava epäonnistumisessakin ensimmäinen.

-SS-

Meitsin sampon maakytkin reistaa. Se pitää vaihtaa ensisyksyksi. Ei muuta kuin naksahtaa ja sitten pitää sitä taas renkata. Sitten starttaa. Että jos sulla on maakytkin, tarkista. 12V ei pitkää matkaa hyppää. Sori ot.

Nastoista en tiedä, mutta syyskuun lopusta alkaen alkoi olla ongelmaa akun kanssa. Ei jaksa pyörittää kylmää konetta käyntiin. Lämpimänä lähtee helposti. Mun mielestäni tuon koneen akku on alimitoitettu tolle moottorille. Vaihdoin akun muutama vuosi sitten, kun epäilin vian olevan siinä, mutta ei vaikutusta. Kyrsii tuon apuvirran kanssa leikkiminen, mutta tänään se tuska loppui, kun sain puimurin vihdoin talviteloille. 

Minulla oli päävirtakytkimen kytkentäpinnat hapettuneet. Ne, ja kytkimen ja rungon väliset pinnat putsattua, loppui apuvirtaongelmat. Nimimerkillä turhaan akun myös vaihtanut.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 12.11.15 - klo:19:49

Nastoista en tiedä, mutta syyskuun lopusta alkaen alkoi olla ongelmaa akun kanssa. Ei jaksa pyörittää kylmää konetta käyntiin. Lämpimänä lähtee helposti. Mun mielestäni tuon koneen akku on alimitoitettu tolle moottorille. Vaihdoin akun muutama vuosi sitten, kun epäilin vian olevan siinä, mutta ei vaikutusta. Kyrsii tuon apuvirran kanssa leikkiminen, mutta tänään se tuska loppui, kun sain puimurin vihdoin talviteloille. 

Minulla oli päävirtakytkimen kytkentäpinnat hapettuneet. Ne, ja kytkimen ja rungon väliset pinnat putsattua, loppui apuvirtaongelmat. Nimimerkillä turhaan akun myös vaihtanut.

mikä kone oma 3v nyykkäri rupes tekeen samaa lokakuussa

Liimamassalla pitää huomenissa tiivistää kaatosuppilon saumat,
varsinkin elevaattorin syöttöputkeen. Samoin pohjasuppilon
viistoputki pitää tarkastaa, onko kulumia.

Sitten se poistoilmalaatikon palautusputki, pitää rakentaa viettoa lisää.

Elevaattorin yläpään kansi, uusi kumitiiviste. Esipuhdistimen nykysäädön
merkkaus, ja läpän kiinni menon tarkistus. Ainakin tuossa kuivurissa kerran tuli
puoli traktorinkuormaa siitä yläpuhdistimen torvesta siihen kasaan, mustaa kultaa.

Jakajasta tuleva kierrätysputki, uusinta kokonaan.

Yläsäiliön jatkon nurkkien tiivistys.

Humautusmekanismin lattojen tiivistys, ne jotka tulee ulos alasuppilosta.

Mitähän vielä tulee mieleen. Ainakin uudet 2,5 ja 3 gallonan suuttimet polttimeen
Peitelevyjä, jotta voi säätää imuaukkoa, on mulla sälepeltikin, jos jaksaisi rakentaa

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 12.11.15 - klo:22:50

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 12.11.15 - klo:19:49

Nastoista en tiedä, mutta syyskuun lopusta alkaen alkoi olla ongelmaa akun kanssa. Ei jaksa pyörittää kylmää konetta käyntiin. Lämpimänä lähtee helposti. Mun mielestäni tuon koneen akku on alimitoitettu tolle moottorille. Vaihdoin akun muutama vuosi sitten, kun epäilin vian olevan siinä, mutta ei vaikutusta. Kyrsii tuon apuvirran kanssa leikkiminen, mutta tänään se tuska loppui, kun sain puimurin vihdoin talviteloille. 

Minulla oli päävirtakytkimen kytkentäpinnat hapettuneet. Ne, ja kytkimen ja rungon väliset pinnat putsattua, loppui apuvirtaongelmat. Nimimerkillä turhaan akun myös vaihtanut.

mikä kone oma 3v nyykkäri rupes tekeen samaa lokakuussa

Sampo 18 v. Kyllä tuo päävirtakytkimen kosketusongelma on löytynyt muistakin koneista silloin tällöin. Vähän harvemmin kuin akun navat. Huoltokohteita nekin.

Liimamassalla pitää huomenissa tiivistää kaatosuppilon saumat,
varsinkin elevaattorin syöttöputkeen. Samoin pohjasuppilon
viistoputki pitää tarkastaa, onko kulumia.

Sitten se poistoilmalaatikon palautusputki, pitää rakentaa viettoa lisää.

Elevaattorin yläpään kansi, uusi kumitiiviste. Esipuhdistimen nykysäädön
merkkaus, ja läpän kiinni menon tarkistus. Ainakin tuossa kuivurissa kerran tuli
puoli traktorinkuormaa siitä yläpuhdistimen torvesta siihen kasaan, mustaa kultaa.

Jakajasta tuleva kierrätysputki, uusinta kokonaan.

Yläsäiliön jatkon nurkkien tiivistys.

Humautusmekanismin lattojen tiivistys, ne jotka tulee ulos alasuppilosta.

Mitähän vielä tulee mieleen. Ainakin uudet 2,5 ja 3 gallonan suuttimet polttimeen
Peitelevyjä, jotta voi säätää imuaukkoa, on mulla sälepeltikin, jos jaksaisi rakentaa

-SS-

Vm -68 Jaakossa pääsee helpommalla. Käynnistää kuivurin ja heittää vanhan lannoitepiensäkin imuaukon eteen. Mieluummin tyhjän säkin.
No on sitä rypsiä toisinaan lakaistukin, kun on reikiä löytynyt, mutta sitä tapahtuu myös viljoilla. Ai niin, tänä syksynä löytyi varastosiilon pohjakartion halkeama. Hyvä juttu. Saa korjattua vielä kun halkeama on vielä pieni. Öljykasvithan näyttävät olevan ihan hyvä keino havaita alkavat viat kuivurissa.