Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Rapsi  (Luettu 283940 kertaa)

Köntys

  • Vieras
Vs: Rapsi
Säästin agilinkin, joka oli virhe, tuli nimittäin talvehtineita ohria kuormaan jonkin verran paljon. Joten jonkinlaista kantapäänkautta opettelua tää vielä on. :D
Minkälainen annoskoko käytössä viljan hävittämiseen?

En tiedä. Aina kun oon agilit laittanut, oon pistänyt juola-annoksen  ::)

V.viljelijä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 257
Vs: Rapsi
Öö... Rypsin kylvöajankohta kelien lämmettyä, toukokuun lopussa, mieluiten kesäkuun puolella on sitten yksi legenda. Ihan yhtä suuri kuin se maata parantava vaikutus ilman kyntöä. Urani alussa kylvin oikeaoppisesti toukokuun lopussa, ihan viimeisinä päivinä. Sitten heinäkuun tappohelteillä ihmettelin miksi rypsini ovat kuukahtamassa ja miksi se on niin matalaa, kun naapurilla se oli vyötärönkorkuista. Onneksi tuli se pelastava sade, joka toi sen 1,5 tonnia plakkariin. Siitä kaksi vuotta eteenpäin lähes sama tilanne, mutta nytpä tein havaintoja naapurien hommista. Huomasin, että heillä rypsi alkoi kukkia jo juhannuksena, kun itselläni meni heinäkuun puolelle. Juhannuksen jälkeen oli mukavaa pilvipoutaista keliä ja kukinta kesti paljon pidempään kuin minun parhaille hellepäiville osunut kukintani. Sinä kesänä mediassa alettiin puhua jostain tutkimuksista, että mitä pitempään rypsi kukkii, niin sitä parempi sato. No, itse sain sen 1.9t, mutta naapuri sai 2.5. Sitten rohkenin jo haastatella rypsinviljelijöitä vähän laajemmalta ja kävi ilmi, että kaikki täällä kylvävät rypsit heti viljojen jälkeen, oli keli minkälainen hyvänsä.

Tässä on muutama pointti. Ensinnäkin näillä kuivilla savilla on tosi vaikeaa saada kevätkosteutta säilymään sinne toukokuun loppuun. Vaikka olisi kuinka tasausäestetty ja tehty mitä jippoa hyvänsä, niin maat vaan kuivavat. On ihan eriasia jos pellot ovat kukkamultaa tai jotain hikevää sorttia jossa kosteus nousee pitkään ylöspäin. Ei toimi savilla. Toisekseen, vaikka kuinka puhutaan siitä nopeasta taimettumisesta ja vaikka itu tulisi parissa päivässä siemenen pintaan ja kosteutta olisi, niin kyllä se taimettuminen/taimen kehittyminen vaan vie julmetusti aikaa. En kiistä etteikö kehitys olisi nopeaa vauhtiin päästyään, mutta aikaisin kylvetty on aina aikaisin kylvetty ja se aikaisin kylvetty hyötyy aina siitä aikaisuudesta. Kolmanneksi, tuo toukokuun lopun kylvö aiheuttaa usein sen, että kukinta osuu niihin helteisiin, mikä ei ole välttämättä hyvä juttu. Jos sitä kukinnan ajankohtaa pystyy hiukan siirtämään jompaan kumpaan suuntaan, että kelit ovat hiukan inhimillisempiä, niin se vaikuttaa heti positiivisesti satoon.

Nyt tietysti moni jo sanoo, että se on niin paljon vuodesta kiinni, niinhän se on, mutta meikäläiselle kävi tuo homma parina vuonna ja se riitti. Aikaistin kylvöä, eikä siitä ole toistaiseksi ilmennyt mitään haittoja... :P

No sen mä olen huomannut, että kylvöajankohdalla ei ole yleensä mitään vaikutusta koska se rypsi kukkii tai on puitavaa. Aikaisin kylvetty rypsi juroo kylmässä maassa pari viikkoa ja kirppoja saa ruiskuttaa monta kertaa. Mä en katso kylvöajankohtaa kalenterista vaan siitä miten lämmin on maa ja millaista keliä luvassa. Taimettuu jopa kolmessa päivässä. Niinpä yleensä ainoa ruiskutus minkä rypsille teen on kuoriasaine+Agil. Nuokin tarpeettomia jos lohkolla ei hukkaa tai juolaa. Kuoriaisiakin vain harvoin niin paljoa että torjuntakynnys oikeasti ylittyy. Nuo rikka-aineet kalliita ja täysin tarpeettomia. Aikainen tasausäestys ja myöhäinen kylvö= ei rikkahuolia.
Suurin ongelma rypsissä on lakoutuminen. Tämän vuoden sato meni lähes pilalle yhteen tyvenellä tulleeseen kuuroon ja kukkiva rypsi liimalakoon savipaikoissa. Varsi ei taitu vaan kaatuu juuresta kuin puu koska savella ei juuri mene niin syvälle kuin pehmeämmillä maalajeilla. Maa kynnetty ja Siementä 5 kg/ha.

nisu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 380
Vs: Rapsi
  Harvoin maa kylvökuntoon kylmässä tuleekaan ja vaikuttaa sekin missä päin maata viljelee. Omilla mailla on
toiminut hyvin ,kun on heti kylvänyt maan ollessa kylvökunnossa.

  Tämän kesän oppina tuli ,kuinka merkittävä lavonestäjä on tautiaine Juventtus ,hieman aikaistetulla ruiskutuksella,
eli ruiskutus hieman ennen täyskukintaa.  Puinnissa ihmettelin kun oli kuvion toisessa reunassa kunnon lakoa, kunnes
muistin ,että oli kyseisellä kohdalla Juventtus loppunut ruiskuttaessa. Joten otan rypsin ruiskutusohjelmaan Juventtuksen jatkossakin ,vaikka suoranaista pahkahomeen tautipainetta olisikaan ,jos vain kasvusto muuten rehevää on.

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5858
Vs: Rapsi
Ei ole kyllä tarvinnut pystyteriä rypsin puinnissa. Vaikka kasvustot miehen korkuisa pahimmillaan ollu.

Ei kai hinteläkortinen rypsi. Mut (syys) rapsi saattaa olla vihreämpää ja sitkeämpää ja varista helpommin. Eli pitäisikö rapsille olle pystyterä kumminkin ? Oikea reuna varmaan riittää, rahamiehet tietty hankkii kumpaankin kulmaan.

-SS-
Rypsillä on sellainen inhottava taipumus lakoontua. Ja sitten se lako alkaa tolloamaan pöydällä lakoon nähden epäsopivaan suuntaan ajaessa. Puintiteknisiä konsteja toki on millä tuota haittaa voi välttää tai sitten se pystyterä.

Viimeksi muokattu: 16.10.15 - klo:09:09 kirjoittanut bouli

Köntys

  • Vieras
Vs: Rapsi
  Harvoin maa kylvökuntoon kylmässä tuleekaan ja vaikuttaa sekin missä päin maata viljelee. Omilla mailla on
toiminut hyvin ,kun on heti kylvänyt maan ollessa kylvökunnossa.

  Tämän kesän oppina tuli ,kuinka merkittävä lavonestäjä on tautiaine Juventtus ,hieman aikaistetulla ruiskutuksella,
eli ruiskutus hieman ennen täyskukintaa.  Puinnissa ihmettelin kun oli kuvion toisessa reunassa kunnon lakoa, kunnes
muistin ,että oli kyseisellä kohdalla Juventtus loppunut ruiskuttaessa. Joten otan rypsin ruiskutusohjelmaan Juventtuksen jatkossakin ,vaikka suoranaista pahkahomeen tautipainetta olisikaan ,jos vain kasvusto muuten rehevää on.

Samaan aikaan ajan kans juventus+basso-seoksen, kun en saa puomeja muuten tarpeeksi ylös  :D
Paljonko laitat typpiä rypsille, ma en laita kun n.70-kg ja siementä suunnilleen 5-kiloa/ha. Kylvö yleensä viimeisenä lämpimään hyvin muokkautuvaan maahan. Kerran oon kirppoja hätäpäissäni torjunut sirkkalehtivaiheessa, sekin taisi olla turhaa. Rypsi on matkaan lähdettyään aikamoinen taistelija  :D

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi
Kuulostaa Pohjanmaa - Muu Suomi 4-0 - keskustelulta.

Maat siellä nähtävästi ovat kylvökunnossa vasta ja heti kun tulee lämmin. Lämpimäthän
tulevat lähes samaan aikaan Suomessa, viime vuosina joskus aikaisemminkin pohjoisessa
kuin kylmän meren ääressä täällä etelässä.

Täällä maat ovat kosteudeltaan kylvökunnossa, kynnösharjat läpikuivia maaliskuussa,
jopa helmikuun lopussa ! Mutta yöpakkaset 10 - 15 astetta parhaimmillaan, päivällä voi olla
karvas auringonpaiste ja 15 astetta. 2014 kylvivät juurikkaat 3 viikkoa varhaisperunan
jälkeen, maaliskuun lopussa ! Yritäpä siinä sitten rypsiä kahden kuukauden päästä
orastumaan ? 20 cm päässä maanpinnasta kosteaa, jos sielläkään.

Itsellä on niin huono tasausäes, että 2x ristiin ajaenkaan ei se pinta ole täydellinen, alkaa siitä
viilun harjan kohdasta, missä lata on kaapaissut sen multakerroksen kyntöviilujen väliin, sitähän se
kuiva menee sisään, halkeilee ja kovettuu. Muutaman sentin äestystä kevyellä joustoäkeellä
käytettiin joskus jos ei keritty kylvämään, mutta siltikin, aika syvään pitää sen viljankin
mennä, jotta se orastuu myöhäisessä kylvössä. Ja rypsi pitäisi melkein pintaan jättää. Huh-huh.

Sokerijuurikkaat laitetaan nykyään pääsiäisen seudulla, eikö niin, Make ? Samat kirpat niitä vaivaavat.
Tuntuu vaan tuo kuivuus tekevän piensiemenkylvöt ilman tarkkuuskylvöurakoitsijaa kuluneella
laahavannaskoneella mahdottomaksi. Urakoitsijahinnoittelulla varmaan alkaa keväötöljykasvin
satoriski sitten kaatua päälle. Juurikkaitahan kylvetään vaikka kolme kertaa samana
keväänä, jos tulee pahoja kuuroja, ei tunnu missään, kun paalua tulee enempi.

Joskus meillä äestettiin rinteiden kynnöksiä jo syksyllä. Niin ajattelin tänäkin vuonna
jatkaa, laitoin näihin nyt syysviljansiemen mukaan. Noihin voisi olla sitten mahdollista
kevätöljykasvi, on testattu 90-luvulla toistuvasti rikottuihin syysviljakylvöihin, parempaa
orastumista ei voisi olla. Nyt on aineetkin niitä viljanoraita vastaan.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi
en saa puomeja muuten tarpeeksi ylös  :D

 ??? ???

Eikö edes jotain mekaanisia hissejä saisi pikkurahalla ?
Tuntuisi tuhlaukselta esimerkiksi viljalla tehdä tarpeellisia
tähkäruiskutuksia heti orastumisen jälkeen sillä perusteella,
ettei ylety ruiskuttamaan sinne ?

Parhaimmillaan nuo puomit ovat traktorin katon tasolla,
noilla asianharrastajilla.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi
Tuo 90€/ha valkuaiskasvipalkkio on kyllä sellanen härnäysraha, että sillä yritetään houkutella kokeilemaan öljykasvejakin. Sopivan suuri, että viitsii edes yrittää, jos ois pienempi, niin ei ois riittävän houkutteleva, jos suurempi, niin houkuttelis monia jonkinasteiseen näennäisviljelyyn, kun sitä korjuuvelvoitettakaan ei enää ole, tyyliin 4 kg siemeniä ja 50 kg salttua hehtaarille ja sit unohtaa koko roskan oman onnensa varaan.

Saako rypsi-riistapellosta riistapeltokorvauksen lisäksi sekä
rypsituotantopalkkion että kerääjäkasvituen siitä toisesta komponentista ?
En nopeasti selaamalla nähnyt, miksei voisi saada ? Ainoastaan EFA-
tilanteessa mainitaan, ettei maksettaisi kerääjäkasvikorvausta.
Riistapellonhan saa niittää 1.8. alkaen ja niittojätteen saa hyödyntää,
puimurin läpi vaikka sitten.

Muutenkin merkittävä osa suomalaisesta kevätrypsistä taidetaan
toteuttaa riistapelto-tyyliin, keväällä myöhään kylvetään, käyntiinsaattamis-
lannoituksella, eikä käytetä kasvinsuojeluaineita. Lähes 500€
summattu ympäristökorvaus olisi se olennainen tekijä tässä ?
1,5 tonnin rypsisato tukina alle, syksyllä puisi lisäpotin sitten, jopa 1000 kg.

Miten tämä mahdollisuus meni itseltä ohi silmän silloin keväällä ?

-SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Rapsi
en saa puomeja muuten tarpeeksi ylös  :D

 ??? ???

Eikö edes jotain mekaanisia hissejä saisi pikkurahalla ?
Tuntuisi tuhlaukselta esimerkiksi viljalla tehdä tarpeellisia
tähkäruiskutuksia heti orastumisen jälkeen sillä perusteella,
ettei ylety ruiskuttamaan sinne ?

Parhaimmillaan nuo puomit ovat traktorin katon tasolla,
noilla asianharrastajilla.

-SS-

Onhan tos hydraulihissi, mutta letkut on tehty liian lyhkäiset, ei pysty nostamaan kun rinnankorkeudelle  :-\
Ja kun on tripletrungot niin suuttimet pitää saada varsinkin rypsillä niin ylös ettei joka runkoon tartu lyhteenverran rypsipuskia  :-[
Rypsi kasvaa pirusti pituutta just kukinnan aikana  ???

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi
http://www.vyr.fi/multimagazine/web/rypsin_rapsin_opas/fi/3_oljykasvien_tuotanto_ja_markkinat.php

Eli rypsi- ja rapsiöljy on ongelmajäte.  Puriste siinä on se arvokas rehujae. Eli eläintalous on
Suomessa öljykasvien viljelyn edellytys. Puristetta tekee Sauvossa joku työkseen.

Pitänee vielä passata, ennen kuin panostaa koko omaisuutensa öljykasviketjuun.
Pienen puristimen tietenkin voisi koettaa, kuivuriin saisi jotain poltettavaa
moniöljypolttimen kautta ?

Ainoa mahdollisuus leikkiä muutamalla hehtaarilla tuo tapa.

-SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Rapsi
Tuo 90€/ha valkuaiskasvipalkkio on kyllä sellanen härnäysraha, että sillä yritetään houkutella kokeilemaan öljykasvejakin. Sopivan suuri, että viitsii edes yrittää, jos ois pienempi, niin ei ois riittävän houkutteleva, jos suurempi, niin houkuttelis monia jonkinasteiseen näennäisviljelyyn, kun sitä korjuuvelvoitettakaan ei enää ole, tyyliin 4 kg siemeniä ja 50 kg salttua hehtaarille ja sit unohtaa koko roskan oman onnensa varaan.

Saako rypsi-riistapellosta riistapeltokorvauksen lisäksi sekä
rypsituotantopalkkion että kerääjäkasvituen siitä toisesta komponentista ?
En nopeasti selaamalla nähnyt, miksei voisi saada ? Ainoastaan EFA-
tilanteessa mainitaan, ettei maksettaisi kerääjäkasvikorvausta.
Riistapellonhan saa niittää 1.8. alkaen ja niittojätteen saa hyödyntää,
puimurin läpi vaikka sitten.

Muutenkin merkittävä osa suomalaisesta kevätrypsistä taidetaan
toteuttaa riistapelto-tyyliin, keväällä myöhään kylvetään, käyntiinsaattamis-
lannoituksella, eikä käytetä kasvinsuojeluaineita. Lähes 500€
summattu ympäristökorvaus olisi se olennainen tekijä tässä ?
1,5 tonnin rypsisato tukina alle, syksyllä puisi lisäpotin sitten, jopa 1000 kg.

Miten tämä mahdollisuus meni itseltä ohi silmän silloin keväällä ?

-SS-

Eikös riistapellon sato pitäisi käyttää riistan ruokintaan.

Ja ei kai riistapellosta saa mitään kerääjäpalkkiota, kun ei saa kasvipeitteisyyspalkkiotakaan. Pelkkä riistapellon tuki sille tulee. Mutta jos laitat siihen riistapeltoos syysrypsiä, niin seuraavana vuonna siinä saattaa olla komea syysrypsipelto, josta saat rypsipellon tuet. Siihen voit sitten yrittää saada kasvamaan joukkoon myös jotain kerääjäkasvia  :D

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi
Tuo 90€/ha valkuaiskasvipalkkio on kyllä sellanen härnäysraha, että sillä yritetään houkutella kokeilemaan öljykasvejakin. Sopivan suuri, että viitsii edes yrittää, jos ois pienempi, niin ei ois riittävän houkutteleva, jos suurempi, niin houkuttelis monia jonkinasteiseen näennäisviljelyyn, kun sitä korjuuvelvoitettakaan ei enää ole, tyyliin 4 kg siemeniä ja 50 kg salttua hehtaarille ja sit unohtaa koko roskan oman onnensa varaan.

Saako rypsi-riistapellosta riistapeltokorvauksen lisäksi sekä
rypsituotantopalkkion että kerääjäkasvituen siitä toisesta komponentista ?
En nopeasti selaamalla nähnyt, miksei voisi saada ? Ainoastaan EFA-
tilanteessa mainitaan, ettei maksettaisi kerääjäkasvikorvausta.
Riistapellonhan saa niittää 1.8. alkaen ja niittojätteen saa hyödyntää,
puimurin läpi vaikka sitten.

Muutenkin merkittävä osa suomalaisesta kevätrypsistä taidetaan
toteuttaa riistapelto-tyyliin, keväällä myöhään kylvetään, käyntiinsaattamis-
lannoituksella, eikä käytetä kasvinsuojeluaineita. Lähes 500€
summattu ympäristökorvaus olisi se olennainen tekijä tässä ?
1,5 tonnin rypsisato tukina alle, syksyllä puisi lisäpotin sitten, jopa 1000 kg.

Miten tämä mahdollisuus meni itseltä ohi silmän silloin keväällä ?

-SS-

Eikös riistapellon sato pitäisi käyttää riistan ruokintaan.

Ja ei kai riistapellosta saa mitään kerääjäpalkkiota, kun ei saa kasvipeitteisyyspalkkiotakaan. Pelkkä riistapellon tuki sille tulee. Mutta jos laitat siihen riistapeltoos syysrypsiä, niin seuraavana vuonna siinä saattaa olla komea syysrypsipelto, josta saat rypsipellon tuet. Siihen voit sitten yrittää saada kasvamaan joukkoon myös jotain kerääjäkasvia  :D

Niin, ei kai saa , mutta missä tuo lukee ? Vipussa kun ei rasteja tullut kokeiluksi. Jos antaa laittaa, niin
sittenhän tuo toimii. Jos ei, niin asia on selvä. Koko viime talven ja kevään ajan alkoi valjeta,
että tukiautomaatissa vain se on kielletty, joka on erikseen kielletty. Kaikki muu on sallittua,
jos vaan häpyä riittää.

Tuo syyrapsi/rypsi on juuri tuo aina markkinoitu juttu, mutta siinä voi jäädä se siemensato saamatta.
Kai ne siemenet saa käydä poistamassa, kukaan ei sitä näe, onko pelkästään niitetty, murskattu vai onko
kopattu siemenet talteen samalla ?

Huomaatko meikäläisen idean, seuraava vuosi olisi vapaa varmempaa kevätviljaa tms. laittaa.
Ja glyfosaatti olisi jo keväällä siivoamassa ne likaruohot pois.

-SS-

Viimeksi muokattu: 16.10.15 - klo:11:31 kirjoittanut -SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Rapsi


Eikös riistapellon sato pitäisi käyttää riistan ruokintaan.

Ja ei kai riistapellosta saa mitään kerääjäpalkkiota, kun ei saa kasvipeitteisyyspalkkiotakaan. Pelkkä riistapellon tuki sille tulee. Mutta jos laitat siihen riistapeltoos syysrypsiä, niin seuraavana vuonna siinä saattaa olla komea syysrypsipelto, josta saat rypsipellon tuet. Siihen voit sitten yrittää saada kasvamaan joukkoon myös jotain kerääjäkasvia  :D

Niin, ei kai saa , mutta missä tuo lukee ? Vipussa kun ei rasteja tullut kokeiluksi. Jos antaa laittaa, niin
sittenhän tuo toimii. Jos ei, niin asia on selvä. Koko viime talven ja kevään ajan alkoi valjeta,
että tukiautomaatissa vain se on kielletty, joka on erikseen kielletty. Kaikki muu on sallittua,
jos vaan häpyä riittää.

Tuo syyrapsi/rypsi on juuri tuo aina markkinoitu juttu, mutta siinä voi jäädä se siemensato saamatta.
Kai ne siemenet saa käydä poistamassa, kukaan ei sitä näe, onko pelkästään niitetty, murskattu vai onko
kopattu siemenet talteen samalla ?

Huomaatko meikäläisen idean, seuraava vuosi olisi vapaa varmempaa kevätviljaa tms. laittaa.
Ja glyfosaatti olisi jo keväällä siivoamassa ne likaruohot pois.

-SS-

Miten niin jää siemensato saamatta? Se riistapellolla oleva syysrypsi ei vielä tuota mitään siementä, riistapeltostatus poistuu talven jälkeen, sitten se on normaali viljelypelto jossa on syysrypsi, sen saa ihan laillisesti puida ja myydä mihin haluaa  ::)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi
Miten niin jää siemensato saamatta? Se riistapellolla oleva syysrypsi ei vielä tuota mitään siementä, riistapeltostatus poistuu talven jälkeen, sitten se on normaali viljelypelto jossa on syysrypsi, sen saa ihan laillisesti puida ja myydä mihin haluaa  ::)

Siinä on sen toisen vuoden pellonkäytön laji ja näyttävyys jotakin 0..100% .
Teillä siellä, lumisemmilla alueilla tietty talvehtii, teki niin tai näin.
Itse uskon saunakukan valtaavan sen kasvuston juurikin
seuraavaksi kesäksi, että joutomaata sitten. Eli jää kokonaan
siemensato saamatta, kahdeksi vuodeksi. Ja sanktioriski.

Riistapellon kylvökevättä seuraavan kesän  rikkaruohopaineen
siis voisi hyvin sietää ja ottaa (salaa) osan siemensadosta pois
syksyllä, jos ja siis jos. Mutta sitten seuraava vuosi olisi erillinen,
ilman sitä talvehtimisriskiä ja kasvattamalla kasvatetut rikkaruohot
kevään glyfosaatilla hallintaan.

Mutta tuo kuvio edellyttää sen 100€ ja 90€ saamista
riistapeltotuen päälle. Rikkaruohoja saa peltoon kasvatetuksi
helpomminkin.

Riistapellolla on mainittu VAIN sen kasvipeitteisyys- ja RTK - rahan
saamatta jääminen. Niistä muista tuista ei löytynyt selvää kieltoa.
Ja sai niittää 1.8. alkaen ja hyödyntää niittojätteen.

-SS-

nisu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 380
Vs: Rapsi
  Harvoin maa kylvökuntoon kylmässä tuleekaan ja vaikuttaa sekin missä päin maata viljelee. Omilla mailla on
toiminut hyvin ,kun on heti kylvänyt maan ollessa kylvökunnossa.

  Tämän kesän oppina tuli ,kuinka merkittävä lavonestäjä on tautiaine Juventtus ,hieman aikaistetulla ruiskutuksella,
eli ruiskutus hieman ennen täyskukintaa.  Puinnissa ihmettelin kun oli kuvion toisessa reunassa kunnon lakoa, kunnes
muistin ,että oli kyseisellä kohdalla Juventtus loppunut ruiskuttaessa. Joten otan rypsin ruiskutusohjelmaan Juventtuksen jatkossakin ,vaikka suoranaista pahkahomeen tautipainetta olisikaan ,jos vain kasvusto muuten rehevää on.

Samaan aikaan ajan kans juventus+basso-seoksen, kun en saa puomeja muuten tarpeeksi ylös  :D
Paljonko laitat typpiä rypsille, ma en laita kun n.70-kg ja siementä suunnilleen 5-kiloa/ha. Kylvö yleensä viimeisenä lämpimään hyvin muokkautuvaan maahan. Kerran oon kirppoja hätäpäissäni torjunut sirkkalehtivaiheessa, sekin taisi olla turhaa. Rypsi on matkaan lähdettyään aikamoinen taistelija  :D

 Typpitasona olen käyttänyt ohran typpimääriä sovellettuna eri peltoihin, nyt kun olen oppinut laon estoa Juventtus
valmisteella ,niin aattelin aikasena keväänä koittaa reilumpaakin lannoitusta.
 Tuo Juventtuksen ruiskutusajankohta näyttäisi ratkaisevan sen tehon lakohon ja onhan se mukavemi ajaa matalempaan kasvustoon.