Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.10.15 - klo:13:11

Ja vielä... toi rypsin sänki on nättiä aitoa kasvipeitettä, hankmous vain keväällä, kylvö siihen. Lähes kuin suorakylvöä, paitsi juolat on poissa.  Helppoa kuin heinän teko 

Ulkomaisissa viljelykuvauksissa ajavat silppurilla maata myöten tuon puolen metrin korkuisen rapsin sängen. Ei taida meikäläisen perhos-lapiorullaäes kuin hiukan lamata noita tyviä vinoon.

Millainen kynnös tulee öljykasvista ? Itsellä on lohkareisuudesta ja sitkeydestä seuraava järjestys mielikuvissa mureimmasta kelvottomimpaan:
1. Ruis
2. Syysvehnä
3. Kaura
4. Kevätvehnä
5. Ohra.
6. Virna + herne (överumissa piti lisätä painetta 135 bar ei pysyny ojas alhaalla)

Mihin väliin asettuisi nuo rypsit sekä rapsit ?

-SS-

Kaurasta ei kokemusta. Laittaisin rypsin/ rapsin siihen syys- ja kevätvehnän väliin. Joskus rypsimaa ollut hyvinkin mureaa mutta kyllä joskus on saannut taistella että siihen on saanut kylvöalustan syysvehnälle. Muuten samaa mieltä listasta.  Vanha isäänät sanovat että ohra- ja hernemaat ovat pahimpia saada kylvöalusta syysviljalle.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.10.15 - klo:18:24

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.10.15 - klo:13:11

Ja vielä... toi rypsin sänki on nättiä aitoa kasvipeitettä, hankmous vain keväällä, kylvö siihen. Lähes kuin suorakylvöä, paitsi juolat on poissa.  Helppoa kuin heinän teko 

Ulkomaisissa viljelykuvauksissa ajavat silppurilla maata myöten tuon puolen metrin korkuisen rapsin sängen. Ei taida meikäläisen perhos-lapiorullaäes kuin hiukan lamata noita tyviä vinoon.

Millainen kynnös tulee öljykasvista ? Itsellä on lohkareisuudesta ja sitkeydestä seuraava järjestys mielikuvissa mureimmasta kelvottomimpaan:
1. Ruis
2. Syysvehnä
3. Kaura
4. Kevätvehnä
5. Ohra.
6. Virna + herne (överumissa piti lisätä painetta 135 bar ei pysyny ojas alhaalla)

Mihin väliin asettuisi nuo rypsit sekä rapsit ?

-SS-

Kaurasta ei kokemusta. Laittaisin rypsin/ rapsin siihen syys- ja kevätvehnän väliin. Joskus rypsimaa ollut hyvinkin mureaa mutta kyllä joskus on saannut taistella että siihen on saanut kylvöalustan syysvehnälle. Muuten samaa mieltä listasta.  Vanha isäänät sanovat että ohra- ja hernemaat ovat pahimpia saada kylvöalusta syysviljalle.

Juu kauramaa on yllättävän pehmeää syysviljan pohjaksi, mutta hukkista pitää vielä varoa, kaura ei tule kiertoon; ohramaan kynnös oli tänä vuonna kuivuttuaan semmosta lohkaretta, että saa lekalla lyödä, eikä hajoa, kopsuu kuin tiilikasa.

Kuvittelin jotenkin erheellisesti, että tuo typenkerääjäpalkokasvi olisi jokin maanparantaja, jostakin syystä se maa muuttuikin sitkeäksi takertuvaksi muovailusaveksi, viilut imee kiinni vältin siipeen ja jos siihen yrittää tehdä multaa, vaivaantuu vaan. Kuivana ei todellakaan ole murea vaan kuin polttamaton kuivattu savitiili. Eli pitää odottaa ensi kevääseen, josko olisi pakkasia edes vähän.

Jos ajattelee ensi vuodelle syysviljamaata, niin viherlannoitus italian raiheinällä, kun kylvää mahdollisimman aikaisin; siitä nähtävästi saa melko murean pohjan, ainakin matalaan kyntämällä. Säilörehunurmena sen taidan ilmoittaa, ei tarvitse kallista apilansiementä hankkia. Eikö niin, että säilisnurmen saa tukimielessä päättää heinäkuussa ? Kunhan pitää sen kolmen kasvin vaatimuksen elokuun loppuun....No ruista ja vehnää, se on kaksi. Sen verran aina on kevätviljaa, et se on kolmas.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.10.15 - klo:19:50

On siellä kyllä kummalliset maat, sitä ei voi pohojalaanen käsittää 

Näkyy, ettei meillä ole yhteisiä havaintoja, jotta voitaisiin edes keskustella ilmiöstä ? Tästä varmaan johtuu kyvyttömyys esimerkiksi nähdä kevään piensiemenkylvösten -minkä tahansa- vaikeita aikoja touko-kesäkuun kuivan kauden yli.

-SS-

Eiko tollasta ihmesavikkoa voi parantaa esim. sekoittamalla turvetta ta muuta eloperäistä sekaan? Ai niin, mistäs siellä turvetta löytyis 
Mites saneerauskasvit 

  Kolme -neljävuotta kuminaa ,niin muhua maa sen jälkeen.

  Kolme -neljävuotta kuminaa ,niin muhua maa sen jälkeen.

Toi on totta, kuminaamailijoilla on kyl ollu kuohkeeta ton kuminan jälkeen tinttisavi.

No 7 vuotta kesti pilalle tintattu sokerijuurikasmaa tulla mureaksi, ilman mitään lisätyötä.

Ruis.

-SS-

Syysrapsin kylvöissä riski kuivuudelle on aivan samalainen kuin keväälläkin. Tämmöinen ehdotus tuli Ruotsista, luomurapsin viljelykonsulenteilta: Avokesannointi sängestä, kultivoidaan useaan kertaan kevätkesällä, aina juolavehnän torjuntapisteen kohdalla hanhenjalkakultivaattorilla maksimissaan 14 cm syvyyteen. Sitten juuri ennen kylvöä kyntö niin syvään, noin 16-18 cm:iin, että ohut siipale lähtee kovaa maata viilun päälle ja pitää vilun ryhdissään. Sitten heti pakkeria, jos kuivaa, ja jyrsinkylvö välittömästi.

Taidan toteuttaa tuota, josko kultivaattori löytyy siihen mennessä.

-SS-

Syysrapsin kylvöissä riski kuivuudelle on aivan samalainen kuin keväälläkin. Tämmöinen ehdotus tuli Ruotsista, luomurapsin viljelykonsulenteilta: Avokesannointi sängestä, kultivoidaan useaan kertaan kevätkesällä, aina juolavehnän torjuntapisteen kohdalla hanhenjalkakultivaattorilla maksimissaan 14 cm syvyyteen. Sitten juuri ennen kylvöä kyntö niin syvään, noin 16-18 cm:iin, että ohut siipale lähtee kovaa maata viilun päälle ja pitää vilun ryhdissään. Sitten heti pakkeria, jos kuivaa, ja jyrsinkylvö välittömästi.

Taidan toteuttaa tuota, josko kultivaattori löytyy siihen mennessä.

-SS-

No jos sulla on joku kesantomaa ensvuonna, jonka kans meinaat tollee taistella, merkkaa se riistapelloksi, saat edes kunnon tuet. Siihen rapsiin korkeintaan 20-kiloa ohraa joukkoon kesäkuun vimppana päivänä tai yönä, se on siinä 
Jos nimittän ei onnistukkaan, ei hatuta niin kovaa, ja voit kylvää siihen sitten jotain muuta seuraavana keväänä

Syysrapsin kylvöissä riski kuivuudelle on aivan samalainen kuin keväälläkin. Tämmöinen ehdotus tuli Ruotsista, luomurapsin viljelykonsulenteilta: Avokesannointi sängestä, kultivoidaan useaan kertaan kevätkesällä, aina juolavehnän torjuntapisteen kohdalla hanhenjalkakultivaattorilla maksimissaan 14 cm syvyyteen. Sitten juuri ennen kylvöä kyntö niin syvään, noin 16-18 cm:iin, että ohut siipale lähtee kovaa maata viilun päälle ja pitää vilun ryhdissään. Sitten heti pakkeria, jos kuivaa, ja jyrsinkylvö välittömästi.

Taidan toteuttaa tuota, josko kultivaattori löytyy siihen mennessä.

-SS-

Ai niin, et sä voi tehdä noin muutenkaan, sehän olisi täydentävien ehtojen laiminlyöntiä. 

http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/Taydentavien%20ehtojen%20muistilista%205.6.15.pdf

Peltolohkoni on avokesantona vain jos parannan pellon viljelykuntoa torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja,
teen lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä, ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen tilanteissa tai kun
poikkeamiseen on muu erityinen syy.

Kesannoida ajattelin "nurmen nimissä" . Joka tapauksessa riistapellon kylvöpäivä on syysrapsille liiian aikainen. Eli laitan keväällä aikaisin italoheinää, joko sängelle äestettynä, tai kylvökoneella, sitten ruiskutan rikat ja juolan kesäkuun lopussa ja alan kultivoida siinä heinäkuun loppupuolella, jos säät suosivat. Näin saan putua piilooon jo ennen kyntöä. Lautasäes on toinen vaihtoehto, sellainen talosta löytyy. Sitten kyntö juuri ennen kylvöä. Ajattelin tuosta italoheinästä mureinta vaihtoehtoa, ei semmoiseen valkoiseen lohkareeseen mitään rapsia itämään saa, jos joutuu äestämään 18 kertaa ennen kuin on edes pesäpallon kokoisia kokkareita.

Onhan tuossa säävaraus, aina. Kuivuutta enemmän epäilen kuin sadetta, kesä kuivaa kyllä sateet nopeasti.

EFA typenkerääjä on helppo, sen voi hinkkahinkkamuokata ilman mitään henkistä estettä 30.06 asti, sitten kylvää hiukan 1-vuotista apilaa, ja alkaa päättämään 15.07, ei ole ehtinyt siihen mennessä vielä "pilaamaan" maan muokkautuvuutta. Voi kylvää jo 16.07, joka alkaa olla hyvä aika puolikääpiörapsilajikkeille.

-SS-

Kesannoida ajattelin "nurmen nimissä" . Joka tapauksessa riistapellon kylvöpäivä on syysrapsille liiian aikainen. Eli laitan keväällä aikaisin italoheinää, joko sängelle äestettynä, tai kylvökoneella, sitten ruiskutan rikat ja juolan kesäkuun lopussa ja alan kultivoida siinä heinäkuun loppupuolella, jos säät suosivat. Näin saan putua piilooon jo ennen kyntöä. Lautasäes on toinen vaihtoehto, sellainen talosta löytyy. Sitten kyntö juuri ennen kylvöä. Ajattelin tuosta italoheinästä mureinta vaihtoehtoa, ei semmoiseen valkoiseen lohkareeseen mitään rapsia itämään saa, jos joutuu äestämään 18 kertaa ennen kuin on edes pesäpallon kokoisia kokkareita.

Onhan tuossa säävaraus, aina. Kuivuutta enemmän epäilen kuin sadetta, kesä kuivaa kyllä sateet nopeasti.

EFA typenkerääjä on helppo, sen voi hinkkahinkkamuokata ilman mitään henkistä estettä 30.06 asti, sitten kylvää hiukan 1-vuotista apilaa, ja alkaa päättämään 15.07, ei ole ehtinyt siihen mennessä vielä "pilaamaan" maan muokkautuvuutta. Voi kylvää jo 16.07, joka alkaa olla hyvä aika puolikääpiörapsilajikkeille.

-SS-

Ehdottaisin kätevää 1-vuotista säilörehunurmea yhdellä korjuulla.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.10.15 - klo:16:36

Kesannoida ajattelin "nurmen nimissä" . Joka tapauksessa riistapellon kylvöpäivä on syysrapsille liiian aikainen. Eli laitan keväällä aikaisin italoheinää, joko sängelle äestettynä, tai kylvökoneella, sitten ruiskutan rikat ja juolan kesäkuun lopussa ja alan kultivoida siinä heinäkuun loppupuolella, jos säät suosivat. Näin saan putua piilooon jo ennen kyntöä. Lautasäes on toinen vaihtoehto, sellainen talosta löytyy. Sitten kyntö juuri ennen kylvöä. Ajattelin tuosta italoheinästä mureinta vaihtoehtoa, ei semmoiseen valkoiseen lohkareeseen mitään rapsia itämään saa, jos joutuu äestämään 18 kertaa ennen kuin on edes pesäpallon kokoisia kokkareita.

Onhan tuossa säävaraus, aina. Kuivuutta enemmän epäilen kuin sadetta, kesä kuivaa kyllä sateet nopeasti.

EFA typenkerääjä on helppo, sen voi hinkkahinkkamuokata ilman mitään henkistä estettä 30.06 asti, sitten kylvää hiukan 1-vuotista apilaa, ja alkaa päättämään 15.07, ei ole ehtinyt siihen mennessä vielä "pilaamaan" maan muokkautuvuutta. Voi kylvää jo 16.07, joka alkaa olla hyvä aika puolikääpiörapsilajikkeille.

-SS-

Ehdottaisin kätevää 1-vuotista säilörehunurmea yhdellä korjuulla.

Viherlannoitusnurmesta saa viiskymppiä enempi tukia, ja saa myös päättää syyskylvöiseen kasviin, silloin kun tarvitsee. Syysrapsia saa nykyään luvan kanssa lannoittaa syksyllä melkein tuplasti enempi kuin syysvehnää.

Verrattuna säilörehunurmeen, apilaa pitää lisätä kylvöseokseen 20%, laitoin 5 kg, muuta oli 15 kg. Itsellä italianrai valtasi kasvutilan heti 1. niiton jälkeen, apilat jäivät soittelemaan toista viulua.

Syysrapsilla ei liene tarpeen ketkuilla lannoitteiden säästämisen kanssa, se on kova imemään maasta ravinteita muutenkin.

http://www.svenskraps.se/se/index.asp

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 21.10.15 - klo:18:16

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.10.15 - klo:16:36

Kesannoida ajattelin "nurmen nimissä" . Joka tapauksessa riistapellon kylvöpäivä on syysrapsille liiian aikainen. Eli laitan keväällä aikaisin italoheinää, joko sängelle äestettynä, tai kylvökoneella, sitten ruiskutan rikat ja juolan kesäkuun lopussa ja alan kultivoida siinä heinäkuun loppupuolella, jos säät suosivat. Näin saan putua piilooon jo ennen kyntöä. Lautasäes on toinen vaihtoehto, sellainen talosta löytyy. Sitten kyntö juuri ennen kylvöä. Ajattelin tuosta italoheinästä mureinta vaihtoehtoa, ei semmoiseen valkoiseen lohkareeseen mitään rapsia itämään saa, jos joutuu äestämään 18 kertaa ennen kuin on edes pesäpallon kokoisia kokkareita.

Onhan tuossa säävaraus, aina. Kuivuutta enemmän epäilen kuin sadetta, kesä kuivaa kyllä sateet nopeasti.

EFA typenkerääjä on helppo, sen voi hinkkahinkkamuokata ilman mitään henkistä estettä 30.06 asti, sitten kylvää hiukan 1-vuotista apilaa, ja alkaa päättämään 15.07, ei ole ehtinyt siihen mennessä vielä "pilaamaan" maan muokkautuvuutta. Voi kylvää jo 16.07, joka alkaa olla hyvä aika puolikääpiörapsilajikkeille.

-SS-

Ehdottaisin kätevää 1-vuotista säilörehunurmea yhdellä korjuulla.

Viherlannoitusnurmesta saa viiskymppiä enempi tukia, ja saa myös päättää syyskylvöiseen kasviin, silloin kun tarvitsee. Syysrapsia saa nykyään luvan kanssa lannoittaa syksyllä melkein tuplasti enempi kuin syysvehnää.

Verrattuna säilörehunurmeen, apilaa pitää lisätä kylvöseokseen 20%, laitoin 5 kg, muuta oli 15 kg. Itsellä italianrai valtasi kasvutilan heti 1. niiton jälkeen, apilat jäivät soittelemaan toista viulua.

Syysrapsilla ei liene tarpeen ketkuilla lannoitteiden säästämisen kanssa, se on kova imemään maasta ravinteita muutenkin.

http://www.svenskraps.se/se/index.asp

-SS-

Saako VLN:ää lannottaa??

Lainaus käyttäjältä: SKN - 21.10.15 - klo:18:16

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.10.15 - klo:16:36

Kesannoida ajattelin "nurmen nimissä" . Joka tapauksessa riistapellon kylvöpäivä on syysrapsille liiian aikainen. Eli laitan keväällä aikaisin italoheinää, joko sängelle äestettynä, tai kylvökoneella, sitten ruiskutan rikat ja juolan kesäkuun lopussa ja alan kultivoida siinä heinäkuun loppupuolella, jos säät suosivat. Näin saan putua piilooon jo ennen kyntöä. Lautasäes on toinen vaihtoehto, sellainen talosta löytyy. Sitten kyntö juuri ennen kylvöä. Ajattelin tuosta italoheinästä mureinta vaihtoehtoa, ei semmoiseen valkoiseen lohkareeseen mitään rapsia itämään saa, jos joutuu äestämään 18 kertaa ennen kuin on edes pesäpallon kokoisia kokkareita.

Onhan tuossa säävaraus, aina. Kuivuutta enemmän epäilen kuin sadetta, kesä kuivaa kyllä sateet nopeasti.

EFA typenkerääjä on helppo, sen voi hinkkahinkkamuokata ilman mitään henkistä estettä 30.06 asti, sitten kylvää hiukan 1-vuotista apilaa, ja alkaa päättämään 15.07, ei ole ehtinyt siihen mennessä vielä "pilaamaan" maan muokkautuvuutta. Voi kylvää jo 16.07, joka alkaa olla hyvä aika puolikääpiörapsilajikkeille.

-SS-

Ehdottaisin kätevää 1-vuotista säilörehunurmea yhdellä korjuulla.

Viherlannoitusnurmesta saa viiskymppiä enempi tukia, ja saa myös päättää syyskylvöiseen kasviin, silloin kun tarvitsee. Syysrapsia saa nykyään luvan kanssa lannoittaa syksyllä melkein tuplasti enempi kuin syysvehnää.

Verrattuna säilörehunurmeen, apilaa pitää lisätä kylvöseokseen 20%, laitoin 5 kg, muuta oli 15 kg. Itsellä italianrai valtasi kasvutilan heti 1. niiton jälkeen, apilat jäivät soittelemaan toista viulua.

Syysrapsilla ei liene tarpeen ketkuilla lannoitteiden säästämisen kanssa, se on kova imemään maasta ravinteita muutenkin.

http://www.svenskraps.se/se/index.asp

-SS-

Riippuu kasvipeitteisyyden määrästä kumpi kannattaa. SR alalle saa kasvipeitteisyyskorvauksen, VLN ei saa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.10.15 - klo:18:21

Lainaus käyttäjältä: SKN - 21.10.15 - klo:18:16

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.10.15 - klo:16:36

Kesannoida ajattelin "nurmen nimissä" . Joka tapauksessa riistapellon kylvöpäivä on syysrapsille liiian aikainen. Eli laitan keväällä aikaisin italoheinää, joko sängelle äestettynä, tai kylvökoneella, sitten ruiskutan rikat ja juolan kesäkuun lopussa ja alan kultivoida siinä heinäkuun loppupuolella, jos säät suosivat. Näin saan putua piilooon jo ennen kyntöä. Lautasäes on toinen vaihtoehto, sellainen talosta löytyy. Sitten kyntö juuri ennen kylvöä. Ajattelin tuosta italoheinästä mureinta vaihtoehtoa, ei semmoiseen valkoiseen lohkareeseen mitään rapsia itämään saa, jos joutuu äestämään 18 kertaa ennen kuin on edes pesäpallon kokoisia kokkareita.

Onhan tuossa säävaraus, aina. Kuivuutta enemmän epäilen kuin sadetta, kesä kuivaa kyllä sateet nopeasti.

EFA typenkerääjä on helppo, sen voi hinkkahinkkamuokata ilman mitään henkistä estettä 30.06 asti, sitten kylvää hiukan 1-vuotista apilaa, ja alkaa päättämään 15.07, ei ole ehtinyt siihen mennessä vielä "pilaamaan" maan muokkautuvuutta. Voi kylvää jo 16.07, joka alkaa olla hyvä aika puolikääpiörapsilajikkeille.

-SS-

Ehdottaisin kätevää 1-vuotista säilörehunurmea yhdellä korjuulla.

Viherlannoitusnurmesta saa viiskymppiä enempi tukia, ja saa myös päättää syyskylvöiseen kasviin, silloin kun tarvitsee. Syysrapsia saa nykyään luvan kanssa lannoittaa syksyllä melkein tuplasti enempi kuin syysvehnää.

Verrattuna säilörehunurmeen, apilaa pitää lisätä kylvöseokseen 20%, laitoin 5 kg, muuta oli 15 kg. Itsellä italianrai valtasi kasvutilan heti 1. niiton jälkeen, apilat jäivät soittelemaan toista viulua.

Syysrapsilla ei liene tarpeen ketkuilla lannoitteiden säästämisen kanssa, se on kova imemään maasta ravinteita muutenkin.

http://www.svenskraps.se/se/index.asp

-SS-

Riippuu kasvipeitteisyyden määrästä kumpi kannattaa. SR alalle saa kasvipeitteisyyskorvauksen, VLN ei saa.

LANNOTUS...HALOO!!...VINK VINK...