Naapurin mehiläisukkokin olisi tuonut pari purkkia rypsihunajaa maistille 

Meillä on omaakin hunajaa vielä. Sitten kuoli pesät kun kukkivan rypsin valtasivat ötökät, ja paniikki iski viljelijälle. Olin minä salaa tyytyväinen, kun meikäläiselle tulivat käsilinkoukset ja muu hoito, kun se oli jo vähän sokee ja silleen. Että oma vaiva väheni, ja kaupasta tulee hunaja paljon helpommin.

Että en minä katkera, mutta jos pääsisi jonkun toisen pesiä vuorollani harventamaan ....

-SS-

Joitakin osaajien menestystarinoita 

http://rapsi.fi/upload_files/Rapsin%20kilokisa%202014%20KM.pdf

Jopa kauranviljely on vaikeaa, jos siihen asennoituu samalla lailla. En nyt ehdi alkaa etsimään epäonnistujien kirjoituksia, vaikka onhan niitä varmaan täällä agrossakin 

Ruis on hyvä välikasvi, maat mureutuvat ja kuivuus ei todellakaan ole kovin iso kiusa. Jos ei yritä mitään, ruis palkitsee. Niin kuin luomussa. Ponnistelu on rukiilla riskisijoitus, päin vastoin kuin esim. kevätvehnässä. Mikään ei ole helpompaa viljelyä kuin vähillä panoksilla himmailu esim. Anna-rukiin kanssa. Ja tulee sitä ruistakin vähän.

Eli sanomasi on, että öljykasvien viljelyä oikeasti yliorganisoidaan, tämä sitten aiheuttaa satotappioita ja laskee kskisatoja optimaalisesta jopa 1000 kg/ha, että se ei olekaan vaikeaa, kun ei panosta ylettömästi. Vaan vetää intuitiolla, vantaat pinnalla lepattaen, joskus kun muistaa, siemen sinne tänne, kyllä se siitä ryömii tyhjänpaikan päälle, unohtaa kasvuston siihen, ja pui kolmetonnarin, sitten kun joskus kerkiää, vaikka sitten kevättalvella, jos ei muulloin kerkiä. Onko tämä jokin rypsineuvonnan ylläpitämä -kemikaalipanostus-salaliitto ?

Tämähän on kuin minun onnistuneen rukiin-näennäisviljelyn ohjenuorani, ja aika moni on siitäkin ärsyyntynyt, ei vähiten siemenlajike-  kauppiaat ja lumihomeainekauppiaat.

Joitakin osaajien menestystarinoita 

Huomasitko, lainasin aikaisemmin jo noita tuloksia. Ristiriitaista  oli, että muuten vaan kokeilemalla, ilman mitään viljelytoimenpiteitä, satokisassa sijoituttiin korkeammalle kuin 20 v kokemuksella ja parhailla Suomen viljelyalueilla, ja puolella tusinalla ruiskutuksella. Tai ehkäpä juuri siksi ? Että satoa ei oteta, vaan se saadaan, jos pitäjässä ei ole samaa kasvia.

-SS-

Kyllä mää ruistakin roiskin hyvällä menestyksellä, ei sen puoleen, hyvä sato tuli 

Kannattaako sitä mihinkään viljaan niin satasella paneutua. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot 

Toi kerääjäkasvijuttukin oli jotenkin huvittavaa 

Kyllä mää ruistakin roiskin hyvällä menestyksellä, ei sen puoleen, hyvä sato tuli 

Kannattaako sitä mihinkään viljaan niin satasella paneutua. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot 

Toi kerääjäkasvijuttukin oli jotenkin huvittavaa 

Ehkä juurikin niin on, ettei saa paneutua siihen pääkasvin viljelyyn, itse yllätyin, kuinka suuri ero pelkällä lannoituksen poisjättämisellä on kerääjäkasvin ns. onnistumiseen.

Ei tule kerääjäkasveja enää ei. Suojaviljaa ehkä, mutta käyhän tuo heinän laitto keväälläkin kylväen. Apila-raiheinä yms. nurmi. Virnaa en laita enää koskaan. Sitä ei saa kynnetyksi meikäläisen kalustolla. On niin tankkelia ja sitkeää liimasavea nyt, että imee kiinni välttiin, eikä hievahdakaan, eikä aura nouse peruuttamatta ylöskään... Etupainoja ei mahdu enää lisää, kun ei pyörät mahdu sitten enää kääntymään. Ei vielä kertaakaan 2007 jälkeen tuollai ole käynyt, ja on kuivaakin vielä.

Pitihän sen virnan juuriston tehdä jotain kuohkeutusta ? Ei näyttäisi siltä. Italoheinä kyllä pehmentää hiukan maata, noin 10 cm pinnasta.

-SS-

Ehkä juurikin niin on, ettei saa paneutua siihen pääkasvin viljelyyn, itse yllätyin, kuinka suuri ero pelkällä lannoituksen poisjättämisellä on kerääjäkasvin ns. onnistumiseen.

-SS-

No mä nyt kyllä tarkoitin, että jos pääviljaa tulee suht helposti sen 6-tonnia hehtaarilta, ei sitä seitsämättä viitsi alkaa kaikenmaailman lääkityksillä ja lisälannoituksilla yrittämään. Kyllä se kerääjärai näytti tommosen pääkasvin seas hyvin vielä viihtyvän 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.10.15 - klo:17:15

Ehkä juurikin niin on, ettei saa paneutua siihen pääkasvin viljelyyn, itse yllätyin, kuinka suuri ero pelkällä lannoituksen poisjättämisellä on kerääjäkasvin ns. onnistumiseen.

-SS-

No mä nyt kyllä tarkoitin, että jos pääviljaa tulee suht helposti sen 6-tonnia hehtaarilta, ei sitä seitsämättä viitsi alkaa kaikenmaailman lääkityksillä ja lisälannoituksilla yrittämään. Kyllä se kerääjärai näytti tommosen pääkasvin seas hyvin vielä viihtyvän 

Rai viihtyi yllättävän hyvin, valkoapila ei sitten yhtään.

On teillä jutut Huomasin, että liian lyhyt viljelykierto vieläkin rypsille. Ehkä ens vuonna, jos nyt kauraa...

On teillä jutut

 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.10.15 - klo:17:15

Ehkä juurikin niin on, ettei saa paneutua siihen pääkasvin viljelyyn, itse yllätyin, kuinka suuri ero pelkällä lannoituksen poisjättämisellä on kerääjäkasvin ns. onnistumiseen.

-SS-

No mä nyt kyllä tarkoitin, että jos pääviljaa tulee suht helposti sen 6-tonnia hehtaarilta, ei sitä seitsämättä viitsi alkaa kaikenmaailman lääkityksillä ja lisälannoituksillay yrittämään. Kyllä se kerääjärai näytti tommosen pääkasvin seas hyvin vielä viihtyvän 

Sulla lienee orgaaninen lannoitus pohjalla. Tai sitten Pohjanmaan puheet, joista aktivoituu orgaanista typpeä. Kuuden tonnin sato ei tule keinolannoitetaloudessa toistettavasti ilman melkomoista perehtymistä, paitsi tällaisena vuonna, kun vuosikausien epäonnistumiset tursuavat sitten sen yhden vuoden satoon.

Juuriheinänviljelyllä ei ole mitään mieltä korvata syyskylvömahdollisuuksia. Eli mieluummin sitten avokesanto ja aikainen hybridiruis, aikainen ohra ja syysvehnä, pikanurmi ja syysöljykasvi.

Eipä keinotekoinen kerääjäkasvitoimenpide sovi kuin yksipuoliseksi muutettavaan ohra-lumi-ohra - viljelykiertoon.

Jos nyt sitten kerran tukikaudessa kevätöljykasvi, niin eipä sillä kuuhun mennä. Ei- viljelyllä tienaa tukirahoja enemmän. Mut ei nyt itselle ole suunnitelmissa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 14.10.15 - klo:18:12

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.10.15 - klo:17:15

Ehkä juurikin niin on, ettei saa paneutua siihen pääkasvin viljelyyn, itse yllätyin, kuinka suuri ero pelkällä lannoituksen poisjättämisellä on kerääjäkasvin ns. onnistumiseen.

-SS-

No mä nyt kyllä tarkoitin, että jos pääviljaa tulee suht helposti sen 6-tonnia hehtaarilta, ei sitä seitsämättä viitsi alkaa kaikenmaailman lääkityksillä ja lisälannoituksillay yrittämään. Kyllä se kerääjärai näytti tommosen pääkasvin seas hyvin vielä viihtyvän 

Sulla lienee orgaaninen lannoitus pohjalla. Tai sitten Pohjanmaan puheet, joista aktivoituu orgaanista typpeä. Kuuden tonnin sato ei tule keinolannoitetaloudessa toistettavasti ilman melkomoista perehtymistä, paitsi tällaisena vuonna, kun vuosikausien epäonnistumiset tursuavat sitten sen yhden vuoden satoon.

Juuriheinänviljelyllä ei ole mitään mieltä korvata syyskylvömahdollisuuksia. Eli mieluummin sitten avokesanto ja aikainen hybridiruis, aikainen ohra ja syysvehnä, pikanurmi ja syysöljykasvi.

Eipä keinotekoinen kerääjäkasvitoimenpide sovi kuin yksipuoliseksi muutettavaan ohra-lumi-ohra - viljelykiertoon.

Jos nyt sitten kerran tukikaudessa kevätöljykasvi, niin eipä sillä kuuhun mennä. Ei- viljelyllä tienaa tukirahoja enemmän. Mut ei nyt itselle ole suunnitelmissa.

-SS-

On kait se jonkinlainen ihme kun sitä satoa vaan pukkaa 

Ja en mä sitä kerääjää sellasiin maihin laittanutkaan, joihin kylvin syysviljan. Jonkinlaisia suunnitelmia määkin tein kuitenkin jo keväällä etukäteen 

Enkä mä oo kuuhun lähdössä, rypsi vaan on hyvä kasvi viljelykierrossa. Eriaikainen kylvö ja puintiaika viljoihin verrattuna, tasaa työkiireitä 

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 14.10.15 - klo:15:39

Jopa kauranviljely on vaikeaa, jos siihen asennoituu samalla lailla. En nyt ehdi alkaa etsimään epäonnistujien kirjoituksia, vaikka onhan niitä varmaan täällä agrossakin 

Miten ihmeessä sä löydätkin kaikkien epäonnistuneiden osaamattomien rypsinviljelijöiden valivalikirjoituksia 

Jos kaikki ovat helposti onnistujia, ja jos viljely on kannattavampaa kuin minkä tahansa muun pl. hömppäheinien, miksi ovat viime vuosina lopettaneet suuren EU-ajan alkuaikojen innostuksen jälkeen, kun kiintiöt loppuivat ?

Eihän tuota tosissaan joskus vanhaan aikaan voinut edes kokeilla, kun siemenkin oli sopimusherran takana kuin sokerijuurikkaalla konsanaan.

Kauranviljelyn epäonnistumisia ei vuosittainen paraneva sato ja markkinaongelmat voi vahvistaa
Vehnänviljelyn epäonnistumista ei jatkuva ylituotantotilanne voi vahvistaa
Ohranviljelyn epäonnistumista ei voi vahvistaa edelleen kova viljelyinnokkuus, vaikka hinta laskisi alle 80 €/ tonni
Rukiinviljelyn epäonnistumisista jonkun verran kertoi viljelyalan väheneminen puolen vuosisadan aikana. Nyt hybridit jysäyttivät ylituotantopommin systytyslangan palamaan.

Meidän alueen normi kevätkuivuus epäilyttää kevätrypsin osalta. Täydellisiä tai puolittaisia epäonnistumisia on ollut tällä aukealla enemmän kuin hienoja huippuorgasmistisia satoja. Kuumat ja kuivat savituhkat eivät orastuta sirkkoja, tai sitten valtaisa 150 mm rankkasade on vienyt liejun mukana siemenet mennessää. Joka vuonna vaaleat töyräät ja mäet ovat käytännössä paljaita. Se lausunto, että kyllä rypsi aukot täyttää, on selvästi sellaiselta alueelta peräisin, että voi mennä pari viikkoa kylvön jälkeen katsomaan kylvettyä mullosta, ja vieläkin on jyräpyörän tai traktorin rivan jäljet umpimärät.

Uskon kyllä tarkkuuskylvökoneen ja jyrsimien tehoon, sokerijuurikkaan viljelyä on harjoitettu ammoisista ajoista lähtien. Tarkkuuskylvökone kylvää tasaisemmin, tarkemmin ja vantaan ja jyrärullan muoto painaa pienet siemenet kiinni. Tasausäestys tukilla maaliskuun viimeisellä viikolla. Uusi tasaus huhtikuun toisen viikon alussa ketjuilla varustetulla ladalla. Siitä samalla viikolla Salo-äkeellä hienojakoinen 3 cm mullospinta 15 kertaa ristiin ajaen. Sitten rivilannoite, 1500 kg juurikkaan Y Sitten salo-äestä puolentusinaa kertaa. Sitten  tarkkuuskylvökone. Tarkkuuskylvökonetta pois viedessä haettiin ruisku traktorin perään.

Mullos oli sileää pikku murua, kuin rypsiä itsessään. Sadekuuro jos sattui, silloin ei talossa pystynyt nukkumaan, niin paljon sydäntä särki rapina.

Meillä kuitenkin jouduttiin rehukaalia ja lanttua kylvämään useampaan kertaan, kun tuli joko rankkasade tai sitten kuiva hellesää, ja kirput (niitä nimitettiin kirpuiksi, ovatko sama ötökkä kuin kirppa, en tiedä) söivät kuivuudessa kituvat kasvit pois.

-SS-

  Juu 15 vuotta on kevätrypsiä ollut viljelykierrossa ja edelleen on mökissä pysytty ,liekkö puupää sen mahdollistanut.
Kertaakaan ei ole uusintakylvöjä tehty ,kai ne mun maat vaan jotenkin sopii rypsille. Ennen rypsiä tilalla oli harjoitettu
pelkkää lumi vilja kiertoa noin 40 vuotta ja sen kyllä huomasi ei silloin tarvinnut haaveillakkaan 5000 kilon keskisadoista viljalla ,kun nyt näyttää katovuonnakin siihen pääsevän.

Rypsi muistuttaa rikka kasveja ja viihtyy monenlaisessa maassa, mutta huippusadon saaminen edellyttää, että pelto on viimesenpääle kunnossa kaikilta osin, ojitus, ph, ym. ja valppautta tuholaisten torjumisessa.  Kuvaavaa on, ettei luomussa enään kannata kevätrypsiä kylvää, ötökät pistelee nuput ennen kukkimista. Syysrypsi kyllä käy luomussa.

Ennen rypsiä tilalla oli harjoitettu pelkkää lumi vilja kiertoa noin 40 vuotta ja sen kyllä huomasi

Niin ei sitten koskaan ollut tullut mieleen laittaa sinne lumen alle viljaa eli ruista ? Alan aistia hikevää maata ja pöytätasaisia peltoja, joissa maiskahtaa kantapään alla vesi pitkälle kesään. Joku syys siihen on, ettei syysvehnä toimi. Ei toimi minullakaan sellaisella pikkuläntillä, jossa pintaan voi heittää mitä vaan, ja aina itää.

Ruis ja syysvehnäkierto pitää ensin saada alkuun, jotta on jotain maata, mitä kylvää taas seuraavana syksynä. Siihen ei oikein pitkän kasvuajan kevätöljykasvit ole hyviä apuja. Ne vievät vain tavoitteen kauemmas, ei lähemmäs. Sitten kun on pehmittänyt maat syysviljoilla, menestyy aikainen ohrakin, ja pääsee vaihtamaan syysviljalajia, koska ruis -> syysvehnä - kierto ei toimi, ruis on rikkakasvina paha syysvehnässä ja laatu kärsii.

Se 'alkaen viiden tonnin kevätviljasato oli tänä vuonna luomuilijoillakin arkipäivää, ja sellaisilla, jotka eivät ole edes nähneet koskaan rypsipeltoa, siis jos ei hermoillut toukokuun sateiden takia väkisin kylvää. Tämä, jos mikä, kuvastaa tämän kesän säiden vaikutusta normaalisti pettymyksiä aiheuttavien peltojen yhtäkkiseen sadontuottokyvyn puhkeamiseen.

Näin kävi meillä, näin kävi naapureilla. Paitsi yhdellä, joka kiireellä kylvi juuri sadetulvien alle. Siitäkin puitiin ohraa, mutta ei mitään kuustonnaria. Kevätkyntö, syyskyntö, suorakylvö, pahnavellikiekkomuokkaus, kaikki toimivat hienosti.

Aika epätodennäköistä, että tällainen joutomaan viistonnari - tapaus toistuu lähitulevaisuudessa, vaikka en olekaan mikään ennustaja: Ensi kevät on täällä taas rutikuiva, 7 viikkoa sitä kestää, sitten tulee 300 mm ukkossateet. Laita siinä sitten toukokuun lopulla 15 cm kuivaan tuhkaan jotain rypsiä itämään, kun ruiskin kuivaa pystyyn joka kolmas vuosi sellaisessa maassa ?

-SS-

Niin sitä syysrypsiä/-rapsia voi kylvää riistapeltona kesäkuun viimesenä päivänä, vaikkapa harvahkon ohran kera. Seuraavana vuonna siihen tulee komee rypsipelto kuin Manulle illallinen. Lannoitteet huiskii keväällä, ei tarvi mitään kasvinsuojelua koko kasvustolle. Puinnin jälkeen glyfottaa maan ja pistää rukiille. Avot ku tulee vielä hyvä ruiskin 

Niin sitä syysrypsiä/-rapsia voi kylvää riistapeltona kesäkuun viimesenä päivänä, vaikkapa harvahkon ohran kera. Seuraavana vuonna siihen tulee komee rypsipelto kuin Manulle illallinen. Lannoitteet huiskii keväällä, ei tarvi mitään kasvinsuojelua koko kasvustolle. Puinnin jälkeen glyfottaa maan ja pistää rukiille. Avot ku tulee vielä hyvä ruiskin 

Miksi hukata möhöjuurikierrosta yksi viisivuotiskausi rikkakasvien siemenpankin kasvattamiseen ? Ymmärrän kyllä vuokramailla voi tuollaisia porsasteluja harkita, mutta en kyllä omalle palstalle lähtisi keskellä kesää syysöljykasvin kasvupistettä venyttämään. Lumi-Suomessa näin voineekin tehdä, mutta ei täällä lumettoman talven alueella.

-SS-