Pitäisi siirtyä satoisampiin hybrideihin. Myös uusi populaatiolajike Reetta on satoisa. Jalostajan mielestä rukiiden talvenkestävyys on jo hyvällä tasolla.

Hybrideissä ei ole kuin yksi isompi ongelma.
Siemenen tuotantotapa ja se että ollaan käytännössä täysin tuonnin varassa ei oikein kestä kriittistä tarkastelua kriisitilanteiden siemenhuollosta.

Saavat Fazerilla todellakin ihmetellä, miksi joillakin tulee uskomattomia satoja ja joillakin toisilla epäonnistuu. Juuri siksi ihmettelevät, koska eivät tiedä.

Mistä näitä pölhöjä oikein sikiää ?

-SS-

    Ruis ei ole automaattisesti joka tilan kasvi. Yleensä se vaatii että kasvupaikan lähitienoilla on kivikautinen asuinpaikka. Tuo oli niinkuin karkeasti heittäen mutta siinä lienee tottakin. Rukiista saa 2-3 tonnia panostamatta kovinkaan paljoa mutta se on tuurissa. Kun tosissaan satsataan rukiiseen niin heikkohermoista hirvittää puintikautta odotellessa.  Myös niitä huteja sattuu silloin tällöin ja tappiot ovat niin huomattavat että se juuri pitää näkyä hinnassa. Mikä ihmeen kumma on kun viljelijälle ei suoda mitään mahdollisuutta hyvään tulokseen työssään kun se ei kuitenkaan nosta lopputuotteen hintaa.  Juuri nämä fatserin takavuotiset lausunnot ovat takoneet päähäni sen etten myy sinne mitään enkä osta kyseisen firman tuotteita kun sveitsiläinen suklaa on parempaa.

Aikaisen ohran jälkeen kultivointi, keskipakoislevittimellä Viljo-lannoitetta ja kylvö kiekkovannas-Simultalla.
Keväällä reilu annos Salpietaria ja ennen tähkälle tuloa 125ml Sekatoria + 1,5l Ceronea.
Näillä opeilla irtos 2010 6t/ha (kaupan tilittämät kilot jaettuna digitoidulla alalla) 17ha:n alalta. Puintikosteus oli 14%! 

Ei nyt mitään aivan kannattamatonta touhua mun mielestä...


Kaikenkaikkiaan meillä hybridien keskisato ollut 5,5t/ha (5-6t/ha) ja tavanomaisten vähän yli 4t/ha (3,7-5t/ha). Tulevana kesänä ajattelin kaataa lisäksi ruiskun säiliöön tautiainetta ja lumihomekin tuli torjuttua, mutta se nyt tais olla lähinnä auttaa omaan mielenrauhaan.

Noh... Eihän sitä toki tiedä kuinka pahasti pommiin tämä vuosi sitten menee...

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 11.04.12 - klo:22:39

Pitäisi siirtyä satoisampiin hybrideihin. Myös uusi populaatiolajike Reetta on satoisa. Jalostajan mielestä rukiiden talvenkestävyys on jo hyvällä tasolla.

Hybrideissä ei ole kuin yksi isompi ongelma.
Siemenen tuotantotapa ja se että ollaan käytännössä täysin tuonnin varassa ei oikein kestä kriittistä tarkastelua kriisitilanteiden siemenhuollosta.

Syvän rauhan aikana voidaan viljellä hybridejä ja sen verran populaatiolajikkeita että HVK on niitä sitten pullollaan kun hybridisiemeniä ei saada tulemaan Itämeren eteläpuolelta.

Synteettiset lajikkeet tulevat pian, sitten helpottuu tuo siemenhuoltokin.

Vaikuttais siltä, että ruiskamppania ei ota niin sanotusti tulta

Silti ihmettelen syvää negatiivisuutta ruista kohtaan

Epäonnistumisia pelätään, mutta eipä tuo kaksitahoinen mallasohrakaan ole kovin häävi viljelyvarmuutensa puolesta, jos sataa väärään aikaan.

Tosta rukiin ns. epäonnistumisesta piti sanoa, että painottivat, että vaikka sakoluku jäisi heikoksi, niin kannattaa silti tarjota kyseistä erää, koska sille löytyy kyllä käyttöä mm. mämmin raaka-aineena. Parina edellisvuonna on ollut jopa ongelmia löytää heikkosakoista ruista mämmiin.

En usko, että hybridit syrjäyttävät koskaan täysin populaatiolajikkeita. Päädyin itsekin perinteiseen malliin viljelyvarmuuden takia. En myöskään näe hybridin siemenen ostoa ongelmana. Syksyllä on kuitenkin aina kiirusta ja oman siemenen kunnostaminen on iso homma tuohon vuodenaikaan. Myös hybridin pieni siemenmäärä on etu.

Ainahan tuo ketju viljelijästä eteenpäin on pölvästiä, mutta minkäpä asialle mahtaa. Koen kuitenkin positiivisena asiana, että edes jollain tasolla ollaan hengessä mukana. Kyllä mää näen rukiissa paljon hyviäkin puolia ja mitä isäntiä olen haastatellut, niin näkee moni muukin. Tietyt rajoitteet tietysti vaikuttaa siihen, että rukiin pinta-ala tilalla ei ole välttämättä kovin suuri.

Mutta, suurin ruissopimus minkä ovat tehneet ensi syksylle on 200ha ala yhdeltä tilalta. Jollain sentään on uskoa

Vaikuttais siltä, että ruiskamppania ei ota niin sanotusti tulta

Silti ihmettelen syvää negatiivisuutta ruista kohtaan
.....

Ei minusta siinä ole negatiivisuutta, että vuodesta 1993 ei ole ollut välivuotta rukiista. Vain parina syksynä on ollut sakoluku alle 120: Silloin kun on ollut laitettuna jotakin viljelyvarmaa lajiketta, Anna, Riihi, Elvi, on onnistunut poikkeuksetta  kohtuullisesti, normaalia parempi sato on toisaalta merkinnyt kuutiokaupalla pahnaa, kiiltäviä puimurin remmejä ja kyrvän otsaan kasvattavaa syyskyntökautta. Ja 80 pintaan asettuvaa sakolukua.

Sitten se hybridi. Jos hybridi onnistuu 6 tonnin edestä , onnistuu leipäsyysvehnäkin lähelle samaa tasoa. Jossei sitten ole toissavuonna ollut lakoruista. Silloin se vehnä onkin ruisvehnää. Parhaat maat se vaatii se hybriidi. Kevätruis on niin helppo ja vaatimaton, kesällä 4 kertaa 3 litraa Moddusta, ja lokakuulla puidaan sitten 2.5 metrisestä heinästä 1500 kg katajanneulasta muistuttavaa myttyä.

Ruis on hyvä välikasvi, maat mureutuvat ja kuivuus ei todellakaan ole kovin iso kiusa. Jos ei yritä mitään, ruis palkitsee. Niin kuin luomussa. Ponnistelu on rukiilla riskisijoitus, päin vastoin kuin esim. kevätvehnässä. Mikään ei ole helpompaa viljelyä kuin vähillä panoksilla himmailu esim. Anna-rukiin kanssa. Ja tulee sitä ruistakin vähän.

-SS-

Miten rukiin voi ponnistelemalla pilata?

Sitten se hybridi. Jos hybridi onnistuu 6 tonnin edestä , onnistuu leipäsyysvehnäkin lähelle samaa tasoa. Jossei sitten ole toissavuonna ollut lakoruista. Silloin se vehnä onkin ruisvehnää. Parhaat maat se vaatii se hybriidi. Kevätruis on niin helppo ja vaatimaton, kesällä 4 kertaa 3 litraa Moddusta, ja lokakuulla puidaan sitten 2.5 metrisestä heinästä 1500 kg katajanneulasta muistuttavaa myttyä.

Ruis on hyvä välikasvi, maat mureutuvat ja kuivuus ei todellakaan ole kovin iso kiusa. Jos ei yritä mitään, ruis palkitsee. Niin kuin luomussa. Ponnistelu on rukiilla riskisijoitus, päin vastoin kuin esim. kevätvehnässä. Mikään ei ole helpompaa viljelyä kuin vähillä panoksilla himmailu esim. Anna-rukiin kanssa. Ja tulee sitä ruistakin vähän.

-SS-

Meillä pääkasvina on kevätvehnä, eikä sillä mihinkään ihmeempiin satotasos oo päässy. 4-5t/ha tapaa olla keskisato. Sama juttu syysvehnän kans. Ainakaan en vielä oo oppinu sitä viljelemään. Keskisato siinä n.tonnin vähemmän ku rukiis.

Hybridille ku lataa ensin riittävästi Salttua ja sitten maksimiannoksen Ceronea, niin pysyy pystys ja satokin pitäisi olla hyvä, jos vaan on talvehtinut kunnolla. Oon mä toki puinu 1,8 metristä populaatioruistakin, joka oli maata myöden laos (Elvi tai Riihi). Se ei oo mitään herkkua, vaikka sato olikin lähes 5t/ha. Siihen nähden pönkätyn hybridin puinti on yhtä juhlaa. Menee yhtä hienosti ku tuleentunu pystyvehnä.

kasvina on kevätvehnä, eikä sillä mihinkään ihmeempiin satotasos oo päässy. Alle 4t/ha tapaa olla keskisato. Sama juttu syysvehnän kans. Ainakaan en vielä oo oppinu sitä viljelemään.

Tuttu juttu. Paljon yli neljän tonnin ei pääse kuin rajulla panostamisella(?) ja laittomuuksilla.

Jos toi ruis vaatimattomana kasvina olisi yhtään satoisampi, niin mielestäni hyvin kilpailukykyinen kasvi.

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 12.04.12 - klo:20:30

kasvina on kevätvehnä, eikä sillä mihinkään ihmeempiin satotasos oo päässy. Alle 4t/ha tapaa olla keskisato. Sama juttu syysvehnän kans. Ainakaan en vielä oo oppinu sitä viljelemään.

Tuttu juttu. Paljon yli neljän tonnin ei pääse kuin rajulla panostamisella(?) ja laittomuuksilla.

No epäilen, että määräysten venyttäjät ovat keksineet tämän jo vuosia sitten:

-Syysvehnän kylvö syksyllä täysin olemattomalla reaalipanostuksella, mutta kirjanpidollisella huippupanostuksella.
-Kevätvehnän kylvö keväällä käyttäen "huomiotta" kesän aikana nämä syysvehnille "varatut" panokset lisäämään kevätvehnän "satopotenttiaalia".
-Jos oraat ovatkin erinomaiset, kuten 2010 ja 2011, ei mitään ole hävitty, jatketaan kesälannoituksia sillä 170 kg N tasolla.

Ja valkuaisennätykset paukkuvat

Ja minusta joidenkin ruislohkojen huippusadot pitää rinnastaa täällä päin normaalina pidettyjen Kasvuohjelmalohkojen kanssa, joilta Trappea tulee 7500 kg/ha keskimäärin. Vuodesta toiseen. Eli ponnistelut todella tuottavat kevätvehnällä toistettavan tuloksen, väitti kuka mitä tahansa, eikä rukiilla samanlainen tulos ole tehtävissä edes jääräpäisyydellä.

Kopeat rukiin kymppitonnarit usein alistavat tavan ruissatoja saaneen henkilön osaamattomaksi, samalla tavalla voisi oheinen taulukko herättää kysymyksen "neljän tonnin" kevätvehnänviljelijälle: Oletko oikeasti ponnistellut edes ajatuksissasi kevätvehnäsatosi eteen ?

Lajike  Sato kg/ha
Trappe  6900
Epos    6380
Kruunu 3880
Aino     3200
(Agrimarket kasvuohjelma-tuloksia 2007)

-SS-

onnistuuko hydridi kultivoituun tai suorakylvöön?

onnistuuko hydridi kultivoituun tai suorakylvöön?

Varmasti, jos joku muu ruis menestyy kyseisillä lohkoilla sillä menetelmällä hyvin ! Tärkeintähän on tasainen ja harva "jyvät yksittäin paikalleen"- kylvö tuuman syvyyteen, jos se onnistuu hyvin, on viljely samanlaista kuin muillakin ruislajikkeilla, etanoiden torjuntoineen ja kunnollisine sieniruiskutuksineen. Epäilen, että juuri kokkareiseen syyskynnökseen haihtuu moni hybridisato.

-SS-

   On se fatserilla vaikketa tuo rukiin osto. Tuohan on vanhanaikaista siirtomaa tekniikkaa yrittää tuoda pakolla siemen ja viedä sato riistohintaan.   Eikö hemmetti mee jakeluun fatserille että ruista tulee kun euroja on tarpeeksi jaossa.    Vitt* miten vaikeeta on saada kotimaista ruista. 

Ja minusta joidenkin ruislohkojen huippusadot pitää rinnastaa täällä päin normaalina pidettyjen Kasvuohjelmalohkojen kanssa, joilta Trappea tulee 7500 kg/ha keskimäärin. Vuodesta toiseen. Eli ponnistelut todella tuottavat kevätvehnällä toistettavan tuloksen, väitti kuka mitä tahansa, eikä rukiilla samanlainen tulos ole tehtävissä edes jääräpäisyydellä.

Kopeat rukiin kymppitonnarit usein alistavat tavan ruissatoja saaneen henkilön osaamattomaksi, samalla tavalla voisi oheinen taulukko herättää kysymyksen "neljän tonnin" kevätvehnänviljelijälle: Oletko oikeasti ponnistellut edes ajatuksissasi kevätvehnäsatosi eteen ?

Oli miten oli, mutta itse ainakin olen päässyt rukiilla parempaan satoon pienemmällä panostuksella kuin kevätvehnällä. Lisäksi rukiin saa puida aikaisemmin ja yleensä kuivempana. Täällä Vaasan korkeudella kun myöhäisempien ja satoisampien vehnälajikkeiden viljely on hieman riskaapelia. Valkuaiset ovat vehnällä vähän turhankin korkeita, mutta satotaso saisi olla korkeampi.

Syysvehnää on nyt vasta toista kertaa kylvösä, joten se on vasta täysin opettelua.

PS. Tämä kevät kyllä näyttää syysviljojen osalta huonommalta kuin pitkään aikaan. Sateinen syksy yritti hukuttaa, sateinen kevät yritti hukuttaa ja keväthallat yritti pakastaa hengiltä. Voihan se olla että nyt tulee sitten se kärsäpotti ja kaiken saa kylvää toukokuussa uudelleen...