Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Rapsi  (Luettu 284058 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19871
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi
Löytämäni englanninkielinen opas on selkeä, britteinsaarilla puhutaan kuuden tonnin potentiaalista, johon pitää pyrkiä. Sadot ovat sielläkin alkaneet erkanemaan koeruutuviljelmistä alemmalle tasolle, ja merkittäviä syitä on listattu dokumentissa:
- tiivistyneet maat, joille öljykasvit  ovat herkempiä kuin viljat ( päinvastoin kuin yleensä ajatellaan )
- tiheämmän kierron aiheuttamat maalevintäiset sairaudet
- rapsikuoriaisten resistenssi
- rikkaruohojen resistenssi

En näe tuossa ohjeessa mitään, mitä ei voisi soveltaa täälläkin. Paikalliset suomalaiset ohjeet ovat veltosti taitettuja ja teksteiltään sekavia. Tämä ohje on selvä kuvien kanssa, koko öljykasvin kasvunaika on kuvattu graafisesti, kaikkien viljelytoimien osalta.

http://cereals.ahdb.org.uk/media/305093/g55-oilseed-rape-guide-jan-2014-update.pdf

-SS-

nisu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 380
Vs: Rapsi
Mihin ihmeeseen sitä tuotantopalkkiota öljykasveille tarvittiin, jos se on niin mahtavan tuottoisaa ja helppoa ja hienoa ? Kyllä se vehnänviljelijällekin kelpaisi.

-SS-
Olisiko syynä se ,että valkuaiskasveista on maassa pulaa, kun taasen preeriakasveista on taasen julmaton
ylimäärä ,vaikka saadaanhan niitten ulosviennillä kauppatasetta valtakunnassa tasattua. ;D

Jutun Vintti

  • Vieras
Vs: Rapsi
Mihin ihmeeseen sitä tuotantopalkkiota öljykasveille tarvittiin, jos se on niin mahtavan tuottoisaa ja helppoa ja hienoa ? Kyllä se vehnänviljelijällekin kelpaisi.

-SS-
Olisiko syynä se ,että valkuaiskasveista on maassa pulaa, kun taasen preeriakasveista on taasen julmaton
ylimäärä ,vaikka saadaanhan niitten ulosviennillä kauppatasetta valtakunnassa tasattua. ;D

Palkansaajaviljelijät, joita viljanviljelijöistäkin valtaosa on, eivät viitsi käyttää aikaansa erikoiskasvien kanssa puljaamiseen, kesälomilla on mielenkiintoisempaakin tekemistä kuin pyllistellä rypsipellolla ötököitä vahtaamassa.
VOK-viljely, eli vehnän, ohran ja kauran viljely on niin helppoa ja vähätöistä, ja palkansaajaviljelijälle on aivan sama maksetaanko vehnätonnista 100,150 vai 200 €, toimeentulo kun ei ole siitä kiinni, pääasia että tuet juoksee tilille.

Köntys

  • Vieras
Vs: Rapsi

Ei sinne rypsiin tarvi koko ajan vahdata, jos siellä muutamat elukat jotain nakertelee, se ei satoon pahemmin vielä vaikuta. Mulla prissas kerran kova ukkoskuuro rakeineen rypsin lehdet ennen kukintaa riekaleiksi, pari tonnia siitäkin puitiin/ha. Elukkaruiskutuksia voi yhdistää muitten aineitten kanssa, ei kaikkia ruiskutuksia tehdä aine kerrallaan erikseen. Samallalailla vois provota viljanviljelyn vaikeuksia, että kaikki aineet muka ajettais yks kerrallaan.

Paremman tuen lisäksi rypsillä on hyvä esikasviarvo, sertisiemen on edullinen ja TOS- halvempi kuin ilmainen, nopea kylvää, kun ei tarvitse konetta jatkuvasti tankata, pääsee juolasta ja hukkakaurasta helposti eroon ilman glyfosaattia, syväjuurisena parantaa maan rakennetta, kuivauskulut/hehtaari pienet, varastotarve pieni/hehtaari, puinti helppoa ja puimuri saa samalla suojaöljyn talveksi, ja rypsipossut kiittää  :D

nisu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 380
Vs: Rapsi
Mihin ihmeeseen sitä tuotantopalkkiota öljykasveille tarvittiin, jos se on niin mahtavan tuottoisaa ja helppoa ja hienoa ? Kyllä se vehnänviljelijällekin kelpaisi.

-SS-
Olisiko syynä se ,että valkuaiskasveista on maassa pulaa, kun taasen preeriakasveista on taasen julmaton
ylimäärä ,vaikka saadaanhan niitten ulosviennillä kauppatasetta valtakunnassa tasattua. ;D

Palkansaajaviljelijät, joita viljanviljelijöistäkin valtaosa on, eivät viitsi käyttää aikaansa erikoiskasvien kanssa puljaamiseen, kesälomilla on mielenkiintoisempaakin tekemistä kuin pyllistellä rypsipellolla ötököitä vahtaamassa.
VOK-viljely, eli vehnän, ohran ja kauran viljely on niin helppoa ja vähätöistä, ja palkansaajaviljelijälle on aivan sama maksetaanko vehnätonnista 100,150 vai 200 €, toimeentulo kun ei ole siitä kiinni, pääasia että tuet juoksee tilille.

  Omalla tilalla olen kyllä kokenut rypsinviljelyn motivaatiota lisäävänä kasvina ,on sen kasvua niin mukava
seurata kesän edetessä ja sitä puintia oikein odottaa ,kun ensin on ohran puinnissa hikoillu kuumassa hytissä,
ja varsinkin kun rypsi ei pölise niinkö ohra pölisee. :)

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12202
  • Virolaista kiitos!
Vs: Rapsi
Viljelyvarmuus on se suurin kysymysmerkki. Omat hehtaarisadot öljykasveilla ulkomuistista heitettynä...
-09 1500kg
-10 960kg
-11 1900kg
-12 0kg
-13 1700kg
-14 välivuosi
-15 ??? (kuivurissa just nyt)
Varmaan joka vuosi on ollut jotain jossittelua jonkun asian suhteen, että ihan nappiin ei ole mennyt. -09 uskoin maata parantavaan vaikutukseen ja perustin kasvuston lautasmuokkarilla kuivaan sänkeen joskus toukokuun lopulla. Kesällä tutkin juuristoa ja huomasin, että ihan järjestäen juuret kääntyvät siinä muokkauksen rajassa vaakasuoraan asentoon. Sinä kesänä oli mediassa oikeastaan ensimmäisen kerran enemmän juttua siitä, että ei se rypsi itsessään mitään maata jankkuroi vaan sille täytyy järjestää siihen mahdollisuudet elikkä kyntö olisi hyvä. No just joo...
Tämä kesä oikeastaan vahvisti tuota olettamaa ja vuoden -13 kasvusto oli perustettu kynnettyyn. Silloin tosin mokasin kylvössä ja tuli jätettyä liian pintaan. Töyryt kuivui liikaa ja sato jäi niistä laihoiksi.

Tosta kylvösyvyydestä voisi hiukan keskustella. Täällä on kahta koulukuntaa isännissä. Toiset kylvää 1-2 senttiin ja osa lähes viljojen kylvösyvyyteen. Omat kokemukset ehkä parhaita juuri 3,5 sentin kylvösyvyydestä. Suurin ongelma tossa on korvien väli, kun ei tahdo uskaltaa painaa niin syvälle. Toisten syväkylväjien mielipide on kuitenkin ollut se, että maa kuivuessaan halkeilee ja rypsi luikertelee sieltä raoista jotain kautta pinnalle...

nisu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 380
Vs: Rapsi
Viljelyvarmuus on se suurin kysymysmerkki. Omat hehtaarisadot öljykasveilla ulkomuistista heitettynä...
-09 1500kg
-10 960kg
-11 1900kg
-12 0kg
-13 1700kg
-14 välivuosi
-15 ??? (kuivurissa just nyt)
Varmaan joka vuosi on ollut jotain jossittelua jonkun asian suhteen, että ihan nappiin ei ole mennyt. -09 uskoin maata parantavaan vaikutukseen ja perustin kasvuston lautasmuokkarilla kuivaan sänkeen joskus toukokuun lopulla. Kesällä tutkin juuristoa ja huomasin, että ihan järjestäen juuret kääntyvät siinä muokkauksen rajassa vaakasuoraan asentoon. Sinä kesänä oli mediassa oikeastaan ensimmäisen kerran enemmän juttua siitä, että ei se rypsi itsessään mitään maata jankkuroi vaan sille täytyy järjestää siihen mahdollisuudet elikkä kyntö olisi hyvä. No just joo...
Tämä kesä oikeastaan vahvisti tuota olettamaa ja vuoden -13 kasvusto oli perustettu kynnettyyn. Silloin tosin mokasin kylvössä ja tuli jätettyä liian pintaan. Töyryt kuivui liikaa ja sato jäi niistä laihoiksi.

Tosta kylvösyvyydestä voisi hiukan keskustella. Täällä on kahta koulukuntaa isännissä. Toiset kylvää 1-2 senttiin ja osa lähes viljojen kylvösyvyyteen. Omat kokemukset ehkä parhaita juuri 3,5 sentin kylvösyvyydestä. Suurin ongelma tossa on korvien väli, kun ei tahdo uskaltaa painaa niin syvälle. Toisten syväkylväjien mielipide on kuitenkin ollut se, että maa kuivuessaan halkeilee ja rypsi luikertelee sieltä raoista jotain kautta pinnalle...

  Omalla tilalla huonoin vuosi oli -12  1270kg keskisadolla johtuen siittä kun ei 28,09 päivän jälkeen ollut enään
puintikeliä ,jotta olisi kaikki saatu talteen. Tosin puin silloinkin kaikki mutta tuon päivämäärän jälkeen joutu
puimurin säätään sillalailla ,että osa sadosta meni peltoon.

  Eiköhän kylvösyvyys riipu paljonkin maalajista ja kosteusolosuhteista ,kuten tämänvuoden kosteudessa kylvin
hyvin pintaan 5kg/ha siemenmäärällä.

Viljelijä

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4372
Vs: Rapsi
Syysrypsi ja Rapsi ovat hyviä kasveja monessa suhteessa, jos vain sattuu olemaan sopivaa maata niille. Tuholaiset ei haittaa,eikä pahemmin rikatkaan. Sopivat luomuun myös.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19871
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi
Syysrypsi ja Rapsi ovat hyviä kasveja monessa suhteessa, jos vain sattuu olemaan sopivaa maata niille. Tuholaiset ei haittaa,eikä pahemmin rikatkaan. Sopivat luomuun myös.

Syysrypsiä viljeltiin meidän suvun kotipaikassa lounaissaaristossa heti sodan jälkeen. Muutamana vuonna kuulemma meni hyvin, mutta sitten alkoi tulla erilaisia ötököitä, ja kyyhkysiä, naakkoja, 'askvarpusia tai jotain. Kevätrypsi syrjäytti lopuksi syysrypsin, koska sitä pidettiinkin helpompana ja sadokkaampana. Nyt on aikaisempien kevätöljykasvien viljelyssä juurikin se vaihe menossa, kun ei vaan potentiaalia saada irti, vaikka "kaikki on tehty, mitä kirjoissa sanotaan" . Nyt taas nuorempi polvi on löytänyt syysöljykasvit ja ultramyöhäiset kevätrapsit, ja ihastelee, kun ei mitään tuholaisia ole, helppoa kuin heinäteko - yksipiikkisellä hangolla.

Eli kyllä ne tuholaiset ja taudit paikkansa löytävät, kunhan löytyy laajempaa viljelyinnostusta.

Kylmiksellä on realismi kohdallaan. Toivoisin tietenkin, että hän saisi joskus sen rock'n roll sadonkin. Mutta Käytännön Maamiehen viime rapsikisassa ne yli viiden tonnin ottajat olivatkin lähes ensikertalaisia (koko öljykasvitekniikassa) , ja olisko se nyt inkoolainen pitkän linjan kokenut öljykasvinviljelijä jopa epäröi lähteä mukaan, kun tiesi, miten pitkäaikainen viljely saattaa tuoda niitä negatiivisiakin yllätyksiä. Hänen pelloillaan oli myös kilpailun laajin tarve tuholaisruiskutuksiin. Samassa kisassa kylvä-ja unohda - viljelijä otti suuremmaan sadon.

En maalaile piruja seinille, olen yrittänyt olla avoimin mielin, ja hakea tietoa. Usein yhden kellokkaan hegemonia jonkun alan viljelyssä voi olla myös tukahduttava, kuten tämä Huittisten Vampulasta kotoisin oleva rapsinviljelyn Grand Old Man toteaa, että "jos alat viljellä öljykasveja , sinun on tehtävä se täysillä, muuten et koskaan saa mitään !". Aika maahanlyöty on tunne, kun sitä lausahdusta tutkailee, varsinkin kun jo oli tilaamassa siementä omiin kokeiluihin.

Sitten viskolla joku laittaa jäterapsia johonkin ja pui pois seuraavana syksynä sitten viiden tonnin sadon, kun muistikin, että jaa siellä riistapellolla voisikin olla jotain.

Että tasan ei käy onnen lahjat. Silti: Öljykasvien keskisato ei ole kahta tonnia vielä. Parhailla pelloilla viljellään Suomessa.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19871
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi

Paremman tuen lisäksi rukiilla on hyvä esikasviarvo, TOS-siemen on halvempi kuin ilmainen, nopea kylvää, kun ei tarvitse konetta jatkuvasti tankata, 150 kg/ha aikaisella kylvöllä, pääsee varmasti juolasta ja hukkakaurasta helposti eroon ilman glyfosaattia, syväjuurisena parantaa maan rakennetta, kuivauskulut/hehtaari pienet, kun puinti tapahtuu heinä- elokuun vaihteessa, varastotarve pieni/hehtaari, jos ei liioittele lannoituksessa, puinti helppoa ja puimuri saa samalla hienon kiillon, kun herne- ja rypsimassat kuluvat pois, ja Fazer ruisprojekti kiittää :D

 ;)

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19871
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi
"Ruiskuttamattomassa päisteessä on käynyt
lähes täydellinen kato. ”Tältä syysrapsi näyttää, jos
sille ei tee yhtään mitään.""

Ilkka Kouvo

"Syysvehnistä viimeisen
10 vuoden aikana ainoastaan
kerran on rikottu muutaman
hehtaarin ala.”

Ilkka Kouvo

"Öljykasveja ei voi viljellä sellaisella asenteella,
että kylvön jälkeen menee seuraavan kerran
pellolle vasta puintiaikaan."

Petri Holma

"kevätrapsi oli pettymys. Viljely oli
liian työlästä ja puinti venyi pitkälle
syksyyn."

Timo Eskola

Otokset vapaasti lainaten:
http://www.rapsi.fi/upload_files/3%20strategiaa%20KM%206.2012%20AY.pdf


Holman pelloilla kevätrapsilla 5 - 6 ötökkäruiskutusta.
Tautiruiskutus ja hivenet sitten lisäksi.
Muistuttaa vanhanajan sokerijuurikkaan viljelyä.

Sen verran tuli taas opituksi, että Devrinolia ei voi laittaa pohjavesialueille
Galeraa ei ole hyväksytty syksyllä ruiskutettavaksi, vaikka syysrapsit
kuulemma pitäisi ruiskuttaa syksyllä, keväällä niitä ei enää saa pois.
Butisan Top syksyllä, jos ei talvehdi rapsi, ei kesällä kasva
muut kuin herne tai öljykasvit, ei vilja. Eli on varattava kevätöljykasvin
tai herneen siemenet valmiiksi. Siis Jos. Tai Kun.

-SS-

Viimeksi muokattu: 14.10.15 - klo:14:54 kirjoittanut -SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19871
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi
Niin, itselläni nimenomaan syyskylvöinen öljykasvi on se vaihtoehto, kyllä lokakuun lopulla itsellä on muuta tekemistä kuin karvalakki päässä puimurilla kevätrapsia krassutella.

Onhan tuota EFA -typenkerääjää joka vuosi tulossa ja sen voi päättää jo 15.7 ja alkaa rakentaa hinkkahinkka mullosta syysöljykasvin kylvöä varten. Eli avo/ kemiallinen kesanto 30.06 asti, sitten valkoapilan kylvö minimipanoksella ja kahden viikon päästä kyntö ja äestys ja kylvö.

Kimmo Kotta toteaa syysrypsistä:
(Klemola, Nevalainen. Erikoispeltokasvit – viljelytekniikka. Savonia-Ammattikorkeakoulu)

"Kimmo Kotta uskoo, että syysrypsillä on hyvät mahdollisuudet menestyä. Sillä on monia hyviä puolia. Syysrypsin siemen on kevätrypsiä suurempaa, sitä on helpompi puristaa, kuivatus on nopeampaa, kasvurytmi ei häiritse muita töitä, puinti on helppoa ja kasvinsuojeluongelmat kuittautuvat kasvurytmillä. Lisäksi syysrypsi on hyvä esikasvi syysviljoille. Kotta myöntää kuitenkin, että syysrypsi ei ole vielä viljelijöille kovin tuttu, eikä se sovi joka paikkaan. Peltojen muodot ja maan rakenne saattavat estää sen viljelyn. Syysrypsi vaatii myös kesannon esikasviksi. Yrittäjän mielestä kasvi on maan suh-teen vaativa, mutta muuten helppo viljeltävä. Satoa on saatu aina vähintään 1500 kg/ha, vaikka osa taimista olisi tuhoutunut.

Jotenkin jäi ristiriitainen olo tuosta. Vakoharjakone pitäisi ainakin hankkia. Vai rakentaa jostakin kylvinkoneesta vakoaurasysteemi, joka toisella vantaalla kylväisi.

-SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Rapsi

Jopa kauranviljely on vaikeaa, jos siihen asennoituu samalla lailla. En nyt ehdi alkaa etsimään epäonnistujien kirjoituksia, vaikka onhan niitä varmaan täällä agrossakin  ;D

Miten ihmeessä sä löydätkin kaikkien epäonnistuneiden osaamattomien rypsinviljelijöiden valivalikirjoituksia  :D

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19871
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rapsi

Jopa kauranviljely on vaikeaa, jos siihen asennoituu samalla lailla. En nyt ehdi alkaa etsimään epäonnistujien kirjoituksia, vaikka onhan niitä varmaan täällä agrossakin  ;D

Miten ihmeessä sä löydätkin kaikkien epäonnistuneiden osaamattomien rypsinviljelijöiden valivalikirjoituksia  :D

Jos kaikki ovat helposti onnistujia, ja jos viljely on kannattavampaa kuin minkä tahansa muun pl. hömppäheinien, miksi ovat viime vuosina lopettaneet suuren EU-ajan alkuaikojen innostuksen jälkeen, kun kiintiöt loppuivat ?

Eihän tuota tosissaan joskus vanhaan aikaan voinut edes kokeilla, kun siemenkin oli sopimusherran takana kuin sokerijuurikkaalla konsanaan.

Kauranviljelyn epäonnistumisia ei vuosittainen paraneva sato ja markkinaongelmat voi vahvistaa
Vehnänviljelyn epäonnistumista ei jatkuva ylituotantotilanne voi vahvistaa
Ohranviljelyn epäonnistumista ei voi vahvistaa edelleen kova viljelyinnokkuus, vaikka hinta laskisi alle 80 €/ tonni
Rukiinviljelyn epäonnistumisista jonkun verran kertoi viljelyalan väheneminen puolen vuosisadan aikana. Nyt hybridit jysäyttivät ylituotantopommin systytyslangan palamaan.

Meidän alueen normi kevätkuivuus epäilyttää kevätrypsin osalta. Täydellisiä tai puolittaisia epäonnistumisia on ollut tällä aukealla enemmän kuin hienoja huippuorgasmistisia satoja. Kuumat ja kuivat savituhkat eivät orastuta sirkkoja, tai sitten valtaisa 150 mm rankkasade on vienyt liejun mukana siemenet mennessää. Joka vuonna vaaleat töyräät ja mäet ovat käytännössä paljaita. Se lausunto, että kyllä rypsi aukot täyttää, on selvästi sellaiselta alueelta peräisin, että voi mennä pari viikkoa kylvön jälkeen katsomaan kylvettyä mullosta, ja vieläkin on jyräpyörän tai traktorin rivan jäljet umpimärät.

Uskon kyllä tarkkuuskylvökoneen ja jyrsimien tehoon, sokerijuurikkaan viljelyä on harjoitettu ammoisista ajoista lähtien. Tarkkuuskylvökone kylvää tasaisemmin, tarkemmin ja vantaan ja jyrärullan muoto painaa pienet siemenet kiinni. Tasausäestys tukilla maaliskuun viimeisellä viikolla. Uusi tasaus huhtikuun toisen viikon alussa ketjuilla varustetulla ladalla. Siitä samalla viikolla Salo-äkeellä hienojakoinen 3 cm mullospinta 15 kertaa ristiin ajaen. Sitten rivilannoite, 1500 kg juurikkaan Y Sitten salo-äestä puolentusinaa kertaa. Sitten  tarkkuuskylvökone. Tarkkuuskylvökonetta pois viedessä haettiin ruisku traktorin perään.

Mullos oli sileää pikku murua, kuin rypsiä itsessään. Sadekuuro jos sattui, silloin ei talossa pystynyt nukkumaan, niin paljon sydäntä särki rapina.

Meillä kuitenkin jouduttiin rehukaalia ja lanttua kylvämään useampaan kertaan, kun tuli joko rankkasade tai sitten kuiva hellesää, ja kirput (niitä nimitettiin kirpuiksi, ovatko sama ötökkä kuin kirppa, en tiedä) söivät kuivuudessa kituvat kasvit pois.

-SS-

Viimeksi muokattu: 14.10.15 - klo:16:13 kirjoittanut -SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Rapsi

Jopa kauranviljely on vaikeaa, jos siihen asennoituu samalla lailla. En nyt ehdi alkaa etsimään epäonnistujien kirjoituksia, vaikka onhan niitä varmaan täällä agrossakin  ;D

Miten ihmeessä sä löydätkin kaikkien epäonnistuneiden osaamattomien rypsinviljelijöiden valivalikirjoituksia  :D

Jos kaikki ovat helposti onnistujia, ja jos viljely on kannattavampaa kuin minkä tahansa muun pl. hömppäheinien, miksi ovat viime vuosina lopettaneet suuren EU-ajan alkuaikojen innostuksen jälkeen, kun kiintiöt loppuivat ?

Eihän tuota tosissaan joskus vanhaan aikaan voinut edes kokeilla, kun siemenkin oli sopimusherran takana kuin sokerijuurikkaalla konsanaan.

Kauranviljelyn epäonnistumisia ei vuosittainen paraneva sato ja markkinaongelmat voi vahvistaa
Vehnänviljelyn epäonnistumista ei jatkuva ylituotantotilanne voi vahvistaa
Ohranviljelyn epäonnistumista ei voi vahvistaa edelleen kova viljelyinnokkuus, vaikka hinta laskisi alle 80 €/ tonni
Rukiinviljelyn epäonnistumisista jonkun verran kertoi viljelyalan väheneminen puolen vuosisadan aikana. Nyt hybridit jysäyttivät ylituotantopommin systytyslangan palamaan.

-SS-

Eikös sulla ollut sitä siementä kuivaajan syövereissä vaikka kuinka paljon, olisit roiskinut ne peltoon. Pari oikea-aikaista kasvinsuojeluruiskutusta, ties kuinka hyvä sato olisi tullut  :D
Naapurin mehiläisukkokin olisi tuonut pari purkkia rypsihunajaa maistille  ;D ;D

Ja rypsimaasta saa vielä nättiä aitokasvipeitteisyyspeltoa, keväällä vain hankmous ja nisut kylvöön. Viljan tautiketjukin katkee  ;)