Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: metsajussi - 11.02.24 - klo:12:44
-
MT 17 artikkeli aiheesta... mielenkiintoista nähdä missä mennään sitten kun mahdollisesti Ukraina on EU:ssa ja maatalousmarkkina jakautuu uusiksi.
Mä taidan silloin olla onneksi jo eläkkeellä - jos sellaisia vielä maksetaan :-/
-
Mielenkiintoista tosiaan nähdä miten ukrainalaiset aikovat pärjätä Eu:n maatalous- ja ympäristölainsäädännön kanssa. Jos ajatellaan öljykasvien viljelyä ym. kuinka kasvinsuojeluaineet on kielletty ym. Missähän näitä seuraavaksi aletaan viljellä ja mitä sanovat loppukäyttäjät, kun Ukrainasta ei enää saakkaan kaikkea mitä tähän asti. Kyllä jonkinlaista shokkihoitoa tulee. Suomen maatalous kyllä kestää melkein mitä vaan, mutta rakennekehitys etenee ehkä entistä rivakammin.
-
Suomen maatalous kyllä kestää melkein mitä vaan, mutta rakennekehitys etenee ehkä entistä rivakammin.
Kestää niin kauan kuin tukia maksetaan riittävästi. Vaan juuri tukipolitiikan suunnanmuutoshan tuossa taitaa olla edessä.
Siedätyshoitoa on kyllä saatu jo niin pitkään että saatat olla oikeassa :-)
-
Suomen maatalous kyllä kestää melkein mitä vaan, mutta rakennekehitys etenee ehkä entistä rivakammin.
Kestää niin kauan kuin tukia maksetaan riittävästi. Vaan juuri tukipolitiikan suunnanmuutoshan tuossa taitaa olla edessä.
Siedätyshoitoa on kyllä saatu jo niin pitkään että saatat olla oikeassa :-)
Kyllähän se aika selvää on, että ei tule sellaista tilannetta, jossa Suomeen tuotaisiin aivan kaikki elintarvikkeet. Kotieläintalous saa ainakin lisää tuottajahintaa ja hyötyy alemmista viljanhinnoista. Toisaalta täytyy muistaa ilmastonmuutos ja se, että ei siellä Ukrainassakaan joka vuosi ole pelkkää hunajaa. Samalla tavalla siellä epäonnistuu satoja.
-
Kokolailla epäselvät artikkelit.
Mtk:n edustajan suurin huoli tuntui olevan et tundrallakin voi edelleen viljellä vaikka järkevämpää voisi olla keskittyä poronkasvatukseen. Sama jos mä haluan tukea siitä et voin alkaa kasvattamaan banaaneja. ::)
Myös turvepellot oli huolenaiheena. Kertokaas mulle paljon niitä turvepeltoja nyt oikeasti on? Ehkä ne turvepellot ovat eräänlainen turva vaihtelevissa oloissa. Suomennettuna kai tarkoittaa et kun kuivaa yleisesti niin näissä vesi riittää. Kuitenkin hieman nurinkurista et tuotannon lisäämistä alueilla tuetaan jossa pellot ovat turvepeltoja.
Mut juu eihän nykyisellä systeemillä voida mennä. Vaikkei Ukrainasta ikinä tulisi eu jäsentä niin onko systeemi nytkään kovin kestävällä pohjalla? Kokonaisuudessaan eu:n maatalous on aika sekalainen sakki ja tukieurot eivät edelleenkään kaiketi jakaudu tasaisesti. Tarkoitan sitä et jossakin päin eu:ta tulee tila toimeen muutamalla hehtaarilla ja muutamalla kantturalla. Suomessa pitää olla hävintään 100ha peltoa ja aika monta lehmää enemmän. Tai jotain sinnepäin. Onko tuo sit järkevää tukien käyttöä?
-
Kotieläintalous saa ainakin lisää tuottajahintaa ja hyötyy alemmista viljanhinnoista.
Mikä olisi mekanismi, joka alentaisi täkäläisiä viljan hintoja vielä lisää, verrattuna nykytilanteeseen. Tuotantotuet voivat poistua valkuais- ja erikoiskasveilta, mutta miten vaikkapa vehnän maailmanmarkkinahinta muuttuisi, jos Ukraina liittyisi EU:hun, koska ei täällä liene tuotteista erillistä suojattua sisämarkkinaa muusta kuin sokerista ehkä.
-SS-
-
Taitaa EU hajota ennenkuin Ukraina ehtii siihen liittyä.
-
Taitaa EU hajota ennenkuin Ukraina ehtii siihen liittyä.
Saisko perustelut?
-
Hajoamista ei varmaan tapahdumutta monta poliittista asiaa saattaa muuttua jos ja kun Trump pääsee taas pelaamaan.
-
Hajoamista ei varmaan tapahdumutta monta poliittista asiaa saattaa muuttua jos ja kun Trump pääsee taas pelaamaan.
Orban heitti käytännöllisiä ehdotuksia. EU-parlamentaarikkojen vaalista luovutaan ja palataan vanhaan tapaan (kuten ennen v. 1979:ää), jossa jäsenvaltioiden parlamentit valitsevat euroedustajansa. Parlamentti on tällä hetkellä toiminta kyvytön, lähinnä hullujenhuone. Ministerineuvoston pitää olla aktiivisempi, päättäväisempi ja vahvempi tarttumaan poliittisiin toimiin. Komission pitää tunnistaa, että se on jäsenvaltioiden ohjaama organisaatio (mininterineuvoston kautta), ei poliittinen organisaatio.
-
Kotieläintalous saa ainakin lisää tuottajahintaa ja hyötyy alemmista viljanhinnoista.
Mikä olisi mekanismi, joka alentaisi täkäläisiä viljan hintoja vielä lisää, verrattuna nykytilanteeseen. Tuotantotuet voivat poistua valkuais- ja erikoiskasveilta, mutta miten vaikkapa vehnän maailmanmarkkinahinta muuttuisi, jos Ukraina liittyisi EU:hun, koska ei täällä liene tuotteista erillistä suojattua sisämarkkinaa muusta kuin sokerista ehkä.
-SS-
No sitä mäkin olen miettinyt. Eihän se maailman viljamarkkinoissa varsinaisesti muuta mitään.
-
Kotieläintalous saa ainakin lisää tuottajahintaa ja hyötyy alemmista viljanhinnoista.
Mikä olisi mekanismi, joka alentaisi täkäläisiä viljan hintoja vielä lisää, verrattuna nykytilanteeseen. Tuotantotuet voivat poistua valkuais- ja erikoiskasveilta, mutta miten vaikkapa vehnän maailmanmarkkinahinta muuttuisi, jos Ukraina liittyisi EU:hun, koska ei täällä liene tuotteista erillistä suojattua sisämarkkinaa muusta kuin sokerista ehkä.
-SS-
No sitä mäkin olen miettinyt. Eihän se maailman viljamarkkinoissa varsinaisesti muuta mitään.
Kai se kylmiksen ajatus on et Ukrainan vilja kun tulee sisämarkkinaan niin tavarasta tulee tunkua jolloin se painaa hintaa maailmarkkinan tasolle?
Mutta mikä se maailmanmarkkinahinta sitten on? Euroopan hinta tiedetään, eroaako Ukrainan hinta tästä jotenkin?
Maantiedettä asia ei edelleenkään muuta ja näin ollen tähän meidän kotimaiseen hintaan nähden niin se rahti itämeren yli on aina otettava huomioon niin viennissä kuin tuonnissa. Sen vuoksi olisikin tärkeää et tuotantoa ei paisutettaisi yli oman tarpeen. Jotain kauraa voidaan varmaan viedä kannattavasti mut muiden viljojen vienti, onko siinä kannattavuutta?
Ennemmin näkisin kotimaisen elukkabisneksen olevan vaarassa tuossa. Eurooppaan virtaa Ukrainasta "halpaa" rehua. Tuotantoa lisätään kun vaatimuksetkin ovat täkäläisiä kevyempiä. Ylijäämä työnnetään tänne. Samalla lailla sen rahti tietysti tähän tulee mut elukkahomma on ehkä kauempana toisistaan kuin viljatouhut..
-
EU jäsenenä ukrainalaiset saavat viljastaan parempaa hintaa ja silloin viljelyyn kannattaa panostaa enemmän.
-
EU jäsenenä ukrainalaiset saavat viljastaan parempaa hintaa ja silloin viljelyyn kannattaa panostaa enemmän.
Täsmälleen. Silti Ukraina ei ole maailman viljantuotannon jättiläinen, vaikka panostaisikin. Maailmanmarkkinalla muitakin suuria toimijoita. Koska EU ei ole viljan osalta suojattu sisämarkkina, niin mikähän mekanismi Ukrainan mahdollisessa sisämarkkinajäsenyydessä voisi vaikuttaa maailmanmarkkinahintoihin, joiden perusteella Suomessa tehdään viljakauppaa, keskimäärin [maailmanmarkkinahinta - 40 €]
-SS-
-
Taitaa EU hajota ennenkuin Ukraina ehtii siihen liittyä.
Saisko perustelut?
Kyllähän tuo on natissut jo liitoksissaan pitkän aikaa. Seuraava globaali valuuttakriisi tulee olemaan paha.
Ikuista ei olekaan. Ei kai kukaan usko, että EU olisi ikuinen? Tai edes uusi " tuhatvuotinen valtakunta?"🤔
-
Taitaa EU hajota ennenkuin Ukraina ehtii siihen liittyä.
Saisko perustelut?
Kyllähän tuo on natissut jo liitoksissaan pitkän aikaa. Seuraava globaali valuuttakriisi tulee olemaan paha.
Ikuista ei olekaan. Ei kai kukaan usko, että EU olisi ikuinen? Tai edes uusi " tuhatvuotinen valtakunta?"🤔
Ei kai ikuisuuteen kukaan usko mut sanoisin et kyl eu ehkä yhtenäisempi on kuin ennen Ukrainan sotaa. Unkari nyt yrittää pullikoida vastaan ja muutama muu mut en silti usko et persujen unelma et eu hajoaisi ihan lähitulevaisuudessa toteutuisi..
Ja oikeasti vaikka eu on tuonut paljon harmia maataloudelle niin haluaako joku oikeasti palata takaisin aikaan ennen eu:ta? Kekkoslandiaan?
-
Ja oikeasti vaikka eu on tuonut paljon harmia maataloudelle niin haluaako joku oikeasti palata takaisin aikaan ennen eu:ta? Kekkoslandiaan?
Suomi kun ei ole Norjan kaltainen öljyvaltio, täällä ei ole valtiolla läheskään samanlaista vakavaraisuutta maksaa suojatun korkeahintajärjestelmän mukaisia vientitukia, lisäksi Norja, vaikka on EU:n ulkopuolella, maksaa pääsystään EU-markkinoille melkoisesti maksuja, noin 500 miljoonaa vuodessa; ei se ilmaiseksi pääse EU sisämarkkinoille. Suomen nettomaksut ovat noin 700 miljoonaa. Täällä on myös peltoala yli tuplasti Norjaa suurempi, joten vientitukia riittäisi maksettavaksi.
Norjan kansalliset maataloustuet ovat korkeat, investointiluvat tiukasti säännellyt ja tuontisuoja korkea. Mutta ei se norjalaisille ole ongelma, koska jokaisessa norjalaisessa asuu pieni öljysheikki.
Että aika vähän siinä säästyisi, mutta tulisi usean miljardin vientitukikuorma, kansalliset tuet pysyisivät vähintään samana, väkivaltainen maareformihanke (ks. laki oikeudesta ostaa maatalousmaata) käynnistettäisiin uudelleen, enkä usko, että lannoitus tai kasvinsuojelu tai GMO:n tuominen olisi yhtään sen helpompaa EU:n ulkopuolisessa maataloudessa.
-SS-
-
Ja oikeasti vaikka eu on tuonut paljon harmia maataloudelle niin haluaako joku oikeasti palata takaisin aikaan ennen eu:ta? Kekkoslandiaan?
Suomi kun ei ole Norjan kaltainen öljyvaltio, täällä ei ole valtiolla läheskään samanlaista vakavaraisuutta maksaa suojatun korkeahintajärjestelmän mukaisia vientitukia, lisäksi Norja, vaikka on EU:n ulkopuolella, maksaa pääsystään EU-markkinoille melkoisesti maksuja, noin 500 miljoonaa vuodessa; ei se ilmaiseksi pääse EU sisämarkkinoille. Suomen nettomaksut ovat noin 700 miljoonaa. Täällä on myös peltoala yli tuplasti Norjaa suurempi, joten vientitukia riittäisi maksettavaksi.
Norjan kansalliset maataloustuet ovat korkeat, investointiluvat tiukasti säännellyt ja tuontisuoja korkea. Mutta ei se norjalaisille ole ongelma, koska jokaisessa norjalaisessa asuu pieni öljysheikki.
Että aika vähän siinä säästyisi, mutta tulisi usean miljardin vientitukikuorma, kansalliset tuet pysyisivät vähintään samana, väkivaltainen maareformihanke (ks. laki oikeudesta ostaa maatalousmaata) käynnistettäisiin uudelleen, enkä usko, että lannoitus tai kasvinsuojelu tai GMO:n tuominen olisi yhtään sen helpompaa EU:n ulkopuolisessa maataloudessa.
-SS-
Niinpä ja tuo maatalous on vain pieni siivu tuosta koko paketista.
Ilman eu:ta me vaihdettaisiin ryssien kanssa taas sinkkiämpäreitä. ;D
Suomen maatalouden yksi ongelmista on se että tarkoituksella tehdään kovempia pykäli kuin muualla eu:ssa. Pitää kaiketi olla se mallioppilas. Meidän pohjoinen sijainti pitää ottaa huomioon ratkaisuissa. Ei me tietysti isojen kanssa voida kisata mut turhaan annetaan jo oma-aloitteisesti tasotusta muille.
-
Jos puhutaan remontista yleisellä tasolla, niin silloin olisi asioiden tultava paremmmaksi. Harva suunnittelee kotinsa remontointia sillain, että asiat huononisi. Pahoin pelkään, että EU-maatalouspoliittinen jättiremontti tekee juuri näin yksittäisen viljelijän kannalta, eli asiat menevät huonompaan suuntaan. Jos ajatellaan kaikkia viljelemättömiä lohkoja, eli hömppäheinäpeltoja, on ne isänmaan petturuutta. Ja jos taloudellisesti on kannattavampaa ja stressittömämpää toteuttaa isänmaan petturuutta viljelyssä, niin silloin tämä nk. viljelyn tarkoitus on ihan eri kun isiemme ja pappojemme. Nyt vaaditaan järkeviä päätöksiä. Itseasiassa vähän pelkään Eu:n laajentumista. Ja tukien putoamista sen takia. Nytkin mennään jo kädestä suuhun.
-
Jos puhutaan remontista yleisellä tasolla, niin silloin olisi asioiden tultava paremmmaksi. Harva suunnittelee kotinsa remontointia sillain, että asiat huononisi. Pahoin pelkään, että EU-maatalouspoliittinen jättiremontti tekee juuri näin yksittäisen viljelijän kannalta, eli asiat menevät huonompaan suuntaan. Jos ajatellaan kaikkia viljelemättömiä lohkoja, eli hömppäheinäpeltoja, on ne isänmaan petturuutta. Ja jos taloudellisesti on kannattavampaa ja stressittömämpää toteuttaa isänmaan petturuutta viljelyssä, niin silloin tämä nk. viljelyn tarkoitus on ihan eri kun isiemme ja pappojemme. Nyt vaaditaan järkeviä päätöksiä. Itseasiassa vähän pelkään Eu:n laajentumista. Ja tukien putoamista sen takia. Nytkin mennään jo kädestä suuhun.
Miksi pitäisi tuottaa turvonneille markkinoille tavaraa, jos siitä syystä hinta laskee ja tekee hommasta vielä kannattamatonta?
Voidaan tietysti ajatella et tuetaan Suomessa viljantuotantoa ja kanavoidaan tuet siihen pois hömppäpelloilta. Riittääkö se sitten jos viljanhinta tippuu? Tämä tarkoittaa et Suomesta pitää laivata viljaa vientiin jolloin taitaa vähintään eka 50e tonnilta mennä siihen et päästää itämeren yli? Tämän jälkeen tulisi saada niin iso erä ja laiva kasaan jotta voisimme kilpailla viennistä johonkin Afrikan valtioon, tai lähi-itään. Eurooppaan on omavarainen viljasta.
Kylhän se homma varmaan siinä kohtaa alkaa toimia kun täällä suomessa viljanhinta alta satasen ja Euroopan taso yli 200. Saattaa joku alkaa jossain vaiheessa kyseenalaistamaan toiminnan et onko oikein tukea verovaroin, koska kansallisia tukiahan tuo vaatisi, viljan vienti. Sama systeemi kuin SS mainitsemat vientituet eritavalla toteutettuna vain.
Pelkällä eu tuella tuo ei toimi. Ja saattaa sillä eu:lla olla jotai sanomista asiaan.
Jos ajatellaan et koko eu alkaisi toimimaan näin niin minusta tuossa on se sama ongelma isommassa mittakaavassa vain. Työnnetään tukirahaa reiluun ylituotantoon jota sitten viedään ylös. Rahaa siirretään taskusta toiseen. Kyllä toiminnan pitäisi olla kannattavaa ilman ylimääräistä tukea. Tuetaanko venäjällä, Yhdysvalloissa, Australiassa, mitä näitä isoja viljan esim. Vehnän tuottajia nyt sitten on, viljan ylituotantoa niin että sen viennistä saadaan kannattavaa. Itse epäilen tätä ettei tukea jaeta ainakaan niin paljon kun eu työntää nyt tukirahaa järjestelmään. Ja sit jos ajatellaan tuota ylituotantoa niin, jos se vielä tehdään tuontilannoiteilla joista rahat maksetaan ulos niin eihän tuossa ole mitään järkeä.
Nythän hömppäpelto politiikalla yritetään ohjata tilannetta siihen suuntaan et ne hömpät olisivat kilpailukykyisiä viljantuotantoon nähden. Edellisellä tukikaudella jo alkoi näkymään merkkejä että viljelijät ymmärtää tämän ja nyt ehkä vielä enemmän. Mutta onko tuokaan nyt sitten tukirahojen tehokasta käyttö? Tulevaisuudessa kun tukieurot vääjäämättä vähenevät niin tämä hömppäpeltojenkaan tukeminen ei mielestäni loputtomiin voi jatkua.
Mikä sitten ratkaisuksi?
-
Mikä sitten ratkaisuksi?
Ajetaan taksia.
-
Mikä sitten ratkaisuksi?
Ajetaan taksia.
Tämähän se ratkaisu tuntuu monella tilalla olevan. Etsitään jokin oikea työ josta saa palkan, jotta voi jatkaa viljelyä.
Jotkin koittavat investoinneilla pysyä vauhdissa mukana. Velkaa velan päälle kiinnitykset tapissa ja pankin johtokunnan armoilla. Nyt kun rahalla on taas oikeasti hinta niin täytyisi se kannattavuuskin olla oikeasti olemassa..
-
......
Tämä tarkoittaa et Suomesta pitää laivata viljaa vientiin jolloin taitaa vähintään eka 50e tonnilta mennä siihen et päästää itämeren yli? Tämän jälkeen tulisi saada niin iso erä ja laiva kasaan jotta voisimme kilpailla viennistä johonkin Afrikan valtioon, tai lähi-itään. Eurooppaan on omavarainen viljasta.
Kylhän se homma varmaan siinä kohtaa alkaa toimia kun täällä suomessa viljanhinta alta satasen ja Euroopan taso yli 200. Saattaa joku alkaa jossain vaiheessa kyseenalaistamaan toiminnan et onko oikein tukea verovaroin, koska kansallisia tukiahan tuo vaatisi, viljan vienti. Sama systeemi kuin SS mainitsemat vientituet eritavalla toteutettuna vain. ...
Näet asian jotenkin vaikeasti. Ensinnäkin, kaikissa viljaa vievissä maissa viljan viennissä tulee laivarahti ainakin jonkun maksettavaksi. Eivät Itämeren laivauskulut voi olla monikertaiset muiden merien tariffeihin verrattuna ? Australiasta esimerkiksi NIgeriaan, Marokkoon, Egyptiin tai Algeriaan tuotu vehnä itse asiassa on pitemmän merimatkan takana kuin Suomesta lähtiessä. Totta on, että Saharan pohjoispuolinen Afrikka on edukas juurikin Ukrainalle, mutta Kanada/USA/ Australia ovat paljon pitemmän matkan päässä, ja nekin vievät maailmanmarkkinahinnoilla vehnää ja muuta viljaa ulos.
Laivarahti ei siis ole Suomelle ainakaan paljon suurempi este kuin muillekaan. Ja viljelijältä satamaan tuotuna, maarahdit maksettuna, nettohinta on perinteisesti ollut maailmanmarkkinahintoja alhaisempi. Eli viljan hintojen paikallinen alavire on omaehtoista, en tiedä kuka siihen voisi vaikuttaa, ehkä viljanvälittäjät toisistaan tietämättä ajattelevat enemmän paikallisen käyttöasiakkaan kuin välittämänsä viljan tuottajan etua. Paikallinen teollisuus ja ostoviljalla toimiva tuotanto joutuisi tuonnisa ainakin laivan purun ja maarahdin maksamaan. Normaalissa ylituotantotilanteessa viennin aloittaminen tuottaisi vahinkoa paikalliselle viljaa käyttävälle teollisuudelle. Viljantuottajien on ymmärrettävä tämä ja tyydyttävä hiukan vähempään, vaikka kaukomailla joku voisikin maksaa viljasta enemmän.
Viljakauppias joutuu miettimään viljan välittäjänä sekä viljan tuottajan että viljan ostajan etua. Nämä edut ovat aina kompromissi, ja kompromissilla on erilaisia tasapainotiloja, jotka ovat ihmisten päätettävissä.
-SS-
-
Suomesta vilja viedään pikkupurtiloilla. Kustannus on suurempi, vaikka matka lyhyt.
-
Jos puhutaan remontista yleisellä tasolla, niin silloin olisi asioiden tultava paremmmaksi. Harva suunnittelee kotinsa remontointia sillain, että asiat huononisi. Pahoin pelkään, että EU-maatalouspoliittinen jättiremontti tekee juuri näin yksittäisen viljelijän kannalta, eli asiat menevät huonompaan suuntaan. Jos ajatellaan kaikkia viljelemättömiä lohkoja, eli hömppäheinäpeltoja, on ne isänmaan petturuutta. Ja jos taloudellisesti on kannattavampaa ja stressittömämpää toteuttaa isänmaan petturuutta viljelyssä, niin silloin tämä nk. viljelyn tarkoitus on ihan eri kun isiemme ja pappojemme. Nyt vaaditaan järkeviä päätöksiä. Itseasiassa vähän pelkään Eu:n laajentumista. Ja tukien putoamista sen takia. Nytkin mennään jo kädestä suuhun.
Kokeilisit sinäkin sellaista että iänikusen jyvänjemmaamisen sijaan laittasit exceliin tai,ruutuvihkoon tukilaskelman. Ja eikun hömppää kasvamaan.
Tulet hämmästymään ja kannattavuudesta valittamisen sekä siitä johtuvan stressin määrä vähintään puolittuu. Jopa häviää.
-
Suomesta vilja viedään pikkupurtiloilla. Kustannus on suurempi, vaikka matka lyhyt.
Mutta siis tuodaan jättipurtiloilla ? Siitäkö johtuu, että tuontivilja on niin kilpailukykyistä ?
Naantalissa pystytään lastaamaan vientilaivoja yli 60 000 tonnin kuormaan ja 250 m:n pituisiin laivoihin, eli aivan valtameriluokan aluksiin. Harvinaisia vieraita kyllä, mutta Turun Sanomat kirjoitti aikanaan lastauksesta 2006, kun ohran hinta oli sopiva, niin silloin kävi kaupaksi ulkomaille.
-SS-
-
Jos puhutaan remontista yleisellä tasolla, niin silloin olisi asioiden tultava paremmmaksi. Harva suunnittelee kotinsa remontointia sillain, että asiat huononisi. Pahoin pelkään, että EU-maatalouspoliittinen jättiremontti tekee juuri näin yksittäisen viljelijän kannalta, eli asiat menevät huonompaan suuntaan. Jos ajatellaan kaikkia viljelemättömiä lohkoja, eli hömppäheinäpeltoja, on ne isänmaan petturuutta. Ja jos taloudellisesti on kannattavampaa ja stressittömämpää toteuttaa isänmaan petturuutta viljelyssä, niin silloin tämä nk. viljelyn tarkoitus on ihan eri kun isiemme ja pappojemme. Nyt vaaditaan järkeviä päätöksiä. Itseasiassa vähän pelkään Eu:n laajentumista. Ja tukien putoamista sen takia. Nytkin mennään jo kädestä suuhun.
Kokeilisit sinäkin sellaista että iänikusen jyvänjemmaamisen sijaan laittasit exceliin tai,ruutuvihkoon tukilaskelman. Ja eikun hömppää kasvamaan.
Tulet hämmästymään ja kannattavuudesta valittamisen sekä siitä johtuvan stressin määrä vähintään puolittuu. Jopa häviää.
Sit ei tarvii enää kuin pää kääntää oikeaan asentoon. Itsellä tuottaa edelleen suurta ongelmaa luomun suhteen asia. Vaikka tiedän että teen edelleen parempaa euromääräistä tulosta luomulla niin silti ajatus siitä ettei kannata yrittää 100% tuottaa niin tuntuu olevan vaikea käsittää.
......
Tämä tarkoittaa et Suomesta pitää laivata viljaa vientiin jolloin taitaa vähintään eka 50e tonnilta mennä siihen et päästää itämeren yli? Tämän jälkeen tulisi saada niin iso erä ja laiva kasaan jotta voisimme kilpailla viennistä johonkin Afrikan valtioon, tai lähi-itään. Eurooppaan on omavarainen viljasta.
Kylhän se homma varmaan siinä kohtaa alkaa toimia kun täällä suomessa viljanhinta alta satasen ja Euroopan taso yli 200. Saattaa joku alkaa jossain vaiheessa kyseenalaistamaan toiminnan et onko oikein tukea verovaroin, koska kansallisia tukiahan tuo vaatisi, viljan vienti. Sama systeemi kuin SS mainitsemat vientituet eritavalla toteutettuna vain. ...
Näet asian jotenkin vaikeasti. Ensinnäkin, kaikissa viljaa vievissä maissa viljan viennissä tulee laivarahti ainakin jonkun maksettavaksi. Eivät Itämeren laivauskulut voi olla monikertaiset muiden merien tariffeihin verrattuna ? Australiasta esimerkiksi NIgeriaan, Marokkoon, Egyptiin tai Algeriaan tuotu vehnä itse asiassa on pitemmän merimatkan takana kuin Suomesta lähtiessä. Totta on, että Saharan pohjoispuolinen Afrikka on edukas juurikin Ukrainalle, mutta Kanada/USA/ Australia ovat paljon pitemmän matkan päässä, ja nekin vievät maailmanmarkkinahinnoilla vehnää ja muuta viljaa ulos.
Laivarahti ei siis ole Suomelle ainakaan paljon suurempi este kuin muillekaan. Ja viljelijältä satamaan tuotuna, maarahdit maksettuna, nettohinta on perinteisesti ollut maailmanmarkkinahintoja alhaisempi. Eli viljan hintojen paikallinen alavire on omaehtoista, en tiedä kuka siihen voisi vaikuttaa, ehkä viljanvälittäjät toisistaan tietämättä ajattelevat enemmän paikallisen käyttöasiakkaan kuin välittämänsä viljan tuottajan etua. Paikallinen teollisuus ja ostoviljalla toimiva tuotanto joutuisi tuonnisa ainakin laivan purun ja maarahdin maksamaan. Normaalissa ylituotantotilanteessa viennin aloittaminen tuottaisi vahinkoa paikalliselle viljaa käyttävälle teollisuudelle. Viljantuottajien on ymmärrettävä tämä ja tyydyttävä hiukan vähempään, vaikka kaukomailla joku voisikin maksaa viljasta enemmän.
Viljakauppias joutuu miettimään viljan välittäjänä sekä viljan tuottajan että viljan ostajan etua. Nämä edut ovat aina kompromissi, ja kompromissilla on erilaisia tasapainotiloja, jotka ovat ihmisten päätettävissä.
-SS-
Niin et meinaat että Suomesta ei viljaa viedä ihan vain tuottajien kiusaksi?
Voihan asia näin olla.
-
Niin et meinaat että Suomesta ei viljaa viedä ihan vain tuottajien kiusaksi?
Voihan asia näin olla.
Nimenomaan korostin, että jos on käynyt sillä tavalla, että näennäisen samanaikaisesti jokainen viljanvälittäjä on välttänyt aloittamasta vientiä, vaikka viljasta on ruuhkaa ja vientimarkkinoilta saisi noin saman hintatason, se on yksistään sattumanvaraista ja varmasti tahatonta. Tällainen viennin jarruttaminen koko viljakauppakenttä yhtenä henkilönä tuntuisi viljanviljelijästä ehkä pahaltakin, eikä se varmasti olisi mahdollistakaan. Ehkä viljakauppias myös haluaa muistaa viljan käyttäjää, joka samalla on viljanviljelijän asiakas ja paras ystävä. Sellainen viljelijä, joka haaveilee viljansa viennistä, ei varmasti ymmärrä omaa parastaan, koska paikallinen viljan käyttäjäkunta, joka toivoo saavansa viljan edullisesti, on viljelijällekin paras kauppaosapuoli. Kukapa haluaisi jollekin ulkomaalaiselle viljaansa myydä, luopioksi sellaista haluavaa on kutsuttava. Samaan tapaan tuonti, joka tapahtuu viljaomavaraisuuden aikana, on tapahtunut varmasti vain vahingossa, ehkä ei ole ollut tietoa, että paikallista viljaa on tarjolla. Tähän ongelmaan viljelysopimukset ovat ratkaisu, koska tällöin viljakaupassa tiedetään varmasti, mitä viljalajia on tulossa vuoden tai kahden päästä markkinoille.
Viime syksynä oli poikkeustilanne, kun eräs viljakauppa julkisti halunsa tehdä vientikaurasopimuksia. Sekin on ihan okei, kunhan ei tule tavaksi. Kaikki, mikä järkyttää hintojen vakautta kotimaassa, on epätoivottavaa.
-SS-
-
Niin et meinaat että Suomesta ei viljaa viedä ihan vain tuottajien kiusaksi?
Voihan asia näin olla.
Nimenomaan korostin, että jos on käynyt sillä tavalla, että näennäisen samanaikaisesti jokainen viljanvälittäjä on välttänyt aloittamasta vientiä, vaikka viljasta on ruuhkaa ja vientimarkkinoilta saisi noin saman hintatason, se on yksistään sattumanvaraista ja varmasti tahatonta. Tällainen viennin jarruttaminen koko viljakauppakenttä yhtenä henkilönä tuntuisi viljanviljelijästä ehkä pahaltakin, eikä se varmasti olisi mahdollistakaan. Ehkä viljakauppias myös haluaa muistaa viljan käyttäjää, joka samalla on viljanviljelijän asiakas ja paras ystävä. Sellainen viljelijä, joka haaveilee viljansa viennistä, ei varmasti ymmärrä omaa parastaan, koska paikallinen viljan käyttäjäkunta, joka toivoo saavansa viljan edullisesti, on viljelijällekin paras kauppaosapuoli. Kukapa haluaisi jollekin ulkomaalaiselle viljaansa myydä, luopioksi sellaista haluavaa on kutsuttava. Samaan tapaan tuonti, joka tapahtuu viljaomavaraisuuden aikana, on tapahtunut varmasti vain vahingossa, ehkä ei ole ollut tietoa, että paikallista viljaa on tarjolla. Tähän ongelmaan viljelysopimukset ovat ratkaisu, koska tällöin viljakaupassa tiedetään varmasti, mitä viljalajia on tulossa vuoden tai kahden päästä markkinoille.
Viime syksynä oli poikkeustilanne, kun eräs viljakauppa julkisti halunsa tehdä vientikaurasopimuksia. Sekin on ihan okei, kunhan ei tule tavaksi. Kaikki, mikä järkyttää hintojen vakautta kotimaassa, on epätoivottavaa.
-SS-
Nyt mä putosin kyl jo kärryiltä et mitä nyt oikeasti tuosta ajattelet.. ;D
Mä nyt oon sitä mieltä et ainakaan tässä viimeaikoina vienti tuskin on ollut kannattavaa muidenkun kauran osalta. Vehnässä ja ohrassa ollaan korkeammassa hinnassa kuin euroopassa. Se mikä tilanne oli aiemmin niin näkisin asian niin että Suomen hintataso on myötäillyt Euroopan hintaa vähennettynä rahtikuluilla.
En ymmärrä kuinka tuossa sit olisi viejä voinut tienata jotain? Bisnestähän sekin täytyisi olla.
Se että jollain tietyllä paikkakunnalla/ostajalla hinta on alhaisempi niin kertoo mielestäni vain siitä et sen tavaran loppukäyttö ei tapahdu siinä. Tämä ehkä nyt ainakin tänä talvena näkynyt räikeimmin. Esim rehulaatuinen ohra. Hinta anora/a-rehu/hankkija siellä samalla markilla niin 220. Ohra hankkijalle korialle 157. Kertoo mielestäni hyvin sen et korialle sitä ei haluta ostaa koska se on siitä vietävä johonkin eteenpäin. Aiemmin ero ei ole ollut näin selvä.
Siinä olet oikeassa et viljan vienti vaatii sopimuksia. Vientikaupat sovitaan etukäteen ja mikäli ei ole tietoa tavaran saatavuudesta niin kauppakin jätetään tekemättä.
-
Niin et meinaat että Suomesta ei viljaa viedä ihan vain tuottajien kiusaksi?
Voihan asia näin olla.
Nimenomaan korostin, että jos on käynyt sillä tavalla, että näennäisen samanaikaisesti jokainen viljanvälittäjä on välttänyt aloittamasta vientiä, vaikka viljasta on ruuhkaa ja vientimarkkinoilta saisi noin saman hintatason, se on yksistään sattumanvaraista ja varmasti tahatonta. Tällainen viennin jarruttaminen koko viljakauppakenttä yhtenä henkilönä tuntuisi viljanviljelijästä ehkä pahaltakin, eikä se varmasti olisi mahdollistakaan. Ehkä viljakauppias myös haluaa muistaa viljan käyttäjää, joka samalla on viljanviljelijän asiakas ja paras ystävä. Sellainen viljelijä, joka haaveilee viljansa viennistä, ei varmasti ymmärrä omaa parastaan, koska paikallinen viljan käyttäjäkunta, joka toivoo saavansa viljan edullisesti, on viljelijällekin paras kauppaosapuoli. Kukapa haluaisi jollekin ulkomaalaiselle viljaansa myydä, luopioksi sellaista haluavaa on kutsuttava. Samaan tapaan tuonti, joka tapahtuu viljaomavaraisuuden aikana, on tapahtunut varmasti vain vahingossa, ehkä ei ole ollut tietoa, että paikallista viljaa on tarjolla. Tähän ongelmaan viljelysopimukset ovat ratkaisu, koska tällöin viljakaupassa tiedetään varmasti, mitä viljalajia on tulossa vuoden tai kahden päästä markkinoille.
Viime syksynä oli poikkeustilanne, kun eräs viljakauppa julkisti halunsa tehdä vientikaurasopimuksia. Sekin on ihan okei, kunhan ei tule tavaksi. Kaikki, mikä järkyttää hintojen vakautta kotimaassa, on epätoivottavaa.
-SS-
Nyt mä putosin kyl jo kärryiltä et mitä nyt oikeasti tuosta ajattelet.. ;D
Mä nyt oon sitä mieltä et ainakaan tässä viimeaikoina vienti tuskin on ollut kannattavaa muidenkun kauran osalta. Vehnässä ja ohrassa ollaan korkeammassa hinnassa kuin euroopassa. Se mikä tilanne oli aiemmin niin näkisin asian niin että Suomen hintataso on myötäillyt Euroopan hintaa vähennettynä rahtikuluilla.
En ymmärrä kuinka tuossa sit olisi viejä voinut tienata jotain? Bisnestähän sekin täytyisi olla.
Se että jollain tietyllä paikkakunnalla/ostajalla hinta on alhaisempi niin kertoo mielestäni vain siitä et sen tavaran loppukäyttö ei tapahdu siinä. Tämä ehkä nyt ainakin tänä talvena näkynyt räikeimmin. Esim rehulaatuinen ohra. Hinta anora/a-rehu/hankkija siellä samalla markilla niin 220. Ohra hankkijalle korialle 157. Kertoo mielestäni hyvin sen et korialle sitä ei haluta ostaa koska se on siitä vietävä johonkin eteenpäin. Aiemmin ero ei ole ollut näin selvä.
Siinä olet oikeassa et viljan vienti vaatii sopimuksia. Vientikaupat sovitaan etukäteen ja mikäli ei ole tietoa tavaran saatavuudesta niin kauppakin jätetään tekemättä.
Joo, se vaatisi enemmän sitoutumista viljelijöiltä eikä niin että kytätään talvelle mihin hinta kehittyy ja sitten ihmetellään miksi kukaan ei vie viljaa..
-
Niin et meinaat että Suomesta ei viljaa viedä ihan vain tuottajien kiusaksi?
Voihan asia näin olla.
Nimenomaan korostin, että jos on käynyt sillä tavalla, että näennäisen samanaikaisesti jokainen viljanvälittäjä on välttänyt aloittamasta vientiä, vaikka viljasta on ruuhkaa ja vientimarkkinoilta saisi noin saman hintatason, se on yksistään sattumanvaraista ja varmasti tahatonta. Tällainen viennin jarruttaminen koko viljakauppakenttä yhtenä henkilönä tuntuisi viljanviljelijästä ehkä pahaltakin, eikä se varmasti olisi mahdollistakaan. Ehkä viljakauppias myös haluaa muistaa viljan käyttäjää, joka samalla on viljanviljelijän asiakas ja paras ystävä. Sellainen viljelijä, joka haaveilee viljansa viennistä, ei varmasti ymmärrä omaa parastaan, koska paikallinen viljan käyttäjäkunta, joka toivoo saavansa viljan edullisesti, on viljelijällekin paras kauppaosapuoli. Kukapa haluaisi jollekin ulkomaalaiselle viljaansa myydä, luopioksi sellaista haluavaa on kutsuttava. Samaan tapaan tuonti, joka tapahtuu viljaomavaraisuuden aikana, on tapahtunut varmasti vain vahingossa, ehkä ei ole ollut tietoa, että paikallista viljaa on tarjolla. Tähän ongelmaan viljelysopimukset ovat ratkaisu, koska tällöin viljakaupassa tiedetään varmasti, mitä viljalajia on tulossa vuoden tai kahden päästä markkinoille.
Viime syksynä oli poikkeustilanne, kun eräs viljakauppa julkisti halunsa tehdä vientikaurasopimuksia. Sekin on ihan okei, kunhan ei tule tavaksi. Kaikki, mikä järkyttää hintojen vakautta kotimaassa, on epätoivottavaa.
-SS-
Nyt mä putosin kyl jo kärryiltä et mitä nyt oikeasti tuosta ajattelet.. ;D
Mä nyt oon sitä mieltä et ainakaan tässä viimeaikoina vienti tuskin on ollut kannattavaa muidenkun kauran osalta. Vehnässä ja ohrassa ollaan korkeammassa hinnassa kuin euroopassa. Se mikä tilanne oli aiemmin niin näkisin asian niin että Suomen hintataso on myötäillyt Euroopan hintaa vähennettynä rahtikuluilla.
En ymmärrä kuinka tuossa sit olisi viejä voinut tienata jotain? Bisnestähän sekin täytyisi olla.
Se että jollain tietyllä paikkakunnalla/ostajalla hinta on alhaisempi niin kertoo mielestäni vain siitä et sen tavaran loppukäyttö ei tapahdu siinä. Tämä ehkä nyt ainakin tänä talvena näkynyt räikeimmin. Esim rehulaatuinen ohra. Hinta anora/a-rehu/hankkija siellä samalla markilla niin 220. Ohra hankkijalle korialle 157. Kertoo mielestäni hyvin sen et korialle sitä ei haluta ostaa koska se on siitä vietävä johonkin eteenpäin. Aiemmin ero ei ole ollut näin selvä.
Siinä olet oikeassa et viljan vienti vaatii sopimuksia. Vientikaupat sovitaan etukäteen ja mikäli ei ole tietoa tavaran saatavuudesta niin kauppakin jätetään tekemättä.
Joo, se vaatisi enemmän sitoutumista viljelijöiltä eikä niin että kytätään talvelle mihin hinta kehittyy ja sitten ihmetellään miksi kukaan ei vie viljaa..
Välittäjät voivat toki myydä varastoihin kertynyttä tavaraa mut kun välittäjät eivät myöskään enää halua varastoida tavaraa niin ei siitä paljoa apua ole.
-
Niin et meinaat että Suomesta ei viljaa viedä ihan vain tuottajien kiusaksi?
Voihan asia näin olla.
Nimenomaan korostin, että jos on käynyt sillä tavalla, että näennäisen samanaikaisesti jokainen viljanvälittäjä on välttänyt aloittamasta vientiä, vaikka viljasta on ruuhkaa ja vientimarkkinoilta saisi noin saman hintatason, se on yksistään sattumanvaraista ja varmasti tahatonta. Tällainen viennin jarruttaminen koko viljakauppakenttä yhtenä henkilönä tuntuisi viljanviljelijästä ehkä pahaltakin, eikä se varmasti olisi mahdollistakaan. Ehkä viljakauppias myös haluaa muistaa viljan käyttäjää, joka samalla on viljanviljelijän asiakas ja paras ystävä. Sellainen viljelijä, joka haaveilee viljansa viennistä, ei varmasti ymmärrä omaa parastaan, koska paikallinen viljan käyttäjäkunta, joka toivoo saavansa viljan edullisesti, on viljelijällekin paras kauppaosapuoli. Kukapa haluaisi jollekin ulkomaalaiselle viljaansa myydä, luopioksi sellaista haluavaa on kutsuttava. Samaan tapaan tuonti, joka tapahtuu viljaomavaraisuuden aikana, on tapahtunut varmasti vain vahingossa, ehkä ei ole ollut tietoa, että paikallista viljaa on tarjolla. Tähän ongelmaan viljelysopimukset ovat ratkaisu, koska tällöin viljakaupassa tiedetään varmasti, mitä viljalajia on tulossa vuoden tai kahden päästä markkinoille.
Viime syksynä oli poikkeustilanne, kun eräs viljakauppa julkisti halunsa tehdä vientikaurasopimuksia. Sekin on ihan okei, kunhan ei tule tavaksi. Kaikki, mikä järkyttää hintojen vakautta kotimaassa, on epätoivottavaa.
-SS-
Nyt mä putosin kyl jo kärryiltä et mitä nyt oikeasti tuosta ajattelet.. ;D
Mä nyt oon sitä mieltä et ainakaan tässä viimeaikoina vienti tuskin on ollut kannattavaa muidenkun kauran osalta. Vehnässä ja ohrassa ollaan korkeammassa hinnassa kuin euroopassa. Se mikä tilanne oli aiemmin niin näkisin asian niin että Suomen hintataso on myötäillyt Euroopan hintaa vähennettynä rahtikuluilla.
En ymmärrä kuinka tuossa sit olisi viejä voinut tienata jotain? Bisnestähän sekin täytyisi olla.
Se että jollain tietyllä paikkakunnalla/ostajalla hinta on alhaisempi niin kertoo mielestäni vain siitä et sen tavaran loppukäyttö ei tapahdu siinä. Tämä ehkä nyt ainakin tänä talvena näkynyt räikeimmin. Esim rehulaatuinen ohra. Hinta anora/a-rehu/hankkija siellä samalla markilla niin 220. Ohra hankkijalle korialle 157. Kertoo mielestäni hyvin sen et korialle sitä ei haluta ostaa koska se on siitä vietävä johonkin eteenpäin. Aiemmin ero ei ole ollut näin selvä.
Siinä olet oikeassa et viljan vienti vaatii sopimuksia. Vientikaupat sovitaan etukäteen ja mikäli ei ole tietoa tavaran saatavuudesta niin kauppakin jätetään tekemättä.
Joo, se vaatisi enemmän sitoutumista viljelijöiltä eikä niin että kytätään talvelle mihin hinta kehittyy ja sitten ihmetellään miksi kukaan ei vie viljaa..
Välittäjät voivat toki myydä varastoihin kertynyttä tavaraa mut kun välittäjät eivät myöskään enää halua varastoida tavaraa niin ei siitä paljoa apua ole.
Odotankin koska joku iso taho ilmoittaa aloittavansa rakentaa isoja viljasiiloja. Uskon että se olisi hyvä business. Siis tarkoitan oikeasti isoja viljasiiloja. Tai paras tilanne olisi ett'ä niitä rakennettaisiin ilman suurta media mylläkkää. Näin kun rakennusteollisuus on vähän alamaissa, niin ainakin työvoimaa olisi hyvin saatavilla.
Vähän off topicin: , mutta kun ajatellaan että yksittäisen viljeljän tukimäärätkin ovat julkisia, niin koskahan keksivät että viljellyt kasvit yksittäisellä viljelijää ovat julkisia. Niin saadaan tietää kuka sitä hömppää viljelee ja kuka koittaa olla isänmaallinen :)
-
Tällä hetkellä viljabisnes ei ole välittäjän kannalta bisnestä et alkais varastoimaan, mun mielestä. Hinnat on laskusuunnassa 2022 kevään piikistä...
-
Jos pääsette Twitteriin eli nykyään x:ään, niin kantsii lukea tuo Annaleena Ylhäisen ketju vyrin viljelijäseminaarista.
https://twitter.com/AYlhainen/status/1757761425613680660?t=FcA6Fdo4ieQwue4_aXJ5_Q&s=19
-
Jos pääsette Twitteriin eli nykyään x:ään, niin kantsii lukea tuo Annaleena Ylhäisen ketju vyrin viljelijäseminaarista.
https://twitter.com/AYlhainen/status/1757761425613680660?t=FcA6Fdo4ieQwue4_aXJ5_Q&s=19
Seminaarin tallenteet tulee varmaan jossain vaiheessa katsottavaksi, ainakin edellisinä vuosina on tullut.
-
Jos pääsette Twitteriin eli nykyään x:ään, niin kantsii lukea tuo Annaleena Ylhäisen ketju vyrin viljelijäseminaarista.
https://twitter.com/AYlhainen/status/1757761425613680660?t=FcA6Fdo4ieQwue4_aXJ5_Q&s=19
Mutamia huomioita piirtoheitinkalvoista:
"Tosiammattilaiset" KM kellokkaat , esimerkiksi Ylhäisen mainitsema Timo Jaakkola tuomitsee jotenkin tuet: "Korkea tukitaso on koko elinkeinolle rasite pitkässä juoksussa" . Näinkö on.
Monessa kalvossa mainitaan, että Suomessa hinnat ovat korkeammat kuin muualla, ei kannata viedä, ja maailmanmarkkinat vaikuttavat hintojen alhaisuuteen. Ammattiviljelijät viljelevät teollisuuden tarpeeseen, villiä viljaa tuottavat sekoittavat paikalliset hinnat, sellaiset sopimuksetonta viljaa tuottavat viljelijät pitäisi auringonlaskun jälkeen muiluttaa saunan taakse ja antaa selkään.
Silti ei ansiokkaista käppyröistä huolimatta ollenkaan avata sitä, miksi vuoden 2022 tuontitilastoissa tuontiviljan nettolisäys muutenkin ruuhkaisille markkinoille oli selvästi plusmerkkinen.
-SS-
-
Jos pääsette Twitteriin eli nykyään x:ään, niin kantsii lukea tuo Annaleena Ylhäisen ketju vyrin viljelijäseminaarista.
https://twitter.com/AYlhainen/status/1757761425613680660?t=FcA6Fdo4ieQwue4_aXJ5_Q&s=19
Mutamia huomioita piirtoheitinkalvoista:
"Tosiammattilaiset" KM kellokkaat , esimerkiksi Ylhäisen mainitsema Timo Jaakkola tuomitsee jotenkin tuet: "Korkea tukitaso on koko elinkeinolle rasite pitkässä juoksussa" . Näinkö on.
Monessa kalvossa mainitaan, että Suomessa hinnat ovat korkeammat kuin muualla, ei kannata viedä, ja maailmanmarkkinat vaikuttavat hintojen alhaisuuteen. Ammattiviljelijät viljelevät teollisuuden tarpeeseen, villiä viljaa tuottavat sekoittavat paikalliset hinnat, sellaiset sopimuksetonta viljaa tuottavat viljelijät pitäisi auringonlaskun jälkeen muiluttaa saunan taakse ja antaa selkään.
Silti ei ansiokkaista käppyröistä huolimatta ollenkaan avata sitä, miksi vuoden 2022 tuontitilastoissa tuontiviljan nettolisäys muutenkin ruuhkaisille markkinoille oli selvästi plusmerkkinen.
-SS-
Vuoden vaihteesta 21/22 alkaen lihatalot etsi rehuohraamarkkinoilta kissojen ja koirien kanssa. Mistään sitä ei tuntunut löytyvän vaikka hintaa nostettiin lähes päivittäin. Tuontiviljan tuominen kestää aikansa niinpä jossain vaiheessa se tuonti aloitettiin.
Pulaa riitti toukokesäkuun vaihteeseen jolloin yhtäkkiä tavaraa alkoikin löytymään. Olisiko joku kenties onnistunut puimaan aikaisen sadon? ;D
Tuontimäärä oli kuitenkin so***** syksyyn asti joten äkkiä olikin tilanne et rehuohrasta oli ylitarjontaa. Se hyvä sato syksyltä ei paljoa lämmittänyt puolta vuotta aiemmin.. ::)
-
Vuoden vaihteesta 21/22 alkaen lihatalot etsi rehuohraamarkkinoilta kissojen ja koirien kanssa. Mistään sitä ei tuntunut löytyvän vaikka hintaa nostettiin lähes päivittäin. Tuontiviljan tuominen kestää aikansa niinpä jossain vaiheessa se tuonti aloitettiin.
2021 joulukuussa vielä sai kaupaksi vehnää, hintakin oli mukavasti 180 euron tienoilla. Tammi-toukokuussa kauraa ei enää huolittu, eikä ruista*. Maaliskuulla ohra ehkä olisi kelvannut, kun valittelin, että edellisen kesän maksut viipyivät ja uusi kuorma on luvattu antaa, niin yksi viljakauppias todellakin mainitsi, että hän saisi menemään sen ohran. Mutta ilmoitin, että minkä olin luvannut sen meinasin pitää. Vielä sen muistan, että 2021 kesällä ohran hinta oli erittäin matala. Suorakaupassa se 2020 vuoden otra taisi mennä 147 €/tonni. Keväällä 2022 hinnaksi ei so vit tu mitään firmojen noteeraamaa virtuaalikuplahintaa myöskään.
*" Suomeen tuotiin tammi-heinäkuussa 2022 ennätysmäärä viljaa niin tavanomaista kuin luomuakin; vehnää, ohraa, kauraa, ruisvehnää, hirssiä ja ruista sekä rapsia. Tuonti painottui rehuviljoihin, mutta myös myllyviljan ja mallasohran tuontivolyymit olivat suuria. Ilman massiivista tuontia rehuvilja olisi loppunut Suomessa paljon ennen uuden sadonkorjuun alkua." (Suomen Viljavan vuosikertomus 2022)
Onko niin, että keskusliikkeiden konttoreiden omamyyjltä otettiin päätäntävastuu pois vuoden 2022 alussa, ennen Venäjän erikoisoperaatiotakin, ja päätettiin tavallaan sokkona, että kotimaasta viljaa ei löydy ? Mitään tietoa ei annettu, miksi ei kotimaista viljaa päässyt kippaamaan minnekään, kun laivaa jo purettiin satamassa.
-SS-
-
29.11.2021 olen toimittanut vähän toistasataa tonnia sopimuksetonta syysvehnää hintaan 274 €/t. Toisessa kuormassa valk. 11,2 ja siitä on tullut vähennystä 6€/t. Mielestäni Venäjän hyökkäyksen jälkeen olisi saanut vielä paremman hinnan. Toimituspaikka Avena Perniö, eli rahti 15 km.
-
Mä myin kesäkuun 22 alussa rekkakuorman kauroja. Hankkijan kautta fazerille. Hyvin kelpasi niinkin et nuppi oli luomua ja perävaunu tavista. ::)
En tiedä mihin SS on yrittänyt viljojaan myydä mut kyl kaikilla muilla halukkailla on kauppa tuntunut onnistuvan. Ruistakin elukkatilat ostivat rehuksi tuolloin. Mentaliteetilla et kunhan jotain nyt vain on.
-
29.11.2021 olen toimittanut vähän toistasataa tonnia sopimuksetonta syysvehnää hintaan 274 €/t. Toisessa kuormassa valk. 11,2 ja siitä on tullut vähennystä 6€/t. Mielestäni Venäjän hyökkäyksen jälkeen olisi saanut vielä paremman hinnan. Toimituspaikka Avena Perniö, eli rahti 15 km.
Hyvinpä maksoi, Avenasta en silloin oikein päässyt selvyyteen, mikä firma se oikein on, Apetit, Avena vai Berner, lopulta sitten selvisi, että ViljelijänBerner se sitten lopulta on. Berner on edelleen vähän "sivullinen" tuotantopanosmarkkinoilla, vaikka onkin laajasti esimerkiksi viljelykemikaalien kanssa tekemisissä, oikeastaan noiden keskusliikkeiden kautta tulivat Bernerin tuotteetkin. Silloin tuli tiliasiakkuus anotuksi, kun ei ollut jotakin rypsin kännäainetta, niin Vantaalta varastolta hain. Sekin meni jonkun pääkaupunkiseudulle sijoittuneen konttoristipäällikön kautta, ei minkään omamyyjän.
2021 loppusyksy jäikin toistaiseksi viimeiseksi viljasopimuskaupaksi silloiselle omaviljakaupalle, nähtävästi ei syyttä. Onneksi ei ollut iso kasa vehnää. Aikaisemmin sovitut rapsit (600€/t) sitten vielä menivät sieltä kautta, joskus vuoden päästä uuteen satoon yhdistettynä (350 €/t) , kun kuivasin sitä ensimmäistä erää käskettynä uudestaan vielä. Taisi Apetit olla vastaanottajana. Sekin homma kummasti sekoitettu, Viljelijän Berner osti viljakaupan, mutta välittää rypsit Apetitille, joka nähtävästi on vain osasta Bernerin omistama, valtio lienee suurin ja onhan siellä MTK. Olihan Apetit lähellä tulla Valioksi.
-SS-
-
Mä myin kesäkuun 22 alussa rekkakuorman kauroja. Hankkijan kautta fazerille. Hyvin kelpasi niinkin et nuppi oli luomua ja perävaunu tavista. ::)
En tiedä mihin SS on yrittänyt viljojaan myydä mut kyl kaikilla muilla halukkailla on kauppa tuntunut onnistuvan. Ruistakin elukkatilat ostivat rehuksi tuolloin. Mentaliteetilla et kunhan jotain nyt vain on.
Karja-Suomi onkin valovuoden päässä näistä elukattomista lääneistä. Ei siihen tarvita kuin 300-500 km, niin maailma on täysin erilainen. Jos uusi peltopakettijärjestelmä luodaan joskus, niin Varsinais-Suomen eteläosa ja Uusimaa ovat paketoitavissa käytännössä kokonaan. Silloin joskus Pohjois.- ja Itä-Suomi olivat paketissa, pakettipeltoa piti täällä oikein etsiä, että olisi löytynyt..
-SS-
-
Mä myin kesäkuun 22 alussa rekkakuorman kauroja. Hankkijan kautta fazerille. Hyvin kelpasi niinkin et nuppi oli luomua ja perävaunu tavista. ::)
En tiedä mihin SS on yrittänyt viljojaan myydä mut kyl kaikilla muilla halukkailla on kauppa tuntunut onnistuvan. Ruistakin elukkatilat ostivat rehuksi tuolloin. Mentaliteetilla et kunhan jotain nyt vain on.
Karja-Suomi onkin valovuoden päässä näistä elukattomista lääneistä. Ei siihen tarvita kuin 300-500 km, niin maailma on täysin erilainen. Jos uusi peltopakettijärjestelmä luodaan joskus, niin Varsinais-Suomen eteläosa ja Uusimaa ovat paketoitavissa käytännössä kokonaan. Silloin joskus Pohjois.- ja Itä-Suomi olivat paketissa, pakettipeltoa piti täällä oikein etsiä, että olisi löytynyt..
-SS-
Onhan se kiva että lasket mut karjasuomeen kun kyl täälläkin niitä elukoita saa hakea ;D
Enkä kyl oikein ymmärrä kun kauroista tehtiin hiutalevärkkiä eikä ne rehuksi menneet et miten se karjasuomi tähän edes liittyi.. ::)
-
Alkaa olla aika sakeaa viljakaupan salaliitto spekulointia tämä keskustelu.. ::)
Niinpä ;D
Oikeasti mä en tuossa usko kummoisiinkaan salaliittoihin. Totuus vain on se et nykypäivänä se on se 50e ennenkuin tuon itämeren yli päästään. Tämä hinnoittelu toimii molemminpäin. Viime vuosina on pysytty hyvinkin Euroopan hintatasossa. Nyt ollaan jopa vähän yli. Jos ens kaudella viljellään taas ennätyssato niin hinnan suunnan tietää varmaan jokainen?
Sen jälkeen voidaankin sit alkaa vänkäämään siitä et vieläkö kannattaa kun kulut jäi ylös. Löpöä ei taida tarvita ostaa enää ikinä alta euron verottomalla hinnalla. Lannoitteen hinnat ovat kaiketi tuplat vanhasta hyvästä ajasta?
-
Alkaa olla aika sakeaa viljakaupan salaliitto spekulointia tämä keskustelu.. ::)
Niinpä ;D
Oikeasti mä en tuossa usko kummoisiinkaan salaliittoihin. Totuus vain on se et nykypäivänä se on se 50e ennenkuin tuon itämeren yli päästään. Tämä hinnoittelu toimii molemminpäin. Viime vuosina on pysytty hyvinkin Euroopan hintatasossa. Nyt ollaan jopa vähän yli. Jos ens kaudella viljellään taas ennätyssato niin hinnan suunnan tietää varmaan jokainen?
Sen jälkeen voidaankin sit alkaa vänkäämään siitä et vieläkö kannattaa kun kulut jäi ylös. Löpöä ei taida tarvita ostaa enää ikinä alta euron verottomalla hinnalla. Lannoitteen hinnat ovat kaiketi tuplat vanhasta hyvästä ajasta?
No en minäkään. Mutta olishan se semmonen helppo tie, siinä ei tarvitse itse muuttaa omia ennakkokäsityksiään kun leimaa itselleen epämieluiset tai vaikeasti hahmotettavat asiat salaliitoiksi. ::) ;D
-
Tällä hetkellä viljabisnes ei ole välittäjän kannalta bisnestä et alkais varastoimaan, mun mielestä. Hinnat on laskusuunnassa 2022 kevään piikistä...
Nimenomaan viljabusiness kannattavin osa on varastointi tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Nyt kun on jättiremontti menossa, niin toivoisi remontintekijän ottavan tämän huomioon. Yhtenä viljelijöiden pelastusmuotona voisi olla viljan varmuusvarastoinnista maksettava tuki. Rasti ruutuun vaan kun lupaa säilöä viljaa ylivuotiseksi. Ja toinen rasti, kun lupaa kasvinsuojelukertoja olevan vain yksi vuodessa. Eli rikkakasviruiskutus. Nyt kun luomu on vähentynyt merkittävästi ja kasvisuojeluaineiden käyttöä tulisi EU:n mukaan vähentää, tuo ehden ruiskutuksen tuki voisi olla hyväkin ehdotus. Ja yläkerran sateliitit kyllä valvoo jokaista pellolla tapahtuvaa liikennettä, joten sanktiointimahdollisuuudet mahdollisista väärinkäytöksistä lisääntyy.
-
Tällä hetkellä viljabisnes ei ole välittäjän kannalta bisnestä et alkais varastoimaan, mun mielestä. Hinnat on laskusuunnassa 2022 kevään piikistä...
Nimenomaan viljabusiness kannattavin osa on varastointi tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Nyt kun on jättiremontti menossa, niin toivoisi remontintekijän ottavan tämän huomioon. Yhtenä viljelijöiden pelastusmuotona voisi olla viljan varmuusvarastoinnista maksettava tuki. Rasti ruutuun vaan kun lupaa säilöä viljaa ylivuotiseksi. Ja toinen rasti, kun lupaa kasvinsuojelukertoja olevan vain yksi vuodessa. Eli rikkakasviruiskutus. Nyt kun luomu on vähentynyt merkittävästi ja kasvisuojeluaineiden käyttöä tulisi EU:n mukaan vähentää, tuo ehden ruiskutuksen tuki voisi olla hyväkin ehdotus. Ja yläkerran sateliitit kyllä valvoo jokaista pellolla tapahtuvaa liikennettä, joten sanktiointimahdollisuuudet mahdollisista väärinkäytöksistä lisääntyy.
Selitä nyt miten voi olla kannattavaa varastoida viljaa kun hinta laskee joka viikko?
Ehkä pitkällä aikavälillä voi jäädä varastoimaan viljaa ja myydä sen aina huipussa mut vuosi tai kaksi ei siihen riitä. Huiput näyttää tulevan noin viiden vuoden välein ja kun edellinen oli 22 niin pari kolme vuotta pitää nyt ainakin sit olla valmis varastoimaan.. ::)
-
Selitä nyt miten voi olla kannattavaa varastoida viljaa kun hinta laskee joka viikko?
Ehkä pitkällä aikavälillä voi jäädä varastoimaan viljaa ja myydä sen aina huipussa mut vuosi tai kaksi ei siihen riitä. Huiput näyttää tulevan noin viiden vuoden välein ja kun edellinen oli 22 niin pari kolme vuotta pitää nyt ainakin sit olla valmis varastoimaan.. ::)
Markkinahäiriöitä nousevien hintojen muodossa on todennäköisimmin vain yksi / 10 vuotta. Vuonna 2016 jossakin MTK:n tupaillassa pidettiin viljamarkkinoista luento. Sen ajan tilannearviot pitävät erinomaisen hyvin paikkansa:
Kyösti Arovuori / PTT vuonna 2016
Hintojen nopeat vaihtelut realismia jatkossakin
- sektorin ja viljelijöiden omalla vastuulla suojautua, tuottajat sekä käyttäjät !
- hintasuojaustoimenpiteitä käytettävissä (mitähän ne nyt sitten olivat pienviljelijälle, mietin minä)
*********
Markkinoiden toimintaa voidaan parantaa lisäämällä ja tiukentamalla
sopimustuotantoa
- teollisuus valitsee tuottajat, keiden kanssa haluavat tehdä yhteistyötä
edelleen kymmen vuoden päästä
Eli voit tehdä pitkäaikaisia sopimuksia tarvittavasta viljalajista ja jopa lajikkeesta, kiinnität omalta puolelta hinnan ja suojaat sen jollakin pankkispekulantin futuurituotteella. Näistä on MTK:n kurssitusta löytynyt. Timo Jaakkola, joka on ollut melko kova kellokas viljamarkkina-asioissa, on julkaissut Youtubessa aiheesta luennon.
https://youtu.be/BxMiC6huz8Y?feature=shared
-SS-
-
Nooh 2022 piikki joka lähti jo 21 kesältä. Vielä ei olla palattu 21 kevään tasolle, onko tämä uusi normaali sitten?
Sitä ennen kun viljan hinnat olivat pitkään siinä 150e molemmin puolin niin eikös yksi piikki osunut 18/19 talvelle. Myin silloin tavis donikauraksi tuomittua elintarvikekauraa vientiin 235e/t hinnalla.
Sitä edellinen piikki oli 2012 jolloin meiltä myytiin rehuvehnää jonkin matkaa yli 200e hinnalla.
Ja sitä edellinen 08 vai 09? Finanssikriisin ja Venäjän kuivuuden aiheuttamana?
Vajaaseen 20v mahtunut siis neljä yli 200e rikkoutumista ainakin ja viimeksi meni jo se 400 rikki ja ollaan edelleen osittain sen 200 päälle..
-
24 vuoden aikana kolme merkittävää piikkiä on ollut hinnoissa, ottaen huomioon dollarin kurssin. Tuo neljäs piikki on 227 €/t, koska dollarin kurssi oli silloin 1,36$ / 1€
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Wheat_price_3.jpg)
On huomattava, että hintakuplat melko säännönmukaisesti ovat lyhyitä ja väkivaltaisia. Matalia hintoja voi kestää jopa vuosikymmenien ajan, kuten vuodesta 1977 vuoteen 2007 asti, jolloin vehnän bushelihinta oli 250 - 350 dollarin tienoilla enimmäkseen.
-SS-
-
24 vuoden aikana kolme merkittävää piikkiä on ollut hinnoissa, ottaen huomioon dollarin kurssin. Tuo neljäs piikki on 227 €/t, koska dollarin kurssi oli silloin 1,36$ / 1€
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Wheat_price_3.jpg)
On huomattava, että hintakuplat melko säännönmukaisesti ovat lyhyitä ja väkivaltaisia. Matalia hintoja voi kestää jopa vuosikymmenien ajan, kuten vuodesta 1977 vuoteen 2007 asti, jolloin vehnän bushelihinta oli 250 - 350 dollarin tienoilla enimmäkseen.
-SS-
Kaiketi se 18/19 piikki rajoittui vain kotimaahan sitten... kuivan kesän seurauksena.
Kauraa meni silloin 235 ja vehnääkin jonkin verran yli 200 hintaan..
-
Noin kolme kertaa yhdeksän vuoden aikana on paikallinen viljakauppa livennyt itämerivähennyksestä, leipävehnän osalta. 2017 laatuongelmat. 2018 kuivuus ja 2021 joulupaniikki yhdistettynä kevään 2022 Venäjän erikoisoperaatioon.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Basis_11v.jpg)
Kuva: Leipävehnän pörssihinta vs. Naantalin hinta. 1/2015-2/2023 Niiden erotus on se "Basis".
Lokakuussa 2021 vehnän hinta oli vielä lähempänä 200, teollisuusvehnän ainakin parikymppiä alle. Toki aika moni tiesi itsestään selvästi etukäteen nämä hintaa kohottavat tekijät etukäteen, itse en osannut odottaa. Ainoa asia, jonka tiesin kevättalvella 2022, oli se, että syysvehnät, syysohra ja syysrapsit olivat jääkannen alla, niitä mitään voinut kiinnittää, ja kevätvehnän siementä oli omamyyjällä tarjolla lähinnä Iisakkia, joka sittemmin osoittautui hylkiöksi leipävehnämarkkinoilla.
Rypsinkin hinta sopivasti laski, kun kuorma saatiin tehdyksi.
-SS-
-
Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten. Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia
-
Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten. Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia
Siis mikä vaikeaa tuossa nyt on? 30% alalle kylvät keväällä eri kasvia kuin viime vuonna oli? :o
-
Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten. Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia
Siis mikä vaikeaa tuossa nyt on? 30% alalle kylvät keväällä eri kasvia kuin viime vuonna oli? :o
Niin tai siis kolmannekselle siitä alasta mikä viime vuonna oli yksivuotisilla kasveilla. Mutta mä vähän ole tätä uumoillut ja veikkaan ettei todellakaan ole ainut kenelle tulee vielä tän kevään aikana "yllätyksenä" tää viljelykiertovaatimus. Ja tässä on kyllä oltava ihan pahuksen tarkkana itse kunkin ettei vahingossa tee virhettä sen kanssa, varsinkin jos tekee jotain viime hetken nopeita muutoksia. Sinänsä en ole viljelykirtovaatimusta vastaan mutta tää kaavamainen toteutustapa on ihan hanurista
-
Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten. Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia
Siis mikä vaikeaa tuossa nyt on? 30% alalle kylvät keväällä eri kasvia kuin viime vuonna oli? :o
Niin tai siis kolmannekselle siitä alasta mikä viime vuonna oli yksivuotisilla kasveilla. Mutta mä vähän ole tätä uumoillut ja veikkaan ettei todellakaan ole ainut kenelle tulee vielä tän kevään aikana "yllätyksenä" tää viljelykiertovaatimus. Ja tässä on kyllä oltava ihan pahuksen tarkkana itse kunkin ettei vahingossa tee virhettä sen kanssa, varsinkin jos tekee jotain viime hetken nopeita muutoksia. Sinänsä en ole viljelykirtovaatimusta vastaan mutta tää kaavamainen toteutustapa on ihan hanurista
Tarkoittaa myös sitä, ettei kasvivalintoja voi tehdä pelkästään markkinatilanteen mukaan,vaan pitää esim. sitä rehuohraakin kylvää, vai tuleeko tähän vastakommentti että voihan laittaa ohran sijaan hömppäheinää. Varmaan tulee, koska Agronettiin kirjoittavat Suomen viisaimmat viljelijät.
-
Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten. Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia
Siis mikä vaikeaa tuossa nyt on? 30% alalle kylvät keväällä eri kasvia kuin viime vuonna oli? :o
Niin tai siis kolmannekselle siitä alasta mikä viime vuonna oli yksivuotisilla kasveilla. Mutta mä vähän ole tätä uumoillut ja veikkaan ettei todellakaan ole ainut kenelle tulee vielä tän kevään aikana "yllätyksenä" tää viljelykiertovaatimus. Ja tässä on kyllä oltava ihan pahuksen tarkkana itse kunkin ettei vahingossa tee virhettä sen kanssa, varsinkin jos tekee jotain viime hetken nopeita muutoksia. Sinänsä en ole viljelykirtovaatimusta vastaan mutta tää kaavamainen toteutustapa on ihan hanurista
Tarkoittaa myös sitä, ettei kasvivalintoja voi tehdä pelkästään markkinatilanteen mukaan,vaan pitää esim. sitä rehuohraakin kylvää, vai tuleeko tähän vastakommentti että voihan laittaa ohran sijaan hömppäheinää. Varmaan tulee, koska Agronettiin kirjoittavat Suomen viisaimmat viljelijät.
Tuo on totta et jos vuodesta toiseen vaikka se kaura on ainut jolle markkinaa niin on hanurista kun vähintään se 30% on oltava jotain muuta..
Mutta jos nyt onnistuu löytämään sen kauran sijasta toisenkin kasvin jolle voisi olla markkinaa niin eikö se sit toimi?
Ja kaiketi nuo mainitsemasi hömpät eli taviksien tapauksessa maanparannus ja monimuoto ovat ihan varteen otettavia vaihtoehtoja.
Pienien tilojen näkökulmasta tämä uudistus oli parempi. Ennen piti 10-30ha tilalla olla kahta kasvia. Nyt voi vaikka vuorotella. Tänä vuonna kauraa ens vuonna vehnää ja sit taas kauraa.. ::)
Helpottaa mielestäni kummasti kun saa kunnon myyntieriä eikä tarvii lajikevaihtoja tehdä. Ylivuotinen siemenkin pysyy itävänä hyvin..
-
Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten. Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia
Siis mikä vaikeaa tuossa nyt on? 30% alalle kylvät keväällä eri kasvia kuin viime vuonna oli? :o
Niin tai siis kolmannekselle siitä alasta mikä viime vuonna oli yksivuotisilla kasveilla. Mutta mä vähän ole tätä uumoillut ja veikkaan ettei todellakaan ole ainut kenelle tulee vielä tän kevään aikana "yllätyksenä" tää viljelykiertovaatimus. Ja tässä on kyllä oltava ihan pahuksen tarkkana itse kunkin ettei vahingossa tee virhettä sen kanssa, varsinkin jos tekee jotain viime hetken nopeita muutoksia. Sinänsä en ole viljelykirtovaatimusta vastaan mutta tää kaavamainen toteutustapa on ihan hanurista
Tarkoittaa myös sitä, ettei kasvivalintoja voi tehdä pelkästään markkinatilanteen mukaan,vaan pitää esim. sitä rehuohraakin kylvää, vai tuleeko tähän vastakommentti että voihan laittaa ohran sijaan hömppäheinää. Varmaan tulee, koska Agronettiin kirjoittavat Suomen viisaimmat viljelijät.
Tuo on totta et jos vuodesta toiseen vaikka se kaura on ainut jolle markkinaa niin on hanurista kun vähintään se 30% on oltava jotain muuta..
Mutta jos nyt onnistuu löytämään sen kauran sijasta toisenkin kasvin jolle voisi olla markkinaa niin eikö se sit toimi?
Ja kaiketi nuo mainitsemasi hömpät eli taviksien tapauksessa maanparannus ja monimuoto ovat ihan varteen otettavia vaihtoehtoja.
Pienien tilojen näkökulmasta tämä uudistus oli parempi. Ennen piti 10-30ha tilalla olla kahta kasvia. Nyt voi vaikka vuorotella. Tänä vuonna kauraa ens vuonna vehnää ja sit taas kauraa.. ::)
Helpottaa mielestäni kummasti kun saa kunnon myyntieriä eikä tarvii lajikevaihtoja tehdä. Ylivuotinen siemenkin pysyy itävänä hyvin..
Joku kyseli tuossa että mitenkä se on niin vaikeaa laittaa 30 prossaa eri kasvia, kun viime vuonna. Paperilla kuulostaa helpolta, mutta käytännössä ei. Tavoitehan itsellä on tuottaa täysiä rekkakuormia, jos jää jotain nyyttejä eli ei makdunkuormaan, niin melkeinpä sanoisin että ne on ongelmajätettä :) Toinen ongelma on siemenen riittävyys. Kylvääkö eka ne jotka saavat olla samoja vai ne jotka eivät saa. Jos siemen loppuu ja täytyy jatkaa toisella lajikkeella, niin sen jälkeen ei kolmenkymmenen prosenti erikasvisuus täyty. Sitten kylvöjärjestys kuivumisen mukaan. Eikä sen mukaan pystyykö 30 prossan velvoitetta täyttää..No käytäntöhän on se että 30 prossaaa paperilla oikein. Ja pellolla on sitten mitä on. Sateliitilla ei näy tähkän pituutta ja lajia. Miksi asioiden täytyy olla noin vaikeita. Kyllä viljelijä itse tietää että koska pystyy vaihtaa kasvia ja koska ei. Ja vuoroviljely on hyvän sadon ehdoton edellytys.
-
Rekkakuorma on mullakin se ajatus aina kun jotain kylvän. Jos siis pieni tila niin koko kasvilajin vaihtaminen olisi ehkä se toimivin, mut ei markkinan näkökulmasta.
Eli viime vuonna kauraa tänä vuonna ohraa esim.
Jos nyt haluaa sen kahden kasvin kanssa pelata niin kyllähän se agronetin satotasoilla onnistuu jo 20ha tilalla. 10ha toista ja 10ha toista. 6t keskisadolla tulee rekka molempia ja kymppi jää vielä siementäkin.. ;D
Itse pelaisin tuossa varman päälle et joko 20ha jotain tai sit niin et se 6ha ens vuoden siementä ja 14ha josta tulee se yksi rekka. Seuraavana sit toisinpäin ja loput voi myydä täytteeksi kuormaan.
Harvoin kai se osuu niin et aina just rekkakuormat tulee täyteen vaikkei näitä viljelyrajoituksia olisi?
Se et miten sitten työt käytännössä niin itse pitänyt ihan reilua siemenvaraa niin ei tarvii siilon nurkkia harjata. Ja jos maat sitten tulevat eri aikaan kuivaksi niin ehkä kannattaa yrittää ryhmitellä samanlaiset samaan "kolmannekseen"..
Olisihan se tietysti kiva jos Jussit saisi ihan itse päättää nää kierrot mut tuo on kuitenkin melko helppo mielestäni toteuttaa ja jos sen varjolla saa tukieuroja niin ennemmin toi kuin joku oikeasti vaikea rasti..
-
^^
Tuohon ei kannata todellakaan uskoa ettei satelliitista erota mikä kasvi siellä pellossa kasvaa. Viime kesänäkin tarkastajat kävivät joillain tiloilla pelkästään katsomassa kasvustoja ja vertaamassa satelliittikuviin. Eivät tarkastaneet mitään muuta kuin kasvuston.
-
^^
Tuohon ei kannata todellakaan uskoa ettei satelliitista erota mikä kasvi siellä pellossa kasvaa. Viime kesänäkin tarkastajat kävivät joillain tiloilla pelkästään katsomassa kasvustoja ja vertaamassa satelliittikuviin. Eivät tarkastaneet mitään muuta kuin kasvuston.
Satelliittien opetushan tuossa on menossa. Kohta tunnistaa eri kasvustot.. ja ne eri ruiskut mistä tuossa toisessa keskustelussa väännetään.. ;D
-
Harvoin kai se osuu niin et aina just rekkakuormat tulee täyteen vaikkei näitä viljelyrajoituksia olisi?
Juu juu, mutta 50 ha pientilalla kahdella viljalajilla ylijäämien vaihteluväli voi olla 0 .. 20 tonnia kumpaakin, eli yhteensä jopa 30-40 tonnia. Se on 50 ha tilalla satotasolla 4 tonnia => 200 tonnia, niin maksimissaan metsään on kipattava 20% vuoden sadosta. Jos voisi viljellä vain yhtä lajia koko ajan, jäisi ylijäämien määrä hyvinkin puoleen.
500 ha:n päätoimisella tilalla ylijäämät vaikka kahdesta viljalajista voivat olla ne samat 30-40 tonnia, mutta kokonaissadosta 2000 tonnia vain 1-2 %. Esipuhdistajan kasatkin ovat suuremmat niillä tiloilla.
Hankkijalle tosin saa kipata traktorilla niinkin pienen ylijäämän kuin 4 tonnia. Viljavan viljavarasto ei oikein mielellään alle kymmenen tonnin kippausta ala edes järjestämään.
-SS-
-
Harvoin kai se osuu niin et aina just rekkakuormat tulee täyteen vaikkei näitä viljelyrajoituksia olisi?
Juu juu, mutta 50 ha pientilalla kahdella viljalajilla ylijäämien vaihteluväli voi olla 0 .. 20 tonnia kumpaakin, eli yhteensä jopa 30-40 tonnia. Se on 50 ha tilalla satotasolla 4 tonnia => 200 tonnia, niin maksimissaan metsään on kipattava 20% vuoden sadosta. Jos voisi viljellä vain yhtä lajia koko ajan, jäisi ylijäämien määrä hyvinkin puoleen.
500 ha:n päätoimisella tilalla ylijäämät vaikka kahdesta viljalajista voivat olla ne samat 30-40 tonnia, mutta kokonaissadosta 2000 tonnia vain 1-2 %. Esipuhdistajan kasatkin ovat suuremmat niillä tiloilla.
Hankkijalle tosin saa kipata traktorilla niinkin pienen ylijäämän kuin 4 tonnia. Viljavan viljavarasto ei oikein mielellään alle kymmenen tonnin kippausta ala edes järjestämään.
-SS-
Saahan se 50ha pientilaa viljellä yhtä lajia.. ens vuonna se laji on oltava vain eri.. ::)
-
Onko se useamman lajin vaatimus nyt poistunut? Joskushan oli että samaa lajia sai olla korkeintaan x% alasta..
-
Onko se useamman lajin vaatimus nyt poistunut? Joskushan oli että samaa lajia sai olla korkeintaan x% alasta..
On on poistunut. Mutta aina ei ole maili kertaa mailin neliömäistä peltoa käytettävissä, jossa olisi täysin sama maalaji tai jotain, että voisi laittaa all- in. Eli saman kasvin viljely koko pientilan vielä pienemmillä palstoilla voi aiheuttaa sadon tuhoutumisia.
Esimerkiksi syyskasvit, erittäin herkkiä vaakasuorille kohdille. Kuivissa mäenrinteissä kaura ei välttämättä menesty, ja niin edelleen.
-SS-
-
Tuossa googlettelin Viljatilojen keskikokoa ja sain 45 ha vuonna 2016. Siitä kun otetaan 40 prosenttia pois niin 15 ha on jotain muuta kuin pääkasvia. Houkutus on suuri laittaa se 15 ha jolle muulle kuin satokasville. Ja tämä määrä kun kerrotaan 40 000 tilalla niin päästään eroon viljavuorista :) Vähän oikaisin ajatuksessa, mutta ymmärtänette, että tuo 30 prosentin vaatimus on kyllä suuri haaste Suomalaiselle viljelylle ja ruokatuotannolle. Ja mistäkö sain 40 prosenttia. Lisäsin 30 prosenttiin myös kesannot :)
-
Tuossa googlettelin Viljatilojen keskikokoa ja sain 45 ha vuonna 2016. Siitä kun otetaan 40 prosenttia pois niin 15 ha on jotain muuta kuin pääkasvia. Houkutus on suuri laittaa se 15 ha jolle muulle kuin satokasville. Ja tämä määrä kun kerrotaan 40 000 tilalla niin päästään eroon viljavuorista :) Vähän oikaisin ajatuksessa, mutta ymmärtänette, että tuo 30 prosentin vaatimus on kyllä suuri haaste Suomalaiselle viljelylle ja ruokatuotannolle. Ja mistäkö sain 40 prosenttia. Lisäsin 30 prosenttiin myös kesannot :)
Se ei mene oikeastaan noin. Vilja tulee lähinnä suurialaisimpaan kymmenykseen osuvilta suurimmalla satotasolla siunatuilta tiloilta, valitettavasti. Vaikka tapettaisiin 10000 viljanviljelijää pienemmästä päästä (niillä keskikoko ehkä 20 ha), tekee se vasta 200000 ha. 800000 ha työntää kasitonnaria minkä kerkiää.
-SS-
-
hui, millasia lukuja!! onko nuo maailmalta vai jostain usasta?
-
Sarjassamme tyhmiä kysymyksiä, mutta kysympä kuitenkin raatilaisilta. Jos ja kun tulee itselle uutta peltoa viljelykseen, ja tietää että viime vuonna siinä on ollut eri kasvi, kun tänä vuonna tulee, niin lasketaanko se tähän 30 prosentin kasvinvuorottelu ehtoon ja jos ei lasketa niin voidaanko siitä tehdä ehdotus, että lasketaan, koska onhan se kasvivuorotusta parhaimmillan ja ehkä isossa kuvassa suosisi viljelijöitä tekemää yhteistyötä kasvivuorotuksessa. Esimerkiksi erikoiskasvitila ja viljatila.
-
Luulen että lasketaan. En siis tiedä. Ainakin 3v putken jälkeen kasvi on vaihduttava vaikka vaihtaa viljelijää.
-
Tarkentelen raatilaisilta, kun en Maaseudun Tulevaisuuuden jutusta ymmärtänyt. Täytyykö jokaisesta kasvulohkosta joka on sängellä ottaa kuva kun lumet on sulanut. -Nyt siellä on vielä ainakin puoli metriä-, että on sitten näyttää tarkastajalle. Vai mitenkä tässä toimitaan. Täytyy kyllä sanoa näin maalikkona, että vaikeeksi menee. Mun mielestä sateliitti kertoo totuuden ja siihen tyytyminen.
-
Tarkentelen raatilaisilta, kun en Maaseudun Tulevaisuuuden jutusta ymmärtänyt. Täytyykö jokaisesta kasvulohkosta joka on sängellä ottaa kuva kun lumet on sulanut. -Nyt siellä on vielä ainakin puoli metriä-, että on sitten näyttää tarkastajalle. Vai mitenkä tässä toimitaan. Täytyy kyllä sanoa näin maalikkona, että vaikeeksi menee. Mun mielestä sateliitti kertoo totuuden ja siihen tyytyminen.
Ei kai tarvitse olla kovin huolissaan. Pari kappaletta sadasta joutuu kontrolliin. Silloin Vipuun tulee tehtävä, selvityspyyntö, joka yksilöi lohkot, jotka pitää käydä kuvaamassa. Samaa Vipua käyttäen voit hiihdellä lohkolle, ja ottaa kuvan, joka tallentuu sinne Vipuun.
-SS-
-
Mä otin jo budjetista tämän vuoden tukimaksatukset pois, kun en usko tuohon pyrkimiseen. Samalla voin jo luvata samanverran tappiota tämän vuoden maatalousverotukseen. Kattele siinä sitten kesällä lannoitteita ensi vuodelle. En ainakaan kesällä osta. On kyllä sellainen jättiremontti, että tuollaisesta en kehtaisi edes hakea kotitalousvähennystä. :)
-
Lähdin juuri ottamaan kuvia talviaikaisen kasvipeitteisyyden todentamiseksi hallinnolle. Lunta oli niin paljon, etten ottanut, kun olisi joutunut uudestaan ottaa myöhemmin. Aivan sekaisin koko kuvaushomma. Päivämääristä ei muuta tietoa, kun otettava kuva viimeistään 23.5. tai sitä ennen peruttava tuet. HUH mitä hommaa. Ja mitä tulee tukiin, niin palautin taas budjettiin tämän vuoden tuet, kun näin luvattiin että maksavat tämän vuoden puolella, eikä tarvitse tehdä tukien verran tappioo tänä vuonna. Kahden viikon päästä voi taas olla tilanne, että joudun ottaan ne pois budjetista. Voi alkaa tällä menolla kutsua omaa budjettiaan Varjobudjetiksi, millä ei ole mitään todellisuutta oikean elämän kanssa ;D
-
Tänään vastasin tilastokeskuksen kyselyyn vuoden 23 tuloista ja menoista, kun eivät lakanneet vainoamasta. Tilasto on sitten hyvää ainesta kaupalle, kun katsovat paljonko vielä voidaan vedättää.
-
Lähdin juuri ottamaan kuvia talviaikaisen kasvipeitteisyyden todentamiseksi hallinnolle. Lunta oli niin paljon, etten ottanut, kun olisi joutunut uudestaan ottaa myöhemmin. Aivan sekaisin koko kuvaushomma. Päivämääristä ei muuta tietoa, kun otettava kuva viimeistään 23.5. tai sitä ennen peruttava tuet. HUH mitä hommaa.
Oikeesti, mikä tuossa on vaikeaa? Odotat, että lumet on sulaneet. Luulis että on hävinneet 23.5. mennessä. Sitten menet lohkoille, otat 2 kuvaa/lohko kännykällä Vipumobiilin kautta ja sillä hyvä. Mikä siinä on vaikeeta ja sekaisin???
-
Sellainen vaihtoehto tietenkin on, että haluaisi kyntää lumelta, jos routa on jo poissa. Jos lumettoman maan kuvaa ei ole sopivasti käytettävissä, joutuu odottelemaan, että räntäriekaleet häipyvät maan pinnalta. Ja sitten onkin taas liukasta ja kuraista.
-SS-
-
Jep. Pitäkäähän kiirettä,nyt on jo huhtikuu, kesä on kohta ohi.Hopi hopi...
-
Jep. Pitäkäähän kiirettä,nyt on jo huhtikuu, kesä on kohta ohi.Hopi hopi...
Olet varmaan maaseutupalveluista ? Nimittäin juuri tuli tuli kiirehtivä sähköposti, että "kuviasi odotetaan". Sitten Vipu kuitenkaan ei sano mitään. Sähköpostin otsikkotiedoista ei saanut selville, oliko viesti tullut vain minulle, vai jollekin sähköpostiryhmälle. Tekstistä ei ainakaan löytynyt merkkejä siitä, että olisi yleinen kaikille tarkoitettu viesti. Lähetin Vipusta kuvaruutukuvat, että mitähän vielä pitäisi kuvata.
-SS-
-
Jep. Pitäkäähän kiirettä,nyt on jo huhtikuu, kesä on kohta ohi.Hopi hopi...
Olet varmaan maaseutupalveluista ? Nimittäin juuri tuli tuli kiirehtivä sähköposti, että "kuviasi odotetaan". Sitten Vipu kuitenkaan ei sano mitään. Sähköpostin otsikkotiedoista ei saanut selville, oliko viesti tullut vain minulle, vai jollekin sähköpostiryhmälle. Tekstistä ei ainakaan löytynyt merkkejä siitä, että olisi yleinen kaikille tarkoitettu viesti. Lähetin Vipusta kuvaruutukuvat, että mitähän vielä pitäisi kuvata.
-SS-
Minullekin tuli. Tosin en ole vielä käynyt kuvaamassa kyselyn lohkoja.
-
Sellainen vaihtoehto tietenkin on, että haluaisi kyntää lumelta, jos routa on jo poissa. Jos lumettoman maan kuvaa ei ole sopivasti käytettävissä, joutuu odottelemaan, että räntäriekaleet häipyvät maan pinnalta. Ja sitten onkin taas liukasta ja kuraista.
-SS-
Viimesyksynä katselin lumestakyntöä ihaillen. Ja ajattelin että keväällä teen samoin kuin kolleega, mutta olen odotellut hallinnon lumestakyntökieltoa, sellainen vielä puuttuu. Vink vink. :)
-
Talviaikainen kasvipeitteisyys 40 €/ ha. Monimuotoisuuspelto 270€/ha. Nämä tiedot tulleet jo 2 viikkoa sitten, onko mennyt ohi, kun ei ole kukaan kommentoinut?
Tuntuu olo vähän petetyltä, vaikkei mulla monimuotoisuutta viime vuonna ollutkaan,vain lhp:tä ja kasvipeitteisyyttä.
https://valtioneuvosto.fi/-//1410837/eu-n-suorien-tukien-vuoden-2023-lopulliset-tukitasot-paatetty
-
Eivät varmaankaan pettäneet, vaan tukihaussa selvästi ilmoitettiin, että lopullinen tukisumma riippuu siitä, kuinka moni valitsee kyseisen toimenpiteen. Onhan tuo huomattavasti parempi kuin silloin viimeksi, että kun vaikkapa "suojavyöhykkeet" ylimerkittiin moninkertaisesti, vähennettiin esimerkiksi lietelannan sijoittamiskorvausta ?
-SS-
-
könttäsumma joka kait jaetaan osallisten kanssa. jos moni ei ota niin net harvat hankkii...
-
Niin ja tuossahan oli vielä niin et esim. Monimuotoisuuspellolle annettiin 270-330 haarukka viime vuodelle. Ja taisi kasvipeitteisyydelle olla tuo 40-60. Niin et alarajoilla mentiin onkohan tän vuoden rajat sit mitkä?
Tuohan kertoo siitä et toimet ovat tehneet kauppansa ja rahat ei riitä. ::)
-
aika hölmöltä tuntuu nuo arpajaiset suomen maataloustukirahoista.. jaetaan jonnekin jonne halutaan puhe aina kääntää.. sama se mikä on maalaisten tilanne.. meitähän on helppo kyykyttää.. ja hyppyyttää.
-
aika hölmöltä tuntuu nuo arpajaiset suomen maataloustukirahoista.. jaetaan jonnekin jonne halutaan puhe aina kääntää.. sama se mikä on maalaisten tilanne.. meitähän on helppo kyykyttää.. ja hyppyyttää.
Ei ne mitkään arpajaiset ole. Euroista on annettu ihan selvät perusteet miten menee ja nyt valittu paljon muutamaa toimenpidettä niin eurot laskee.
Mitä kyykytykseen tulee niin itsehän jokainen kyykytettäväksi suostuu. Jotkut jopa oikein himoitsevat päästä tähän hommaan vaikka eurot saisi helpommallakin. Ei muutosta tapahdu ennenkuin oikeasti alkaa tapahtumaan niin ettei riittävän suuri osa halua tehdä tätä hommaa enää. Nyt nuristaan mut silti jatketaan. Osalla varmaan pakko jatkaa kun velkaa on Hankkijan hatun lippaan asti mut paljon on niitä velattomia jotka voisi vaikka heti huomenna sanoa et nyt riitti..
-
Juu....monessa säikeessä tämä maatalous touhu kuulostaa aivan ristuksen vaikialta. Pykälät on keksitty ja sitten niiden mukaan luovitaan kuinka kukin. Kaikkia asioita ei tartte tehdä aina niinkuin on 50 vuotta tehty.
-
Tuo neljäkymppiä kasvipeitteisyydestä alkaa olla sillä rajalla, että monella alkaa taas maa mustua syksyllä. Sänki pitää kyllä kosteutta, mutta aiheuttaa myös kylvöajan pitenemistä ja kevättöiden ruuhkautumista.
Varsinkin kylmä räntäsateinen jakso toukokuussa siirtää sänkikylvöt helposti kesäkuulle. Riippuu tietenkin siitä, onko edellisenä vuotena ollut kuivuuden aiheuttama kato. Pari sängenpätkää ja muutama korrenmuru eivät haittaa mitään kylvölaitetta eikä maiden valmistumista kylvökuntoon. Mutta jos sato on ollut iso ja lakosänki lisäksi kiemurtelee siinä putukasan alla, eipä kannata toukokuussa käydä edes katsomassa.
Viljelykiertovaatimus kun kohdistuu myös syyskylvöisiin kasveihin, pitää sitä maata pitää poissa aidosti kasvavien kasvien kasvipeitteestä syysvehnän katkaisun vuoksi. Jollei sitten ala sitä syysrapsia kylvää ns. kepillä jäätä koittamaan. Meneehän siinä sitten joka tapauksessa kevätviljalle se maa.
Syyskylvöisten torajyvien viljelyyn ei ole enää kiinnostusta. Syysrukiin huoleton käyttö pelkästään kasvipeitteisyydeksi näyttää aiheuttavan normaalisti syysvehnällä olevien peltojen ruissaastunnan; 2021 kylvetty ruis oli vaikea syysvehnän rikkakasvi 2022, mutta myös vuosina 2023 ja nyt 2024.
Kuulemma syysohra ja syysvehnä keskenään ovat myös helposti sekoittuvia rikkoja.
-SS-
-
Neljäkymppiä tai viisikymppiä, onko ero muka niin suuri että sillä on merkitystä? ::)
Edelleen ihmettelen että sitä kasvipeitteisyyttä pidetään jotenkin kovin houkuttelevana nyt eikä viime kaudella. Viimekaudella sai kuitenkin 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt ei 60% saa kuin 60% rahat. Ja tietysti onhan viime vuoden hehtaariraha nyt sit 14e pienempi kuin viime kaudella ja 10e pienempi kuin joidenkin mielestä luvattu. Meinaan et 14e tai 10e per ha ei kyllä makseta syysmyokkauksessa edes löpöjä saati kaluston kuluja.
Se että sänki aiheuttaa ongelmia keväällä on ihan siitä asennoitumisesta kiinni ja kalustosta myös. Suorakylvökoneella ei mitään ongelmaa ainakaan savimailla. Pitkä sänki on taas puimurikuskista kiinni. Laskee sen pöydän alemmas niin taaskaan ei ongelmaa. Nykylajikkeet niin lyhyitä ettei olkia juuri kerry. Puimurilla pitää myös muistaa olla pysähtelemättä.
Asennoitumisesta moni asia kiinni. Kuivat keväät ovat olleet jo pitkään ja tuskin tilanne on muuttumassa. Kannattaa asennoitua sen mukaan.
-
Juhlapuheissa ja poliitikkojen höpötyksissä uuden tukijärjestelmän piti kannustaa viljelijöitä ilmasto- ja ympäristötoimiin, no käytännössä ei kyllä kannusta. Jos viljojen hinnat olisi nykyistä heikompia, niin vielä enemmän olisi kasvipeitteisyyttä ja monimuotopeltoja ja näiden tuet siten vielä pienemmät. Kun viljelijöille viljelyn taloudellinen tulos on tärkeämpi kuin maailmanparannusideologiat, niin kyllä moni punnitsee kumpaan on järkevämpää panostaa, viljelyyn vai hömpäilyyn, ja moni panostaa mieluummin viljelyyn, jos on mahdollisuuksia saada hyvä hinta viljoistaan.
-
Se että sänki aiheuttaa ongelmia keväällä on ihan siitä asennoitumisesta kiinni ja kalustosta myös. Suorakylvökoneella ei mitään ongelmaa ainakaan savimailla. Pitkä sänki on taas puimurikuskista kiinni. Laskee sen pöydän alemmas niin taaskaan ei ongelmaa. Nykylajikkeet niin lyhyitä ettei olkia juuri kerry.
Onko se edes kaikissa tilanteissa parempi, että olki on maahan silputtuna mattona eikä törötä pystyssä?
-
Se että sänki aiheuttaa ongelmia keväällä on ihan siitä asennoitumisesta kiinni ja kalustosta myös. Suorakylvökoneella ei mitään ongelmaa ainakaan savimailla. Pitkä sänki on taas puimurikuskista kiinni. Laskee sen pöydän alemmas niin taaskaan ei ongelmaa. Nykylajikkeet niin lyhyitä ettei olkia juuri kerry.
Onko se edes kaikissa tilanteissa parempi, että olki on maahan silputtuna mattona eikä törötä pystyssä?
Ei välttämättä. Ajatus se et jos sitä muokataan keväällä niin itse havainnut silpun paremmaksi. Ollut talven maakosketuksessa niin lahoaminen on kaiketi jo alkanut jolloin menee paremmin läpi. Sängen kun jättää pitkäksi niin muokkaus yhtä kärsimystä syksyllä tai keväällä.
Itse tullut entisaikoina aina sen vuoksi vedetty pöytä alhaalla niin saa sit miettiä mitä tekee. Muokkaako vai kylvääkö suoraan.
Katselin tänä keväänä kun yksi kylänmies harjoitteli sängen muokkaamista toplinella. Oli sellainen olkikasa aina 5-10m välein. Ajanut aina sänget pitkiksi. Väittäisin et ajaisi lyhyeksi niin ei olisi ongelmaa.
-
Pitkä sänki toimii puhtaassa suorakylvössä parhaiten, lumi sulaa nopeammin kun sänki alkaa näkyä lumesta, ja maa kuivuukin nopeammin kun pinnalla ei ole paksua putukerrosta eristämässä.
Muokkausmenetelmissä pitkä sänki on irrotessaan taas helposti kiusa ellei muokkaa lautasmuokkarilla tms.
-
Nyt on alkanut houkuttaa jokin suorakylvökonesysteemi, joka olisi varalla, jos aika ei keväällä riitäkään hieroa sänkiä laahavannaskuntoon. Suorakylvö.net sivustolla myydään jotakin puolalaista Özdöken Milenyum suorakylvökonetta. Se saattaisi liikkua pienemmälläkin traktorilla. Voi olla jopa halvempi kuin jokin loppuun ajettu Juko tai Tume takapyöräkone. Millainen tuo yhden kiekon systeemi on, siinä kiekossa on sivussa semmoinen lieriö, se varmaan rajoittaa kylvösyvyyttä, mutta millä säädetään kylvösyvyys tarkasti, sillä perässä tulevalla pyörälläkö ?
Miten vako peittyy, onko siellä jokin harava sulkemassa vaon ?
-SS-
-
Nyt on alkanut houkuttaa jokin suorakylvökonesysteemi, joka olisi varalla, jos aika ei keväällä riitäkään hieroa sänkiä laahavannaskuntoon. Suorakylvö.net sivustolla myydään jotakin puolalaista Özdöken Milenyum suorakylvökonetta. Se saattaisi liikkua pienemmälläkin traktorilla. Voi olla jopa halvempi kuin jokin loppuun ajettu Juko tai Tume takapyöräkone. Millainen tuo yhden kiekon systeemi on, siinä kiekossa on sivussa semmoinen lieriö, se varmaan rajoittaa kylvösyvyyttä, mutta millä säädetään kylvösyvyys tarkasti, sillä perässä tulevalla pyörälläkö ?
Miten vako peittyy, onko siellä jokin harava sulkemassa vaon ?
-SS-
Moi SS.
Olisiko suorakylvöurakoitsijaa sulla lähistöllä käytettävissä? Melkoiset pinta-alat pitää olla, jos " kaiken varalle" hankittu, paikoin keväällä pölyä keräämään jäävä suorakylvökone itsensä maksaa takaisin. Mun käsittääkseni sinäkin olet, kuten minäkin, lähellä eläkeikää.
Miten paljon sinulla on vuosittain viljelyksessä, SS?
-
Juu suorakylvöurakoinnissa kävi niin kuin epäilinkin; ensimmäinen joutui perääntymään kun nuorellaisännällä on työ, joka vei kauas, ja vanhaisäntä ei vaan jaksanut, kun oli jo ennestään jonoa. Mutta auttoi löytämään toisen, jolla oli Horssi ja urakointivalmius, mutta sitten kun juuri olin aikeissa kysellä tarkempaa aikataulua, tulikin samassa aikaisin aamulla soitto työtapaturmasta, koko varauslista oli tyhjennettävä. Nämä siis ovat naapurikylästä tai kauempaa kaikki. Tapaturma varmankin juonsi siihen, että Horschin säiliön reuna on aivan yltiöpäisesti 3,5 metrissä, harva etukuormaaja nostaa suursäkin pohjaa vakaasti niin korkealle, ja kurkottelua tulee tapahtumaan. Olin itse kyllä valmistautunut kurottajan hankkimiseen kylvöpäiväksi paikalle, mitattiin oman etukuormaajan säkin nostokorkeus noilla pitkillä Cemagron säkeillä, 330 cm, ja säkin pohja oli silloin jo aika paljon traktorin nokan päällä. Ei ole mikään Vilske tonni tai semmoinen vaan isompi teollisuusetukuormaaja, mutta 1960-luvulta.
Tuo aika lähellä omia palstoja viljelevä myös ikämies, oli muualta saadun vinkin perusteella NovaCombi omistuksessa, mutta silti kylvi kaikki omansa Tume takapyöräkoneella, oli novacombi kuulemma "rikki". Katselinkin siinä tiellä edestakaisin etäpelloille pomppiessa, että ajoi lautasella ja äkeellä maaperän oikein tasaiseksi, ja perinteisellä kylvöllä. Siinä suorakylvinidean hiipuessa kyllä turistiin muuta hyvät 2-3 tuntia, ihmeteltiin maailman menoa.
Juu, se suorakylvökone olisi suoranaisesti semmoinen hankinta, "koska mä voin" Olisi tiedossa Massikka 130 - tyyppinen käytetty kyllä. Alkuperäiset säiliöt kuin 2,5 m:n Juko nostolaitekoneessa.
Täällä kotiaukealla kellään ei ole harrastuksena suorakylvöä, on Räpid-system kolmella viljelijällä, 3 m, 4 m, ja 6 m puhallinkone ja takapyörätume ainakin yhdellä. Ja itsellä tietty Tume HKL, jolla olen oraat saanut aikaiseksi, ilman suurempia tukkeutumisia ja rikkoutumisia.
-SS-
-
Moi. Kiitos laajasta vastauksestasi. Itse havainnut samanlaista " ongelmaa" urakoitsijoiden saamisessa paikalle yleensäkin. Ovat kiireisiä tai sitten
" kiireisiä"...
Jos olisin nuorempi, hankkisin kyllä suorakylvökoneen, mutta jättäisin perinteiset kun kylvövehkeet rinnalle. Ja vuosittain viljelyksessä mulla on vain 20-30 ha: n välillä. Miksikö niin laaja konekalusto pikkutilalle? No, koska "minäkin voin" : )) ja koska päivätyö aliurakoitsijana 60 km päässä kotoa josta ei taas tänä keväänä voinut olla poissa. Oli taas tiukka pariviikkoinen tänä keväänä. Aamulla kello soi 05.00, töissä 06.30. Ruokatunnilla puolen tunnin tirsat, työt loppu 15.30 , ajo kotiin, pellolle, lyhyet yöunet jne. Ei oikein lähes kuuskymppisenä jaksa. Suorakylvö toisi helpotusta mutta se koneen hinta...
Maksaiskohan se itsensä 10 vuodessa takaisin? Tuskin.
Elämä on.
-
Moi. Kiitos laajasta vastauksestasi. Itse havainnut samanlaista " ongelmaa" urakoitsijoiden saamisessa paikalle yleensäkin. Ovat kiireisiä tai sitten
" kiireisiä"...
Jos olisin nuorempi, hankkisin kyllä suorakylvökoneen, mutta jättäisin perinteiset kun kylvövehkeet rinnalle. Ja vuosittain viljelyksessä mulla on vain 20-30 ha: n välillä. Miksikö niin laaja konekalusto pikkutilalle? No, koska "minäkin voin" : )) ja koska päivätyö aliurakoitsijana 60 km päässä kotoa josta ei taas tänä keväänä voinut olla poissa. Oli taas tiukka pariviikkoinen tänä keväänä. Aamulla kello soi 05.00, töissä 06.30. Ruokatunnilla puolen tunnin tirsat, työt loppu 15.30 , ajo kotiin, pellolle, lyhyet yöunet jne. Ei oikein lähes kuuskymppisenä jaksa. Suorakylvö toisi helpotusta mutta se koneen hinta...
Maksaiskohan se itsensä 10 vuodessa takaisin? Tuskin.
Elämä on.
Jos teidän (SS ja Pode )reviirillä ei ole suorakylvö urakointia , niin aloittakaa urakoimaan . Satasen kun hehtaarilta ottaa urakasta ,niin kone tulee maksuun parissa vuodessa :D
-
Moi. Kiitos laajasta vastauksestasi. Itse havainnut samanlaista " ongelmaa" urakoitsijoiden saamisessa paikalle yleensäkin. Ovat kiireisiä tai sitten
" kiireisiä"...
Jos olisin nuorempi, hankkisin kyllä suorakylvökoneen, mutta jättäisin perinteiset kun kylvövehkeet rinnalle. Ja vuosittain viljelyksessä mulla on vain 20-30 ha: n välillä. Miksikö niin laaja konekalusto pikkutilalle? No, koska "minäkin voin" : )) ja koska päivätyö aliurakoitsijana 60 km päässä kotoa josta ei taas tänä keväänä voinut olla poissa. Oli taas tiukka pariviikkoinen tänä keväänä. Aamulla kello soi 05.00, töissä 06.30. Ruokatunnilla puolen tunnin tirsat, työt loppu 15.30 , ajo kotiin, pellolle, lyhyet yöunet jne. Ei oikein lähes kuuskymppisenä jaksa. Suorakylvö toisi helpotusta mutta se koneen hinta...
Maksaiskohan se itsensä 10 vuodessa takaisin? Tuskin.
Elämä on.
Jos teidän (SS ja Pode )reviirillä ei ole suorakylvö urakointia , niin aloittakaa urakoimaan . Satasen kun hehtaarilta ottaa urakasta ,niin kone tulee maksuun parissa vuodessa :D
Pieniä ovat silakat joulukaloiksi
-
Omaehtoinen Taika-kauran kylvös: Roundup Flex sai vaikuttaa kolme viikkoa, kun suorakylväjää etsittiin. Sitten levitin apulannat Elholla ensin silmämääräisesti, kaurat erikseen samalla pintalevittimellä, toteutunut levitysmäärä oli 220 kg/ha. 90 kg joutui hakemaan Alastaron siemenkeskuksen säkittämää tarkastettua rehukauraa viimeiselle siivulle. Siemenlaskennalla saatu teoreettinen tarve oli 192 kg/ha.
Levitin 12 m siivun ensin ympäri kiertäen, ja 2,8 m lapiorullaäkeellä neljä kierrosta, jotta sain merkatuksi reunan, josta ajoin seuraavan kierroksen viljaa peltoon. Ja taas äestä 4 kierrosta. Ensimmäinen kierros 2,3 km, joten täytöt eivät oikein osuneet täysille kierroksille aluksi.
Hiukan raidallista tuli levittimellä, olisi pitänyt ottaa isommilla pyörillä oleva traktori, niin puomit olisi saanut hiukan ylemmäksi vielä. Silti tuosta hajakylvöstä olen yllättynyt, kuinka hieno kasvusto esimerkiksi syysvehnästä tulee. Hajallaan kasvaessaan oras peittää rikkojakin vähintään yhtä hyvin. Tiedä sitten, miten puimuri leikkaa semmoista.
(http://www.viistonninen.com/muut/2024/Taika/Taika_14062024A.jpg)
Kuva: pintalevitetty Taika-kaura.
Maata kaivellessa totesin, että äkeen lisäpainot olisi ehkä kannattanut poistaa, sillä äes pöllytti ehkä hiukan liian paksusti turpeita siementen päälle. Vuosikymmenen kestäneen luonnonhoitopeltokauden jälkeen maaperä oli lähinnä kuin multaista heinäpaalia. Ainoa vastus oli pari kertaa äkeen tukkeihin kietoutuneen tappuran leikkaaminen laakereista.
Voisin tehdä uudelleenkin, mutta aikaisemmalla lajikkeella, Vertillä, Meerillä, Alli-kevätvehnällä ehkä.
-SS-
-
Omaehtoinen Taika-kauran kylvös: Roundup Flex sai vaikuttaa kolme viikkoa, kun suorakylväjää etsittiin. Sitten levitin apulannat Elholla ensin silmämääräisesti, kaurat erikseen samalla pintalevittimellä, toteutunut levitysmäärä oli 220 kg/ha.
Hiukan raidallista tuli levittimellä, olisi pitänyt ottaa isommilla pyörillä oleva traktori, niin puomit olisi saanut hiukan ylemmäksi vielä.
-SS-
Laita ne Elhon suutinten levitinpellit osoittamaan ylöspäin niin ei haittaa puomin keinunta eikä tule raitoja.
-
ihan hyää jälkeä tuossa miun mielestä. ei kait se rivi ole mikään pakko puimurillekaan ainakaan ite en ole huomannu mitään vaikutusta. ja kun konekanta on noin yksinkertainen niin kait kustannuskin on alhainen ja tulos siten parempi..
-
Ei ehkä kuulu tähän, mutta nyt olen miettinyt edullisen ajo-opastimen hankkimista. Joltakin voisi liietä jokin vanha. Mutta näissä edullisissa näkyy olevan vain suorien linjojen mukaan ajaminen. Ei taida olla opastimissa sellaista, että voisi maalata ympäri ajaen pienenevää kehää tai mutkallista pellon reunaa seuraillen.
Urakoitsijalla oli kaikki digitaaliset apuvälineet, silti aprikoi suunnitteluvaiheessa, että on niin monimuotoisen munuainen se pelto, että varmaankin ajaisi kylvökoneen merkkarin kanssa ympäri ja samalla laittaisi ajourat. Tuon suoran viivan seuraaminen tuntuu ajo-opastimissa sillä tavalla hankalalta, että jos on aivan suorakulmainen neliöpelto, mihinpä sitä opastinta edes kovasti tarvitsee, jopa Elhon tekemä lievä raidallisuus mahdollistaa oikeassa suunnassa pysymisen.
Vaahtomerkkari on vähän semmoinen juttu, mikä olisi tarvinnut jo aikoja sitten virittää, onhan ne tulleen mukaan yhteen käytettyyn ruiskuun että Elhoonkin, siten että vanhasta Ylö Pneumasta purin, mutta tiedä, toimivatko edes , jos rupeaa virittämään.
-SS-
-
Hankalaa ajaa kaarevaa opastimella. Aikamoista kaartelua tulee muutenkin, jos seuraa pelkästään opastinta. Suoralla linjalla pystyy hakemaan pellon vastakkaisesta reunasta pisteen, johon tähtää ajon. Sitten seuraa opastinta , mihin suuntaan opastus alkaa siirtyä ja sitten hienosäätää sitä mihin vastareunalla tähtää.
Mä myin opastimen eteenpäin ja nykyisin traktorit opastavat itseään. ;) ;D
-
Joo, tosi vaikea ajaa kaarevia linjoja käsiajolla. Yhteen suuntaan kaareva menee jotenkin mutta enemmän mutkitteleva on ihan toivotonta, mielummin tekee suoran linjan keskelle lohkoa minkä mukaan ajaa.
-
sit lohkon reunat onkii jos jollain lailla koukeroita.. miten nuo muuten saa järkevästi kylvetty/ruiskutettua? ite jätän yhä enemmän lohkon pintaa ilman kylvö /ruiskutusta noiten takia.. ei kait tuo haittaa muuten kuin pinta-alan vähennyksenä joka miulla ainakin vähäistä...
-
sit lohkon reunat onkii jos jollain lailla koukeroita.. miten nuo muuten saa järkevästi kylvetty/ruiskutettua? ite jätän yhä enemmän lohkon pintaa ilman kylvö /ruiskutusta noiten takia.. ei kait tuo haittaa muuten kuin pinta-alan vähennyksenä joka miulla ainakin vähäistä...
No, jos itselläsi olisi salaojitettu 10 ha yhtenäinen lohko, jossa ei ole muuta ongelmaa kuin että se on kilometrin pituinen sarka, joka on kaareva kuin lenkkimakkara, niin muuten sen käyttökelpoisuus on mainio, mutta suorien ajolinjojen teko mihin tahansa suuntaan, pitkittäin tai poikittain, tekee lyhyitä siivuja ja lukemattomia käännöksiä tai kiiloja. Niin sellainen opastin, joka todella mahdollistaa kaarevan muodon seuraamisen, olisi erinomainen apu, eikö olisikin ? Vaahtomerkkari tietenkin olisi yksi mahdollisuus, jos kyseinen pelto joskus vielä tulee rivikylvöllä tehdyksi, toki silloin voi seurata kylvörivejä.
Pitää koittaa tuota araggia, toimiiko sen kompressori ja muut sähköt vielä. Säiliö on ehjä, putkistot ja kumitötteröt puomin päissä näkyvät olevan alkuperäiskunnossa. virtajohto pitää rakentaa, sellaista kolminapaista virtapistorasiaa ei ole näissä vanhoissa traktoreissa.
-SS-
-
Mulla on 11 ha 900 m pitkä makkaran mallinen lohko.
Trimble 500 pystyi tekemään kaarevat ajolinjat, mutta itselläni oli niiden seuraaminen haasteellista.
-
Sanoisin että kyllä sitä kaarevaa linjaa kumminkin paremmin sen opastimen kanssa ajaa kuin vaahtomerkkarista, aika mutkittelevaa siitäkin tahtoo tulla jos ei ole kylvöriviä tms. mitä seuraa vaan ajaa pelkästään niistä vaahtopalloista.
-
Nyt kun puinnit on ohitse, on aikaa pysähtyä tähän jättiremonttiin. Itselle tullut niitä kuvauspyyntöjä 15, joten peltoja on saanut kierrellä todistaakseen, että hommat on tehty. Eihän siinä mitään ongelmaa ole ja vehkeet on pelannut, mutta onhan se työllistävä vaikutus. Mitähän tekoäly tekee nille kaikille kuville, mitä Vipuun lähetetään. :) Alkaa tili oleen tyhjä, joten kävin katsoon Vipussa, paljonko tulee tukia ja koska. Pelkkää nollaa näytti. Joten tulevaisuudenuskoa ei ole ennekuin on tiedossa edes joku päivämäärä koska ja kuinka paljon tukea maksetaan. Ja maksetaanko tänä vuonna vai ensi vuonna. Näyttää menevän perinteiseen malliin maksetaan kun jaksetaan :'(Ymmärrän, että ei voida julkistaa ennen 2.10 kun siihen asti voi muuttaa tukihakemusta, mutta eikö siellä voisi olla joku täppä, missä ilmoittaa, ettei enään muuta tukihakemusta. Mä en ainkaan koske siihen, kun se kerran on laitettu, niin se on järkälemäinen totuus. Kyllähän tolla 2.10 viimeisellä muutospäivällä saadaan kiire aikaiseksi. Ja mitä tulee kasvipeitteisyystukihakemukseen, niin eikö sekin voisi jo avata. Kyllähän viljelysuunnitelmassa on tieto, mihin peltoon on tullut/tulee syysvilja, mikä vedetään Catroksella ja mikä kynnetään. Nämä kaikki päätökset vaikuttaa ensi vuoden viljelysopimuksiin. Ja kun näyttää siltä, että ensi vuonna niinkuin tänäkään vuonna ei vilja liiku jos viljelysopimuksia ei ole.
-
Olisi kyllä ihan fiksu tuollainen 'lukitsen vastaukseni' tyyppinen rasti. Se kertoisi hallinnolle että hakemuksen voisi jo käsitellä.
Jos satunnaisotannan valvonnatkin jatkuvat aina lokakuulle niin sitten siitä ei tietysti oikein apuja olisi.
-
Kyl se on vain niin et siihen on varauduttava et tuet maksetaan vasta tulevana vuotena. Ehkä jo ensi kaudella. Se kannattaa vain alkaa rahaliikennettä suunnittelemaan sen mukaan. Olisihan se toisaalta hienoa jos toisi jotain järkeä tähän viljelijöiden toimintaan.. ::)
-
Kyl se on vain niin et siihen on varauduttava et tuet maksetaan vasta tulevana vuotena. Ehkä jo ensi kaudella. Se kannattaa vain alkaa rahaliikennettä suunnittelemaan sen mukaan. Olisihan se toisaalta hienoa jos toisi jotain järkeä tähän viljelijöiden toimintaan.. ::)
Eli sekin olisi jo varma tieto, että maksetaan, mutta kun pidetään porukkaa löysässä hirressä. Yksi maatalousnäyttelynkin hermo petti ja perui koko näyttelyn. Jos varmuus tukien tämän vuoden maksamattomuudesta varmistuisi avaisi se isäntien viljanmyyntihalut heti vaikka sitten 130 euroa/tonni hinnalla, Jos 25 vuotta sitten olisi tiennyt mihin tää menee, niin olisin sanonut isälle, että hae muita jatkajia, lue ei niitä ollut. Se minkä tää uusi ohjelmakausi on opettanut niin maatalouskirjanpito-ohjelmien kannattaa poistaa budjetti osio niistä, tai ainakin lopettaa sen kehittäminen, niinkuin viljelysuunnitelmaohjelmat on jo poistanut tukioptimointi osion. Seuraavaksi viljelysuunnitelmaohjelman kannattaa poistaa mahdollisuuden suunnitella 5 vuotta eteenpäin. Vuosi riittää aivan hyvin :)
-
Yksi maatalousnäyttelynkin hermo petti ja perui koko näyttelyn.
No se oli ihan lähtökohtaisesti ihan pöheli ajatus koko näyttelyn järjestäminen saman vuonna ajallisesti hyvin lähellä Helsingin näyttelyä.
-
Kyl se on vain niin et siihen on varauduttava et tuet maksetaan vasta tulevana vuotena. Ehkä jo ensi kaudella. Se kannattaa vain alkaa rahaliikennettä suunnittelemaan sen mukaan. Olisihan se toisaalta hienoa jos toisi jotain järkeä tähän viljelijöiden toimintaan.. ::)
Eli sekin olisi jo varma tieto, että maksetaan, mutta kun pidetään porukkaa löysässä hirressä. Yksi maatalousnäyttelynkin hermo petti ja perui koko näyttelyn. Jos varmuus tukien tämän vuoden maksamattomuudesta varmistuisi avaisi se isäntien viljanmyyntihalut heti vaikka sitten 130 euroa/tonni hinnalla, Jos 25 vuotta sitten olisi tiennyt mihin tää menee, niin olisin sanonut isälle, että hae muita jatkajia, lue ei niitä ollut. Se minkä tää uusi ohjelmakausi on opettanut niin maatalouskirjanpito-ohjelmien kannattaa poistaa budjetti osio niistä, tai ainakin lopettaa sen kehittäminen, niinkuin viljelysuunnitelmaohjelmat on jo poistanut tukioptimointi osion. Seuraavaksi viljelysuunnitelmaohjelman kannattaa poistaa mahdollisuuden suunnitella 5 vuotta eteenpäin. Vuosi riittää aivan hyvin :)
Kyl mä ainakin uskon et tuet maksetaan kuten on ilmoitettu. Tietysti joku voi jäädä tulematta ja jos tilalla on arpaonni suosinut ja valvonnassa löytynyt huomautettavaa niin taas voi jäädä euroja saamatta.
Nyt sit täytyykin ihmetellä et kun viljelyn euromäärääkään et tarkkaan tiedä kylväessä niin miksi ei tukieuroissakin voi ottaa riskivaraa? ::)
-
Nyt sit täytyykin ihmetellä et kun viljelyn euromäärääkään et tarkkaan tiedä kylväessä niin miksi ei tukieuroissakin voi ottaa riskivaraa? ::)
Menee ehkä vähän hankalaksi jos muuttujia on liian paljon ja mikään ei ole oikein ennakoitavissa. Tietysti voi tehdä 'worst case' (pahin mahdollinen) analyysin ja masentua pahasti. Jos ei tiedä tuloja (tuet ja myynnit) eikä oikein kaikkia menojakaan (tulevaisuuden panosten hinnat) eikä kummankaan ajoituksiakaan niin järkevä suunnittelu menee aika lailla arvaamiseksi.
Tilastotieteilijät tekisivät ns. Monte Carlo-analyysin jossa muuttujien todennäköisyyksiä painottaen simuloidaan tyypillistä lopputulosta :-)
Onneksi meikäläisen taloudenpito ei ole noin hienoa..
-
Nyt on vain soviteltava tarkemmin sopimusmäärät, jos sitten sopimuksia vuoden päähän tehdään enää. Vehnää voi yrittää saada kiinni ensi syksyksi, monimuoto- ja maanparannussiemenet on jo varastossa, lannoitteita ei osteta.
Vuodet kun ovat tämmöisiä, pelkillä tämän paikkakunnan tyypillisillä sateilla ohrista voi toivoa 3,2-3,3 t/ha, vaatii hiukan vaatimattomamman lajikkeen Melius, Feedway tai vastaava. Kevätvehnällä uskaltaa 4 t/ha kiinnittää, jos lajikkeena on myöhäinen Calispero, Troy, Embla. Selina tarvitsee 100 kg ylimääräisen typpilannoituksen valkuaiseen, muuten varmaan päällikkölajike. WPB Troy on korkean valkuaisen vehnä, mutta lakoontuu jo 4,5 t:n satotasolla (n. 20%) . Winx myös kiinnostaa jonkin verran.
Kuluneen vuoden vähäsateisuutta kuvaa, että syysvehnäsopimus ylittyi (runsaasti) , kevätvehnä alittuu noin 15%, ohra alittuu 18,7 % talvella tehdystä sopimusmäärästä.
Ehkä tässä alkaa osua vuotta aikaisemmin tehdyt satoennusteet kohdalleen, pahin vaihtoehto edelleen on vuoden 2017 tilanne, silloin sopimukset ylittyisivät yli 100%
Ensi kesä on mukava mennä himmailemalla. Viherlannoitusta myös, ja kesantoa, niin pääsee syysohria ja syysrypsiä/rapsia kylvämään kaikessa rauhassa. Voi rakennella kuivuriinkin jotakin remonttia, ei tule puinnit yllättäen vastaan.
-SS-
-
Ja kevään koittaessa ensimmäisten joukossa pellolla.
-
eihän sitä nyt kesäkuun lopulla enää jaksa kylväää...
-
eihän sitä nyt kesäkuun lopulla enää jaksa kylväää...
Ei niin. Kylvöt tehdään niin aikaisin kuin mahdollista ja aikaisilla lajikkeilla ;D Nykyään tyrkytän omat jyväni toisen viljelijän kuivattavaksi, joten myöhäisillä joutuisi odottelemaan ja häiritsisi omistajan omia kuivauksia silti. Tämä "työnjako" sopii sillekkin. Kulunut kesä oli aikaisille lajikkeille kait ihan paska, tai sitten heikkoon satoon on syy vaan muuten peilissä. Tosin kaikki oli Hermannin tossilla kylvetty. Ehkä Vertti olisi varmempi. ainakin 2021 kesän sato oli todella hyvä mun mittapuun mukaan ja kesä oli silloinkin haastava. Viljat kuivivat ihan pystyyn, mutta Vertti oli valmista puitavaksi heinäkuun lopussa.
-
eihän sitä nyt kesäkuun lopulla enää jaksa kylväää...
Ei niin. Kylvöt tehdään niin aikaisin kuin mahdollista ja aikaisilla lajikkeilla ;D Nykyään tyrkytän omat jyväni toisen viljelijän kuivattavaksi, joten myöhäisillä joutuisi odottelemaan ja häiritsisi omistajan omia kuivauksia silti. Tämä "työnjako" sopii sillekkin. Kulunut kesä oli aikaisille lajikkeille kait ihan paska, tai sitten heikkoon satoon on syy vaan muuten peilissä. Tosin kaikki oli Hermannin tossilla kylvetty. Ehkä Vertti olisi varmempi. ainakin 2021 kesän sato oli todella hyvä mun mittapuun mukaan ja kesä oli silloinkin haastava. Viljat kuivivat ihan pystyyn, mutta Vertti oli valmista puitavaksi heinäkuun lopussa.
Et tainnut olla etelän viljelijä?
Meinaan et aikaisella lajikkeilla onnistuu pilaamaan kyllä oman sadon vuodesta toiseen etelässä. Ei auta aikainen tai myöhäinen kylvö..
-
Aikaisilla lajikkeilla pääsee toteamaan epäonnistumisen aikaisemmin...
-
Aikaisilla lajikkeilla pääsee toteamaan epäonnistumisen aikaisemmin...
Ehkä ohrilla on suurin tuo ero. Vertti kuitenkin oli hyvä kestämään kuivuutta, Kaarlen kanssa samalla tasolla. Hermanni ei oikeastaan tehnyt kortta ei tähkää viime kesänä. Esimerkiksi Feedway teki ihan kohtuullisen kasvuston. Vertti kuivui pahimmin 2021 kesänä, lisäksi 2020 Vertti sai itseensä melkoisen torajyvätartunnan, että piti värilajittelijassa käyttää, ennen kuin kelpasi sianrehuksi. Ehkäpä myöhäinen kaksitahoinen toimii kuitenkin parhaiten näinä kuivina vuosina.
Kevätvehnässä myöhäisyys (ja ulkomaalainen lajike) viittaisi parempaan kuivuudenkestoon, koska satoa muodostuu vasta kun heinäkuun sateet alkavat.
Kaurassa ei ehkä voi sanoa aikaisen ja myöhäisen eroa, aikanaan myöhäinen ryhtikaura kesti kuivat kesät, mutta oli vähän liinan runsasolkinen ja lakoherkkä.
-SS-
-
aikanaan myöhäinen ryhtikaura kesti kuivat kesät, mutta oli vähän liian runsasolkinen ja lakoherkkä.
-SS-
;D ;D ;D
-
Mistä lähtien maatalousyritysten konkursseja on alettu uutisoimaan. Onko se jokin vihreä siirtymä, jolla halutaan luoda kriisitunnelmaa ruuantuottajien keskuudessa. Ja jokaista sulkeutumaan kuoreensa. Eli tarkoittaa sitä, kun ei tuota ruokaa ei tule myöskään laskuja ja sitä kautta ympäristö pelastuu ja samalla konkurssiuhka vähenee. Erittäin fiksu Eu-Maatalouspolitiikan jättiremontin osa. Tässä vaan odotellaan, koska näitä uutisia tulee lisää paikallislehtiin ja myöskin valtakunnallisiin aviiseihin. Ainakin näillä viljanhinnoilla, odottajan aika ei tule pitkäksi.
-
Jaa-a. Miksikä ei?
Kun kyseessä on on maakuntatasollakin riittävän suuri osakeyhtiömuotoinen yritys niin ei kai uutisoinnissa mitään epänormaalia ole.
Yritys kuin yritys.. Business is business.
-
Mistä lähtien maatalousyritysten konkursseja on alettu uutisoimaan.
Omalla rahalla saa tehdä lähes mitä haluaa, mutta vieraiden rahojen tärväämiseen liittyy velkojiensuoja.
-
Kävin juuri tuossa Vipupalvelun sivuilla ja haeskelin talviaikaisen kasvipeitteisyys osioo, missä olisi voinut laskeskella mitä voi kyntää ja mitä pitää kyntää, mitä voi vetää catroksella ja mitä ei voi vetää catroksella, mitä ei saa kyntää ja mitä ei saa vetää catroksella, mikä täytyy jättää sängelle ja mitä ei saa jättää sängelle. Mitään laskuria tai täppätaulukkoa en löytänyt. Sähköpostiin tuli kyllä ilmoitus, että syysilmoitus jätetään tammikuussa. --Lue ihan oikeasti- laitappa Kelan asiakkaille että syksyn asuntotukihakemus jätetään tammikuussa- Silloin vedetään hakuammuntantana mitä on tehty ja onko mennyt oikein vai väärin. EU:n -maatalouspolitiikan jättiremontti näytti taas kyntensä. Sori siitä :)
-
Kävin juuri tuossa Vipupalvelun sivuilla ja haeskelin talviaikaisen kasvipeitteisyys osioo, missä olisi voinut laskeskella mitä voi kyntää ja mitä pitää kyntää, mitä voi vetää catroksella ja mitä ei voi vetää catroksella, mitä ei saa kyntää ja mitä ei saa vetää catroksella, mikä täytyy jättää sängelle ja mitä ei saa jättää sängelle. Mitään laskuria tai täppätaulukkoa en löytänyt. Sähköpostiin tuli kyllä ilmoitus, että syysilmoitus jätetään tammikuussa. --Lue ihan oikeasti- laitappa Kelan asiakkaille että syksyn asuntotukihakemus jätetään tammikuussa- Silloin vedetään hakuammuntantana mitä on tehty ja onko mennyt oikein vai väärin. EU:n -maatalouspolitiikan jättiremontti näytti taas kyntensä. Sori siitä :)
Tulikos se uusi remontti taas v. 2027 vai v. 2028? No mitä voi odottaa? Tuet pienenee ja tukiehdot tiukkenee ja monimutkaistuu taas jälleen kerran. Ehdollisuuden oppaassakin tulee olemaan varmasti 200 sivua silloin.
-
Kävin juuri tuossa Vipupalvelun sivuilla ja haeskelin talviaikaisen kasvipeitteisyys osioo, missä olisi voinut laskeskella mitä voi kyntää ja mitä pitää kyntää, mitä voi vetää catroksella ja mitä ei voi vetää catroksella, mitä ei saa kyntää ja mitä ei saa vetää catroksella, mikä täytyy jättää sängelle ja mitä ei saa jättää sängelle. Mitään laskuria tai täppätaulukkoa en löytänyt. Sähköpostiin tuli kyllä ilmoitus, että syysilmoitus jätetään tammikuussa. --Lue ihan oikeasti- laitappa Kelan asiakkaille että syksyn asuntotukihakemus jätetään tammikuussa- Silloin vedetään hakuammuntantana mitä on tehty ja onko mennyt oikein vai väärin. EU:n -maatalouspolitiikan jättiremontti näytti taas kyntensä. Sori siitä :)
Mitä ei saa jättää sängelle ? Lannan multaaminen ? Suorakylväjät jättävät mahdollisesti kaiken sängelle, onko vaarana sanktio ?
Puhutaanko tässä nyt ehdollisuuden pakottavista vaatimuksista, mistä ei saa niitä kelarahoja, vai ekojärjestelmätuen tukituloa tuottavasta kasvipeitteisyysosuudesta ?
Ehdollisuuden vaatimukset ovat lievemmät, et voi laskea sänkikesantoa etkä pysyvää nurmea, muut roskaiset pellot äestettynä tai sänkenä käyvät, kunhan on 1/3 alasta sellaista. Loput voinee vaikka kyntää.
Sitten jos niitä kela-korvauksia hakee, niin on tutustuttava ehtoihin itsekin. Esim. tästä (https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/peltotuet/ekojarjestelmatuki/tukiehdot-ekojarjestelmatuki/tukiehdot-ekojarjestelmatuki-2024/#id-talviaikaisen-kasvipeitteen-tukiehdot)
-SS-
-
Alkaako kohta vänkäys, jaarittelu ja jankutus talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä? Agronetin monimutkaistamisosastohan saa tästäkin yksinkertaisesta toimenpiteestä helposti väännettyä 20 sivua "asiaa"
-
Alkaako kohta vänkäys, jaarittelu ja jankutus talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä? Agronetin monimutkaistamisosastohan saa tästäkin yksinkertaisesta toimenpiteestä helposti väännettyä 20 sivua "asiaa"
Varmaankin. ;D
Asiaa kaiketi mutkistaa kun on niitä tiettyjä aloja joille ei käy jokin toimenpide..
-
Alkaako kohta vänkäys, jaarittelu ja jankutus talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä? Agronetin monimutkaistamisosastohan saa tästäkin yksinkertaisesta toimenpiteestä helposti väännettyä 20 sivua "asiaa"
Varmaankin. ;D
Asiaa kaiketi mutkistaa kun on niitä tiettyjä aloja joille ei käy jokin toimenpide..
Ei..ala vänkäys, jaarittelu ja jankutus talviaikeisesta kasvipeitteisyydestä. Itse asiassa enemmän kiinnostaa, tuleeko tukea..kun rivit näyttää nollaa. On kyllä sellainen jättiremontti, että täytyisi lailla kieltää. Tässä on jo kaikki kivet käännetty, missä voi säästää. Olen kyllä ajatellut, että jäsenmaksut alkaa oleen seuraavat ja sitten vakuutukset. Niilläkin rahoilla saa itselleen ruokaa. Ja sitten kirjoitetaan että nuorille yrittäjille täytyis antaa hyvää esimerkkiä onnistuneesta liiketoiminnasta, kun velattomatkaan ei pärjää. Kun saisi aikakapselin 2000-luvun alkuun ja oman maataloustoiminnan alkuun. Silloin aloitin hyvällä hengellä. En niin tyhmä ole ettei jos silloin tää ei olisi ollut hyvä ala. Niin en olisi lähtenyt tähän. Onneksi enään 20 vuotta eläkkeeseen. Eihän tälläistä voi kellekkään jättää jatkettavaksi. :) ;)
-
Alkaako kohta vänkäys, jaarittelu ja jankutus talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä? Agronetin monimutkaistamisosastohan saa tästäkin yksinkertaisesta toimenpiteestä helposti väännettyä 20 sivua "asiaa"
Varmaankin. ;D
Asiaa kaiketi mutkistaa kun on niitä tiettyjä aloja joille ei käy jokin toimenpide..
Ei..ala vänkäys, jaarittelu ja jankutus talviaikeisesta kasvipeitteisyydestä. Itse asiassa enemmän kiinnostaa, tuleeko tukea..kun rivit näyttää nollaa. On kyllä sellainen jättiremontti, että täytyisi lailla kieltää. Tässä on jo kaikki kivet käännetty, missä voi säästää. Olen kyllä ajatellut, että jäsenmaksut alkaa oleen seuraavat ja sitten vakuutukset. Niilläkin rahoilla saa itselleen ruokaa. Ja sitten kirjoitetaan että nuorille yrittäjille täytyis antaa hyvää esimerkkiä onnistuneesta liiketoiminnasta, kun velattomatkaan ei pärjää. Kun saisi aikakapselin 2000-luvun alkuun ja oman maataloustoiminnan alkuun. Silloin aloitin hyvällä hengellä. En niin tyhmä ole ettei jos silloin tää ei olisi ollut hyvä ala. Niin en olisi lähtenyt tähän. Onneksi enään 20 vuotta eläkkeeseen. Eihän tälläistä voi kellekkään jättää jatkettavaksi. :) ;)
Olet sitten kohtuu nuorena aloittanut?
Maataloudessa onnistuminen on monesta asiasta kiinni. Oikeanlaisia investointeja oikeisiin asioihin. Tukipolitiikka on kannattanut pitää kirkkaana mielessä, siellä on aina tullut ylilyöntejä joita sitten toisia korjataan nopeahkosti toisia vähemmän nopeasti.
Vielä suurempi merkitys on sillä millaisella seudulla viljelet. Kiihkeällä viljelyalueella ei lisämaata saa hankittua kuin tuurilla. Lähtökohtaisesti reilu pinta-ala antaa siimaa toimintaan. Lisäksi tietysti se spv pitää olla tehty lahjana ja hyvä jos edellinen polvi on investoinut ja maksanutkin investoinnit.. ;D
Nyt viime vuosina ei hyviä investointi kohteita juuri enää oikeastaan ole. Pelto alueella missä sitä myydään reilusti alle tuottoarvon. Nykypolitiikka mahdollistaa kuitenkin tukieurojen kotiutuksen kohtuu helpolla. Kaikki muut hyvät kohteet ovat kaikonneet.
-
Alkaako kohta vänkäys, jaarittelu ja jankutus talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä? Agronetin monimutkaistamisosastohan saa tästäkin yksinkertaisesta toimenpiteestä helposti väännettyä 20 sivua "asiaa"
Varmaankin. ;D
Asiaa kaiketi mutkistaa kun on niitä tiettyjä aloja joille ei käy jokin toimenpide..
Ei..ala vänkäys, jaarittelu ja jankutus talviaikeisesta kasvipeitteisyydestä. Itse asiassa enemmän kiinnostaa, tuleeko tukea..kun rivit näyttää nollaa. On kyllä sellainen jättiremontti, että täytyisi lailla kieltää. Tässä on jo kaikki kivet käännetty, missä voi säästää. Olen kyllä ajatellut, että jäsenmaksut alkaa oleen seuraavat ja sitten vakuutukset. Niilläkin rahoilla saa itselleen ruokaa. Ja sitten kirjoitetaan että nuorille yrittäjille täytyis antaa hyvää esimerkkiä onnistuneesta liiketoiminnasta, kun velattomatkaan ei pärjää. Kun saisi aikakapselin 2000-luvun alkuun ja oman maataloustoiminnan alkuun. Silloin aloitin hyvällä hengellä. En niin tyhmä ole ettei jos silloin tää ei olisi ollut hyvä ala. Niin en olisi lähtenyt tähän. Onneksi enään 20 vuotta eläkkeeseen. Eihän tälläistä voi kellekkään jättää jatkettavaksi. :) ;)
Ihan kun olisin itse kirjoittanut. Olisihan sitä voinut jotain muutakin tehdä ennen tilanpidon aloitusta. No sitä olin aina halunnut tehdä ja pääsääntöisesti en ole katunut. Vielä olisi toinen puolisko jäljellä, jospa se vielä ehtisi muuttua helpommaksi🤔🤔.
-
Itse asiassa enemmän kiinnostaa, tuleeko tukea..kun rivit näyttää nollaa.
Vipuneuvojassa näky alustavasti tuet. Ainakin mulla tänään. Tosin saattavat muuttua kun tukitasot tarkentuu.
-
Itse asiassa enemmän kiinnostaa, tuleeko tukea..kun rivit näyttää nollaa.
Vipuneuvojassa näky alustavasti tuet. Ainakin mulla tänään. Tosin saattavat muuttua kun tukitasot tarkentuu.
Nollaa näyttää rivit.. Tää jättiremontti näyttää päivä päivältä paremmin onnistuneelta. Ja sitten kaupantekijäksi huoltokatko. Ettet varmasti tiedä mistään mitään.
-
on se hianoa kun on kehitetty oikein hyä systeemi kyykyttää maajussia ja kaiken päälle saatu tuhansille joutaville tyhjänpäiväistä " tuottamatonta" työtä. ja sit vielä nau utaan huoltovarmuutesta. mut hauskaa tuo sarin manaaminen tuosta ravintosuosituksesta. puhuu jopa asiaa..
-
Nyt alkaa pikkuhiljaa selviään Eu-maatalouspolitiikan jättiremontin todelliset tarkoitusperät. Jotka ovat 8500 tilaa, jotka ruokkivat meidät ja muut nälkäiset. Tämä uuden ohjelmakauden tukipudotus ja viljan hinnan alakulo tuo tänä vuonna 5 numeroisen maatalouden veroilmoitukselle tehtavän tappion. Ja ensi vuonna voi päästä 4 numeroiseen tappioon sikälimikäli, Donkuorman lajittelee siemeneksi ja päätös on sen osalta tehty. Laskin tuossa että tulevaisuudessa on 8500 tilaa ja kun lähdetään liikkeelle noin 40 000 tilasta niin se on noin 50 000 uutta työtontä, jotka maanviljelyn lopettamminen tuo työmarkkinoille. Lue rivien välistä, että työperäinen maahanmuuton tarve vähenee huomattavasti, toivottavasti tämä asia otetaan nopeasti huomioon, kun käsittääkseni tänne olisi tulossa porukkaa..sikälimikäli annetaan tulla. Ainoa hyvä puoli tässä Eu.n maatalouspolitiikan jättiremontissa on se ettei tarvi suunnitella väitilinpäätösostoja eikä muitakaan ostoja..säästyy aika lajitteluhommiin. Ne on kivoja näin 7 asteen pakkasella. Sielläkun seisot kolme tuntia lajittelijan vieressä, niin usko täytyy olla kova, että Suomalaista ruokaa syödään vielä tulevaisuudessakin :) :) :)
-
Nyt alkaa pikkuhiljaa selviään Eu-maatalouspolitiikan jättiremontin todelliset tarkoitusperät. Jotka ovat 8500 tilaa, jotka ruokkivat meidät ja muut nälkäiset. Tämä uuden ohjelmakauden tukipudotus ja viljan hinnan alakulo tuo tänä vuonna 5 numeroisen maatalouden veroilmoitukselle tehtavän tappion. Ja ensi vuonna voi päästä 4 numeroiseen tappioon sikälimikäli, Donkuorman lajittelee siemeneksi ja päätös on sen osalta tehty. Laskin tuossa että tulevaisuudessa on 8500 tilaa ja kun lähdetään liikkeelle noin 40 000 tilasta niin se on noin 50 000 uutta työtontä, jotka maanviljelyn lopettamminen tuo työmarkkinoille. Lue rivien välistä, että työperäinen maahanmuuton tarve vähenee huomattavasti, toivottavasti tämä asia otetaan nopeasti huomioon, kun käsittääkseni tänne olisi tulossa porukkaa..sikälimikäli annetaan tulla. Ainoa hyvä puoli tässä Eu.n maatalouspolitiikan jättiremontissa on se ettei tarvi suunnitella väitilinpäätösostoja eikä muitakaan ostoja..säästyy aika lajitteluhommiin. Ne on kivoja näin 7 asteen pakkasella. Sielläkun seisot kolme tuntia lajittelijan vieressä, niin usko täytyy olla kova, että Suomalaista ruokaa syödään vielä tulevaisuudessakin :) :) :)
Tuethan ovat tippuneet joka ohjelmakauden uudistuksessa noin pääsääntöisesti. Omaa ajattelumallia ja toimintatapoja muuttamalla on voinut tiputus olla pienempi. Näitä on ihan hyvä katsella vipupalvelusta. Itsellä löytyy ainakin historia vuodesta 1998 asti.
Vaikka tilamäärä tippuisikin tuohon 8500 niin ei se tarkoita työttömien määrän kasvua merkittävästi. Viljelijä väestö on aika iäkästä et paljon luulisi olevan eläkkeelle siirtyviä seuraavien 10v aikana. Jos ei nyt joku meinaa sitten 80v viljellä tai jotain. Eipä itselle tule yhtäkään nuoremman pään viljelijää joka eläisi pelkällä maataloudella. Kyl se työpaikka on muualla olemassa ja palkollisen pomo ainakin varmaan kiittää kun se osa aikajussi ei ole touko tai puinti vapaita pyytelemässä. Ja kuten kirjoitit niin päättäjäthän ovat sitä mieltä et työvoimapula uhkaa suomea et kyl työtä riittää kaikille halukkaille.
Mut vaikein asiahan on se et kun halu on olla viljelijä eikä mikään muu. Tuskin yksikään on vastentahtoisesti viljelijä. Sukupolven vaihdos on se hetki jolloin voi tulla muutos mut monesti siinä painaa velvoite jatkaa sukutilan pitoa. Velvoite ja halu on niin vahva et siihen ollaan valmiita uhraamaan lomat, vapaa-aika ja tarvittaessa toimintaa ollaan valmis vielä rahoittamaankin ulkopuolelta. ::)
Niin kauan kun tätä talkootyötä ja rahoittamista jatketaan niin ei tämä ala näe valoisampaa tulevaisuutta.
Tästä kommentista nyt ei monikaan pidä eikä se yllätä. Moni kun ajattelee asiaa aina omalta kohdalta eikä yleisesti. Niin se on omallakin kohdalla et tuskin kuuluisin tuohon 8500 tilan joukkoon. En tiedä kuinka tuo on määritelty. Onko ihan puhtaasti 8500 tilaa joilla pinta-alaa eniten vai kuinka.
-
Olisko tuo 8500 persujen ja kokoomuksen hallitusohjelmaan vaatima kirjaus, jota Sari sitten nöyrästi kunnioittaa ::) Nuo kummatkaanhan ei viljelijöiden ystäviä ole ollut ennenkään.
-
Olisko tuo 8500 persujen ja kokoomuksen hallitusohjelmaan vaatima kirjaus, jota Sari sitten nöyrästi kunnioittaa ::) Nuo kummatkaanhan ei viljelijöiden ystäviä ole ollut ennenkään.
Eipä etelän viljelijällä ole ystäviä ollut enää pitkään aikaan... ;D
-
Googlen mukaan Suomessa 2,2miljoonaa hehtaaria peltoa. Noille 8500 aktiiville jaettuna rapiat 258ha.
Tässä taustalla täytyy olla, että mm. turvepellot tiputetaan pois tukien piiristä. Paljonkohan niitäkin on?
Ei tuo yhtälö muuten ole mitenkään uskottava.
Hiekkalaatikon ulkopuolelta siis ei viljelijän silmin katsottuna niin ainakin omalla paikkakunnalla ja vastaavissa lähikunnissa tilanne on se, että yli 150ha viljelijöitä on alle 5kpl per kunta..
Eikä olla missään sysisuomessa edes. Useampia kasvinjalostajia/ostajia löytyy alle 50km säteeltä.
Kova usko täytyy politiikoilla olla :o
-
ja se turvepelto !! mikä onkaan tuon määrite? ettei vaan menis multa tahi muitakin peltoja moisen alle kun joku viherpipero pääsee noista päättelemään..? eikös vanhat turvepellot ole muuttuneet joksikin muuksi vuosikymmenien aikana?
-
Googlen mukaan Suomessa 2,2miljoonaa hehtaaria peltoa. Noille 8500 aktiiville jaettuna rapiat 258ha.
Tässä taustalla täytyy olla, että mm. turvepellot tiputetaan pois tukien piiristä. Paljonkohan niitäkin on?
Ei tuo yhtälö muuten ole mitenkään uskottava.
Hiekkalaatikon ulkopuolelta siis ei viljelijän silmin katsottuna niin ainakin omalla paikkakunnalla ja vastaavissa lähikunnissa tilanne on se, että yli 150ha viljelijöitä on alle 5kpl per kunta..
Eikä olla missään sysisuomessa edes. Useampia kasvinjalostajia/ostajia löytyy alle 50km säteeltä.
Kova usko täytyy politiikoilla olla :o
Niin miten tuo 8500 on määritetty. Jos se on otettu vain pinta-alan mukaan 8500 suurinta niin kohtuu metsään menee. Voi olla 500ha hömppäviljelijä jolta ei myyntiin tule mitään ja vastaavasti 50ha viljelijä jolta tulee. Mikäli tuossa nyt oikeasti on katsottu sitä et keltä tulee myyntiin tavaraa (pellon tuotteita) niin tuosta jää sit jo jokainen elukkatila ulos jolla pellon sato menee elukoille.
Epäilen et tuo luku tulee siitä et 8500 on 20% nykyisestä tilamäärästä. Tämä ollut se käsitys et nämä tilat ruokkivat suomen.
Ei tuohon lukuun kannata tuijottaa vaan sen takana olevaan ongelmaan.
-
Mikäs pakko se on nyt lajitella, kun kylvöihinkin on vielä aikaa. Itse lajittelen vasta Huhtikuussa.
-
monesti siinä painaa velvoite jatkaa sukutilan pitoa. Velvoite ja halu on niin vahva et siihen ollaan valmiita uhraamaan lomat, vapaa-aika ja tarvittaessa toimintaa ollaan valmis vielä rahoittamaankin ulkopuolelta. ::)
Niin kauan kun tätä talkootyötä ja rahoittamista jatketaan niin ei tämä ala näe valoisampaa tulevaisuutta.
Justiinsa näin. Välillä ihmetyttää ja järkyttää jonkun silmitön hinku jatkaa taloudellisesti täysin kestämätöntä puuhastelua aina vaan eteenpäin, rahaa kannetaan maatalouteen muualta ja perämettät vähenee.
Onneks ittellä tää touhu lopuu muutaman vuoden kuluttua. Eikä jälkipolvet jatka.
-
monesti siinä painaa velvoite jatkaa sukutilan pitoa. Velvoite ja halu on niin vahva et siihen ollaan valmiita uhraamaan lomat, vapaa-aika ja tarvittaessa toimintaa ollaan valmis vielä rahoittamaankin ulkopuolelta. ::)
Niin kauan kun tätä talkootyötä ja rahoittamista jatketaan niin ei tämä ala näe valoisampaa tulevaisuutta.
Justiinsa näin. Välillä ihmetyttää ja järkyttää jonkun silmitön hinku jatkaa taloudellisesti täysin kestämätöntä puuhastelua aina vaan eteenpäin, rahaa kannetaan maatalouteen muualta ja perämettät vähenee.
Onneks ittellä tää touhu lopuu muutaman vuoden kuluttua. Eikä jälkipolvet jatka.
Hyvä et tuli edes yksi positiivinen kommentti. Olin valmistautunut pelkkään v1ttuiluun.. ::) ;D
Nämä on niin tila kohtaisia asioita ettei ehkä yleistä linjaa voi vetää mut nyt tavallaan kun on määrätynlainen tukiautomaatti olemassa niin kiikun kaakun olevaa toimintaa voidaan jatkaa hyvinkin pitkälle. Viljely kun ei haukkaa kuin murto-osan vuodesta ja työ (kasvu) tapahtuu itsestään pellolla niin eipä tätä voi mihinkään muuhun toimintaan oikein edes vertailla..
-
Se on kiertotaloutta kun metsärahat kierrätetään pellon kautta...
Nykyään sellainen liikemiesmäinen ajattelu on voimaa. Se ei riitä että osaa kyntää ja kylvää hyvin.
Aika paljon tulee vastaan se että toiset osaavat mukautua toimintaympäristön muutoksiin paremmin kuin toiset. Ja tuuriakin tarvitaan.
Menestyviäkin tiloja on yhä.
Pitää myös uskaltaa kohdata tosiasiat, hyväksyä ne ja toimia sitten sen mukaan. Jos hommassa ei vaikuta olevan tulevaisuutta niin todennäköisesti sitä ei silloin ole ja tuskin tuleekaan. Jääräpäisellä sisullakin pärjää, mutta ei helpolla eikä hyvin.
Onneksi mulla ei ole enää suurempia menestymisen paineita, kunhan tässä sitkuttelee. Aikanaan olisi pitänyt tehdä toisenlaisia valintoja mutta se oli silloin ja nyt on nyt.
-
Aikaisemmilla ohjelmakausilla suunniteltiin tilinpäätösostoksia, joskus jopa laitettiin maatalouskaupan tilille rahaa lannoitteiden ostoa varten, mitkä sitten tilattiin heinäkuun alussa. Tällä ohjelmakaudella joudun kyseleen teiltä. Mitä tapahtuu jos/kun ilmoittaa tältä vuodelta 10 000 euron tappion maataloudessa. Hakeeko verottaja konkurssiin ,vaikka tilillä on rahaa, jolla saa laskunsa maksetuksia. Lisäksi kysymys. Voiko yksityistalouden tililtä siirtää rahaa maataloustilille ja merkitä se tuloksi, jotta saa maatalouden tuloksen plusmiinus nollaksi. En olisi ikinä uskonut, että tälläisiä asioita joutuu pohtiin. Mutta tuli sekin päivä :'(
-
Kyllä sitä tuntui jotkut isännät edelleenkin tilinpäätös ostoille pääsevän... ::)
-
Ei kai yksittäisen vuoden tuloksella ja tilillä olevalla rahalla ole mitään suoraa korrelaatiota.
Paljon huonompi tilanne olisi jos tulos näyttäisi kovasti plussaa mutta rahaa ei olisi yhtään...
Lisäys. Ei verottaja välitä mitään niin kauan kun vaan maksaa määrätyt verot suurin piirtein aikanaan.
Tappiollakin voi pyörittää niin kauan kuin rahat riittää.
Niin oliko tämä nyt 'tavallinen' tila vai joku hienompi yhtiömuoto?
-
Ei kai yksittäisen vuoden tuloksella ja tilillä olevalla rahalla ole mitään suoraa korrelaatiota.
Paljon huonompi tilanne olisi jos tulos näyttäisi kovasti plussaa mutta rahaa ei olisi yhtään...
Lisäys. Ei verottaja välitä mitään niin kauan kun vaan maksaa määrätyt verot suurin piirtein aikanaan.
Tappiollakin voi pyörittää niin kauan kuin rahat riittää.
Niin oliko tämä nyt 'tavallinen' tila vai joku hienompi yhtiömuoto?
Normaali perhemuotoinen tila, mitä pitäisi jäädä jäljelle, kun 8500 tilaa riittää koko Suomelle. Tilinpäätös ostot tehtiin perinteisesti Joulun jälkeisellä viikolla, ennen Uutta Vuotta, joskus maksanut niitä muutama tunti ennen Vuodenvaihdetta. Ja nykyään ennakot ollut nollissa. Verottaja kyllä ymmärtää maatalouden ahdinkoa ja ei yhtään nipota niistä nolla ennakoista. Ihmettelee, vaan varmaan itsekseen, miksi joku viittii tollasta jatkaa, muttakun se suku :'(
-
miksi joku viittii tollasta jatkaa, muttakun se suku :'(
Kuvastaa hyvin monen maajussin pisnesajattelua
-
Kyllä sitä tuntui jotkut isännät edelleenkin tilinpäätös ostoille pääsevän... ::)
nettikoneen perusteella ainakin rannikon perunatiloilla näkyy menevän hyvin kun saman firman prenttejä tais olla myynnissä peräti 3 kpl uusien tieltä pois. Ite palkitsen talon kakkostraktorin 25v ikään pääsystä läpikotaisin uudella maalipinnalla ja uusilla renkailla. Jos se menis sitten noilla herkuilla toisen 25v ;D
-
Riippuu tietysti perunatilasta, tiedän yhden punavanteisen mikä oli ensimmäisen elämänsä viettänyt perunavaossa. Huollot oli tehty ehkä just kirjan mukaan, ei mitään ylimääräistä (esmes akku ollu 7 vuotta rapun alla multakasassa, olkatappien alapäät voitelematta jne...) ja korjaukset teetetty kai jossain kyläsepällä mikä ei ihan ole ollut kuusalla että mitä pitäis tehdä, miten, millä työkaluilla ja millä aineilla. Toinen omistaja sitten kiroaa.
-
Riippuu tietysti perunatilasta, tiedän yhden punavanteisen mikä oli ensimmäisen elämänsä viettänyt perunavaossa. Huollot oli tehty ehkä just kirjan mukaan, ei mitään ylimääräistä (esmes akku ollu 7 vuotta rapun alla multakasassa, olkatappien alapäät voitelematta jne...) ja korjaukset teetetty kai jossain kyläsepällä mikä ei ihan ole ollut kuusalla että mitä pitäis tehdä, miten, millä työkaluilla ja millä aineilla. Toinen omistaja sitten kiroaa.
Reilu toistakymmentävuotta sitten kävin katsomassa yhtä 8150:stä, joka oli aika olemattomilla tunneilla. En edes muista, oliko kaksi vai kolmetuhatta mittarissa. Huoltokirja oli jotenkin hassu ja aloin kovistella myyjää, oli siis liikkeen pihassa. Sanoi, että isäntä vaihtaa traktorit hyvin pienillä tunneilla. Käski soittaa huoltomiehelle, joka sitä konetta oli laittanut. Se olikin juttumies. Sanoi, että isäntä tykkää ajaa uusilla koneilla ja vaihtaa kohtuullisen tiheään, mutta huollot tehdään sitten hyvin edullisesti. Tuppaa moottoriöljyt ja suodattimet menemään reilusti yliajalle. Venttiilien säätö oli saatu tehtyä, kun hän alkoi sanomaan, että nyt sitten oikeasti, täytyisi edes kerran katsoa omistusaikana läpi. Eikä mikään ainutkertainen tapaus. Vaikka kalusto olisi viimeisen päälle timmiä, niin ei sitä tarkoita, että huollot olisi mitenkään samassa linjassa kromin kiillon kanssa.
-
miksi joku viittii tollasta jatkaa, muttakun se suku :'(
Kuvastaa hyvin monen maajussin pisnesajattelua
Niin kylhän se monella painaa eikä kukaan halua olla se viimeinen. Se on se taitekohta kun spv:tä tehdään. Harvoin jatkaja kesken kaiken hommia lopettaa..
Itse ajatellut et elämässä oltava muutakin kuin työt. Jos tässä nyt tekisi ekaksi ulkopuolisilla ja sit painaisi vapaat ja ilmat tilan hommia ja jos kannattavuus on niissä niin ja näin niin itsellä tulisi ainakin mieleen et mitä järkeä tässä on.
-
Mut silti aika helpolla viljatilalta leipä lähtee, jossei ny kokonaan ni lisätuloja kumminki. Lisäksi hyvä turva jos muut hommat vähän sakkailee välillä. Pienistä puroista se koostuu. Helpolla meinaan sitä verrattuna 7-4 puurtamista jossain kusises pajas. Siittä saa hyvää perspektiiviä ku pääsee tilinauhoja vertailee ja laskee vähä tuntia päälle.
-
Jättiremomontin kasvipeitteisyys ilmoitusta koittanut tehdä Firefoxilla, ei onnistu. Kasvulohkojen piisrtäminen kyntötilanteessa, missä märkyys on estänyt kynnön ja haluaisi siihen märkään kohtaan kasvipeitteisyyden, niin en siinä onnistunut. Onneksi on vielä kolme viikkoa aikaa. Palkkatyöläiset menee harrastamaan jääkiekkoa iltaisin, mun harrastukseni seuraavat kolme viikkoa on yrittää piirtää noi viivat tonne lohkolle. Millähän ne saisi tarkasti, kun ei ihan metrilleen muista, missä se traktori yritti sukeltaa, kun siitä sukelluksesta, tulee kohta 4 kuukautta. :)
-
Jättiremomontin kasvipeitteisyys ilmoitusta koittanut tehdä Firefoxilla, ei onnistu. Kasvulohkojen piisrtäminen kyntötilanteessa, missä märkyys on estänyt kynnön ja haluaisi siihen märkään kohtaan kasvipeitteisyyden, niin en siinä onnistunut. Onneksi on vielä kolme viikkoa aikaa. Palkkatyöläiset menee harrastamaan jääkiekkoa iltaisin, mun harrastukseni seuraavat kolme viikkoa on yrittää piirtää noi viivat tonne lohkolle. Millähän ne saisi tarkasti, kun ei ihan metrilleen muista, missä se traktori yritti sukeltaa, kun siitä sukelluksesta, tulee kohta 4 kuukautta. :)
Elämä on valintoja.. ;D
Mut juu se piirtäminen ei edelleenkään toimi kunnolla. On toki valovuosia parempi kuin ne ekat sovellutukset vuosia sitten.
-
Pitikö noin piirtää??
-
Sama pää kesät talvet ... yhtä lohkoa en muista kynninkö vai en ;D Lunta en mee kyllä lapiomaan, joten ilmoita kynnetyksi. Ei kait tuosta linnaan joudu vaikka ei olisikaan.
-
Pitikö noin piirtää??
Eikös noi pitänyt. Kun lumet lähtee niin satelliitti alkaa tutkimaan onko kasvustoa vai ei?
-
Pitikö noin piirtää??
Eikös noi pitänyt. Kun lumet lähtee niin satelliitti alkaa tutkimaan onko kasvustoa vai ei?
Jos tuli kynnettyä liikaa, niin menee heti lumien sulattua asettamaan vihreitä pressuja siihen kynnetyn päälle. ;D ;D
-
Jos on kovin päässyt juola pilkistään viilujen välistä niin missä vaiheessa kynnös muuttuu kasvipeitteiseksi?
-
Jättiremomontin kasvipeitteisyys ilmoitusta koittanut tehdä Firefoxilla, ei onnistu. Kasvulohkojen piisrtäminen kyntötilanteessa, missä märkyys on estänyt kynnön ja haluaisi siihen märkään kohtaan kasvipeitteisyyden, niin en siinä onnistunut. Onneksi on vielä kolme viikkoa aikaa. Palkkatyöläiset menee harrastamaan jääkiekkoa iltaisin, mun harrastukseni seuraavat kolme viikkoa on yrittää piirtää noi viivat tonne lohkolle. Millähän ne saisi tarkasti, kun ei ihan metrilleen muista, missä se traktori yritti sukeltaa, kun siitä sukelluksesta, tulee kohta 4 kuukautta. :)
Elämä on valintoja.. ;D
Mut juu se piirtäminen ei edelleenkään toimi kunnolla. On toki valovuosia parempi kuin ne ekat sovellutukset vuosia sitten.
Ai, mikäs siinä tökkii? Mulla se on kyllä toiminut hyvin.
-
Jättiremomontin kasvipeitteisyys ilmoitusta koittanut tehdä Firefoxilla, ei onnistu. Kasvulohkojen piisrtäminen kyntötilanteessa, missä märkyys on estänyt kynnön ja haluaisi siihen märkään kohtaan kasvipeitteisyyden, niin en siinä onnistunut. Onneksi on vielä kolme viikkoa aikaa. Palkkatyöläiset menee harrastamaan jääkiekkoa iltaisin, mun harrastukseni seuraavat kolme viikkoa on yrittää piirtää noi viivat tonne lohkolle. Millähän ne saisi tarkasti, kun ei ihan metrilleen muista, missä se traktori yritti sukeltaa, kun siitä sukelluksesta, tulee kohta 4 kuukautta. :)
Elämä on valintoja.. ;D
Mut juu se piirtäminen ei edelleenkään toimi kunnolla. On toki valovuosia parempi kuin ne ekat sovellutukset vuosia sitten.
Ai, mikäs siinä tökkii? Mulla se on kyllä toiminut hyvin.
Tarkennetaan et toimiihan se omalla logiikallaan ihan ok mut jotenkin itselle se logiikka on outo. Mut kun tiedostaa niin saa kasvulohkot kyllä piiretty ym. Mitä tarvetta on ollut.
Mut kaikesta huolimatta pyrin siihen et peruslohkolla on vain yksi kasvulohko. Olkoon kyse sit kasvipeitteisyydestä, eri kasvista tai jostain muusta.
-
miksiköhän vipussa on kartat jostain 3- 5 vuotta vanhoja?? itellä jo muutama vuosi ollu kasvulohko mikä ei etelleenkään näy vaan pitää piirtää, joka ei miulta onnistu jostain syystä... ei tallennu pisteet... ja siten lohkoa ei tee...
-
miksiköhän vipussa on kartat jostain 3- 5 vuotta vanhoja?? itellä jo muutama vuosi ollu kasvulohko mikä ei etelleenkään näy vaan pitää piirtää, joka ei miulta onnistu jostain syystä... ei tallennu pisteet... ja siten lohkoa ei tee...
Jossain vaiheessa se kysyy et haetaanko vanhat kasvulohkot tai jotain sen suuntaista. Jos tähän vastaa ei niin sit saa aina piirtää..
Itse todennut et paras antaa hakea. Kasvulohkojen poisto on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa kuin niiden piirtäminen. Näin ollen ne muutamat peruslohkot joilla täytyy pitää eri kasvuolohkoja vuodesta toiseen niin on helpommin aina samassa paikassa.
-
just ja sit kun mulla muuttuu viljely nyt ihan toiseks kuin aikasemmin.. vanhat laitumet viljalle ja osa entisistä kans ni piirtää saa riittävästi. mut kun en tajuu miten saan sen pisteen linjalle tuohon järjestelmään. osa peruslohkoa vain pitäs erottaa...
-
ja kiva kun tuo vipu toimiii piiiiiikkkasen hitaaasti. ettii tietoja jonkun kymmenen minuuttia ja kun miulla sentäs joku elisan 300 mekanen 5g ??? netti. kone kerkii sammuttaa näytön pari kertaa tuossa uotellessa. hitto, kun olis suomessa instanssi joka kävis kotona toteamassa koneitten käyttökelpoisuuten.. kun viet virmaan ni toimii kuin johton päästä mut kun ei neuvoa taho löytyä kuin slangilla netistä...
-
Muistaakseni niissä ohjeissa lukee et jos jakaa jonkin lohkon esim. Kahteen kasvulohkoon niin piirtää eka sen vain suuntaa antavasti ja päätepisteet lohkon rajojen ulkopuolelle...
Kannattaa ne ohjeet lukea ajatuksella..
Mut tuo on totta et nettiyhteys oltava nopea. Itsellä valokuitu niin toimii kyl mielestäni ok.
-
ja kiva kun tuon peruslohkon saa jaettua mutta sitten se jumittuu siihen.. ei mitään tietoa kuin pääsee määrittämään mitä on jaetulla lohkolla.. miä vaan en osaa... ja tietoa on jossain hitaaaaaassa viteossa... ahaa, siis miun netti on liiiiian hitas tuon tekemiseen. siis taas laitettava neuvoja töihin... kiitti huomautuksesta.
-
ja kiva kun tuo vipu toimiii piiiiiikkkasen hitaaasti. ettii tietoja jonkun kymmenen minuuttia ja kun miulla sentäs joku elisan 300 mekanen 5g ??? netti. kone kerkii sammuttaa näytön pari kertaa tuossa uotellessa. hitto, kun olis suomessa instanssi joka kävis kotona toteamassa koneitten käyttökelpoisuuten.. kun viet virmaan ni toimii kuin johton päästä mut kun ei neuvoa taho löytyä kuin slangilla netistä...
Onko Oksa sun mäellä edes 5G verkkoa ? Ja onko sun koneessa vindovs 7 vai joku uudempi ? :D
Minkä tehoinen prosessori ja paljonko ram muistia ?
Mikä netti selain ?
-
ei taija 5g tä olla ja 10 on koneessa... meinaa latailla 11 sta mutta ei riitä paukut.. ja firevoksi on käytössä.. tehoista en osaa sanoa...
-
ja kaveri teki etänä just ilmoituksen ja silläkin oli ollu takkua sen kanssa... lie ruuhkaa? siis vipussa. noooo, nyt saabi olla taas liki puol vuotta rauhassa..
-
ei taija 5g tä olla ja 10 on koneessa... meinaa latailla 11 sta mutta ei riitä paukut.. ja firevoksi on käytössä.. tehoista en osaa sanoa...
Muistaakseni firefox ei toimi aina kun pitää niitä karttoja piirrellä . On sulla Edge siinä konees ,piirrä sillä .
-
Google Chromea kannattaa käyttää... Aika montaa selainta on tullut käytettyä, enkä vielä ole löytänyt Chromen voittanutta.
-
Google Chromea kannattaa käyttää... Aika montaa selainta on tullut käytettyä, enkä vielä ole löytänyt Chromen voittanutta.
No Edge ja Chrome on rakennettu samalle Chromium-koodille. Google Chromessa on ollut vuodenvaihteessa tietoturvasäätöä aika paljon. Lisättynä Windowsin omiin ongelmiin, Google Chrome ei ehkä ole tietoturvaltaan yhtään Edgeä parempi. Enää se ei ole nopeampikaan.
-SS-
-
Niin voi olla. Joskus reilu viisi vuotta takaperin tuli tuota Edgeä aika tavalla käytettyä, tällä vuosikymmenellä ei ole tullut enää aktiivisesti käytettyä. Ihan ok oli silloin, mutta Chromea kökköisempi.
-
kuitenkin firevox oli hyväksyttyjen listalla... tai siis oli.. miten muuten nuo muut selaimet osaa hoitaa julkaisun koko maailmalle? ite sen takia tulikettu jossa voi rajata levitystä..
-
Selaimessa voi olla vikaa tai jossain päivityksessä mut kylhän tuon vipun käyttöliittymän on suunnitellut joku sama joka on suunnitellut viljelysuunnittelu ohjelmien liittymät.. ;D
Siinä pitää osaa järki heittää nurkkaan ja sitten alkaa näpyttelemään niin kyl siitä sit yleensä hyvä tulee.. ;D
-
No olipas taas vaikia ;D On tämä rahan teko tosi heleppua hommaa.
-
ja tuossa suurin syy unohtuksen lumet kun noita ei tartte tehä kuin kerran pari vuotessa.. itellä ainakii unohtuu paljon noiten teosta..
-
ja tuossa suurin syy unohtuksen lumet kun noita ei tartte tehä kuin kerran pari vuotessa.. itellä ainakii unohtuu paljon noiten teosta..
Nooh ... tänään tuli seilabista sähköposti, että viljavuustutkimukset ovat valmistuneet. Viety muuten 9.10.2024 ja tänään on 12.1.2025. Silloin kun tulostin hakupapereita, niin netissä luki jonoksi 4 viikkoa. No eipä sillä väliä. Mutta tulokset olisi voinut katsella netistä, jos olis muistanut tunnuksensa ja salasanan. No hei haloo. Oon kait tehnyt tunnukset joskus 10v sitten. Läppärikin vaihtunut varmaan 5 kertaa välillä, joten mä varmaan muistin sitten tunnuksen ja salasanan ::)
-
just! ihan tuo on kiva kun joka paikkaan pitää olla nuo. ite oon nykyään tehny nuo jutut paperin kanssa ja sit kun muistaa missä kansiossa nuo paperit olikaan... onneks nuo on jo menneen aikoja...
-
Eu:n maatalouspolitiikan jättiremonttiin kuuluu myös se että tammikuussa on 8,6 astetta lämmintä. Ennen puhuttiin että 50-vuotias vaikuttaa 30-vuotiaalta. Niin nykyään tammikuusta on tullut uusi kyntökuukausi, mielenkiintoista seurata, kuinka jättiremontti suhtautuu tälläiseen nykymenoon. Ja varsinkin kun hömppäpeltojen viljely lopetetaan, niin tammikuussa ne on oikein hyvä valjastaa aktiiviseen ruuantuotantoon. Lisäksi 8500 on nykyinen 42 000, joten toivon , että kukaan ei ehtinyt tekemään radikaalisia toimenpiteitä ajatuksella, etten mää kuitenkaan kuulu siihen 8500 joukkoon. :)
-
8500 joukkoon kuulumiseen ei tarvii mitään toimia tehdä joko kuulut siihen tai et kuulu. Ei se ole mikään sellainen et 8500 pinta-alaltaan nyt suurinta tilaa on se porukka. Enemmän siihen vaikuttaa lompakon paksuus tai pankkitilin saldo kuinka pitkään pystyt maataloutta jatkamaan.
-
Nyt sitten tuli MT:n jutussa tuomio hömppäheinien viljelylle, se sitten loppuu, saas nähdä miten se käytännössä toteutetaan?
-
Tuolleenhan siellä haastellaan...
”Esimerkiksi sellainen nurmen tuotanto, jota ei hyödynnetä eläinten ruokinnassa, osana viljelykiertoa tai energiantuotantona, voidaan jättää tukien ulkopuolelle, jos siitä ei ole ympäristön kannalta erityistä hyötyä.”
Ehkä pelto, joka on kylmänkostee perseenala vois jäädä tukien ulkopuolelle.. Kierron kun toteuttaa niin ei ongelmaa ::)
-
Toki sitten luomuparadigma saanee noissa ruuantuotannon korostamisessa vaikuttaa, että latausnurmet, jotka eivät ole ruuantuotantoa, ovat niin tärkeä osa luonnon vaalimista, että ne eivät ole hömppäheiniä.
Luomutukien piirissä oleva pinta-ala ei tuota osuuttaan vastaavalla määrällä ihmisten hyödynnettävää ruokaa. Se, että nurmet jätetään pois CAP-tuen piiristä, oli pöydällä jo 1990-luvun alkupuolella, kun mietintöjä EU:hun liittymisestä tehtiin. Jos nurmia karsitaan tukien ulkopuolelle, se on tehtävä kaikkien nurmien kohdalla samalla tavalla.
-SS-
-
Toki sitten luomuparadigma saanee noissa ruuantuotannon korostamisessa vaikuttaa, että latausnurmet, jotka eivät ole ruuantuotantoa, ovat niin tärkeä osa luonnon vaalimista, että ne eivät ole hömppäheiniä.
Luomutukien piirissä oleva pinta-ala ei tuota osuuttaan vastaavalla määrällä ihmisten hyödynnettävää ruokaa. Se, että nurmet jätetään pois CAP-tuen piiristä, oli pöydällä jo 1990-luvun alkupuolella, kun mietintöjä EU:hun liittymisestä tehtiin. Jos nurmia karsitaan tukien ulkopuolelle, se on tehtävä kaikkien nurmien kohdalla samalla tavalla.
-SS-
Ehdottomasti näin ja se nurmituki maksettaisiin märehtijöille ja hevosille.
-
Märehtijöiden lisätuki on nykyisessä ilmastopoliittisessa tilanteessa mahdoton toive, koska märehtijät on metaaneineen näitä ilmastopahiksia. Kyllä hömppäheinistä säästyneet tukiahat käytetään varmasti ihan muualle kuin maatalouteen.
-
Nurmien ympäristöhyöty (ilmastonmuutoksen näkökulmasta) verrattuna metsittämiseen on erittäin epävarma, vähintään vaikea tieteellisesti todistaa, jos ei rikota fysiikan, kemian ja biologian lainalaisuuksia. Siksi ei voi olettaa, että ympäristötuet tulisivat luonnonhoitonurmien ja kesantojen pelastukseksi. Suomen peltoala riittää pienempänäkin tarvittavan ruuan tuottamiseen.
Jos maatalousrahoitus siirtyy tuotantoon sidottujen tukien tapaiselle pohjalle, hyvin nopeasti opportunismi synnyttää paikallisen ylituotannon, koska vain määrän tuottaminen tuottaa tulon eikä pelkästään pinta-alan hallinta mahdollisine kustannusten pihistämisineen. Seurauksena on markkinoiden tukkeutuminen, viljelijät lisäävät lannoitusta, satotasoja ja viljelypinta-alaa veitsi kurkulla. Sitten kriisiytymisen keskellä palaavat tuotannon vähentämistoimet, joko tuettuna tai pakolla. Tuotantoluvat, kiintiöt, pakkokesannot ja muut tällaiset tarveharkintaiset ohjaustoimet varmasti kutsuvat omalta osaltaan korruptiota ja ainakin niistä päättävien mielivaltaa.
-SS-
-
Hömppäheinistä säästetyt tuet tarvitaan jatkossa lisääntyvien kesantopalkkioiden maksuun.
-
Tukien sitomista tuotettuihin määriin ei tule tapahtumaan, se on varmaa. Se edellyttäisi valvontabyrokratian reiipasta lisäämistä, kun sitä nykyään päinvastoin on vähennetty mm. siirtymällä sateliittivalvontaan. Nytkin Ruokavirastoon on kohdennettu paljon säästöjä.
Valvontaa tarvittaisiin paljon, jos olisi tuotantosidonnnaiset tuet. Esim. jos viljasatojen määrän ilmoittamiseen riittäisi pelkkä viljelijän ilmoitus, alkaisivat kaikki viljelijät saamaan joka ikinen vuosi pelloiltaan "kasitonnareita". Jokainen tajuaa että satomäärien valvontaan ja tarkastuksiin tarvittaisiin monimutkainen ja kallis valvontabyrokratia.
Jos maksuperusteena olisi kunkin alueen pitkäaikaiset keskimääräiset kasvikohtaiset ha-sadot, johtaisi sekin näennäisviljelyyn, koska keskiarvosatoja parempia satoja saavat viljelijät kärsisivät ja
heikompia satoja saavat hyötyisivät tästä maksuperusteesta.
Ja myös tukibudjetteja olisi vaikea määritellä, kun sadot ja tuotetut määrät vaihtelisivat vuosittain välillä paljonkin.
-
Paljon melua tyhjästä. Mitään merkittävää ei tule tapahtumaan ennenkuin pakon edessä...
-
Karhisen raportista tulee tuo artikkelissa viitattu tuloksentekopakko. Nähtävästi tappiollinen karjatalous tai koneurakointi ei vaikuta heikentävästi tukioikeuksiin, mutta kaupunkityö, lentokapteeni yms. "pääinsinööri" eli psykiatri olisi päätoimisuuden este. Näen silti tuossa toivoa, sillä sivutoimisen maanviljelijän kannattaa perustaa osakeyhtiö, ei viljelyä varten, mutta omien tuotteiden välitystä varten. Mahdolliset omat muut elinkeino- ja palkkatulot pitää upottaa holding-yhtiöön, ja jättää itselle vain pikkuisia verotettavia rahoja. Omat elinkustannukset kanavoi sitten vaikka puolison tai lapsien kautta maksettavaksi.
Viljelijä sijoittaa omat rahat bulvaaniyhtiöön, yhtiö ostaa viljat reiluun ylihintaan, mahdollisesti määrää liioitellen, kun yhtiö sitten joskus myy tappiolla ne viljat, ei ole laitonta harjoittaa tappiollista välitystoimintaa. Oman pääoman lisäsijoituksella pidetään selvitystila poissa.
Tässä on kaksi hyvää puolta, alkaa tulla niitä "kasitonnareita", joilla voi itsemöidä baarissa kaverien kesken. Ja pysyy tukien piirissä, kun on niin pirun kannattavaa se viljely.
-SS-
-
Tuleeko tähän sitten jotain kesantorajoitteita eli viljatila voi ilmoittaa maksimissaan 10% pinta-alasta joksikin höpöheinäksi ja rehunurmea ei lainkaan, koska ei ole sen käyttäjä. Aika vaikealta mallilta sekin tuntuu, jos viljatilan tulisi viljellä koko ajan täysimääräisesti kaikilla hehtaareillaan viljaa tai erikoiskasveja. En tiedä miten se istuu yhteen maatalouden kannattavuustavoitteen kanssa. Entä jos viljamäärät markkinoilla alkavat kasvaa tämän seurauksena? Heikoimmilta lohkoilta, huonolla lannoituksella viljeltynä voipi tulla enemmän tai vähemmän rehuviljaa. Jos hinnat jäävät pysyvästi alhaisemmalle tasolle, on maatalouden kannattavuuden parantaminen jälleen epäonnistunut.
Kokonaisuudessaan suunnitellaan taas melko pöljiä hommia, eikä oikein vakuuta, että tilanne paranisi kovin monen osalta.
-
Tuleeko tähän sitten jotain kesantorajoitteita eli viljatila voi ilmoittaa maksimissaan 10% pinta-alasta joksikin höpöheinäksi ja rehunurmea ei lainkaan, koska ei ole sen käyttäjä. Aika vaikealta mallilta sekin tuntuu, jos viljatilan tulisi viljellä koko ajan täysimääräisesti kaikilla hehtaareillaan viljaa tai erikoiskasveja. En tiedä miten se istuu yhteen maatalouden kannattavuustavoitteen kanssa. Entä jos viljamäärät markkinoilla alkavat kasvaa tämän seurauksena? Heikoimmilta lohkoilta, huonolla lannoituksella viljeltynä voipi tulla enemmän tai vähemmän rehuviljaa. Jos hinnat jäävät pysyvästi alhaisemmalle tasolle, on maatalouden kannattavuuden parantaminen jälleen epäonnistunut.
Kokonaisuudessaan suunnitellaan taas melko pöljiä hommia, eikä oikein vakuuta, että tilanne paranisi kovin monen osalta.
Noinhan siinä käy mikäli hömppä kielletään. Meinaan et ylituotanto viljasta on taattu. Ja mikäli se hömpän tuki tiputetaan niittokulun tasolle niin taas on ylituotanto. Tai vaihtoehtoisesti ne alkaa kasvamaan kuusentaimia.
Tässä koko sopassa on niin monta ulottuvuutta ettei asia ratkea kovinkaan helposti. Eka pitäisi määritellä et mitä tavoitellaan. Onko kyse tukirahojen riittävyydestä. Peltojen onustusoikeudesta. Viljan/rehun riittävyydestä vai mistä?
-
Mulla on semmoisia pikkulohkoja, jota ei ole 30 vuoteen oikeasti viljelty. Täällä on ollut melkein jatkuvasti jokin velvoitekesannointi ja ne ovat täyttäneet tuota alaa. Nyt näyttäisi velvoite vaihteeksi poistuvan. Jos jää pidempiaikaiseksi pitää harkita metsittämistä.
-
ja taas menetettäis sitä ruoan tuotantoon soveltuvaa peltoa.. joka kait joku tavoite. mahtaa emppua korventaa tuollaiset toiveet? mutta kun meillä on liikaa peltoa ja liian vähän syöjiä ni mitäpä tuolle asialle pitäis tehä... ja kun tuotantoa alkaa olla jo laajemmalla pinta-alalla suomessa. mutta kun kattelee kuin paljon on esim. täälläpäin karjoja lopetettu ni miettii mitä noillakin pelloilla tehtään..
-
Mulla on semmoisia pikkulohkoja, jota ei ole 30 vuoteen oikeasti viljelty. Täällä on ollut melkein jatkuvasti jokin velvoitekesannointi ja ne ovat täyttäneet tuota alaa. Nyt näyttäisi velvoite vaihteeksi poistuvan. Jos jää pidempiaikaiseksi pitää harkita metsittämistä.
Facebookissa toimiva Neuvo-konsultti kuvasi paikallista peltovuokrahankintaa: kun sitä pakkokesantoa oli, niin vuokrasi kaupungilta halvimmat peltoheitot, EFA-kesannoksi, myöhemmin tuottamattomaksi alaksi. Nyt kun kesantopakko yhtäkkiä poistui, jää käsiin aika heikkoja palstoja, joiden hintataso seuraavalla kierroksella voi olla pilkkahintainen. Kaupunki siinä menettää eniten.
-SS-
-
onko kaupunteilla vielä peltoheittoja? täälläpäin urakoija niiteli noita mut nyt ei enää kuulema tarvetta..
-
Nurmien ympäristöhyöty (ilmastonmuutoksen näkökulmasta) verrattuna metsittämiseen on erittäin epävarma, vähintään vaikea tieteellisesti todistaa, jos ei rikota fysiikan, kemian ja biologian lainalaisuuksia. Siksi ei voi olettaa, että ympäristötuet tulisivat luonnonhoitonurmien ja kesantojen pelastukseksi. Suomen peltoala riittää pienempänäkin tarvittavan ruuan tuottamiseen.
Jos maatalousrahoitus siirtyy tuotantoon sidottujen tukien tapaiselle pohjalle, hyvin nopeasti opportunismi synnyttää paikallisen ylituotannon, koska vain määrän tuottaminen tuottaa tulon eikä pelkästään pinta-alan hallinta mahdollisine kustannusten pihistämisineen. Seurauksena on markkinoiden tukkeutuminen, viljelijät lisäävät lannoitusta, satotasoja ja viljelypinta-alaa veitsi kurkulla. Sitten kriisiytymisen keskellä palaavat tuotannon vähentämistoimet, joko tuettuna tai pakolla. Tuotantoluvat, kiintiöt, pakkokesannot ja muut tällaiset tarveharkintaiset ohjaustoimet varmasti kutsuvat omalta osaltaan korruptiota ja ainakin niistä päättävien mielivaltaa.
-SS-
Tuo nurmien hyödyn todistaminen ei mielestäni ole kovinkaan vaikeaa eikä pseudotieteitä tarvita. Viljelykierto on aika vanha ja tutkimuksissakin todennettu innovaatio. Tarvittava peltoala onkin jo hankalampi kysymys: panosintesiteetti, kansalaisten ruokavalio, tuonnin määrä ja huoltovarmuus vaikuttavat arvioon.
Mut SS:n kanssa jaan kyllä käsityksen tuotantosidonnaisten tukien ongelmallisuudesta marginaalitapauksia (joku takuu hinta ym. jollekin ehdottomasti haluttavalle uutuudelle tms.) lukuunottamatta. Aika ennen eu-aikaa, jolloin valtio dumppasi maailmanmarkkinoilla ohraa kolmanneksella siitä summasta, minkä viljelijä sai, on ohi ja hyvä niin.
-
Luomun tyylinen viljelykierto vaatimus poistaisi ongelman. Se on vain se ettei tavisviljelijät sitä halua...
-
Onhan se ihan ymmärrettävää, että se tavisviljelijä, joka tekee kasitonnarin pohjakosteudella ja kehuskelee ylimarkkinahintaisia kiinnityksiään, ei halua. Muuten en kyllä ymmärrä, miksei haluaisi. Tai no, ymmärrän ymmärtämättömyyden...
-
onko kaupunteilla vielä peltoheittoja? täälläpäin urakoija niiteli noita mut nyt ei enää kuulema tarvetta..
Salolla kyllä on, tonttivarantoa varten. Nokian lähdön jälkeen Salo on vajonnut lähes 5000 asukasta pienemmäksi kuin suuruuden vuosina, uudet teollistamisen alut ovat hyytyneet, kuten nyt viimeksi sähköauton akkujen valmistuksessa 80 muutosneuvoteltiin ulos.
Pitkään kestää noiden pellonpalojen muuttua jukkatalopihoiksi.
-SS-
-
Onhan täälläkin kunnalla aika huomattava pinta-ala peltoa tulevaa rakennustoimintaa varten reservissä.
Peltoheittoja niistä ei kyllä saa tekemälläkään, valtaosin lohkot on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aktiivisessa viljelyssä olevia erittäin hyviä peltomaita. Itseasiassa yhdet varsin pitkän pois viljelystä olleet lohkot palautui takavuosina viljelykäyttöön omistuksen siirtyessä kunnalle.
-
No esimerkkinä omat vuokralla olevat viherkesannot, joihin jokaiseen päästäkseen pitää painaa traktorin peilit vasten ovea ja kattovilkut irti tapistaan. Muuten järeä puusto oksineen repii ajouran sivuilla koneista nämä lisälaitteet pois. Paria palstaa kokeilin ajaa puimurilla sisään, sivuihin tuli viirut ja pari peiliä silti rikki vaikka käänsin aerodynaamisempaan asentoon.
Mutta kun vuokrahuutojen aika tulee, niin G-mersu-isännät käyvät tien päässä ja kääntyvät pois. Ei tarvitse kilpailla niin pitkälle. Niin köyhäkin saa peltopalstan.
Kyntäessä varsinkin haavanjuuria tuli niin paljon esille, että niitä piti keräillä kylvökoneen edestä useamman vuoden ajan. Tuollaisessa puolen hehtaarin kappaleessa haavan vesoja kasvaa reunoilta keskelle asti, jolloin niitä on niitettävä kahdesti kesässä, haavanveso voi kasvaa metrin kuukaudessa ?
Nuo 4,15 ha kesannot sisältävät kahdeksan palstaa, keskikoko 0,52 ha, pienin 0,28 ha, suurin 0,90 ha. Mutta ne olivat silloin eräänlainen vapaaehtoinen pakko, miksi pitäisin jonkun 4 ha:n rm salaojitetun monta kertaa kalkitun suorakulmaisen kuivaamon vieressä olevan kotipalstan tuottamattoman alan kesannolla, josta saa lähinnä vaan sen 400 euroa tukia, josta siis on useammankin kerran voinut korjata yli 6 t ohrasatoja ja 2 t rapsisatoja, tyydyttävistä syysvehnistä puhumattakaan ?
-SS-
-
Aikaisemmin tuli harrastettua kuntosuunnistusta ja näki Salon kaupungin ympäristössä uskomattomia pieniä metsäpeltolänttejä. Vähäsen olen katsonut kaupungin tarjouksiakin, mutta koskaan en ole tehnyt tarjousta.
-
täälläpäin kaupunti keräilee vain noita pajukkoja ja nuo pellot niin piäniä et ei niillä sovi monasti koneilla liikkua.. joitain keskustan ( ei puolue ) lähellä niitetty ja kun isoilla koneilla nuo tekee ni mullos onkii loppukesän...
-
Kaupunki on vuokrannut nuo peltoheitot viljelijöille. Kaupungin vuokraehdoissa taitaa olla kesannoille niittovelvollisuus joka vuotena. Viimesyksyn vuokratut olivat pääosin sentään aukeilla. https://salo.fi/wp-content/uploads/2024/09/Vuokrattavat-pellot-2025-2029-1.pdf
-
Onhan täälläkin kunnalla aika huomattava pinta-ala peltoa tulevaa rakennustoimintaa varten reservissä.
Peltoheittoja niistä ei kyllä saa tekemälläkään, valtaosin lohkot on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aktiivisessa viljelyssä olevia erittäin hyviä peltomaita. Itseasiassa yhdet varsin pitkän pois viljelystä olleet lohkot palautui takavuosina viljelykäyttöön omistuksen siirtyessä kunnalle.
Vuokratkin varmaan senmukaisia ja tarjouksia tulee pari A4-sivullista. 400e minimi.
-
Nythän ne tukitasot putosi taas tälle vuodelle, Monimuotopelto 270€/ha ja Talviaikainen kasvipeitteisyys 40€/ha
-
montakohan vuotta vielä menöö ennenkuin tuet loppuu kokonaan? eiks se joku tavoite ollu jo alun alkaen??
-
Nythän ne tukitasot putosi taas tälle vuodelle, Monimuotopelto 270€/ha ja Talviaikainen kasvipeitteisyys 40€/ha
Olikohan 40e/ha jo pohjahinta vai vieläkö se voi tästä pudota. Epäilen nimittäin sänkialan pysyvän korkeana ja lisääntyvän vieläkin tulevaisuudessa.
-
Entinen 50€ lienee nyt 40€, eli haarukka kenties 30-50€? Ei tuota sänkipeitettä kauaa kannata rahan takia pitää.
-
Entinen 50€ lienee nyt 40€, eli haarukka kenties 30-50€? Ei tuota sänkipeitettä kauaa kannata rahan takia pitää.
Pahnaankylvö saa satotasoltaan jäädä 200 kg heikommaksi, silti menee tasan, tuen ansiosta. Mutta jos viljalajien sekaantuminen, torajyvä ja mahdolliset muut kasvitaudit lisääntyvät, saattaa tulla lisäkustannuksia.
Toisaalta näyttää siltä, että kevätäestetty sänki on kyllä tuoreen mehevää kylväessä, mutta kylmä tiivis pohjamaa heti jyvärivin alla karkottaa juuret pintamaahan. Sitten kun sateeton hellekausi alkaa, ei rehevän kasvuston hintelä juuristo pysty sopeutumaan veden painumiseen aina vaan syvemmälle.
Tätä hypoteesia kannattanee testata vain täällä mäkisemmällä alueella etelässä, ei koske Pohjanmaan ainamärkiä tasankoja.
-SS-
-
Entinen 50€ lienee nyt 40€, eli haarukka kenties 30-50€? Ei tuota sänkipeitettä kauaa kannata rahan takia pitää.
Toisaalta näyttää siltä, että kevätäestetty sänki on kyllä tuoreen mehevää kylväessä, mutta kylmä tiivis pohjamaa heti jyvärivin alla karkottaa juuret pintamaahan. Sitten kun sateeton hellekausi alkaa, ei rehevän kasvuston hintelä juuristo pysty sopeutumaan veden painumiseen aina vaan syvemmälle.
Sama havainto. Sitä sängen kosteutta pitäisi ihan oikeasti viitsiä tutkia ja malttaa tarvittaessa odottaa sen kuivumista, märkänä avattu kuivuu näennäisesti pinnasta hyvän näköiseksi mutta on tosi arka sekä kuivuudelle että liialle märkyydelle.
-
Sänkeen kylvettäessä kannattaa odottaa vähän kauemmin että se pohjamaakin mahdollisesti hiukan lämpenee.
Pohjan kosteus ei kuitenkaan koskemattomassa hupene samalla tavalla kuin perimteisessä.
Joskus sanoivat suorakylvöstä että kun ensimmäiset lähtevät touoille kannattaa suorakylväjän lähteä viikoksi vaikka etelään...
-
Sänkeen kylvettäessä kannattaa odottaa vähän kauemmin että se pohjamaakin mahdollisesti hiukan lämpenee.
Pohjan kosteus ei kuitenkaan koskemattomassa hupene samalla tavalla kuin perimteisessä.
Joskus sanoivat suorakylvöstä että kun ensimmäiset lähtevät touoille kannattaa suorakylväjän lähteä viikoksi vaikka etelään...
Kun suorakylvöurakoitsijalle viime kesänä tuli Fordson Majeuri, eikä päässyt terveysongelmien takia kylvöille, aloin valmistella äestyskylvöä. Noin kesäkuun toisen viikon alussa pyrin laittamaan kaurat maahan, maa oli lapiorullan veitsen syvyydeltä kylmänkostea, mutta yli 5 cm syvyydeltä jo halkeillut ja kuiva. Näyttää siltä, että nämä kesäkuun puolivälin kylvöt on tehtävä Vertti-ohralla, Anniina - kevätvehnällä ja aikaisella esim. Meeri kauralla. Siinä jo antaa aika paljon tasoitusta puoltatoista kuukautta aikaisemmin kylvetyille myöhäisille ja syvään juurtuville lajikkeille. Jos myöhäisen lajikkeen kylvää yli kuukautta myöhemmin, se ei välttämättä tuleennu kuukautta myöhemmin, vaan yllättävästi hellekesänä se jotenkin kirii haamuksi entisestään, siihen syyskuun alkuun. Benny ei ehkä pitänyt ollenkaan kylvöajasta, Vähät Meerit kyllä kasvoivat käytännösä normaalisti. Taika kaura sai syksyllä päälleen ukkoskuuron herkässä vaiheessa ja oli täysin 100% laossa.
Sitten viileänä sadekesänä nämä myöhäisen kylvön siunaukset saa unohtaa, kun tuleentuminen käytännössä epäonnistuu kokonaan; aikaisetkin lajikkeet ovat riskissä jäädä korjaamatta. 2018 vuonna Vertti menestyi hyvin; se vasta iti kesäkuun loppupuolen ensimmäisessä sadekuurossa; jotenkin sille sopi heinäkuun ja elokuun vauhdikas kasvurytmi ja kuivankuuma ilmasto, se kasvoi moninkertaisesti verrattuna 2020-luvun kesiin pl. 2022 ja ns. parempiin lajikkeisiin verrattuna, vaikka nuo kesät eivät edes olleet numeroilla mitattuna kuivia. (Olivat kyllä, mutta aika rajoitetulla alueella rannikolla)
2015 ja 2017 vuodet olisivat olleet näinä kesäkuun alun kylvöajoilla täyskauhistus, silloin huhtikuun lopussa kylvetyt päätyypin kevätvehnät viipyivät syys-lokakuun vaihteeseen. Myöhäisiä yrittivät puida lokakuun lopun kuuraisina aamuina. Tonneja tuli, mutta öljyäkin kului aikas paljon. Monet olivat suurissa vaikeuksissa puimisten kanssa, kun kuivurit eivät kerenneet vauhtiin mukaan.
Katsotaan nyt, millainen on tämä kevät, jos tulee aikaisia kuumia huhtikuun poutaviikkoja, varmasti yritän jo silloin kylvää kuiville kynnöksille. On sitten niitä kesäkuun kylvösänkiäkin vertailtavana.
-SS-
-
Ehkä tässäkin on paikkakuntaeroa. Kun ensimmäiset lähtee reilusti huhtikuun puolella niin suorakylvöä olen monesti venytellyt sinne kesäkuun tokan viikon paikkeille. Ei sentään kesäkuulle. Menee vähän luonnostaan kun ekana kuitenkin kynnettyjä nurmia ja muita nopeasti kuivuvia syksyllä muokattuja.
Tietysti jos onkin märkä ja kylmä kevät tai paljon metsänreunoja niin sitten menee muokkailuksi ja myöhään. Sellaisia keväitä ei vaan juuri ole ollut.
-
2018 eteenpäin on ollut sellaisia vuosia, etten oikein ole saanut pätevää päätelmää siitä, kumpi olisi ollut parempi, kevätmuokkaus vai syysmuokkaus. Sitä ennen syysmuokkaus kyllä erottautui edukseen, varsinkin syyskyntö.
Nyt kyllä vähän jänskättää. Vettä lasettaa vähän väliä, routaa ei ole kuin vähän pinta kohmeessa. Saas nähdä, miten sänkimaa muokkaantuu, jos tällä pelillä mennään kevääseen asti. 2019-2020 lasetti läpi talven vettä, eikä pakkasta ollut kuin maaliskuussa viikko. Silloin kyllä olisi tarvinnut sen paljon puhutun jyrsimen kevätmuokkauksessakin, siis nimenomaan sängillä! Kyntöviilu kyllä mureni sitä mukaa, kun äestä raahasi perässä.
-
Voi kyllä tiiviimmät maat tiivistyä entisestään kun ei ole routaa. Ja vettä tulee esteristä. Onneksi tulee vetenä ja välillä sulanutkin noi lumet. Jos Pyryn päivästä lähtien tulleet sateet olisi kaikki olleet lunta eikä välillä sulaneet niin 1,5 metriä olisi jo lunta. Voisi olla lähempänä kohtakin. Monella tuntuu lietesäiliöissä jo kovasti nää sateet
-
tuota joskus miettinnä et mihin hittoon nuo laittaa ylimääräsen kun sataa lisää ja koko ajan tavara laihtuu... hirveesti joutuu vettä pelloille ajaan ja kallilla... kun sitten ei keväällä satakaan... ni pulaa vetestä...
-
Nythän on ollut todella vähä sateinen talvi. Silkkaa vettä ei oo kait satanut ollenkaan
-
Nythän on ollut todella vähä sateinen talvi. Silkkaa vettä ei oo kait satanut ollenkaan
Niin se on erilaista eri puolilla maata. Joki tulvii kun toissapäivän satoi vettä. Jos kaikki talven sade olisi tullut lumena ja pysynyt olisi lunta hyvinkin toista metriä mikä tällä korkeudella on poikkeuksellisen paljon.
-
juu. ainakin etelä-savossa on satannu ihan vettäkii... eilenkin.. ja sen huomas teillä.. oli pikkasen luikasta. mutta tosiaan on suomi iso maa ja siihen mahtuu monenlaista säätä... etelässä pellot vihottaa ja pohosessa on lunta hyästi ja kaikkee sille välille. vain hieman kynnöksen harjat pilkistää lumesta ja joissain paikoin on pälviä muuten on lunta sopivasti.. voi hiihtää tahi kävellä ihan miten vain...
-
Riippuu tietysti perunatilasta, tiedän yhden punavanteisen mikä oli ensimmäisen elämänsä viettänyt perunavaossa. Huollot oli tehty ehkä just kirjan mukaan, ei mitään ylimääräistä (esmes akku ollu 7 vuotta rapun alla multakasassa, olkatappien alapäät voitelematta jne...) ja korjaukset teetetty kai jossain kyläsepällä mikä ei ihan ole ollut kuusalla että mitä pitäis tehdä, miten, millä työkaluilla ja millä aineilla. Toinen omistaja sitten kiroaa.
Reilu toistakymmentävuotta sitten kävin katsomassa yhtä 8150:stä, joka oli aika olemattomilla tunneilla. En edes muista, oliko kaksi vai kolmetuhatta mittarissa. Huoltokirja oli jotenkin hassu ja aloin kovistella myyjää, oli siis liikkeen pihassa. Sanoi, että isäntä vaihtaa traktorit hyvin pienillä tunneilla. Käski soittaa huoltomiehelle, joka sitä konetta oli laittanut. Se olikin juttumies. Sanoi, että isäntä tykkää ajaa uusilla koneilla ja vaihtaa kohtuullisen tiheään, mutta huollot tehdään sitten hyvin edullisesti. Tuppaa moottoriöljyt ja suodattimet menemään reilusti yliajalle. Venttiilien säätö oli saatu tehtyä, kun hän alkoi sanomaan, että nyt sitten oikeasti, täytyisi edes kerran katsoa omistusaikana läpi. Eikä mikään ainutkertainen tapaus. Vaikka kalusto olisi viimeisen päälle timmiä, niin ei sitä tarkoita, että huollot olisi mitenkään samassa linjassa kromin kiillon kanssa.
Kattelin tuolla paikallisen kylvinvalmistajan vaihtokone rivissä paria premium maineessa olevan ruotsalaisvalmistajan kylvintä. Ihan autosta jalkautumatta näki että säiliöt on ulkopuolelta ruosteessa, ei uskalla edes ajatella miltä kone silloin näyttää sisältä. Toki koneet oli jo liki 20 vuotiaita ja sen ikäisessä laitteessa saa käytön jäljet näkyä mutta kyllä ne nyt pitäisi ihan simppelillä perus ylläpidolla saada pysymään ruosteettomina paljon pidempäänkin.
-
Voi kyllä tiiviimmät maat tiivistyä entisestään kun ei ole routaa. Ja vettä tulee esteristä. Onneksi tulee vetenä ja välillä sulanutkin noi lumet. Jos Pyryn päivästä lähtien tulleet sateet olisi kaikki olleet lunta eikä välillä sulaneet niin 1,5 metriä olisi jo lunta. Voisi olla lähempänä kohtakin. Monella tuntuu lietesäiliöissä jo kovasti nää sateet
Jaa niin tällaistakin on ollut tänä talvena. ;D
Nyt on sitten kaikki paikat aivan sementtiä. Ajokoneet vetänyt monessa paikkaa puutavaraa peltojen yli ja pinnan saa rikki, siinä se. Seuraavaksi voi alkaa pohtia kuinka syvälle routa menee tänä talvena. Kaikki pellot lumista vapaana, varmasti on jäässä. :o
-
Nyt on sitten kaikki paikat aivan sementtiä. Ajokoneet vetänyt monessa paikkaa puutavaraa peltojen yli ja pinnan saa rikki, siinä se. Seuraavaksi voi alkaa pohtia kuinka syvälle routa menee tänä talvena. Kaikki pellot lumista vapaana, varmasti on jäässä. :o
Annoin periksi toivottomuuden edessä ja laitoin palstat perinteiselle syyskynnökselle. Niillä ei vesi ole seissyt, siellä se vaonpohjan kiiltävää jankkoa vasten puhdas vesi lirui päisteessä kynnöksen alta, kun lumet suli. Ei ole ollut edes pahnaputukasoja ojarumpujen edessä tänä talvena. Ja nyt viilujen harjasta on jo näiden muutama pikkupakkaspäivän jälkeen semmoista herneenkokoista murua ruvennut varisemaan irti.
Enemmän kuitenkin herätti se T2 + HT2, joka useimmiten yllättää vasta kippipaikalla, jotakin pitää yrittää asian muuttamiseksi, jos leipäkevätvehnää joskus vielä meinaa. Että aloittaa vaikka kyntämisellä.
On jo aikaa siitä, kun leipäkevätvehnää oli, niin nyt on sitten ylimääräinen vastus pahaenteinen "50 µg/kg" . Syysvehnät kun silloin tällöin ylittivät yli 11,5% valkuaisen, harvinaista herkkua oli leipävehnä hyvinä syysviljakesinä, niin sitten kun lopulta sai kevätvehnää jonkin verran puituakin ja valkuaisen 16% ja sakoluvun 400:aan olikin T2 + HT2 vastassa !
-SS-
-
Taitaa olla siis kohta oikea aika Salossa lähtee tasausäkeellä tasan kynnöksiä. Heti kun ehtii kunhan on ensiksi lannoittanut syysvehnät ensimmäiseen kertaan. Taitaa ehtiä kevätvehnää kaksi satoa
-
Taitaa olla siis kohta oikea aika Salossa lähtee tasausäkeellä tasan kynnöksiä. Heti kun ehtii kunhan on ensiksi lannoittanut syysvehnät ensimmäiseen kertaan. Taitaa ehtiä kevätvehnää kaksi satoa
Olihan tuossa pari selkeää päivää aivan kuivanharmaina olivat kynnökset. Alkaahan se syhyttää kylvöille, varsinkin kun päivä pitenee koko ajan. 46 päivää vielä ja virkamies päättää että on kesä, käännämme kellojakin kesän tulon kunniaksi.
Siis itse asiassa ohrilla Lene / Vertti voisi hyvinkin onnistua kaksi satoa, jos kevät on lauha ja hallaton. 2020 taisi olla alle 70 päivää Vertti kylvöstä puintiin. Toinen mahdollinen yhdistelmä voisi olla syyohra/syysrapsi ja sen jälkeen vielä aikainen kevätohra. USA:ssa syysvehnät puidaan juhannuksen alla, jolloin soijapapu kylvetään olkien keräämisen jälkeen suorakylvönä. Roundup Ready lajikkeiden ansiosta voi roundupata kasvukauden aikana eikä kylvöjen välillä.
Yhtenä 2000-luvun vuotena Kirkkonummellako se nyt oli kylvettiin maaliskuun kolmannella viikolla. Sato korjattiin, vaikkakaan huippusatoa tiettävästi ei saatu.
-SS-
-
Totisesti remonttia on tulossa eu:n maatalouspolitiikkaan. Kantsii lukea tuo saksalainen juttu ensin, kääntäjän avulla, koska se on merkittävämpi uutinen:
https://www.agrarheute.com/politik/eu-will-agrarhaushalt-2028-streichen-weniger-geld-fuer-landwirte-632646
EU:n maatalouspolitiikkaan tulee iso muutos
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/fe8f332a-3174-4ca5-bc03-46185fbf1347
Yksi asia on varmaa, tukimäärät tippuvat taas seuraavalla ohjelmakaudella, joka alkaa joskus 2028-29.
-
Ei mitään uutta auringon alla. Suomessa kun riittää valtiolla varaa, niin kansallisilla tuilla maatalous pääsee Enontekiölläkin vielä tuloksenteon makuun. Lisäksi rakennemuutoksella on ollut merkittävä vaikutus tilanteen paranemiseen: Tilakoko on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla Suomessa, tilakohtainen maataloustulo on vähentynyt 14 prosenttia. Ja siihen pitää pyrkiä, varmaan.
-SS-
-
Totisesti remonttia on tulossa eu:n maatalouspolitiikkaan. Kantsii lukea tuo saksalainen juttu ensin, kääntäjän avulla, koska se on merkittävämpi uutinen:
https://www.agrarheute.com/politik/eu-will-agrarhaushalt-2028-streichen-weniger-geld-fuer-landwirte-632646
EU:n maatalouspolitiikkaan tulee iso muutos
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/fe8f332a-3174-4ca5-bc03-46185fbf1347
Yksi asia on varmaa, tukimäärät tippuvat taas seuraavalla ohjelmakaudella, joka alkaa joskus 2028-29.
En edes viitsinyt lukea mutta linkin tekstistä selviää jo tärkein. Weniger Geld für Landwirte, vähemmän rahaa maataloudelle.
Ei erityisesti jaksa yllättää.
-
Euroopan maiden täytyy nyt tosissaan alkaa satsaamaan puolustukseen, eli armeijoiden vahvistamiseen, asehankintoihin ym. joten vähemmän riittää rahaa maatalouden tukemiseen, tämän pitäisi ola kristallinkirkasta kaikille maailman tapahtumia seuraaville.
Eikä pidä nyt olla lapsellisen hyväuskoinen. Maatalousministerit ja muut maatalouden ympärillä hääräävät poliitikot kyllä jauhavat huoltovarmuudesta ja ruokaturvasta, mutta karu tosiasia on että maatalouden tukemiseen varattavat rahamäärät tulevat pienenemään aivan varmasti.
Ite en onneksi enää montaa vuotta tule viljelemään.
-
Maatalous ei ole koskaan missään maailmassa ole ollut näin hyvää bisnestä kuin viimeiset vuosikymmenet tällä Suomessa. No ehkä Norjassa. Mutta se on luonnollista, aivan kuten Saudi-Arabiassa ja Qatarissa. Vastaus on musta maito helpottaa valkoisen maidon tuottamista.
Viljasatoa tulee enemmän hehtaaria kohti kuin 90%:lla suurista viljantuottajamaista, lisäksi puolentuhatta euroa toimeentulotukea avustaa joka hehtaaria, aikaisemmin ehkä enemmänkin, plus tonnin ympäristöhyvesignalointialat kaupan päälle. Valtion eläke uran päätteeksi, uudelle sukupolvelle kilosatku aloitustukea ja parikymmentä vuotta viisikymppiä nuorisopalkkaa, perusparannukset avustuksilla alkuun.
Voidaan sanoa, että jos nyt suomalainen maatalous joutuisikin ns. omilleen, kyllä vanhalla voimalla mennään vuosikymmen ainakin eteen päin.
-SS-
-
Kannattaa lukea tuo kirjoitus:
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/8303902?utm_source=bluetooth&utm_medium=social
Nyt pitää euroopassa käyttää rahat aseisiin eikä maataloustukiin. Siinä kun on SS:n kin rakastamat syysvehnäpellot täynnä ryssien tekemiä pommikuoppia, ei maataloustuista ole mitään iloa. Nyt ei ole tärkeintä, että sukutilaviljely saadaan jatkumaan vaikka hömppäheinätuilla, vaan tärkeintä on euroopan turvallisuus.
-
Rikkoisikohan ne pommit nämä tiivistymät ja kyntöanturat... <virnistys>
-
Kannattaa lukea tuo kirjoitus:
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/8303902?utm_source=bluetooth&utm_medium=social
Nyt pitää euroopassa käyttää rahat aseisiin eikä maataloustukiin. Siinä kun on SS:n kin rakastamat syysvehnäpellot täynnä ryssien tekemiä pommikuoppia, ei maataloustuista ole mitään iloa. Nyt ei ole tärkeintä, että sukutilaviljely saadaan jatkumaan vaikka hömppäheinätuilla, vaan tärkeintä on euroopan turvallisuus.
Niinpä. Eurooppa on ollut vapaamatkustajana vähintään koko nyky venäjän olemassa olon ajan. Joidenkin arvioiden mukaan koko ajanjakson toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Euroopassa on keskitytty liberaalin hyvinvointiyhteiskunnan luontiin, jossa sopimukset pitää ja selkään taputtelijoita riittää. Päätöksiä vatvotaan kokouksesta toiseen ja kenellekkään ei saa tulla tunne ettei häntä kuunnella. Onneksi suomessa on sentään joku järki ollut eikä oman puolustuksen ole annettu romahtaa, vaikka muuten ollaan kyllä oltu eturintamassa menossa eurooppalaisessa menossa.
Trump haluaa tähän euroopan vapaamatkustajana oloon muutoksen. Ei trump ole eurooppaa hylkäämässä vaan vaatimassa että euroopalta löytyy se selkäranka. Jo edelliset jenkkipressat vaativat puolustusmenojen kasvattamista. Heidän toimintatapa oli sama kuin euroopan mailla, yritetään puhua nätisti. Kun puhe ei auttanut niin nyt trump käyttää muita konsteja herättääkseen euroopan.
Aika näyttää herääkö eurooppa vai edelleenkö jatketaan kampaviinereiden mussutusta kokouksissa. Ensimmäisenä pitää myöntää ettei oma politiikka ole toiminut sinä 35 - 80 vuoden (neuvostoliiton hajoaminen, ww2) aikajaksona.
Mitä maataloustukeen tulee niin raha tulee olemaan tiukalla. Samalla kuitenkin omavaraisuudesta pitäisi pystyä pitämään huolta, niin suomessa kuin euroopassakin. Rahaa voi ottaa lisää velkana ja epäilemättä tätä korttia tulevat nyky euroopan vihevassariliberaali johtajat tarjoamaan. Itsellä ollut se ajatus et velat pitää aina maksaa takaisin ja näin ollen näkisin ensisijaisena vaihtoehtona koko eu:n ja valtioiden rahoituksen laittamisen uuteen uskoon. Meillä hukataan järjettömät määrät euroja todella tehottomasti. Joillekin se tarkoittaa kurjuutta, joku voi rikastua mut kokonaisuus on plussalla. Epäilen kuitenkin et euroopasta ei löydy munaa tehdä hommaa vaan velkaa otetaan aivan järjetön määrä...
-
veloista emme taija päästä enää irti. koko ajan keksitään uusia menokohteita ja samaan aikaan väki vähenee ja tuottavuus laskee alle hännän. eihän nykyään saa vaatia mitään suorituksessa. näkeehän sen tuolla urheilussakin. heikommastikin kun pärjää... kunhan pikkasen selittää.
-
heikommastikin kun pärjää... kunhan pikkasen selittää.
Mihis tää nyt liittyikään ? Tojotaan..?
-
Nyt kun alkaa oleen ensimmäiset perunat istutettu ja keskustelu sen osalta saadaanko Vappupöytään Suomalaista uutta perunaa on alkanut, ennenhän sitä jännitettiin saadaanko ylioppilasjuhliin :) Herää kysymys jonja otsikosta juuri luin. Vilja käy kerääjäkasviksi, mitä tämä kummajainen tarkoittaa, tämä olisi ensimmäinen viljelijää taloudellisesti kannattavaa toimintaa tällä jättiremonttikaudella. Eli tarkoittaako se että viljapellot saa kerääjäkasviksi maksimimäärällä tämän jälkeen ja koska tämä alkaa. Tänä vuonna. ? ja löytyykö mistä faktaa tästä
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/20af1660-b050-4180-97ba-0e218b70ce54?utm_medium=jaa-artikkeli&utm_source=mobiili&utm_campaign=artikkelin_alku&sfnsn=wa
20% tiputukseen syytä varautua kuten aavistelinkin.
Mielenkiintoista nähdä mihin leikkuri sitten todellisuudessa kohdistuu...
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/20af1660-b050-4180-97ba-0e218b70ce54?utm_medium=jaa-artikkeli&utm_source=mobiili&utm_campaign=artikkelin_alku&sfnsn=wa
20% tiputukseen syytä varautua kuten aavistelinkin.
Mielenkiintoista nähdä mihin leikkuri sitten todellisuudessa kohdistuu...
En tiedä onko paikallinen "ongelma" vai yleistäkin mutta tänä keväänä on kyllä saanut rallittaa ympäri kyliä nurmijyrän kanssa kylvämässä kaikenmaailman pörriäis, lintu, riista ja saneerauskasvipeltoja. Tuntuu kyl jotenkin rahan tuhlaamiselle, että tollasesta turhuudesta maksetaan niin kovia tukia suhteessa vaivannäköön joka monellakin isännällä on jäänyt siihen, että hakeevat maatalouskaupasta pussin siemeniä, ajaa pellon kerran jollain hankmolla tai lautasmuokkaimella ( osa ei tee edes sitä) ja tilaa rahtikylväjän levittään siemenet
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/20af1660-b050-4180-97ba-0e218b70ce54?utm_medium=jaa-artikkeli&utm_source=mobiili&utm_campaign=artikkelin_alku&sfnsn=wa
20% tiputukseen syytä varautua kuten aavistelinkin.
Mielenkiintoista nähdä mihin leikkuri sitten todellisuudessa kohdistuu...
En tiedä onko paikallinen "ongelma" vai yleistäkin mutta tänä keväänä on kyllä saanut rallittaa ympäri kyliä nurmijyrän kanssa kylvämässä kaikenmaailman pörriäis, lintu, riista ja saneerauskasvipeltoja. Tuntuu kyl jotenkin rahan tuhlaamiselle, että tollasesta turhuudesta maksetaan niin kovia tukia suhteessa vaivannäköön joka monellakin isännällä on jäänyt siihen, että hakeevat maatalouskaupasta pussin siemeniä, ajaa pellon kerran jollain hankmolla tai lautasmuokkaimella ( osa ei tee edes sitä) ja tilaa rahtikylväjän levittään siemenet
Onhan nuo hömpät lisääntyneet. Paljon on rehunurmeakin hömppänä. Menee monta vuotta samalla ja se on sen 450€ per hehtaari. Ei tällä alueella paljoa tollasia vuokria makseta ainakaan yleisesti.
Kyl tuossa sadonkorjuupakon poistossa ehkä tapahtui se suurin muutos. Porukka alkoi ymmärtämään ettei ole pakko tuottaa jotain. Jos tuo 20% otetaan kaikilta niin alkaa suurimmillakin tuotanto vouhottajilla yskittämään. Käytännössä tuo 20% on pakko leikata näistä hömppätuista. Joku fiksu voisi laskea et riittääkö kaikkien hömppätukien poisto tuohon 20 prosenttiin..
Hömppätukien poisto aiheuttaisi varmaan osittain tuotanto ryntäyksen jolloin hinnat taas laskisi ylituotannosta. Jolloin ollaan taas ongelmissa. Osittain varmaan peltoja jää pois tukien piiristä kokonaan. Niitä kenties metsitetään. Totuushan on et suomen viljely on edelleen erittäin tehotonta. 30v ei tätä ole onnistuttu korjaamaan niin nyt se on tehtävä pakolla ja ruumiita tuossa tulee paljon...
-
Eikös hömppätuet ole kotomaan rahoitusta pääosin? jos EU leikkaa niin eikös se sitten lähde ihan noista perus pinta-ala tuista.... tai sitten maaseudun tukemishankkeista, mutta ei kait sentään niitä voi ottaa...
-
Tuotanto on tehotonta kun kaiken maailman läiskistä maksetaan tukea, meillä 30 pienintä lohkoa tuottaa pinta-alaa vähemmän huomattavasti kuin suurin. Satoa murto-osan ja tukea hehtaarilta saman verran. Jos tuet tulisi nurmella enemmän eläinten kautta niin noikin voisi metsittää…
-
Tämä on mielenkiintoista pohdintaa, ei se nurmen viljely ole mitenkään sidoksissa eläinten pitoon, joten miten tuki voitaisiin maksaa eläinten kautta? Toisaalta pitäisikö viljan tuki kieltää eläintiloilta, varsinkin leipäviljan osalta? Ja lisääkö eläimistä maksettu tuki tuotannon tehottomuutta, todennäköisesti näin tekee. No joo, nää on näitä.
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/20af1660-b050-4180-97ba-0e218b70ce54?utm_medium=jaa-artikkeli&utm_source=mobiili&utm_campaign=artikkelin_alku&sfnsn=wa
20% tiputukseen syytä varautua kuten aavistelinkin.
Mielenkiintoista nähdä mihin leikkuri sitten todellisuudessa kohdistuu...
En tiedä onko paikallinen "ongelma" vai yleistäkin mutta tänä keväänä on kyllä saanut rallittaa ympäri kyliä nurmijyrän kanssa kylvämässä kaikenmaailman pörriäis, lintu, riista ja saneerauskasvipeltoja. Tuntuu kyl jotenkin rahan tuhlaamiselle, että tollasesta turhuudesta maksetaan niin kovia tukia suhteessa vaivannäköön joka monellakin isännällä on jäänyt siihen, että hakeevat maatalouskaupasta pussin siemeniä, ajaa pellon kerran jollain hankmolla tai lautasmuokkaimella ( osa ei tee edes sitä) ja tilaa rahtikylväjän levittään siemenet
Onhan nuo hömpät lisääntyneet. Paljon on rehunurmeakin hömppänä. Menee monta vuotta samalla ja se on sen 450€ per hehtaari. Ei tällä alueella paljoa tollasia vuokria makseta ainakaan yleisesti.
Kyl tuossa sadonkorjuupakon poistossa ehkä tapahtui se suurin muutos. Porukka alkoi ymmärtämään ettei ole pakko tuottaa jotain. Jos tuo 20% otetaan kaikilta niin alkaa suurimmillakin tuotanto vouhottajilla yskittämään. Käytännössä tuo 20% on pakko leikata näistä hömppätuista. Joku fiksu voisi laskea et riittääkö kaikkien hömppätukien poisto tuohon 20 prosenttiin..
Hömppätukien poisto aiheuttaisi varmaan osittain tuotanto ryntäyksen jolloin hinnat taas laskisi ylituotannosta. Jolloin ollaan taas ongelmissa. Osittain varmaan peltoja jää pois tukien piiristä kokonaan. Niitä kenties metsitetään. Totuushan on et suomen viljely on edelleen erittäin tehotonta. 30v ei tätä ole onnistuttu korjaamaan niin nyt se on tehtävä pakolla ja ruumiita tuossa tulee paljon...
Leikataan ilmastonmuutoksen hyväksi,että herrat pääsee sanomaan tehneensä asialla jottain,tekemättä mittään.Hömppiin ei tod.näk.tämän takia kosketa ja näläkähän ei ensimmäiseksi tule hyvinvointivaltioissa.Päästökauppakin vissiin jossainvaiheessa on todellisuutta.
-
Kannattaa lukea tuo kirjoitus:
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/8303902?utm_source=bluetooth&utm_medium=social
Luin.
Olipas painavaa tekstiä. Loistava kirjoitus.
Kannattaa ihan jokaisen lukea. Auttaa ymmärtämään maailmaa.
Kiitos linkistä, Rakkine! 👍👍👍
-
Kannattaa lukea tuo kirjoitus:
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/8303902?utm_source=bluetooth&utm_medium=social
Luin.
Olipas painavaa tekstiä. Loistava kirjoitus.
Kannattaa ihan jokaisen lukea. Auttaa ymmärtämään maailmaa.
Kiitos linkistä, Rakkine! 👍👍👍
Joo epäilemättä hyvin oikean suuntainen analyysi nykytilanteesta, mutta en ymmärrä kuinka tämä liittyy maataloustukiin muuta kuin niin jonka olen jo todennut ja toivottavasti moni muukin ymmärtää, että tukirahoja ei tule olemaan jaossa niin paljoa tulevina vuosina.
Leikataan ilmastonmuutoksen hyväksi,että herrat pääsee sanomaan tehneensä asialla jottain,tekemättä mittään.Hömppiin ei tod.näk.tämän takia kosketa ja näläkähän ei ensimmäiseksi tule hyvinvointivaltioissa.Päästökauppakin vissiin jossainvaiheessa on todellisuutta.
Mahdollista et näin toimitaan. Euroopalla ei ole kykyä muuntautua nopeasti eikä näin ollen nykymenoon saada muutosta. Mikäli näin mennään tulevalle kaudelle ja 20% leikataan vaikka pienentämällä perustukea eli siis joka hehtaarilta niin siinä saa sitten olla ihan oikea viljelijä jos meinaa viljelyn saada kannattavaksi. Hömppäpellot senkuin lisääntyy. Tietysti tämä aiheuttaa painetta tuottajahintojen nousulle ja voihan se tulevaisuuden visio ollakkin et ruuan tuotanto pyörii ilman tukia ja tuet menevät ympäristö ja ilmasto toimiin. Mut notkahdus tuotantoon tulee ja saattaa kaupassa olla muitakin hyllyjä tyhjänä kuin vain naudan jauhelihahyllyt.
Tämä on mielenkiintoista pohdintaa, ei se nurmen viljely ole mitenkään sidoksissa eläinten pitoon, joten miten tuki voitaisiin maksaa eläinten kautta? Toisaalta pitäisikö viljan tuki kieltää eläintiloilta, varsinkin leipäviljan osalta? Ja lisääkö eläimistä maksettu tuki tuotannon tehottomuutta, todennäköisesti näin tekee. No joo, nää on näitä.
Niin no mä olen tarjonnut tätä ratkaisuksi noihin hömppäpeltoihin et maksetaan sen rehunurmen tuki märehtijöiden kautta ja jätetään sille nurmipellolle muuten joku nimellinen tuki jolla vuosittainen niitto hoituu. Viherlannoitus nurmen ehtoihin voidaan tehdä muutoksia jotta siihen edelleen kannustetaan sillä ajatuksella et se nurmi kiertää viljelijän pelloilla ja ajatuksena on kasvukunnon parantaminen jne.
Nämä hömppärehunurmi pellot eivät tee noista yhtään mitään ajatuksena vain kerätä ilmainen tukiraha.
Sinänsä ymmärrän ajatuksen et jos se on kannattavin tapa niin miksi pitäisi tehdä jotain muuta. Mut tukieuroja ei kaiketi ole tarkoitettu tuohon ja vaikka olisikin niin tulevaisuudessa kun eurot ovat tiukemmassa niin onko oikein tukea tuottamattomuutta vai ruuan tuotantoa? Tässä isossa remontissa olisi paikallaan miettiä et mitkä pellot voitaisiin metsittää. Näitä metsäpeltoja löytyy ihan etelästä asti jotka voitaisiin laittaa kasvamaan puuntaimia.
Se että jos sitä nurmea kasvatetaan sitten naapurin elukoille niin eikös se naapuri saa tukea niille elukoille jolloin sillä on mahdollisuus maksaa siitä rehusta? Ei luulisi olevan ongelma. Se et jos sitä nurmea kasvatetaan hevosille myyntiin niin on aiheellista kysyä et onko tukirahojen käyttäminen silloin oikein jos sillä tuetaan muuta kuin ruuan tuotantoa. Tiedän paljon nykyään ympäristötoimia rahoitetaan myös ruuantuotannon tuista mut voisi tuosta nyt ainakin keskustelua käydä.
Ja kyl mulle sikojen kasvattajana käy, että saan tukieurot elukoiden kautta enkä viljapellon. Tässä on vain se ero et se vilja voi välillä mennä leipäviljaksi ja välillä rehuksi. Vilja tarvii myös kylvää joka vuosi josta nyt tulee ainakin vähintää sen kylvön verran työtä. Tietysti kaikista paras olisi et ei olisi mitään tukia ja tuottajahinnat olisivat vain oikeat mut tuosta on turha haaveilla. Ei tule meidän aikana tapahtumaan.
Tuotanto on tehotonta kun kaiken maailman läiskistä maksetaan tukea, meillä 30 pienintä lohkoa tuottaa pinta-alaa vähemmän huomattavasti kuin suurin. Satoa murto-osan ja tukea hehtaarilta saman verran. Jos tuet tulisi nurmella enemmän eläinten kautta niin noikin voisi metsittää…
Siis nykyinen tukitaso ja järjestelmä on sellainen et tuo 400€/ha on käytännössä pohja vuokralle. Pellon omistaja saa tuon ilmoittamalla rehunurmeksi ja varmaan 10v menee kevyesti yksillä kylvöillä ja yhdellä niitolla per vuosi. Nyt noita toki aletaan tarkastella aktiivisemmin ja ei saisi kasvaa rikkaa. Mut jokaista tilkkua ei ehditä tarkastaa ilman mittavaa tarkastajien uudelleen rekryä. Satelliitti ei edelleenkään erota rehunurmea rikkanurmesta.
Eikös hömppätuet ole kotomaan rahoitusta pääosin? jos EU leikkaa niin eikös se sitten lähde ihan noista perus pinta-ala tuista.... tai sitten maaseudun tukemishankkeista, mutta ei kait sentään niitä voi ottaa...
Voi olla. Tuossa onkin se kansallisten tukien uudelleenjako sitten edessä. Jos -20% leikataan vaikka perustuesta eli joka hehtaarilta niin saattaa alkaa hiljaista pitelemään viljanviljelyn puolella. Ainakin jokainen jolla sillä tulolla siitä viljelystä merkitystä...
-
Jos tuki vaihtuu elukoitten kautta maksettavasi, käykö sitten niin että hömppänurmet vaihtuu hömppänautoihin :-[
-
Jos tuki vaihtuu elukoitten kautta maksettavasi, käykö sitten niin että hömppänurmet vaihtuu hömppänautoihin :-[
Nautaa on vähän vaikea aloittaa hömpästi. Pitäis jostakin saada edes hyvä alku. nyt ei taida vasikkoja liiemmin irrota. Ja kyllähän niitä pitkä sarvisia jotkut kait piti ihan sen takia, että sai lfa:n kotieläin korotuksen. Mihin lie kadonneet highlanderit.
-
Kyllä toi hömppänauta vaatii tyhmän pään, lujan uskon ja sen sitoutumisen. Nautojen pito pelkkien tukien näkövinkkelistä on huonoa bisnestä. Ja jos näyttää siltä että tuli pelkkiin tukiin perustuvia nautoja, se on helppo rajata pois. Lehmille vuosittainen poikima pakko, sonneille 350 kilon teuraspaino vaatimus tuen saamiseksi ja maksimi ikä 20kk, hiehoille 250 kg ja sama ikäraja.
-
Mä en jaksa hömppänautoihin uskoa. Ei kukaan ota huvin vuoksi nautoja et saa pelloilleen tuen tai jos ottaa niin siinähän ottaa.
Hömppäpellon pitäminenhän tarkoittaa just nimenomaan sitä ettei haluta tehdä mitään muuta kuin kerätä tuet... ::)
-
Jos tuki vaihtuu elukoitten kautta maksettavasi, käykö sitten niin että hömppänurmet vaihtuu hömppänautoihin :-[
Nautaa on vähän vaikea aloittaa hömpästi. Pitäis jostakin saada edes hyvä alku. nyt ei taida vasikkoja liiemmin irrota. Ja kyllähän niitä pitkä sarvisia jotkut kait piti ihan sen takia, että sai lfa:n kotieläin korotuksen. Mihin lie kadonneet highlanderit.
Joo, tuskin jauholakki alkaa elukoita laittamaan, mutta milläs karjaparooni korvaisi rehunurmen tuen pudotuksen muutakuin elukoita lisäämällä...
Vai onko ideana että on kaksi eri tukitasoa nurmelle, no silloinhan vastaavasti pitäisi karjatiloita pudottaa viljakasvien tuet.. :P
-
haikut kait vähentynä sen takia kun kukaan ei kehtoo kuskata niitä teuraaks. mulle kuski sano että ei tule hakemaan jos nuihin vaihan. kyytiin mahtuu vain reilu kolmannes kuin tavon karjaa..
-
Jos tuki vaihtuu elukoitten kautta maksettavasi, käykö sitten niin että hömppänurmet vaihtuu hömppänautoihin :-[
Nautaa on vähän vaikea aloittaa hömpästi. Pitäis jostakin saada edes hyvä alku. nyt ei taida vasikkoja liiemmin irrota. Ja kyllähän niitä pitkä sarvisia jotkut kait piti ihan sen takia, että sai lfa:n kotieläin korotuksen. Mihin lie kadonneet highlanderit.
Joo, tuskin jauholakki alkaa elukoita laittamaan, mutta milläs karjaparooni korvaisi rehunurmen tuen pudotuksen muutakuin elukoita lisäämällä...
Vai onko ideana että on kaksi eri tukitasoa nurmelle, no silloinhan vastaavasti pitäisi karjatiloita pudottaa viljakasvien tuet.. :P
Jos nyt ajatellaan et se rehunurmen tuki on sen n. +400€/ha ja sille jätettäisiin nyt vain niittokorvaus esim. 50€/ha niin tuo erotus siirrettäisiin maksettavaksi elukoiden, eläinyksiköiden kautta. Joku naudan kasvattaja osaa varmaan sanoa montako elukkaa sillä hehtaarin rehusadolla kasvattaa ja sen mukaan sitten tuki per pää.
Karjaparoni saa siis saman tuen kuin nyt. Tai siis riippuu tietysti onko rehuala nyt millainen suhteessa elukkamäärään. Täälläkin saanut lukea monesti et ei tarvii tehdä kuin yksi sato et riittää hyvin tavarat. Eikö tuolloin olisi oikein et loppu ala ei saa täyttä tukea.
Se tuossa tietysti on et sadot vaihtelee vuosien mukaan ja tuo pitäisi joko jollakin porrastuksella tehdä tai muuten ratkaista.
Kasvinviljely puolelle tehtäisiin sitten uudistettu viherlannoitusnurmi tuki. Siinä saisi esim. 3v pitää nurmikasvustoa samalla lohkolla jonka jälkeen tuki tippuisi tuohon samaan 50€/ha niittokorvaukseen. Näin ollen viljelykierrosta edelleen palkittaisiin ja se olisi hyväksyttävää mut pidempiaikaisesta hömppänurmesta ei saisi kuin niittokorvauksen (esim. Jo mainittu 50€/ha). Tuossa pitäisi olla lisäksi joku esto et sen yhden viljavuoden jälkeen ei voisi taas pistää 3v viherlannoitukselle. Tuo olisi oletettavasti edelleen sellainen et tuota kierrettäisiin.
Mä en yleisesti nyt tykkää mistään säännöstelyn lisäämisestä mut jos vaarana on 20% pudotus tukiin niin minusta tuo 20% pitää ottaa noista tukiautomaatti toimenpiteistä millainen tuo rehunurmihömppä epäilemättä on...
-
Byrokratia vain lisääntyy jos tukia aletaan jyvittämään hehtaareilta elukoihin ja siihen vielä erikseen elukkatilan nurmi ja viljatilan nurmi. Vähemmällä pääsee, jos napataan ensimmäisenä tuet pois yli 5 vuotta nurmella olleista pelloista. Lopputulos sama.
-
Jos tuki vaihtuu elukoitten kautta maksettavasi, käykö sitten niin että hömppänurmet vaihtuu hömppänautoihin :-[
Nautaa on vähän vaikea aloittaa hömpästi. Pitäis jostakin saada edes hyvä alku. nyt ei taida vasikkoja liiemmin irrota. Ja kyllähän niitä pitkä sarvisia jotkut kait piti ihan sen takia, että sai lfa:n kotieläin korotuksen. Mihin lie kadonneet highlanderit.
Joo, tuskin jauholakki alkaa elukoita laittamaan, mutta milläs karjaparooni korvaisi rehunurmen tuen pudotuksen muutakuin elukoita lisäämällä...
Vai onko ideana että on kaksi eri tukitasoa nurmelle, no silloinhan vastaavasti pitäisi karjatiloita pudottaa viljakasvien tuet.. :P
Jos nyt ajatellaan et se rehunurmen tuki on sen n. +400€/ha ja sille jätettäisiin nyt vain niittokorvaus esim. 50€/ha niin tuo erotus siirrettäisiin maksettavaksi elukoiden, eläinyksiköiden kautta. Joku naudan kasvattaja osaa varmaan sanoa montako elukkaa sillä hehtaarin rehusadolla kasvattaa ja sen mukaan sitten tuki per pää.
Karjaparoni saa siis saman tuen kuin nyt. Tai siis riippuu tietysti onko rehuala nyt millainen suhteessa elukkamäärään. Täälläkin saanut lukea monesti et ei tarvii tehdä kuin yksi sato et riittää hyvin tavarat. Eikö tuolloin olisi oikein et loppu ala ei saa täyttä tukea.
Se tuossa tietysti on et sadot vaihtelee vuosien mukaan ja tuo pitäisi joko jollakin porrastuksella tehdä tai muuten ratkaista.
Kasvinviljely puolelle tehtäisiin sitten uudistettu viherlannoitusnurmi tuki. Siinä saisi esim. 3v pitää nurmikasvustoa samalla lohkolla jonka jälkeen tuki tippuisi tuohon samaan 50€/ha niittokorvaukseen. Näin ollen viljelykierrosta edelleen palkittaisiin ja se olisi hyväksyttävää mut pidempiaikaisesta hömppänurmesta ei saisi kuin niittokorvauksen (esim. Jo mainittu 50€/ha). Tuossa pitäisi olla lisäksi joku esto et sen yhden viljavuoden jälkeen ei voisi taas pistää 3v viherlannoitukselle. Tuo olisi oletettavasti edelleen sellainen et tuota kierrettäisiin.
Mä en yleisesti nyt tykkää mistään säännöstelyn lisäämisestä mut jos vaarana on 20% pudotus tukiin niin minusta tuo 20% pitää ottaa noista tukiautomaatti toimenpiteistä millainen tuo rehunurmihömppä epäilemättä on...
Aika lyhytnäköistä ja kapeakatseista ::) Tarkoitan , että tälläkin sivustolla on tai ainakin joskus on ollut kasvinviljelijöitä, joiden päätuotanto ala on heinä erimuodoissa tuotettuna toisten omistamille eläimille. Kukas noista heinistä sitten eläintuet saa? Kanin kasvattaja vai ravikuninkaalliset ? Vai persaukinen robolan omistaja, jonka omat rehut ei riitä.
-
Että tuet eläimille ? Tämä olisi todellinen jättiyritystuki sellaisille suurtuottajille, jotka tuovat laivalla rehut koppiin. Tällöin ehkä voisi antaa vinkkiä esimerkiksi kiinalaisille sianlihantuottajille, 100000 sian bisnesyksikköjä vaan Pohjanmaan satamien viereen, ja tilaa olisi aika monelle sikalalle, jos vaikka lähes miljoonan hehtaarin nurmituet pääomitettaisiin eläimille. Lannat voisi lastata proomuun ja käydä kippaamassa Gotlannin edustalle.
Olisi melkoisen kilpailukykyistä sianlihaa ja sama roiskuilla. Nautaporukalle voisi laittaa kaikille hyvän valtioneläkkeen ja lehmät pois. Halvemmaksi tulisi valtiolle.
-SS-
-
Byrokratia vain lisääntyy jos tukia aletaan jyvittämään hehtaareilta elukoihin ja siihen vielä erikseen elukkatilan nurmi ja viljatilan nurmi. Vähemmällä pääsee, jos napataan ensimmäisenä tuet pois yli 5 vuotta nurmella olleista pelloista. Lopputulos sama.
Se on juurikin näin..
-
Byrokratia vain lisääntyy jos tukia aletaan jyvittämään hehtaareilta elukoihin ja siihen vielä erikseen elukkatilan nurmi ja viljatilan nurmi. Vähemmällä pääsee, jos napataan ensimmäisenä tuet pois yli 5 vuotta nurmella olleista pelloista. Lopputulos sama.
Se on juurikin näin..
On muuten jumalattoman paljon karjatiloja, joiden kaikki pellot ovat olleet nurmella iät ja ajat. Eli ovat pysyviä nurmia, vaikka ne onkin uusittu 3-4 vuoden välein. Eli näiltäkö ihan oikeasti tuet pois. Eikö sen voisi sitten ottaa vaikka rehuviljan viljelijöiltä. Eihän ne itse edes tarvitse sitä viljaa ;D
-
Byrokratia vain lisääntyy jos tukia aletaan jyvittämään hehtaareilta elukoihin ja siihen vielä erikseen elukkatilan nurmi ja viljatilan nurmi. Vähemmällä pääsee, jos napataan ensimmäisenä tuet pois yli 5 vuotta nurmella olleista pelloista. Lopputulos sama.
Se on juurikin näin..
On muuten jumalattoman paljon karjatiloja, joiden kaikki pellot ovat olleet nurmella iät ja ajat. Eli ovat pysyviä nurmia, vaikka ne onkin uusittu 3-4 vuoden välein. Eli näiltäkö ihan oikeasti tuet pois. Eikö sen voisi sitten ottaa vaikka rehuviljan viljelijöiltä. Eihän ne itse edes tarvitse sitä viljaa ;D
Perustaa nurmet vihantaviljaan , jonka tekee säilörehuksi.
Itsellä kun oli karjaa niin aina nurmet perustin vihantaviljaan..
Tulee paljon paremmat nurmet kuin puitavaan... ei olkikasoja, ei mätänevää sänkeä seuraavan vuoden nurmessa.
-
niiinpä. hyänä vuonna saa vihannan pois jälkiä jättämättä ja melkein hyin maittavan rehun elikoille... mutt ite aina perustin nurmet suojaviljaan ja eipä noissa ollu sänkestä mitään huolta ekaa rehusatoa tehessä... en kyllä nuollut niitossa pintaa myöten. mutta kun hieman märenpi kesä niin net raiteet sitten näkyy sen seuraavat vuotet. ja kivoja raitoja pellolla vuosia..
-
Byrokratia vain lisääntyy jos tukia aletaan jyvittämään hehtaareilta elukoihin ja siihen vielä erikseen elukkatilan nurmi ja viljatilan nurmi. Vähemmällä pääsee, jos napataan ensimmäisenä tuet pois yli 5 vuotta nurmella olleista pelloista. Lopputulos sama.
Se on juurikin näin..
On muuten jumalattoman paljon karjatiloja, joiden kaikki pellot ovat olleet nurmella iät ja ajat. Eli ovat pysyviä nurmia, vaikka ne onkin uusittu 3-4 vuoden välein. Eli näiltäkö ihan oikeasti tuet pois. Eikö sen voisi sitten ottaa vaikka rehuviljan viljelijöiltä. Eihän ne itse edes tarvitse sitä viljaa ;D
Byrokratia vain lisääntyy jos tukia aletaan jyvittämään hehtaareilta elukoihin ja siihen vielä erikseen elukkatilan nurmi ja viljatilan nurmi. Vähemmällä pääsee, jos napataan ensimmäisenä tuet pois yli 5 vuotta nurmella olleista pelloista. Lopputulos sama.
Se on juurikin näin..
En näe miten byrokratia lisääntyy jos muuten luovutaan kaikista muista nurmikasvikoodeista. Tai voihan se lisääntyä en mä sitä sano.
Kuitenkin tuo lypsyukon mainitsema jatkuva nurmi monella karjatilalla tekee just sen et se nurmi pitäisi erottaa onko karjatilan vai kasvitilan.
Mut juu saa yrittää keksiä parempaa konstia JOS hömppänurmista halutaan eroon. Vaikka en enää itse omaa ajatusta jossa tuotanto pitää olla tehokasta joka hehtaarilla niin on mielestäni silti väärin et jos ainut mikä tulevaisuudessa tukea saa on erilaiset ilmasto ja ympäristötoimet ts. Hömppänurmipellot.
On tietysti hyvä jos ruuantuotannosta aletaan maksamaan oikeaa hintaa ja tuet poistuu mut se ei toimi et jos tämä kenraaliharjoitus suoritetaan vain eu:n alueella ja muu maailma jatkaa ruuantuotannon tukemista..
-
Eikä se EU.n sisälläkään kovin tasapuolinen ratkaisu ole. Jos nyt vaikka verrataan suomea ja tanskaa vaikka. Vähän eroa tuotantokustannuksissa ja sadoissa kasveilla.
-
Järisyttävä pudotus tulossa EU:n maataloustukiin:
Komission esitys: Maatalouden tukiin korvamerkitään 86 miljardia nykyistä capia vähemmän
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/fbf2ee38-9fbb-4718-a828-d6a79c94285e
Marttilakin on huolissaan:
Komission ehdotus maatalouden rahoituksesta sai pöyristyneen vastaanoton – ”Poliittinen farssi”, sanoo Marttila
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e35f64cd-ac36-45da-8f03-65d6f036f3b5
Miten sitten lopulta käy, kun oikein aletaan vääntämään tukirahoista, ja meneehän tuohon vielä aikaa, ennen kuin nuo asiat konkretisoituu täällä ruohonjuuritasolla, eli viljelijöiden tukitilitysten loppusummissa.
Merkittävä huomio myös se, että suunnittelevat eläkeläisviljelyn lopettamista, eli jos saa eläkettä, niin ei saisi mitään maataloustukia enää.
-
Essaiahh sanoi että odotetaan ja katsotaan mitä se pudotus tulee suomen osalta olemaan . Siis odotetaan ja katsotaan :D
-
Kuka yllättyi?
Eu tarvii rahaa puolustuksen kehittämiseen kun siinä on oltu vapaamatkustajia vähintään 90 luvulta asti, joidenkin mielestä toisesta maailmansodasta asti. Maatalouden osuus ollut kai yli kolmannes budjetista. Olisi ihme jos ei siihen kajottaisi.
Joku saattaa myös miettiä onko sillä eu:n maatalousbudjetilla saatu aikaan se mitä on haluttu. Nyt ehkä ensimmäisiä kertoja on alettu miettimään ihan eu tasollakin huoltovarmuuden merkitystä. Viherajattelu on hetkeksi siirretty vähän syrjempään. Sitten kun pitää sovittaa italian vuoristo viljelijän, itä euroopan suurtilat, suomen pohjoiset olosuhteet ja ranskan hedelmällinen maaperä yhteen ja samaan muottiin niin että voitaisiin toimia yhteismarkkinassa niin ei ole helppo rasti. Kun ukrainasta tulee eu:n jäsen niin ollaan taas isojen kysymysten äärellä. Nykyinen tukisysteemi alkaa olemaan tiensä päässä. Taisi se jonkun 20v ollakkin pystyssä....
Jäsenmaille tullaan varmaankin antamaan mahdollisuus kompensoida tukitiputusta. Suomen päättäjiltä tuskin sellaista tahtotilaa löytyy. Vaikka päättäjiä ja virkahenkilöitä aina haukutaan niin ei ne tyhmiä ole. Kyllä suomen viljelyn kannattavuudessa on viljelijöillä ihan peiliin katsomisen paikka. Kun nyt tätäkin palstaa lukee ja muuta sosiaalista mediaa seuraa niin johonkin 70 luvulle kekkoslandian aikaan tuntuu moni kaipaavan. Maailma muuttuu ja suomalaisenkin viljelijän olisi muututtava mukana. Eu on nyt antanut 30v aikaa muuttua ja nyt aletaan olemaan taas siinä yhdessä käännekohdassa.
nooh joku 20% tippuu tuet mut tuotannossa se tuskin näkyy. Ei ole näkynyt tähänkään asti. Kenties viljelijä lisää tunteja muualla että voi jatkaa viljelyä. Miten se leikkaus sit toteutetaan et vetästäänkön kaikilta pois vai aletaanko kohdentamaan hömppiin, eläkeläisviljelijöihin jne. Niin epäilen et kaikilta otetaan. Jotain pikku painotuksia voidaan muuttaa mut se et otetaan kaikilta on helpoin tie ja sillä saadaan viljelijät pysymään eripuraisina..
-
Eihän se tukisimmaa muuta ettei eläkeläisviljelijöille makseta tukea, eiköhän ne pellot joku ota viljelyyn ja nosta tuet.
-
Eihän se tukisimmaa muuta ettei eläkeläisviljelijöille makseta tukea, eiköhän ne pellot joku ota viljelyyn ja nosta tuet.
Kyllä.
Suomessa voisi varmaan 20% peltoalasta poistaa tukien piiristä. Siinä tulisi samalla puuttuva raha komprnsoitua..
-
Paljonkohan kokonaispeltoalasta on alle hehtaarin lohkoissa?
Meillä yli 15%. Tosin osa on hallinnollisia tilkkutäkkejä ja osa muodostaa isompia lohkoja yhdessä, mutta on monen maanomistajan maita vierekkäin
-
Paljonkohan kokonaispeltoalasta on alle hehtaarin lohkoissa?
Meillä yli 15%. Tosin osa on hallinnollisia tilkkutäkkejä ja osa muodostaa isompia lohkoja yhdessä, mutta on monen maanomistajan maita vierekkäin
Ja kun mennään eteenpäin ajatuksessa niin entisajan tilusjaot kun ovat menneet miten ovat ja nykyään naapurille ei myydä niin siinä sit ajellaan pitkin kyliä.
Järkevillä tilusjärjestelyillä saataisiin näin teoriassa ainakin lohkokokoa suurennettua reilustikkin. Tietysti onhan siinä ongelmansakkin.
Suomessa ei ole vielä valmiita mihinkään ihmeellisen isoihin muutoksiin. Somessa valitetaan, lehtien palstoilla valitetaan, hallitusta ja eu:ta haukutaan. Siinä ehtii monelta loppua rahat ennenkuin hommaan tulee selvyyttä.
Se on paras vain alkaa miettiä et 20-25% tippuu tukieurot et miten jatkat toimintaa...
-
Kaikki tällä vuosi sadalla raivatut pellot kun ennallistaa sekä Kaikki vanhemmatkin turve pellot ,säästyy jo melko paljon rahaa suomen ja muun euroopan sota kassaan ,joilla voi maksaa ukrainan aseet trumpille . Ilmaston muutoskin kääntyy samalla . Myös Kaikki itä suomen louhikot joutaa metsittää ,esim. jos hehtaaria kohden löytyy yli kymmenen pään kokoista kiven murikkaa,ei muuta kun taimia tilaamaan . Näin Kaikki voittaa -win win :D
-
Jos uutisointia seuraa, niin pilarissa II on se säästötavoite. 35-vuotispäivää viettävät lähes perinnölliset säätösalaojitusnautintatuet saattavat leikkaantua. Samoin leikkaantua voivat mm. maanparannus- ja saneerauskasvit, kerääjäkasvit, lannalevitys, jota muutenkin tehtäisiin, suojavyöhykeparasiittitalous, lintupellot, luomutuki, eläinten hyvinvointituki ja kaiken maailman energiainvestointien tuet, sekä Neuvo.
Että perusviljaa viljelevä etelän jauholakki voinee joutua näkemään viidenkympin verran pudotusta tuissa, ne kun ovat lähinnä tulotukia, nämä II pilarit ovat enempi rock' roll rakennemuutosviljelijöille sovitettuja, kun paljon on, niin paljon myös leikattavaa....
-SS-
-
Jos uutisointia seuraa, niin pilarissa II on se säästötavoite. 35-vuotispäivää viettävät lähes perinnölliset säätösalaojitusnautintatuet saattavat leikkaantua. Samoin leikkaantua voivat mm. maanparannus- ja saneerauskasvit, kerääjäkasvit, lannalevitys, jota muutenkin tehtäisiin, suojavyöhykeparasiittitalous, lintupellot, luomutuki, eläinten hyvinvointituki ja kaiken maailman energiainvestointien tuet, sekä Neuvo.
Että perusviljaa viljelevä etelän jauholakki voinee joutua näkemään viidenkympin verran pudotusta tuissa, ne kun ovat lähinnä tulotukia, nämä II pilarit ovat enempi rock' roll rakennemuutosviljelijöille sovitettuja, kun paljon on, niin paljon myös leikattavaa....
-SS-
Näinhän se uutisoitiin juu mut itse en oikein vielä usko et ympäristötoimista oltaisiin valmiita luopumaan ja et palattaisiin takaisin lähes suoraan tulotukeen... Olisihan se tietysti kivaa jos olis perustuki 138€ ja lhk 217€ ja sillä mentäisiin. Jokainen saisi sit viljellä miten haluaa ja mitä haluaa.. saisi aika monta paperinpyörittäjääkin laittaa kilometritehtaalle..
-
Tuo olisi mahtava skenaario. Perustuki ja tee mitä tahdot. Loiset kortistoon..
-
Tuki pitäisi maksaa siitä mitä tuotetaan ,eli tuotetuista tonneista . 150€ /tonni olisi se mitä kuuluisi vähintään maksaa tukia viljalle . Tuo vastaisi suurin piirtein suomelle aikoinaan asetettua keski satoa 3t , joten kokonais tuki pysyisi suunnilleen samana mikä tälläkin hetkellä .
-
Tuki pitäisi maksaa siitä mitä tuotetaan ,eli tuotetuista tonneista . 150€ /tonni olisi se mitä kuuluisi vähintään maksaa tukia viljalle . Tuo vastaisi suurin piirtein suomelle aikoinaan asetettua keski satoa 3t , joten kokonais tuki pysyisi suunnilleen samana mikä tälläkin hetkellä .
Tuo jos tulee niin viljan tonnihinta on kaksinumeroinen.. ::)
Tuo olisi mahtava skenaario. Perustuki ja tee mitä tahdot. Loiset kortistoon..
Siis tämähän periaatteessa on se kaikkein toimivin tapa ja vähiten markkinahäiriötä aiheuttava tukimuoto, jos nyt siis tukea pitää olla.
Mut en usko et tuohon mennään. Eu rahoituksen osalta voidaankin mennä mut ksnsallisesti rakennetaan sit jokin ihmehimmeli jolla taataan vähintään c alueen tissinkoittajille litratuen jatko.. ;D
-
Tuki pitäisi maksaa siitä mitä tuotetaan ,eli tuotetuista tonneista . 150€ /tonni olisi se mitä kuuluisi vähintään maksaa tukia viljalle . Tuo vastaisi suurin piirtein suomelle aikoinaan asetettua keski satoa 3t , joten kokonais tuki pysyisi suunnilleen samana mikä tälläkin hetkellä .
Jos tukea maksetaan vain kolmeen tonnin saakka, kyse olisi melkein samasta tulotuesta kuin ennenkin, kato aiheuttaisi talousvaikeuksia tietenkin, ja viljaa tuottamaton nurmiala esimerkiksi jäisi ilman tukia. Mutta jos kaikille pelloista saataville tonneille tulisi tuo vakiotuki, seurauksena olisi ennätyssadot, salaraivaus ja muu salakuljetus; valtakunnan kokonaistukipotti karkaisi nopeasti käsistä, budjettiin tulisi nopeasti noin 300 miljoonan, jopa puolen miljardin euron aukko, joka pitäisi täyttää jostakin muualta.
Sitten tietenkin monimutkaiset rajoitusmallit olisi taas otettava käyttöön, pakkokesannot, lannoiteverot, lannoite- ja tuotantopanosrajoitukset sekä valvonta, ja joko progressiivisesti säädetty ylituotantomaksu, tai sitten kaikki yhteismitallisesti maksaisivat ahneiden opportunistien tienestit. Eli voisi käydä niinkin, että kolmen tonnin tuottaja maksaisi hehtaarilta sen saman 450 euron suuruisen auta rakennemuutos-tehoviljelijää -maksun, ja jäisi kokonaan ilman tuloja ? Kukaan ei kas viljasta maksaisi enempää kuin maailmanmarkkinahinta miinus viljelijän valmiiksi saama kiinteä tukihinta. Olisihan tuo tukipotti käytännössä viljan käyttäjien ja ostoviljaeläintilojen suora tuki. Ja ulkomaanelävän ruokatuki.
Mitenpä omaehtoisen rehun tuottajalle tuki maksettaisiin ? Miten estetään viljan kiertäminen moneen kertaan viljelijöiden välillä ?
EU lienee ilmoittanut. että tuotantotuet jäävät joka tapauksessa, eli valkuaiskasvien tuet ainakin pysyvät samalla tasolla kuin ennenkin, samoin sokerin tuet koko Euroopassa.
-SS-
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/83b6b594-e3cb-4d11-9c59-c9722a0cf0da
Tektissä sanotaan että eläkeikäiset jäisivät ilman tukea. Mitä tarkoitetaan tuolla eläkeikäisellä, sehän on liukuva määre.
Joku voi jäädä eläkkeelle 62-vuotiaana ja toinen samana vuonna syntynyt 68-vuotiaana. Nuorempien kohdalla nuo ovat eri lukuja.
Toivottavasti ei keksitä yhtäkkiä että kaikki ovat eläkeikäisiä 65-vuotiaana. Kyläpahaset tyhjenee surullisesti jos noin tehdään.
-
Tuki pitäisi maksaa siitä mitä tuotetaan ,eli tuotetuista tonneista . 150€ /tonni olisi se mitä kuuluisi vähintään maksaa tukia viljalle . Tuo vastaisi suurin piirtein suomelle aikoinaan asetettua keski satoa 3t , joten kokonais tuki pysyisi suunnilleen samana mikä tälläkin hetkellä .
Jos tukea maksetaan vain kolmeen tonnin saakka, kyse olisi melkein samasta tulotuesta kuin ennenkin, kato aiheuttaisi talousvaikeuksia tietenkin, ja viljaa tuottamaton nurmiala esimerkiksi jäisi ilman tukia. Mutta jos kaikille pelloista saataville tonneille tulisi tuo vakiotuki, seurauksena olisi ennätyssadot, salaraivaus ja muu salakuljetus; valtakunnan kokonaistukipotti karkaisi nopeasti käsistä, budjettiin tulisi nopeasti noin 300 miljoonan, jopa puolen miljardin euron aukko, joka pitäisi täyttää jostakin muualta.
Sitten tietenkin monimutkaiset rajoitusmallit olisi taas otettava käyttöön, pakkokesannot, lannoiteverot, lannoite- ja tuotantopanosrajoitukset sekä valvonta, ja joko progressiivisesti säädetty ylituotantomaksu, tai sitten kaikki yhteismitallisesti maksaisivat ahneiden opportunistien tienestit. Eli voisi käydä niinkin, että kolmen tonnin tuottaja maksaisi hehtaarilta sen saman 450 euron suuruisen auta rakennemuutos-tehoviljelijää -maksun, ja jäisi kokonaan ilman tuloja ? Kukaan ei kas viljasta maksaisi enempää kuin maailmanmarkkinahinta miinus viljelijän valmiiksi saama kiinteä tukihinta. Olisihan tuo tukipotti käytännössä viljan käyttäjien ja ostoviljaeläintilojen suora tuki. Ja ulkomaanelävän ruokatuki.
Mitenpä omaehtoisen rehun tuottajalle tuki maksettaisiin ? Miten estetään viljan kiertäminen moneen kertaan viljelijöiden välillä ?
EU lienee ilmoittanut. että tuotantotuet jäävät joka tapauksessa, eli valkuaiskasvien tuet ainakin pysyvät samalla tasolla kuin ennenkin, samoin sokerin tuet koko Euroopassa.
-SS-
Olihan tuo toimiva systeemi ennen EU liittymistäkin , tuki oli viljan hinnassa . Jotenkin vain siihen asti Kaikki pärjäsivät tosi hyvin ,niin vilja tilat ja karja tilatkin myös erikois kasveja viljeltiin paljon .
Ennen EU liittymistä ei ollut edes ilmaston muutosta . EU aika on pilannut jopa ilmaston .
Maa talouden pudotus peli ja ilmasto humppaa alkoi vasta EU jäsenyyden aikana .
-
Voi olla, että kaikki oli pohjoisessa, aluepolitiikan piirissä, kaikki tuntui saavan mukavasti tuloja. Silloin EU:n liittymisen alla kuitenkin oli osa Suomesta, eteläosa, käytännössä rahoituskiellossa, maanhankintalaki valikoi hyvin tarkkaan, kuka sai hankkia maatalousmaata, harvat maakuntaan osuneet tuotantolaitosinvestoinnit olivat salaperäisiä suhmurointeja, isot tilat joutuivat pakkokesannoimaan, raivausmaksu oli ankara, laajentajat nauroivat matkalla pankkiin, kun pientilakin joutui markkinoimismaksuja maksamaan laajentajan puolesta. Lannoitevero oli merkittävä tekijä tuotannorajoituksissa, lopettamissopimuksia tehtailtiin ainakin kanoille ja maidolle, jossa oli kiintiöjärjestelmä, ja lopuksi, valtion ylituotannon dumppauskulut nousivat lama-ajan valtiontaloudelle kohtuuttomaksi.
Niin kuin lehdissä on ollut, Marttila on pöyristynyt ja vihoissaan. No, jos tuet putoavat 30 %, miltsin tukipotin kuitanneet ovat varmasti paniikissa, kun bizzneksiin tulisi yhtäkkiä 0,3 M€ lovi. Jonkun 50 k€ tukimaksun viljatila joutuu luopumaan ehkä 15 k€ tuista, ajaa kymmenen lisäviikonloppua taksia sitten vaan, ja taas mennään.
-SS-
-
Pitkästä aikaa tuli luettua oikein ajatuksella Maaseudun Tulevaisuuden juttu ja pohdittua, mitä kaikkea hienoa ovat taas keksineet. Ajatuksen tasolla kaikki keksityt jutut liittyvät laajenemiseen, en tarkoita yksittäisen tilan vaan ihan jotain muuta. Ja kyllä se Suomeksi tarkoittaa että kun 20 prosentin leikkaus toteutuu, niin jokainen mv täytyy myös budjetoida 20 prosentti vähemmän liikevaihtoa. Ja siihen vielä' asiallinen viljan hinnan pudotus joka nyt on 185 E/ton ja loppua putoamiselle ei näy niin liikevahtopudotus olisi 30 prossan luokkaa. Siitä on hieno lähteä tekemään budjettia.
Eläkeläiseten tukipudotukseen haluan vain todeta, ettei ketään voi pakottaa eläkkeelle, tiedän henkilöitä jotka työskentelevät aktiivisesti vielä 80- vuotiaana ja pidän tuollaista puhetta eläkeläisten tukileikkauksista ikärasismina, niinkuin nuorten viljelijöiden lisätukeakin. Lisäksi tasa-arvoa ei ole se että sukupuolen mukaan jaetaan tukia. Siinä alkaa jo kansalaisten perusoikeudet oleen koetuksella. :) Mutta taidan lähteä puimuri ja kuivurihommiin. Ja unohdan tuon MT artikkelin. Suosittelen muillekkin.
-
Tulipa itsekin luettu tuo mt:n juttu perjantain lehdestä. Itselle jäi se käsitys et vaikka ykkös ja kakkospilaria ei enää oli vaan ainoastaan yksipotti mistä rahaa jaetaan niin siihen on kyllä tarkoitus sisällyttää kaikki nykyiset elementit.
Eli suomeksi siis voitaisiin ajatella et jokainen nykyinen tukimuoto säilyy ja järestään vain nykästään 20-30% siivu jokaisesta pois. Toisin sanoen velvollisuudet jää ja rahat vähenee. Ei nyt sinänsä yllätä.
Kymmenen vuotta sitten kun edellinen rahoituskausi alkoi niin jotkin isot karjatilat pohti ympistä pois jäämistä kun aiheutti liian suurta tuskaa lannoitusrajoineen saatuun hyötyyn (korvaus) verraten. Muutamia tiedän jääneenkin. Nykyiselle kaudelle tultaessa sit lannoitusrajat ympättiinkin perusehtoihin. Tarina ei kerro kuinka rajat nyt sitten aiheuttavat ongelmia.
Tässä tulevalla kaudella en ihmettelisi jos ei saman tyylisesti tehtäisi. Epäilen et esim. Kasvipeite tulee pakolliseksi mut rahaa siitä ei enää saa. Samoin kun lietteen levitys tulee pakolliseksi multaimella mut rahaa siitä ei enää tule. Varmaan sieltä löytyy muitakin toimenpiteitä josta nyt maksetaan mut ens kaudella ei.
Tuo eläkeläisviljelijä kysymys on hankala. Ei se oikein ole rajata eläkeläisiä tai muualla töissä olevilta tukia pois mut ei tämä oikein reilulta näytä näin päätoimiselle viljelijällekkään. Tuo noin 25% pudotus on helposti se mitä omaksi palkaksi jää jolla hoidetaan sitten yksityistalouden kulut. Päätoimisena ei ole oikein mahdollisuus alkaa sitä "taksiakaan ajamaan". Kohta siellä tietysti joku on huutamassa et sama se viljely on sulla päätoimisena kuin mulla sivutoimisena. On totta et viljely ja peltopuoli on sama mut elukkahommat tekee siitä päätoimista. Elukkapuolelta ei löydy rahaa jolla paikataan tuo 25% tukien tiputus peltopuolelle. Epäilen siis et elukoiden pito tulee merkittävästi vähenemään koska nyt on oikeasti lähdettävä etsimään rahaa muualta.
Kannattavuus ongelma ei kyllä tuolla korjaannu. Ei sillä korjaannu myöskään maatalouden rakenneongelmat. Tällä menolla jäljelle jää harrastajat joilla ei ole niin väliä kannattaako toiminta vai ei.
-
Tosiasiassa jostakin jauholakin 400 euroon putoavasta hehtaaritukitasosta ei muodostuisi rahoitusongelmaa tai lisää kannattamattomuusongelmaa valmiiksi heikosti kannattavalle toiminnalle, 2 milj. hehtaaria eli 0,8 miljardia euroa. Se, että maataloustuet nytkin lähestyvät kahta miljardia vuodessa, onkin sitten toinen kysymys.
Kun yhdistetään maaseudun kehittämistuet, investointituet, muut kuin peltotuet, ja vihreä siirtymä, siitä voidaan kutoa teollinen tukiautomaatti, jossa sitten yhtiön hallituksen puheenjohtaja edelleen esittää pienviljelijää.
Väite siitä, että maataloustukia ei maksettaisi muuten kuin pellolle, muut kuin peltoviljelyyn liittyvät tukimuodot olisivat vähäinen osuus, ei ole ehkä koko totuus. Toki sieltä peltoalankin perusteella löytyy erilaisia sopimuksia, hömppää ja luomua ja ja ja, mutta onhan tuossa 2024 tukilistassa 600 han tila, jolla on 1,4 miljoonan maataloustuet ? Esimerkiksi Uudellamaalla eräs 1500 ha:n viljatila kuittasi vain noin 0.7 miljoonan tuet, sekin melko pitkästi optimoitu keskimääräisen peltotukitason ylärajoille ?
Eläkeläisten sulkeminen pois tukien piiristä tai asumisvelvollisuus tilalla voi olla kaksiteräinen miekka. Taitavat nämä suurimmat tukipumput olla erillisiä teollisuusalueita, joissa on parkkipaikka työläisille ja toimisto toimitusjohtajalle. Yhtiöitetty maatalous tulisi näin ehkä sulkea tukien ulkopuolelle, tai ainakin varmistaa, että jokainen osakas varmasti asuu jonkun eläinkopin päätyyn rakennetussa asuntolassa. Jos näin ei toteudu, puhe tilalla asumisen pakkosta on tosiasiassa paskpäistä bizznesröyhkimysten pyrkimystä pakottaa loputkin kylän pienviljelijöistä luopumaan tuistaan heidän hyväkseen.
Bulvaanimaatalous syntyy samalla sekunnilla kun ikä- ja asumisrajoituksia aletaan toteuttaa.
-SS-
-
SS on oikeassa siinä et tuki on paljon muutakin kuin peltotuki. Yksimahaisten elukoiden tuet ovat tuossa vähemmistössä. Puhumattakaan juurikin näistä investointituista. Ja kaikki tukimuodot mitä nyt onkaan joista en edes tiedä. Erilaisia huuhaa hankkeita joka työllistää muutaman agrologin on vaikka kuinka paljon. Eikö nämäkin monesti ole saamassa maatalouden tukirahoista osuuttaan? Et juu jos tarkastellaan pelkästi peltoihin liittyvää tukea niin se on verrattaen pieni osuus.
Se et jos investointituet loppuvat niin loppuu kyllä investoinnitkin. Ei sillä onhan ne määrätyllä tavalla vääristäneet tilannetta ja varmasti osittain tukiraha on valunut muualle mut olisi tuo kohtuullisen kova kolaus. Joku nyt aloitteleva viljelijä joka on suunnitellut investoivansa vaikka kuivuriin niin se mahdollisuus syödään pois. Ja muutama vuosi aiemmin investoinut on voinut rahat saada. Toivoisin et säädetään korkeintaan niitä prosenttiosuuksia.
Mut juu en kyl usko et hanketukiin tai muihin ihan hirveästi kosketaan vaan kyl se leikkuri kohdistuu viljelijöiden saamiin euroihin. Se on helpoin koska siinä järhestelyssä ei tule työttömiä. Viljelijät ovat tottuneet tekemään talkoilla töitä. Tässä yhtälössä häviäjiä on meikäläisen tyyliset viljelijät joilla toimeentulo tulee kokonaan maataloudesta. Mut eipä meitä kai niin kaivatakkaan.
Täytyy kaiketi alkaa kattelemaan työkkärin sivuja et löytyiskö sieltä jotain lisäansiota. ;D
-
Kaikki tällä vuosi sadalla raivatut pellot kun ennallistaa sekä Kaikki vanhemmatkin turve pellot...
Tällainen peruutuspeilitarkastelu olisi varma tapa lopettaa maatalous Suomesta. Vaikka sopisikin itselle; tällä kylällä peltoala melkein tuplaantuisi, jos vaikkapa tuo -52 otettaisiin tarkastelun pohjaksi... Ja saviseudulla viljely loppuisi sielläkin, kun Jukolan veljesten raivaama suo ennallistettaisiin aikaan ennenkuin kuokka iski sen reunaan, Lakeuden kytövainioista nyt puhumattakaan
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/83b6b594-e3cb-4d11-9c59-c9722a0cf0da
Tektissä sanotaan että eläkeikäiset jäisivät ilman tukea. Mitä tarkoitetaan tuolla eläkeikäisellä, sehän on liukuva määre.
Joku voi jäädä eläkkeelle 62-vuotiaana ja toinen samana vuonna syntynyt 68-vuotiaana. Nuorempien kohdalla nuo ovat eri lukuja.
Toivottavasti ei keksitä yhtäkkiä että kaikki ovat eläkeikäisiä 65-vuotiaana. Kyläpahaset tyhjenee surullisesti jos noin tehdään.
Isommat tilat on oy:tä, ja monen erihenkilön omistamia ja mahdollisia pörssi yhtiöitä mikä silloin olisi eläkeikä ja nykyinen järjestelmä suosii keskittymistä, onko taas yksi tapa saada yksityiset perheviljelmät pois
-
Nämä poroagriat ovat suurimpia tukien saajia. Muistuu mieleen jokin investointi johon piti olla suunnitelma kyseiseltä instanssilta.
Suunnitelma sai 60% kokonaispotista ja viljelijä 40%, kustannuksia oli 100% tuosta potista, menikö oikeudenmukaisesti?
Tulevaisuudessa voi investoinnit jopa lisääntyä koska ei kannata enää suunnitelmia tehdä "ammattilaisella".
-
taitaa nuita maataloustuka saaha aika monta muuta sioa järjestelmää kuin viljelijät.. eiks nuo meijerit ja teurastamotkii saa jotain tukia joka on saman katekorian alla? mutta tietääkö kukaan mitä kuuluu uuteen seelantiin nyt? kun sehän poisti aikanaan kaikki tuvet? vai onko se jo koko maa kaatunna tuen puutteessa??
-
taitaa nuita maataloustuka saaha aika monta muuta sioa järjestelmää kuin viljelijät.. eiks nuo meijerit ja teurastamotkii saa jotain tukia joka on saman katekorian alla? mutta tietääkö kukaan mitä kuuluu uuteen seelantiin nyt? kun sehän poisti aikanaan kaikki tuvet? vai onko se jo koko maa kaatunna tuen puutteessa??
Uutta seelantia taitaa suojella tullit. Eikä siellä ihannoida pienimuotoista kepuseudun viljeltyä. Viljely on keskittynyt sinne mis se on kannattavaa..
Ja juu. Tukia on saamassa pro agriat ja moni muu. Noista voisi leikata mut tuskin leikataan. Omaa. Mahdottomuuteen tämäkin systeemi kaatuu ennen pitkään. En ehkä ole sitä päivää näkemässä mut trumppia ja muskin doge virastoa tarvittaisiin täälläkin.. ;D
-
Todennäköisin leikkaus on juurikin juustohöylä, jossa kaikista tuista viilataan siivu pois. Se on niin helppo ratkaisu. Nopeasti laskin, että 20% leikkaus peltotukiin, niin kyllä sen vielä kestän, mutta kyllä se sitten viimeinen leikkaus on tukiin omalla kohdalla. Ei vaan ole enää sen jälkeen järkevää pyörittää tätä touhua tällä viljan hinnalla. Pelastavaksi tekijäksi tulee ikäni. Vaikka olen nuorekas ja viriili, niin ehdin vanhentua niin paljon seuraavan tukikauden aikana, että sen lopussa eläkeikä ei olekaan enää kovin kaukana. Pystyn lopun uraa sinnittelemään hyvinkin olemattomalla tukitasolla. Vaan miten sitten tilan seuraava omistaja pärjää, on toinen, ehkä liian ennenaikainen kysymys.
Jos tässä reiluja halutaan olla, niin pitäisi katsoa niitä luomuemolehmäjuttuja ym. tukiautomaatteja läpi, että pitääkö niihin ihan oikeasti maksaa sellaisia rahoja kuin nyt näyttää menevän. Äkkiseltään tuntuisi siltä, että vähempikin riittäisi. Samoin voisi miettiä niitä kesantoheinäratkaisuja. Pitääkö olla mahdollista, että kesannointi on tilan päätuotantosuunta. Kyllä näitä spesiaalikohteita varmaan löytyy, kun ongelmat uskalletaan myöntää. Eläkeläisten vainoaminen on vähän siinä ja tässä. Ei siellä yleensä kovin kaksisesta pinta-alasta puhuta nykymittapuun mukaan. Säästöt voi jäädä melko vähäiseksi. Se ei säästä mitään, että pelto siirtyy eläkeläiseltä nuoremmalle viljelijälle, koska samat tuet siirtyy kuin aiemminkin. Toki rakennekehitys menee eteenpäin ja auttaa jatkavia tiloja, mikä on tietysti merkittävä seikka.
-
Mitä emopuolta seuraillut niin väittävät et jos tuet edelleen alenee niin homma loppuu. Toki niinhän kaikki tuottajat sanovat, vaikka tilanne olisikin toinen. ;D
-
Se ei säästä mitään, että pelto siirtyy eläkeläiseltä nuoremmalle viljelijälle, koska samat tuet siirtyy kuin aiemminkin. Toki rakennekehitys menee eteenpäin ja auttaa jatkavia tiloja, mikä on tietysti merkittävä seikka.
Eipä säästä, vaan aiheuttaa lisäkustannusta, nyt parikymppinen viljelijä nostaa parinkymmenen vuoden ajan alkaen viisikymppiä hehtaarilta lisätukea. Lisäksi aloitustuki päälle. Samoin nyt ainakin kymmenestätuhannesta hehtaarista ennen 2022 raivattua peltoa siirtyy tukien alle kiihtyvään tahtiin. Nuorille viljeljöille nimittäin asetetaan poikkeus, joka eittämättä myös leikkaa vähäsen kaikkien tuista.
-SS-
-
Mitä emopuolta seuraillut niin väittävät et jos tuet edelleen alenee niin homma loppuu. Toki niinhän kaikki tuottajat sanovat, vaikka tilanne olisikin toinen. ;D
Niin loppuu. Ja sama koskee kyllä myös luomupuolta.
-
Mitä emopuolta seuraillut niin väittävät et jos tuet edelleen alenee niin homma loppuu. Toki niinhän kaikki tuottajat sanovat, vaikka tilanne olisikin toinen. ;D
Niin loppuu. Ja sama koskee kyllä myös luomupuolta.
Niin nooh. Luomutuki on sen 160€/ha.. 99,9% varmuudella tuo tulee joka vuosi. Vuosittainen valvontamaksu on jotain. Itsellä se ei montaa euroa per ha tee.
Tuo suunnilleen 160€ on sama kuin tonni tavisjyviä. Taviksessa kun heittää lannoitekulun joku 1,5t jyviä ja kasvinsuojelukulun puol tonnia jyviä niin ollaan kolme tonnia jyvinä jäljessä. Luomussa tietysti osa pelloista on latausnurmilla mut eipä niiden hehtaarien kulukaan ole iso..
Et joo voi se luomu loppua ainakin niiltä jotka siinä tuen vuoksi ovat. Suurempana ongelma pidän edelleen luomuviljan menekkiä. Hetkittäin joku käy hyvällä hintaa kaupaksi ja toisella hetkellä menekki pysähtyy kuin seinään.. se kysyy hermoja ja paksua lompakkoa..
-
Itse olen kuulunut pari vuotta nyt näihin tukiviljeliöihin, kun eläimistä luovuttiin ja olen aistinut tässä ainakin omalla kylillä isoimmilla tilallisilta vahingoniloa siitä, että saadaan tukiviljelijät pois vihdoin ja saadaan sitten pellon vuokrat alemmaksi. Itse en usko, että vuokraisännät/emännät ole mielellään laskemassa vuokraa, koska aina on kilpailua. Toki jos vuokrat oikeasti tippuvat jonnekin 100-150e/ha niin olen hyvilläni heidän puolestaan, mutta itse ainakin rupeaisin miettimään jo peltojen metsittämistä...
-
Itse olen kuulunut pari vuotta nyt näihin tukiviljeliöihin, kun eläimistä luovuttiin ja olen aistinut tässä ainakin omalla kylillä isoimmilla tilallisilta vahingoniloa siitä, että saadaan tukiviljelijät pois vihdoin ja saadaan sitten pellon vuokrat alemmaksi. Itse en usko, että vuokraisännät/emännät ole mielellään laskemassa vuokraa, koska aina on kilpailua. Toki jos vuokrat oikeasti tippuvat jonnekin 100-150e/ha niin olen hyvilläni heidän puolestaan, mutta itse ainakin rupeaisin miettimään jo peltojen metsittämistä...
Ja tämä oli useimmille pikkutilallisille reilu takaisku kun maanvuokratulo verotetaan jatkossa pääomatulona. Kolmannes lähtee pienestäkin tulosta.
-
Samoin nyt ainakin kymmenestätuhannesta hehtaarista ennen 2022 raivattua peltoa siirtyy tukien alle kiihtyvään tahtiin.
Jotenkin oletan, että tämä ei ole kovin suuri rahareikä tässä kokonaisuudessa. Täällä kaukana C100-alueella tuli keväällä ilmoitus, että korvauskelpoisuustaivas on itsellenikin auennut reilulle parille hehtaarille, jota olen nyt 18 vuotta viljellyt perustuen varassa. Tuoreempiin jälleen viljelyyn otettujen lohkojen osalta jatketaan odotteluja. Kaikki nämä on raivattu vähintään 100 vuotta sitten, eivät vaan ole olleet aktiiviviljelyssä 1995-2004...
-
Yliö: EU-komission ehdotusta tulevasta maatalousbudjetista on tulkittu väärin − 86 miljardin leikkaus ei ole selvää
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/135ff36c-0728-4887-bde2-0f0ca4b226dd
Niemen kirjoitusta tulkitsen niin, että vastuuta rahojen jaosta siirretään paljon jäsenmaille. Siitä seuraa kovat kansalliset kiistat,miten rahat jaetaan, suositaanko edelleen "ilmastotoimia" eli käytännössä hömppöheinien viljelyä vai painotetaanko"aktiiviviljekyä" mitä ikinä sillä sitten tarkoitetaankaan.
-
Kyse siis on mahdollisuudesta maittain ohjata maiden omaa budjettivelkaantumista poliittisesti soveliaaksi katsottaviin kohteisiin. Siitähän tässä on kyse, EU-rahoitus jos tässä konkurssissa on vain 600-800 miljoonaa (300-400 €/ha) , siitä eivät jäsenmaat yhteisesti ehkä pääse sopimukseen, että voitaisiin suosia jotakin maataloussektoria muita enemmän tai jopa irrottaa perustuet maapinta-alasta ja siirtää teollisiin eläinlaitoksiin ?
Mutta kansallisesti sulle-mulle - leikki vahvistuu varmasti, mutta se leikki tehdään sillä rahalla, jonka lähtökohta lienee vahvasti valtion velkaa myös. EU-rahoitteisia perustukia ei kannattane alkaa sooloilla, koska ne on ollut pakko rahoittaa joka tapauksessa. Kansalliset tuet ovat sitä vanhaa maatalouspolitiikkaa, joka on samalla aluepolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, neliapilaorganisaatioiden elossapitoa ja osin puoluetukipolitiikkaa.
-SS-
-
Kyse siis on mahdollisuudesta maittain ohjata maiden omaa budjettivelkaantumista poliittisesti soveliaaksi katsottaviin kohteisiin. Siitähän tässä on kyse, EU-rahoitus jos tässä konkurssissa on vain 600-800 miljoonaa (300-400 €/ha) , siitä eivät jäsenmaat yhteisesti ehkä pääse sopimukseen, että voitaisiin suosia jotakin maataloussektoria muita enemmän tai jopa irrottaa perustuet maapinta-alasta ja siirtää teollisiin eläinlaitoksiin ?
Mutta kansallisesti sulle-mulle - leikki vahvistuu varmasti, mutta se leikki tehdään sillä rahalla, jonka lähtökohta lienee vahvasti valtion velkaa myös. EU-rahoitteisia perustukia ei kannattane alkaa sooloilla, koska ne on ollut pakko rahoittaa joka tapauksessa. Kansalliset tuet ovat sitä vanhaa maatalouspolitiikkaa, joka on samalla aluepolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, neliapilaorganisaatioiden elossapitoa ja osin puoluetukipolitiikkaa.
-SS-
Niin mutta kun mobiili kielto väli tunnilla vähentää verkossa tapahtuvaa kiusaamista.
-
Yliö: EU-komission ehdotusta tulevasta maatalousbudjetista on tulkittu väärin − 86 miljardin leikkaus ei ole selvää
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/135ff36c-0728-4887-bde2-0f0ca4b226dd
Niemen kirjoitusta tulkitsen niin, että vastuuta rahojen jaosta siirretään paljon jäsenmaille. Siitä seuraa kovat kansalliset kiistat,miten rahat jaetaan, suositaanko edelleen "ilmastotoimia" eli käytännössä hömppöheinien viljelyä vai painotetaanko"aktiiviviljekyä" mitä ikinä sillä sitten tarkoitetaankaan.
No mieti huvikseen seuraava hallituspohja, se on noista rahojen jaoista päättämässä, että meneekö ne aktiiviseen viljelyyn vai aluepolitiikkaan ja ympäristötoimiin. Sinänsä raha ei varmaan ole ongelma koska samainen hallitus tulee ottamaan taas lisää velkaa jota mun lapsen lapsetkin vielä maksaa. >:(
-
No eiköhän Kymenlaaksokin saa alue ja kehittämistukia ja luomu kuulu näihin ympäristöhömppiin.
-
No eiköhän Kymenlaaksokin saa alue ja kehittämistukia ja luomu kuulu näihin ympäristöhömppiin.
Kyl ja kyl..
En nyt ehkä ymmärtänyt mitä tarkoitit?
-
Yliö: EU-komission ehdotusta tulevasta maatalousbudjetista on tulkittu väärin − 86 miljardin leikkaus ei ole selvää
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/135ff36c-0728-4887-bde2-0f0ca4b226dd
Niemen kirjoitusta tulkitsen niin, että vastuuta rahojen jaosta siirretään paljon jäsenmaille. Siitä seuraa kovat kansalliset kiistat,miten rahat jaetaan, suositaanko edelleen "ilmastotoimia" eli käytännössä hömppöheinien viljelyä vai painotetaanko"aktiiviviljekyä" mitä ikinä sillä sitten tarkoitetaankaan.
Tämä liike on ollut ihan odotettavissa ja jopa ennustettu, että näin käy. Vahva valtiontalous on kaikkien niiden tahojen etu, jotka nauttivat tulonsiirroista. Valitettavasti olemme ihan peeaa, vaikka nimimerkki Jeep ansiokkaasti on jo vuosien ajan muuta saarnannut. Tulee kauhea kahina, kun päätöksenteko oikeasti palautuu kotimaan kamaralle. On melkein kaikki mahdollista. ;D
-
eikös net silloin jo kun olitiin liittymässä kertonnu et tuet tulee alenemaan ja jopa poistumaan ja etelleen ruoka on "ilmaista" ?? ite ainakin muistelen kun kertoivat et tuet on vain väliaikaista.. niiin kuin elämä yleensäkin.
-
Joo tuet oli tarkoitus olla väliaikaisia ja alenevia sen vuoksi. Tukiin sotkettiin vain ilmasto ja ympäristöpolitiikka oliko se cap kaudelle joka alkoi 2003? Sen jälkeen nuo on kuuluneet kiinteästi cap uudistuksiin. Omasta mielestä noilla on sotkettu sitä ajatusta mitä alun alkaen tuolla tuki tiputuksella on haettu eli tehokkaampaa rakennemuutosta. Isompi tila, isot hehtaarit jolloin hehtaari kohtainen kate voi olla pieni ja silti tila pyörii. On tuo saanut aikaan senkin et osa tiloista ihan isojakin ovat keskittyneet vain ja ainoastaan tukien imurointiin.
Itse olen melko vahvasti sitä mieltä et uudistus jää torsoksi. Väännetään ja käännetään mut silti mitää toimivaa ei saada aikaan. Juustohöylällä vedetään kaikilta 25% pois. Omalle kohdalle se tarkoittaa sitä et saa ihan tosissaan alkaa suunnittelemaan uutta ammattia. Ei pysty olemaan enää päätoiminen viljelijä. ::)
-
Tuethan on ollut tavallaan alenevia koko ajan kun niihin ei ole tehty mitään indeksikorotuksia. 2005 kasvitilan peltotuet oli jotain 550 euron luokkaa, vastaa tänäpäivänä n. 800 euroa.
-
Juustohöylällä vedetään kaikilta 25% pois. Omalle kohdalle se tarkoittaa sitä et saa ihan tosissaan alkaa suunnittelemaan uutta ammattia. Ei pysty olemaan enää päätoiminen viljelijä. ::)
Tukimaatalouden suuruuden ekonomiia on merkittävämpi kuin alalla annetaan ymmärtää. Vaikka kahden miljardin vuosittaiset maataloustuet voisi jakaa 20000 tilan isännälle valtion ylempien palkkaluokkien - yleensä korkeakoulutusta vaativan - viran mukaan, 6 tonnia brutto kuukaudessa, sivukuluineen 100 k€; harva suuria tukimääriä kuittaava vaihtaisi siihen malliin. Ja sillä on syynsä.
-SS-
-
Niin mikä v1tun maatalous politiikka ?
-
Ihan täyttä p@skaa koko juttu.
Koskaan kuullukaan.
Misät v1tun maatalous politiikasta.
Mitä wittua sä siinä oikein lässytät ?
-
Suomesta pitäisi saada 500 000 hehtaaria peltoa pois käytöstä, se olisi ainut järkevä maatalouspoliittinen ratkaisu. Vaikka metsittää tuo määrä. Valtava huutohan siitä tulisi, koska taas koskettaisiin monien etuihin mutta mitä sitten, nykytilanne, missä yritetään muutosta ilman ettei kukaan suutu, johtaa vain kaikkien lisääntyvään "kärsimykseen".
Mitä on ne asiat, joilla puolustellaan, ettei mikään saa koskaan muuttua:
-huoltovarmuus
-aluepolitiikka
-koko maan asuttuna pitäminen.
-maalaismaiseman avoimena pitäminen
-peltoja pitää olla reservissä.
-hiilen säilyttäminen maaperässä
-omavaraisuus.
-kepun äänestäjien pitäminen leivän syrjässä kiinni.
-MTK:n jäsenmäärän säilyttäminen.
-
Suomesta pitäisi saada 500 000 hehtaaria peltoa pois käytöstä, se olisi ainut järkevä maatalouspoliittinen ratkaisu. Vaikka metsittää tuo määrä. Valtava huutohan siitä tulisi, koska taas koskettaisiin monien etuihin mutta mitä sitten, nykytilanne, missä yritetään muutosta ilman ettei kukaan suutu, johtaa vain kaikkien lisääntyvään "kärsimykseen".
Mitä on ne asiat, joilla puolustellaan, ettei mikään saa koskaan muuttua:
-huoltovarmuus
-aluepolitiikka
-koko maan asuttuna pitäminen.
-maalaismaiseman avoimena pitäminen
-peltoja pitää olla reservissä.
-hiilen säilyttäminen maaperässä
-omavaraisuus.
-kepun äänestäjien pitäminen leivän syrjässä kiinni.
-MTK:n jäsenmäärän säilyttäminen.
Paljonkohan lähtisi peltoa jos kaikki alle hehtaarin lohkot poistettaisiin tukien piiristä, itselläkin lähtisi useampi läntti mut ei kyllä kauheesti harmittaisi.
-
Jos viljanviljelyn tuet putoaa 50-100€/ha, niin vaikeuksissa on ne, joilla on jatkuvasti pienet satotasot, alle 5 t/ha ja se sato tuotetaan pelkästään kalliilla ja vielä entisestään kallistuvilla ostolannoitteilla. Heiltä se viljely aivan varmasti loppuu.
-
Jos viljanviljelyn tuet putoaa 50-100€/ha, niin vaikeuksissa on ne, joilla on jatkuvasti pienet satotasot, alle 5 t/ha ja se sato tuotetaan pelkästään kalliilla ja vielä entisestään kallistuvilla ostolannoitteilla. Heiltä se viljely aivan varmasti loppuu.
Ei lopu jos hyvä sivutoimi. Jos loppuisi niin luulisi et se olisi loppunut jo nyt...
Suomesta pitäisi saada 500 000 hehtaaria peltoa pois käytöstä, se olisi ainut järkevä maatalouspoliittinen ratkaisu. Vaikka metsittää tuo määrä. Valtava huutohan siitä tulisi, koska taas koskettaisiin monien etuihin mutta mitä sitten, nykytilanne, missä yritetään muutosta ilman ettei kukaan suutu, johtaa vain kaikkien lisääntyvään "kärsimykseen".
Mitä on ne asiat, joilla puolustellaan, ettei mikään saa koskaan muuttua:
-huoltovarmuus
-aluepolitiikka
-koko maan asuttuna pitäminen.
-maalaismaiseman avoimena pitäminen
-peltoja pitää olla reservissä.
-hiilen säilyttäminen maaperässä
-omavaraisuus.
-kepun äänestäjien pitäminen leivän syrjässä kiinni.
-MTK:n jäsenmäärän säilyttäminen.
... Mut täs olet harvinaisen oikeassa. Mut tätä ei tulla kyllä ihan hetkessä tekemään. Nyt jo väläytelty itä suomen tukemista ihan viljelijöidenkin suulla. Mä haluaisin tietää et mitä se yks itäsuomen viljelijä siinä merkkaa jos naapuri haluaa sinne pyrkiä? Tätähän sillä itäsuomen asuttuna pitämisellä haetaan.
Ei sillä onhan itäsuomessakin ihan hyviä peltoaukeita ja niissä viljely varmasti jatkuisi mut kylhän nuo metsitettävät pellot pääsääntöisesti löytyisivät lappeenranta - kouvola - lahti - tampere ja siitä ylös linjan koilispuolelta. Väittäisin myös et mikäli ei karjatalous keskittymään kuten jossain savossa on niin tuolla alueella tukien keräily rehuhömppää niittämällä on melko yleistä. Tuon linjan lounaispuolella maksetaan jo pellosta sellaisia vuokria että sillä hankkii paremmin...
Paljonkohan lähtisi peltoa jos kaikki alle hehtaarin lohkot poistettaisiin tukien piiristä, itselläkin lähtisi useampi läntti mut ei kyllä kauheesti harmittaisi.
Veikkaan et aika paljon ja se lähtisi just tuolta yllä mainitulta alueelta pääsääntöisesti.
Mulle tuo kävisi. Itseltä lähtisi yksi vuokraläntti ja kaksi omaa. Kahden hehtaarin raja poistaisi kolme lisää. Tuokaan ei olisi vielä paha. Noistakin saisk tuon yhden yhdistettyä viereiseen lohkoon. Jäänyt vain tekemättä. Toinen on piha pelto ja kolmannen saisi kenties myytyä vaikka omakotitalo tonteiksi..
-
Juustohöylällä vedetään kaikilta 25% pois. Omalle kohdalle se tarkoittaa sitä et saa ihan tosissaan alkaa suunnittelemaan uutta ammattia. Ei pysty olemaan enää päätoiminen viljelijä. ::)
Tukimaatalouden suuruuden ekonomiia on merkittävämpi kuin alalla annetaan ymmärtää. Vaikka kahden miljardin vuosittaiset maataloustuet voisi jakaa 20000 tilan isännälle valtion ylempien palkkaluokkien - yleensä korkeakoulutusta vaativan - viran mukaan, 6 tonnia brutto kuukaudessa, sivukuluineen 100 k€; harva suuria tukimääriä kuittaava vaihtaisi siihen malliin. Ja sillä on syynsä.
-SS-
En nyt pysy ajatuksessasi mukana mut mä en olekkaan korkeasti koulutettu ;D enkä nauti edes korkeita tukia.. ::)
-
Millä koneilla tulevaisuudessa tekee ne sivu- ja päätoimiset ne peltohommat, kun uusien puimureiden ja traktoreiden myyntimäärät on supistuneet ihan minimiin. Käytettyjä koneita ne sivutoimiset kierrättää toisilleen niin kauan kuin ne vähänkin pelittää, ja ilmeisesti sen jälkeen niitä käytettyjä koneita aletaan uittaa itäblokista tänne. Jos nyt puolalaiset hakee täältä halpoja käytettyjä, niin jo 10-20 vuoden päästä suomalaiset hakee niitä puolasta, kun täkäläiset käytetyt puimurit on jo niin loppuun ajettu.
-
Millä koneilla tulevaisuudessa tekee ne sivu- ja päätoimiset ne peltohommat, kun uusien puimureiden ja traktoreiden myyntimäärät on supistuneet ihan minimiin. Käytettyjä koneita ne sivutoimiset kierrättää toisilleen niin kauan kuin ne vähänkin pelittää, ja ilmeisesti sen jälkeen niitä käytettyjä koneita aletaan uittaa itäblokista tänne. Jos nyt puolalaiset hakee täältä halpoja käytettyjä, niin jo 10-20 vuoden päästä suomalaiset hakee niitä puolasta, kun täkäläiset käytetyt puimurit on jo niin loppuun ajettu.
Kalustomarkkina tulee varmasti kansainvälistymään ja enää ei katsella pelkästään paikallisen koneliikkeen takapihaa vaan katselu alue on vähintään koko eurooppa..
-
^
Voihan se noinkin olla, mutta nyt puolan jobbarit hykertelee käsiään, kun 2000h puituja puimureita rahdataan sinne. Mistään muualta ei kuulemma sellaisia löydy. Vähän tunteja, lyhyt käyttöaika ja syksyllä putsattuja ja talven säilötty suojassa vrt tupla tunnit ja seisonut paskoineen koko elämänsä. Tieto puolalaisen jobbarin suusta.
-
^
Voihan se noinkin olla, mutta nyt puolan jobbarit hykertelee käsiään, kun 2000h puituja puimureita rahdataan sinne. Mistään muualta ei kuulemma sellaisia löydy. Vähän tunteja, lyhyt käyttöaika ja syksyllä putsattuja ja talven säilötty suojassa vrt tupla tunnit ja seisonut paskoineen koko elämänsä. Tieto puolalaisen jobbarin suusta.
Tämä lienee seurausta siitä, että Suomen viljasato on muuttunut jollakin tavalla erilaiseksi, että miljoonan hehtaarin puintialaa ei pysty hoitamaan entisaikojen tekniikalla. Mutta Puolan 7,5 miljoonan hehtaarin vilja-alasta osaa vielä pystytään korjaamaan vanhoinkin menetelmin. Onhan maatalous Puolassa niin kovin takapajuista verrattuna Suomen satelliittiohjattuun teknologiamaatalouteen. Puolalaiset viljelevät vehnää kolmasosalla alasta (2,5 milj ha), keskisato on siinä 5,5 t/ha, joten kasitonnari ei ole siellä pääsääntö. Vanha Sampokin semmoisen puimaan pystyy.
-SS-
-
^
Voihan se noinkin olla, mutta nyt puolan jobbarit hykertelee käsiään, kun 2000h puituja puimureita rahdataan sinne. Mistään muualta ei kuulemma sellaisia löydy. Vähän tunteja, lyhyt käyttöaika ja syksyllä putsattuja ja talven säilötty suojassa vrt tupla tunnit ja seisonut paskoineen koko elämänsä. Tieto puolalaisen jobbarin suusta.
Tämä lienee seurausta siitä, että Suomen viljasato on muuttunut jollakin tavalla erilaiseksi, että miljoonan hehtaarin puintialaa ei pysty hoitamaan entisaikojen tekniikalla. Mutta Puolan 7,5 miljoonan hehtaarin vilja-alasta osaa vielä pystytään korjaamaan vanhoinkin menetelmin. Onhan maatalous Puolassa niin kovin takapajuista verrattuna Suomen satelliittiohjattuun teknologiamaatalouteen. Puolalaiset viljelevät vehnää kolmasosalla alasta (2,5 milj ha), keskisato on siinä 5,5 t/ha, joten kasitonnari ei ole siellä pääsääntö. Vanha Sampokin semmoisen puimaan pystyy.
-SS-
Tai sit suomessa on vain maatalouskuplaa puhallettu koko eu aika ja jo ennen sitä ja nyt se todellisuus alkaa selviämään kovimmallekkin kepulaiselle. Ja se 2000h puitu sampo joutaa myydä puolaan... ;D
-
Paljonkohan lähtisi peltoa jos kaikki alle hehtaarin lohkot poistettaisiin tukien piiristä, itselläkin lähtisi useampi läntti mut ei kyllä kauheesti harmittaisi.
Yllättävän vähän.
Suomen peltojen koon mediaani (keskimmäinen lohko) on noin 1,7 ha ja keskikoko noin 3,5 ha. Eli jakauma on vino suurempaan päin. Lukumääräisesti siis puolet lohkoista ovat alle 1,7 ha. Mutta kun rakentaa kyseiseen kokojakaumaan sopivan peltolohkoaineiston, näkee, että:
- alle 1 ha:n palstoja on kokonaisalasta noin 6%
- puolet palstoista alle mediaanin eli alle 1,7 ha:n; alojen summa on noin 8%
- keskiarvoa, 3,5 ha, pienempien peltojen alan kertymä on 27%
Nämä ovat siis arvioita, mutta kovin paljon vikaan ei välttämättä mene. Tästä näkyy myös se, että kun pinta-alat ja satokilot ja samantapaiset suureet summataan yhteen yli koko kyseisen jakauman, niistä pienistä aloista ei vaan kerry yhtään mitään.
Samasta syystä pientiloista ei ole enää rakennemuutoksen ruokkijoiksi, jopa keskikokoista suuremmatkin tilat on syytä alkaa tappaa rakennemuutosta tukemaan. Jos nämä alle hehtaarin palstat poistettaisiin tukien piiristä ja tuet liitettäisiin jäljelle jääviin hehtaareihin, tekisi se hehtaaria kohti 28 euroa. Hetken se lämmittäisi, ja sitten taas rakennemuutosviljelijää tulisi köyhyys kalvamaan.
-SS-
-
SS voisi kertoa et millä tämä viljely sitten saataisiin kannattavaksi, kun tuo rakennemuutos tuntuu olevan niin suuri peikko. Äläkä nyt vaan sano et et nostetaan tukia.
Tässä nykymallissa on vain se et "juokset kovempaa" niin pysyt jotenkin mukana ja leivän syrjässä kiinni. Jos pysähdyt niin leipä karkaa auttamatta ja siitä alkaa kuolema...
-
SS voisi kertoa et millä tämä viljely sitten saataisiin kannattavaksi, kun tuo rakennemuutos tuntuu olevan niin suuri peikko. Äläkä nyt vaan sano et et nostetaan tukia.
Tässä nykymallissa on vain se et "juokset kovempaa" niin pysyt jotenkin mukana ja leivän syrjässä kiinni. Jos pysähdyt niin leipä karkaa auttamatta ja siitä alkaa kuolema...
Olisiko nyt sen taksin ajon aika??
Jos ajelisi koulukyytejä ja viikonloppuisin känniläisiä. Viikolla ehtisi hyvin iltapäivällä muutaman tunnin tussaroimaan niitä peltohommia ja lauantain voisi kokopäivän tehdä näitä maataistelu töitä.
Sitä en tiedä mistä löytyisi meille kaikille niitä taksiajoja…. Mutta jussit voi vielä ottaa vähän lisää töitä. Kyllä meilllä lähes kaikilla on puolet vuorokaudesta vielä joutoaikaa, harvat tekee jatkuvasti yli 12h päiviä.
-
SS voisi kertoa et millä tämä viljely sitten saataisiin kannattavaksi, kun tuo rakennemuutos tuntuu olevan niin suuri peikko. Äläkä nyt vaan sano et et nostetaan tukia.
Tässä nykymallissa on vain se et "juokset kovempaa" niin pysyt jotenkin mukana ja leivän syrjässä kiinni. Jos pysähdyt niin leipä karkaa auttamatta ja siitä alkaa kuolema...
Olisiko nyt sen taksin ajon aika??
Jos ajelisi koulukyytejä ja viikonloppuisin känniläisiä. Viikolla ehtisi hyvin iltapäivällä muutaman tunnin tussaroimaan niitä peltohommia ja lauantain voisi kokopäivän tehdä näitä maataistelu töitä.
Sitä en tiedä mistä löytyisi meille kaikille niitä taksiajoja…. Mutta jussit voi vielä ottaa vähän lisää töitä. Kyllä meilllä lähes kaikilla on puolet vuorokaudesta vielä joutoaikaa, harvat tekee jatkuvasti yli 12h päiviä.
Mikä tässä viljelyssä on niin kiehtovaa, että pitää alentua tuon tapaisiin temppuiluihin, jotta on varaa keväin ja syksyin kiertää ympyrää pelloilla?
Eräs sivutoimiviljelijä lopetti viljelyn ja laittoi pellot vuokralle, kun totesi että näin hän tienaa pelloistaan mitään tekemättä ihan saman kuin viljelemällä niitä. Nyt iloitsee siitä ettei tarvi stressata säitä, lannoitteiden hintoja, tukipolitiikkaa, ynnä muita viljelyn riesoja.
-
tuo ihan totta. mutta kun peltoja ei kukaan vuokraa niin sit kait se metitys on yks keino... mutta se maksaa.. pellon möyriminen ei ole mikään pakko jos ei taho mutta kun koira ei taho päästä karvoistaa niin sit keväisin etes pikkasen touhuaa pellolla ja kun sen on tehny niin sit viranomaiset vaatii myös syksyllä touhuamaan...
-
SS voisi kertoa et millä tämä viljely sitten saataisiin kannattavaksi, kun tuo rakennemuutos tuntuu olevan niin suuri peikko. Äläkä nyt vaan sano et et nostetaan tukia.
Tässä nykymallissa on vain se et "juokset kovempaa" niin pysyt jotenkin mukana ja leivän syrjässä kiinni. Jos pysähdyt niin leipä karkaa auttamatta ja siitä alkaa kuolema...
Olisiko nyt sen taksin ajon aika??
Jos ajelisi koulukyytejä ja viikonloppuisin känniläisiä. Viikolla ehtisi hyvin iltapäivällä muutaman tunnin tussaroimaan niitä peltohommia ja lauantain voisi kokopäivän tehdä näitä maataistelu töitä.
Sitä en tiedä mistä löytyisi meille kaikille niitä taksiajoja…. Mutta jussit voi vielä ottaa vähän lisää töitä. Kyllä meilllä lähes kaikilla on puolet vuorokaudesta vielä joutoaikaa, harvat tekee jatkuvasti yli 12h päiviä.
Mikä tässä viljelyssä on niin kiehtovaa, että pitää alentua tuon tapaisiin temppuiluihin, jotta on varaa keväin ja syksyin kiertää ympyrää pelloilla?
Eräs sivutoimiviljelijä lopetti viljelyn ja laittoi pellot vuokralle, kun totesi että näin hän tienaa pelloistaan mitään tekemättä ihan saman kuin viljelemällä niitä. Nyt iloitsee siitä ettei tarvi stressata säitä, lannoitteiden hintoja, tukipolitiikkaa, ynnä muita viljelyn riesoja.
Oottako seuranneet:
https://www.iltalehti.fi/telkku/ohjelmat/jonista-tulee-maajussi/11216793
Aika paljon koheltaa...
tuossa vielä jotain juorua...
https://www.seiska.fi/katso/julkkis-ryhtyi-maajussiksi-nain-paljon-han-menetti-rahaa/1833779
Clarkson's Farm alkaa kuun lopulla näkyä National Geographyllä
https://www.natgeotv.com/fi/ohjelmat/natgeo/clarksonin-farmi
Milloinkahan tulee Suomi-versio jossa julkkis ryhtyy maajussiksi ::)
-
SS voisi kertoa et millä tämä viljely sitten saataisiin kannattavaksi, kun tuo rakennemuutos tuntuu olevan niin suuri peikko. Äläkä nyt vaan sano et et nostetaan tukia.
Tässä nykymallissa on vain se et "juokset kovempaa" niin pysyt jotenkin mukana ja leivän syrjässä kiinni. Jos pysähdyt niin leipä karkaa auttamatta ja siitä alkaa kuolema...
Olisiko nyt sen taksin ajon aika??
Jos ajelisi koulukyytejä ja viikonloppuisin känniläisiä. Viikolla ehtisi hyvin iltapäivällä muutaman tunnin tussaroimaan niitä peltohommia ja lauantain voisi kokopäivän tehdä näitä maataistelu töitä.
Sitä en tiedä mistä löytyisi meille kaikille niitä taksiajoja…. Mutta jussit voi vielä ottaa vähän lisää töitä. Kyllä meilllä lähes kaikilla on puolet vuorokaudesta vielä joutoaikaa, harvat tekee jatkuvasti yli 12h päiviä.
Mikä tässä viljelyssä on niin kiehtovaa, että pitää alentua tuon tapaisiin temppuiluihin, jotta on varaa keväin ja syksyin kiertää ympyrää pelloilla?
Eräs sivutoimiviljelijä lopetti viljelyn ja laittoi pellot vuokralle, kun totesi että näin hän tienaa pelloistaan mitään tekemättä ihan saman kuin viljelemällä niitä. Nyt iloitsee siitä ettei tarvi stressata säitä, lannoitteiden hintoja, tukipolitiikkaa, ynnä muita viljelyn riesoja.
Samaa mä olen miettinyt enkä hyvää vastausta ole keksinyt.
Kaiketi sukutilarasite on se suurin ajava voima. Ja kenties jonkinlainen ajatus et joskus voi jättäytyä kokonaan viljelijäksi ja sen jälkeen ei tarvitse niin kellon perässä juosta.... En sit tiedä muuttuuku se sit mukavaksi kun kesäajan saa melko kellon ympäri tehdä töitä. Mut joo ei ole juuri minuutilleen olrava jossakin.. yleensä.
Aktiivisilla alueilla parhaiten hankkii taatusti laittamalla pellot vuokralle. Saa viettää vapaapäivät ja kesälomat ihan rauhassa. Mut joku ihme veto sinne tonkimaan monella tuntuu olevan. Itse jos olis aikoinaan älynnyt käydä tarpeeksi kouluja ja hankkinut kunnon työpaikan niin en tätä hommaa kyllä tekisi. Olisi säännöllisesti vapaata ja lomaa. Mut kun olin tyhmä enkä käynyt kouluja ja työnteko maistui nuorena enemmän. Raha on nuorelle ihmeellinen motivaattori niin tällä tiellä ollaan eikä pois pääseminen ole kovinkaan helppoa. Heti jos tälläselle kouluttamattomalle tarjottaisiin "siistiä sisätyötä" niin lopettaisin. Pistäisin pellot vuokralle ja elukat korkealaitaiseen..
-
SS voisi kertoa et millä tämä viljely sitten saataisiin kannattavaksi, kun tuo rakennemuutos tuntuu olevan niin suuri peikko. Äläkä nyt vaan sano et et nostetaan tukia.
Tässä nykymallissa on vain se et "juokset kovempaa" niin pysyt jotenkin mukana ja leivän syrjässä kiinni. Jos pysähdyt niin leipä karkaa auttamatta ja siitä alkaa kuolema...
Olisiko nyt sen taksin ajon aika??
Jos ajelisi koulukyytejä ja viikonloppuisin känniläisiä. Viikolla ehtisi hyvin iltapäivällä muutaman tunnin tussaroimaan niitä peltohommia ja lauantain voisi kokopäivän tehdä näitä maataistelu töitä.
Sitä en tiedä mistä löytyisi meille kaikille niitä taksiajoja…. Mutta jussit voi vielä ottaa vähän lisää töitä. Kyllä meilllä lähes kaikilla on puolet vuorokaudesta vielä joutoaikaa, harvat tekee jatkuvasti yli 12h päiviä.
Mikä tässä viljelyssä on niin kiehtovaa, että pitää alentua tuon tapaisiin temppuiluihin, jotta on varaa keväin ja syksyin kiertää ympyrää pelloilla?
Eräs sivutoimiviljelijä lopetti viljelyn ja laittoi pellot vuokralle, kun totesi että näin hän tienaa pelloistaan mitään tekemättä ihan saman kuin viljelemällä niitä. Nyt iloitsee siitä ettei tarvi stressata säitä, lannoitteiden hintoja, tukipolitiikkaa, ynnä muita viljelyn riesoja.
Samaa mä olen miettinyt enkä hyvää vastausta ole keksinyt.
Kaiketi sukutilarasite on se suurin ajava voima. Ja kenties jonkinlainen ajatus et joskus voi jättäytyä kokonaan viljelijäksi ja sen jälkeen ei tarvitse niin kellon perässä juosta.... En sit tiedä muuttuuku se sit mukavaksi kun kesäajan saa melko kellon ympäri tehdä töitä. Mut joo ei ole juuri minuutilleen olrava jossakin.. yleensä.
Aktiivisilla alueilla parhaiten hankkii taatusti laittamalla pellot vuokralle. Saa viettää vapaapäivät ja kesälomat ihan rauhassa. Mut joku ihme veto sinne tonkimaan monella tuntuu olevan. Itse jos olis aikoinaan älynnyt käydä tarpeeksi kouluja ja hankkinut kunnon työpaikan niin en tätä hommaa kyllä tekisi. Olisi säännöllisesti vapaata ja lomaa. Mut kun olin tyhmä enkä käynyt kouluja ja työnteko maistui nuorena enemmän. Raha on nuorelle ihmeellinen motivaattori niin tällä tiellä ollaan eikä pois pääseminen ole kovinkaan helppoa. Heti jos tälläselle kouluttamattomalle tarjottaisiin "siistiä sisätyötä" niin lopettaisin. Pistäisin pellot vuokralle ja elukat korkealaitaiseen..
Kuin omasta elämästä🤣
-
SS voisi kertoa et millä tämä viljely sitten saataisiin kannattavaksi, kun tuo rakennemuutos tuntuu olevan niin suuri peikko. Äläkä nyt vaan sano et et nostetaan tukia.
Tässä nykymallissa on vain se et "juokset kovempaa" niin pysyt jotenkin mukana ja leivän syrjässä kiinni. Jos pysähdyt niin leipä karkaa auttamatta ja siitä alkaa kuolema...
Olisiko nyt sen taksin ajon aika??
Jos ajelisi koulukyytejä ja viikonloppuisin känniläisiä. Viikolla ehtisi hyvin iltapäivällä muutaman tunnin tussaroimaan niitä peltohommia ja lauantain voisi kokopäivän tehdä näitä maataistelu töitä.
Sitä en tiedä mistä löytyisi meille kaikille niitä taksiajoja…. Mutta jussit voi vielä ottaa vähän lisää töitä. Kyllä meilllä lähes kaikilla on puolet vuorokaudesta vielä joutoaikaa, harvat tekee jatkuvasti yli 12h päiviä.
Mikä tässä viljelyssä on niin kiehtovaa, että pitää alentua tuon tapaisiin temppuiluihin, jotta on varaa keväin ja syksyin kiertää ympyrää pelloilla?
Eräs sivutoimiviljelijä lopetti viljelyn ja laittoi pellot vuokralle, kun totesi että näin hän tienaa pelloistaan mitään tekemättä ihan saman kuin viljelemällä niitä. Nyt iloitsee siitä ettei tarvi stressata säitä, lannoitteiden hintoja, tukipolitiikkaa, ynnä muita viljelyn riesoja.
Samaa mä olen miettinyt enkä hyvää vastausta ole keksinyt.
Kaiketi sukutilarasite on se suurin ajava voima. Ja kenties jonkinlainen ajatus et joskus voi jättäytyä kokonaan viljelijäksi ja sen jälkeen ei tarvitse niin kellon perässä juosta.... En sit tiedä muuttuuku se sit mukavaksi kun kesäajan saa melko kellon ympäri tehdä töitä. Mut joo ei ole juuri minuutilleen olrava jossakin.. yleensä.
Aktiivisilla alueilla parhaiten hankkii taatusti laittamalla pellot vuokralle. Saa viettää vapaapäivät ja kesälomat ihan rauhassa. Mut joku ihme veto sinne tonkimaan monella tuntuu olevan. Itse jos olis aikoinaan älynnyt käydä tarpeeksi kouluja ja hankkinut kunnon työpaikan niin en tätä hommaa kyllä tekisi. Olisi säännöllisesti vapaata ja lomaa. Mut kun olin tyhmä enkä käynyt kouluja ja työnteko maistui nuorena enemmän. Raha on nuorelle ihmeellinen motivaattori niin tällä tiellä ollaan eikä pois pääseminen ole kovinkaan helppoa. Heti jos tälläselle kouluttamattomalle tarjottaisiin "siistiä sisätyötä" niin lopettaisin. Pistäisin pellot vuokralle ja elukat korkealaitaiseen..
Kuin omasta elämästä🤣
Luulen kohtuu monen elukoiden kanssa touhuavien olevan samaa mieltä. Joku tätä vieläkin vain kadehtii en kyllä ymmärrä miksi.
Mut juu taitaa seuraavaa cappi hoitaa tuon lopettamisen kummemmin itse miettimättä. Siihen mennessä pitäisi sitten keksiä mistä leipää pöytään..
-
Itsellä alkaa myeleläke tulla seuraavan cappikauden alussa. Peltojeni tulevaisuutta en ole vielä suunnitellut .
-
itellä nuo julkkismaaviljelijäjutut on kuin parasta *****ilua ja ketutuksen aihetta! en ymmärrä miksaei noita juttuja tehä esim. toimistotyöläisistä tahi vaikka kauppiaista??? kuin helevetissä voitaan vain pientä vähemmistöä kurmuuttaa noin??? pitäs olla joku sarja joka näyttäs miten oikea ammattilainen hoitaa homman kuin homman vaikka onkii vain viljelijä.. elikot ja pellon kunnon hoitoa ei nuo perkeleet osaa etes sinnepäin hoitella!!!
-
Tässä oheisessa linkissä on vähän samanlainen esimerkki kuin Youtube-tähden Haaralan tilan kohdalla, rakennemuutos ja pikainen kasvu ovat ensin pääosissa, sitten tulee seinä vastaan, väsyminen, burnout ja jarrutetaan toiminta alas, lopulta sukupolvenvaihdoksetkin peruuntuvat.
https://www.maaseutumedia.fi/elamani-farmarina-maajussin-testamentti/
Kummassakin tapauksessa sitä ns. Lebensraumia on paikkakunnalla ollut löydettävissä, investointitukia ja -lupia käytettävissä, mutta se ei siltikään tuonut lopullista rauhaa sielulle, lähinnä burnoutin.
-SS-
-
Mitäpähän tuohon lisäisi.. moni ei tuollaiseen oravanpyörään pitkään pystyisi vaikka yrittäisi.
Aina se mitä eniten tykkää tehdä ei ole taloudellisesti paras valinta - toisaalta hyvin vastenmielistä työtä ei kauaa tee rahastakaan. Ainakaan mä en tee.
Omat rajansa - niin henkisesti kuin fyysisesti - olisi hyvä tietää ja tuntea, rakennemuutoskuumeesta ja -kiimasta huolimatta. Tätä maailmaa ei valmiiksi saa (pohjalaiset nyt kuitenkin saavat lähes puolivalmiiksi).
Nuorena ei aina ymmärrä vaihtoehtoja vaan mennään vauhdilla sinne minne se tuttu tie vie. Myöhemmin ei sitten ole enää tilaisutta muuttaa suuntaa kun isot linjat on lyöty lukkoon.
Toimintaympäristön muutokset voivat olla rajuja mutta yllättäviä, ja niiden ennakointi on vaikeaa. Vain se on varmaa että muutoksia tulee...
Yrittämiseen liittyy vaihteleva määrä hulluutta. Sekä riskejä.
-
30 vuotta samaa maatalous politiikkaa on jo .... no. 30 vuotta. 30 vuotta eriävää tuki politiikkaa.
Kysymys on oikeastaan vain siitä, kuka tästä hyötyy.
Tuskin kukaan suomalainen.
Mutta sen voin sanoa. Että kusisex menee c- alueella kun homma päättyy.
Kerta täälläkin on kuitenkin yritetty.
Siis kun ei pitäisi soveltaa suoraan ulkopuolisten maiden teknologiaa ja käytänteitä tähän kyseiseen tilanteeseen.
Kun se ei niinkuin mene niiinkuin silleen että höyryveturiin kannattaa laittaa Maglev- teli.
-
Tässä oheisessa linkissä on vähän samanlainen esimerkki kuin Youtube-tähden Haaralan tilan kohdalla, rakennemuutos ja pikainen kasvu ovat ensin pääosissa, sitten tulee seinä vastaan, väsyminen, burnout ja jarrutetaan toiminta alas, lopulta sukupolvenvaihdoksetkin peruuntuvat.
https://www.maaseutumedia.fi/elamani-farmarina-maajussin-testamentti/
Kummassakin tapauksessa sitä ns. Lebensraumia on paikkakunnalla ollut löydettävissä, investointitukia ja -lupia käytettävissä, mutta se ei siltikään tuonut lopullista rauhaa sielulle, lähinnä burnoutin.
-SS-
Tarinoita on monia. Nuo molemmat on tuttuja. Koivistolla oli vauhtia enemmän kuin ajatusta. Tai sellainen kuva mulle ainakin jäi silloin kun tuon ekan kerran luin ja nyt kertasin. Kaikessa piti olla mukana.
Haaralalla vähän sama homma. Isosti yritettiin eteenpäin. Peltoa vuokrattiin ja ostettiin, kalustoa uusittiin. Molemmissa jutuissa taitaa olla se et peltoihin ja kalustoon on poltettu enemmän rahaa kuin viljely tuottaa...
Jossakin yhteydessä ainakin ymmärsin et haaralan isäntä kertoi et liian kovia hintoja maksettiin niin vuokralaisena kuin ostajana.
Tämä ei kuitenkaan ollut minusta vastaus kannattavuus ongelmaan, joten jään sitä edelleen odottelemaan.. ::)
-
Adam Smith -nimimerkillä tällä oli vuosia sitten aktiivinen foorumilainen, joka oli kans tämmönen isosti investoiva, nuori ja yritteliäs maidontuottaja, miten mahtaa tyypillä mennä nykyään?
-
Adam Smith -nimimerkillä tällä oli vuosia sitten aktiivinen foorumilainen, joka oli kans tämmönen isosti investoiva, nuori ja yritteliäs maidontuottaja, miten mahtaa tyypillä mennä nykyään?
Ne ei taida suuret enää keritä kirjoittelemaan ;D Eipä oo "apemiestäkään" vuosiin näkynyt. Vieläköhän navetta on suomen suurin. Luulisin , että täs lähellä saattaa olla samanmoinen robola. Taisi omistajapohjakin jossain välissä muuttua, eli toinen yrittäjä luovutti. Ei oo kait enää niin erikoinen, joten ei lehdet kirjoittele.
-
Tuo on muuten totta. Moni "iso tilallinen" on niin kiireinen ettei ehdi edes puhelimessa tarinoida. Itsellä on kavereille aina aikaa. Jos ei heti niin hetken päästä.
-
Adam Smith -nimimerkillä tällä oli vuosia sitten aktiivinen foorumilainen, joka oli kans tämmönen isosti investoiva, nuori ja yritteliäs maidontuottaja, miten mahtaa tyypillä mennä nykyään?
Joku (en tunne yksityiskohtia) heitti pyyhkeen kehään.
-
Tässä oheisessa linkissä on vähän samanlainen esimerkki kuin Youtube-tähden Haaralan tilan kohdalla, rakennemuutos ja pikainen kasvu ovat ensin pääosissa, sitten tulee seinä vastaan, väsyminen, burnout ja jarrutetaan toiminta alas, lopulta sukupolvenvaihdoksetkin peruuntuvat.
https://www.maaseutumedia.fi/elamani-farmarina-maajussin-testamentti/
Alle kaksi vuotta tuon tekstin julkaisun jälkeen kirjoittaja poistui keskuudestamme ikuiseen lepoon.
-
Suomesta pitäisi saada 500 000 hehtaaria peltoa pois käytöstä, se olisi ainut järkevä maatalouspoliittinen ratkaisu. Vaikka metsittää tuo määrä. Valtava huutohan siitä tulisi, koska taas koskettaisiin monien etuihin mutta mitä sitten, nykytilanne, missä yritetään muutosta ilman ettei kukaan suutu, johtaa vain kaikkien lisääntyvään "kärsimykseen".
Mitä on ne asiat, joilla puolustellaan, ettei mikään saa koskaan muuttua:
-huoltovarmuus
-aluepolitiikka
-koko maan asuttuna pitäminen.
-maalaismaiseman avoimena pitäminen
-peltoja pitää olla reservissä.
-hiilen säilyttäminen maaperässä
-omavaraisuus.
-kepun äänestäjien pitäminen leivän syrjässä kiinni.
-MTK:n jäsenmäärän säilyttäminen.
Niin siis Suomessahan on _liian vähän_ peltoa, tai ainakin meikäläisen seudulla. Muuten minullakin olisi tuplasti isompi hehtaarimäärä, eli sellainen jolla nykypäivänä tässä hommassa pärjäilee, kun pelaa kortit oikein. Sinänsä oikein hyvä listaus sinulla, nimittäin kannatettavia ajatuksia jok'ikinen.
-
Niin siis Suomessahan on _liian vähän_ peltoa, tai ainakin meikäläisen seudulla. Muuten minullakin olisi tuplasti isompi hehtaarimäärä, eli sellainen jolla nykypäivänä tässä hommassa pärjäilee, kun pelaa kortit oikein. Sinänsä oikein hyvä listaus sinulla, nimittäin kannatettavia ajatuksia jok'ikinen.
Suomessa ei ole liian vähän peltoa. Rajoittamattomalla viljelyllä viljavuoret, voivuoret, munavuoret, lihavuoret, ym. olisivat jälleen tosiasia. Kyse on siitä, että laajentavalle viljelijälle ei ole elintilaa eli Lebensraumia otettavissa vapaaehtoisilla vuokrasopimuksilla ja kaupoilla. Jos palattaisiin takaisin esimerkiksi 1980-luvulle, tätä ongelmaa yritettiin ratkaista maatalousmaan ostoluvilla, jotka ohjattiin luottamusmieslähtöisesti sellaisille viljelijöille, jotka katsottiin sopiviksi jatkamaan maatalouselinkeinoa.
Toinen tapa ratkaista resurssiongelmaa oli pellonraivaus, joka joutui nopeasti vastatuuleen, kun jotkut viljelijät tekivät 200 ha ja suurempiakin raivioita. Koska peltoa ei ollut liian vähän. Tämän raivausmanian kipuilua monet viljelijät vieläkin potevat, kun raivausmaksut iskivät kiinni, ja raivioiden ottamista tukien piiriin on viivytelty.
Sitten kolmas tapa yrittää nostaa rajatun peltoresurssin tuottoa oli alkaa nostaa satotasoja kovalla lannoituksella. Lannoitukseen sijoitetulla markalla kolme takaisin. No, ei mennyt kauan kun tuli lannoiteverot, markkinoimismaksut, palkkio- ja pakkokesannoinnit ja lähestyvä maatalousbudjetin konkurssi, maatalous oli viemässä lamanjälkeisessä Suomessa maan budjettikriisiin.
Ymmärrän, että monet silloin 1970- ja 1980-luvulla tuolileikissä istumaan päässeet ja heidän jälkeläisensä pitävät omaa asemaansa ansaittuna, ja EU on mörkö, kun antoi pientilalliselle mahdollisuuden yleensäkään jatkaa viljelyä ja peltoresurssien vähittäistä hankkimista. Se ennen EU-aikaa vallinnut tilanne oli semmoinen maatalousruletti, jossa piti joka kierroksella osua oikeille numeroille, järjestyksessä: 1. maatilalainakelpoisuus 2. ostoluvat 3. sukupolvenvaihdoksen luopujien ikä kohdallaan, 55-60 v 4. tila valmiiksi ns. elinkelpoinen, mutta ei liian suuri. 5. sopiva (alue)poliittinen työntö tai sitten ainakin tupailloissa piti tulla juttuun päättävien kellokkaiden kanssa.
-SS-
-
Niin siis Suomessahan on _liian vähän_ peltoa, tai ainakin meikäläisen seudulla. Muuten minullakin olisi tuplasti isompi hehtaarimäärä, eli sellainen jolla nykypäivänä tässä hommassa pärjäilee, kun pelaa kortit oikein. Sinänsä oikein hyvä listaus sinulla, nimittäin kannatettavia ajatuksia jok'ikinen.
Suomessa ei ole liian vähän peltoa. Rajoittamattomalla viljelyllä viljavuoret, voivuoret, munavuoret, lihavuoret, ym. olisivat jälleen tosiasia. Kyse on siitä, että laajentavalle viljelijälle ei ole elintilaa eli Lebensraumia otettavissa vapaaehtoisilla vuokrasopimuksilla ja kaupoilla. Jos palattaisiin takaisin esimerkiksi 1980-luvulle, tätä ongelmaa yritettiin ratkaista maatalousmaan ostoluvilla, jotka ohjattiin luottamusmieslähtöisesti sellaisille viljelijöille, jotka katsottiin sopiviksi jatkamaan maatalouselinkeinoa.
Toinen tapa ratkaista resurssiongelmaa oli pellonraivaus, joka joutui nopeasti vastatuuleen, kun jotkut viljelijät tekivät 200 ha ja suurempiakin raivioita. Koska peltoa ei ollut liian vähän. Tämän raivausmanian kipuilua monet viljelijät vieläkin potevat, kun raivausmaksut iskivät kiinni, ja raivioiden ottamista tukien piiriin on viivytelty.
Sitten kolmas tapa yrittää nostaa rajatun peltoresurssin tuottoa oli alkaa nostaa satotasoja kovalla lannoituksella. Lannoitukseen sijoitetulla markalla kolme takaisin. No, ei mennyt kauan kun tuli lannoiteverot, markkinoimismaksut, palkkio- ja pakkokesannoinnit ja lähestyvä maatalousbudjetin konkurssi, maatalous oli viemässä lamanjälkeisessä Suomessa maan budjettikriisiin.
Ymmärrän, että monet silloin 1970- ja 1980-luvulla tuolileikissä istumaan päässeet ja heidän jälkeläisensä pitävät omaa asemaansa ansaittuna, ja EU on mörkö, kun antoi pientilalliselle mahdollisuuden yleensäkään jatkaa viljelyä ja peltoresurssien vähittäistä hankkimista. Se ennen EU-aikaa vallinnut tilanne oli semmoinen maatalousruletti, jossa piti joka kierroksella osua oikeille numeroille, järjestyksessä: 1. maatilalainakelpoisuus 2. ostoluvat 3. sukupolvenvaihdoksen luopujien ikä kohdallaan, 55-60 v 4. tila valmiiksi ns. elinkelpoinen, mutta ei liian suuri. 5. sopiva (alue)poliittinen työntö tai sitten ainakin tupailloissa piti tulla juttuun päättävien kellokkaiden kanssa.
-SS-
Aika vähän niitä kauppoja tuolloin tehtiin. Ainakaan täällä. Sukupolven vaihdokset oli niitä joita tapahtui. Ehkä tämä oli parempien viljelyalueiden ongelma sitten..
Eu aika vapautti todellakin markkinan. Ja loi samalla pellosta tuottavan omaisuuserän. Mitä enemmän cap kausia on menty niin sitä kauemmas tuotantosidonnaisuus on viety tuista. Pelkkä pellon omistaminen takaa tukien muodossa ihan kelpo tuoton. Varsinkin kun se investointi eli pelto on jo maksettu.
Ei ole tämäkään systeemi oikein toimiva, jos ei SS:n kuvaamakaan tapa. Jotain muuta pitäisi keksiä...
-
Toinen tapa ratkaista resurssiongelmaa oli pellonraivaus, joka joutui nopeasti vastatuuleen, kun jotkut viljelijät tekivät 200 ha ja suurempiakin raivioita. Koska peltoa ei ollut liian vähän. Tämän raivausmanian kipuilua monet viljelijät vieläkin potevat, kun raivausmaksut iskivät kiinni, ja raivioiden ottamista tukien piiriin on viivytelty.
Tiedän useammankin paikan missä on jäänyt kesken silloin ennen pellonraivauskieltoa innolla lykättyjen kannokoiden pelloksi teko.
Osassa on kantokarheet edelleen levittämättä ja viljelykasvina ollut pääasiassa ikihömppä, osa kasvaa taas luontaisesti tullutta uutta metsää.
-
Raivaushan on hyvin kaksiteräinen miekka. Se olisi edelleen tarpeellinen tilusrakenteen parantamiseksi mutta kääntöpuolella on sit peltoalan lisääntyminen ja jos kun ne raiviot halutaan tukien piiriin niin pienenevää potti on jakamassa isompi ala.
Ja onhan se nurinkurista et vieressä raivataan ja ojan toisella puolella metsitetään. ;D
Ehkä joissain tilanteissa tämäkin voi olla tilusrakenteen parantamista mut kai kohtuu harvoin.
Suurin vahinko on tapahtunut jo joskus ennen muinoin. Kenties noin sata vuotta sitten tai ainakin 80 vuotta sitten. Siihen maailman aikaan varmaan tarpeellinen toimi mut näin jälestäpäin katsottuna huono. Noiden tapahtumien satoa korjataan edelleen ja myöhempien vuosien toimilla ongelmaa on pidetty vain yllä ja nyt homma lipeää toiselta laidalta metsään..
-
Siirtolais- ja rintamamiesten pikkutilojen raivaaminen ei enää ollut mikään ongelma , kun 1960-luvun lopussa siirryttiin laajamittaiseen peltojen paketointiin. Siellä ne nyt metsää kasvavat, jollei sitten raivaus ole löytänyt niistä uutta alkua pellolle.
Raivausinto on aina jonkinlainen systeemin ilmiö; jokin maatalouspolitiikassa tehty muutos synnyttää toimintaa, joka ei välttämättä ole kokonaisuuden edun mukainen.
Sanoisin, että nykyinen tukijärjestelmä on sellainen, että siinä ei ole yksittäiselle tilalle täyttä lopetusehtoa tukien kasvulle, joten jos keinolla millä hyvänsä pystyy hankkimaan tukialaa tai tuen alaisia resursseja, lisää, niitä hankitaan. Olikohan siitä jo melkein 15 vuotta, kun eräs suurempi tila Pohjanmaalla totesi, että tiettyihin eläintukiin tullut tukikatto lopetti kasvun siihen paikkaan.
Sama Etelä-Ruotsin vai oliko sen Tanskan kartanoyhdistys julisti, että konkurssin menevät, jos tulee tukikatto. Kyseessä on todella haavoittuva järjestelmä, joka muistuttaa addiktiota, jota ei voi rajoittaa, jos tukien aleneminen tuottaisi liian vakavia vieroitusoireita.
-SS-
-
bouli tuossa edellä jo kirjoitteli raivaamattomiksi jääneistä aikeista. Näitä riittää,melko sokeita löytyi jotka hakkas mettän päältä ja sitten alkoi löytymään lehmän kokoisia kiviä raiviosta ja monessa paikassa olisi saanut ajaa paikalle ensin murskan. Melkoinen kiima oli osalla porukasta. Nyt puskee jotain puuta luontaisesti...
-
bouli tuossa edellä jo kirjoitteli raivaamattomiksi jääneistä aikeista. Näitä riittää,melko sokeita löytyi jotka hakkas mettän päältä ja sitten alkoi löytymään lehmän kokoisia kiviä raiviosta ja monessa paikassa olisi saanut ajaa paikalle ensin murskan. Melkoinen kiima oli osalla porukasta. Nyt puskee jotain puuta luontaisesti...
Paras jonka minä tiedän oli 70-luvulla (?) raivattu huonotuottoinen pelto jonka perikunta metsitti uudelleen.
Sitten sama alue vaihtoi omistajaa ja uusi omistaja totesi lohkosta että metsä on kehittynyt niin heikosti että raivataanpa tuo uudelleen pelloksi. Ei tietysti ollut kovin työläs toimenpide se.
Onhan sillä työllistävä vaikutus... kai sen kohta joku taas istuttaa puille :-)
-
Kyllähän pellon raivaaminen tilusrakenteen parantamiseksi tulisi edelleen olla sallittua (= ei nurmivelvoitetta, mahdollisuus saattaa kaikkien tukien piiriin). Eikös siellä Itä-Suomessa ainakin ole jo monin paikoin sellainen tilanne, että pellolle ei ottajia ole ja täytyy sitten taimet tökkiä peltoon? Niin että eikö sieltä sitä korvauskelpoisuutta sitten irtoa ilman, että tarvitsee yhteistä pottia pienentää?
Ihan uutta peltoraiviota keskelle metsää en missään nimessä kannata, mutta pitäisihän edelleen olla mahdollisuus parantaa tilusrakennetta esim. yhdistämällä vanhoja peltoja raivaamalla jonkin metsäkannaksen välistä pois.
Niin ja kaikennäköisiä "raivioita" on kyllä tullut nähtyä, osa jäänyt kesken ja tökitty uudelleen taimille, osa sitten sinnikkäästi tehty valmiiksi. Vähän kannattaisi sitä metsänpohjaakin tutkailla ennen kuin parturoi raivaus mielessä.
-
Paras jonka minä tiedän oli 70-luvulla (?) raivattu huonotuottoinen pelto jonka perikunta metsitti uudelleen.
Sitten sama alue vaihtoi omistajaa ja uusi omistaja totesi lohkosta että metsä on kehittynyt niin heikosti että raivataanpa tuo uudelleen pelloksi. Ei tietysti ollut kovin työläs toimenpide se.
Tuo metsän raivaaminen pelloksi oli joskus keino pistää riita poikki metsänuudistamisesta syntyneiden kiistojen katkaisemiseksi. Viranomaiset jossakin vaiheessa olivat hyvin tiukkana, että tietyillä paikoilla metsää sai uudistaa vain oppikirjan mukaan, hakkaamalla ja istuttamalla.
Edesmennyt naapuri hakkasi metsälön kuivahkolta kankaalta, mutta ei halunnut tuhlata rahaa taimiin, jolloin kun viranomaiset alkoivat vaatia uudistamista, mahdollisen pakkouudistuttamisen uhalla, kertoi isäntä ilmoittaneensa näille, että siitä tulee pelto.
Kymmenen vuoden päästä, kun nurkassa edelleen oli pari kuivanutta kantoa riivitty pinoon, "raivauksen" alkumerkkinä, kuulemma joku viranomainen oli käynyt katsomassa ja kehunut hyvää taimikkoa, hiekkamaalla kun mäntytaimikko alkaa kasvaa rikkaruohon lailla.
Paljonko naapuri itse oli lapinlisää laittanut juttuihin, en tiedä, oli vähän semmoinen ilkikurinen yleensäkin.
-SS-
-
Kyllähän pellon raivaaminen tilusrakenteen parantamiseksi tulisi edelleen olla sallittua (= ei nurmivelvoitetta, mahdollisuus saattaa kaikkien tukien piiriin).
.....
Ihan uutta peltoraiviota keskelle metsää en missään nimessä kannata, mutta pitäisihän edelleen olla mahdollisuus parantaa tilusrakennetta esim. yhdistämällä vanhoja peltoja raivaamalla jonkin metsäkannaksen välistä pois.
Aito pyrkimys tilusrakenteen parantamiseen saattaa olla toissijainen. Raivauksen ensisijainen tavoite EU-aikana on ollut tilan tukirakenteen parantaminen, ja kun siihen on tullut vastuksia, katkeroittaa se raivaajien mieltä, kun "tilusrakenne estää kannattavan maatalouden harjoittamisen". Koska peltoa kuitenkaan ei ole Suomessa liian vähän, metsän hävittäminen teollisen rakentamisen ja myös maatalouden tieltä on metsälain ja metsäkatoasetuksen mukaista metsän hävittämistä, ei kriittistä maatalouden huoltovarmuutta.
Tosiasiassa suurimmat teolliset tilat ovat suurimpia raivaajia, ja nautatilat niiden joukossa suurimpia. Jos toimintaa ei olisi rajoitettu millään tavalla, se ei koskaan olisi rajoittunut, koska kasvuhalulle ei ollut selvää tukikattoa.
Suomen olosuhteissa regressiiviset pinta-alatuet saattaisivat yllättävästi muuttaa olemassa olevan tilusrakenteen puutteita siedettävämmiksi. Kymmenen aarin kiviröykkiöitä tai liittymän esteitä tai peltotien kapeikkoja voinee yksi kerrallaan parannella nytkin.
-SS-
-
bouli tuossa edellä jo kirjoitteli raivaamattomiksi jääneistä aikeista. Näitä riittää,melko sokeita löytyi jotka hakkas mettän päältä ja sitten alkoi löytymään lehmän kokoisia kiviä raiviosta ja monessa paikassa olisi saanut ajaa paikalle ensin murskan. Melkoinen kiima oli osalla porukasta. Nyt puskee jotain puuta luontaisesti...
Noi on semmosia paloja mistä saisi oikeasti hyvän pellon, virta vaan on tekijöiltä loppunut kesken.
-
Sitkeät raivaajat tekevät peltoa vaikka kalliolle. Ja tuo edellinen on tosi tai ainakin totena kerrottu ;D Maata saa vaikka metsäautotien rungosta. Sinnehän voi ajaa kiviä. Toinen hyvä on lammen / järven ruoppausprojekti. En halua kritisoida enkä mollata. Kyllä tällä / naapuri kylällä maisema on muuttunut avaraksi viimeisten vuosikymmenten aikana. Sellaista mettän pojaa ei olekkaan jota ei voisi pelloksi raivata. Kivien keskikokokin kuution / kahden luokkaa ja kaivuri taisi aikoinaan liikkua lähes 24/7 isännän käskyttämänä. Nyt kait palkallinen kuski, joten ei ehkä nykyään enää noin. Mutta on muuten komeita lohkoja kiviaitojen sisällä ja komeita kasvustojakin.
-
Kyllähän pellon raivaaminen tilusrakenteen parantamiseksi tulisi edelleen olla sallittua (= ei nurmivelvoitetta, mahdollisuus saattaa kaikkien tukien piiriin).
.....
Ihan uutta peltoraiviota keskelle metsää en missään nimessä kannata, mutta pitäisihän edelleen olla mahdollisuus parantaa tilusrakennetta esim. yhdistämällä vanhoja peltoja raivaamalla jonkin metsäkannaksen välistä pois.
Aito pyrkimys tilusrakenteen parantamiseen saattaa olla toissijainen. Raivauksen ensisijainen tavoite EU-aikana on ollut tilan tukirakenteen parantaminen, ja kun siihen on tullut vastuksia, katkeroittaa se raivaajien mieltä, kun "tilusrakenne estää kannattavan maatalouden harjoittamisen". Koska peltoa kuitenkaan ei ole Suomessa liian vähän, metsän hävittäminen teollisen rakentamisen ja myös maatalouden tieltä on metsälain ja metsäkatoasetuksen mukaista metsän hävittämistä, ei kriittistä maatalouden huoltovarmuutta.
Tosiasiassa suurimmat teolliset tilat ovat suurimpia raivaajia, ja nautatilat niiden joukossa suurimpia. Jos toimintaa ei olisi rajoitettu millään tavalla, se ei koskaan olisi rajoittunut, koska kasvuhalulle ei ollut selvää tukikattoa.
Suomen olosuhteissa regressiiviset pinta-alatuet saattaisivat yllättävästi muuttaa olemassa olevan tilusrakenteen puutteita siedettävämmiksi. Kymmenen aarin kiviröykkiöitä tai liittymän esteitä tai peltotien kapeikkoja voinee yksi kerrallaan parannella nytkin.
-SS-
No onhan se nyt pikkuisen eri päästellä vaikka ajosilppurilla jotain vähän isompaa nelisnurkkaista peltoa, kuin että jos sen samaisen pellon tilalla olisi vaikka muutama kappale muutaman hehtaarin kokoisia satelliittikuvioisia lohkoja metsän kainalossa. ::) Eli tuollaisessa tilanteessa ainakin itse tekisin tilusrakenteen parantamisen, vaikka tukirakenne paranisi 0€.
-
Eli tuollaisessa tilanteessa ainakin itse tekisin tilusrakenteen parantamisen, vaikka tukirakenne paranisi 0€.
Ehdottomasti totta. Aikanaan kun teolliseksi investoi(tuettu) eläintalous törmäsi lannanlevityspinta-alan kattoon, raivausoperaatiot kiihtyivät huomattavasti, peltoahan silti ei ollut Suomessa liian vähän. En tiedä, mikä on turvepeltojen nurmien lannoitusmahdollisuus, mutta kasvukaudella sinne vielä saanee lantaa levittää. Mutta tuetonkin pellonraivaus on ollut kannattava ratkaisu, koska eläintaloutta on voinut laajentaa sopivasti. Rehuakin naudoille.
Raivausrajoituksia voidaan pitää erinomaisen epäreiluina toimina, mutta jos mitään ylärajaa ei ole, vain Suomen koko maa- ja järvipinta-ala on rajana. Kun kiinalainen miljardööri huomaa, että voisi perustaa Saudien tapaan uuden Almarai - navettan, esimerkiksi 100000 lehmälle. Siinä koko Pohjanmaa pillarilla tasaiseksi ja maitokoppi keskelle.
Maakunnan väestö internoitaisiin Kongoon.
-SS-
-
voisi perustaa Saudien tapaan uuden Almarai - navettan, esimerkiksi 100000 lehmälle. Siinä koko Pohjanmaa pillarilla tasaiseksi ja maitokoppi keskelle.
Maakunnan väestö internoitaisiin Kongoon.
-SS-
Loppukaneettia myöten aika mielenkiintoinen idea.