Tuethan on ollut tavallaan alenevia koko ajan kun niihin ei ole tehty mitään indeksikorotuksia. 2005 kasvitilan peltotuet oli jotain 550 euron luokkaa, vastaa tänäpäivänä n. 800 euroa.

Juustohöylällä vedetään kaikilta 25% pois. Omalle kohdalle se tarkoittaa sitä et saa ihan tosissaan alkaa suunnittelemaan uutta ammattia. Ei pysty olemaan enää päätoiminen viljelijä. 

Tukimaatalouden suuruuden ekonomiia on merkittävämpi kuin alalla annetaan ymmärtää. Vaikka kahden miljardin vuosittaiset maataloustuet voisi jakaa 20000 tilan isännälle valtion ylempien palkkaluokkien - yleensä korkeakoulutusta vaativan - viran mukaan, 6 tonnia brutto kuukaudessa, sivukuluineen 100 k€;  harva suuria tukimääriä kuittaava vaihtaisi siihen malliin. Ja sillä on syynsä.

-SS-

Niin mikä v1tun maatalous politiikka ?

Ihan täyttä p@skaa koko juttu.


Koskaan kuullukaan.


Misät v1tun maatalous politiikasta.


Mitä wittua sä siinä oikein lässytät ?

Suomesta pitäisi saada 500 000 hehtaaria peltoa pois käytöstä, se olisi ainut järkevä maatalouspoliittinen ratkaisu. Vaikka metsittää tuo määrä. Valtava huutohan siitä tulisi, koska taas koskettaisiin monien etuihin mutta mitä sitten, nykytilanne, missä yritetään muutosta ilman ettei kukaan suutu, johtaa vain kaikkien lisääntyvään "kärsimykseen".

Mitä on ne asiat, joilla puolustellaan, ettei mikään saa koskaan muuttua:
-huoltovarmuus
-aluepolitiikka
-koko maan asuttuna pitäminen.
-maalaismaiseman avoimena pitäminen
-peltoja pitää olla reservissä.
-hiilen säilyttäminen maaperässä
-omavaraisuus.
-kepun äänestäjien pitäminen leivän syrjässä kiinni.
-MTK:n jäsenmäärän säilyttäminen.

Suomesta pitäisi saada 500 000 hehtaaria peltoa pois käytöstä, se olisi ainut järkevä maatalouspoliittinen ratkaisu. Vaikka metsittää tuo määrä. Valtava huutohan siitä tulisi, koska taas koskettaisiin monien etuihin mutta mitä sitten, nykytilanne, missä yritetään muutosta ilman ettei kukaan suutu, johtaa vain kaikkien lisääntyvään "kärsimykseen".

Mitä on ne asiat, joilla puolustellaan, ettei mikään saa koskaan muuttua:
-huoltovarmuus
-aluepolitiikka
-koko maan asuttuna pitäminen.
-maalaismaiseman avoimena pitäminen
-peltoja pitää olla reservissä.
-hiilen säilyttäminen maaperässä
-omavaraisuus.
-kepun äänestäjien pitäminen leivän syrjässä kiinni.
-MTK:n jäsenmäärän säilyttäminen.

Paljonkohan lähtisi peltoa jos kaikki alle hehtaarin lohkot poistettaisiin tukien piiristä, itselläkin lähtisi useampi läntti mut ei kyllä kauheesti harmittaisi.

Jos viljanviljelyn tuet putoaa 50-100€/ha, niin vaikeuksissa on ne, joilla on jatkuvasti pienet satotasot, alle 5 t/ha ja se sato tuotetaan pelkästään kalliilla ja vielä entisestään kallistuvilla ostolannoitteilla. Heiltä se viljely aivan varmasti loppuu.

Jos viljanviljelyn tuet putoaa 50-100€/ha, niin vaikeuksissa on ne, joilla on jatkuvasti pienet satotasot, alle 5 t/ha ja se sato tuotetaan pelkästään kalliilla ja vielä entisestään kallistuvilla ostolannoitteilla. Heiltä se viljely aivan varmasti loppuu.

Ei lopu jos hyvä sivutoimi. Jos loppuisi niin luulisi et se olisi loppunut jo nyt...

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 06.08.25 - klo:11:55

Suomesta pitäisi saada 500 000 hehtaaria peltoa pois käytöstä, se olisi ainut järkevä maatalouspoliittinen ratkaisu. Vaikka metsittää tuo määrä. Valtava huutohan siitä tulisi, koska taas koskettaisiin monien etuihin mutta mitä sitten, nykytilanne, missä yritetään muutosta ilman ettei kukaan suutu, johtaa vain kaikkien lisääntyvään "kärsimykseen".

Mitä on ne asiat, joilla puolustellaan, ettei mikään saa koskaan muuttua:
-huoltovarmuus
-aluepolitiikka
-koko maan asuttuna pitäminen.
-maalaismaiseman avoimena pitäminen
-peltoja pitää olla reservissä.
-hiilen säilyttäminen maaperässä
-omavaraisuus.
-kepun äänestäjien pitäminen leivän syrjässä kiinni.
-MTK:n jäsenmäärän säilyttäminen.

... Mut täs olet harvinaisen oikeassa. Mut tätä ei tulla kyllä ihan hetkessä tekemään. Nyt jo väläytelty itä suomen tukemista ihan viljelijöidenkin suulla. Mä haluaisin tietää et mitä se yks itäsuomen viljelijä siinä merkkaa jos naapuri haluaa sinne pyrkiä? Tätähän sillä itäsuomen asuttuna pitämisellä haetaan.

Ei sillä onhan itäsuomessakin ihan hyviä peltoaukeita ja niissä viljely varmasti jatkuisi mut kylhän nuo metsitettävät pellot pääsääntöisesti löytyisivät lappeenranta - kouvola - lahti - tampere ja siitä ylös linjan koilispuolelta. Väittäisin myös et mikäli ei karjatalous keskittymään kuten jossain savossa on niin tuolla alueella tukien keräily rehuhömppää niittämällä on melko yleistä. Tuon linjan lounaispuolella maksetaan jo pellosta sellaisia vuokria että sillä hankkii paremmin...

Lainaus

Paljonkohan lähtisi peltoa jos kaikki alle hehtaarin lohkot poistettaisiin tukien piiristä, itselläkin lähtisi useampi läntti mut ei kyllä kauheesti harmittaisi.

Veikkaan et aika paljon ja se lähtisi just tuolta yllä mainitulta alueelta pääsääntöisesti.
Mulle tuo kävisi. Itseltä lähtisi yksi vuokraläntti ja kaksi omaa. Kahden hehtaarin raja poistaisi kolme lisää. Tuokaan ei olisi vielä paha. Noistakin saisk tuon yhden yhdistettyä viereiseen lohkoon. Jäänyt vain tekemättä. Toinen on piha pelto ja kolmannen saisi kenties myytyä vaikka omakotitalo tonteiksi..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 06.08.25 - klo:07:33

Juustohöylällä vedetään kaikilta 25% pois. Omalle kohdalle se tarkoittaa sitä et saa ihan tosissaan alkaa suunnittelemaan uutta ammattia. Ei pysty olemaan enää päätoiminen viljelijä. 

Tukimaatalouden suuruuden ekonomiia on merkittävämpi kuin alalla annetaan ymmärtää. Vaikka kahden miljardin vuosittaiset maataloustuet voisi jakaa 20000 tilan isännälle valtion ylempien palkkaluokkien - yleensä korkeakoulutusta vaativan - viran mukaan, 6 tonnia brutto kuukaudessa, sivukuluineen 100 k€;  harva suuria tukimääriä kuittaava vaihtaisi siihen malliin. Ja sillä on syynsä.

-SS-

En nyt pysy ajatuksessasi mukana mut mä en olekkaan korkeasti koulutettu  enkä nauti edes korkeita tukia.. 

Millä koneilla tulevaisuudessa tekee ne sivu- ja päätoimiset ne peltohommat, kun uusien puimureiden ja traktoreiden myyntimäärät on supistuneet ihan minimiin. Käytettyjä koneita ne sivutoimiset kierrättää toisilleen niin kauan kuin ne vähänkin pelittää, ja ilmeisesti sen jälkeen niitä käytettyjä koneita aletaan uittaa itäblokista tänne. Jos nyt puolalaiset hakee täältä halpoja käytettyjä, niin jo 10-20 vuoden päästä suomalaiset hakee niitä puolasta, kun täkäläiset käytetyt puimurit on jo niin loppuun ajettu.

Millä koneilla tulevaisuudessa tekee ne sivu- ja päätoimiset ne peltohommat, kun uusien puimureiden ja traktoreiden myyntimäärät on supistuneet ihan minimiin. Käytettyjä koneita ne sivutoimiset kierrättää toisilleen niin kauan kuin ne vähänkin pelittää, ja ilmeisesti sen jälkeen niitä käytettyjä koneita aletaan uittaa itäblokista tänne. Jos nyt puolalaiset hakee täältä halpoja käytettyjä, niin jo 10-20 vuoden päästä suomalaiset hakee niitä puolasta, kun täkäläiset käytetyt puimurit on jo niin loppuun ajettu.

Kalustomarkkina tulee varmasti kansainvälistymään ja enää ei katsella pelkästään paikallisen koneliikkeen takapihaa vaan katselu alue on vähintään koko eurooppa..

^
Voihan se noinkin olla, mutta nyt puolan jobbarit hykertelee käsiään, kun 2000h puituja puimureita rahdataan sinne. Mistään muualta ei kuulemma sellaisia löydy. Vähän tunteja, lyhyt käyttöaika ja syksyllä putsattuja ja talven säilötty suojassa vrt tupla tunnit ja seisonut paskoineen koko elämänsä. Tieto puolalaisen jobbarin suusta.

^
Voihan se noinkin olla, mutta nyt puolan jobbarit hykertelee käsiään, kun 2000h puituja puimureita rahdataan sinne. Mistään muualta ei kuulemma sellaisia löydy. Vähän tunteja, lyhyt käyttöaika ja syksyllä putsattuja ja talven säilötty suojassa vrt tupla tunnit ja seisonut paskoineen koko elämänsä. Tieto puolalaisen jobbarin suusta.

Tämä lienee seurausta siitä, että Suomen viljasato on muuttunut jollakin tavalla erilaiseksi, että miljoonan hehtaarin puintialaa ei pysty hoitamaan entisaikojen tekniikalla. Mutta Puolan 7,5 miljoonan hehtaarin vilja-alasta osaa  vielä pystytään korjaamaan vanhoinkin menetelmin. Onhan maatalous Puolassa niin kovin takapajuista verrattuna Suomen satelliittiohjattuun teknologiamaatalouteen. Puolalaiset viljelevät vehnää kolmasosalla alasta (2,5 milj ha), keskisato on siinä 5,5 t/ha, joten kasitonnari ei ole siellä pääsääntö. Vanha Sampokin semmoisen puimaan pystyy.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 07.08.25 - klo:09:04

^
Voihan se noinkin olla, mutta nyt puolan jobbarit hykertelee käsiään, kun 2000h puituja puimureita rahdataan sinne. Mistään muualta ei kuulemma sellaisia löydy. Vähän tunteja, lyhyt käyttöaika ja syksyllä putsattuja ja talven säilötty suojassa vrt tupla tunnit ja seisonut paskoineen koko elämänsä. Tieto puolalaisen jobbarin suusta.

Tämä lienee seurausta siitä, että Suomen viljasato on muuttunut jollakin tavalla erilaiseksi, että miljoonan hehtaarin puintialaa ei pysty hoitamaan entisaikojen tekniikalla. Mutta Puolan 7,5 miljoonan hehtaarin vilja-alasta osaa  vielä pystytään korjaamaan vanhoinkin menetelmin. Onhan maatalous Puolassa niin kovin takapajuista verrattuna Suomen satelliittiohjattuun teknologiamaatalouteen. Puolalaiset viljelevät vehnää kolmasosalla alasta (2,5 milj ha), keskisato on siinä 5,5 t/ha, joten kasitonnari ei ole siellä pääsääntö. Vanha Sampokin semmoisen puimaan pystyy.

-SS-

Tai sit suomessa on vain maatalouskuplaa puhallettu koko eu aika ja jo ennen sitä ja nyt se todellisuus alkaa selviämään kovimmallekkin kepulaiselle. Ja se 2000h puitu sampo joutaa myydä puolaan... 

Paljonkohan lähtisi peltoa jos kaikki alle hehtaarin lohkot poistettaisiin tukien piiristä, itselläkin lähtisi useampi läntti mut ei kyllä kauheesti harmittaisi.

Yllättävän vähän.

Suomen peltojen koon mediaani (keskimmäinen lohko) on noin 1,7 ha ja keskikoko noin 3,5 ha. Eli jakauma on vino suurempaan päin. Lukumääräisesti siis puolet lohkoista  ovat alle 1,7 ha. Mutta kun rakentaa kyseiseen kokojakaumaan sopivan peltolohkoaineiston, näkee, että:

- alle 1 ha:n palstoja on kokonaisalasta noin 6%
- puolet palstoista alle mediaanin eli alle 1,7 ha:n; alojen summa on noin 8%
- keskiarvoa, 3,5 ha, pienempien peltojen alan kertymä on 27%

Nämä ovat siis arvioita, mutta kovin paljon vikaan ei välttämättä mene. Tästä näkyy myös se, että kun pinta-alat ja satokilot ja samantapaiset suureet summataan yhteen yli koko kyseisen jakauman, niistä pienistä aloista ei vaan kerry yhtään mitään.

Samasta syystä pientiloista ei ole enää rakennemuutoksen ruokkijoiksi, jopa keskikokoista suuremmatkin tilat on syytä alkaa tappaa rakennemuutosta tukemaan. Jos nämä alle hehtaarin palstat poistettaisiin tukien piiristä ja tuet liitettäisiin jäljelle jääviin hehtaareihin, tekisi se hehtaaria kohti 28 euroa. Hetken se lämmittäisi, ja sitten taas rakennemuutosviljelijää tulisi köyhyys kalvamaan.

-SS-