Tällä hetkellä viljabisnes ei ole välittäjän kannalta bisnestä et alkais varastoimaan, mun mielestä. Hinnat on laskusuunnassa 2022 kevään piikistä...

Nimenomaan viljabusiness kannattavin osa on varastointi tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Nyt kun on jättiremontti menossa, niin toivoisi remontintekijän ottavan tämän huomioon. Yhtenä viljelijöiden pelastusmuotona voisi olla viljan varmuusvarastoinnista maksettava tuki. Rasti ruutuun vaan kun lupaa säilöä viljaa ylivuotiseksi. Ja toinen rasti, kun lupaa kasvinsuojelukertoja olevan vain yksi vuodessa. Eli rikkakasviruiskutus. Nyt kun luomu on vähentynyt merkittävästi ja kasvisuojeluaineiden käyttöä tulisi EU:n mukaan vähentää, tuo ehden ruiskutuksen tuki voisi olla hyväkin ehdotus. Ja yläkerran sateliitit kyllä valvoo jokaista pellolla tapahtuvaa liikennettä, joten sanktiointimahdollisuuudet mahdollisista väärinkäytöksistä lisääntyy.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 15.02.24 - klo:09:56

Tällä hetkellä viljabisnes ei ole välittäjän kannalta bisnestä et alkais varastoimaan, mun mielestä. Hinnat on laskusuunnassa 2022 kevään piikistä...

Nimenomaan viljabusiness kannattavin osa on varastointi tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Nyt kun on jättiremontti menossa, niin toivoisi remontintekijän ottavan tämän huomioon. Yhtenä viljelijöiden pelastusmuotona voisi olla viljan varmuusvarastoinnista maksettava tuki. Rasti ruutuun vaan kun lupaa säilöä viljaa ylivuotiseksi. Ja toinen rasti, kun lupaa kasvinsuojelukertoja olevan vain yksi vuodessa. Eli rikkakasviruiskutus. Nyt kun luomu on vähentynyt merkittävästi ja kasvisuojeluaineiden käyttöä tulisi EU:n mukaan vähentää, tuo ehden ruiskutuksen tuki voisi olla hyväkin ehdotus. Ja yläkerran sateliitit kyllä valvoo jokaista pellolla tapahtuvaa liikennettä, joten sanktiointimahdollisuuudet mahdollisista väärinkäytöksistä lisääntyy.

Selitä nyt miten voi olla kannattavaa varastoida viljaa kun hinta laskee joka viikko?

Ehkä pitkällä aikavälillä voi jäädä varastoimaan viljaa ja myydä sen aina huipussa mut vuosi tai kaksi ei siihen riitä. Huiput näyttää tulevan noin viiden vuoden välein ja kun edellinen oli 22 niin pari kolme vuotta pitää nyt ainakin sit olla valmis varastoimaan.. 

Selitä nyt miten voi olla kannattavaa varastoida viljaa kun hinta laskee joka viikko?

Ehkä pitkällä aikavälillä voi jäädä varastoimaan viljaa ja myydä sen aina huipussa mut vuosi tai kaksi ei siihen riitä. Huiput näyttää tulevan noin viiden vuoden välein ja kun edellinen oli 22 niin pari kolme vuotta pitää nyt ainakin sit olla valmis varastoimaan.. 

Markkinahäiriöitä nousevien hintojen muodossa on todennäköisimmin vain yksi / 10 vuotta. Vuonna 2016 jossakin MTK:n tupaillassa pidettiin viljamarkkinoista luento. Sen ajan tilannearviot pitävät erinomaisen hyvin paikkansa:

Kyösti Arovuori / PTT vuonna 2016

Hintojen nopeat vaihtelut realismia jatkossakin
- sektorin ja viljelijöiden omalla vastuulla suojautua, tuottajat sekä käyttäjät !
- hintasuojaustoimenpiteitä käytettävissä (mitähän ne nyt sitten olivat pienviljelijälle, mietin minä)

*********

Markkinoiden toimintaa voidaan parantaa lisäämällä ja tiukentamalla
sopimustuotantoa

- teollisuus valitsee tuottajat, keiden kanssa haluavat tehdä yhteistyötä
edelleen kymmen vuoden päästä

Eli voit tehdä pitkäaikaisia sopimuksia tarvittavasta viljalajista ja jopa lajikkeesta, kiinnität omalta puolelta hinnan ja suojaat sen jollakin pankkispekulantin futuurituotteella. Näistä on MTK:n kurssitusta löytynyt. Timo Jaakkola, joka on ollut melko kova kellokas viljamarkkina-asioissa, on julkaissut Youtubessa aiheesta luennon.

https://youtu.be/BxMiC6huz8Y?feature=shared

-SS-

Nooh 2022 piikki joka lähti jo 21 kesältä. Vielä ei olla palattu 21 kevään tasolle, onko tämä uusi normaali sitten?

Sitä ennen kun viljan hinnat olivat pitkään siinä 150e molemmin puolin niin eikös yksi piikki osunut 18/19 talvelle. Myin silloin tavis donikauraksi tuomittua elintarvikekauraa vientiin 235e/t hinnalla.

Sitä edellinen piikki oli 2012 jolloin meiltä myytiin rehuvehnää jonkin matkaa yli 200e hinnalla.

Ja sitä edellinen  08 vai 09? Finanssikriisin ja Venäjän kuivuuden aiheuttamana?

Vajaaseen 20v mahtunut siis neljä yli 200e rikkoutumista ainakin ja viimeksi meni jo se 400 rikki ja ollaan edelleen osittain sen 200 päälle..

24 vuoden aikana kolme merkittävää piikkiä on ollut hinnoissa, ottaen huomioon dollarin kurssin. Tuo neljäs piikki on 227 €/t, koska dollarin kurssi oli silloin 1,36$ / 1€



On huomattava, että hintakuplat melko säännönmukaisesti ovat lyhyitä ja väkivaltaisia. Matalia hintoja voi kestää jopa vuosikymmenien ajan, kuten vuodesta 1977 vuoteen 2007 asti, jolloin vehnän bushelihinta oli 250 - 350 dollarin tienoilla enimmäkseen.

-SS-

24 vuoden aikana kolme merkittävää piikkiä on ollut hinnoissa, ottaen huomioon dollarin kurssin. Tuo neljäs piikki on 227 €/t, koska dollarin kurssi oli silloin 1,36$ / 1€



On huomattava, että hintakuplat melko säännönmukaisesti ovat lyhyitä ja väkivaltaisia. Matalia hintoja voi kestää jopa vuosikymmenien ajan, kuten vuodesta 1977 vuoteen 2007 asti, jolloin vehnän bushelihinta oli 250 - 350 dollarin tienoilla enimmäkseen.

-SS-

Kaiketi se 18/19 piikki rajoittui vain kotimaahan sitten... kuivan kesän seurauksena.

Kauraa meni silloin 235 ja vehnääkin jonkin verran yli 200 hintaan..

Noin kolme kertaa yhdeksän vuoden aikana on paikallinen viljakauppa livennyt itämerivähennyksestä, leipävehnän osalta. 2017 laatuongelmat. 2018 kuivuus ja 2021 joulupaniikki yhdistettynä kevään 2022 Venäjän erikoisoperaatioon.


Kuva: Leipävehnän pörssihinta vs. Naantalin hinta. 1/2015-2/2023 Niiden erotus on se "Basis".

Lokakuussa 2021 vehnän hinta oli vielä lähempänä 200, teollisuusvehnän ainakin parikymppiä alle. Toki aika moni tiesi itsestään selvästi etukäteen nämä hintaa kohottavat tekijät etukäteen, itse en osannut odottaa. Ainoa asia, jonka tiesin kevättalvella 2022, oli se, että syysvehnät, syysohra ja syysrapsit olivat jääkannen alla, niitä mitään voinut kiinnittää, ja kevätvehnän siementä oli omamyyjällä tarjolla lähinnä Iisakkia, joka sittemmin osoittautui hylkiöksi leipävehnämarkkinoilla.

Rypsinkin hinta sopivasti laski, kun kuorma saatiin tehdyksi.

-SS-

Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten.  Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia

Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten.  Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia

Siis mikä vaikeaa tuossa nyt on? 30% alalle kylvät keväällä eri kasvia kuin viime vuonna oli?

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 28.02.24 - klo:07:51

Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten.  Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia

Siis mikä vaikeaa tuossa nyt on? 30% alalle kylvät keväällä eri kasvia kuin viime vuonna oli?

Niin tai siis kolmannekselle siitä alasta mikä viime vuonna oli yksivuotisilla kasveilla.  Mutta mä vähän ole tätä uumoillut ja veikkaan ettei todellakaan ole ainut kenelle tulee vielä tän kevään aikana "yllätyksenä" tää viljelykiertovaatimus. Ja tässä on kyllä oltava ihan pahuksen tarkkana itse kunkin ettei vahingossa tee virhettä sen kanssa, varsinkin jos tekee jotain viime hetken nopeita muutoksia. Sinänsä en ole viljelykirtovaatimusta vastaan mutta tää kaavamainen toteutustapa on ihan hanurista

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 28.02.24 - klo:09:19

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 28.02.24 - klo:07:51

Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten.  Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia

Siis mikä vaikeaa tuossa nyt on? 30% alalle kylvät keväällä eri kasvia kuin viime vuonna oli?

Niin tai siis kolmannekselle siitä alasta mikä viime vuonna oli yksivuotisilla kasveilla.  Mutta mä vähän ole tätä uumoillut ja veikkaan ettei todellakaan ole ainut kenelle tulee vielä tän kevään aikana "yllätyksenä" tää viljelykiertovaatimus. Ja tässä on kyllä oltava ihan pahuksen tarkkana itse kunkin ettei vahingossa tee virhettä sen kanssa, varsinkin jos tekee jotain viime hetken nopeita muutoksia. Sinänsä en ole viljelykirtovaatimusta vastaan mutta tää kaavamainen toteutustapa on ihan hanurista

Tarkoittaa myös sitä, ettei kasvivalintoja voi tehdä pelkästään markkinatilanteen mukaan,vaan pitää esim. sitä rehuohraakin kylvää, vai tuleeko tähän vastakommentti että voihan laittaa ohran sijaan hömppäheinää. Varmaan tulee, koska Agronettiin kirjoittavat Suomen viisaimmat viljelijät.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 28.02.24 - klo:09:41

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 28.02.24 - klo:09:19

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 28.02.24 - klo:07:51

Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten.  Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia

Siis mikä vaikeaa tuossa nyt on? 30% alalle kylvät keväällä eri kasvia kuin viime vuonna oli?

Niin tai siis kolmannekselle siitä alasta mikä viime vuonna oli yksivuotisilla kasveilla.  Mutta mä vähän ole tätä uumoillut ja veikkaan ettei todellakaan ole ainut kenelle tulee vielä tän kevään aikana "yllätyksenä" tää viljelykiertovaatimus. Ja tässä on kyllä oltava ihan pahuksen tarkkana itse kunkin ettei vahingossa tee virhettä sen kanssa, varsinkin jos tekee jotain viime hetken nopeita muutoksia. Sinänsä en ole viljelykirtovaatimusta vastaan mutta tää kaavamainen toteutustapa on ihan hanurista

Tarkoittaa myös sitä, ettei kasvivalintoja voi tehdä pelkästään markkinatilanteen mukaan,vaan pitää esim. sitä rehuohraakin kylvää, vai tuleeko tähän vastakommentti että voihan laittaa ohran sijaan hömppäheinää. Varmaan tulee, koska Agronettiin kirjoittavat Suomen viisaimmat viljelijät.

Tuo on totta et jos vuodesta toiseen vaikka se kaura on ainut jolle markkinaa niin on hanurista kun vähintään se 30% on oltava jotain muuta..

Mutta jos nyt onnistuu löytämään sen kauran sijasta toisenkin kasvin jolle voisi olla markkinaa niin eikö se sit toimi?

Ja kaiketi nuo mainitsemasi hömpät eli taviksien tapauksessa maanparannus ja monimuoto ovat ihan varteen otettavia vaihtoehtoja.

Pienien tilojen näkökulmasta tämä uudistus oli parempi. Ennen piti 10-30ha tilalla olla kahta kasvia. Nyt voi vaikka vuorotella. Tänä vuonna kauraa ens vuonna vehnää ja sit taas kauraa.. 
Helpottaa mielestäni kummasti kun saa kunnon myyntieriä eikä tarvii lajikevaihtoja tehdä. Ylivuotinen siemenkin pysyy itävänä hyvin..

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 28.02.24 - klo:10:51

Lainaus käyttäjältä: bouli - 28.02.24 - klo:09:41

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 28.02.24 - klo:09:19

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 28.02.24 - klo:07:51

Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten.  Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia

Siis mikä vaikeaa tuossa nyt on? 30% alalle kylvät keväällä eri kasvia kuin viime vuonna oli?

Niin tai siis kolmannekselle siitä alasta mikä viime vuonna oli yksivuotisilla kasveilla.  Mutta mä vähän ole tätä uumoillut ja veikkaan ettei todellakaan ole ainut kenelle tulee vielä tän kevään aikana "yllätyksenä" tää viljelykiertovaatimus. Ja tässä on kyllä oltava ihan pahuksen tarkkana itse kunkin ettei vahingossa tee virhettä sen kanssa, varsinkin jos tekee jotain viime hetken nopeita muutoksia. Sinänsä en ole viljelykirtovaatimusta vastaan mutta tää kaavamainen toteutustapa on ihan hanurista

Tarkoittaa myös sitä, ettei kasvivalintoja voi tehdä pelkästään markkinatilanteen mukaan,vaan pitää esim. sitä rehuohraakin kylvää, vai tuleeko tähän vastakommentti että voihan laittaa ohran sijaan hömppäheinää. Varmaan tulee, koska Agronettiin kirjoittavat Suomen viisaimmat viljelijät.

Tuo on totta et jos vuodesta toiseen vaikka se kaura on ainut jolle markkinaa niin on hanurista kun vähintään se 30% on oltava jotain muuta..

Mutta jos nyt onnistuu löytämään sen kauran sijasta toisenkin kasvin jolle voisi olla markkinaa niin eikö se sit toimi?

Ja kaiketi nuo mainitsemasi hömpät eli taviksien tapauksessa maanparannus ja monimuoto ovat ihan varteen otettavia vaihtoehtoja.

Pienien tilojen näkökulmasta tämä uudistus oli parempi. Ennen piti 10-30ha tilalla olla kahta kasvia. Nyt voi vaikka vuorotella. Tänä vuonna kauraa ens vuonna vehnää ja sit taas kauraa.. 
Helpottaa mielestäni kummasti kun saa kunnon myyntieriä eikä tarvii lajikevaihtoja tehdä. Ylivuotinen siemenkin pysyy itävänä hyvin..

Joku kyseli tuossa että mitenkä se on niin vaikeaa laittaa 30 prossaa eri kasvia, kun viime vuonna. Paperilla kuulostaa helpolta, mutta käytännössä ei. Tavoitehan itsellä on tuottaa täysiä rekkakuormia, jos jää jotain nyyttejä eli ei makdunkuormaan, niin melkeinpä sanoisin että ne on ongelmajätettä Toinen ongelma on siemenen riittävyys. Kylvääkö eka ne jotka saavat olla samoja vai ne jotka eivät saa. Jos siemen loppuu ja täytyy jatkaa toisella lajikkeella, niin sen jälkeen ei kolmenkymmenen prosenti erikasvisuus täyty. Sitten kylvöjärjestys kuivumisen mukaan.  Eikä sen mukaan pystyykö 30 prossan velvoitetta täyttää..No käytäntöhän on se että 30 prossaaa paperilla oikein. Ja pellolla on sitten mitä on. Sateliitilla ei näy tähkän pituutta ja lajia. Miksi asioiden täytyy olla noin vaikeita. Kyllä viljelijä itse tietää että koska pystyy vaihtaa kasvia ja koska ei. Ja vuoroviljely on hyvän sadon ehdoton edellytys.

Rekkakuorma on mullakin se ajatus aina kun jotain kylvän. Jos siis pieni tila niin koko kasvilajin vaihtaminen olisi ehkä se toimivin, mut ei markkinan näkökulmasta.
Eli viime vuonna kauraa tänä vuonna ohraa esim.

Jos nyt haluaa sen kahden kasvin kanssa pelata niin kyllähän se agronetin satotasoilla onnistuu jo 20ha tilalla. 10ha toista ja 10ha toista. 6t keskisadolla tulee rekka molempia ja kymppi jää vielä siementäkin.. 
Itse pelaisin tuossa varman päälle et joko 20ha jotain tai sit niin et se 6ha ens vuoden siementä ja 14ha josta tulee se yksi rekka. Seuraavana sit toisinpäin ja loput voi myydä täytteeksi kuormaan.
Harvoin kai se osuu niin et aina just rekkakuormat tulee täyteen vaikkei näitä viljelyrajoituksia olisi?

Se et miten sitten työt käytännössä niin itse pitänyt ihan reilua siemenvaraa niin ei tarvii siilon nurkkia harjata. Ja jos maat sitten tulevat eri aikaan kuivaksi niin ehkä kannattaa yrittää ryhmitellä samanlaiset samaan "kolmannekseen"..

Olisihan se tietysti kiva jos Jussit saisi ihan itse päättää nää kierrot mut tuo on kuitenkin melko helppo mielestäni toteuttaa ja jos sen varjolla saa tukieuroja niin ennemmin toi kuin joku oikeasti vaikea rasti..

^^
Tuohon ei kannata todellakaan uskoa ettei satelliitista erota mikä kasvi siellä pellossa kasvaa. Viime kesänäkin tarkastajat kävivät joillain tiloilla pelkästään katsomassa kasvustoja ja vertaamassa satelliittikuviin. Eivät tarkastaneet mitään muuta kuin kasvuston.