Kelläs kylvinvalmistajilla muuten olisi harvemman rivivälin koneita tarjolla? Täytyy alkaa miettimään jo seuraavan vuosikymmenen koneketjua, jos vaikka alkaisi system-Claydon-tyylin tekemään riviväliharausta joskus.

No meillä tutummista merkeistä tulee mieleen Väderstad Seed Hawk, semmosia on jokunen kone Suomessakin.

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 04.10.22 - klo:20:56

Lainaus käyttäjältä: bouli - 04.10.22 - klo:12:03

Lainaus käyttäjältä: Pelto-Jussi - 03.10.22 - klo:21:37

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 03.10.22 - klo:21:10

Ainakin Tumella oli joskus vannas joka kylvi hajalleen leveämpään nauhaan. Tai ainakin jakoi yhden rivin kahteen hyvin lähellä toisiaan olevaan leveään riviin. Oliko se nyt sitten siipivannas vai mikä..

Ei siitä kuitenkaan tainnut tulla mitään selvää etua ja katosi markkinoilta.

Se ei muistaakseni toiminut oikein kunnolla kuin hienolla hiedalla. Tukkeutui herkästi, eikä vantaan leveys oikein natsannut työsyvyyden pitovaatimuksen kanssa jne. Horschilla oli takavuosina joku vastaava viritys, ihan silitysraudan näköinen vempele, mutta sekin on tainnut poistua markkinoilta.

Cameleoniin saa kärkipalan mikä kylvää leveään nauhaan.

Ja seuraavaksi voikin sitten siirtyä Aitohajakylvöön! 

Sen kun suorittaa keväällä kymenlaakson savilla niin voi siirtyä samantien nykyiseen vihreään ajatteluun missä ei tarvitse tuottaa mitään. 

Syysvehnällä jos talvesta selviää niin saman kuustonnarin saa kuin vantaalla vetäjät

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 04.10.22 - klo:22:23

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 04.10.22 - klo:20:56

Lainaus käyttäjältä: bouli - 04.10.22 - klo:12:03

Lainaus käyttäjältä: Pelto-Jussi - 03.10.22 - klo:21:37

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 03.10.22 - klo:21:10

Ainakin Tumella oli joskus vannas joka kylvi hajalleen leveämpään nauhaan. Tai ainakin jakoi yhden rivin kahteen hyvin lähellä toisiaan olevaan leveään riviin. Oliko se nyt sitten siipivannas vai mikä..

Ei siitä kuitenkaan tainnut tulla mitään selvää etua ja katosi markkinoilta.

Se ei muistaakseni toiminut oikein kunnolla kuin hienolla hiedalla. Tukkeutui herkästi, eikä vantaan leveys oikein natsannut työsyvyyden pitovaatimuksen kanssa jne. Horschilla oli takavuosina joku vastaava viritys, ihan silitysraudan näköinen vempele, mutta sekin on tainnut poistua markkinoilta.

Cameleoniin saa kärkipalan mikä kylvää leveään nauhaan.

Ja seuraavaksi voikin sitten siirtyä Aitohajakylvöön! 

Sen kun suorittaa keväällä kymenlaakson savilla niin voi siirtyä samantien nykyiseen vihreään ajatteluun missä ei tarvitse tuottaa mitään. 

Syysvehnällä jos talvesta selviää niin saman kuustonnarin saa kuin vantaalla vetäjät

Niin varmaan saakin mut ainakin itse joudun vielä kylvämään  keväälläkin, että ei oikein toimi.   

En kiistä havaittua asiaa, en vaan oikein ymmärrä miten niin voi käydä. Ellei se etupyörä tosiaan painu myös. Tai sitten siinä vannaskelkan suuntaisripustuksessa on niin pahoja välyksiä että kelkka pääsee pylkkimään ja lautanen ei kulje samassa syvyydessä kuin pyörä. Väistelee kovat ja sitten retkahtaa pehmeällä?  En tämmöistä ole koskaan kyllä nähnyt.

Tyhjällä koneella ja maksimipainatuksella myös koko koneen asento voi hiukan muuttua takakenoksi vaikka se nyt ei varsinaisesti ylös nousekaan. Se syventää hiukan.

Ennen vanhaan Rapidissa taisi säiliöiden täyttöaste vaikuttaa turhan paljon kylvösyvyyteen, siitä ongelmasta on kai jo päästy eroon?

Tämähän oli silloin uusi kone ja sen verran tarkka isäntä, että kaikki oli todennäköisesti vatupassissa ja välyksiä ei luonnollisesti ollut. Voi olla, että kone kuitenkin painui siinä pehmeässä, mutta sitä ei osattu havaita, eikä kyllä etupyörissäkään huomannut mitään ihmeellistä. Onhan ne sillä portaittaisella mallilla tehty, joten läpäisee paremmin, vaikkei sen luulisi vaikuttavan, kyllä se pyörä todennäköisesti lauttaa jos painaa liikaa. Mutta se nyt tuli selväksi, että etupyörän kyllä pitäisi kantaa ja vantaan ei pitäisi päästä karkaamaan liian syvälle. Täytyy siltä kysellä lisää kokemuksia.

Rapidin syvyyden muutos säiliöiden täyttöasteen mukaan on kanssa vähän sellainen asia, että toiset sen huomaa ja toiset ei. Toiset on sitä mieltä, että säiliöiden ollessa puolillaan, syvyyttä kannattaa lisätä puoli pykälää asteikolla. Itse en ole tätä kunnolla todentanut kuin silloin, kun molemmat säiliöt ovat hyvin tyhjät. Jostain syystä usein käy niin, että on joku kova töyry menossa juuri sillä hetkellä, jonka äestäminen on jäänyt hieman liian matalaksi. Siinä koitaa, että lasketaan hieman syvyyttä tähän, niin vannas ei jaksakaan painaa kylvöpohjasta läpi. Yleensä kyllä pyrin siihen, että koneen syvyyttä ei juuri säädellä. Vähän jokaisen koneen suhteellisesta asteikosta kiinni, mutta asteikolla 7, menee 4cm ja asteikolla 8 menee 5cm. Yleensä pyrin äestämään sentin verran matalammaksi ja koneen vannas sitten painaa jyvää sen sentin syvemmälle tai kovemmissa kohdin se jää siihen muokkauspohjan kohdalle. Kun se kylvötulos on riittävä, niin ei sitä sitten ole tullut haettua logiikkaa, että mikä on säiliön täyttöaste juuri nyt.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 29.09.22 - klo:07:41

Kylvetty pelkästään muokattuun niin että sentin  tai puoli syvempää  kuin muokkaus saa siemenet asettumaan 98% tasaisesti.

Tuohan siinä eniten kiinnostaa. Se ei ole vielä avautunut, asettuuko siemen kovaa maata vasten vai pyyhkiikö se kumilerpake jyviä maata vasten, käytännössä sekoittaa jotenkin multaan.

Sähköjä voi aina epäillä, mutta kyllä se yksinkertaistaa rakennetta erityisesti tämän koneen kohdalla, kun mekaaninen versio on melkoinen ketju-ratas-esitys. Tumessa sähkömoottori on kolmella pultilla rungossa kiinni ja nopeasti vaihdettavissa. Tässä todennäköisesti sama juttu. Hyvissä ajoin ennen toukoja pyörittää kiertokoeasennossa hetken aikaa, että näkee heräämisen talven jälkeen. Voi ne hajota ja hajookin varmaan, mutta koska ja milloin, on eri juttu.

En sähköä pelkää mutta, miten tämä syöttö on toteutettu? Mitä lisäarvoa sähköllä saadaan? Toki jos kyseessä on puhallinkone, se on välttämätöntä.
Luulin Forten tarkoittavan jotain moottorilitkua

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.09.22 - klo:14:53

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 29.09.22 - klo:07:41

Kylvetty pelkästään muokattuun niin että sentin  tai puoli syvempää  kuin muokkaus saa siemenet asettumaan 98% tasaisesti.

Tuohan siinä eniten kiinnostaa. Se ei ole vielä avautunut, asettuuko siemen kovaa maata vasten vai pyyhkiikö se kumilerpake jyviä maata vasten, käytännössä sekoittaa jotenkin multaan.

Sähköjä voi aina epäillä, mutta kyllä se yksinkertaistaa rakennetta erityisesti tämän koneen kohdalla, kun mekaaninen versio on melkoinen ketju-ratas-esitys. Tumessa sähkömoottori on kolmella pultilla rungossa kiinni ja nopeasti vaihdettavissa. Tässä todennäköisesti sama juttu. Hyvissä ajoin ennen toukoja pyörittää kiertokoeasennossa hetken aikaa, että näkee heräämisen talven jälkeen. Voi ne hajota ja hajookin varmaan, mutta koska ja milloin, on eri juttu.

En sähköä pelkää mutta, miten tämä syöttö on toteutettu? Mitä lisäarvoa sähköllä saadaan? Toki jos kyseessä on puhallinkone, se on välttämätöntä.
Luulin Forten tarkoittavan jotain moottorilitkua

Sähkösyötöllä saadaan paikka kohtaisesti säädettyä kylvö määriä, päällekäisyydet pois kun GPS ohjaa syötön aloituksen ja lopetuksen, puolen koneen sulku kiiloissa. Näin alkuun

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 11.10.22 - klo:14:57

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.09.22 - klo:14:53

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 29.09.22 - klo:07:41

Kylvetty pelkästään muokattuun niin että sentin  tai puoli syvempää  kuin muokkaus saa siemenet asettumaan 98% tasaisesti.

Tuohan siinä eniten kiinnostaa. Se ei ole vielä avautunut, asettuuko siemen kovaa maata vasten vai pyyhkiikö se kumilerpake jyviä maata vasten, käytännössä sekoittaa jotenkin multaan.

Sähköjä voi aina epäillä, mutta kyllä se yksinkertaistaa rakennetta erityisesti tämän koneen kohdalla, kun mekaaninen versio on melkoinen ketju-ratas-esitys. Tumessa sähkömoottori on kolmella pultilla rungossa kiinni ja nopeasti vaihdettavissa. Tässä todennäköisesti sama juttu. Hyvissä ajoin ennen toukoja pyörittää kiertokoeasennossa hetken aikaa, että näkee heräämisen talven jälkeen. Voi ne hajota ja hajookin varmaan, mutta koska ja milloin, on eri juttu.

En sähköä pelkää mutta, miten tämä syöttö on toteutettu? Mitä lisäarvoa sähköllä saadaan? Toki jos kyseessä on puhallinkone, se on välttämätöntä.
Luulin Forten tarkoittavan jotain moottorilitkua

Sähkösyötöllä saadaan paikka kohtaisesti säädettyä kylvö määriä, päällekäisyydet pois kun GPS ohjaa syötön aloituksen ja lopetuksen, puolen koneen sulku kiiloissa. Näin alkuun

Kiertokokeet tuli helpoiksi, kun painat nappia koneen kyljessä ja lasket jonkun aikaa jyviä kaukaloihin, punnitset tuloksen ja syötät vaa'an lukeman paneelin kautta käyttöön.

Osaa ottaa huomioon kaarroksissa, että ulkoreunan puolelle täytyy ajaa enemmän siemeniä.

Koko voimansiirtolinja yksinkertaistui rajusti, kun ketju-ratas välityksiä jäi pois.

Ylläpito yksinkertaisempaa, jos moottori hajoaa, niin kolmella pultilla irti ja uusi motti tilalle. Kun syöttöakselin molemmissa päissä on moottori, niin toisen pään hajotessa, voima riittää pyörittämään koko linjastoa vain yhdelläkin moottorilla. Työt eivät keskeydy yksittäisen komponentin vikaan.

Luulisin että moottori tuskin hajoaa, mutta se moottoreita ohjaava elektroniikka, kaapeloinnit ja liittimet ovat isompi epävarmuustekijä.

Taitaa myös vaatia traktorista aika tukevan sähkönsyötön?

Luulisin että moottori tuskin hajoaa, mutta se moottoreita ohjaava elektroniikka, kaapeloinnit ja liittimet ovat isompi epävarmuustekijä.

Taitaa myös vaatia traktorista aika tukevan sähkönsyötön?

Jos traktorissa ei ole isobus liitintä.
Akulta tuodaan suoraan johtosarja, ja veturissa syytä olla reilun kokoinen laturi

Edit: korjattu, ajatus katkos

Luulisin että moottori tuskin hajoaa, mutta se moottoreita ohjaava elektroniikka, kaapeloinnit ja liittimet ovat isompi epävarmuustekijä.

Tuossa se olennainen onkin. Moottorin hajoaminen mitään mut sit kun se tieto ei vain kulje sille moottorille niin harmaita hiuksia tulee.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 12.10.22 - klo:12:41

Luulisin että moottori tuskin hajoaa, mutta se moottoreita ohjaava elektroniikka, kaapeloinnit ja liittimet ovat isompi epävarmuustekijä.

Taitaa myös vaatia traktorista aika tukevan sähkönsyötön?

Jos traktorissa ei ole power pioint liitintä.
Akulta tuodaan suoraan johtosarja, ja veturissa syytä olla reilun kokoinen laturi

Ketjuratasvetoisella cerexillä kylväessä kun illan pimeydessä laitoin traktorista kaikki työvalot päälle, niin ohjain alkoi hälyttää liian alhaisesta jännitteestä🤔

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 12.10.22 - klo:12:41

Luulisin että moottori tuskin hajoaa, mutta se moottoreita ohjaava elektroniikka, kaapeloinnit ja liittimet ovat isompi epävarmuustekijä.

Taitaa myös vaatia traktorista aika tukevan sähkönsyötön?

Jos traktorissa ei ole power pioint liitintä.
Akulta tuodaan suoraan johtosarja, ja veturissa syytä olla reilun kokoinen laturi

Vai isobus
Yli kymmenen vuotta kylvetty sähkömoottorin syöttämiä jyviä, ei ole tainnut koskaan sähkö tai hydrauliikka vikaan kylvö keskeytyä.

Onneksi ne viat eivät sentään ihan jokaista konetta koske.

Sinänsä sähkövehkeet ovat melko luotettavia. Ehkä hankalin ongelma on niiden vaatima tieto ja taito; katkenneen ketjun osaa joka isäntä vaihtaa tai liittää ihan 'rautakauppaosilla' ja hätätilanteessa vaikka jostain muusta vehkeestä osat lainaten.
Sähkövian syyllisen löytäminenkin voi olla jo haaste ja seonneen tai pimenneen bittipurkin kohdalla apua ei löydy omasta pajasta. Eikä naapurinkaan...

Messuilla olin niin kattelin että alkaa olla kylvökoneilla hintaa. Halvin 3m konekin maksaa ihan järkyttävästi. Saakelin kova hinta peltipurkista joka vaan heittelee siemenet peltoon.

Itestä noi Forten hydrauliikkasysteemit on kyllä jotain sellaista josta haluisin pysyä erossa tutustumatta paremmin. En kyllä ihan kaikkia yksityiskohtia saanut, mutta joka vantaalle oma tunkki ja ne on paineakuilla jousitettu. Mitäs jos yksi vuotaa sisäisesti? Vaihdat tai testaat kaikki erikseen? Multivan asiantuntijan selitys paineakkujen filosofiasta ei kyllä uponnut itelle. Tiedän kyllä miten paineakut toimii, mutta miten se sitten toimii vantaistossa jäikin kyllä epäselväksi. Todennäköisesti pitäisi nähdä kone pellolla ja miten noi kaikki systeemit liikkuu ennenkuin voisi ostaa tuollaisen.

Jotkut kumiset "laakerit" tuossa akselissa jota pyörittämällä vannaspainoa saadetään. Ihan vakavalla naamalla selitti että kestää yhtä kauan kumit vaihtamatta kuin kiekotkin. Epäilen. Riippuu paljonko toi akseli veivaa edestakaisin. Mutta muuten voi olla ihan ok peli jos massia on.

Tietty sillä varauksella että noihin sähkösysteemeihin saa jotain tukea 10 vuoden päästäkin. Ei kukaan enää tänä päivänä tee esimerkiksi 10 vuoden takaisia piirilevyjä.

Tietty sillä varauksella että noihin sähkösysteemeihin saa jotain tukea 10 vuoden päästäkin. Ei kukaan enää tänä päivänä tee esimerkiksi 10 vuoden takaisia piirilevyjä.

Tämä on yksi huolestuttava juttu myös. Laakerin, akselin ja rattaan saanee aina jostain ja hankalamman osan pystyy tarvittaessa vaikka tekemään/teettämään. Mutta bittiboksi jota ei saa enää kuin perkaamolta (jos sieltäkään) on todellinen show-stopper.

Näitä on tullut jo vastaan, niin metsäkoneissa, autoissa kuin  työkoneissakin.
Nämä on ajettava nopeasti loppuun, 20-30 vuotiaana tuki voi olla pyöreä nolla.
Itsellä kokemusta Epecistä - kun Ponsse tuli kuvioihin niin entinen mittalaitepuoli jätettiin. Ei valmistajan huoltoa, ei tukea, ei varaosia, ei varalaitteita.

Isot, kansainväliset valmistajat lienevät tässä tapauksessa hieman turvallisempia, ainakan firmat eivät todennäköisesti 'katoa' yrityskauppojen tai konkurssin muodossa.

Jos on aikaa ja osaamista niin laitteesta riippuen voi talvipäivien tarinoina kehittää oman - vaikka riisutun - version ohjausälystä. Kylvökoneen tapaiseen voi vielä onnistuakin.
Sitten kun on kyse laajemmasta kokonaisuudesta jossa väylässä on monta kriittistä juttua niin soon moro. Mitään ECUa ei harrasteena tehdä.