Ketkä kerkis syysviljat ja nurmet lannoittamaan tekivät hyvän työn .
Nyt sitten erot menestymisessä saattavat muodostua siitä, miten syysvehnä pensastuu kylmässä keväässä, vai alkaako tehdä nopeasti tähkää ja kortta, seuraavan lämpöaallon aikana. 2013 ruis epäonnistui ehkä tuon takia muuten hyvänä kesänä. Yleisesti kylmä ja pitkä kevät ovat hyvästä syysviljoilla. Lannoitukset jaetaan ennätyssatomaissa moneen pieneen erään, jotta liian suuren lannoiteannoksen takia ei vilja houkuttautuisi liian nopeaan korsiintumiseen. Varsinkin brittikirjallisuudessa mainitaan tuo kevään niukempi ravinnepitoisuus, ja kun runsaat siviversojen tähkäaiheet ovat syntyneet, alkaa voimakas typentarve kolmen viikon ajaksi, se annetaan usein nestemäisenä, jotta typellä on nopein vaikutus, sitten loppukesän valkuaislannoitukset eivät juurikaan muuta satoa, mutta parantavat valkuaista ja jonkin verran suurentavat jyväkokoa. Myös nopeavaikutteista fosfaattia annetaan. Tautiruiskutuksilla pidetään kesän aikana jyvien täyttyminen käynnissä mahdollisimman pitkään, ja lopuksi glyfosaatilla lopetetaan sopivaan aikaan keltatuleentumisvaiheessa korren kautta kulkevien ravinteiden liike.
Aikas monimutkaista se näyttää olevan , viisi lannoituskertaa monella, kaksi - kolme korrenvahvistuskertaa.
-SS-
Kyllä tässä sitten taisi tulla tehtyä virhe, kun levitin koko annoksen kerralla. Puolustaudun sillä, että ruista on enemmän kasvussa ja kokemukseni mukaan, rukiille pitäisi saada lannoitus ajettua siten, että se ehtii varmasti sulaa. Jonain keväänä olin varomaton ja kelit kuivuivat niin, että lannoiterakeet jäivät sulamatta. Meinasi tulla totaalista luomuruista. Oli toukokuun lopussa aivan keltaista ja kärsivää. Rukiin kasvurytmikin on sellainen, että kortta ja tähkää aletaan tuupata melko nopeasti, vaikkei olosuhteetkaan olisi myöten. Syysvehnä sen sijaan juroo ja kärvistelee kaikessa rauhassa ja lähtee selvästi myöhemmin liikkeelle, sitten se ehtiikin hyötyä enemmän mahdollisista alkukesän sateista.
Mitä olette muuten mieltä syysviljojen jyräämisestä? Ilmeisesti Ruotsin puolella sitä pidetään rutiinitoimenpiteenä. En ole ehtinyt koko asiaa miettiä, mutta nyt olisi ollut sellaisia kelejä, että senkin homman olisi voinut tehdä.
Rukiilla varmaan hyvinkin on tuo aikainen lannoitus tarpeen, mutta se nyt on lähinnä kesanto- ja viherlannoituskasvi enää minulle. Joka makasiini on jo valmiiksi täynnä ruista, niin siinä on sitten myytävää kesälle 2022, kun ensimmäisen kerran näkyy avautuvan kippauksia.
Kyllä, näin oraitten jyrääjän ainakin eteläisellä Uudellamaalla ja Salon seudulla. Jos kasvit ovat irti maasta, alkavan rousteen takia, juuri semmoisen rihman päässä, jyrääminen parantaa maakontaktia. Myös kevyt äestys auttaa, perustuu siihen samaan ilmiöön, että liian nopea kasvupyrähdys tuottaa vähemmän tähkiä neliölle kuin pitempään kiusattu versonut kasvusto. Tämä nollakeli ei toisaalta kovin kovasti sitä syysvehnää tähkiinnytä. Olen sitä mieltä, että nyt on sen verran tukevia lumikuuroja ollut, että sulavesi valuttaa runsaampia lannoitteita ohuissa oraissa liiankin syvälle, USA:ssa tehdään ensimmäisiä typpiannoksia ruiskulla, virkistää kasvua hinteläjuurisessa kasvustossa nopeimmin.
Vuosi sitten keväällä jyräsin kokeeksi vähän matkaa, ei silminnähtävää eroa kasvussa. Kasvoi aikas hyvin muutenkin.
-SS-