Tollasessa hätäilyssä ei kyllä oo mitään järkeä. Kylvetään väkisin puolimärkään maahan jyvät, jotka ei kuitenkaan edes idä, jos ennustettu kylmä ja sateinen jakso toteutuu.
Mutta ymmärtäähän tuon sikäli, kun nykyään on muotia viljellä näitä käytännössä neljän kuukauden kasvuajan vaativia kevätvehniä.
Kiire johtuu myös siitä, että kylvötyöt kestävät nopeasti laajenneilla tiloilla kolme-neljäkin viikkoa: Eli vappuna viimeistään on aloitettava, jos toukokuussa meinaa ehtiä. Pientilan kylvöt tekee muutamassa päivässä, sateiden välissäkin.
Aikaisemmin oli aikaisissa lajikkeissa surkeita esityksiä: tavanomaisella viljelyllä luomun sadot, ohrat ränsistyivät ja lakoontuivat, vehnät itivät tähkään. Kaurat kuivuivat pystyyn. Nyttemmin on tullut markkinoille aikaisia, satoisia ja viljelyvarmoja lajikkeita, joita ei oikeastaan enää tarvittaisi, kun Pohjois-Pohjanmaallakin lämpösummat kertyvät 1200:n yli, ja eteläosissa maata 1600 asteen paikkeille. Mutta aikaiset lajikkeet tuovat nyt yhden uuden vaihtoehdon: Kylvät kesäkuussa, jopa juhannuksella, niin pääset vielä syksyllä puinteihinkin. Olen tosissaan miettinyt kaksoissadon kokeilua, saattaisi joitakin yhdistelmiä löytyäkin.
Nyt on kova draivi satotykkien viljelyssä, koska viljan hinnat ovat olleen korkeat, ja valmiiksi valitut lajikkeet todellakin voivat vaatia 120 päivää kasvuaikaa.
Kyllä monet vielä passaavatkin sateita odotellessa, viime toukokuulta on joillakin muistissa räntäsateiden ja kylmän ja märän sään vaikutus jyvän itämiseen. Nämä toukokuun jääkaudet ovat tulleet tavaksi, maaliskuussa on ensimmäiset kylvösäät, huhtikuu viekoittelee ja toukokuussa voi olla paremmat lumiolosuhteet kuin sydäntalvena.
-SS-
