Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Paalimies - 01.04.21 - klo:20:58
-
Koska alkaa? Lumet ovat sulaneet erittäin nopeasti ja pelloilla ja ojissa ei vettä juuri näy. Nyt jos päivisin on lämmintä ja yöpakkasia niin pellot kuivuvat erittäin nopeasti.
-
Siinä 10.5 paikkeilla.vanhan isännän mukaan kaura pitää olla tehtynä 20.5 mennessä ja ohrasta sanotaan että eskonaki vielä ennättää eli 12.6
-
Ennustan että huhtikuun viimeisellä viikolla on ainakin etelä-suomen pelloilla täys rähinä päällä, mutta sitten taas vapun jälkeen sää kylmenee ja tulee runsaat sateet.
-
Veikkaus että rannikolla tuo huhtikuun viimeinen viikko pitää kutinsa, mutta sisämaassa alkaa vappuna.
-
Ennustan että huhtikuun viimeisellä viikolla on ainakin etelä-suomen pelloilla täys rähinä päällä, mutta sitten taas vapun jälkeen sää kylmenee ja tulee runsaat sateet.
Tällänen ennustehan oli jossain. Oliko se huhtikuun kaks vikaa viikkoa hyvää. Sit vapulta keli muuttuu sateiseks ja viileämmäks ja on sitä äitienpäivään. Sit pitäis taas kuivahtaa..
Näillä tiedoilla niin varsinais suomi varmaan tekee valtaosan kylvöistään ennen vappua. Käsittääkseen siellä on kevät aika paljon pidemmällä. Meillä se taitaa sitten ajoittua toukokuun lopulle.
Päivitys
Vilkaisin pitkää ennustetta ja ainakin omalle seudulle on vappuun ja toukokuun ekakin viikko kohtuu epävakaista. Äitienpäivästä sitten parempaa..
Eli hätäsimmät sotkee täälläkin huhtikuun lopulla ja muut tekee sit äitienpäivästä eteenpäin..
-
Kynnöt on aloitettavissa. Routa on keskellä peltoa sulanut.
-SS-
-
Ennustan että huhtikuun viimeisellä viikolla on ainakin etelä-suomen pelloilla täys rähinä päällä, mutta sitten taas vapun jälkeen sää kylmenee ja tulee runsaat sateet.
Toukokuu on viime vuosina ollut se kuukausi, joka on asettunut kylmälle puolelle 1980-2010 - kauteen verrattuna. Esimerkiksi kylmältä tuntunut helmikuu 2021 ei sitten ollutkaan loppujen lopuksi erityisen kylmä (väki lähinnä on viluisempaa kuin ennen) , ja kulunut maaliskuu oli viimeisen kymmenen vuoden aikana kahdeksas kyseistä kautta lämpimämpi kuukausi. Eli kevään aikainen lumienlähtö perässään toukokuun kylmyys ja räntäsateet, saattaa olla tänäkin vuonna haasteita riittämiin.
-SS-
-
Pari viikkoa ja savi pölisee.
-
Reilu viikko sitten ekat tarhaherneet tuli kylvöön.
-
Jos sääennusteet pitää niin ensi viikolla vois kylvää yhden läntin. Mutta kun monella lohkolla vielä lunta varjoisessa metsän laidassa, niin saapi odotella rauhassa.
-
Reilu viikko sitten ekat tarhaherneet tuli kylvöön.
Naapuri kylvi reilu kuukaus aikaa ekat tarhaherneet.
-
Tästä tulee ennätysaikainen kevät kylvöjen suhteen. Hyvä niin. Heti kun ne on maassa niin stressitaso laskee, kun ei tarvitse jännittää..tuleeko viikon sadejaksoa. Rypsit saadaan maahan tänä vuonna ennen toukokuun puolta väliä. Ja jos ja kun näin on niin se säästö kuivauskustannuksissa syksyllä on merkittävä, jos kesä on vähänkin normaali. Mikä on vähänkin normaali niin sen saa arvioida ilmastonmuutosasintuntijat :) :)
-
Taas saa arpoa hosuuko siemenet maahan heti kun on vähänkin keliä vai odotteleeko reilusti sinne toukokuun puoliväliin. Melkeinpä taidan vaan tasailla kuivimmat paikat ja odotella takatalvea. Viime vuoden kylmät vielä muistissa.
-
Mikään ennätysaikainen ole kun 2007 oli 14.4. kaikki kylvetty, eikä nyt ole vielä aloitettukaan.
Ensimmäiset ei vihannesviljelijät alkaneet tasailemaan. Harsoa on aukealla jo aikamoinen määrä.
-
Mikään ennätysaikainen ole kun 2007 oli 14.4. kaikki kylvetty, eikä nyt ole vielä aloitettukaan.
Ensimmäiset ei vihannesviljelijät alkaneet tasailemaan. Harsoa on aukealla jo aikamoinen määrä.
Ongelmaksi tulee alustavasti nyt jo melkoisella varmuudella näkyvä 22.4. - 26.4 välisenä aikana parin-kolmen asteen päivälämpötilat ja rantäsade. Aivan toisinto vuoden 2020 toukokuun 11. - 19. ajanjaksosta. Myöhäinen ohra tuli kylvöön vapun sateiden jälkeen , eikä maa ollut silloinkaan kovin lämmin, itäminen oli tosi hidasta, ja sitten räntä- ja lumisateiden jakson jälkeen ohra juroi ja osa oraita jämähti maan sisään. Lisäksi kasvuaika Meliuksella oli yli 120 päivää, eli jokin meni pahasti vikaan kasvuston sisäisessä kellossa, sen takatalven jälkeen. Samoin rapsi meni uudelleenkylvöön, ja 22.5.2020 myöhempi rapsikylvös ei sekään orastunut hyvin. Vasta kesäkuun kolmannella viikolla kylvetty Aurea rypsi orastui hyvin, kasvoikin kohtuullisesti, mutta ei kyllä siemensatoakaan tullut muutamaasataa kiloa enempää. Siemenkoko semmoista 0.2 mm:ä hipsua.
Kesäkuun alussa kylvetty Vertti ohra kasvoi itse asiassa mainiosti; osasyy oli se, että se tuli kylvöön epäonnistuneen rapsimaan valmiiksi muokattuun ja kosteudeltaan hyvään multaan. Puintikin mukavasti lähes varastokuivana elokuun lopulla. Oli melkoisen paljon helpompi projekti kuin 35% märkänä lokakuun lähestyessä puitu Melius.
Aikaiset lajikkeet ovat tulleet vuosi vuodelta paremmiksi, ainakin ne ovat kenttäkelpoisia ja vaatimattomia; nyt olisi varattuna Meeri kauraa, Vertti ohraa, Iisakki kevätvehnää, syysvehnälaiholta jääneille reunamille. Pääsisi syysviljalle kääntämään lisäää palstoja ensi syksynä, syysvilja nyt menestyy sekä märkänä että kuivana kesänä, jos ei kasvuohjelmoi sitä kuoliaaksi syksyllä. Talvenkestoon auttaa helpommin vaatimattomampi lajike.
Rapsista en nyt sitten tiedä, siemen on hankittuna, Cleravot kaapissa, mutta onhan siinä noita riskejä.
-SS-
-
Mikään ennätysaikainen ole kun 2007 oli 14.4. kaikki kylvetty, eikä nyt ole vielä aloitettukaan.
Ensimmäiset ei vihannesviljelijät alkaneet tasailemaan. Harsoa on aukealla jo aikamoinen määrä.
Näillä näkymin,pohjoinen aloittaa kylvöt heti etelän jälkeen.Lumet lähes häipyneet.
-
Mikään ennätysaikainen ole kun 2007 oli 14.4. kaikki kylvetty, eikä nyt ole vielä aloitettukaan.
Ensimmäiset ei vihannesviljelijät alkaneet tasailemaan. Harsoa on aukealla jo aikamoinen määrä.
Ongelmaksi tulee alustavasti nyt jo melkoisella varmuudella näkyvä 22.4. - 26.4 välisenä aikana parin-kolmen asteen päivälämpötilat ja rantäsade. Aivan toisinto vuoden 2020 toukokuun 11. - 19. ajanjaksosta. Myöhäinen ohra tuli kylvöön vapun sateiden jälkeen , eikä maa ollut silloinkaan kovin lämmin, itäminen oli tosi hidasta, ja sitten räntä- ja lumisateiden jakson jälkeen ohra juroi ja osa oraita jämähti maan sisään. Lisäksi kasvuaika Meliuksella oli yli 120 päivää, eli jokin meni pahasti vikaan kasvuston sisäisessä kellossa, sen takatalven jälkeen. Samoin rapsi meni uudelleenkylvöön, ja 22.5.2020 myöhempi rapsikylvös ei sekään orastunut hyvin. Vasta kesäkuun kolmannella viikolla kylvetty Aurea rypsi orastui hyvin, kasvoikin kohtuullisesti, mutta ei kyllä siemensatoakaan tullut muutamaasataa kiloa enempää. Siemenkoko semmoista 0.2 mm:ä hipsua.
Kesäkuun alussa kylvetty Vertti ohra kasvoi itse asiassa mainiosti; osasyy oli se, että se tuli kylvöön epäonnistuneen rapsimaan valmiiksi muokattuun ja kosteudeltaan hyvään multaan. Puintikin mukavasti lähes varastokuivana elokuun lopulla. Oli melkoisen paljon helpompi projekti kuin 35% märkänä lokakuun lähestyessä puitu Melius.
Aikaiset lajikkeet ovat tulleet vuosi vuodelta paremmiksi, ainakin ne ovat kenttäkelpoisia ja vaatimattomia; nyt olisi varattuna Meeri kauraa, Vertti ohraa, Iisakki kevätvehnää, syysvehnälaiholta jääneille reunamille. Pääsisi syysviljalle kääntämään lisäää palstoja ensi syksynä, syysvilja nyt menestyy sekä märkänä että kuivana kesänä, jos ei kasvuohjelmoi sitä kuoliaaksi syksyllä. Talvenkestoon auttaa helpommin vaatimattomampi lajike.
Rapsista en nyt sitten tiedä, siemen on hankittuna, Cleravot kaapissa, mutta onhan siinä noita riskejä.
-SS-
Joo, vuosi sitten opin kovasti uusia asioita maanviljelystä. Yleensä aikainen touko on ollut kaikkein paras, vaikka survoisi hiukan märkäänkin, mutta tällä kertaa ei käynytkään näin. Pellot olivat ihan hyvässä kylvökunnossa ja uskalsin kylvää vähän kaikkea, mutta se lumen kanssa tullut kelin viilennys lietti pellot ja kaivoi pohjamaasta ylös märkää kilsiäistä, joka tuhosi ainakin vehnää reilusti. Ei jaksanut nousta jostain neljästä sentistä kirveelläkään, vaan itu kellastui sinne. Normaalisti ei pitäisi olla mikään ongelma. Täytyy ilmeisesti ruveta varomaan lämpötilojen ja märkyyden kanssa. Monesti on tullut ohraakin kylvettyä, kun vesilätäköt ovat olleet jäässä ja maasta noussut vielä kuuransekaista hilettä. Hyvin on silti onnistunut. Viime kevät oli sitten jotain muuta.
Monitahoiset ohrat ovat parantuneet merkittävästi siitä, mitä ne olivat joskus 90-luvulla. Siirryn nyt kokonaan niihin ja tällä kertaa mennään Kaarlella. Jyväkoko on lajittelun jälkeen ihan kaksitahoisen luokkaa. Lajittelujätettä syntyy reippaasti, eikä parane lajittelijan vierestä mennä kovin kauaksi, mutta pieni vaiva lopputulokseen nähden. Nykyisillä kaksitahoilla ei oikein tule etua, jos ei mene maltaaksi ja niitähän ei kukaan enää viljele, kun lajikkeiden myöhäisyys ja aina vaan kasvava jyväkoko tekevät puinnista myöhäistä, märkää ja tuskastuttavaa kuivausta. Kokonaisuutena ohra on tietysti vähän sellainen viljelykiertokasvi. Pakko olla jonkun verran mukana, mutta kyllä kaura ja vehnä on ne joista jotain voi käteenkin jäädä. Ohran hintaa painetaan heti alas, jos vaan pikkuisenkin on kuvitelmaa reilummasta satotasosta.
-
Eilen iltapäiväinen ajelukierrossa joka kattoi läntistä kymeenlaaksoa, itäistä uutta maata ja kaakkoista päijät hämettä, paljasti ettei tällä suunnalla ole vielä juurikaan aloitettu. Yhdet lietteen vetoletkuvehkeet oli levitetty ja hajukin kyllä oli olemassa, et oliko ajettu vai vasta sekoitettua ja ajoa oltiin kenties tänään aloittamassa..
Pohjanmaalla kuulemma on jo liikettä, että kyllähän he ovat sen c alueensa ansainneet >:(
Ennustetta kun katselee niin oma aloitus taitaa mennä lähelle äitienpäivää. Viileää ja sateista luvannut vielä toukokuun ekallekkin viikolle..
-
Eilen kävin kävelyllä ja kosteuden puolesta aion kyllä illalla aloittaa äestykset... kylvöjen suhteen... no, katsotaan nyt vielä pari päivää miten tuo ennuste kehittyy...
(Ei tällä kulmalla pirkanmaata vielä näkynyt ketään liikkeelle eilen tosin, mutta ollaan sitten ensimmäinen jos ollaan)
-
Aloitus jälleen normaalisti äitienpäivän aikaan. Mettänkainalot vielä lumessa, tosin luvattu viikonloppuna alkava 2 viikon sadekausi varmaan sulattelee mukavasti. Yöpakkasiakin näköjään vielä lupailee joka yölle. Eteläinen E-P.
(https://img.aijaa.com/t/00844/14962420.t.jpg) (https://aijaa.com/3HW3hO)
-
Mutta, jos ihan totta puhutaan, lämpö lumen sulattaa ei niinkään sade, paitsi lämmin sade :)
-
Jurtinkylvöt eteläisessä Varsinais-Suomessa käynnissä. Mullakin ensimmäinen lohko lannat levitettynä ja muokattuna odottaa kylvökoneen vapautumista. :)
-
Tänään lähden hakemaan peitattua rypsin siementä Synthiaa..Tarkoitus oli kylvää se keväällä 2022, kun noista poikkeusluvista ja niiden antajista on niin huono kuva, mutta toi rypsi/rapsin hinta tällä hetkellä houkuttelee rypsipussin suun aukomiseen. No se selviää 15.5. Mitä pusseja auon silloin. Ja jos teen sen päätösen että kylvän rypsiä. Niin heti seuraavana päivänä täytyy ostaa 2022 rypsin siemenet. Tälläiseksi pelleilyksi tämä on mennyt :)
-
Tänään lähden hakemaan peitattua rypsin siementä Synthiaa..Tarkoitus oli kylvää se keväällä 2022, kun noista poikkeusluvista ja niiden antajista on niin huono kuva, mutta toi rypsi/rapsin hinta tällä hetkellä houkuttelee rypsipussin suun aukomiseen. No se selviää 15.5. Mitä pusseja auon silloin. Ja jos teen sen päätösen että kylvän rypsiä. Niin heti seuraavana päivänä täytyy ostaa 2022 rypsin siemenet. Tälläiseksi pelleilyksi tämä on mennyt :)
Puolikas kärryllistä Proximoa. Sillä sitten, jos ei saa kaupan siemenellä kylvää. Tuntuu, etteivät ne uudemmat terveellisemmät peittausaineet tehonneet viime vuonna kirppoihin. Kesäkuun lopulla kun kylvi, niin silloin kirpat olivat kyllä vähemmässä. Mutta ei se rypsin kasvurytmi toiminut sadontuoton osalta. Ehkäpä liika lämpö ja hienoinen kuiva keli huijasi sen mahoksi.
Taas meinataan mennä tutulla rapsilajikkeella, aikainen ja vaatimaton, ei mikään nelitonnari. Mutta jos 1500 kg saisi satoa, sekin on nykyhinnalla aikas hyvä.
-SS-
-
Pari viikkoa ja savi pölisee.
Jokos se savi pölisee?
-
Pari viikkoa ja savi pölisee.
Jokos se savi pölisee?
;D ;D ;D
-
Näyttää siltä, että syysvilja ei välttämättä ole ollut huono valinta tälle keväälle. Kävin antamassa jo toisen pienen annoksen lannoitusta. Jos varsinkin nuo vapunaluspäivien yöpakkaset etelässäkin ylittävät -5 astetta, olisi kevätorailla hankalaa. Joskus on syysviljallakin tapahtunut paleltumavaurioita. Syysviljakaan ei enää keväällä ole niin pakkasenkestävä kuin syksyllä. Jopa nurmissa muistan tapahtuneen lehtien paleltumista.
-SS-
-
Eilen iltapäiväinen ajelukierrossa joka kattoi läntistä kymeenlaaksoa, itäistä uutta maata ja kaakkoista päijät hämettä, paljasti ettei tällä suunnalla ole vielä juurikaan aloitettu. Yhdet lietteen vetoletkuvehkeet oli levitetty ja hajukin kyllä oli olemassa, et oliko ajettu vai vasta sekoitettua ja ajoa oltiin kenties tänään aloittamassa..
Pohjanmaalla kuulemma on jo liikettä, että kyllähän he ovat sen c alueensa ansainneet >:(
Ennustetta kun katselee niin oma aloitus taitaa mennä lähelle äitienpäivää. Viileää ja sateista luvannut vielä toukokuun ekallekkin viikolle..
Jaa . Eilen kolleega soitti ja kertoi toista . Evijärveltä tosin .
Ketkä kerkis syysviljat ja nurmet lannoittamaan tekivät hyvän työn .
-
Ketkä kerkis syysviljat ja nurmet lannoittamaan tekivät hyvän työn .
Nyt sitten erot menestymisessä saattavat muodostua siitä, miten syysvehnä pensastuu kylmässä keväässä, vai alkaako tehdä nopeasti tähkää ja kortta, seuraavan lämpöaallon aikana. 2013 ruis epäonnistui ehkä tuon takia muuten hyvänä kesänä. Yleisesti kylmä ja pitkä kevät ovat hyvästä syysviljoilla. Lannoitukset jaetaan ennätyssatomaissa moneen pieneen erään, jotta liian suuren lannoiteannoksen takia ei vilja houkuttautuisi liian nopeaan korsiintumiseen. Varsinkin brittikirjallisuudessa mainitaan tuo kevään niukempi ravinnepitoisuus, ja kun runsaat siviversojen tähkäaiheet ovat syntyneet, alkaa voimakas typentarve kolmen viikon ajaksi, se annetaan usein nestemäisenä, jotta typellä on nopein vaikutus, sitten loppukesän valkuaislannoitukset eivät juurikaan muuta satoa, mutta parantavat valkuaista ja jonkin verran suurentavat jyväkokoa. Myös nopeavaikutteista fosfaattia annetaan. Tautiruiskutuksilla pidetään kesän aikana jyvien täyttyminen käynnissä mahdollisimman pitkään, ja lopuksi glyfosaatilla lopetetaan sopivaan aikaan keltatuleentumisvaiheessa korren kautta kulkevien ravinteiden liike.
Aikas monimutkaista se näyttää olevan , viisi lannoituskertaa monella, kaksi - kolme korrenvahvistuskertaa.
-SS-
-
Ketkä kerkis syysviljat ja nurmet lannoittamaan tekivät hyvän työn .
Nyt sitten erot menestymisessä saattavat muodostua siitä, miten syysvehnä pensastuu kylmässä keväässä, vai alkaako tehdä nopeasti tähkää ja kortta, seuraavan lämpöaallon aikana.
Kanadalaiset ohjeet lähtee lannoituksen ajoituksessa tiheydestä, harva kasvusto lannoitetaan aikaisin että se pensoisi, tiheä kasvusto myöhään koska sen ei haluta pensovan vielä lisää..
-
Ketkä kerkis syysviljat ja nurmet lannoittamaan tekivät hyvän työn .
Nyt sitten erot menestymisessä saattavat muodostua siitä, miten syysvehnä pensastuu kylmässä keväässä, vai alkaako tehdä nopeasti tähkää ja kortta, seuraavan lämpöaallon aikana. 2013 ruis epäonnistui ehkä tuon takia muuten hyvänä kesänä. Yleisesti kylmä ja pitkä kevät ovat hyvästä syysviljoilla. Lannoitukset jaetaan ennätyssatomaissa moneen pieneen erään, jotta liian suuren lannoiteannoksen takia ei vilja houkuttautuisi liian nopeaan korsiintumiseen. Varsinkin brittikirjallisuudessa mainitaan tuo kevään niukempi ravinnepitoisuus, ja kun runsaat siviversojen tähkäaiheet ovat syntyneet, alkaa voimakas typentarve kolmen viikon ajaksi, se annetaan usein nestemäisenä, jotta typellä on nopein vaikutus, sitten loppukesän valkuaislannoitukset eivät juurikaan muuta satoa, mutta parantavat valkuaista ja jonkin verran suurentavat jyväkokoa. Myös nopeavaikutteista fosfaattia annetaan. Tautiruiskutuksilla pidetään kesän aikana jyvien täyttyminen käynnissä mahdollisimman pitkään, ja lopuksi glyfosaatilla lopetetaan sopivaan aikaan keltatuleentumisvaiheessa korren kautta kulkevien ravinteiden liike.
Aikas monimutkaista se näyttää olevan , viisi lannoituskertaa monella, kaksi - kolme korrenvahvistuskertaa.
-SS-
Kyllä tässä sitten taisi tulla tehtyä virhe, kun levitin koko annoksen kerralla. Puolustaudun sillä, että ruista on enemmän kasvussa ja kokemukseni mukaan, rukiille pitäisi saada lannoitus ajettua siten, että se ehtii varmasti sulaa. Jonain keväänä olin varomaton ja kelit kuivuivat niin, että lannoiterakeet jäivät sulamatta. Meinasi tulla totaalista luomuruista. Oli toukokuun lopussa aivan keltaista ja kärsivää. Rukiin kasvurytmikin on sellainen, että kortta ja tähkää aletaan tuupata melko nopeasti, vaikkei olosuhteetkaan olisi myöten. Syysvehnä sen sijaan juroo ja kärvistelee kaikessa rauhassa ja lähtee selvästi myöhemmin liikkeelle, sitten se ehtiikin hyötyä enemmän mahdollisista alkukesän sateista.
Mitä olette muuten mieltä syysviljojen jyräämisestä? Ilmeisesti Ruotsin puolella sitä pidetään rutiinitoimenpiteenä. En ole ehtinyt koko asiaa miettiä, mutta nyt olisi ollut sellaisia kelejä, että senkin homman olisi voinut tehdä.
-
Ketkä kerkis syysviljat ja nurmet lannoittamaan tekivät hyvän työn .
Nyt sitten erot menestymisessä saattavat muodostua siitä, miten syysvehnä pensastuu kylmässä keväässä, vai alkaako tehdä nopeasti tähkää ja kortta, seuraavan lämpöaallon aikana. 2013 ruis epäonnistui ehkä tuon takia muuten hyvänä kesänä. Yleisesti kylmä ja pitkä kevät ovat hyvästä syysviljoilla. Lannoitukset jaetaan ennätyssatomaissa moneen pieneen erään, jotta liian suuren lannoiteannoksen takia ei vilja houkuttautuisi liian nopeaan korsiintumiseen. Varsinkin brittikirjallisuudessa mainitaan tuo kevään niukempi ravinnepitoisuus, ja kun runsaat siviversojen tähkäaiheet ovat syntyneet, alkaa voimakas typentarve kolmen viikon ajaksi, se annetaan usein nestemäisenä, jotta typellä on nopein vaikutus, sitten loppukesän valkuaislannoitukset eivät juurikaan muuta satoa, mutta parantavat valkuaista ja jonkin verran suurentavat jyväkokoa. Myös nopeavaikutteista fosfaattia annetaan. Tautiruiskutuksilla pidetään kesän aikana jyvien täyttyminen käynnissä mahdollisimman pitkään, ja lopuksi glyfosaatilla lopetetaan sopivaan aikaan keltatuleentumisvaiheessa korren kautta kulkevien ravinteiden liike.
Aikas monimutkaista se näyttää olevan , viisi lannoituskertaa monella, kaksi - kolme korrenvahvistuskertaa.
-SS-
Kyllä tässä sitten taisi tulla tehtyä virhe, kun levitin koko annoksen kerralla. Puolustaudun sillä, että ruista on enemmän kasvussa ja kokemukseni mukaan, rukiille pitäisi saada lannoitus ajettua siten, että se ehtii varmasti sulaa. Jonain keväänä olin varomaton ja kelit kuivuivat niin, että lannoiterakeet jäivät sulamatta. Meinasi tulla totaalista luomuruista. Oli toukokuun lopussa aivan keltaista ja kärsivää. Rukiin kasvurytmikin on sellainen, että kortta ja tähkää aletaan tuupata melko nopeasti, vaikkei olosuhteetkaan olisi myöten. Syysvehnä sen sijaan juroo ja kärvistelee kaikessa rauhassa ja lähtee selvästi myöhemmin liikkeelle, sitten se ehtiikin hyötyä enemmän mahdollisista alkukesän sateista.
Mitä olette muuten mieltä syysviljojen jyräämisestä? Ilmeisesti Ruotsin puolella sitä pidetään rutiinitoimenpiteenä. En ole ehtinyt koko asiaa miettiä, mutta nyt olisi ollut sellaisia kelejä, että senkin homman olisi voinut tehdä.
Rukiilla varmaan hyvinkin on tuo aikainen lannoitus tarpeen, mutta se nyt on lähinnä kesanto- ja viherlannoituskasvi enää minulle. Joka makasiini on jo valmiiksi täynnä ruista, niin siinä on sitten myytävää kesälle 2022, kun ensimmäisen kerran näkyy avautuvan kippauksia.
Kyllä, näin oraitten jyrääjän ainakin eteläisellä Uudellamaalla ja Salon seudulla. Jos kasvit ovat irti maasta, alkavan rousteen takia, juuri semmoisen rihman päässä, jyrääminen parantaa maakontaktia. Myös kevyt äestys auttaa, perustuu siihen samaan ilmiöön, että liian nopea kasvupyrähdys tuottaa vähemmän tähkiä neliölle kuin pitempään kiusattu versonut kasvusto. Tämä nollakeli ei toisaalta kovin kovasti sitä syysvehnää tähkiinnytä. Olen sitä mieltä, että nyt on sen verran tukevia lumikuuroja ollut, että sulavesi valuttaa runsaampia lannoitteita ohuissa oraissa liiankin syvälle, USA:ssa tehdään ensimmäisiä typpiannoksia ruiskulla, virkistää kasvua hinteläjuurisessa kasvustossa nopeimmin.
Vuosi sitten keväällä jyräsin kokeeksi vähän matkaa, ei silminnähtävää eroa kasvussa. Kasvoi aikas hyvin muutenkin.
-SS-
-
Ei ihan vielä, taitaa mennä äitienpäivän yli....
Taitaa täälläpäin olla ekat jyvät olleet maassa jo liki 2vko, tekee hyvän juuren kun juroo kylmässä ja märässä savisängyssä. 🙂
-
Kolmena yönä vähintään 8 tuntia pakkasta, -5 astetta tai kylmempää. Nuemet ja syysvehnätkin jueovat maan routaantuessa. Muutamana muunakin yönä hallaa.
Kyllä vehnä ja kaura tulevat kylmässä pintaan, mutta en näe kovin merkittävää hyötyä, Salossa oli hermot menneet useammallakin; isot pyörä-äkeet vetivät märänmustaa sitkasta kuraa pinnalle. Jokin 120 päivän lajike varmaan, niin pakkohan se on yrittää.
Vertillä, Iisakilla ja Meerillä ei kiire ole vielä kuukauteen. Varsinkin jos on kylmää ja märkää, ei vedestä tule pulaa.
-SS-
-
Kolmena yönä vähintään 8 tuntia pakkasta, -5 astetta tai kylmempää. Nuemet ja syysvehnätkin jueovat maan routaantuessa. Muutamana muunakin yönä hallaa.
Kyllä vehnä ja kaura tulevat kylmässä pintaan, mutta en näe kovin merkittävää hyötyä, Salossa oli hermot menneet useammallakin; isot pyörä-äkeet vetivät märänmustaa sitkasta kuraa pinnalle. Jokin 120 päivän lajike varmaan, niin pakkohan se on yrittää.
Vertillä, Iisakilla ja Meerillä ei kiire ole vielä kuukauteen. Varsinkin jos on kylmää ja märkää, ei vedestä tule pulaa.
-SS-
Rapsi nyt vaatii käytännössä VÄHINTÄÄN sen neljä kuukautta kylvöstä puintiin, ellei sit ole ihan käristyskesä. Onneksi ei oo nyt rapsia kylvösuunnitelmassa. Ei siinä 2-3 viikkoon taphtuisi pellossa mitään, vaikka nyt pääsisi heti kylvämään.
-
Hiljaista on. Muutama kyntäjä ja .askanlevittelijä liikkeellä. Pellot harmaantuu vähitellen sulaneiden lumi- ja vesisateitten jäljiltä. Tänään kynnin yhden hernespalan,yllättävän kuivaa oli maa.Eilen kävin Tervajoella,eipä tuollakaan päin viskettä ollut.Jossain kylvetty ja äestetty.Kylmyys ja varhainen ajankohta se odotuttaa.Syysviljat parempia kuin monena keväänä,jääpi sitten nähtäväksi...
-
^ Ihan mahtava kevät. Paskaa saanut ajella parin viikon aikana ihan rauhas. Vaikka pellolla olisi lunta niin sen alla ei ole routaa. Mutta 6-7 asteen yöpakkaset kyllä helpottavat kelirikkoisten teiden ja märkien peltokohtien paskanlevitystä. Tosin missään ei nyt mitenkään upottavan märkää ole muutenkaan. Paskapatterin ympäristö oli ehkä kuivin mun urani aikana ja pohjan sai kyntää (ei routaa). Kevät kynnösten harjat kyllä harmaantuu , mutta mitään kiirustahan ei ole. Ennusteet taitaa jatkua koleana ja yöpakkasilla. Robotti leikkurikin on pitänyt reilun viikon loman :)
-
Juu eihän täs mitään hoppua ole vielä kalenterin kans ja tuo tasoittaa kun ei ole routaa kummittelemassa missään. Muutamana keväänä opittu näilläkin leveyksillä™ aloittelemaan huhtikuulla.Ennen oli aivan normikevät jos pääsi alottamaan kylvöt 20. päivän paikkella toukokuuta.No,lajikkeet ja pinta-alat muuttuneet noista ajoista. -72 tai -73 olin hiihtokilpailussa vappuna,täydet hanget,nuoskalunta kuitenkin reilusti pinnassa.Sukuvika,ei luistanu suksi.
-
Loput jurtit tuli kylvettyä. Pääosan kylvin 21. päivä.
-
Loput jurtit tuli kylvettyä. Pääosan kylvin 21. päivä.
Ens viikolla sitten tuleen räntää eikä päivälämpötilat päätä huimaa . :'(
-
Pinnasta kuivaa ja mukavaa, mutta heti sen jälkeen tiukkaa ja märkää. Ei murustu, vaan on muovailuvahaa. Sanoisin, että viikon menen eteenpäin sen enempää murehtimatta.
-
Pinnasta kuivaa ja mukavaa, mutta heti sen jälkeen tiukkaa ja märkää. Ei murustu, vaan on muovailuvahaa. Sanoisin, että viikon menen eteenpäin sen enempää murehtimatta.
Tänään korkattu pari peltoa ja tarkoitus ma-ti vetästä vehnä niihin, kun näyttää sadetta loppuviikon. Viikon olis saanu ollakin, mut jos tuo sääennuste pitää kutinsa niin viikko onkin kaksi viikkoa.
-
Pinnasta kuivaa ja mukavaa, mutta heti sen jälkeen tiukkaa ja märkää. Ei murustu, vaan on muovailuvahaa. Sanoisin, että viikon menen eteenpäin sen enempää murehtimatta.
Tänään korkattu pari peltoa ja tarkoitus ma-ti vetästä vehnä niihin, kun näyttää sadetta loppuviikon. Viikon olis saanu ollakin, mut jos tuo sääennuste pitää kutinsa niin viikko onkin kaksi viikkoa.
Juu samat on aatokset.. Ennen sadetta saatava vehnät maahan.. Kuivaa näyttää 15 vrk to-pe sateiden jälkeen...
-
Pinnasta kuivaa ja mukavaa, mutta heti sen jälkeen tiukkaa ja märkää. Ei murustu, vaan on muovailuvahaa. Sanoisin, että viikon menen eteenpäin sen enempää murehtimatta.
Tänään korkattu pari peltoa ja tarkoitus ma-ti vetästä vehnä niihin, kun näyttää sadetta loppuviikon. Viikon olis saanu ollakin, mut jos tuo sääennuste pitää kutinsa niin viikko onkin kaksi viikkoa.
Juu samat on aatokset.. Ennen sadetta saatava vehnät maahan.. Kuivaa näyttää 15 vrk to-pe sateiden jälkeen...
Tollasessa hätäilyssä ei kyllä oo mitään järkeä. Kylvetään väkisin puolimärkään maahan jyvät, jotka ei kuitenkaan edes idä, jos ennustettu kylmä ja sateinen jakso toteutuu.
Mutta ymmärtäähän tuon sikäli, kun nykyään on muotia viljellä näitä käytännössä neljän kuukauden kasvuajan vaativia kevätvehniä.
-
Hyvät kylvökelit on 1.5 äestys kertaalleen, 2.5 jyvää perään.
Ja sateisiin saakka kylvetään.
-
Tollasessa hätäilyssä ei kyllä oo mitään järkeä. Kylvetään väkisin puolimärkään maahan jyvät, jotka ei kuitenkaan edes idä, jos ennustettu kylmä ja sateinen jakso toteutuu.
Mutta ymmärtäähän tuon sikäli, kun nykyään on muotia viljellä näitä käytännössä neljän kuukauden kasvuajan vaativia kevätvehniä.
Kiire johtuu myös siitä, että kylvötyöt kestävät nopeasti laajenneilla tiloilla kolme-neljäkin viikkoa: Eli vappuna viimeistään on aloitettava, jos toukokuussa meinaa ehtiä. Pientilan kylvöt tekee muutamassa päivässä, sateiden välissäkin.
Aikaisemmin oli aikaisissa lajikkeissa surkeita esityksiä: tavanomaisella viljelyllä luomun sadot, ohrat ränsistyivät ja lakoontuivat, vehnät itivät tähkään. Kaurat kuivuivat pystyyn. Nyttemmin on tullut markkinoille aikaisia, satoisia ja viljelyvarmoja lajikkeita, joita ei oikeastaan enää tarvittaisi, kun Pohjois-Pohjanmaallakin lämpösummat kertyvät 1200:n yli, ja eteläosissa maata 1600 asteen paikkeille. Mutta aikaiset lajikkeet tuovat nyt yhden uuden vaihtoehdon: Kylvät kesäkuussa, jopa juhannuksella, niin pääset vielä syksyllä puinteihinkin. Olen tosissaan miettinyt kaksoissadon kokeilua, saattaisi joitakin yhdistelmiä löytyäkin.
Nyt on kova draivi satotykkien viljelyssä, koska viljan hinnat ovat olleen korkeat, ja valmiiksi valitut lajikkeet todellakin voivat vaatia 120 päivää kasvuaikaa.
Kyllä monet vielä passaavatkin sateita odotellessa, viime toukokuulta on joillakin muistissa räntäsateiden ja kylmän ja märän sään vaikutus jyvän itämiseen. Nämä toukokuun jääkaudet ovat tulleet tavaksi, maaliskuussa on ensimmäiset kylvösäät, huhtikuu viekoittelee ja toukokuussa voi olla paremmat lumiolosuhteet kuin sydäntalvena.
-SS-
-
Kuivapaskan levityksen alotin tänään 🤪 Luntakii vielä vähän metänreunassa🤪
-
Jos tällä viikolla kylvää, niin hyvin pintaan, max. 3cm laji kuin laji. Ensi viikosta alkaen normaalit kujeet.
-
Jos tällä viikolla kylvää, niin hyvin pintaan, max. 3cm laji kuin laji. Ensi viikosta alkaen normaalit kujeet.
Pensastuu paremmin ? Kosteutta maas riittävästi ? Kylmää ja tekee syvemmät juuret ?
-
Hyvältähän tää näyttää, ennustetut sateet on nyt kuivuneet ennusteissa muutamaan milliin ja ensi viikolla aletaan täydellä rähinällä. Silloin alkaa kunnon toukokelit, jopa yli 20 asteen lämpötiloja ennusteessa muutamana päivänä.
-
Hyvältähän tää näyttää, ennustetut sateet on nyt kuivuneet ennusteissa muutamaan milliin ja ensi viikolla aletaan täydellä rähinällä. Silloin alkaa kunnon toukokelit, jopa yli 20 asteen lämpötiloja ennusteessa muutamana päivänä.
Kyllä ensviikolla on kiire pistää jyvää piiloon, jos helteet tulevat. Maat nytkin ruuti kuivia ja helle vie loputkin kosteudet.
-
Kuivapaskan levityksen alotin tänään 🤪 Luntakii vielä vähän metänreunassa🤪
Tänään sain viimeiset kuivapaskat piiloon. Kynnettäes oli vielä lunta, mutta lumihan ei kyntöä haittaa :) Kustakin ajelin nurmelle. tarkoitus oli äjestellä perustettavat laitumet, mutta huomiselle ilmaantui muuta, joten antaa nyt vielä sitten olla.
-
Kuivapaskan levityksen alotin tänään 🤪 Luntakii vielä vähän metänreunassa🤪
Tänään sain viimeiset kuivapaskat piiloon. Kynnettäes oli vielä lunta, mutta lumihan ei kyntöä haittaa :) Kustakin ajelin nurmelle. tarkoitus oli äjestellä perustettavat laitumet, mutta huomiselle ilmaantui muuta, joten antaa nyt vielä sitten olla.
Kyntöhommia tänään mihin kuivapaskat levitin niin sama huomio ettei lumi haitannu. Hyvin kiänty viilu lumineen päivineen😅ja kivineen🤪
-
Loput jurtit tuli kylvettyä. Pääosan kylvin 21. päivä.
Ens viikolla sitten tuleen räntää eikä päivälämpötilat päätä huimaa . :'(
Jurtilla sato putoaa 400 kg/päivä kun kylvö myöhästyy.
Tuli vähät kevätviljatkin kylvettyä. Syksyllä tuli kylvettyä reippaasti. Heinät suojaviljaan ja maissi kylvämättä.
-
Yöllä oli näköjään Vredo käyny vetäisemäs sianjaskat sängelle. Homma etenee...
-
Hiljaista meinaa vielä olla. Kuurtaneen Korjaajan kotiseudulla oli sentäs jo äjestelty, mutta kylvetty ei kait sielläkään.
-
Hiljaista meinaa vielä olla. Kuurtaneen Korjaajan kotiseudulla oli sentäs jo äjestelty, mutta kylvetty ei kait sielläkään.
Apulantoja kiireellisimmät levitteli tänään ainakin Juvalla🤪 Ite piti tyytyä kyntöhommiin vaikka tuli huomautus että pitäs meilläkin levittää apupaskat...sanoin jotta levitä vaa jos haluut,minä en kerkee monessa paikkaa olla yhtäaikaa🤪 Vasta hommat alussa ja jo kyrsii....pelkään jo tulevaa kesää niinkun naapurin mummo sano ku ukot istu ympäri kännissä kaivonkannella🤪😂
-
Nyt sitten vihmoo lunta ja räntää. Kuinkohan käy ensimmäisille kylvöksille jos viikon liotetaan ja perään hellettä, muuttuuko savi betoniksi ja oras jää sinne? Parhaat taisivat keretä kylvää kolmekkin kertaa viime vuonna.
-
^ Lumihan on hyvä suoja siemenelle ;D Eiköpä kova ukkoskuuro ole pahin.
-
Nyt sitten vihmoo lunta ja räntää. Kuinkohan käy ensimmäisille kylvöksille jos viikon liotetaan ja perään hellettä, muuttuuko savi betoniksi ja oras jää sinne? Parhaat taisivat keretä kylvää kolmekkin kertaa viime vuonna.
Oli kauheet ennusteet viikonloppuna tulevasta lumimyrkystä.
Onhan sitä vettä ja lunta iltapäivästä tullut hurjat 2mm mittariin.
Torstaiksi lupaa jo poutaa. Perjantaina voi jatkaa kylvöjä.
-
Nyt sitten vihmoo lunta ja räntää. Kuinkohan käy ensimmäisille kylvöksille jos viikon liotetaan ja perään hellettä, muuttuuko savi betoniksi ja oras jää sinne? Parhaat taisivat keretä kylvää kolmekkin kertaa viime vuonna.
Oli kauheet ennusteet viikonloppuna tulevasta lumimyrkystä.
Onhan sitä vettä ja lunta iltapäivästä tullut hurjat 2mm mittariin.
Torstaiksi lupaa jo poutaa. Perjantaina voi jatkaa kylvöjä.
Ennusteet eivät koske Pohjanmaata, Suomen lauhaa Uutta-Seelantia.
Lounais-Suomeen ennuste 15 mm 6 vrk aikana, keskilämpötila valtaosan aikaa alle 5 astetta. Kyllä lämpötilallakin merkitys on jyvän alkuunlähtöön. Laita jyviä vesiastiaan ja jääkaappiin. Eipä ituja paljon näy. Voi tietenkin olla kasvuun hyväkin vaikutus, monet arvostelevat meikäläisen lokakuun syysvehnänkylvöjä, sää etelässä tyypillisenä lokakuuna on kuitenkin lämpimämpi kuin nyt tulevana viikkona, keskilämpötila esimerkiksi Salossa lokakuussa 5,3 astetta.
Aikainen lajike on toinen lähtökohta asiaan, tavallaan satovakuutus, voi kylvää vielä neljäkin viikkoa myöhässä, ilman ongelmia. Jos kesäkuun alkupuoli on pistävän kuuma ja kuiva, niin heinäkuulla sitten tulee jo ukkoskuuroja. Tekipä viimekin vuonna vappuna kylvetty myöhäinen ohra kaksi satoa samaan peltoon. Sato oli tummanharmaata masentavan näköistä märkää puuroa. Kesäkuun 5. päivän tienoilla kylvetty Vertti teki puhdasta ja lähes varastokuivaa viljaa, elokuun lopulle.
-SS-
-
Ainakin tänne päijät-hämeeseen on luvattu ihan 22-25 asteen lämpötiloja ensiviikolle.
-
Ainakin tänne päijät-hämeeseen on luvattu ihan 22-25 asteen lämpötiloja ensiviikolle.
Kesä tulee Pohjanmaan suunnasta, jo useana vuonna on ollut näin. Kyllä se tänne rannikollekin asti vielä tulee. En heittäydy epätoivoon, vaikka eräänlainen luonnonhaitta on eteläistä rannikkoa kiusannutkin kuluneella vuosikymmenellä.
-SS-
-
30ha vehnää piilossa täällä kaakossa. Yllättävän kuivaa oli, pieniä märkiä silmäkkeitä siellä täällä. Nyt tuli yöllä vettä. Tää päivä huilia ja sitten sänkiä aukomaan lopuilta vehnämailta.
-
Kovinpa ne sateet kuihtuivat alkuviikon ennusteista.. ???
"Akkuveäteri" lupailee kaakon kulmalle ensiviikon jälkeen (pv:t 16-21) koko viikoksi sadetta jota tulisi yht. vajaa 30mm. Kotimaan ennusteet ei vielä sadetta juurikaan povaa. :o
-
26 mm tullut vuorokauden sisään ja jatkuu. Lounaan kolkkaa
-
26 mm tullut vuorokauden sisään ja jatkuu. Lounaan kolkkaa
Tuollainen määrä joko vaatii äestämistä kylvetyn maan kuivuessa, tai sitten oraat ovat muutamassa päivässä pinnalla, vähän kylmä on siihenkin. En tasannut kevytmuokattua lohkareikkoa, juuri tuollaisen pitemmän sateen pelossa. Kevätkynnös kuivuu päivässä äestyskuntoon, kun aurinko alkaa paistaa ja kuiva tuuli puhaltaa. Että sitten kun helteet alkavat, on ehkäpä aloitettava rapsista.
Sitten ohrat ja aikainen kevätvehnä.
-SS-
-
Pinnasta kuivaa ja mukavaa, mutta heti sen jälkeen tiukkaa ja märkää. Ei murustu, vaan on muovailuvahaa. Sanoisin, että viikon menen eteenpäin sen enempää murehtimatta.
Tänään korkattu pari peltoa ja tarkoitus ma-ti vetästä vehnä niihin, kun näyttää sadetta loppuviikon. Viikon olis saanu ollakin, mut jos tuo sääennuste pitää kutinsa niin viikko onkin kaksi viikkoa.
Juu samat on aatokset.. Ennen sadetta saatava vehnät maahan.. Kuivaa näyttää 15 vrk to-pe sateiden jälkeen...
Tollasessa hätäilyssä ei kyllä oo mitään järkeä. Kylvetään väkisin puolimärkään maahan jyvät, jotka ei kuitenkaan edes idä, jos ennustettu kylmä ja sateinen jakso toteutuu.
Mutta ymmärtäähän tuon sikäli, kun nykyään on muotia viljellä näitä käytännössä neljän kuukauden kasvuajan vaativia kevätvehniä.
Sanoisin että olisi pitänyt kylvää mieluummin vähän enemmänkin ennen näitä sateita. Vehnä pomppaa todennäköisesti viikon päästä pintaan, kun sai nyt 12 mm vettä niskaan ja kohta lämpöä perään. Josko tiistaina pääsis Kauran ja sit Ohran kylvöön.
-
Sanoisin että olisi pitänyt kylvää mieluummin vähän enemmänkin ennen näitä sateita. Vehnä pomppaa todennäköisesti viikon päästä pintaan, kun sai nyt 12 mm vettä niskaan ja kohta lämpöä perään. Josko tiistaina pääsis Kauran ja sit Ohran kylvöön.
Kauan sitten, kun meillä oli kevät-ja syysvehnän ominaisuuksia omaavaa Epos-kevätvehnää, silloin saatiin kylvös aikaiseksi huhtikuun lopulla, koko toukokuun alkupuoli oli sen jälkeen räntäsateista ja kylmää. Oras juroi harvalla pienellä piikillä, mutta ei ollut milläänsäkään pikkupakkasista. Orastuminen kesti yli kolme viikkoa. Se oli ainoa vuosi, kun satoa tuli uskomattoman runsaasti. Jokaisena muuna vuonna, jona sitä sittemmin oli, ei sato ollut edes Zebran luokkaa, vaikka oraat olivat hyvät ja tiheät. Otaksun, että silloin yhtenä kertana Epos toimi kylmäkäsittelyn takia kuin syysvehnä.
Vuosi siten vapun aikoihin kylvetty rapsi ei tullut pinnalle ollenkaan, kylmänä jaksona. Kylmyys ei ollut syynä, vaan mullan sisässä piileksivät kirpat, jotka olivat syöneet idun jo siemenestä lähtiessä poikki. Samoihin aikoihin kylvetty Melius -sertiohra ei itänyt kylmässä kurassa kuin noin 50%, vaikka lisäsin siemenmäärääkin varuilta. Kesän jälkiversonta ei välttämättä harvuudesta johtunut, mutta maaperä ainakin kovettui, ja olisi tarvinnut jonkinlaisen muokkauksen orasasteella.
Olikohan se 2010 toukokuussa täällä tuli 200+ milliä neljässä päivässä, kylvetyt pellot olivat veden alla, koko kesänä ne eivät kunnolla toipuneet. Uusintakylvöihinkään ei tahtonut vesijärvien painuttua päästä. Ei ollut hyvä kesä se.
Kevytmuokattu ei taida kuorettua tällaisista sateista, eikä varmaan suorakylvettykään. Onko tällainen tyypillinen toukokuun kylmä räntäkausi kutsu kokeilemaan suorakylvöä, sänget olisivat kantaneet jo maaliskuulla ainakin kevyempää suorakylvökonetta.
-SS-
-
Sanoisin että olisi pitänyt kylvää mieluummin vähän enemmänkin ennen näitä sateita. Vehnä pomppaa todennäköisesti viikon päästä pintaan, kun sai nyt 12 mm vettä niskaan ja kohta lämpöä perään. Josko tiistaina pääsis Kauran ja sit Ohran kylvöön.
Kauan sitten, kun meillä oli kevät-ja syysvehnän ominaisuuksia omaavaa Epos-kevätvehnää, silloin saatiin kylvös aikaiseksi huhtikuun lopulla, koko toukokuun alkupuoli oli sen jälkeen räntäsateista ja kylmää. Oras juroi harvalla pienellä piikillä, mutta ei ollut milläänsäkään pikkupakkasista. Orastuminen kesti yli kolme viikkoa. Se oli ainoa vuosi, kun satoa tuli uskomattoman runsaasti. Jokaisena muuna vuonna, jona sitä sittemmin oli, ei sato ollut edes Zebran luokkaa, vaikka oraat olivat hyvät ja tiheät. Otaksun, että silloin yhtenä kertana Epos toimi kylmäkäsittelyn takia kuin syysvehnä.
Vuosi siten vapun aikoihin kylvetty rapsi ei tullut pinnalle ollenkaan, kylmänä jaksona. Kylmyys ei ollut syynä, vaan mullan sisässä piileksivät kirpat, jotka olivat syöneet idun jo siemenestä lähtiessä poikki. Samoihin aikoihin kylvetty Melius -sertiohra ei itänyt kylmässä kurassa kuin noin 50%, vaikka lisäsin siemenmäärääkin varuilta. Kesän jälkiversonta ei välttämättä harvuudesta johtunut, mutta maaperä ainakin kovettui, ja olisi tarvinnut jonkinlaisen muokkauksen orasasteella.
Olikohan se 2010 toukokuussa täällä tuli 200+ milliä neljässä päivässä, kylvetyt pellot olivat veden alla, koko kesänä ne eivät kunnolla toipuneet. Uusintakylvöihinkään ei tahtonut vesijärvien painuttua päästä. Ei ollut hyvä kesä se.
Kevytmuokattu ei taida kuorettua tällaisista sateista, eikä varmaan suorakylvettykään. Onko tällainen tyypillinen toukokuun kylmä räntäkausi kutsu kokeilemaan suorakylvöä, sänget olisivat kantaneet jo maaliskuulla ainakin kevyempää suorakylvökonetta.
-SS-
Itse en usko sitä väitettä että rapsi ei ole millänsäkään kylmästä maasta, kyllä se on, ikinä ei ole rapsi noussut pintaan alle kahdessa viikossa, sen sijaan kun rypsin kylvää toukokuun jälkipuoliskolla tai ihan kesäkuun alussa lämmenneeseen maahan, se nousee pintaan alle viikossa.
-
Itse en usko sitä väitettä että rapsi ei ole millänsäkään kylmästä maasta, kyllä se on, ikinä ei ole rapsi noussut pintaan alle kahdessa viikossa, sen sijaan kun rypsin kylvää toukokuun jälkipuoliskolla tai ihan kesäkuun alussa lämmenneeseen maahan, se nousee pintaan alle viikossa.
Kyllä kirpalta säästyneet nousivat heti kylmän jakson jälkeen. Mutta liian vähän niitä säästyi. Kesäkuun alun rypsinkylvöistä ei jäänyt käteen kuin keltainen pelto, mutta siementä ei sitten ollenkaan.
17.5. kylvetyistä rapseista kirpat söivät lehdet kesäkuun alkuun osuneissa helteissä:
(http://www.viistonninen.com/muut/2020/Proximo/Proximo_kirppa.jpeg)
Proximo rapsi runsas kolme viikkoa kylvöstä.
Oma käsitys on, että rapsi pitäisi saada kasvuun ennen helleaikoja, koska se on hitaampi kehityksessään kuin rypsi. Olen miettinyt idätystä ohuena kerroksena pressulla, harson alla, vesisumutusta, kunnes kuoret alkavat haljeta. Sitten nopea kylvö, pääsisiköhän sillä etumatkalle ötököitä vastaan ?
-SS-
-
Saattaa olla nahkeaa kylvettävää ??? Muistan kuulleeni joskus,että rapsi itää 8(?) asteen lämmössä,
rypsi vaatii melkein 15? Rypsin kasvun lämpimässä maassa melkein näkee,rapsi on sellainen juroja.
Yhtäkaikki,riistaruokaa nykyään.
-
Aika hiljaista ollut tällä seudulla. Viimevuosien aikaisin aloittaja kävi saveamassa tiet ennen loppuviikon sadetta.. uudella rajanaapurilla on aikaisimmat kylvöt olleet jo kai kohta 3 viikkoa maassa. Ei näy vielä pinnalla mitään, kun viimeksi viikolla ohi ajoin.. odotellaan odotellaan..
Itsellä yksi lohko kynnöstä muokattu ja lantaa ajettu. Josko ensi viikolla pääsisi aloittamaan. Farmit näyttää maanantaille 10mm sadetta et jos tuo tulee niin taitaa siirtyä loppuviikon puolelle kun jatketaan..
-
Tänään aloitus vihdoin, luultavasti hyvä ratkaisu jättää silloin... 3 viikkoa sitten tekemättä...
Toivottavasti tänään on kuivempi poutapäivä kuin eilinen poutapäivä, vaikka ei tuo äestystä eilen haitannut...
-
Maanantaina 3.5. alkoi kevätvehnillä täällä Korialla. Ensi viikon lämpimällä jaksolla noussee pintaan toivottavasti, saivat sopivasti vettäkin päälleen.
Näytin olevan (taas) meidän aukean ensimmäinen. Sänget avasin kultivaattorilla, että pääsee sateiden jälkeen jatkamaan mahdollisimman nopeasti. Savesin tien samalla, niin naapurit ei varmaan uskalla pellolle 1-2 viikkoon vielä ;D
-
Sen verran tullut vettä viime päivinä, että pinnan alla maa on nyt melko taikinaa. Sateet aiheuttivat myös sen, että ruoho lähti kasvamaan ja kuivuminen ja samalla toukoaika päättyi tälle vuotta. Jos sanoin taannoin, että maksimissaan 3cm kylvö, niin osui ennuste kyllä nappiin. Syvemmältä kurasta ei nyt jakseta ylös tulla. Ennustekin näyttää niin epävakaiselta, että jatkossakaan ei jyviä parane kovin syvälle haudata, vaikka myöhemmän kesän hellemahdollisuus takaraivossa ahdistaisikin. Ne idut täytyy vaan saada ylös sieltä ja siihen ei oikein muuta konstia nyt ole kuin matala kylvö.
-
On se iso maa kun minä olen pelännyt liikaa kuivumista jo kolme viikkoa...
Tosin sen verran tuossa satoi että kosteus on rantoja lukuun ottamatta oikeastaan täydellinen, varsinkin jos tuon 6-10mm tulee vielä maanantaina, se mahtuu vielä hyvin tuonne...
-
Sen verran tullut vettä viime päivinä, että pinnan alla maa on nyt melko taikinaa. Sateet aiheuttivat myös sen, että ruoho lähti kasvamaan ja kuivuminen ja samalla toukoaika päättyi tälle vuotta. Jos sanoin taannoin, että maksimissaan 3cm kylvö, niin osui ennuste kyllä nappiin. Syvemmältä kurasta ei nyt jakseta ylös tulla. Ennustekin näyttää niin epävakaiselta, että jatkossakaan ei jyviä parane kovin syvälle haudata, vaikka myöhemmän kesän hellemahdollisuus takaraivossa ahdistaisikin. Ne idut täytyy vaan saada ylös sieltä ja siihen ei oikein muuta konstia nyt ole kuin matala kylvö.
Täällä tupsautti vajaan 40mm viikon kuluessa, lisää tulee.
Sänget, tasatut ja kylvetyt lainehti notkopaikoista pari päivää. Kynnökset jaksoi nippa nappa imeä kaiken veden.
Seuraavaksi kolme "kesäpäivää" ja taas aukee taivaan hanat. Siinä on monessa tuvassa tuumimista että koska pääsee kunnolla kylvöille ja kuinka jo kylvetyt selviää. Taitaa seudun ekat kylvöt olla juronu jo kolme viikkoa märässä ja kylmässä vellissä...
-
Sen verran tullut vettä viime päivinä, että pinnan alla maa on nyt melko taikinaa. Sateet aiheuttivat myös sen, että ruoho lähti kasvamaan ja kuivuminen ja samalla toukoaika päättyi tälle vuotta. Jos sanoin taannoin, että maksimissaan 3cm kylvö, niin osui ennuste kyllä nappiin. Syvemmältä kurasta ei nyt jakseta ylös tulla. Ennustekin näyttää niin epävakaiselta, että jatkossakaan ei jyviä parane kovin syvälle haudata, vaikka myöhemmän kesän hellemahdollisuus takaraivossa ahdistaisikin. Ne idut täytyy vaan saada ylös sieltä ja siihen ei oikein muuta konstia nyt ole kuin matala kylvö.
Eikös Maaseudun Tulevaisuudessa lukenut että Somerolla oli jopa kuivaa?
-
Jos tuo huominen sade osuu tulee 40mm täyteen nyt muutaman päivän sisään. Ja pitkissä ennusteissa siintää taas lisää.
Taidetaan kylvää taas kesäkuussa, nämä kirotut savet ei tällaisen jälkeen hetkessä kuivu.
-
Tämä nyt alkanut sade kyllä sotki suunnitelmat pahasti, jäi tuo lohko kesken kun piti tänään tulla valmiiksi...
-
Kattelin tuossa Kauhavan virallisia sadekertymiä. Kuukauden aikana satanut 19,4 milliä,mukana huhtikuun lopun lumisade eli kuivaa on.Hyvin muokkaantuu ja kun vähäinen routa suli jo aikaa sitten niin kuivuu aika tasaisesti.Pelloilla kuitenkin aika rauhallista kylmyyden takia,Alajoellakaan ei mennä viikolla näkynyt kuin muutama pölypilvi.Pakkasta joka yö muutama aste.Huomiselle lupaili jotain 7 milliä ja sitten muutama poutainen ja lämmin päivä luvassa.
-
^
Melko samat ajatukset täällä Kuurtanehen toisella puolella. Tänään ripsauttanut muutaman pienen kuuron ja huomiselle sama 7mm ennusteissa. Eilen vähän ulkoilutin jyräkompia ja ihan ok tunnelma pellon suhteen, muuten oli taas normaalia nysväämistä. Laitumille yks vuotista / vihanta viljaa ja heinää. Puitavaa Verttiä suojaviljaksi (puidaanko heinäkuulla ;D). Siis siemen sulkeisia ja kiertokokeita ... liika tarkkuus on pahe :-\
-
Sen verran tullut vettä viime päivinä, että pinnan alla maa on nyt melko taikinaa. Sateet aiheuttivat myös sen, että ruoho lähti kasvamaan ja kuivuminen ja samalla toukoaika päättyi tälle vuotta. Jos sanoin taannoin, että maksimissaan 3cm kylvö, niin osui ennuste kyllä nappiin. Syvemmältä kurasta ei nyt jakseta ylös tulla. Ennustekin näyttää niin epävakaiselta, että jatkossakaan ei jyviä parane kovin syvälle haudata, vaikka myöhemmän kesän hellemahdollisuus takaraivossa ahdistaisikin. Ne idut täytyy vaan saada ylös sieltä ja siihen ei oikein muuta konstia nyt ole kuin matala kylvö.
Eikös Maaseudun Tulevaisuudessa lukenut että Somerolla oli jopa kuivaa?
Ajelin Someron läpi torstaina, eikä se kovin kuivalta vaikuttanut. Oli vaikeaa saada selville kuinka paljon sänkiä oli jo suorakylvetty, muokattuja kyllä paljonkin.
-
Sen verran tullut vettä viime päivinä, että pinnan alla maa on nyt melko taikinaa. Sateet aiheuttivat myös sen, että ruoho lähti kasvamaan ja kuivuminen ja samalla toukoaika päättyi tälle vuotta. Jos sanoin taannoin, että maksimissaan 3cm kylvö, niin osui ennuste kyllä nappiin. Syvemmältä kurasta ei nyt jakseta ylös tulla. Ennustekin näyttää niin epävakaiselta, että jatkossakaan ei jyviä parane kovin syvälle haudata, vaikka myöhemmän kesän hellemahdollisuus takaraivossa ahdistaisikin. Ne idut täytyy vaan saada ylös sieltä ja siihen ei oikein muuta konstia nyt ole kuin matala kylvö.
Täällä tupsautti vajaan 40mm viikon kuluessa, lisää tulee.
Sänget, tasatut ja kylvetyt lainehti notkopaikoista pari päivää. Kynnökset jaksoi nippa nappa imeä kaiken veden.
Seuraavaksi kolme "kesäpäivää" ja taas aukee taivaan hanat. Siinä on monessa tuvassa tuumimista että koska pääsee kunnolla kylvöille ja kuinka jo kylvetyt selviää. Taitaa seudun ekat kylvöt olla juronu jo kolme viikkoa märässä ja kylmässä vellissä...
Ilkeämielinen kysyis et eiks aiksinen kylvö olekkaan voittaja? Märkä ja kylmä jos jatkuu niin uusintakylvöjä luvassa?
Niin kylmää ollut et maa ei ole vielä lämmennyt jotta mitään kiirettä ei vielä ole. Kosteus ei näillä lämpötiloilla karkaa mihinkään. Tietysti kun kalenteria katsoo niin 120 päivää kasvavalla vehnällä alkaa olemaan kiire, mut jos luontoäiti ei halua niin parempi kokeilla ensi vuonna uudestaan. Omilla 100 päivän lajikkeilla ei mitään kiirettä.. papu tietysti pitäisi saada maahan mut se nyt on sellanen arpa kasvi muutenkin et ei jaksa stressata..
-
Tänäänkin sai pistää jyvää piiloon koko päivän.
-
Eilen siis äitienpäivänä satoi varmaan enemmän kuin ennustettiin. Tämä päivä on taputeltu kylvöjen osalta, kun vielä pitäis lisääkin sadella. Mittaria ei oo mutta pihassa on pieniä lätäköitä ::)
-
ja iaka paljon on vaihtelua pienilläkin etäisyyksillä. lähellä satoi yli 15 milliä, mulla vain vajaa 9 milliä.. mut valmiiksi märänoloista. etes aitatolppia saa tiukkaan, löystyy heti..
-
Milli eilisiltana ja yöllä toinen milli lisää. Illallaksi muutama lisää ja sitten lämpöä lisää.
-
Milli eilisiltana ja yöllä toinen milli lisää. Illallaksi muutama lisää ja sitten lämpöä lisää.
Ihan perseestä alkaa ennusteet nyt olla. Perjantaista eteenpäin sadetta päivittäin. Tosin sinne perjantaihinkin on vielä aikaa.
-
Sen verran tullut vettä viime päivinä, että pinnan alla maa on nyt melko taikinaa. Sateet aiheuttivat myös sen, että ruoho lähti kasvamaan ja kuivuminen ja samalla toukoaika päättyi tälle vuotta. Jos sanoin taannoin, että maksimissaan 3cm kylvö, niin osui ennuste kyllä nappiin. Syvemmältä kurasta ei nyt jakseta ylös tulla. Ennustekin näyttää niin epävakaiselta, että jatkossakaan ei jyviä parane kovin syvälle haudata, vaikka myöhemmän kesän hellemahdollisuus takaraivossa ahdistaisikin. Ne idut täytyy vaan saada ylös sieltä ja siihen ei oikein muuta konstia nyt ole kuin matala kylvö.
Täällä tupsautti vajaan 40mm viikon kuluessa, lisää tulee.
Sänget, tasatut ja kylvetyt lainehti notkopaikoista pari päivää. Kynnökset jaksoi nippa nappa imeä kaiken veden.
Seuraavaksi kolme "kesäpäivää" ja taas aukee taivaan hanat. Siinä on monessa tuvassa tuumimista että koska pääsee kunnolla kylvöille ja kuinka jo kylvetyt selviää. Taitaa seudun ekat kylvöt olla juronu jo kolme viikkoa märässä ja kylmässä vellissä...
Ilkeämielinen kysyis et eiks aiksinen kylvö olekkaan voittaja? Märkä ja kylmä jos jatkuu niin uusintakylvöjä luvassa?
Niin kylmää ollut et maa ei ole vielä lämmennyt jotta mitään kiirettä ei vielä ole. Kosteus ei näillä lämpötiloilla karkaa mihinkään. Tietysti kun kalenteria katsoo niin 120 päivää kasvavalla vehnällä alkaa olemaan kiire, mut jos luontoäiti ei halua niin parempi kokeilla ensi vuonna uudestaan. Omilla 100 päivän lajikkeilla ei mitään kiirettä.. papu tietysti pitäisi saada maahan mut se nyt on sellanen arpa kasvi muutenkin et ei jaksa stressata..
Aikainen kylvö on ollut mahdollista läntisellä rantakaistaleella. Kyllä se on kasitonnarin lähtökohta, vähintään 110 päivän lajikkeet käyttöön, jotka viileänä kesänä ovat 130 päivän lajikkeita. Aikaisilla lajikkeilla ei voi toivoa kuin tasaista nelitonnaria, mutta kesäkylvöllä niiden kasvuaika näyttäisi olevan pikemminkin 80 päivän luokkaa kuin 90 -95 päivän reunoissa. Siitä voi sitten säätää suunnitelmaa.
Paras kannattavuus toisaalta on ylivuotisilla apilapelloilla, eipä kevätsää stressaa, kun tili on jo hakemuksella taputeltu.
-SS-
-
Mielestäni kylmä maa ei viljoilla oo nikään este kylvämiseen, itäminen vähän viivästyy, mutta muuta haittaa ei ole, märkyys ja kylmyys yhdessä on pahempi. Muutama vuosi takaperin oli kans kylmä mutta kuiva toukokuun alku, mutta maat oli kuivia huhtikuun lopun lämpimän jakson ansiosta, täyttä häkää silloinkin kylveltiin. Ja hyvin orastui, joskin viivästyneesti.
-
Aamun 10 mm sadekuuro kiiltelee vieläkin kylvetyillä pelloilla. Riskinotto ehkä kannatti ; nyt kyllä kuorettumatkin orastuvat, kun lämpötila nousi tähän 20: n tuntumaan. Kynnöksiä pääsee äestämään aikaisintaan huomisiltana.
Mutta maanviljelyshän on "onnen kauppaa" , ainakin joskus.
-SS-
-
Ainakin kolmenviikon takaiset jurtinkylvöt menivät nappiin. Iso osa taimettui tänään maan ollessa märkää. :)
-
Tämä kevät taitaa vaihteeksi olla niitä harvinaisia tapauksia kun sateesta ei ole puutetta. Kyntömiehet kiittää, mutta suorakylväjille voipi tulla paineita.
-
Pinnasta kuivaa ja mukavaa, mutta heti sen jälkeen tiukkaa ja märkää. Ei murustu, vaan on muovailuvahaa. Sanoisin, että viikon menen eteenpäin sen enempää murehtimatta.
Tänään korkattu pari peltoa ja tarkoitus ma-ti vetästä vehnä niihin, kun näyttää sadetta loppuviikon. Viikon olis saanu ollakin, mut jos tuo sääennuste pitää kutinsa niin viikko onkin kaksi viikkoa.
Juu samat on aatokset.. Ennen sadetta saatava vehnät maahan.. Kuivaa näyttää 15 vrk to-pe sateiden jälkeen...
Tollasessa hätäilyssä ei kyllä oo mitään järkeä. Kylvetään väkisin puolimärkään maahan jyvät, jotka ei kuitenkaan edes idä, jos ennustettu kylmä ja sateinen jakso toteutuu.
Mutta ymmärtäähän tuon sikäli, kun nykyään on muotia viljellä näitä käytännössä neljän kuukauden kasvuajan vaativia kevätvehniä.
Sanoisin että olisi pitänyt kylvää mieluummin vähän enemmänkin ennen näitä sateita. Vehnä pomppaa todennäköisesti viikon päästä pintaan, kun sai nyt 12 mm vettä niskaan ja kohta lämpöä perään. Josko tiistaina pääsis Kauran ja sit Ohran kylvöön.
Saas nähdä pääseekö toukokuus vielä kylvään, ihan velliksi meni 45 mm sateen jälkeen savet. Nyt kuivuu, mut seuraavat sateet häämöttää jo viikonlopussa >:( Mut tuo viikko sitten kylvetty vehnä porskuttaa, sentin idut jo maan alla. 5 cm oli vähän turhan syvä näihi keleihin, mut kyllä se sieltä nousee.
-
Saas nähdä pääseekö toukokuus vielä kylvään, ihan velliksi meni 45 mm sateen jälkeen savet. Nyt kuivuu, mut seuraavat sateet häämöttää jo viikonlopussa >:( Mut tuo viikko sitten kylvetty vehnä porskuttaa, sentin idut jo maan alla. 5 cm oli vähän turhan syvä näihi keleihin, mut kyllä se sieltä nousee.
No jos kaksi viikkoa sitten räntähyhmäisiin sateisiin pakkasviikon jälkeen kylvetyt siemenet nousevat hienosti, mikseivät sitten hellekauden perään tulevat lämpimät rankkasateet idättäisi samaan tapaan ?
-SS-
-
Jonkinverran näkyy aikaisimpia kylvöksiä orastuneen.
-
Saas nähdä pääseekö toukokuus vielä kylvään, ihan velliksi meni 45 mm sateen jälkeen savet. Nyt kuivuu, mut seuraavat sateet häämöttää jo viikonlopussa >:( Mut tuo viikko sitten kylvetty vehnä porskuttaa, sentin idut jo maan alla. 5 cm oli vähän turhan syvä näihi keleihin, mut kyllä se sieltä nousee.
No jos kaksi viikkoa sitten räntähyhmäisiin sateisiin pakkasviikon jälkeen kylvetyt siemenet nousevat hienosti, mikseivät sitten hellekauden perään tulevat lämpimät rankkasateet idättäisi samaan tapaan ?
-SS-
Idättää tietty, mut mahtaako maat olla kylvökunnos ennen seuraavia sateita ::) Suorakylväjillä ei oo helpot ajat, ei näy vielä yhtään suoraan sänkeen ajettuja... Ja maastullis tosiaan jo valittivat viikko sitten että näillä nurkilla alkaa olla liian kuivaa ;D
-
Muuta en tiedä mutta eilisen hipsutus sateen ennusteet olikin sitten todellisuudessa yöllä herättävä "kaatosade". Mittaria ei ole, mutta eipä kynnökset oo harmaantunut yhtään päivässä ja perjantaiksi taas ja lauantaiksi ... sunnuntaiksi ukkosta. Taas on jälkiviisaana esitettävä ittelle kritiikkiä.
-
Eilen luulin kanssa että ei tänään kylvämään ja suunnittelin kuusen istutusta... mutta.... kummasti se pelto alkoi harmaantua puoleenpäivään mennessä...
Mittari oli talven ulkona joten ei mm lukua tiedossa täälläkään, kait sitä vähemmän tuli kuin miltä näytti.
-
7 milliä tuli täällä ja kovasti näkyi iltapäivällä äestäjiä ja illemmalla kylväjiä. Entiset kuivat maat kyllä harmaantui nopeasti. Ensimmäiset kaurat hätähousuilla muutaman sentin oraalla. Yks kylvi huhtikuun puolivälin jälkeen,kuulu hoppuilustaan se isäntä.
-
Tilanne on sikäli nurinkurinen että pohjoisessa tehdään kylvöjä täyttä häkää mutta etelässä osa ei ole vielä aloittanutkaan kelien vuoksi.
Suomi ei olekaan pieni maa. 😂
-
Tilanne on sikäli nurinkurinen että pohjoisessa tehdään kylvöjä täyttä häkää mutta etelässä osa ei ole vielä aloittanutkaan kelien vuoksi.
Suomi ei olekaan pieni maa. 😂
Pilvet haihtuvat sääennusteissa sitä mukaa kun uusia päivtyksiä tulee. Voi olla, että hätäily hiukan liian kosteaan maahan kostautuu kuivuuden alkaessa. Sen verran maantielle tulleita kuraklimppejä näkyi illalla alueen peltolohkojen tieliittymien seutuvilla.
-SS-
-
Tilanne on sikäli nurinkurinen että pohjoisessa tehdään kylvöjä täyttä häkää mutta etelässä osa ei ole vielä aloittanutkaan kelien vuoksi.
Suomi ei olekaan pieni maa. 😂
Ei tarvii pohjoiseenkaan mennä . Jämijärvellä olin tiistaina . Aamulla näytti pellot tosi märältä . Lähdin tilalta pois klo 15.00 jälkeen oli pelloilla kylväjiä pirusti ja maa kuivaa .
Vaisua on täälläpäin . Pellot märkiä .
-
Eilen aloitelin, rikkakasvit jo isoja, maa varmaan lämmin silloin , mutta raan oloista se on. Ja se oli kynnetty, ne sänget varmaan vielä märkiä
-
Tilanne on sikäli nurinkurinen että pohjoisessa tehdään kylvöjä täyttä häkää mutta etelässä osa ei ole vielä aloittanutkaan kelien vuoksi.
Suomi ei olekaan pieni maa. 😂
Pilvet haihtuvat sääennusteissa sitä mukaa kun uusia päivtyksiä tulee. Voi olla, että hätäily hiukan liian kosteaan maahan kostautuu kuivuuden alkaessa. Sen verran maantielle tulleita kuraklimppejä näkyi illalla alueen peltolohkojen tieliittymien seutuvilla.
-SS-
Siirsivät sen pilven vissiin tänne kun ei pitänyt sataa ja taas tulee...
-
Ei kuulu ihan ehkä aiheeseen mutta .
Muisteltiin tänään sorkkahoidon yhteydessä entistä kylvömeininkiä . Paikka josta Maken Vaimo on kotoisin nähtiin Hänet ajamassa jyrsintä veto pelinä Zetori . Maken Vaimon Veli kylvi MF 35 tarktorilla perässä kevythinattavajuko . Ajelin siittä ohi ja muistan miten päisteessä massikka sai täydet kierrokset päisteessä laskiessaan melkein vaudissä koneen alas . Hurjaa menoa .
Onne koneet suurentuneet ja parantuneet vuodesta 1982 -
Ite muista miten 10 hn kappalan kylvin päivässä 2,5 tumella . Lannoitteet ja siemenet käsipelillä , huh mikä päivä . Meillä oli suurimmaksi osaksi omatekoinen täyttövaunu mutta osa piensäkeissä .
-
Parhaimmat lohkot kylvetty ja nekin oli puol raakoi, eikä ennuste hyvää lupaa, joko tekee väkisin tai sitten vaan odottelee...
-
Joo kyllä nyt näyttää kelit veemäiseltä. 2 päivän jatkuvaa poutaa ei ole näköpiirissä. Tuvan ympäriltä kaikki kylvetty, mutta etälohkot vielä aloittamatta. Vaatis melkein 3 päivän poudan kun yksin tekee.
-
Ohi on, kuppi nurin... tai on niitä jotain kukkasia vielä, mutta vasta kesäkuulla sitten...
(pienten alojen iloja, ja niistäkin vähistä osa monivuotisia)
p.s. ja sade alkoi noin 500 metriä pellolta pois ajettuani.
-
Pienen katselmuksen perusteella uusintakylvöjä tiedossa monella sateen alle kylväneellä. Maat kovettuneet pahasti.
-
Ohi on, kuppi nurin... tai on niitä jotain kukkasia vielä, mutta vasta kesäkuulla sitten...
(pienten alojen iloja, ja niistäkin vähistä osa monivuotisia)
p.s. ja sade alkoi noin 500 metriä pellolta pois ajettuani.
Tämä!
Kasvukeli,14 milliä tyrkkäs vettä.Tähän sopivasti lämpöä niin pian on vihreänä maaisema.
-
Ohi on, kuppi nurin... tai on niitä jotain kukkasia vielä, mutta vasta kesäkuulla sitten...
(pienten alojen iloja, ja niistäkin vähistä osa monivuotisia)
p.s. ja sade alkoi noin 500 metriä pellolta pois ajettuani.
Tämä!
Kasvukeli,14 milliä tyrkkäs vettä.Tähän sopivasti lämpöä niin pian on vihreänä maaisema.
Pinta oli melko tuore eilisten sateiden jäljiltä. Ei pöläännyt ja Tumen pyöriin kyllä tarttui, mutta kylvetty näytti kuivemmalta ja pian kylvön jälkeen harmaantuikin. Sitä en tiedä mitä tuolla satoi lypsyaikana, mutta kotona ainakin purotti ja ukkoonen romaji. Sen verta epävakaista ja lämmintä, että luulisi tosiaan maiseman olevan viikon päästä vihiriänä.
-
Kylvöt tehty.
35h jyvää maahan yhtä soittoa, pieni loppu rutistus kun lupaili vettä.
2.5 kylvetty ohra 5cm oravalla.
-
^^
Täällä ei satanut eilen ollenkaan,likiltä kyllä liippas. Paljon meni jyvää viikossa piiloon sankkojen pölypivien saattelemana näillä main.
Viikko sitten kylvetyt kakstahoiset parin sentin oraalla,herneet vielä piilossa.
-
Pienen katselmuksen perusteella uusintakylvöjä tiedossa monella sateen alle kylväneellä. Maat kovettuneet pahasti.
Ei se kovettuma tee paljon muuta kuin harventaa. Voi tulla läiskittäistä heikkoa kasvustoa. Maalajikohtainen kysymys, hiesumaiden viljelijät osaavat välttää sateen alle kylvöä. Turve- ja multamaat eivät kuoretu ollekaan.
Täällä kylmät räntäsateet ovat pitäneet ennen niitä kylvetyt oraat piilossa. Alkavat ehkä tulla nyt. Vertin kun kylvää, niin kahden päivän päästä on jo oraalla. Enemmän ne mustia märkiä savipallosia pyörittelevät painavat äestys- ja kylvökoneet maan rakennetta pilaavat. Oikein kuiva kesä jos tulee, niin keltaisia pyöränjälkiä näkyy kasvustossa.
Täällä kevätkynnös oli vielä eilen niin sateiden pehmittämä, että kylvökoneen pyörä pysähtyi ja tuli kuratursevanat vaan kahden puolen. Eipä tuosta mitään voi toivoa, mutta kylvetty on. Pyörähteli se pyörä sentään kiinteämmässä paikassa.
-SS-
-
Pehmeetä on täälläkin, viime viikon torstain ja maanantain sateen 40mm teki tehtävänsä. On isännissä ja maissa eroa, toisilla reeras ja toiset ei aloittaneetkaan. Tosin sateilla ei siinä asiassa merkitystä.
-
Tällaisia kylvökelejä ole ollut tähän aikaan vuodesta.. niin koskahan? Pellot näyttää kuivilta mutta kun sinne menee tönkimään niin paikoin niin märkää että hyvä kun läpi pääsee, pitää kait lisätä levikkeitä.
Paska aloitus vuodelle joten paskaa on odotettavissa myös jatkossa.
-
Pehmeetä on täälläkin, viime viikon torstain ja maanantain sateen 40mm teki tehtävänsä. On isännissä ja maissa eroa, toisilla reeras ja toiset ei aloittaneetkaan. Tosin sateilla ei siinä asiassa merkitystä.
Pitkiin aikoihin täällä on sellaista jouduttu tekemään, että mäenrinteet poimitaan ensin, ja jätetään vesinahkaiset notkelmat olemaan.
-SS-
-
Pehmeetä on täälläkin, viime viikon torstain ja maanantain sateen 40mm teki tehtävänsä. On isännissä ja maissa eroa, toisilla reeras ja toiset ei aloittaneetkaan. Tosin sateilla ei siinä asiassa merkitystä.
Pitkiin aikoihin täällä on sellaista jouduttu tekemään, että mäenrinteet poimitaan ensin, ja jätetään vesinahkaiset notkelmat olemaan.
-SS-
Niin, onko ne notkelmat olleet tähän asti myös roudassa? Ja sellaiset jäykät savet myös ehkä vasta nyt sulanneet. Keväällähän on satanut varsin vähän, lumet suli jo maaliskuun alussa ja satamatta nekin.
-
^ Ei kait tänä keväänä routaa ole ollut missään? Huhtikuun lopulla / toukokuun alussa tein kevät kyntöjä lohkoilla joissa oli lunta mettän reunoissa. Nätisti meni lumi sekaan kun routaa ei ollut. Kuiva keväthän tämä on ollut, mutta jospa nyt satelis nätisti jonkin aikaa. Tosin heinääkin pitäis kylvää, mutta sekin oikeastaan tulevien vuosien takia. Ja tietenkin rahakasvi riistapelto.
-
En oo seurannut sademääriä eri puolilla Suomea, mutta jos vähäsateisillakin alueilla pellot on liian märkiä kylvöihin, niin kyllä on maan rakenteessa vikaa, tiivistymäongelma.
-
En oo seurannut sademääriä eri puolilla Suomea, mutta jos vähäsateisillakin alueilla pellot on liian märkiä kylvöihin, niin kyllä on maan rakenteessa vikaa, tiivistymäongelma.
Ei oo märkää ::) Kevään perusteella tosi hieno vuosi. Ihan unelma ainakin maataisteluiden suhteen :P
-
En oo seurannut sademääriä eri puolilla Suomea, mutta jos vähäsateisillakin alueilla pellot on liian märkiä kylvöihin, niin kyllä on maan rakenteessa vikaa, tiivistymäongelma.
Ei oo märkää ::) Kevään perusteella tosi hieno vuosi. Ihan unelma ainakin maataisteluiden suhteen :P
Jep, kuivaa on. Tänä iltana satanut noin 2mm, alkuviikosta 4mm. Siinä Toukokuun sateet, tasoittaa viime syksyn älyttömiä sademääriä. Lisää sais tulla, kylvöt hyvällä mallilla ennätysaikaisin. Paljon lunta myöhään keväällä, vähän routaa. Yleensä toisinpäin, ja se vähäinenkin lumi katoaa jo maaliskuun alussa, niin ehtii pellot routaantua kevään aikana syvästi.
-
Sänkimaat melko raakoja, suorastaan märkiä. Kultivoitu savi, eilen, roudaton talvi, pinta liettynyt ja paikoitellen jopa salaoijen päällä oli lätäköitä vaoissa mutta murustui kuitenkin hyvin pääosin. Tälle päivälle lupailee ukkosia, huomenna jatkuvempi sade illasta.
-
viljat maassa ja jyrättynäkin. ja onneks; eilen illalla tuli ukkoskuurossa se 20 milliä puoleen tuntiin. kun multa oli aikas kuivaa muuten jo kylvettäessä. eroosio oli aika iso riski. nyt ei pelloille kiirettä kiveämään joten joutaa istutuksille...
-
Siihenpä tyssäs kylvöt. Vettä tulee ku esterin persiistä🤪 Pitää apupaskoja vissiin yrittää nurmille ajaa jos ois sen verran aikaa satamatta🤪.
-
viljat maassa ja jyrättynäkin. ja onneks; eilen illalla tuli ukkoskuurossa se 20 milliä puoleen tuntiin. kun multa oli aikas kuivaa muuten jo kylvettäessä. eroosio oli aika iso riski. nyt ei pelloille kiirettä kiveämään joten joutaa istutuksille...
Mulla sellaset hiesumaat, että jos jyrätyn päälle tulee kuurosade, niin kuorettuminen on varmaa.
-
Ei tippaakaan pariin päivään. Vettä kuitenkin matalammissa paikoissa. Kaipa pitää käydä rapsia vielä koittamassa, jos ei onnistu, jättää sitten monimuotoisuuspelloksi tai viherlannoitusnurmeksi.
-SS-
-
viljat maassa ja jyrättynäkin. ja onneks; eilen illalla tuli ukkoskuurossa se 20 milliä puoleen tuntiin. kun multa oli aikas kuivaa muuten jo kylvettäessä. eroosio oli aika iso riski. nyt ei pelloille kiirettä kiveämään joten joutaa istutuksille...
Mulla sellaset hiesumaat, että jos jyrätyn päälle tulee kuurosade, niin kuorettuminen on varmaa.
Tämähän se on vaarana. Multasemmat maat joissa ei kuorettuman riskiä taas niin märkiä, ettei sinne vielä pääse.
Hankala tilanne.
-
En oo seurannut sademääriä eri puolilla Suomea, mutta jos vähäsateisillakin alueilla pellot on liian märkiä kylvöihin, niin kyllä on maan rakenteessa vikaa, tiivistymäongelma.
Alle 30 mm tullut sadetta nyt viimeiseen kahteen viikkoon, runsas viikkotakaperin 10 mm loput aiemmin ja normaalina keväänä tuollaiset sateet haihtuisi nopeasti mutta nyt ei.
Kukaan täälläpäin ei ole kehunut kylvökelejä (lounais-suomen aluetta) kait se sitten tiivistymisongelma on tullut ihan yhtäkkiä kaikille ja ihan vaan pyytämättä :D
Ja kyllä sitä routaakin on ollut täällä kun lumensuojaa ei riittänyt kuin maaliskuun alkuun.
Huhtikuussa sitä on kylvöjä lopeteltukkin täällä, joku sanoi että ilmaston lämpeneminen syynä nyt kun tällaista. Sitähän saa tosissaan pelätä sitä lämpenemistä, siirtyy kylvöjen aloitus kesäkuulle 8)
-
En oo seurannut sademääriä eri puolilla Suomea, mutta jos vähäsateisillakin alueilla pellot on liian märkiä kylvöihin, niin kyllä on maan rakenteessa vikaa, tiivistymäongelma.
Ei oo märkää ::) Kevään perusteella tosi hieno vuosi. Ihan unelma ainakin maataisteluiden suhteen :P
Jep, kuivaa on. Tänä iltana satanut noin 2mm, alkuviikosta 4mm. Siinä Toukokuun sateet, tasoittaa viime syksyn älyttömiä sademääriä. Lisää sais tulla, kylvöt hyvällä mallilla ennätysaikaisin. Paljon lunta myöhään keväällä, vähän routaa. Yleensä toisinpäin, ja se vähäinenkin lumi katoaa jo maaliskuun alussa, niin ehtii pellot routaantua kevään aikana syvästi.
Minä vähän epäilen kaikkien saavan vettä ensi viikolla enemmän tai vähemmän.No loppuupahan ainakin ukkosen paukuttelu joka päivä.22,1mm tähän mennessä,ei juuri näy.
-
En oo seurannut sademääriä eri puolilla Suomea, mutta jos vähäsateisillakin alueilla pellot on liian märkiä kylvöihin, niin kyllä on maan rakenteessa vikaa, tiivistymäongelma.
Alle 30 mm tullut sadetta nyt viimeiseen kahteen viikkoon, runsas viikkotakaperin 10 mm loput aiemmin ja normaalina keväänä tuollaiset sateet haihtuisi nopeasti mutta nyt ei.
Kukaan täälläpäin ei ole kehunut kylvökelejä (lounais-suomen aluetta) kait se sitten tiivistymisongelma on tullut ihan yhtäkkiä kaikille ja ihan vaan pyytämättä :D
Ja kyllä sitä routaakin on ollut täällä kun lumensuojaa ei riittänyt kuin maaliskuun alkuun.
Huhtikuussa sitä on kylvöjä lopeteltukkin täällä, joku sanoi että ilmaston lämpeneminen syynä nyt kun tällaista. Sitähän saa tosissaan pelätä sitä lämpenemistä, siirtyy kylvöjen aloitus kesäkuulle 8)
Viikonlopun sateet peruutettiin meiltä, mutta huomenna sitä todennäköisesti tulee ukkosen säestyksellä.
Kehutaan nyt vähän kylvökelejä: sänkimaat ja kynnökset muokkautuu helposti (Lounais-Suomea...). Sitä vastoin kultivoitu savimaa otti pahemman kerran itteensä kuun alun sateista.
-
En vaan jaksannut enää eilen ottaa ruisku esiin, pitäis olla kunnossa, oli tyyntä, ehtiihän sen. Nyt tuulee ja ihan joka päivälle lupailee sadetta tälle viikolle......
-
Mites ne kylvöt jakselee, itse sain kaikki viljat kylvettyä ennen näitä sateita, heinänsiemen kylvön muutamalle pikkulohkolle ehtii sit myöhemmin sateiden jälkeen.
Tasainen orastuminen varmaa sateiden ansiosta, ellei sitten kuorettumisia tule, mut nehän hoituu kevyellä ja nopeasti tehdyllä pintaäestyksellä.
-
15.5 viimeiset Ohrat maahan. 16.5 nurmien lannoitus. 7ha pitäis vielä heinää kylvää ja 1,5ha riistapeltoa (vielä kyntämättä). Tekis mieli yrittää noi heinät maahan vielä ennen viikonlopun suursateita. Nehän ei nyt niin märkyydestä piittaa, mutta jos maa tarttuu renkaaseen niin siemenet lähtee siihen mukaan. Kerrran oli sellaisia tyhjiä laikkuja ja en mä muuta siihen keksi.
Orastuu juu, mutta taas kait liian syvä äjestys ja keskikoneen oras orotuttaa itseään. Pyörien kohdassa vantaat yhden lenkin kireemmällä, mutta luultavasti ed. omistajalla ollut paripyörät sillä koko koneen reuna orastuu hyvin, mutta keskivantaiden venymättömämmät jouset painaa vannasta liikaa, siis enemmän kuin nuo reunavantaatkin.
-
Huomiselle onkin nyt sitten luvattu koko toukokuun sademäärä kerralla.
-
Alkaa näyttää toukokuu olevan taputeltu kylvöjen osalta. Jos sitten kesäkuussa paremmalla onnella.
-
Kylvöt tuli pulkkaan 16 pv. 3.5 kylvetty vehnä tuli lauantaina pintaan, hieman epätasaista mutta eiköhän ne loput 10% sieltä vielä nouse. Saa nähdä mitä noi viime viikolla pintaan puoli väkisin kylvetyt tykkää näistä sademääristä mitä se nyt lupailee. Voi alkaa oleen jo liikaa itämisvaiheessa olevalle ohralle...
-
Mites ne kylvöt jakselee, itse sain kaikki viljat kylvettyä ennen näitä sateita, heinänsiemen kylvön muutamalle pikkulohkolle ehtii sit myöhemmin sateiden jälkeen.
Tasainen orastuminen varmaa sateiden ansiosta, ellei sitten kuorettumisia tule, mut nehän hoituu kevyellä ja nopeasti tehdyllä pintaäestyksellä.
Sinulla ei varmaan ole hiesusavimaita?! Jos kunnon kuorettuma iskee niihin niin siihen ei auta kevyt pintaäestys jos koko äestyskerros siemenestä ylöspäin on kivikova.
-
Alkaa tosiaan olemaan aikaisten pörröohrien ja erinäisten hömppäseosten sesonki käsillä. Kai joku löylyn lyömä juustopää savikkaankin sortuu, ompahan sitten mönkiäisillä autuaat laitumet kesäkuulla. 🎅🏻🎅🏻
Ekoja kylvöjä, joita helteentyngällä työnnettiin maahan 50mm sateen syliin, on karppaa rikottu.
Saas nähdä koska kuivuu taas plinisavi kylvökuntoon kun ei vanhakaan tulva ole vielä täysin tipotiessään.
-
. Kai joku löylyn lyömä juustopää savikkaankin sortuu,.
Kiiitoooshhh... Täällä ollaan! ;D
-
Joozeppi sanoi, että saviseudun kylvöt on kokolailla tehty, mutta varmaan sitten tarkoitti, että ensimmäiseen kertaan ;D Kolmanneksen olen kylvänyt ja luulin, että ihan hyvin menee, mutta vetikin ässän hihastaan ja lupaa sadetta kuun vaihteeseen asti. Olisi vielä vehnääkin kylvämättä, voi, voi. Rypsinkylvö on nyt vakavassa harkinnassa, jotain noihin maihin on pakko kylvää, pelkkä sänkikesanto tai vastaava tiivistää maat sellaiseksi, että syysvilja ei toimi lainkaan ja seuraava kesäkin on heikko. Maa toimii parhaiten, kun se pukkaa vaikka juolavehnää. Ps. Härkäpapu sentään saatiin pyhänä kylvöön. ;)
-
. Kai joku löylyn lyömä juustopää savikkaankin sortuu,.
Kiiitoooshhh... Täällä ollaan! ;D
500€/ tonni, kelpais varmaan monille, tolla hinnalla viitzii jo muutaman ylimääräisen ruiskusulkeisenkin suorittaa, itse arkailin tänä vuonna
monien aiempien huonojen kokemusten takia, mutta jos mulla olisi vielä kylvettävää ja kylvö lykkääntyisi myöhään, niin rypsi olisi järkevämpi vaihtoehto esimerkiksi kevätvehnälle.
-
. Kai joku löylyn lyömä juustopää savikkaankin sortuu,.
Kiiitoooshhh... Täällä ollaan! ;D
Juu täälläkin. Kun viime vuoden 7 ha rapsikylvöksistä selvisi kärryyn se pari tonnia. Niin pitää kaveria sille kasalle kerätä.
-SS-
-
Joozeppi sanoi, että saviseudun kylvöt on kokolailla tehty, mutta varmaan sitten tarkoitti, että ensimmäiseen kertaan ;D Kolmanneksen olen kylvänyt ja luulin, että ihan hyvin menee, mutta vetikin ässän hihastaan ja lupaa sadetta kuun vaihteeseen asti. Olisi vielä vehnääkin kylvämättä, voi, voi. Rypsinkylvö on nyt vakavassa harkinnassa, jotain noihin maihin on pakko kylvää, pelkkä sänkikesanto tai vastaava tiivistää maat sellaiseksi, että syysvilja ei toimi lainkaan ja seuraava kesäkin on heikko. Maa toimii parhaiten, kun se pukkaa vaikka juolavehnää. Ps. Härkäpapu sentään saatiin pyhänä kylvöön. ;)
Saviseutu on aika iso alue. Siellä on myös paljon tiloja mitkä ei tietääkseni ole kylvänyt vielä mitään.
-
Saviseutu on aika iso alue. Siellä on myös paljon tiloja mitkä ei tietääkseni ole kylvänyt vielä mitään.
Yksittäisestä yleistäminen tosiaan näkyy oleva paras tapa päästä tietoon. Aikaisia kylvojä raportoineet hallitsevat sopivalla kaadolla olevia päivänrinteitä ja kuohkeita hietamulta- tai hietasavimaita.
Rymättylän tienoilla tunnetusti istutetaan perunat maaliskuussa. Samoihin peltoihin voisi ne kevätvehnätkin laittaa, ja uutisoida sulavien lumikasojen keskellä elävälle muulle kansalle, että miksi vitkastelette, kasvukausi on alkanut !
-SS-
-
. Kai joku löylyn lyömä juustopää savikkaankin sortuu,.
Kiiitoooshhh... Täällä ollaan! ;D
Ole hyvä!
🙂
-
Joozeppi sanoi, että saviseudun kylvöt on kokolailla tehty, mutta varmaan sitten tarkoitti, että ensimmäiseen kertaan ;D Kolmanneksen olen kylvänyt ja luulin, että ihan hyvin menee, mutta vetikin ässän hihastaan ja lupaa sadetta kuun vaihteeseen asti. Olisi vielä vehnääkin kylvämättä, voi, voi. Rypsinkylvö on nyt vakavassa harkinnassa, jotain noihin maihin on pakko kylvää, pelkkä sänkikesanto tai vastaava tiivistää maat sellaiseksi, että syysvilja ei toimi lainkaan ja seuraava kesäkin on heikko. Maa toimii parhaiten, kun se pukkaa vaikka juolavehnää. Ps. Härkäpapu sentään saatiin pyhänä kylvöön. ;)
Lienee aika paljon kiinni sähkösaappaisuudesta ja bensalenkkareiden merkistä.
Ihan aikuisten oikeesti on vielä kesken, osalla vielä aloittamatta.
Ei hyvältä näytä...
-
Joozeppi sanoi, että saviseudun kylvöt on kokolailla tehty, mutta varmaan sitten tarkoitti, että ensimmäiseen kertaan ;D Kolmanneksen olen kylvänyt ja luulin, että ihan hyvin menee, mutta vetikin ässän hihastaan ja lupaa sadetta kuun vaihteeseen asti. Olisi vielä vehnääkin kylvämättä, voi, voi. Rypsinkylvö on nyt vakavassa harkinnassa, jotain noihin maihin on pakko kylvää, pelkkä sänkikesanto tai vastaava tiivistää maat sellaiseksi, että syysvilja ei toimi lainkaan ja seuraava kesäkin on heikko. Maa toimii parhaiten, kun se pukkaa vaikka juolavehnää. Ps. Härkäpapu sentään saatiin pyhänä kylvöön. ;)
Lienee aika paljon kiinni sähkösaappaisuudesta ja bensalenkkareiden merkistä.
Ihan aikuisten oikeesti on vielä kesken, osalla vielä aloittamatta.
Ei hyvältä näytä...
Ajelin tänä iltana Ypäjältä Loimaalle ja Köyliönkylältä Punkkalaitumelle. Joka lähtöön on peltoa, on hyviä oraita, siis täydellisiä ja sitten paljon käsittelemätöntä. Vettä on tullut monin paikoin paljon, mutta erot milleissä lienevät suuria. Todella mielenkiintoinen tilanne saviseudulla. Jännä nähdä mitä kaikkea tässä vielä tulee eteen. :)
-
Joozeppi sanoi, että saviseudun kylvöt on kokolailla tehty, mutta varmaan sitten tarkoitti, että ensimmäiseen kertaan ;D Kolmanneksen olen kylvänyt ja luulin, että ihan hyvin menee, mutta vetikin ässän hihastaan ja lupaa sadetta kuun vaihteeseen asti. Olisi vielä vehnääkin kylvämättä, voi, voi. Rypsinkylvö on nyt vakavassa harkinnassa, jotain noihin maihin on pakko kylvää, pelkkä sänkikesanto tai vastaava tiivistää maat sellaiseksi, että syysvilja ei toimi lainkaan ja seuraava kesäkin on heikko. Maa toimii parhaiten, kun se pukkaa vaikka juolavehnää. Ps. Härkäpapu sentään saatiin pyhänä kylvöön. ;)
Saviseutu on aika iso alue. Siellä on myös paljon tiloja mitkä ei tietääkseni ole kylvänyt vielä mitään.
Kuorettumia rikottu, osa niistä menee täysin perseelleen. Joku varmaan kylvää uudelleen ja osa ei ole vielä edes päässyt aloittamaan. Toisen kierroksen kylvöt, viime viikon, joko kuorettuu tai hukkuu...?
Totuus on "aina onnistuu" - tarua ihmeellisempää... Tai jotain, niinku SS pruukaa sanoa.
-
Mikäli ennesteet toteutuu, melkoista sadeinfernoa tiedossa viikoksi tästä eteenpäin,sitten poutaantuu...
-
Ennen juhannusta sataa laariin. 8)
-
Mikäli ennesteet toteutuu, melkoista sadeinfernoa tiedossa viikoksi tästä eteenpäin,sitten poutaantuu...
Uskaltaako tuota infernoa ihan koko Suomeen ennustaa. Puhuin eilen päivystävän meteorologin kanssa, hän povasi, että kuuroalueet usein kevätkesäisin tahtovat heiketä kylmän Suomenlahden yllä, eivätkä kerkeä täyteen voimaansa uudelleen, ennen kuin jonkun kymmenen kilometrin päässä rannikosta. Eli toivottavasti rannikko säilyy vähemmillä sateilla. Jopa 60 millimetriä voi tulla kahteen viikkoon jossakin päin Suomea, ainakin sen meteorologin mukaan. Nyt tulevalla viikolla toki eniten.
Niin hullua aikaa tämä, että vielä aloin pudottaa siilosta Verttiä viskuriin, pitäisi peitatakin keritä. Kaikki hankittu öljykasvinsiemen ei nyt sitten ehtinyt maahan, eli pitää paikata varmimmalla vaihtoehdolla: Vertti-ohralla. Ja maisemamonimuotoa teen taas, vaikka meinasin aluksi, etten. Metsästysseura oli jo varannut riistapellon, eli siellä on sitten juhlat tiedossa kesäkuun lopulla. Vaikka tekevät työt melkein itse, niin minä olen siellä kylvössä vähän niinkö kutsuttuna. Riistapelto on mieleen, jos se pitää metsärotat eli peurat poissa oikeilta pelloilta. Ja verilöylyä tiedossa hirvieläimille siellä, se on hyvä vaan. (Älkää vaan hiiskuko sille 12 - päiselle laumalle)
Aivan ilman ahdistusta pystyy Verttiä kylvämään kesäkuun ensimmäisellä viikolla, jopa toisella viikolla. Vertti orastuu lämpimällä ilmalla kahdessa päivässä ! Saa nauttia pienen jääntialan kylvöstä ilman huolta. Jos ei tänään onnistu, niin sitten ensi viikolla, ja pintakaasulla !
-SS-
-
Ennen juhannusta sataa laariin. 8)
Ei aina, jos tulee kovin kuiva kesä märän orastumisajan jälkeen. Märässä kasvanut lähes tukehtumaisillaan oleva oras (varsinkin ohra) ei saa juurta sinne vesivelliin, ja sitten kun kuivuus iskee, niin viljalla ei ole juurta, millä imeä vettä. Tämän huomasi 2010, kun vettä tuli oraille parisataa milliä. Veden alla muutaman päivän ajan olleet oraat jäivät aika kitukasvuisiksi, koska se tulva-alue muuttui kovaksi hapettomaksi semäntiksi.
Onkos Makella muuten tietoa Salo-äkeen piikeistä, sokerijuurikastaloissa niitä on ollut, pitäisi muutama löytää. Huomasin nyt keväällä, että salo-äes on paras tasausäes kuivalle kynnökselle, sekä keväällä että syksyllä. Kulkee kevyellä traktorilla, 2x6 lankku edessä riittävän alhaalla, ja jousitetuissa palkeissa olevat piikit viiltävät viilut halki ja tuplavarpajyrä viimeistelee kokkareiden tuhon.
-SS-
-
oraat pinnassa, kuorettuu jos kuorettuu... 8) (tai ainakin ensimmäiset, mutta eiköhän tuo pysy märkänä tarpeeksi kauan että viimeisetkin kerkiävät, ja viimeiset viimeiset ovat hiedassa muutenkin)
-
Näinköhän vetetään apulantahuiskalla vielä loput kaura ohra seokset peltoon kesäkuun puolella ja herran haltuun🤪 Sää ei pouvvvitu tässä kuussa🤪
-
Kävin aamupäivästä puuautolla lenkin Kärkölässä ja siitä Myrskylään ja sitten tännepäin. Olihan kylvettyä melko paljon, mutta siitä kylvetystä ei ole oraalla kuin 5% tai vähemmän. Mitenhän nuo siemenet selviää seuraavasta kahdesta viikosta, jos sade-ennuste toteutuu? Ainoat tosi hyvän näköiset kevätviljat oli Myrskylän keskustasta vähän Artjärvelle päin, oli varmaan kylvetty vapunalusviikolla.
-
Joozeppi sanoi, että saviseudun kylvöt on kokolailla tehty, mutta varmaan sitten tarkoitti, että ensimmäiseen kertaan ;D Kolmanneksen olen kylvänyt ja luulin, että ihan hyvin menee, mutta vetikin ässän hihastaan ja lupaa sadetta kuun vaihteeseen asti. Olisi vielä vehnääkin kylvämättä, voi, voi. Rypsinkylvö on nyt vakavassa harkinnassa, jotain noihin maihin on pakko kylvää, pelkkä sänkikesanto tai vastaava tiivistää maat sellaiseksi, että syysvilja ei toimi lainkaan ja seuraava kesäkin on heikko. Maa toimii parhaiten, kun se pukkaa vaikka juolavehnää. Ps. Härkäpapu sentään saatiin pyhänä kylvöön. ;)
Lienee aika paljon kiinni sähkösaappaisuudesta ja bensalenkkareiden merkistä.
Ihan aikuisten oikeesti on vielä kesken, osalla vielä aloittamatta.
Ei hyvältä näytä...
Ajelin tänä iltana Ypäjältä Loimaalle ja Köyliönkylältä Punkkalaitumelle. Joka lähtöön on peltoa, on hyviä oraita, siis täydellisiä ja sitten paljon käsittelemätöntä. Vettä on tullut monin paikoin paljon, mutta erot milleissä lienevät suuria. Todella mielenkiintoinen tilanne saviseudulla. Jännä nähdä mitä kaikkea tässä vielä tulee eteen. :)
Minä kun en ole varmaan 10-vuoteen ollut sontasiionin tilaaja enkä ole tulevaisuudessakaan, niin kuulin uutispuffin ko. aviisista että täälläpäin on tehty vasta 60% kylvöistä?
MTK:n torjuntavoittokassaa tukevat lehden tilaajat voivat todentaa tämän uutisen?
-
Pakkohan sen on totta olla jos lehdessä niin lukee ::)
-
Pakkohan sen on totta olla jos lehdessä niin lukee ::)
On on totta, ja kohta saamme lukea sato ennusteista joissa tulee ennätys-sato. On ne vaan viisaita, mikäs tässä voisi mennä pieleen?
-
ja savon alueella ei muka kylvöjä tehty ollenkaan!! kyl miä ja pari naapuriakin on jo laittannu kylvökoneet taas talvisäilöönki! siellä net oraat ettii ilmaa vesisateessa..
-
Miul on jo kaikki kevätkylvöt maassa. Hernettä, ohraa, vehnää. Lahden vieres. Perjantainakin vesisattees kylvin ohraa, mut oli kuollutta nurmikkoa niin ei talmannut renkaita juurikaan. Syysrypsit jo aika korkeita ja myrkyt ajettu lauantaina. Osa äestettyyn ja suurin osa suorakylvönä. Maan tilanteen mukaan.
Jäi sitä noin 5ha kesäkylvöjä riistalle jussin jälkeen.
-
Ennen juhannusta sataa laariin. 8)
Ei aina, jos tulee kovin kuiva kesä märän orastumisajan jälkeen. Märässä kasvanut lähes tukehtumaisillaan oleva oras (varsinkin ohra) ei saa juurta sinne vesivelliin, ja sitten kun kuivuus iskee, niin viljalla ei ole juurta, millä imeä vettä. Tämän huomasi 2010, kun vettä tuli oraille parisataa milliä. Veden alla muutaman päivän ajan olleet oraat jäivät aika kitukasvuisiksi, koska se tulva-alue muuttui kovaksi hapettomaksi semäntiksi.
Onkos Makella muuten tietoa Salo-äkeen piikeistä, sokerijuurikastaloissa niitä on ollut, pitäisi muutama löytää. Huomasin nyt keväällä, että salo-äes on paras tasausäes kuivalle kynnökselle, sekä keväällä että syksyllä. Kulkee kevyellä traktorilla, 2x6 lankku edessä riittävän alhaalla, ja jousitetuissa palkeissa olevat piikit viiltävät viilut halki ja tuplavarpajyrä viimeistelee kokkareiden tuhon.
-SS-
Riihes piti olla muutama piikki, mutta ei ollut kuin yksi katkennut.
-
Riihes piti olla muutama piikki, mutta ei ollut kuin yksi katkennut.
Ok kiitos kuitenkin. Voisi koittaa tehdä lujemman laatuluokan pitkistä pulteista ja ylijääneistä kulutusterän siivuista hitsaamalla semmoisia veitsiä.
Vertti on jo puskemassa orasta, samanpituista on kuin tuossa kolme viikkoa aikaisemmin kylvetty vilja. Se on nopein näkemäni pintaan nousija, aikaisuus selittyy osaksi nopealla itämisellä.
-SS-
-
Saviseutu on aika iso alue. Siellä on myös paljon tiloja mitkä ei tietääkseni ole kylvänyt vielä mitään.
Yksittäisestä yleistäminen tosiaan näkyy oleva paras tapa päästä tietoon. Aikaisia kylvojä raportoineet hallitsevat sopivalla kaadolla olevia päivänrinteitä ja kuohkeita hietamulta- tai hietasavimaita.
Rymättylän tienoilla tunnetusti istutetaan perunat maaliskuussa. Samoihin peltoihin voisi ne kevätvehnätkin laittaa, ja uutisoida sulavien lumikasojen keskellä elävälle muulle kansalle, että miksi vitkastelette, kasvukausi on alkanut !
-SS-
Kyllähän täällä meidänkin seudulla Hämeen sydämessä voi saman kunnan sisällä olla kahden viikon ero kylvöissä, ihan maalajeista mikroilmastosta riippuen.
-
Tosi isoja eroja on ihan kylittäin. Maalajit ja aukeat varmaankin vaikuttavat. Jossain näyttää ulkopuolisesta ainakin, ettei koko kylässä ole oikein ojitukset kunnossa. Täälläpäin ainakin 1980-luvulla kun täydennysojitettiin peltoja ja niihin pääsi keväällä paljon aikaisemmin, kasvoivat paremmin ekä sadonkorjuussakaan tarvinnut rypeä lähes kaikki viljelijät lopulta tekivät täydennykset.
-
Nyt lupailee poutaa su ma ti. Tiedä jos sittenkin sais ohrat maahan toukokuun puolella.
-
Tosi isoja eroja on ihan kylittäin. Maalajit ja aukeat varmaankin vaikuttavat. Jossain näyttää ulkopuolisesta ainakin, ettei koko kylässä ole oikein ojitukset kunnossa. Täälläpäin ainakin 1980-luvulla kun täydennysojitettiin peltoja ja niihin pääsi keväällä paljon aikaisemmin, kasvoivat paremmin ekä sadonkorjuussakaan tarvinnut rypeä lähes kaikki viljelijät lopulta tekivät täydennykset.
No, Muurlan lasin tienoilla taannoin oli oikein lasertasauskoneiden kanssa pellon suoristus, ja kahden metrin välein imuojat. Nyt se on tänä keväänä ollut neliömäisenä kiiltävänä peilipintana siinä.
Sitten kun pitkissä lähes vaakausorissa valtaojissa vastustaa, heinät tai liian pienet rummut, niin eipä se vesi minnekään mene salaojistakaan, ennen kuin se valtaojassa laskee.
-SS-
-
Ei kai vaan mitään rakenneojitusta rätin kanssa ilman santaa, eikös siinä vedetä taajaan imuja. Maralla kun tekee ja ojat täyteen soraa niin ei vesi vaivaa.
-
On tämä saatana työmaa. Kävelylenkki savivellissä näytti, että ehkä parin päivän päästä vois jatkaa kylvöjä, jos siis poudat jatkuu.. Mutta eihän ne jatku, keskiviikon ja torstain väliselle yölle lupailee taas vettä.
-
On tämä saatana työmaa. Kävelylenkki savivellissä näytti, että ehkä parin päivän päästä vois jatkaa kylvöjä, jos siis poudat jatkuu.. Mutta eihän ne jatku, keskiviikon ja torstain väliselle yölle lupailee taas vettä.
Onhan tämä täysin hanurista, kun kerran viikkoon pudottaa sen 15-20 milliä. Kyllä monella muuttuu kylvösuunnitelmat, kun kohta mennään jo kesäkuuta eikä toivoakaan päästä jatkamaan töitä.
-
Ei kai vaan mitään rakenneojitusta rätin kanssa ilman santaa, eikös siinä vedetä taajaan imuja. Maralla kun tekee ja ojat täyteen soraa niin ei vesi vaivaa.
Peltoja pitää alkaa perustaa paremmin. Savimaat vaihdetaan moreeniksi routarajan alapuolelle, sinne salaojitus, 100-150 mm kalliomurske 1 m paksuudelta notkelmiiin ja pehmeämpiin paikkoihin, pintakerros taajemmalla murskeella ja ruokamultaa vain kohtuudella päälle, ehkä 25 cm. Ruiskutusurat voidaan joko stabiloida betonilla tai asfaltoida. Viemäröinti kunnon kaadoilla kannattaa tehdä ajourien kahdelle sivulle, ritiläkannet kaivoissa, 25 m välein.
Tällä tavalla runsaammatkin sateet saadaan pois pelloilta, ja ylikin 50 tonnin painoiset korjuukoneet pysyvät kaikissa olosuhteissa pinnalla.
-SS-
-
Ehdottomasti 3cm vuosi ja huomisen sateiden jälkeen luulen, että loput vedetään noin 2cm. Nyt ei ole millään muulla väliä kuin, että saa jyvät jollain konstilla peltoon ja pinnalle. Tähän astiset sateet ovat suurimmaksi osaksi pitäneet maat pehmeänä, tiukimpia tallauksia ja töyryjä lukuunottamatta, seuraavan sateen jäljiltä täytyisi loppujen päästä ylös. Pikainen kierros kylällä näyttää siltä, että laikkuja tulee jäämään enemmän ja vähemmän. Vesi likosi montuissa ja ne jäävät tyhjäksi. Sitten on mennyt aavistuksen syvään jne. Itelläkin jälkimmäinen osuus kauroista turhan syvässä, hullu kun en seuraa omia ohjeitani. Kaikki tähän astiset ennustukset lupaavat nyt sateista kesää. Sen mukaan toimenpiteet. Jatketaan odottelua.
-
Tosi isoja eroja on ihan kylittäin. Maalajit ja aukeat varmaankin vaikuttavat. Jossain näyttää ulkopuolisesta ainakin, ettei koko kylässä ole oikein ojitukset kunnossa. Täälläpäin ainakin 1980-luvulla kun täydennysojitettiin peltoja ja niihin pääsi keväällä paljon aikaisemmin, kasvoivat paremmin ekä sadonkorjuussakaan tarvinnut rypeä lähes kaikki viljelijät lopulta tekivät täydennykset.
Kyllä tänä keväänä on 2016 ja 2018 ojitukset tuoneet jyviä laariin. Ihan selkeästi näkee märkien alueiden muuttuneen pieniksi plänteiksi ja ojien paikat ovat ensimmäisenä harmaana. Jopa hyvillä pelloilla lisäojista ei olisi haittaa. Valtaojien putkitus on myös hyvä juttu, kun laskuaukot ovat varmasti roudalta suojassa ja pystyvät laskemaan vapaasti läpi talven. Maahan on mahtunut hyvin vettä ja ennenkaikkea sadanta menee koko ajan eteenpäin. Vanhojen ojien väliin tehtävät lisäojat ovat verraten halpa investointi, kun pystyy itse tekemään kaivurihommat. Kyllä se raha kannattaisi sinne pellon peruskunnostuksen puolelle laittaa.
-
Vaalea salaojaputki ei vaan näy niin hyvin kuin kiiltävä vanne ;). Naapurit luulee köyhäksi,
tai jotain.
-
Tosi isoja eroja on ihan kylittäin. Maalajit ja aukeat varmaankin vaikuttavat. Jossain näyttää ulkopuolisesta ainakin, ettei koko kylässä ole oikein ojitukset kunnossa. Täälläpäin ainakin 1980-luvulla kun täydennysojitettiin peltoja ja niihin pääsi keväällä paljon aikaisemmin, kasvoivat paremmin ekä sadonkorjuussakaan tarvinnut rypeä lähes kaikki viljelijät lopulta tekivät täydennykset.
Kyllä tänä keväänä on 2016 ja 2018 ojitukset tuoneet jyviä laariin. Ihan selkeästi näkee märkien alueiden muuttuneen pieniksi plänteiksi ja ojien paikat ovat ensimmäisenä harmaana. Jopa hyvillä pelloilla lisäojista ei olisi haittaa. Valtaojien putkitus on myös hyvä juttu, kun laskuaukot ovat varmasti roudalta suojassa ja pystyvät laskemaan vapaasti läpi talven. Maahan on mahtunut hyvin vettä ja ennenkaikkea sadanta menee koko ajan eteenpäin. Vanhojen ojien väliin tehtävät lisäojat ovat verraten halpa investointi, kun pystyy itse tekemään kaivurihommat. Kyllä se raha kannattaisi sinne pellon peruskunnostuksen puolelle laittaa.
Jos peltoa vaikkapa pyöreä 100ha, 4ha pitäisi ojittaa joka vuosi. Silloin ojat pysyisi iskussa, vanhimmasta päästäkin toimii vielä jotenkin. Jos tuosta alkaa venyttämään, tarkoittaa että vanhimmat ojastot olisi tällä hetkellä 80-luvulta, ja sellaisella ojituksella on lähinnä nimellinen arvo. Ellei sitten satu olemaan alueella jossa ojat kestää pitkäänkin. 80-luvulla ojitetuista viimeiset tuli ojitettua uusiksi 2012, suuri osa jo aiemmin vuosituhannen alussa. Nuokin ojitukset uusiksi kun vanhat ei enää kunnolla toimineet, syynä maan painuminen ja liian harva ojaväli. Eikä mitään ennusmerkkejä, että tuplaojituksella menisi merkittävästi kauemmin, osa ojitettu jo kolmeen kertaan ja taas ois tehtävää syksylle tiedossa.
Huonoilla ojilla pilattu pelto, lähes sama mikä maalaji, kestää todella kauan toipua kasvukuntoon vaikka vesitalouden saakin kuntoon. Jos aikoo peltoja viljellä, kokonaistaloudellisempaa huolehtia ojituksesta hiukan etukenossa kuin myöhässä.
-
Mutu pienen ajokierroksen jälkeen 40% oraalla, 20% kylvetty, 15% muokattu, 25% sängellä (+/- 10% jokaiseen) (pirkanmaan nurkka)
-
Salaojat pääsääntöisesti tehty kait -60 luvulla. Tosin 2012 on aurattu 7ha mutta noiden toimivuudesta ei tietoa sillä märkiä vuosia (keväitä) ei ole ollut kait kuin 2014 jolloin luulin että ojitukset ei todellakaan toimi. Tänä keväänä kylvetty kaikki siltäkin lohkolta huippu olosuhteissa, mutta sen orastumista en ole käynyt katsomassa. Muut kylvökset nätisti oraalla, mitä nyt pakkanen tuntuu kurittavan. Tänään kylvin vuokramaalle heinää ja normaali vuosista poiketen lohkolla oli kyllä yksi märkä silmä, mutta siitäkin pääsi kevyellä koneella läpi. Kevät on ollut tähän asti ihan unelmallinen, jos sanonta vilu viljan kasvattaa pitää paikkansa. Kylvö kuivaan maahan ja sen jälkeen maltillisesti ja toivotusti vettä. Heinän kasvu lopahti kylmyyteen mutta kait se elpyy kun lämpö palaa, vielä kun vettä vähän tihuuttelisi, nyt eikä rehuntekoaikana.
-
ite kattelin että kait pitäis nakertaa vaikka kahmarin kanssa parikyt metriä ojaa pellolle jotta häviäis vesi lätäköistä ( jotka kallion takia pellolla ) mutta kyllä näytti tuossa kun ajelin kirkolle pellot jokka suorakylvetty jo kuun alussa; vesi seisoi isoina lammikoina ja moraasta vielä tietoakaan. juola vain vihotti. mutta kyl taitaa tulla jonkintasoinen katovuosi tästäkin..
-
Pari viikkoa sitten kylvetyt melius ohrat sai 90mm päälle, isoja aloja ei ole tullut pintaan, muu lohkot nätillä oraalla mutta ne ku hieman vettyi on pieni itu piukassa maassa. Tänään viimeksi 10mm. Tuleekohan ne sieltä. Nyt lupaa poutia tän jälkee, kuotettuma on varmaa. Täytyy asennoitua rikkomaan viikonloppuna. Tarviiko kylvää vielä päälle uudestaan
-
Nyt sataa siihen malliin, että alkaa osaksi itäneet pellot olla veden peitossa. Kauanko vilja sietää täydellistä vesikylpyä ennen kuin tukehtuu
-
Ehdottomasti 3cm vuosi ja huomisen sateiden jälkeen luulen, että loput vedetään noin 2cm. Nyt ei ole millään muulla väliä kuin, että saa jyvät jollain konstilla peltoon ja pinnalle. Tähän astiset sateet ovat suurimmaksi osaksi pitäneet maat pehmeänä, tiukimpia tallauksia ja töyryjä lukuunottamatta, seuraavan sateen jäljiltä täytyisi loppujen päästä ylös. Pikainen kierros kylällä näyttää siltä, että laikkuja tulee jäämään enemmän ja vähemmän. Vesi likosi montuissa ja ne jäävät tyhjäksi. Sitten on mennyt aavistuksen syvään jne. Itelläkin jälkimmäinen osuus kauroista turhan syvässä, hullu kun en seuraa omia ohjeitani. Kaikki tähän astiset ennustukset lupaavat nyt sateista kesää. Sen mukaan toimenpiteet. Jatketaan odottelua.
Toiseen aaltoon ja 3 senttiä, pari kevyttä raapasua äkeellä, paras vehnän alku varmaan ikinä.
Ohraa meni samalla syvyydellä vehnän jälkeen mutta vesi ja osittainen kuorettuminen, johtuen maalajista, taitaa pilata parhaan terän.
-
Ehdottomasti 3cm vuosi ja huomisen sateiden jälkeen luulen, että loput vedetään noin 2cm. Nyt ei ole millään muulla väliä kuin, että saa jyvät jollain konstilla peltoon ja pinnalle. Tähän astiset sateet ovat suurimmaksi osaksi pitäneet maat pehmeänä, tiukimpia tallauksia ja töyryjä lukuunottamatta, seuraavan sateen jäljiltä täytyisi loppujen päästä ylös. Pikainen kierros kylällä näyttää siltä, että laikkuja tulee jäämään enemmän ja vähemmän. Vesi likosi montuissa ja ne jäävät tyhjäksi. Sitten on mennyt aavistuksen syvään jne. Itelläkin jälkimmäinen osuus kauroista turhan syvässä, hullu kun en seuraa omia ohjeitani. Kaikki tähän astiset ennustukset lupaavat nyt sateista kesää. Sen mukaan toimenpiteet. Jatketaan odottelua.
Toiseen aaltoon ja 3 senttiä, pari kevyttä raapasua äkeellä, paras vehnän alku varmaan ikinä.
Ohraa meni samalla syvyydellä vehnän jälkeen mutta vesi ja osittainen kuorettuminen, johtuen maalajista, taitaa pilata parhaan terän.
Ensimmäiset kaurat meni noin ja ne on kaikki olleet jo hyvän aikaa pinnalla ja komeat oraat, ei nitistä vesikään. Mutta sitten oli ne pari kovaa poutapäivää ja maat rupesi jo kuivuun ja vaistomaisesti menin kosteuden perässä, kun olisi pitänyt uskoa sateiden jatkuvan ja jättää kuivempaan kerrokseen. No, kyllä nekin näyttää nyt järjestyksessä sieltä esiin kömpivän, mutta hitaanlaisesti. Varsinkin tuo paikka missä joutsenet uiskentelee.
-
Tästä tulee ennätysaikainen kevät kylvöjen suhteen. Hyvä niin. Heti kun ne on maassa niin stressitaso laskee, kun ei tarvitse jännittää..tuleeko viikon sadejaksoa. Rypsit saadaan maahan tänä vuonna ennen toukokuun puolta väliä. Ja jos ja kun näin on niin se säästö kuivauskustannuksissa syksyllä on merkittävä, jos kesä on vähänkin normaali. Mikä on vähänkin normaali niin sen saa arvioida ilmastonmuutosasintuntijat :) :)
Tälläisen kirjoituksen menin sitten huhtikuussa hätäpäin kirjoittaan. hävettää..pyydän anteeksi. Mutta osaltaan kertoo siitä, että mikään ei ole varmaa viljelyssä säiden suhteen. Ei ollut ennen ja ei ole varsinkaan nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuutta ajatellen toivon että tuet pysyy nykyisellään, tai jopa vähän nousee. Ja mitä viljelysuunnitelmiin tulee niin niitä täytyy tehdä kolmet. Aikasta-, tavallista- ja myöhäista kevättä silmällä pitäen. Samalla varautua siemenissä kolmeen eri kevät skenaarioon. Huh mikä lisä työ. Sitten omasta kylvöstä. Aloin 11.5 ja viikon päästä noin 120 ha maassa. Nyt komealla oraalla, kun tämä 50 mm tullut nätisti. Kyllä nyt kävit tuuri. Niinkuin mun entinen liikunnanopettaja sanoi, kun sain pallon maaliin :)
-
Tosi isoja eroja on ihan kylittäin. Maalajit ja aukeat varmaankin vaikuttavat. Jossain näyttää ulkopuolisesta ainakin, ettei koko kylässä ole oikein ojitukset kunnossa. Täälläpäin ainakin 1980-luvulla kun täydennysojitettiin peltoja ja niihin pääsi keväällä paljon aikaisemmin, kasvoivat paremmin ekä sadonkorjuussakaan tarvinnut rypeä lähes kaikki viljelijät lopulta tekivät täydennykset.
Kyllä tänä keväänä on 2016 ja 2018 ojitukset tuoneet jyviä laariin. Ihan selkeästi näkee märkien alueiden muuttuneen pieniksi plänteiksi ja ojien paikat ovat ensimmäisenä harmaana. Jopa hyvillä pelloilla lisäojista ei olisi haittaa. Valtaojien putkitus on myös hyvä juttu, kun laskuaukot ovat varmasti roudalta suojassa ja pystyvät laskemaan vapaasti läpi talven. Maahan on mahtunut hyvin vettä ja ennenkaikkea sadanta menee koko ajan eteenpäin. Vanhojen ojien väliin tehtävät lisäojat ovat verraten halpa investointi, kun pystyy itse tekemään kaivurihommat. Kyllä se raha kannattaisi sinne pellon peruskunnostuksen puolelle laittaa.
Jos peltoa vaikkapa pyöreä 100ha, 4ha pitäisi ojittaa joka vuosi. Silloin ojat pysyisi iskussa, vanhimmasta päästäkin toimii vielä jotenkin. Jos tuosta alkaa venyttämään, tarkoittaa että vanhimmat ojastot olisi tällä hetkellä 80-luvulta, ja sellaisella ojituksella on lähinnä nimellinen arvo. Ellei sitten satu olemaan alueella jossa ojat kestää pitkäänkin. 80-luvulla ojitetuista viimeiset tuli ojitettua uusiksi 2012, suuri osa jo aiemmin vuosituhannen alussa. Nuokin ojitukset uusiksi kun vanhat ei enää kunnolla toimineet, syynä maan painuminen ja liian harva ojaväli. Eikä mitään ennusmerkkejä, että tuplaojituksella menisi merkittävästi kauemmin, osa ojitettu jo kolmeen kertaan ja taas ois tehtävää syksylle tiedossa.
Huonoilla ojilla pilattu pelto, lähes sama mikä maalaji, kestää todella kauan toipua kasvukuntoon vaikka vesitalouden saakin kuntoon. Jos aikoo peltoja viljellä, kokonaistaloudellisempaa huolehtia ojituksesta hiukan etukenossa kuin myöhässä.
Nyt olet asian ytimessä.
Se on melko kynnys ja vaikeaa rueta ojaamaan peltoja jos salaojien keski-ikä on lähes kauttaaltaan yli 30 vuotta.
Melkonen paukku ojittaa toistakymmentä hehtaaria vuodessa sitten kun vanhat salaojat on jo ehtoopuolella ja pelto heikossa hapessa.
Kyllä peltojen kuivatuksesta ja salaojista pitää tehä pientä jumppaa ja pohtia jatkuvasti "kunnostus- ja ylläpitosuunnitelmia"
Nimimerkillä viime vuonna joutui 25ha ojittamaan kerralla, kun salaojat ja maat ei yksinkertaisesti pellaneet enää.
-
Salaojat eivät tulvasateita vie. Yksi iso ongelma ovat valtaojien nousevat suojakaistareunat. Ennen valtaojat muokattiin melkein pohjalle asti ja muotoiltiin pelto viettäväksi ojaan asti. Vedet nousivat pellolle, mutta valuivat äkkiä poiskin. Valtaojan reunakaistat pitäisi säännöllisesti höylätä 15 cm matalammaksi, mutta erittäin suoraksi, koska valvonnan mittanauha vedetään helposti sinne kauemmas, jos on selvä vino pinta. Sitten pyrkii häivyttämään pellon pinnan ja suojakaistan sauman siten, että kaista niitetään pellon pinnan tasoon, näyttää suoralta, mutta tulvavesi pääsee kaistalle ja siitä ojaan.
Varsinkin pellon, jossa on 200 m rinnettä ja sen jälkeen 100 m tasaista, se tasamaa on aina veden vallassa, jos valtaojan reuna ahdistaa. Olen tehnyt syysviljamaile rinteeseen vinoja rännivakoja, ja yhdistänyt ne vaot ojaan päin viettävään vesivakoon tasaiselle. Vaikutus on dramaattinen. Sitä vesivakoa vaan ei saa enää vetää sinne ojan pohjalle asti, tulee sanktio saman tien. Sittenpä on 20 m päisteestä pellolle päin ojan mitalla järvi koko talven.
Osmo projektissa on avattu sota-aikana tehtyjä salaojituksia, ovat aivan puhtaat, uudenveroiset, sorat vaaleanruskeita, mutta kun vesi ei vaan mene alas.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302622/Raportteja195.pdf?sequence=4
-SS-
-
Samaa mieltä tulva vesien kanssa SS kanssa, pellon pinnan muotoilu ja reitit mistä ne vedet pääsevät pois. Jos salaojat toimivat normaalisti miksi niitä uusimaan?.
Itsellä yksi lohko, missä on kaksi loivaa notkoa. Mistä ei pinta muotoilulla saa vettä ohjattua pois. Olen suunnitellut että, kaivaisin lähimmän salaojaputken esiin ja kaivaisin putken notkon alimpaan kohtaa. Ja nostaisin putken pintaa.
Jotta pintavedet sitten sitten saisi ohjattua pois.
-
Vanhoissa ojituksissa tuppaa oleen liian pitkä imuojien väli ja santaa yleensä niukasti. Ehkä liian paivat koneetkin junttaa saven tiiviiksi ainakin märkänä kun välistä joutuu tekee.
-
Vanhoissa ojituksissa tuppaa oleen liian pitkä imuojien väli ja santaa yleensä niukasti. Ehkä liian paivat koneetkin junttaa saven tiiviiksi ainakin märkänä kun välistä joutuu tekee.
Mut se on eriasia jos ojat ei ole kunnossa.
-
Imuojien väli oli viimevuosisadalla yleensä liian harva nykykalustolla viljelyyn. Imuojat laitettiin syvälle, jotta harva ojasto teoreettisesti pitäisi pohjaveden pinnan riittävän alhaalla. Soraa käytettiin lähinnä suodatukseen, ei pintaveden johtamiseen. Tiiliputket aseteltiin erityisesti käsilaskulla turhan tiiviisti, veden kun noihin pitäisi mennä pääsääntöisesti putken saumasta. Ruoste- ja liejualuella salaojaputket tukkeutuvat. Kuluvilla mailla maanpinta kuluu ja salaojitus tulee turhan matalalle. Nuo tarvitsee useimmiten uudisojituksen. Muilla mailla imujen lisääminen riittää. Imut laitetaan vanhojen väliin hieman matalmpaan. Vähempikin syvyys riittää, kun vanhtkin imut osallistuvat pohjaveden poistoon. reilulla soralla nämä lisäojat poistavat tehokkaasti pintavesiä. Kustannuskaan ei ihan kohtuuton ole, vanhat kokojat yleensä käyvät ja ne ovat kuitenkin metrihinnaltaan kalleimpia.
Pinnan muotoilulla on myös merkitystä, saadaan vesi imeytymään koko pinnan alueelta. Notkot ovat muutenkin herkkiä tiivistymään.
-
Imuojien väli oli viimevuosisadalla yleensä liian harva nykykalustolla viljelyyn. Imuojat laitettiin syvälle, jotta harva ojasto teoreettisesti pitäisi pohjaveden pinnan riittävän alhaalla. Soraa käytettiin lähinnä suodatukseen, ei pintaveden johtamiseen. Tiiliputket aseteltiin erityisesti käsilaskulla turhan tiiviisti, veden kun noihin pitäisi mennä pääsääntöisesti putken saumasta. Ruoste- ja liejualuella salaojaputket tukkeutuvat. Kuluvilla mailla maanpinta kuluu ja salaojitus tulee turhan matalalle. Nuo tarvitsee useimmiten uudisojituksen. Muilla mailla imujen lisääminen riittää. Imut laitetaan vanhojen väliin hieman matalmpaan. Vähempikin syvyys riittää, kun vanhtkin imut osallistuvat pohjaveden poistoon. reilulla soralla nämä lisäojat poistavat tehokkaasti pintavesiä. Kustannuskaan ei ihan kohtuuton ole, vanhat kokojat yleensä käyvät ja ne ovat kuitenkin metrihinnaltaan kalleimpia.
Pinnan muotoilulla on myös merkitystä, saadaan vesi imeytymään koko pinnan alueelta. Notkot ovat muutenkin herkkiä tiivistymään.
Pari projektia tehty niin, että olen kaivanut kokoojaan lähdön valmiiksi ja laittanut liitosputken paikoilleen. Salaojaporukka tehnyt sitten loput. Kaivavalla koneella 2000m päivässä ja kustannukset sisältäen soran, putket, ojitustyön noin 1400 alv. 0. Mielestäni erittäin halpaa hyötyyn nähden. Tänä keväänä varsinkin näkee ihan selkeästi, mikä ero, kun ojat ovat tiheässä ja kaikki toimii.
-
Nuohosin eilen illalla Orivesi-Kangasala akselilla ja on valtavia nämä heitot kasvustoissa. Tekemätöntä on todella paljon, mutta sitten sekaan on monin paikoin aivan ensiluokkaisia ja pitkällä olevia oraita. En ole varma, mutta epäilen monen tehneen toukoja jo vapun kieppeissä ja silloin taisi kuitenkin olla toukokuun parhaat kelit. Ainakin täällä on jokainen pisara vettä ollut liikaa alusta alkaen. Haihdunta on ollut niin olematonta ja vedet jotenkin jääneet tuohon pintakerrokseen muhimaan, että homma ei ole edennyt. Tänä vuonna olisi kysyntää poutaiselle syksylle :)
-
"Ainakin täällä on jokainen pisara vettä ollut liikaa alusta alkaen. Haihdunta on ollut niin olematonta ja vedet jotenkin jääneet tuohon pintakerrokseen muhimaan, että homma ei ole edennyt."
Juuri noin oli täälläkin seudulla, noin kosteisiin maihin en ikinä ole kylvänyt. Nyt on kylvöt sentään valmiit ja ensimmäiset hyvin orastuneetkin. Sitä veden haihtumisen hitautta on moni ihmetellyt, kylmä maa, kylmä ilma ym. Ei tuulinen ilmakaan auttanut.
Eikä muuten äestettäessä ollut sitä normaalia rikkakasvimäärääkään, juolavehnässäkin hyvin vähän vihreyttä.
Ja kesken on kylvöt monilla ei se noin 35mm sade keskiviikko-torstai kovin nopeasti haihdu vieläkään.
-
Nuo tiuhat imuojat ja resursseja säästämättä tehdyt ojitukset ovat olleet tuttu näky isommilla lohkoparannusalueilla. Silti vesi kimmeltää pinnassa nyt toukokuun sateiden jälkeen, ja vesilinnut kahlailevat. Vielä viikon päästä "nahka" kiiltelee kevytmuokattujen tilapäisjärvien pohjilla. Tuntuu vähän siltä, että jokin vielä tuntematon ilmiö ulosmittaa nämä mammuttiojituksien hyödyt.
Yksi mahdollinen johtolanka voisi olla Kotkaniemen koetilan syvätiivistyskoe, jonka teho pysyi koko tarkkailujakson, vähintään noin 20 vuotta, hyvänä.
-SS-
-
Kaipa itse salaojissa harvemmin vikaa on? Mitä voisi olla, pitää kysyä. Onko putket menneet tukkeen kiintoaineksesta? Sehän voi olla pääsyy toimimattomuuteen,mutta mikä sen aiheuttanut? Onko routa liikuttanut putkia vai joku vanha liitos auennut tai tiiliputki rikkoutunut, tai jossain pellolla tehdyssä viemäröinti tai johtoasennuksissa salaojia, joita on jouduttu katkaisemaan, korjausta ei ole suoritettu kunnolla.
Tai sitten veden ruoste on tukkinut putket.
Eiköhön silti tiivistymät ole suurin syy ettei salaojat toimi, jolloin ne kyllä toimivat, kunhan se vesi vain sinne pääsisi.
1900-luvun alkupuoliskon hevosmaatalouden aikana sarkaojat riitti kuivaamaan pellon kuin pellon, ja varmasti oli maat pehmeämpiä kuin nykyään. Mutta sillon vuoroviljely ja viljelykierto sekä kesannointi olikin itsestään selvyyksiä.
Muuten, jopa raamatusta, Mooseksen kirjasta, saa paremmat viljelyohjeet kuin mitä nykyään mikään tieteellinenkään taho antaa,siellähän mm. käsketään antaa maan levätä joka seitsemäs vuosi, eli kesannointi joka seitsemäs vuosi voisi olla hyvä idea,se käy järkeen,eli lepo maalle, mutta eihän nykyinen tehokkuuden ihannointi tälläistä hyväksy.
-
Sellaisen huomion olen tehnyt, että useita vuosia suorakylvetyt, tai matalaan muokatut pellot kärsineet eniten näistä kevätsateista.
-
Sellaisen huomion olen tehnyt, että useita vuosia suorakylvetyt, tai matalaan muokatut pellot kärsineet eniten näistä kevätsateista.
lounaiskolkassa on paljon kyntöpeltoja, joissa samaa ongelmaa. Jos hakee syitä miksi vesi ei mene muokkaus- tai kyntöanturasta läpi, niin kyllä niitä löytyy. Routa tuskin ylsi kyntöanturaa rikkomaan, poikkeuksellisen märkä kevät ja sitten näitä pidempiaikaisia syitä, kolmannes pelloista vuokrapeltoja, jotka käydään kylvämässä kelillä kuin kelillä, konekannan järeytyminen ja yksipuolinen viljelykierto. Juurikasmaat hyvänä esimerkkinä, keväällä sotketaan aikaisissa kylvöissä ja 6-rivinen nostokone marraskuussa viimestelee loput, kyntäminen 25 cm ei auta tässä enää asiaa, pahentaa varmaan entisestään. Ongelma ratkaistaan siirtämällä/pilaamalla aina uusi lohko, kunnes kaikki pellot on pilalla ja lopetetaan jurtin viljely. Heinäpellotkin sadaa tiivistettyä näillä painavilla noukinvaunuilla ja lietekärryillä. Syvältä tiivistetyn maan toipuminen vie kuitenkin vuosia. Samat koneet kuin Keski-Euroopassa eivät välttämättä sovi, kun meillä kasvukausi on pari kuukautta lyhyempi.
Viiden vuoden takainen ura, josta puutavaraa ajettiin yli tuhat mottia, kesän kuivimpaan aikaan pellon poikki, näkyy edelleen. Ajokoneen urissa vilja on 20 cm lyhyempää ja sato olematon. Sinänsä kiitollista maata muokata, kun märkänäkään traktorin pyörä ei uppoa ripaansa enempää maahan vaikka vesi kelluisi urissa. Tiivistymän saa yhdessä vuodessa tehtyä, mutta palautuminen kestääkin vuosia. Joku sanoi muutamia vuosia sitten, että 100 ha tilalla 100 hv traktori riittää hyvin, myydäänkö tämmösiä enää muuta kuin mönkkärikaupoissa? ;D ;D
-
Sama havainto, vaihtoivat kauan sitten pellon yli menevän korkeajännitelinjan tolpat talvella pahimpaan kuraiseen aikaan, ajoivat melko isolla kaivinkoneella sen linjan lyttyyn, jopa raskaalla telakoneella oli vaikeuksia tulla pois, viiden - kuuden vuoden ajan nousi tallatuille kohdille märkiä lähteitä, eli näytti siltä, että vesi nousi niillä paikoilla pintaan, vaikka oli kalteva pelto siinä, ajojäljet näkyivät kesällä kellertävinä saman ajan, kunnes tuli maata halkova kuiva kesä, olisiko ollut 1992. Halkeamat ulottuivat varmasti salaojaoputkistoon asti.
Siitä asti ei ole "lähteitä" niillä kohdin ollut.
Kymmeniä vuosia sokerijuurikkaalla ollut pelto kesti pehmetä noin 12 vuotta, yksipuolisella rukiin ja syysvehnän viljelyllä. Arveluttavan korkeat vihreän vinoneliön viljavuudet ja erittäin tiheä ojitus, rinteestä huolimatta, eivät tunnu sadossa näkyvän. Epäilen, että tiivistymisongelmia edelleen on. Syysrapsia on haaveissa vielä joskus laittaa, siinä on vahva juuri.
-SS-
-
Muokkauskiertokin voi olla paikallaan, kun selvittelee rakenneongelmien taustoja. Ei kynnä säännöllisesti, vaan satunnaisesti, eikä pidä sängellä talven yli montaa vuotta peräkkäin. Näillä konsteilla maata tulee käsiteltyä eri syvyyksistä ja itsellekin on helpompaa, kun keväällä on aina joku lohko, josta pääsee aloittelemaan ja muut saavat vielä kuivua rauhassa. Tosin vuodet osaa olla sellaisia, että välillä kuivaa kaikki käsiin parissa päivässä ja välillä on märkyyttä joka paikassa vaikka olisi käsitelty millaisilla konsteilla hyvänsä.
-
Yksi vannoutunut takapotkuisäntä sanoi siihen aikaan kun nelivetoja alkoi olla joka talossa että hokin jäljet näkyy tähkässä.Tarkoitti että pääsee pellolle kelillä kuin kelillä ja pilataan maat tiiveiksi.Väistämättä näkyy jossain vaiheessa sadossa.
Kylvöistä puheenollen.ajelin tänään mutkan Ylivieska.Kannus,Toholampi suunnalla.Kauhavan jälkeen näytti paljon olevan kylvämätöntä,osin koskemattomakin maita.Osa kylvetyistä ok ja osa harvenneita.Omalla kylällä näkyi yksi isäntä kylvävän uudelleen pahasti liettyneen pellon.
Nyt kylvettävät saavuttaa noita aikaisempia jos sääennusteet pitää paikkansa.
-
Syyskynnetyillä on nyt parhaat oraat. Se vaan on niin että kyntäminen on vähentynyt yleisesti ja märkänä keväänä se kostautuu. Tietysti oikein kuivina kevätkesinä kynnetyillä on ne huonoimmat oraat, toisaalta kynnetyille pääsee varsin aikaisin touolle, ja kevätkosteuden voi käyttää näin hyväksi.
-
Niin vain meni loputkin siemenet maahan toukokuun puolella. Savimaat sai kylvää nyt optimiolosuhteissa. Jännä nähdä kuinka ottavat kiinni ennen sateita kylvettyjä.
-
Sellaisen huomion olen tehnyt, että useita vuosia suorakylvetyt, tai matalaan muokatut pellot kärsineet eniten näistä kevätsateista.
Eivät kaikki . Kyntämättömät kuivaa kyllä nyt hitaasti mutta aamulla mennessäni uudellemaalle oli sellaisia lohkoja ajettu ja ajettiin pintamuokkareilla . Iltapäivällä näyttivät jo melko kuivilta . Kynnettyjä mitä olivat äestäneet oli märkiä vielä iltapäivälläkin .
Melko vaisua on tapahtumat pelloilla . Kirkkonummella oli aamulla melko viileätä kun hommia tehtiin . Nytkin täällä koskella pilvessä eikä tuule joten huonosti kuivaa . :-\
-
Tänään tullut vastaan äkeitä ja kyvökoneita, yks pelto oli käyty äkeellä kierros ja poistunnut, märkää?
-
Vähän näkyy halla nirhaisseen ohran oraita.Pieniä alueita että latvat vaalenneet mutta lämpöä riittää nyt ja ensi viikolla lupailee sade- ja ukkoskuuroja,pian vaaleat kohdat häviää.
Herne näyttää siltä että perjantai iltana pitää antaa Mistraalia,kasvaa pian ohi roskaruiskutuksen jos heittää kelit epävakaaksi.
-
Vähän näkyy halla nirhaisseen ohran oraita.Pieniä alueita että latvat vaalenneet mutta lämpöä riittää nyt ja ensi viikolla lupailee sade- ja ukkoskuuroja,pian vaaleat kohdat häviää.
Herne näyttää siltä että perjantai iltana pitää antaa Mistraalia,kasvaa pian ohi roskaruiskutuksen jos heittää kelit epävakaaksi.
No se halla tästä vielä onkin puuttunut.
Tällainen kevät sitä pistää miettimään pistääkö pennsselit santaan...
Ei ne kasvukaudet muutenkaan tässä parina vutena niin ihanteelliset ole olleet ja ne "suuret" tukiaiset senkun pienenee.
Mutta jos maatalous loppuu täältä kokonaan niin mitä aletaan syyttämään kun meret rehevöityy vaan?
-
Niin...halla,hukkakaura ja Hankkija,siinähän ne on ;D . Näytti tosiaan joissain paikoissa latvat vaalenneen mutta ei kuitenkaan niin kylmää ole ollut että olisi oraat kaatuneet. Ei noista tiedä viikon päästä juuri mitään kun on lämpöä ja saavat vähän vettä. Tänä keväänä ei kuitenkaan tarvinnut lähteä kesken pois äestämästä lumisateen takia eikä äkeen piikit kolisseet routaa vasten.
Tämähän se on viljelyn suola,keväällä ei tiedä mitään tulevasta kesästä ja joskus syksyllä "tapellaan " sato talteen niin talven jälkeen taas uudella innolla kohti uusia mahdollisia pettymyksiä. Ei pysy kuitenkaan hengissä jos ei ole ruokaa..
-
Tänään aloitettu toinen kierros, on siis kylvöjä tehty ainakin tarpeeksi.
Saa nähdä olisiko pitänyt aloittaa toinen kylvökerta aikaisemmin, yllättävän kuivaa maata. Nämä saattaa jäädä itämättä taas kuivuuden tähden :(
Paska kevät kuten aikaisemmin sanoin :P
-
Tänään aloitettu toinen kierros, on siis kylvöjä tehty ainakin tarpeeksi.
Saa nähdä olisiko pitänyt aloittaa toinen kylvökerta aikaisemmin, yllättävän kuivaa maata. Nämä saattaa jäädä itämättä taas kuivuuden tähden :(
Paska kevät kuten aikaisemmin sanoin :P
Ei voi olla paska kevät kun täälläkin on tätä rain makes grain porukkaa ja nythän vettä on riittänyt ihan lammikoiksi asti. ;D
Mut ite tykkään niistä kuivista vuosista. Suorakylvönä homma onnistu ihan hyvin, kosteutta riitti maassa vallan mainiosti ja satokin oli hyvä..
-
^
Kyllä vain,rain makes grain :) .Tietysti sateessakin pitää joku raja olla. Maanlaadut ja tekniikat vaihtelee mutta jos on oikein kuivaa kuten viime kesä ja kesä 2018 niin huonosti käy. Kaurat oli monella kuin kuusen hakoja..
-
Kuivat kesät tuloo halvemmiksi, tosin viime kesä teki tässäkin poikkeuksen jälkikasvuineen. -18 ja -19 kesiä joku piti kuivina, mun mielestä ne oli ihan optimit. Nyt kyllä sai pikkuusen jo ripsautella, mutta taitaa jäädä ruiskutus/ rehunteko aikaan.
-
Tänään aloitettu toinen kierros, on siis kylvöjä tehty ainakin tarpeeksi.
Saa nähdä olisiko pitänyt aloittaa toinen kylvökerta aikaisemmin, yllättävän kuivaa maata. Nämä saattaa jäädä itämättä taas kuivuuden tähden :(
Paska kevät kuten aikaisemmin sanoin :P
Ei voi olla paska kevät kun täälläkin on tätä rain makes grain porukkaa ja nythän vettä on riittänyt ihan lammikoiksi asti. ;D
Mut ite tykkään niistä kuivista vuosista. Suorakylvönä homma onnistu ihan hyvin, kosteutta riitti maassa vallan mainiosti ja satokin oli hyvä..
Tää kevät ei ollut suorakylvön kevät, ennen sateita pellot suorakylvöön liian märkiä, ja varsinkin sadejakson jälkeen vielä märempiä. Suorakylväjät taitaa vieläkin joutua odottelemaan maiden kuivumista. Jos siis ei halua aukaista sänkiä kuivumaan jollain muokkarilla.
-
Mitenkäs ravinteet säilyy maassa, jos nyt aattelis et juhannuksen aikoihin toteaa jonkun lohkon ihan onnettomaksi. Valmistelee sen syysviljalle, niin lähteekö esim. syysvehnä siitä ilman lannoitusta? Kokemuksia?
-
Mitenkäs ravinteet säilyy maassa, jos nyt aattelis et juhannuksen aikoihin toteaa jonkun lohkon ihan onnettomaksi. Valmistelee sen syysviljalle, niin lähteekö esim. syysvehnä siitä ilman lannoitusta? Kokemuksia?
Mun kokemuksella, jää. Jos jostain syystä, kuivuus märkyys ei vaan tulu järkevä sat, vaikka alle laitettu normi, seuraava vuosi kasvaa hyvin, poislukien jos nyt salaojan puute tai muuten maalaji kuivaa
Sänki, viime vuonna syysvehnää, perustettu kynnettyyn ja jyrsinkylvetty, savee, ja saaojitettu on tosi märkää vielä,
-
Mitenkäs ravinteet säilyy maassa, jos nyt aattelis et juhannuksen aikoihin toteaa jonkun lohkon ihan onnettomaksi. Valmistelee sen syysviljalle, niin lähteekö esim. syysvehnä siitä ilman lannoitusta? Kokemuksia?
Mun kokemuksella, jää. Jos jostain syystä, kuivuus märkyys ei vaan tulu järkevä sat, vaikka alle laitettu normi, seuraava vuosi kasvaa hyvin, poislukien jos nyt salaojan puute tai muuten maalaji kuivaa
Sänki, viime vuonna syysvehnää, perustettu kynnettyyn ja jyrsinkylvetty, savee, ja saaojitettu on tosi märkää vielä,
Muutama kauralohko vähän rajoilla, että kannattaako puida. Jyvät mätäni sateisii ja itäneet jäi kuoren alle, kun ei päässyt ajoissa rikkoon. Normi lannoitus kuitenkin laitettu alle.
Eli jos nuo vaikka hurauttaa kultivaattorilla ympäri kesällä, tasausäestys syksyllä ja siihen syysvehnä ilman lannoitusta niin pitäs lähtee?
-
Nythän ne kylvökelit vasta tuli, täytyy kylvää lohkot jotka meinasin jo jättää, vehnää maahan vaa, valmistunut aina kesäkuun alussa kylvetyt. Onneksi ei tullu kaikkien lohkojen kans hosuttuu....
-
Toukokuun alussa kylvetyt oraat kyykähtää kuivuuteen :( Vettä kaivataan ja ennusteissa jälleen sateet odottaa parin kolmen päivän päästä. Ihan sama kuin porkkana kepin päässä.
-
Vähän nyt tenkapoo, viimeinen puitava lohko, vielä tässä ikkunan alla, käviskö hankmolla silleen että kuivuis, märkää, jyrsin tekee vain palloja.
-
Aiemmin liian märät maat kuivuvat nyt nopeammin kuin niitä ehtii kylvää ja ennustetut sateetkin ovat kuivahtaneet :-X
-
Toukokuun alussa kylvetyt oraat kyykähtää kuivuuteen :( Vettä kaivataan ja ennusteissa jälleen sateet odottaa parin kolmen päivän päästä. Ihan sama kuin porkkana kepin päässä.
Ne kuivahtavat syystä, että "kylvökoneantura" on siinä heti juuriston kasvun tiellä. Kivikova kerros. Savisementtitiiltä melkein. Muokkasin rapsista pahimmin liettyneitä, ei mennyt kevyen kultivaattorinkaan piikki siitä läpi.
-SS-
-
Mitenkäs ravinteet säilyy maassa, jos nyt aattelis et juhannuksen aikoihin toteaa jonkun lohkon ihan onnettomaksi. Valmistelee sen syysviljalle, niin lähteekö esim. syysvehnä siitä ilman lannoitusta? Kokemuksia?
Jos lohkossa ei ole juurikaan kesän aikana kasvustoa, joka ravinteita käyttäisi, eikä mitään julmettuja tulvia satu lohkolle, luulisin, että syysvehnälle ei enää kylvön yhteydessä tarvitsisi lannoitusta antaa, varsinkaan jos kylvön kanssa ei hoppuile liikoja, vaan antaa sen mennä reilusti syyskuun puolelle.
-
Aiemmin liian märät maat kuivuvat nyt nopeammin kuin niitä ehtii kylvää ja ennustetut sateetkin ovat kuivahtaneet :-X
Toukokuun alussa kylvetyt oraat kyykähtää kuivuuteen :( Vettä kaivataan ja ennusteissa jälleen sateet odottaa parin kolmen päivän päästä. Ihan sama kuin porkkana kepin päässä.
Ei kuivunnut savi, ja eilen meni kahta puolta ohi melkoisa kuuroja, tänään hosuilin kotiin, lisää typee vehnille, ei tutkassa näytä mitään, ilmaisforeca 5% 0,2mm, kyllä vaan rupes tummia pilviä muodostua ja tutkaan ilmestyi punaisia ja mustia läikkiä jotka rupee tulee kohti kylää. Viimeinen säkki jo kuulin ukkosta, säkki roikkui mettä kourasta viskan yllä. Sillä viillolla tun tökkäsin, jotenkin suht kova iskun sai, kovempi ku staatinen sähkö. Viimeiset vedot jo satoi kunnolla ja salamoi kunnolla.
-
Leikkureita vein pois remontista ja toin uusia tilalle . Osa ohrista alkaa tulla tähkälle . Suorakylvetyt pellot , joissa seisoi vesi , on äestyksen jälkeen lähteneet hienosti oraalle . Kevät ohrista alkaa olla kohta osa tähkällä , syysohra näky Mellilässä olevan jo viimeviikolla tähkällä .
-
Siinä on komea syysohra juu. Tuli ajettua ohi,Koskella päin näyttää olleen vettä
tullut paikoin reilusti. Ja Marttilan vispilät pyörii komeesti 8)
-
Siinä on komea syysohra juu. Tuli ajettua ohi,Koskella päin näyttää olleen vettä
tullut paikoin reilusti. Ja Marttilan vispilät pyörii komeesti 8)
Kyllä ja sitä on riittänytkin . :)
-
Yksi isäntä oli puhunut, että 25 ha kylvämättä ja kevätvehnää aikoi tänään kylvää. ??? Melko isoa numeroa vaatii jo uskonnossa.
-
Yksi isäntä oli puhunut, että 25 ha kylvämättä ja kevätvehnää aikoi tänään kylvää. ??? Melko isoa numeroa vaatii jo uskonnossa.
Kyllä täällä on kylvökoneet liikkuneet ihan viime päiviin asti, mut et kevätvehnää.. täytyy juu uskonto numero olla korkea..
-
Yksi isäntä oli puhunut, että 25 ha kylvämättä ja kevätvehnää aikoi tänään kylvää. ??? Melko isoa numeroa vaatii jo uskonnossa.
Täällä pohjoisemmassa sama juttu, muutama päivä sitten kylvivät, ja punavanteet (vaalean ja tumman vihreä) muuten tulivat sieltä Perniöstä päin. Tai siis seisoi kaksi viikkoa umpimärän pellon keskellä. Iisakki kevätvehnää oli aika myöhään keväällä vielä saatavana Salossa. Voi olla, että meni kaupaksi nyt hyvin, vaikka aikaisille lajikkeille on yleensä hymähdelty alentuvasti. Jos joku näitä viljelee, niin kelpaa ainakin Verttiohran, Meerikauran ja Iisakkikevätvehnän kanssa lähteä sateiseen loppusyksyyn.
Vertti muuten kerkiää mainiosti vieläkin, viime kesänä juhannukseksi kylvetty Vertti ei kuivettunut helteisiin, jolloin jälkiversontaa ei esiintynyt, ja elokuun viimeisellä viikolla ennen sateita pääsi puimaan kuivana pois. Ja satokin oli semmoinen takarivin sato sentään. Meliuksen tummanharmaata moskaa piti odottaa 135 päivää.
-SS-
-
https://www.youtube.com/watch?v=XzfMOvySDsc
Ranskassa ne pui kun täällä vielä kylvetään.....
-
miten tuo lajike menestyis täällä...?
-
Missourissa, Oklahomassa, Kentuckyssa , Georgiassa, vehnänpuinti on jo loppusuoralla, erittäin suuria satoja mainitsevat. Sade vaivaa puinteja, ja kiire olisi, koska vehnän päälle kylvetään soijapapu. Eli kylvöt 2021 ovat siellä vasta alkamassa, kun 2020 kylvöt on puitava alta pois.
-SS-
-
Täällä pohjoisemmassa sama juttu, muutama päivä sitten kylvivät, ja punavanteet (vaalean ja tumman vihreä) muuten tulivat sieltä Perniöstä päin. Tai siis seisoi kaksi viikkoa umpimärän pellon keskellä. Iisakki kevätvehnää oli aika myöhään keväällä vielä saatavana Salossa. Voi olla, että meni kaupaksi nyt hyvin, vaikka aikaisille lajikkeille on yleensä hymähdelty alentuvasti. Jos joku näitä viljelee, niin kelpaa ainakin Verttiohran, Meerikauran ja Iisakkikevätvehnän kanssa lähteä sateiseen loppusyksyyn.
Vertti muuten kerkiää mainiosti vieläkin, viime kesänä juhannukseksi kylvetty Vertti ei kuivettunut helteisiin, jolloin jälkiversontaa ei esiintynyt, ja elokuun viimeisellä viikolla ennen sateita pääsi puimaan kuivana pois. Ja satokin oli semmoinen takarivin sato sentään. Meliuksen tummanharmaata moskaa piti odottaa 135 päivää.
-SS-
Saattoi olla sama mies.
-
Joskus vuonna kauan sitten eräs viljelijä teki ekasadon AIV-rehua nurmesta. Ajoi sitten lietteen ja aurasi, muokkasi jakylvi ohran, jonka pui tuoresäilöntään. Puinnin jälkeen muokkasi maan ja kylvi rukiin. En muista satotasoja.
-
mitenkähän mahtoi käytä vosvoritasauksen. itellä ohran jälkeen kylvetty syysvehnä sai aikaan sanktiot.. ei kahta viljan lannoitusta samalle vuotelle.. eri lajikkeille!
-
Kyllä täällä on kylvökoneet liikkuneet ihan viime päiviin asti, mut et kevätvehnää.. täytyy juu uskonto numero olla korkea..
tämän kuun loppuun asti on kylvöaikaa .Kaikki varmaan kylvää luonnon hoitopeltoja ja millonkas kuminan kylvöaika onkaan tai syysrapsin tai syysrypsin ?
-
Kyllä täällä on kylvökoneet liikkuneet ihan viime päiviin asti, mut et kevätvehnää.. täytyy juu uskonto numero olla korkea..
tämän kuun loppuun asti on kylvöaikaa .Kaikki varmaan kylvää luonnon hoitopeltoja ja millonkas kuminan kylvöaika onkaan tai syysrapsin tai syysrypsin ?
Syysrapsilla kesäkuun lopun kylvöt eivät ole onnistuneet parhaimmalla mahdollisella tavalla. Kylvöikkuna on oikeastaan aika kapea, pitää ehtiä tulla 8 kasvulehteä, mutta varsi ei saa venyä liian pitkäksi. Syysrypsiä sanotaan kylvetyn kesäkuussa ihan onnistuneesti.
-SS-
-
Kyllä täällä on kylvökoneet liikkuneet ihan viime päiviin asti, mut et kevätvehnää.. täytyy juu uskonto numero olla korkea..
tämän kuun loppuun asti on kylvöaikaa .Kaikki varmaan kylvää luonnon hoitopeltoja ja millonkas kuminan kylvöaika onkaan tai syysrapsin tai syysrypsin ?
Juu niinhän sitä on mut tuskin siemenkärrystä tavaraa laitetaan silloin koneeseen jos rypsirapsia ollaan kylvämässä.. toki enhän mä sitä maininnut mut tuolloin vielä kylvettiin varmaan ihan viljoja.. orastuminen on tosi nopeaa, on lämpöä ja kosteutta piisaa maassa.. pari päivää ja piikit pinnalla..
-
Kyllä täällä on kylvökoneet liikkuneet ihan viime päiviin asti, mut et kevätvehnää.. täytyy juu uskonto numero olla korkea..
tämän kuun loppuun asti on kylvöaikaa .Kaikki varmaan kylvää luonnon hoitopeltoja ja millonkas kuminan kylvöaika onkaan tai syysrapsin tai syysrypsin ?
Kumina, toukokuun puolesta välistä juhannukseen
-
Harvemmin pukkaa toukokuussa kylvetty kevätvehnä tähkää ennen juhannusta. Huhtikuun kylvöillä sillointällöin ehtii. Huhtikuun ohrankylvöt on olleet jo kauan tähkällä.
-
Tuo Iisakki kevätvehnä puskee tähkää, vaikka on kylvetty kuun vaihteessa. Taitaa olla keskentuleentumisen oireita ?
-SS-
-
Tuo Iisakki kevätvehnä puskee tähkää, vaikka on kylvetty kuun vaihteessa. Taitaa olla keskentuleentumisen oireita ?
-SS-
Minkä kuun vaihteessa? Tässä taitavat viimeiset kylvää kolmannessa kuunvaihteessa. ;) Tai oikeastaan neljännessä kun herneenviljelijät kylvivät maaliskuussa.
-
Tuo Iisakki kevätvehnä puskee tähkää, vaikka on kylvetty kuun vaihteessa. Taitaa olla keskentuleentumisen oireita ?
-SS-
Minkä kuun vaihteessa? Tässä taitavat viimeiset kylvää kolmannessa kuunvaihteessa. ;) Tai oikeastaan neljännessä kun herneenviljelijät kylvivät maaliskuussa.
No siis kesäkuun alussa. Kävin edellisyönä laittamassa Attribut Superia Iisakille, ja oli tähkä tupessa ja lippulehti terävänä pystyssä. Ei kestä kauan kun tähkä kurkkaa.
Iisakki taitaa olla aikaisimpia kevätvehniä markkinoilla. Jos selviää tästä kesästä, voi olla, että siirryn myös kevätvehnässä aikaiseen. Tällöin syysvilja on se vallitseva laji, mutta jos putoaa syysviljakierrosta syystä tai toisesta, pääsee helpommin takaisin, riippumatta siitä, mitä kevätviljalajia on. Syyskuun kun saa varatuksi kylvöille, niin ei tule sitä syyskylvöjen tunnettua ongelmaa, kun pitäisi käyttää yhtaikaa korjuu- ja kylvökalustoa.
Tässä on alun kolmatta viikkoa kylvöstä kasvava Aurea kevätrypsi. Kahden 20 mm sateen jälkeen. Hiukan liettyi alavampi osa palstasta, mutta 9 kg kylvömäärässä on joukkovoimaa. Ei kirpoista enää tietoakaan.
(http://www.viistonninen.com/muut/2021/Muut/Aurea_24062021A.jpg)
Pitäisikö ajaa Muko kultivaattorin puolikkaalla piikkijaolla, siipiterällä matalaan, osa taimista pois ?
-SS-
-
tosa yks tuttu kyseli jyrää lainaan et saanu jo kaurat maahan... onneks ei miun tartte puita...
-
Kyllä jyrättyä lakoviljaa ihan kiva puida, ihan ehtii vielä kypsymään.
-
Viimeiset kevätkylvöt eilen ajelin, 5,5ha vesisateessa.. :o Glyfot ajeltu ekana, ei ollu juurikaan paljasta maata missään, hyvin kävi kylvö VM kanssa. S-rypsiä, vehnää, Hernettä. Sellainen seos. Eri säiliöissä tietenkin..
-
Tuo Iisakki kevätvehnä puskee tähkää, vaikka on kylvetty kuun vaihteessa. Taitaa olla keskentuleentumisen oireita ?
-SS-
Minkä kuun vaihteessa? Tässä taitavat viimeiset kylvää kolmannessa kuunvaihteessa. ;) Tai oikeastaan neljännessä kun herneenviljelijät kylvivät maaliskuussa.
No siis kesäkuun alussa. Kävin edellisyönä laittamassa Attribut Superia Iisakille, ja oli tähkä tupessa ja lippulehti terävänä pystyssä. Ei kestä kauan kun tähkä kurkkaa.
Iisakki taitaa olla aikaisimpia kevätvehniä markkinoilla. Jos selviää tästä kesästä, voi olla, että siirryn myös kevätvehnässä aikaiseen. Tällöin syysvilja on se vallitseva laji, mutta jos putoaa syysviljakierrosta syystä tai toisesta, pääsee helpommin takaisin, riippumatta siitä, mitä kevätviljalajia on. Syyskuun kun saa varatuksi kylvöille, niin ei tule sitä syyskylvöjen tunnettua ongelmaa, kun pitäisi käyttää yhtaikaa korjuu- ja kylvökalustoa.
Tässä on alun kolmatta viikkoa kylvöstä kasvava Aurea kevätrypsi. Kahden 20 mm sateen jälkeen. Hiukan liettyi alavampi osa palstasta, mutta 9 kg kylvömäärässä on joukkovoimaa. Ei kirpoista enää tietoakaan.
(http://www.viistonninen.com/muut/2021/Muut/Aurea_24062021A.jpg)
Pitäisikö ajaa Muko kultivaattorin puolikkaalla piikkijaolla, siipiterällä matalaan, osa taimista pois ?
-SS-
Miks pitäis harventaa rypsiä, eikö se kasva ilmankin..
-
Miks pitäis harventaa rypsiä, eikö se kasva ilmankin..
Neuvonta korostaa harvaa kasvustoa, 150 kpl tai vähemmän. Liian tiheään tulee kuulemma pahkahome, ja lako vaivaa, satoa ei tule ja siemenkoko jää surkastuneeksi. Sato kuulemma tulee sivuversoista, ei pääversosta.
Siksi ajattelin jos harventaisi. Tämä nyt on tihein oras ikinä, kun lämpimät sadekuurot idättivät pintaankin jääneet siemenet.
Pienin kylvömäärä, minkä olen saanut Tumella aikaiseksi, on 1.68 kg/ha syysrapsia. Jotain 65 kpl / m2 oli taimia. 3:1 pienijyväisen puuroriisin kanssa lantraamalla.
-SS-
-
Ahaa, onhan aika tarkkaa puuhaa sitten.. No sitte vaa mukottimella ajelee, oisko siipiterät liikaa kumminkin. liika leviät
-
Ahaa, onhan aika tarkkaa puuhaa sitten.. No sitte vaa mukottimella ajelee, oisko siipiterät liikaa kumminkin. liika leviät
Juu tuon tihiän kylvön dissaus on ollut kovin huomionarvoista. Sitte ihmetellään kun kasarirypseilijät korjasivat kahta tonnia yli 10 kg kylvömäärällään ja nyt sitten jahdataan sateenkaaren päätä harvalla kylvöllä jotta saataisiin 2.5 tonnia sitten kirpat syö harvat taimet ja tulikin taas vaan 800 kiloa/ha
En edelleenkään ole nähnyt, että rypsi pystyisi kesän aikana siirtymään paljasta maata peittämään.
-SS-