Yksi litra bensiiniä tai dieselöljyä sisältää noin 8,6 kWh energiaa. Viidenkymmenen litran tankkiin mahtuu energiaa 430 kWh ja tämän energiavaraston massa on vajaat 40 kg. Jos polttoaineen kulutus on viisi litraa sadalla kilometrillä, tankillisella pääsee 1000 kilometriä. Litiumakkuihin mahtuu energiaa 150–200 Wh/kg. Tankkiin mahtunut 430 kWh energiamäärä vaatisi yli kaksi tonnia litiumakkuja.

Energiasisältöjen vertaamisessa pitää ottaa huomioon, että polttoainetankin energiasisällöstä menee takapyörille noin 13% kun sähköautoissa 80%.

Polttomoottorilla varustetun henkilöauton hyötysuhde jää yleensä alhaiseksi.[23] Henkilöauton polttoaineen energiasta jopa 87 prosenttia häviää moottorin alhaiseen hyötysuhteeseen, tyhjäkäyntiin, tai voimansiirtoon.

Akkuautolla verkkosähköstä takapyörään hyötysuhde yli 77%.

Efficiency[edit]
EVs convert over 77% of grid energy to the wheels. Conventional gasoline vehicles convert only some 12%–30%.[93]

Kyl toi sähköautoilu varmaan on kannattavaa. Se vaan jurppii kun se on päätetty ainoaksi oikeaksi tavaksi vähentää liikenteen CO2 päästöjä.

Varsinkin kun henkilöautojen osuus kasvihuonekaasujen syntymisestä on vain 9 %.

Kyllähän se sähköauto akuilla on oiva vehe vaikka työmatkoihin kotoo töihi ja takaisin. Silloin kun tullaan metsästä isolle kirkolle ja matka on siellä latauksen puolivälissä. Jos on niin, ettei sitä voi siellä työmaalla ladata. Tuollainen kauppakassi systeemi.

Toki työn pitää olla sellaista, että sen vuoksi kannattaa ostaa uusi sähköauto aina akunvaihtojen aikana. Monesti korostuu se, että vanhoilla autoilla ajetaan siksi, että ei ole varaa ostaa uutta. Tai ei näe järkeväksi ostaa uutta. Koska sillä satasen autolla ajaa sen leiman ajan ja varsinkin jos se on oivassa kunnossa, pienellä laitolla useammankin leiman ajan.

Sähköautoilussa joutuu ostamaan aika kalliin vaihdokin, ja akun kunto on arvoitus. Jos akku kosahtaa, on käsissä kallista paskaa, koska kukaan ei osta sitä.

Tällainen aika iso autoilutapa romahtaa, jos ainoa oikea vaihtoehto olisi sähköauto. Siksi olisi tärkeää, jotta nämä taksilla ajavat pumpuliaivot ymmärtäisivät kokonaiskuvan.

Myös vetokoukkuilu tuollaisella 3,5 tonnisella taakalla on hankalaa jollakin nykysähkövehkeillä. Eli aika monta muuttujaa on pelissä. Niin ja se leimautuminen hom.... ....  ... .. . ... .. . .... . .. . . .

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 15.02.20 - klo:13:36

Juu, kyllä sähköä maailmalla tuotetaan. 
 
Japani sijoittaa hiilivoimaan. Maa aikoo rakentaa 22 uutta hiilivoimalaitosta seuraavan viiden vuoden aikana. 


Mun mielestä on virhe sitoutua pelkästään yhteen vaihtoehtoon. Kaupunkeihin sopii puhdas sähkö, jos lataus on helposti järjestettävissä ja ajomatkat lyhyitä.
 
Maaseudulle ja pidempiä matkoja ajaville sopiva olisi nykyaikainen pienikulutuksinen diesel, johon sekoitettaisiin bio-dieseliä sitä mukaa kun valmistusta saadaan lisättyä.

 Myös hybridi-diesel/sähkö voisi olla vaihtoehto. Liikkeellelähtö, sekä ensimmäiset kilometrit akun voimalla, ne suurimmat hetkelliset päästöt tulevat kuitenkin siinä kylmällä autolla liikkeellelähdössä, kaupunkiajossa ja pihalla/parkkipaikalla vekslailussa.

Juu, juurikin näin, palstan aristokraatti kiteytti asiat oikealle uskottavalle tasolle.

Tuohon hybdiri autoon lisäisin notta auton on oltava ns pistokehybridi muuten ei vehkeestä ole mitään hyötyä. Wv uusinta Golfin esitettä kun lukee niin hybridi oli kallein kuluttavin ja suuri päästöisin.

Tarkoitin nimenomaan pistokehybridiä.

Esim. Corollan hatchbackin itselataavan hybridin yhdistetyksi kulutukseksi ilmoitetaan 5,6 l /100km bensaa.
Luulisi tuollaiseen riisikuppiin voitavan rakentaa moottori, joka kulkee jopa vähemmällä, ilman hybridiominaisuutta, jos dieselVolvon V60:n kulutukseksi ilmoitetaan yhdistetty 4.3 l/100km dieseliä.

Jos tuohon määrään dieseliä saisi sekoitettua bio-sellaista vaikka 1/3 osan, niin fossiilisten päästöjen lasku olisi aika merkittävä.

Noissa muissa ”puheenvuoroissa” kun keskustellaan lataamisista, niin totean vain, että kyllä se lataaminen maatiloilla ja omakotitaloissakin on järjestettävissä helposti.
 
Toista on taloyhtiöiden parkkikentät ja -hallit, joihin on saatettu juuri uusia lämmitystolpat ja kellot, joilla saa kahden tunnin lämmityksen kerrallaan, säästämään taloyhtiön sähkölaskua. Siitä voi helposti syntyä suukopua jos käy kahden tunnin välein kääntämässä virran päälle. 

Tuollaisten parkki-kenttien uusiminen maksullisiksi latauspaikoiksi olisi taloyhtiölle aika paukku.

Ja sitten ne kymmenet tuhannet autot, joilla ei ole omaa ruutua, vaan pysäköidään kadun varsiin.

Kyl toi sähköautoilu varmaan on kannattavaa. Se vaan jurppii kun se on päätetty ainoaksi oikeaksi tavaksi vähentää liikenteen CO2 päästöjä.

1. Onhan niitä muitakin tapoja. Esimerkiksi liikenteen vähentäminen vaikka puoleen - helppo toteuttaa jos nostetaan polttoaineen hinta vaikka 10 eur/litra ja autonkäyttömaksu 3000eur/vuosi.

2. Toinen vaihtoehtoinen keino olisi vetysähköautoihin siirtyminen. Niitä on markkinoilla ainoastaan Toyotalla ja Huyndailla, tähtitieteelliseen hintaan. Tankkauspisteitä lienee 1 kpl.

3. Kolmas vaihtoehto on tuottaa jätteistä polttoainetta mutta siinä on se ongelma, että jätteillä pystytään kattamaan vain pieni osa fossiilisista ja tulevaisuudessa sekin määrä on varattu raskaaseen lento-, laiva- ja kuorma-autoliikenteeseen. Ei riitä muille. Vastaa vaihtoehtoa 1.

Onneksi nopea siirtymä on mahdollinen, koska nykyään henkilöauto muuttuu käyttäjien silmissä romuksi noin 10 vuodessa. Eli autokanta vaihtuu aika nopeasti.  Väliaikana fossiilien polttoa on mahdollinen vaihtoehto - kovalla hinnalla.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 16.02.20 - klo:13:04

Kyl toi sähköautoilu varmaan on kannattavaa. Se vaan jurppii kun se on päätetty ainoaksi oikeaksi tavaksi vähentää liikenteen CO2 päästöjä.

1. Onhan niitä muitakin tapoja. Esimerkiksi liikenteen vähentäminen vaikka puoleen - helppo toteuttaa jos nostetaan polttoaineen hinta vaikka 10 eur/litra ja autonkäyttömaksu 3000eur/vuosi.

2. Toinen vaihtoehtoinen keino olisi vetysähköautoihin siirtyminen. Niitä on markkinoilla ainoastaan Toyotalla ja Huyndailla, tähtitieteelliseen hintaan. Tankkauspisteitä lienee 1 kpl.

3. Kolmas vaihtoehto on tuottaa jätteistä polttoainetta mutta siinä on se ongelma, että jätteillä pystytään kattamaan vain pieni osa fossiilisista ja tulevaisuudessa sekin määrä on varattu raskaaseen lento-, laiva- ja kuorma-autoliikenteeseen. Ei riitä muille. Vastaa vaihtoehtoa 1.

Onneksi nopea siirtymä on mahdollinen, koska nykyään henkilöauto muuttuu käyttäjien silmissä romuksi noin 10 vuodessa. Eli autokanta vaihtuu aika nopeasti.  Väliaikana fossiilien polttoa on mahdollinen vaihtoehto - kovalla hinnalla.

Niin, eli osa kansasta pakotetaan luopumaan autosta ja mahdollisista elinkeinoista. Pakkokeinoilla saadaan aika paljon pahaa aikaiseksi. Nimittäin se, että joidenkin pitää palkata ihmisiä turvaamaan selusta kadulla kävellessä.

Suomen tavoite on lopettaa kaivetun tai pumpatun hiilen käyttö. Sen voisi korvata maan päällä olevalla hiilellä, jos vain haluttaisiin. Silloin oltaisiin hiilitasapainossa ja ei tarvitsisi ottaa käyttöön tekniikoita, joita ei vielä kunnolla hallita.

Se, että tullaanko joitain energiamuotoja tai oikeastaan energiaa vapauttavia ilmiöitä koskaan hallitsemaan niin, että energialähde ei tapa vieressä olevaa ihmistä tai elukkaa, onkin sitten ihan toinen juttu. Mitä monimutkaisempi tai erittäin epävakaa ilmiö on kyseessä, sitä mielenkiintoisempaa sitä on käyttää yhtä yleisesti kuin paskapaperia.

Pienellä määrällä uraania voidaan tuottaa paljon lämpöä. Mutta vaikka liikennevaloissa joku tööttää perään ja jäähdytys häviää, tulee aika iso katastrofi. Pensa-autot voivat syttyä palamaan, mutta se tilanne ei tapa kadun toisella puolella asuvia. Esim. uraanin fissio tuottaa kaikenlaisia hyh hyh kamoja, jotka tällaisen onnettomuuden aiheutuessa saattaisi paistaa jengiä vähän pidemmältäkin.

Eli meillä on kaikenlaisia energiaa vapauttavia juttuja olemassa, mutta niillä on erilaisia ominaisuuksia.

Jokohan tämä on täällä?
Mielenkiintoista asiaa.
https://youtu.be/pf7RbJwrqKE

Mitä tulee aloittajan kysymykseen, niin pitkällä aikavälillä sähköllä autoilu vaikuttaa olevan halvempaa ja hellppoa. Itsellä pieni sähkö-mini. Nyt viime kuukausina jos on joutunut lataamaan teslaa pörssisähköllä, niin aika tiukkaa on lompakolle tehnyt  Minulla onneksi kiinteä sähkösoppari 5c/kwh, ei tunnu missään  Toisaalta polttoaineenkin hinta on noussut viime aikoina mm uusien verojen takia ja ainakin suomessa polttoaineen hinta tulee kasvamaan kasvamistaan. Tähän vielä kiihtyvä inflaatio niin avot.

Sähköautoissa on myös pienemmät huoltokustannukset kuun liikkuvia osia on vähemmän. Mietiyttää tosin korjaajien ammattitaito. Näinköhän ollaan vielä valmiita korjaamaan kaikkia sähköautojen vikoja? jos joku miettii sähköauton hankintaa niin tässä ok blogiteksti https://nordicplug.fi/blogs/sahkoautot-ja-lataaminen-blogi/kannattaako-ostaa-sahkoauto

Sähkömoottori on vanhempi keksintö kuin polttomoottori. En olisi ainakaan moottorin ja voimansiirron 'uutuudesta' kovin huolissani.

Sähkömoottori on vanhempi keksintö kuin polttomoottori. En olisi ainakaan moottorin ja voimansiirron 'uutuudesta' kovin huolissani.

Luotettavaa tehoelektroniikkaakin osataan tehdä - jos vaan halutaan.

Akku se on varmaan pitkään se ketjun heikompi lenkki jossa voi ongelmia ilmetä. Varsinkin kun yritetään saada halvalla maksimaalista kapasitettia ja suorituskykyä ja jokainen uusi akkutekniikka on todellakin uusi ja pitkää kokemusta siitä ei voi vielä olla.

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 26.01.22 - klo:17:49

Sähkömoottori on vanhempi keksintö kuin polttomoottori. En olisi ainakaan moottorin ja voimansiirron 'uutuudesta' kovin huolissani.

Luotettavaa tehoelektroniikkaakin osataan tehdä - jos vaan halutaan.

Akku se on varmaan pitkään se ketjun heikompi lenkki jossa voi ongelmia ilmetä. Varsinkin kun yritetään saada halvalla maksimaalista kapasitettia ja suorituskykyä ja jokainen uusi akkutekniikka on todellakin uusi ja pitkää kokemusta siitä ei voi vielä olla.

Melko hyviä alkaa kuitenkin akut olemaan ja kysyntää riittää akkutehtaille vaikka jäärät sitä vastustaa , täällä  . 

Sähköautoissa on ehkä se vika että niitä tyrkytetään kaikille.
Toisille se sopii todella hyvin (kuten minä) ja toisten tarpeisiin ei hyvällä tahdollakaan.

Joissakin tapauksissa vastustuksessa on kyse lähinnä luutuneista asenteista, ei niinkään faktoista. Vähän tyyliin "olen tottunut aina pitämään ohjaksista, mihinkään ohjauspyörään en sitten eläissäni koske!'

Saattaa olla että liikkumistapoihimme tulee tulevaisuudessa muutoksia, halusimme tai emme. Vaihtoehtoja ovat ainakin

- maksa enemmän
- tai liiku vähemmän
- tai liiku eri liikennevälineellä kuin ennen
- tai hyväksy pieniä muutoksia entisiin rutiineiihin

Sähköautoissa on ehkä se vika että niitä tyrkytetään kaikille.
Toisille se sopii todella hyvin (kuten minä) ja toisten tarpeisiin ei hyvällä tahdollakaan.

Joissakin tapauksissa vastustuksessa on kyse lähinnä luutuneista asenteista, ei niinkään faktoista. Vähän tyyliin "olen tottunut aina pitämään ohjaksista, mihinkään ohjauspyörään en sitten eläissäni koske!'

Saattaa olla että liikkumistapoihimme tulee tulevaisuudessa muutoksia, halusimme tai emme. Vaihtoehtoja ovat ainakin

- maksa enemmän
- tai liiku vähemmän
- tai liiku eri liikennevälineellä kuin ennen
- tai hyväksy pieniä muutoksia entisiin rutiineiihin

lataaminen lienee aika monessa tapauksessa suurempi ongelma kuin itse auto 

lataaminen lienee aika monessa tapauksessa suurempi ongelma kuin itse auto 

Juu tietysti. Mä ajattelen tässä että se lataaminen on 'kiinteä ja olennainen osa sähköautoa ja -autoilua'.

(äh painoin liian hätäisesti lähetä-nappulaa)

Kysymyksen 'sopiiko sinulle sähköauto?' sijaan pitäisi oikeastaan kysyä 'miten sinulla onnistuu kotilataaminen ja häiritseekö rajoittunut toimintasäde pahasti?'.