Löytyykö veturista jarruventtiili peräkärrylle? Ilman en kovin suurta kärryä laittaisi, pysähtyminen aika heikkoa noilla vanhemmilla.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 04.09.19 - klo:10:48

Voivoi. On teillä tulkintamurheita.

Heitetääs vielä yksi kysymys:  Mitä maksuseuraamuksia tullee jos traktorikärryllä kuljettaa ylikuormaa (oman matilan tuotteita) ?

Juu, olen myös kuullut notta olis ehkä olemassa sellainen tulkinta nottei ylikuorma maksut koske maatalousajoa vain jos ajaa  rahtia tai liikennetraktoria ja jos traktori on tyyppi hyväksytty ennen 2018 ja lapussa lukee suuri kytkentämassa niin sillä saa ajaa isompia kuormia vaikka olis pikkuvalmetti isolla direktillä taas ei saa. Kv ssä tai kyllä lukea notta eeuu säädös koskisi myös vanhempia traktoreita, tiedä häntä sitten.
Eikös poliisi muuten saa osan palkkansa provikkana, mitä enemmän sakotaa sen suurempi palkka peruspalkan päälle? 

vastaan itse
Rivi poliisin peruspalkka lähtee 1 972€ tasosta johon voidaan lisätä 32% "henkilökohtaista suorite lisää "

En tiedä, mutta jos akselimassat menevät yli sallitun maatalouskäytössä, niin kyllä joku automies siihen puuttuu ennen polliisia. Ja jos veturina on joku mahastaan myyrän möykkyyn kiinni jäävä setori, niin silloin aletaan lähestyä tyhmydessä jotain intialaista tai pangladesiläistä arkipäivää.

Nyt pitäisi vaan noiden 1960-luvun traktorien tyyppikilvistä löytyä se kytkentämassatieto, jota voi alkaa noudattaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: psymbiote - 01.09.19 - klo:00:39

Kuinka monta kuormaa pitää viedä, että uus kärri on maksettu? Ite oon tyytyväisenä ajellu pellon ja kuivaajan väliä 20km 100hl kärryillä. Ja samoilla kärryillä oon ajellu tavarat kaupalle taas sinne 20km päähän. Tosin valtra on nopeella lootalla, että joutusasti liikkuu. Ei siinä, ite oon kans haaveillu isommista kärryistä myyntihommia ajatellen, mutta en oo saanu aikaan.

No, tuskinpa se uusi kärry tulee koskaan täysin maksettuna sillä, että samalla ajokerralla saa enemmän viljaa vietyä. Mutta pitää toki laskea senkin päälle, että sama kärry tuo lisäkapasiteettia myös puintiin. Mulla on nyt yksi 80 hl yksiakselinen kärry sekä yksi 100 hl telikärry. Puimuri 10 jalan, mutta silläkin on tänäkin syksynä saanut nopsaan kärryt täyteen kun aamut oli sellaisia että se vähäkin kaste oli häipynyt puoleen päivään mennessä. Eli se helpottaisi myös puintia, varsinkin kun kuivuriin mahtuu vain maks.. 90 hehtoa.

 Ja kai sille kärrylle jotain jälleenmyyntiarvoa sitten jää, kun noin 20 vuoden päästä lopetan viljelyn, jos terveys riittää, ja jos ei EU tee sitä ennen viljelyä kannattamattomaksi Suomessa ja jos ja jos ja jos...🙂

 Joka tapauksessa mun pinta-aloilla tulee ensi syksynä normivuonna noin 15 reissua pelkkää viljanajoa kärryillä tuonne luovutuspisteelle 20 km:n päähän. Onhan se toki mietittävä, ajanko nuo 15 reissua nykyisellä 100 hehtoisella kärryllä vai teenkö vain 10 reissua syksyssä esim. 160 hehtoisella ja saan joudukkuutta  puintiin samalla.

 Päätyö kun on maailmalla niin olisi hyvä että saisi aina peltotyöt vauhdilla tehtyä. Tänä vuonna onnistuu hyvin, nähtävästi jää vain viiteen vuorokauteen se määrä, jolloin piti olla palkkatyöstä pois puintien vuoksi. Viikonloput ja illat toki on menneet pellolla ja kuivurilla.
Sillä jokainen tunti pellolla on tunti pois palkkatyöstä.

Jos ei ole liian tarkalla kantavuus noissa sun vanhoissa kärryissä, niin hitsaat vetokidan isomman perään ja ajelet junalla. Katot silleen, että saat kuitenkin kipattua etuvaunun ilman taemman irrotusta. Takavaunu ei voi olla hirveän aisapainoinen, jos etuvaunun (telin)kantavuus alkaa olla rajoilla ykköskärrynäkin. Tarvittava letkutus takavaunua varten. Jos nykyinen telikärry ei kestä, hommaat jarrullisen uuden/käytetyn etuvaunun tai ostat traktoripörssistä jarrullisen käytetyn viljavankkurin takavaunuksi. Jarrut on joka tapauksessa hyvä olla traktorin jarrujen säästämiseksi ja jos oikeasti tarttee pysähtyä. Ja taitaa noilla 15 motin viljakuormilla olla ihan pakollinenkin, jos pienehkö traktori.

Niin notta pitääskö ketjun aloittajan miettiä josko ostais hiluxsin ja siihen kärryn jolla ajaisi jyvänsä.?

Sitten viä notta tieliikennelaki menee traktoreidenkin osalta taas uusiksi 2020, ja tästä ei sitten tiedetä vielä mitään.

Miten muuten tulkitsette näitä uusia EeUuu säädöksiä, jos jarruton kärry painaa  2800 korokelaidoin  niin kuormaa saa olla 700kg + vetokoukulle tuleva paino joka on ? Vetokoneena voi olla vaikka T144 vallu painoltaan 7300kg jonikalla ei ei onnistu niin kuin alla näkyy.


” Valmistajat ovat yleisesti siirtyneet jarruttomien hinattavien massojen osalta tieliikennelain sallimia pienempiin massoihin jo kauan sitten. Esimerkiksi tällä vuosimallin 2014 John Deere 6110 MC -traktorilla on sallittua vetää kytkentämassaltaan 3 000 kg painavaa jarrutonta työkonetta tai perävaunua.”

Tuossa jontikassa voi olla sen verran heppoiset jarrut, että valmistaja (tai hidatuvuusvaatimus) on itse rajoittanut jarruttoman massan alle direktiivin salliman maksimin.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 03.09.19 - klo:22:42

Niinpä. 2- akselinen teli jos telien etäisyys on väh 180 cm (eli tosi pitkä) laillinen maksimi kokonaispaino on 20 tn + koukulle max 3 tn. Normaali teliakselien väli on usein 100-130 cm, jolloin lailliseksi maksimi kokonaismassaksi jää 16 tn + koukulle 3 tn. Eli kuten omat kuorma- autosta tehdyt vaihtolavakärryt max 19 tn.

Kolmiakselillisellekaan ei sallita kuin max 24 + 3 tn eli 27 tn.

Esim Tempon 26 tn vaunun teliväli on muistaakseni alle 129 cm, jolloin laillinen kokonaismassa tiellä on edellä mainittu 19 tn. Ja kun vaunun omapaino on 5900 kg, jää kantavuudeksi tiellä 13,1 tn... vaunu kestänee tuon 26 tn, mutta yleiselle tielle ei kannattaisi lähteä...

Työtehoseuran julkaisu laillisista kuormista:

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.tts.fi/files/359/traktori_peravaunu-kantola.pdf&ved=2ahUKEwjQ0o-fr7XkAhWx5KYKHX3yAA8QFjADegQIARAB&usg=AOvVaw3HHlHP9AnE3vYF-GNJbn4m&cshid=1567538352631

Niin notta yllä olevalla julkaisulla ei siis ole vc paperin arvoa
https://www.koneviesti.fi/tekniikkaa-tietoa/artikkeli-1.318972

https://www.koneviesti.fi/traktorit/artikkeli-1.330978
Lainaa Kv lehdestä
1.1.2018 voimaan astunut uusi traktoriasetus tiukensi myös jarruvaatimuksia. "Jarruille ei riitä enää, että tietty pysähtymismatka täyttyy. Uudessa asetuksessa on asetettu vaatimukset sille, miten nopeasti jarrut reagoivat jarrupolkimen painamiseen ja miten hyvin ne toimivat kuumina. Varajarrun käytön on oltava portaattomasti säädettävä ja perävaunun jarruille menevän ohjauspaineen on toimittava käytännössä viiveettömästi suhteessa traktorin jarrupolkimen käyttöön", Serenius selventää.

Sama laki uusille ja vanhoille traktoreille
Olipa kyseessä sitten ennen tai jälkeen 1.1.2018 rekisteröity traktori, tieliikennelain näkökulmasta molemmat traktorit ovat samassa asemassa.
"Huhut massarajojen muuttumisesta 1.1.2018 perustunevat siihen, että traktoreiden tyyppihyväksynnän uusi puiteasetus (EU) N:o 167/2013 ja sen nojalla vuonna 2015 annettu jarruja koskeva asetus (EU) 2015/68 tuli pakolliseksi uusien traktoreiden rekisteröinnissä 1.1.2018", erityisasiantuntija Timo Kärkkäinen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tyyppihyväksyntäyksiköstä kertoo.
Edellä mainittu jarruasetus säätää traktoreille seuraavaa: ”Vedettävän ajoneuvon jarruttamattoman massan ilmoitettu enimmäisarvo saa olla enintään 3 500 kg”.
Traktorilla hinattavien laitteiden massoista säädetään ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa (1257/1992), joka on annettu tieliikennelain nojalla. Asetuksen 35 pykälässä ovat traktorilla hinattavien ajoneuvojen kytkentämassojen rajat, mutta 32 a pykälässä sanotaan, että ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn sekä kytkentälaitteen lujuuteen perustuvia suurimpia teknisesti sallittuja hinattavia massoja ei kuitenkaan saa ylittää.
Asetuksen toisen pykälän määritelmän mukaan kytkentämassalla tarkoitetaan kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon todellista massaa lukuun ottamatta puoliperävaunun, traktoriperävaunun ja keskiakseliperävaunun vetoajoneuvon vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa. Jos traktorin tyyppikilpi sallii jarruttoman perävaunun massaksi 3 500 kg, tarkoittaa tämä siis kytkentämassaa.
Jarruton perävaunu tai työkone voi painaa yli 3 500 kg, kunhan rajan ylimenevä osuus kuormittaa traktorin vetokoukkua. Tässäkin on muistettava se, ettei vetokoukun tai vetolaitteen tai traktorin taka-akselin suurimpia sallittuja massoja ylitetä.
Esimerkiksi vuosimallin 2014 Valtra N103 -traktorille valmistaja salli 12 tonnin jarruttoman perävaunumassan, mutta vuosimallin 2018 T214 Versun tyyppikilvessä suurin jarruton massa on uuden asetuksen mukaiset 3 500 kg.

Jarrutonta työkonetta tai perävaunua hinaavan muistilista
• Tarkasta käyttämäsi traktorin suurin sallittu jarruttoman työkoneen tai perävaunun kytkentämassa traktorin tyyppikilvestä
• Jarruttoman työkoneen massa on turvallisinta selvittää punnitsemalla, tyyppikilven paino saattaa poiketa koneen myöhemmästä varustelusta johtuen
• Kytkentämassalla tarkoitetaan perävaunun tai työkoneen akseleiden kautta maahan vaikuttavaa massaa, eikä siihen lasketa mukaan aisapainoa
• Uuteen traktoriin saa kytkeä vanhan jarruttoman työkoneen, jos sallitut kytkentämassat eivät ylity
Vuosimallin 2013 Valtra N103 -traktorin tyyppikilpi. Merkittävin 1.1.2018 voimaan astuneen traktoriasetuksen aiheuttama käytännön muutos on Valtran tapauksessa muuttuneet jarruttomille työkoneille ja perävaunuille sallitut jarruttomat massat. Aiemmin Valtralla oli sallittua vetää jopa 12 tonnin painoista jarrutonta työkonetta, mutta traktoriasetuksen voimaan astumisen jälkeen massat ovat yhtenäistyneet Valtrallakin 3,5 tonniin.
Ajokortit
Heinäkuun alussa kuluvaa vuotta astui voimaan uusi ajokorttilaki. Liikennetraktoriajokortti (LT) poistui ja jatkossa kaikkia enintään 60 km/h kulkevia traktoreita voi ajaa traktoriajokortilla (T). Poikkeuskin asiassa on, nimittäin T3b-traktoriluokkaan kuuluvat traktorit (tietyt mönkijät), joiden rakenteellinen nopeus ylittää 40 mutta on enintään 60 kilometriä tunnissa kuuluvat AM-luokkaan, jolloin ne rinnastetaan kevyisiin nelipyöriin ja niiden kuljettamiseen oikeuttaa AM/121-ajokortti mutta ei T-kortti.
Ennen muutosta ns. henkilöauton B-ajokortilla ei voinut ajaa liikennetraktoria, sillä se ei sisältynyt B-ajokorttiin. Muutoksen myötä rajoitus poistui, T-ajokortti sisältyy B-ajokorttiin ja näin ollen myös B-kortilla voi ajaa kaikkia enintään 60 km/h kulkevia traktoreita.
Mikäli traktorin rakenteellinen nopeus on yli 60 km/h, tarvittavan ajokortin ratkaisee traktorin massa. Jos se on enintään 3 500 kg, tarvittava ajokortti on B. Jos traktorin massa on yli 3 500 kg mutta enintään 7 500 kg, tarvittava ajokortti on C1 ja jos traktorin massa on yli 7 500 kg, tarvitaan C-ajokortti. Traktoriyhdistelmiä kuljetettaessa ei tarvita yhdistelmäajokortteja eli BE-, C1E- tai CE-kortteja.
Ammattipätevyys eli ns, direktiivikoulutus vaaditaan, jos tarvittava ajokortti on C1 tai C eli niissä traktoreissa, joiden nopeus on yli 60 km/h ja joiden massa on yli 3 500 kg. Huomionarvoista on lisäksi se, että näissä traktoreissa ammattipätevyys vaaditaan myös mikäli traktori on työkonekäytössä.
Traktorien jarruttomista perävaunuista
EU asetus kiristi jarruttomien perävaunujen vaatimuksia vuoden 2018 alusta alkaen. Vuodesta 2018 eteenpäin ei uusiin traktoreihin voi enää kytkeä yli 3,5 tonnin painoista jarrutonta perävaunua. Vuodesta 2018 alkaen tyyppihyväksyntävaatimukset ovat muuttuneet niin, että enää uutta traktoria ei voi tyyppihyväksyttää yli 3,5 tonnin jarruttomien perävaunujen vetämiseen.
Osa traktoreista on tyyppihyväksytty jo aiemminkin, siis ennen vuotta 2018 vetämään maksimissaan vain 3,5 tonnin jarruttomia perävaunuja. Uusi asetus asettaa kaikille saman rajan. Oman traktorin osalta asian voi tarkistaa tyyppihyväksyntäkilvestä.

Nuo kytkentämassat ja jarrusäännökset ovat oma systeeminsä. Nuo aiemmin mainitsemani akseli- ja telimassat ovat kyllä edelleen voimassa samalla tavalla. Tuossa 4. luku, 20 pykälä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257#L4aP30b

tuossa aikanaan yhen tutun valtukuskin kaa juteltiin ni manas kui meinaa mennä lietekärrin kaa risteykset pitkäks jos ei ole hereillä,  kun on pikkasen laihat jarrut..     mut ei kait tuo rakettitiede juttu kuiteskaan, ajaa sen mukaan.    ei nuista muista autoilijoista kannata välittää, aina ne kiroaa kun traktorin tiellä näkee..

Pitääskö kiteyttää?

Eli siis uudella 2018 jälkeen tehdyllä traktorilla ei saa vetää yli 3,5tn kytkentä massaltaan olevaa jarrutonta kärryä, mutta vanhalla saa, tai sitten direktiivi koskee myös vanhoja?

Jarrullisen kärryn massaan pätee vanhat säädökset paitsi jos on 2018 jälkeen tehty kone jossa tiukemmat jarrusäädökset jotka täyttää vain osa koneista. Kortti luokkaan ja myös kuormaan vaikuttaa jos on yli tai alle 40 kmh nopeusluokan kone? Tai sitten ei.

Ylikuorma on rikos, mutta siitä ei omassa maatalousajossa saa sakkoja ja jos poliisi sakottaa paremman palkan toivossa niin käräjille vaikka hoviin asti niin ei tarvii maksaa?

Sivustakatsoen näyttäisi, että monella tilalla puinti tehostuisi huomattavasti pienellä investoinnilla kunnollisiin kärryihin.
Eikös nuo viljanostajat ota jotain maksuja pienistä kuormista?
Aikaisemmin maatalousajossa voi ylikuormasta saada vain sakot. Ylikuormamaksut eivät koskeneet maatalousajoa. Mikähän nykyään tilanne?

Sivustakatsoen näyttäisi, että monella tilalla puinti tehostuisi huomattavasti pienellä investoinnilla kunnollisiin kärryihin.
Eikös nuo viljanostajat ota jotain maksuja pienistä kuormista?
Aikaisemmin maatalousajossa voi ylikuormasta saada vain sakot. Ylikuormamaksut eivät koskeneet maatalousajoa. Mikähän nykyään tilanne?

Ei kaatosuppilokaan vedä määräänsä enempää. Eikä meillä mahdu edes yli 230 leveä kärry ovesta. Kärryjen lukumäärä on tärkeä myös, jos on lyhyt ajomatka. Jos pienemmällä puimalla kerkiää kolme sadan hehdon kärryä päivässä täyteen nin hyvin on ment. 8-9 t kärryjä saa myös todella sopivasti, (kunhan ei etsi Nettikoneen hullujenhuonepalstalta) , uudet kärryt ovat huomattavast kalliimpia, joku 300 hl tehdastekoinen viljakärry on hinnaltaan parisadantonnin ruissadon verran.

Sitten kun hehtaareja on tuhat ja yli, eipä siinä näytä traktorinrenkaitten höylääminen kannattavan, koneketju on pari isompaa viljakuorma-autoa/koukkulava-autoa ja chaservaunu, joka kulkee lohkolle jonossa rumpupuimurin ja  pöytävaunutraktorin perässä. Kuormurit täytetään peltoliittymässä ja chaservaunu kaartelee siellä pellolla mammuttipyörineen.

-SS-

8-9 t kärryjä saa myös todella sopivasti, (kunhan ei etsi Nettikoneen hullujenhuonepalstalta)

Ei niitä tarvi sieltä etsiä. Tunnetumpia kotimaisia merkkejä tuossa kokoluokassa kaupan n. 40 kpl. Ei ole enää kovin haluttua tavaraa.

Pitääskö kiteyttää?

Eli siis uudella 2018 jälkeen tehdyllä traktorilla ei saa vetää yli 3,5tn kytkentä massaltaan olevaa jarrutonta kärryä, mutta vanhalla saa, tai sitten direktiivi koskee myös vanhoja?

Jarrullisen kärryn massaan pätee vanhat säädökset paitsi jos on 2018 jälkeen tehty kone jossa tiukemmat jarrusäädökset jotka täyttää vain osa koneista. Kortti luokkaan ja myös kuormaan vaikuttaa jos on yli tai alle 40 kmh nopeusluokan kone? Tai sitten ei.

Ylikuorma on rikos, mutta siitä ei omassa maatalousajossa saa sakkoja ja jos poliisi sakottaa paremman palkan toivossa niin käräjille vaikka hoviin asti niin ei tarvii maksaa?

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.997838

Uutta lakia pukkaa.

” Kaikkia traktorilla tehtäviä maantiekuljetuksia vyöpakko kuitenkin koskee. Muutos ei luonnollisestikaan koske sellaisia vanhoja traktoreita, joihin turvavyötä ei ole asennettu. 

Levikepyörin varustellulle traktorille ja traktorille, johon on kiinnitetty yli 2,6 metriä leveä työkone, sallitaan enintään 40 kilometrin tuntinopeus. Leveän yhdistelmän nopeusrajoitusta ei kuitenkaan sovelleta tienhoitoon käytettävän traktorin ja työkoneen yhdistelmään.

Yli 60 kilometriä tunnissa kulkeviin traktoreihin ja työkoneisiin tulee jatkossa talvirengaspakko.

Vuoden 2018 kesällä voimaan tullut liikenteen palvelulaki poisti liikennelupavaatimuksen traktoreilta, jotka kulkevat korkeintaan 60 kilometriä tunnissa. Tältä osin lupabyrokratia on keventynyt.

Alle 40 kilometriä tunnissa kulkevissa, kaupallisiin kuljetuksiin käytettävissä liikennetraktoreissa ei tarvita myöskään ajopiirturia. Yli 40 kilometriä tunnissa kulkevissa ja tavaraliikenteeseen käytettävissä traktoreissa pitäisi liikenteen palvelulain mukaan olla ajopiirturi. Maatilan kuljetuksia tämä vaatimus ei koske, jos traktorilla pysytellään sadan kilometrin säteellä maatilasta.

Yli 60 kilometriä tunnissa kulkeviin traktoreihin vaaditaan aina ajopiirturi.

Ammattipätevyys eli niin sanottu direktiivikoulutus vaaditaan aina, jos traktorin massa ylittää 3 500 kiloa ja nopeus 60 kilometriä tunnissa. Auraus- ja tietyissä muissa työkonetöissä vaaditaan kuitenkin aina ammattipätevyyskoulutus, jos traktori kulkee yli 60 kilometriä tunnissa.

Jarruttoman peräkärryn massa saa olla korkeintaan kaksi kertaa traktorin massa. Lisäksi monien traktorivalmistajien omat tyyppihyväksyntämääräykset rajoittavat jarruttoman peräkärryn painoksi 3 500 kiloa. 

Jos peräkärryssä on traktorin jarrupolkimesta säätyvät jarrut, saa vedettävä massa olla korkeintaan kolme kertaa suurempi kuin traktorin massa. Traktorin massaa saa korottaa lisäpainoilla korkeintaan kolmanneksen traktorin omasta painosta.

Polttoaineverovapaus on voimassa, kun traktoria käytetään maa- ja metsätaloustöissä sisältäen urakoinnit muille tiloille. Jos traktorilla ja peräkärryllä kuljetetaan tavaraa, vaikka vain suljetun alueen sisällä, ei verovapaus ole voimassa. Esimerkiksi lumitöissä käytettävä traktori voi siirtää lunta kauhassaan työalueen sisällä, mutta ei voi kuljettaa sitä työalueen ulkopuolelle.

Viljakuorman kuljettaminen maatalouden harjoittajan lukuun ei vaadi verollista polttoainetta tai viiden euron päivämaksua. Jos kuljetuksen tilaa kauppaliike, pitää vero maksaa”

Tuossa Lehmännahan artikkelissa on siltä osin virhe, että traktoriin kytkettävä jarruttoman perävaunun massa saa tulevaisuudessakin olla 2,6 kertaa traktorin omamassa, mikäli vetokoukulle kohdistuu vähintään 15% perävaunun massasta,ellei sitten traktorin sallittu vetokoukku- tai kytkentämassa sitä muuten rajoita.

Mitä mieltä olette 190hl Kiren kärryistä? Olisi mielestäni hinta/laatusuhteeltaan aika passeli hoilokärryksi. Vakiona näissä on jarrut kahdessa pyörässä. Onko järkevää käyttöä jos ottaa neljälle, kun lisähinta ei ole ihan kohtuuton. Onko nämä kuinka huoltovapaita vai joutuuko jollain aikavälillä tekemään jotain.

Mitä mieltä olette 190hl Kiren kärryistä? Olisi mielestäni hinta/laatusuhteeltaan aika passeli hoilokärryksi. Vakiona näissä on jarrut kahdessa pyörässä. Onko järkevää käyttöä jos ottaa neljälle, kun lisähinta ei ole ihan kohtuuton. Onko nämä kuinka huoltovapaita vai joutuuko jollain aikavälillä tekemään jotain.

Joissain Kiren kärryissä ollu kehnot maalaukset, maali rapisee jokusen ulkosäilytysvuoden jälkeen. Ovatkohan korjanneet? Jarrujen osalta kannattaa miettiä vetokoneen jarruja ja ei niistä mitään haittaakaan ole. Ainakin joissain kärryissä on etu- ja taka-akselin jarrujen välissä hana, josta takajarrut saa pois käytöstä talviajoon. Kun kärryn toiset renkaat pyörivät, kärry pysyy paremmin hallussa jarruttaessa.

Tieten jos maanajokärryä tarvit kannattaa myös miettiä maansiirtokärryä viljalaidoilla, hinnassahan ei juuri eroa ole ja kärry ei seiso tyhjänpanttina niin paljoa.