Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Mietin vaan, että... - 29.08.19 - klo:19:01
-
Mietin vaan, että mikähän olisi paras vaihtoehto isoksi viljankuljetuskärryksi? Ensi syksystä lähtien tulen kuljettamaan viljani kuivuriltani 20 kilometrin päähän. Veturina tulee olemaan 1980-luvulta oleva 100 heppainen traktori.
Mikä kannattaisi valita? Junkkari, Tuhti, Kipa, Multiva? Jaksaakohan traktoriin vetää esim. ohralla lastattua 16 kuution kärryä tienpäällä , matkalla ei ole isompia ylämäkiä.
Ehdotuksia, kiitos.
-
onko traktori oikeesti sataheppainen vai poneilla? junkkaria kattonna et takalaita ei niiin hirmu tukevasti saranoitu. kipa aikoinaan hyvä jopa ylikuormilla ja nuista muista enää tietoa.. kire ja nuo viron vehkeetkin kannattaa kattoa..
-
onko traktori oikeesti sataheppainen vai poneilla? junkkaria kattonna et takalaita ei niiin hirmu tukevasti saranoitu. kipa aikoinaan hyvä jopa ylikuormilla ja nuista muista enää tietoa.. kire ja nuo viron vehkeetkin kannattaa kattoa..
On 100 hepoa🙂 täytyy tsekata tuo kire....mitä tarkoitat virolaisilla? Onko linkkejä?
-
eiks nuo hs ja muut halpavirmat tuo noita.. ja hankkijalta palmse...
-
Tarvitko palapelikärriä vai ajatko sillä rattaalla tosiaan vain pelkkää viljaa? Jos vain viljaa, niin ainut avattava laita vois olla 30 senttiä korkea alaluukku takana. Eli sepän tekele jostain kuorma-auton rangasta. Tilavuutta vesilaitaan joku 18-20 mottia. Ja jarrut.
-
onko traktori oikeesti sataheppainen vai poneilla? junkkaria kattonna et takalaita ei niiin hirmu tukevasti saranoitu. kipa aikoinaan hyvä jopa ylikuormilla ja nuista muista enää tietoa.. kire ja nuo viron vehkeetkin kannattaa kattoa..
On 100 hepoa🙂 täytyy tsekata tuo kire....mitä tarkoitat virolaisilla? Onko linkkejä?
Palmse, Teko, ERT jne...
Otit minkä otit, niin tieajoon jarrut ja mahdollisimman isot vyörenkaat.
Mulla on 14 mottinen maakärry+kasetti, ja ei oikeastaan isompaa kaipaa täällä vuoristoalueella 6400 Valtun perään. 16 mottinen painavalla ohralla on äkkiä se 15 tn, aikamoinen puntti 100-heppaisen perään.
-
Ääni kuorkin rungolle ja päälle kunnollinen lava. Painoon kannattaa kiinnittää huomiota sillä raudan kuljetus edestakaisin ei ole kovin kannattavaa toimintaa. Renkaat ovatkin sitten oma lukunsa. Peltoajoon ehdottomasti mahdollisimman isot vyörenkaat mutta tielle kuorkin renkaat taitaa tulla paremmin perässä.
-
Kuinka monta kuormaa pitää viedä, että uus kärri on maksettu? Ite oon tyytyväisenä ajellu pellon ja kuivaajan väliä 20km 100hl kärryillä. Ja samoilla kärryillä oon ajellu tavarat kaupalle taas sinne 20km päähän. Tosin valtra on nopeella lootalla, että joutusasti liikkuu. Ei siinä, ite oon kans haaveillu isommista kärryistä myyntihommia ajatellen, mutta en oo saanu aikaan.
-
Kuinka monta kuormaa pitää viedä, että uus kärri on maksettu? Ite oon tyytyväisenä ajellu pellon ja kuivaajan väliä 20km 100hl kärryillä. Ja samoilla kärryillä oon ajellu tavarat kaupalle taas sinne 20km päähän. Tosin valtra on nopeella lootalla, että joutusasti liikkuu. Ei siinä, ite oon kans haaveillu isommista kärryistä myyntihommia ajatellen, mutta en oo saanu aikaan.
No, tuskinpa se uusi kärry tulee koskaan täysin maksettuna sillä, että samalla ajokerralla saa enemmän viljaa vietyä. Mutta pitää toki laskea senkin päälle, että sama kärry tuo lisäkapasiteettia myös puintiin. Mulla on nyt yksi 80 hl yksiakselinen kärry sekä yksi 100 hl telikärry. Puimuri 10 jalan, mutta silläkin on tänäkin syksynä saanut nopsaan kärryt täyteen kun aamut oli sellaisia että se vähäkin kaste oli häipynyt puoleen päivään mennessä. Eli se helpottaisi myös puintia, varsinkin kun kuivuriin mahtuu vain maks.. 90 hehtoa.
Ja kai sille kärrylle jotain jälleenmyyntiarvoa sitten jää, kun noin 20 vuoden päästä lopetan viljelyn, jos terveys riittää, ja jos ei EU tee sitä ennen viljelyä kannattamattomaksi Suomessa ja jos ja jos ja jos...🙂
Joka tapauksessa mun pinta-aloilla tulee ensi syksynä normivuonna noin 15 reissua pelkkää viljanajoa kärryillä tuonne luovutuspisteelle 20 km:n päähän. Onhan se toki mietittävä, ajanko nuo 15 reissua nykyisellä 100 hehtoisella kärryllä vai teenkö vain 10 reissua syksyssä esim. 160 hehtoisella ja saan joudukkuutta puintiin samalla.
Päätyö kun on maailmalla niin olisi hyvä että saisi aina peltotyöt vauhdilla tehtyä. Tänä vuonna onnistuu hyvin, nähtävästi jää vain viiteen vuorokauteen se määrä, jolloin piti olla palkkatyöstä pois puintien vuoksi. Viikonloput ja illat toki on menneet pellolla ja kuivurilla.
Sillä jokainen tunti pellolla on tunti pois palkkatyöstä.
-
ihan järkevää. mutta kato nuiden halpojen kärrien laatuakin, niissä arvo putoaa aika nopsaan, toisin merkkikärrien arvo näkyy säilyvän. hupsua kun markkinoilla pyytävät vanhoista kärreistä euroina melkein saman kuin markoissa maksoi aikoinaan..
-
hupsua kun markkinoilla pyytävät vanhoista kärreistä euroina melkein saman kuin markoissa maksoi aikoinaan..
Joo, sama asia koskee myös muitakin maatalouskoneita.
-
Rock'n roll... voisi joku Seniori tuumata ja vääntää Peltoreistaan Dallapéta kovemmalle. https://www.youtube.com/watch?v=dDQpN7N5mGs
-
mut jos ei saa moista kuulumiin. pelkkää elliä! toisaalta noin voi käytäö vain netissä! ite ostin halavalla hankkijassta!
-
Sanosin, että olisko hiukan isohko tuo 160 hehdon kärry 100 heppaselle jossa ei painoa siten kovin paljoa ole, vissiin se 4 tonnia tai muutama sata kiloa päälle.Täysi ohrakuorma jos se on jonkinmoistakin painaa sen 10 tonnia ja kärryn paino päälle.Siitä voi arvella hiukan kumpi näyttää suunnan jos tiukka paikka tulee, kärry vai traktori.
-
Sanosin, että olisko hiukan isohko tuo 160 hehdon kärry 100 heppaselle jossa ei painoa siten kovin paljoa ole, vissiin se 4 tonnia tai muutama sata kiloa päälle.Täysi ohrakuorma jos se on jonkinmoistakin painaa sen 10 tonnia ja kärryn paino päälle.Siitä voi arvella hiukan kumpi näyttää suunnan jos tiukka paikka tulee, kärry vai traktori.
Niin, onhan siinä eroa onko "sadan hevosvoiman traktori" esim. Valmet 705 ilman etukuormainta (n.4000kg) vai 1056xl kutosnatikka kuormaimella (n.5400kg). Jarrut kärryyn ovat kyllä ehdottomat, sillä monessakaan 80-luvun traktorissa ei ole kovin hääppöösiä jarruja.
-
Mietin vaan, että mikähän olisi paras vaihtoehto isoksi viljankuljetuskärryksi? Ensi syksystä lähtien tulen kuljettamaan viljani kuivuriltani 20 kilometrin päähän. Veturina tulee olemaan 1980-luvulta oleva 100 heppainen traktori.
Mikä kannattaisi valita? Junkkari, Tuhti, Kipa, Multiva? Jaksaakohan traktoriin vetää esim. ohralla lastattua 16 kuution kärryä tienpäällä , matkalla ei ole isompia ylämäkiä.
Ehdotuksia, kiitos.
Tuohon jaksamiseen voisi kertoa notta itse ajelin nuorena miehenä 100 hv ja 4200 kg painavalla traktorilla kärryä jonka kokonaispaino ilman traktoria oli 17tn. Jarruja polkimesta ei ollut vaan laitoin letkun tavalliseen pikaliittimeen, ja kyllä ylikuormaa oli ja myös mäkiä, mutta sitä varten on koneessa vaihdelaatikko josta saa pienimpiä pykäliä. Jos oli talvella 0 keli ja vettä jään päällä en lähtenyt matkaan olenkaan koska tuolla yhdistelmällä sitä oli lähinnä matkustajana.
Noista ns ” kipa” kärryistä en osaan muuta sanoa kuin tavalliset 15,5 pyörät ei välttämättä kestä pitkää maantiellä pompotusta. 17” paremmat ?
Niin tuli vielä mieleen notta jarrut kärrys on hyvä olla.
-
Tuli mieleen notta riittääkö kortti liikennetraktoriin?
Eikö se menny niin notta jos perävaunun kytkentämassa ylitti 10tn niin traktori on silloin liikennetraktori jolta vaaditaan enemmän jarrujen osalta
-
Tuli mieleen notta riittääkö kortti liikennetraktoriin?
Eikö se menny niin notta jos perävaunun kytkentämassa ylitti 10tn niin traktori on silloin liikennetraktori jolta vaaditaan enemmän jarrujen osalta
Ei koske maatalousajoa ja eikös tuoki pykälä oo jo lakkautettu heinäkuussa? Kun kerran tuli että 15v. saa ajella normi t-kortilla 60km/h kunnon kuorma perässä...
-
Kannattaa miettiä se laillisuus puolikin, jos oikein kirkolle meinaat jyviä kuljettaa. 5 tn traktorilla kuormaa 15tn josta kärry nappaa sen pari kolme varmaan. Näin ollen 12tn jyviä. Traktorin massaa lisäämällä kuormaa lisää.
Jos rakentelutaitoa löytyy niin jokin keskeneräinen projekti missä kuorma-autosta alettu tekemään kärryä tai vaikka kokonaan alkutekijöissään oleva projekti voisi olla kustannustehokas. Tiellä kuorma-auton pyörät tulevat kaikkein kevyimmin, mutta pellolle niillä ei kannata paljon mennä..
-
Jos päätyy maansiirtokärriin ja korotuskasettiin, niin kannattanee tiristellä tililtä vähä ekstraa ja ostaa 22,5" pyörillä varustettu reilunkokonen kärri. Noilla isoilla pyörillä pärjää sekä pellolla että tiellä, kun kantavuus ei oo "tapissaan". Ei se vaikkapa ertti ole pahan kallis jos kärriä oikeesti tarvitsee. Ja noilla reilun kokosilla lie kysyntää tulevaisuudessakin, toisin ku pikkukipoilla. Ja ainahan voi ajaa myös vajailla kuormilla, vaikka kärri oliskin vähä isompi raameiltaan... ;D
-
ite rakentelin vanhasta 7 tonnin kärristä viljakärrin, mut tie ajoa olematon määrä mulla.. mutta kait se jostain kuorkinrungostakin saa pätevän pelin kasattua ja ei niiin hirviä kustannus. vajaasta kuormasta kait ei kukaan saanu koskaan sakkoja muta toisin päin kait aika monikin.. järki päässä noilla kuletuksissakii kait luvallista.
-
Kannattaa miettiä se laillisuus puolikin, jos oikein kirkolle meinaat jyviä kuljettaa. 5 tn traktorilla kuormaa 15tn josta kärry nappaa sen pari kolme varmaan. Näin ollen 12tn jyviä. Traktorin massaa lisäämällä kuormaa lisää.
Kun kärryn rakentaa oikein, kuormattuna tulee koukulle lähes 3 tonnia. Lasketaan nyt varmuusvaran kanssa 2.5 tn.
Eli traktori 5 tn + koukulta 2.5 tn = 7.5 tn kokonaismassa.
Sen jälkeen kärryn renkaiden päälle saa tulla 3 x 7.5 tn = 22.5 tn. Ja siihen sitten vielä lisää se koukulle tuleva 2.5 tn, eli kärry + kuorma yhteensä 25 tn ja yhdistelmän kokonaispaino 30 tn. Jyviä mahtuu mukaan noin 20 tn.
Itse pyörittänyt kuljetuksia kahdella kärryllä joista toinen kuorma-autosta tehty joka parkkeerataan lähes peltoliittymään, ja toinen pallorenkailla jonka voi sittee ajaa pellon toiseen päähänkin. Ja syvältä tiivistymisen kannalta ihan sama ajaako kuorma-autorenkailla vai pallorenkailla. Maantiellä kuorma-auton renkailla varustettu on hyvin paljon kevyempi vetää ja muutenkin paljon parempi vedettävä.
-
Kannattaa miettiä se laillisuus puolikin, jos oikein kirkolle meinaat jyviä kuljettaa. 5 tn traktorilla kuormaa 15tn josta kärry nappaa sen pari kolme varmaan. Näin ollen 12tn jyviä. Traktorin massaa lisäämällä kuormaa lisää.
Kun kärryn rakentaa oikein, kuormattuna tulee koukulle lähes 3 tonnia. Lasketaan nyt varmuusvaran kanssa 2.5 tn.
Eli traktori 5 tn + koukulta 2.5 tn = 7.5 tn kokonaismassa.
Sen jälkeen kärryn renkaiden päälle saa tulla 3 x 7.5 tn = 22.5 tn. Ja siihen sitten vielä lisää se koukulle tuleva 2.5 tn, eli kärry + kuorma yhteensä 25 tn ja yhdistelmän kokonaispaino 30 tn. Jyviä mahtuu mukaan noin 20 tn.
Itse pyörittänyt kuljetuksia kahdella kärryllä joista toinen kuorma-autosta tehty joka parkkeerataan lähes peltoliittymään, ja toinen pallorenkailla jonka voi sittee ajaa pellon toiseen päähänkin. Ja syvältä tiivistymisen kannalta ihan sama ajaako kuorma-autorenkailla vai pallorenkailla. Maantiellä kuorma-auton renkailla varustettu on hyvin paljon kevyempi vetää ja muutenkin paljon parempi vedettävä.
Ja akseleita telissä on tarpeeksi???
-
Eli traktori 5 tn + koukulta 2.5 tn = 7.5 tn kokonaismassa.
Huomaatkos itse tässä virheen?
-
Kannattaa miettiä se laillisuus puolikin, jos oikein kirkolle meinaat jyviä kuljettaa. 5 tn traktorilla kuormaa 15tn josta kärry nappaa sen pari kolme varmaan. Näin ollen 12tn jyviä. Traktorin massaa lisäämällä kuormaa lisää.
Kun kärryn rakentaa oikein, kuormattuna tulee koukulle lähes 3 tonnia. Lasketaan nyt varmuusvaran kanssa 2.5 tn.
Eli traktori 5 tn + koukulta 2.5 tn = 7.5 tn kokonaismassa.
Sen jälkeen kärryn renkaiden päälle saa tulla 3 x 7.5 tn = 22.5 tn. Ja siihen sitten vielä lisää se koukulle tuleva 2.5 tn, eli kärry + kuorma yhteensä 25 tn ja yhdistelmän kokonaispaino 30 tn. Jyviä mahtuu mukaan noin 20 tn.
Itse pyörittänyt kuljetuksia kahdella kärryllä joista toinen kuorma-autosta tehty joka parkkeerataan lähes peltoliittymään, ja toinen pallorenkailla jonka voi sittee ajaa pellon toiseen päähänkin. Ja syvältä tiivistymisen kannalta ihan sama ajaako kuorma-autorenkailla vai pallorenkailla. Maantiellä kuorma-auton renkailla varustettu on hyvin paljon kevyempi vetää ja muutenkin paljon parempi vedettävä.
Ja akseleita telissä on tarpeeksi???
Niinpä. 2- akselinen teli jos telien etäisyys on väh 180 cm (eli tosi pitkä) laillinen maksimi kokonaispaino on 20 tn + koukulle max 3 tn. Normaali teliakselien väli on usein 100-130 cm, jolloin lailliseksi maksimi kokonaismassaksi jää 16 tn + koukulle 3 tn. Eli kuten omat kuorma- autosta tehdyt vaihtolavakärryt max 19 tn.
Kolmiakselillisellekaan ei sallita kuin max 24 + 3 tn eli 27 tn.
Esim Tempon 26 tn vaunun teliväli on muistaakseni alle 129 cm, jolloin laillinen kokonaismassa tiellä on edellä mainittu 19 tn. Ja kun vaunun omapaino on 5900 kg, jää kantavuudeksi tiellä 13,1 tn... vaunu kestänee tuon 26 tn, mutta yleiselle tielle ei kannattaisi lähteä...
Työtehoseuran julkaisu laillisista kuormista:
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.tts.fi/files/359/traktori_peravaunu-kantola.pdf&ved=2ahUKEwjQ0o-fr7XkAhWx5KYKHX3yAA8QFjADegQIARAB&usg=AOvVaw3HHlHP9AnE3vYF-GNJbn4m&cshid=1567538352631
-
Niinpä. 2- akselinen teli jos telien etäisyys on väh 180 cm (eli tosi pitkä) laillinen maksimi kokonaispaino on 20 tn + koukulle max 3 tn. Normaali teliakselien väli on usein 100-130 cm, jolloin lailliseksi maksimi kokonaismassaksi jää 16 tn + koukulle 3 tn. Eli kuten omat kuorma- autosta tehdyt vaihtolavakärryt max 19 tn.
Kolmiakselillisellekaan ei sallita kuin max 24 + 3 tn eli 27 tn.
Esim Tempon 26 tn vaunun teliväli on muistaakseni alle 129 cm, jolloin laillinen kokonaismassa tiellä on edellä mainittu 19 tn. Ja kun vaunun omapaino on 5900 kg, jää kantavuudeksi tiellä 13,1 tn... vaunu kestänee tuon 26 tn, mutta yleiselle tielle ei kannattaisi lähteä...
Työtehoseuran julkaisu laillisista kuormista:
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.tts.fi/files/359/traktori_peravaunu-kantola.pdf&ved=2ahUKEwjQ0o-fr7XkAhWx5KYKHX3yAA8QFjADegQIARAB&usg=AOvVaw3HHlHP9AnE3vYF-GNJbn4m&cshid=1567538352631
Niin notta yllä olevalla julkaisulla ei siis ole vc paperin arvoa
https://www.koneviesti.fi/tekniikkaa-tietoa/artikkeli-1.318972
https://www.koneviesti.fi/traktorit/artikkeli-1.330978
Lainaa Kv lehdestä
1.1.2018 voimaan astunut uusi traktoriasetus tiukensi myös jarruvaatimuksia. "Jarruille ei riitä enää, että tietty pysähtymismatka täyttyy. Uudessa asetuksessa on asetettu vaatimukset sille, miten nopeasti jarrut reagoivat jarrupolkimen painamiseen ja miten hyvin ne toimivat kuumina. Varajarrun käytön on oltava portaattomasti säädettävä ja perävaunun jarruille menevän ohjauspaineen on toimittava käytännössä viiveettömästi suhteessa traktorin jarrupolkimen käyttöön", Serenius selventää.
Sama laki uusille ja vanhoille traktoreille
Olipa kyseessä sitten ennen tai jälkeen 1.1.2018 rekisteröity traktori, tieliikennelain näkökulmasta molemmat traktorit ovat samassa asemassa.
"Huhut massarajojen muuttumisesta 1.1.2018 perustunevat siihen, että traktoreiden tyyppihyväksynnän uusi puiteasetus (EU) N:o 167/2013 ja sen nojalla vuonna 2015 annettu jarruja koskeva asetus (EU) 2015/68 tuli pakolliseksi uusien traktoreiden rekisteröinnissä 1.1.2018", erityisasiantuntija Timo Kärkkäinen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tyyppihyväksyntäyksiköstä kertoo.
Edellä mainittu jarruasetus säätää traktoreille seuraavaa: ”Vedettävän ajoneuvon jarruttamattoman massan ilmoitettu enimmäisarvo saa olla enintään 3 500 kg”.
Traktorilla hinattavien laitteiden massoista säädetään ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa (1257/1992), joka on annettu tieliikennelain nojalla. Asetuksen 35 pykälässä ovat traktorilla hinattavien ajoneuvojen kytkentämassojen rajat, mutta 32 a pykälässä sanotaan, että ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn sekä kytkentälaitteen lujuuteen perustuvia suurimpia teknisesti sallittuja hinattavia massoja ei kuitenkaan saa ylittää.
Asetuksen toisen pykälän määritelmän mukaan kytkentämassalla tarkoitetaan kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon todellista massaa lukuun ottamatta puoliperävaunun, traktoriperävaunun ja keskiakseliperävaunun vetoajoneuvon vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa. Jos traktorin tyyppikilpi sallii jarruttoman perävaunun massaksi 3 500 kg, tarkoittaa tämä siis kytkentämassaa.
Jarruton perävaunu tai työkone voi painaa yli 3 500 kg, kunhan rajan ylimenevä osuus kuormittaa traktorin vetokoukkua. Tässäkin on muistettava se, ettei vetokoukun tai vetolaitteen tai traktorin taka-akselin suurimpia sallittuja massoja ylitetä.
Esimerkiksi vuosimallin 2014 Valtra N103 -traktorille valmistaja salli 12 tonnin jarruttoman perävaunumassan, mutta vuosimallin 2018 T214 Versun tyyppikilvessä suurin jarruton massa on uuden asetuksen mukaiset 3 500 kg.
Jarrutonta työkonetta tai perävaunua hinaavan muistilista
• Tarkasta käyttämäsi traktorin suurin sallittu jarruttoman työkoneen tai perävaunun kytkentämassa traktorin tyyppikilvestä
• Jarruttoman työkoneen massa on turvallisinta selvittää punnitsemalla, tyyppikilven paino saattaa poiketa koneen myöhemmästä varustelusta johtuen
• Kytkentämassalla tarkoitetaan perävaunun tai työkoneen akseleiden kautta maahan vaikuttavaa massaa, eikä siihen lasketa mukaan aisapainoa
• Uuteen traktoriin saa kytkeä vanhan jarruttoman työkoneen, jos sallitut kytkentämassat eivät ylity
Vuosimallin 2013 Valtra N103 -traktorin tyyppikilpi. Merkittävin 1.1.2018 voimaan astuneen traktoriasetuksen aiheuttama käytännön muutos on Valtran tapauksessa muuttuneet jarruttomille työkoneille ja perävaunuille sallitut jarruttomat massat. Aiemmin Valtralla oli sallittua vetää jopa 12 tonnin painoista jarrutonta työkonetta, mutta traktoriasetuksen voimaan astumisen jälkeen massat ovat yhtenäistyneet Valtrallakin 3,5 tonniin.
Ajokortit
Heinäkuun alussa kuluvaa vuotta astui voimaan uusi ajokorttilaki. Liikennetraktoriajokortti (LT) poistui ja jatkossa kaikkia enintään 60 km/h kulkevia traktoreita voi ajaa traktoriajokortilla (T). Poikkeuskin asiassa on, nimittäin T3b-traktoriluokkaan kuuluvat traktorit (tietyt mönkijät), joiden rakenteellinen nopeus ylittää 40 mutta on enintään 60 kilometriä tunnissa kuuluvat AM-luokkaan, jolloin ne rinnastetaan kevyisiin nelipyöriin ja niiden kuljettamiseen oikeuttaa AM/121-ajokortti mutta ei T-kortti.
Ennen muutosta ns. henkilöauton B-ajokortilla ei voinut ajaa liikennetraktoria, sillä se ei sisältynyt B-ajokorttiin. Muutoksen myötä rajoitus poistui, T-ajokortti sisältyy B-ajokorttiin ja näin ollen myös B-kortilla voi ajaa kaikkia enintään 60 km/h kulkevia traktoreita.
Mikäli traktorin rakenteellinen nopeus on yli 60 km/h, tarvittavan ajokortin ratkaisee traktorin massa. Jos se on enintään 3 500 kg, tarvittava ajokortti on B. Jos traktorin massa on yli 3 500 kg mutta enintään 7 500 kg, tarvittava ajokortti on C1 ja jos traktorin massa on yli 7 500 kg, tarvitaan C-ajokortti. Traktoriyhdistelmiä kuljetettaessa ei tarvita yhdistelmäajokortteja eli BE-, C1E- tai CE-kortteja.
Ammattipätevyys eli ns, direktiivikoulutus vaaditaan, jos tarvittava ajokortti on C1 tai C eli niissä traktoreissa, joiden nopeus on yli 60 km/h ja joiden massa on yli 3 500 kg. Huomionarvoista on lisäksi se, että näissä traktoreissa ammattipätevyys vaaditaan myös mikäli traktori on työkonekäytössä.
Traktorien jarruttomista perävaunuista
EU asetus kiristi jarruttomien perävaunujen vaatimuksia vuoden 2018 alusta alkaen. Vuodesta 2018 eteenpäin ei uusiin traktoreihin voi enää kytkeä yli 3,5 tonnin painoista jarrutonta perävaunua. Vuodesta 2018 alkaen tyyppihyväksyntävaatimukset ovat muuttuneet niin, että enää uutta traktoria ei voi tyyppihyväksyttää yli 3,5 tonnin jarruttomien perävaunujen vetämiseen.
Osa traktoreista on tyyppihyväksytty jo aiemminkin, siis ennen vuotta 2018 vetämään maksimissaan vain 3,5 tonnin jarruttomia perävaunuja. Uusi asetus asettaa kaikille saman rajan. Oman traktorin osalta asian voi tarkistaa tyyppihyväksyntäkilvestä.
-
Niin notta pitääskö ketjun aloittajan miettiä josko ostais hiluxsin ja siihen kärryn jolla ajaisi jyvänsä.?
Sitten viä notta tieliikennelaki menee traktoreidenkin osalta taas uusiksi 2020, ja tästä ei sitten tiedetä vielä mitään.
Miten muuten tulkitsette näitä uusia EeUuu säädöksiä, jos jarruton kärry painaa 2800 korokelaidoin niin kuormaa saa olla 700kg + vetokoukulle tuleva paino joka on ? Vetokoneena voi olla vaikka T144 vallu painoltaan 7300kg jonikalla ei ei onnistu niin kuin alla näkyy.
” Valmistajat ovat yleisesti siirtyneet jarruttomien hinattavien massojen osalta tieliikennelain sallimia pienempiin massoihin jo kauan sitten. Esimerkiksi tällä vuosimallin 2014 John Deere 6110 MC -traktorilla on sallittua vetää kytkentämassaltaan 3 000 kg painavaa jarrutonta työkonetta tai perävaunua.”
-
Eli traktori 5 tn + koukulta 2.5 tn = 7.5 tn kokonaismassa.
Huomaatkos itse tässä virheen?
Eli virhe on siinä, ettei koukulle tulevaa painoa suinkaan lasketa traktorin omamassaan. Traktorin (tai minkä tahansa rekisteröidyn kulkupelin...) omamassa lukee rekisteriotteessa. Lisäksi:
AnA 35§ / 3.
"Traktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon kytkentämassaa määrättäessä saa traktorin omamassassa ottaa huomioon valmistajan suosituksen mukaisesti asennetut lisäpainot ja -rakenteet, kuitenkin enintään kolmasosan traktorin rekisteriin merkitystä omamassasta."
-
Voivoi. On teillä tulkintamurheita.
Heitetääs vielä yksi kysymys: Mitä maksuseuraamuksia tullee jos traktorikärryllä kuljettaa ylikuormaa (oman matilan tuotteita) ?
-
Voivoi. On teillä tulkintamurheita.
Heitetääs vielä yksi kysymys: Mitä maksuseuraamuksia tullee jos traktorikärryllä kuljettaa ylikuormaa (oman matilan tuotteita) ?
Juu, olen myös kuullut notta olis ehkä olemassa sellainen tulkinta nottei ylikuorma maksut koske maatalousajoa vain jos ajaa rahtia tai liikennetraktoria ja jos traktori on tyyppi hyväksytty ennen 2018 ja lapussa lukee suuri kytkentämassa niin sillä saa ajaa isompia kuormia vaikka olis pikkuvalmetti isolla direktillä taas ei saa. Kv ssä tai kyllä lukea notta eeuu säädös koskisi myös vanhempia traktoreita, tiedä häntä sitten.
Eikös poliisi muuten saa osan palkkansa provikkana, mitä enemmän sakotaa sen suurempi palkka peruspalkan päälle?
vastaan itse
Rivi poliisin peruspalkka lähtee 1 972€ tasosta johon voidaan lisätä 32% "henkilökohtaista suorite lisää "
-
Löytyykö veturista jarruventtiili peräkärrylle? Ilman en kovin suurta kärryä laittaisi, pysähtyminen aika heikkoa noilla vanhemmilla.
-
Voivoi. On teillä tulkintamurheita.
Heitetääs vielä yksi kysymys: Mitä maksuseuraamuksia tullee jos traktorikärryllä kuljettaa ylikuormaa (oman matilan tuotteita) ?
Juu, olen myös kuullut notta olis ehkä olemassa sellainen tulkinta nottei ylikuorma maksut koske maatalousajoa vain jos ajaa rahtia tai liikennetraktoria ja jos traktori on tyyppi hyväksytty ennen 2018 ja lapussa lukee suuri kytkentämassa niin sillä saa ajaa isompia kuormia vaikka olis pikkuvalmetti isolla direktillä taas ei saa. Kv ssä tai kyllä lukea notta eeuu säädös koskisi myös vanhempia traktoreita, tiedä häntä sitten.
Eikös poliisi muuten saa osan palkkansa provikkana, mitä enemmän sakotaa sen suurempi palkka peruspalkan päälle?
vastaan itse
Rivi poliisin peruspalkka lähtee 1 972€ tasosta johon voidaan lisätä 32% "henkilökohtaista suorite lisää "
En tiedä, mutta jos akselimassat menevät yli sallitun maatalouskäytössä, niin kyllä joku automies siihen puuttuu ennen polliisia. Ja jos veturina on joku mahastaan myyrän möykkyyn kiinni jäävä setori, niin silloin aletaan lähestyä tyhmydessä jotain intialaista tai pangladesiläistä arkipäivää.
-
Nyt pitäisi vaan noiden 1960-luvun traktorien tyyppikilvistä löytyä se kytkentämassatieto, jota voi alkaa noudattaa.
-SS-
-
Kuinka monta kuormaa pitää viedä, että uus kärri on maksettu? Ite oon tyytyväisenä ajellu pellon ja kuivaajan väliä 20km 100hl kärryillä. Ja samoilla kärryillä oon ajellu tavarat kaupalle taas sinne 20km päähän. Tosin valtra on nopeella lootalla, että joutusasti liikkuu. Ei siinä, ite oon kans haaveillu isommista kärryistä myyntihommia ajatellen, mutta en oo saanu aikaan.
No, tuskinpa se uusi kärry tulee koskaan täysin maksettuna sillä, että samalla ajokerralla saa enemmän viljaa vietyä. Mutta pitää toki laskea senkin päälle, että sama kärry tuo lisäkapasiteettia myös puintiin. Mulla on nyt yksi 80 hl yksiakselinen kärry sekä yksi 100 hl telikärry. Puimuri 10 jalan, mutta silläkin on tänäkin syksynä saanut nopsaan kärryt täyteen kun aamut oli sellaisia että se vähäkin kaste oli häipynyt puoleen päivään mennessä. Eli se helpottaisi myös puintia, varsinkin kun kuivuriin mahtuu vain maks.. 90 hehtoa.
Ja kai sille kärrylle jotain jälleenmyyntiarvoa sitten jää, kun noin 20 vuoden päästä lopetan viljelyn, jos terveys riittää, ja jos ei EU tee sitä ennen viljelyä kannattamattomaksi Suomessa ja jos ja jos ja jos...🙂
Joka tapauksessa mun pinta-aloilla tulee ensi syksynä normivuonna noin 15 reissua pelkkää viljanajoa kärryillä tuonne luovutuspisteelle 20 km:n päähän. Onhan se toki mietittävä, ajanko nuo 15 reissua nykyisellä 100 hehtoisella kärryllä vai teenkö vain 10 reissua syksyssä esim. 160 hehtoisella ja saan joudukkuutta puintiin samalla.
Päätyö kun on maailmalla niin olisi hyvä että saisi aina peltotyöt vauhdilla tehtyä. Tänä vuonna onnistuu hyvin, nähtävästi jää vain viiteen vuorokauteen se määrä, jolloin piti olla palkkatyöstä pois puintien vuoksi. Viikonloput ja illat toki on menneet pellolla ja kuivurilla.
Sillä jokainen tunti pellolla on tunti pois palkkatyöstä.
Jos ei ole liian tarkalla kantavuus noissa sun vanhoissa kärryissä, niin hitsaat vetokidan isomman perään ja ajelet junalla. Katot silleen, että saat kuitenkin kipattua etuvaunun ilman taemman irrotusta. Takavaunu ei voi olla hirveän aisapainoinen, jos etuvaunun (telin)kantavuus alkaa olla rajoilla ykköskärrynäkin. Tarvittava letkutus takavaunua varten. Jos nykyinen telikärry ei kestä, hommaat jarrullisen uuden/käytetyn etuvaunun tai ostat traktoripörssistä jarrullisen käytetyn viljavankkurin takavaunuksi. Jarrut on joka tapauksessa hyvä olla traktorin jarrujen säästämiseksi ja jos oikeasti tarttee pysähtyä. Ja taitaa noilla 15 motin viljakuormilla olla ihan pakollinenkin, jos pienehkö traktori.
-
Niin notta pitääskö ketjun aloittajan miettiä josko ostais hiluxsin ja siihen kärryn jolla ajaisi jyvänsä.?
Sitten viä notta tieliikennelaki menee traktoreidenkin osalta taas uusiksi 2020, ja tästä ei sitten tiedetä vielä mitään.
Miten muuten tulkitsette näitä uusia EeUuu säädöksiä, jos jarruton kärry painaa 2800 korokelaidoin niin kuormaa saa olla 700kg + vetokoukulle tuleva paino joka on ? Vetokoneena voi olla vaikka T144 vallu painoltaan 7300kg jonikalla ei ei onnistu niin kuin alla näkyy.
” Valmistajat ovat yleisesti siirtyneet jarruttomien hinattavien massojen osalta tieliikennelain sallimia pienempiin massoihin jo kauan sitten. Esimerkiksi tällä vuosimallin 2014 John Deere 6110 MC -traktorilla on sallittua vetää kytkentämassaltaan 3 000 kg painavaa jarrutonta työkonetta tai perävaunua.”
Tuossa jontikassa voi olla sen verran heppoiset jarrut, että valmistaja (tai hidatuvuusvaatimus) on itse rajoittanut jarruttoman massan alle direktiivin salliman maksimin.
-
Niinpä. 2- akselinen teli jos telien etäisyys on väh 180 cm (eli tosi pitkä) laillinen maksimi kokonaispaino on 20 tn + koukulle max 3 tn. Normaali teliakselien väli on usein 100-130 cm, jolloin lailliseksi maksimi kokonaismassaksi jää 16 tn + koukulle 3 tn. Eli kuten omat kuorma- autosta tehdyt vaihtolavakärryt max 19 tn.
Kolmiakselillisellekaan ei sallita kuin max 24 + 3 tn eli 27 tn.
Esim Tempon 26 tn vaunun teliväli on muistaakseni alle 129 cm, jolloin laillinen kokonaismassa tiellä on edellä mainittu 19 tn. Ja kun vaunun omapaino on 5900 kg, jää kantavuudeksi tiellä 13,1 tn... vaunu kestänee tuon 26 tn, mutta yleiselle tielle ei kannattaisi lähteä...
Työtehoseuran julkaisu laillisista kuormista:
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.tts.fi/files/359/traktori_peravaunu-kantola.pdf&ved=2ahUKEwjQ0o-fr7XkAhWx5KYKHX3yAA8QFjADegQIARAB&usg=AOvVaw3HHlHP9AnE3vYF-GNJbn4m&cshid=1567538352631
Niin notta yllä olevalla julkaisulla ei siis ole vc paperin arvoa
https://www.koneviesti.fi/tekniikkaa-tietoa/artikkeli-1.318972
https://www.koneviesti.fi/traktorit/artikkeli-1.330978
Lainaa Kv lehdestä
1.1.2018 voimaan astunut uusi traktoriasetus tiukensi myös jarruvaatimuksia. "Jarruille ei riitä enää, että tietty pysähtymismatka täyttyy. Uudessa asetuksessa on asetettu vaatimukset sille, miten nopeasti jarrut reagoivat jarrupolkimen painamiseen ja miten hyvin ne toimivat kuumina. Varajarrun käytön on oltava portaattomasti säädettävä ja perävaunun jarruille menevän ohjauspaineen on toimittava käytännössä viiveettömästi suhteessa traktorin jarrupolkimen käyttöön", Serenius selventää.
Sama laki uusille ja vanhoille traktoreille
Olipa kyseessä sitten ennen tai jälkeen 1.1.2018 rekisteröity traktori, tieliikennelain näkökulmasta molemmat traktorit ovat samassa asemassa.
"Huhut massarajojen muuttumisesta 1.1.2018 perustunevat siihen, että traktoreiden tyyppihyväksynnän uusi puiteasetus (EU) N:o 167/2013 ja sen nojalla vuonna 2015 annettu jarruja koskeva asetus (EU) 2015/68 tuli pakolliseksi uusien traktoreiden rekisteröinnissä 1.1.2018", erityisasiantuntija Timo Kärkkäinen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tyyppihyväksyntäyksiköstä kertoo.
Edellä mainittu jarruasetus säätää traktoreille seuraavaa: ”Vedettävän ajoneuvon jarruttamattoman massan ilmoitettu enimmäisarvo saa olla enintään 3 500 kg”.
Traktorilla hinattavien laitteiden massoista säädetään ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa (1257/1992), joka on annettu tieliikennelain nojalla. Asetuksen 35 pykälässä ovat traktorilla hinattavien ajoneuvojen kytkentämassojen rajat, mutta 32 a pykälässä sanotaan, että ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn sekä kytkentälaitteen lujuuteen perustuvia suurimpia teknisesti sallittuja hinattavia massoja ei kuitenkaan saa ylittää.
Asetuksen toisen pykälän määritelmän mukaan kytkentämassalla tarkoitetaan kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon todellista massaa lukuun ottamatta puoliperävaunun, traktoriperävaunun ja keskiakseliperävaunun vetoajoneuvon vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa. Jos traktorin tyyppikilpi sallii jarruttoman perävaunun massaksi 3 500 kg, tarkoittaa tämä siis kytkentämassaa.
Jarruton perävaunu tai työkone voi painaa yli 3 500 kg, kunhan rajan ylimenevä osuus kuormittaa traktorin vetokoukkua. Tässäkin on muistettava se, ettei vetokoukun tai vetolaitteen tai traktorin taka-akselin suurimpia sallittuja massoja ylitetä.
Esimerkiksi vuosimallin 2014 Valtra N103 -traktorille valmistaja salli 12 tonnin jarruttoman perävaunumassan, mutta vuosimallin 2018 T214 Versun tyyppikilvessä suurin jarruton massa on uuden asetuksen mukaiset 3 500 kg.
Jarrutonta työkonetta tai perävaunua hinaavan muistilista
• Tarkasta käyttämäsi traktorin suurin sallittu jarruttoman työkoneen tai perävaunun kytkentämassa traktorin tyyppikilvestä
• Jarruttoman työkoneen massa on turvallisinta selvittää punnitsemalla, tyyppikilven paino saattaa poiketa koneen myöhemmästä varustelusta johtuen
• Kytkentämassalla tarkoitetaan perävaunun tai työkoneen akseleiden kautta maahan vaikuttavaa massaa, eikä siihen lasketa mukaan aisapainoa
• Uuteen traktoriin saa kytkeä vanhan jarruttoman työkoneen, jos sallitut kytkentämassat eivät ylity
Vuosimallin 2013 Valtra N103 -traktorin tyyppikilpi. Merkittävin 1.1.2018 voimaan astuneen traktoriasetuksen aiheuttama käytännön muutos on Valtran tapauksessa muuttuneet jarruttomille työkoneille ja perävaunuille sallitut jarruttomat massat. Aiemmin Valtralla oli sallittua vetää jopa 12 tonnin painoista jarrutonta työkonetta, mutta traktoriasetuksen voimaan astumisen jälkeen massat ovat yhtenäistyneet Valtrallakin 3,5 tonniin.
Ajokortit
Heinäkuun alussa kuluvaa vuotta astui voimaan uusi ajokorttilaki. Liikennetraktoriajokortti (LT) poistui ja jatkossa kaikkia enintään 60 km/h kulkevia traktoreita voi ajaa traktoriajokortilla (T). Poikkeuskin asiassa on, nimittäin T3b-traktoriluokkaan kuuluvat traktorit (tietyt mönkijät), joiden rakenteellinen nopeus ylittää 40 mutta on enintään 60 kilometriä tunnissa kuuluvat AM-luokkaan, jolloin ne rinnastetaan kevyisiin nelipyöriin ja niiden kuljettamiseen oikeuttaa AM/121-ajokortti mutta ei T-kortti.
Ennen muutosta ns. henkilöauton B-ajokortilla ei voinut ajaa liikennetraktoria, sillä se ei sisältynyt B-ajokorttiin. Muutoksen myötä rajoitus poistui, T-ajokortti sisältyy B-ajokorttiin ja näin ollen myös B-kortilla voi ajaa kaikkia enintään 60 km/h kulkevia traktoreita.
Mikäli traktorin rakenteellinen nopeus on yli 60 km/h, tarvittavan ajokortin ratkaisee traktorin massa. Jos se on enintään 3 500 kg, tarvittava ajokortti on B. Jos traktorin massa on yli 3 500 kg mutta enintään 7 500 kg, tarvittava ajokortti on C1 ja jos traktorin massa on yli 7 500 kg, tarvitaan C-ajokortti. Traktoriyhdistelmiä kuljetettaessa ei tarvita yhdistelmäajokortteja eli BE-, C1E- tai CE-kortteja.
Ammattipätevyys eli ns, direktiivikoulutus vaaditaan, jos tarvittava ajokortti on C1 tai C eli niissä traktoreissa, joiden nopeus on yli 60 km/h ja joiden massa on yli 3 500 kg. Huomionarvoista on lisäksi se, että näissä traktoreissa ammattipätevyys vaaditaan myös mikäli traktori on työkonekäytössä.
Traktorien jarruttomista perävaunuista
EU asetus kiristi jarruttomien perävaunujen vaatimuksia vuoden 2018 alusta alkaen. Vuodesta 2018 eteenpäin ei uusiin traktoreihin voi enää kytkeä yli 3,5 tonnin painoista jarrutonta perävaunua. Vuodesta 2018 alkaen tyyppihyväksyntävaatimukset ovat muuttuneet niin, että enää uutta traktoria ei voi tyyppihyväksyttää yli 3,5 tonnin jarruttomien perävaunujen vetämiseen.
Osa traktoreista on tyyppihyväksytty jo aiemminkin, siis ennen vuotta 2018 vetämään maksimissaan vain 3,5 tonnin jarruttomia perävaunuja. Uusi asetus asettaa kaikille saman rajan. Oman traktorin osalta asian voi tarkistaa tyyppihyväksyntäkilvestä.
Nuo kytkentämassat ja jarrusäännökset ovat oma systeeminsä. Nuo aiemmin mainitsemani akseli- ja telimassat ovat kyllä edelleen voimassa samalla tavalla. Tuossa 4. luku, 20 pykälä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257#L4aP30b
-
tuossa aikanaan yhen tutun valtukuskin kaa juteltiin ni manas kui meinaa mennä lietekärrin kaa risteykset pitkäks jos ei ole hereillä, kun on pikkasen laihat jarrut.. mut ei kait tuo rakettitiede juttu kuiteskaan, ajaa sen mukaan. ei nuista muista autoilijoista kannata välittää, aina ne kiroaa kun traktorin tiellä näkee..
-
Pitääskö kiteyttää?
Eli siis uudella 2018 jälkeen tehdyllä traktorilla ei saa vetää yli 3,5tn kytkentä massaltaan olevaa jarrutonta kärryä, mutta vanhalla saa, tai sitten direktiivi koskee myös vanhoja?
Jarrullisen kärryn massaan pätee vanhat säädökset paitsi jos on 2018 jälkeen tehty kone jossa tiukemmat jarrusäädökset jotka täyttää vain osa koneista. Kortti luokkaan ja myös kuormaan vaikuttaa jos on yli tai alle 40 kmh nopeusluokan kone? Tai sitten ei.
Ylikuorma on rikos, mutta siitä ei omassa maatalousajossa saa sakkoja ja jos poliisi sakottaa paremman palkan toivossa niin käräjille vaikka hoviin asti niin ei tarvii maksaa?
-
Sivustakatsoen näyttäisi, että monella tilalla puinti tehostuisi huomattavasti pienellä investoinnilla kunnollisiin kärryihin.
Eikös nuo viljanostajat ota jotain maksuja pienistä kuormista?
Aikaisemmin maatalousajossa voi ylikuormasta saada vain sakot. Ylikuormamaksut eivät koskeneet maatalousajoa. Mikähän nykyään tilanne?
-
Sivustakatsoen näyttäisi, että monella tilalla puinti tehostuisi huomattavasti pienellä investoinnilla kunnollisiin kärryihin.
Eikös nuo viljanostajat ota jotain maksuja pienistä kuormista?
Aikaisemmin maatalousajossa voi ylikuormasta saada vain sakot. Ylikuormamaksut eivät koskeneet maatalousajoa. Mikähän nykyään tilanne?
Ei kaatosuppilokaan vedä määräänsä enempää. Eikä meillä mahdu edes yli 230 leveä kärry ovesta. Kärryjen lukumäärä on tärkeä myös, jos on lyhyt ajomatka. Jos pienemmällä puimalla kerkiää kolme sadan hehdon kärryä päivässä täyteen nin hyvin on ment. 8-9 t kärryjä saa myös todella sopivasti, (kunhan ei etsi Nettikoneen hullujenhuonepalstalta) , uudet kärryt ovat huomattavast kalliimpia, joku 300 hl tehdastekoinen viljakärry on hinnaltaan parisadantonnin ruissadon verran.
Sitten kun hehtaareja on tuhat ja yli, eipä siinä näytä traktorinrenkaitten höylääminen kannattavan, koneketju on pari isompaa viljakuorma-autoa/koukkulava-autoa ja chaservaunu, joka kulkee lohkolle jonossa rumpupuimurin ja pöytävaunutraktorin perässä. Kuormurit täytetään peltoliittymässä ja chaservaunu kaartelee siellä pellolla mammuttipyörineen.
-SS-
-
8-9 t kärryjä saa myös todella sopivasti, (kunhan ei etsi Nettikoneen hullujenhuonepalstalta)
Ei niitä tarvi sieltä etsiä. Tunnetumpia kotimaisia merkkejä tuossa kokoluokassa kaupan n. 40 kpl. Ei ole enää kovin haluttua tavaraa.
-
Pitääskö kiteyttää?
Eli siis uudella 2018 jälkeen tehdyllä traktorilla ei saa vetää yli 3,5tn kytkentä massaltaan olevaa jarrutonta kärryä, mutta vanhalla saa, tai sitten direktiivi koskee myös vanhoja?
Jarrullisen kärryn massaan pätee vanhat säädökset paitsi jos on 2018 jälkeen tehty kone jossa tiukemmat jarrusäädökset jotka täyttää vain osa koneista. Kortti luokkaan ja myös kuormaan vaikuttaa jos on yli tai alle 40 kmh nopeusluokan kone? Tai sitten ei.
Ylikuorma on rikos, mutta siitä ei omassa maatalousajossa saa sakkoja ja jos poliisi sakottaa paremman palkan toivossa niin käräjille vaikka hoviin asti niin ei tarvii maksaa?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.997838
Uutta lakia pukkaa.
” Kaikkia traktorilla tehtäviä maantiekuljetuksia vyöpakko kuitenkin koskee. Muutos ei luonnollisestikaan koske sellaisia vanhoja traktoreita, joihin turvavyötä ei ole asennettu.
Levikepyörin varustellulle traktorille ja traktorille, johon on kiinnitetty yli 2,6 metriä leveä työkone, sallitaan enintään 40 kilometrin tuntinopeus. Leveän yhdistelmän nopeusrajoitusta ei kuitenkaan sovelleta tienhoitoon käytettävän traktorin ja työkoneen yhdistelmään.
Yli 60 kilometriä tunnissa kulkeviin traktoreihin ja työkoneisiin tulee jatkossa talvirengaspakko.
Vuoden 2018 kesällä voimaan tullut liikenteen palvelulaki poisti liikennelupavaatimuksen traktoreilta, jotka kulkevat korkeintaan 60 kilometriä tunnissa. Tältä osin lupabyrokratia on keventynyt.
Alle 40 kilometriä tunnissa kulkevissa, kaupallisiin kuljetuksiin käytettävissä liikennetraktoreissa ei tarvita myöskään ajopiirturia. Yli 40 kilometriä tunnissa kulkevissa ja tavaraliikenteeseen käytettävissä traktoreissa pitäisi liikenteen palvelulain mukaan olla ajopiirturi. Maatilan kuljetuksia tämä vaatimus ei koske, jos traktorilla pysytellään sadan kilometrin säteellä maatilasta.
Yli 60 kilometriä tunnissa kulkeviin traktoreihin vaaditaan aina ajopiirturi.
Ammattipätevyys eli niin sanottu direktiivikoulutus vaaditaan aina, jos traktorin massa ylittää 3 500 kiloa ja nopeus 60 kilometriä tunnissa. Auraus- ja tietyissä muissa työkonetöissä vaaditaan kuitenkin aina ammattipätevyyskoulutus, jos traktori kulkee yli 60 kilometriä tunnissa.
Jarruttoman peräkärryn massa saa olla korkeintaan kaksi kertaa traktorin massa. Lisäksi monien traktorivalmistajien omat tyyppihyväksyntämääräykset rajoittavat jarruttoman peräkärryn painoksi 3 500 kiloa.
Jos peräkärryssä on traktorin jarrupolkimesta säätyvät jarrut, saa vedettävä massa olla korkeintaan kolme kertaa suurempi kuin traktorin massa. Traktorin massaa saa korottaa lisäpainoilla korkeintaan kolmanneksen traktorin omasta painosta.
Polttoaineverovapaus on voimassa, kun traktoria käytetään maa- ja metsätaloustöissä sisältäen urakoinnit muille tiloille. Jos traktorilla ja peräkärryllä kuljetetaan tavaraa, vaikka vain suljetun alueen sisällä, ei verovapaus ole voimassa. Esimerkiksi lumitöissä käytettävä traktori voi siirtää lunta kauhassaan työalueen sisällä, mutta ei voi kuljettaa sitä työalueen ulkopuolelle.
Viljakuorman kuljettaminen maatalouden harjoittajan lukuun ei vaadi verollista polttoainetta tai viiden euron päivämaksua. Jos kuljetuksen tilaa kauppaliike, pitää vero maksaa”
-
Tuossa Lehmännahan artikkelissa on siltä osin virhe, että traktoriin kytkettävä jarruttoman perävaunun massa saa tulevaisuudessakin olla 2,6 kertaa traktorin omamassa, mikäli vetokoukulle kohdistuu vähintään 15% perävaunun massasta,ellei sitten traktorin sallittu vetokoukku- tai kytkentämassa sitä muuten rajoita.
-
Mitä mieltä olette 190hl Kiren kärryistä? Olisi mielestäni hinta/laatusuhteeltaan aika passeli hoilokärryksi. Vakiona näissä on jarrut kahdessa pyörässä. Onko järkevää käyttöä jos ottaa neljälle, kun lisähinta ei ole ihan kohtuuton. Onko nämä kuinka huoltovapaita vai joutuuko jollain aikavälillä tekemään jotain.
-
Mitä mieltä olette 190hl Kiren kärryistä? Olisi mielestäni hinta/laatusuhteeltaan aika passeli hoilokärryksi. Vakiona näissä on jarrut kahdessa pyörässä. Onko järkevää käyttöä jos ottaa neljälle, kun lisähinta ei ole ihan kohtuuton. Onko nämä kuinka huoltovapaita vai joutuuko jollain aikavälillä tekemään jotain.
Joissain Kiren kärryissä ollu kehnot maalaukset, maali rapisee jokusen ulkosäilytysvuoden jälkeen. Ovatkohan korjanneet? Jarrujen osalta kannattaa miettiä vetokoneen jarruja ja ei niistä mitään haittaakaan ole. Ainakin joissain kärryissä on etu- ja taka-akselin jarrujen välissä hana, josta takajarrut saa pois käytöstä talviajoon. Kun kärryn toiset renkaat pyörivät, kärry pysyy paremmin hallussa jarruttaessa.
Tieten jos maanajokärryä tarvit kannattaa myös miettiä maansiirtokärryä viljalaidoilla, hinnassahan ei juuri eroa ole ja kärry ei seiso tyhjänpanttina niin paljoa.
-
Mitä mieltä olette 190hl Kiren kärryistä? Olisi mielestäni hinta/laatusuhteeltaan aika passeli hoilokärryksi. Vakiona näissä on jarrut kahdessa pyörässä. Onko järkevää käyttöä jos ottaa neljälle, kun lisähinta ei ole ihan kohtuuton. Onko nämä kuinka huoltovapaita vai joutuuko jollain aikavälillä tekemään jotain.
Joissain Kiren kärryissä ollu kehnot maalaukset, maali rapisee jokusen ulkosäilytysvuoden jälkeen. Ovatkohan korjanneet? Jarrujen osalta kannattaa miettiä vetokoneen jarruja ja ei niistä mitään haittaakaan ole. Ainakin joissain kärryissä on etu- ja taka-akselin jarrujen välissä hana, josta takajarrut saa pois käytöstä talviajoon. Kun kärryn toiset renkaat pyörivät, kärry pysyy paremmin hallussa jarruttaessa.
Tieten jos maanajokärryä tarvit kannattaa myös miettiä maansiirtokärryä viljalaidoilla, hinnassahan ei juuri eroa ole ja kärry ei seiso tyhjänpanttina niin paljoa.
Tuo on vanhentunutta tietoa. Talvikelillä nelipyöräjarrut todella tärkeät, muuten kärry puskee traktorin linkkuun ja jälki on pahaa.
-
Tieten jos maanajokärryä tarvit kannattaa myös miettiä maansiirtokärryä viljalaidoilla, hinnassahan ei juuri eroa ole ja kärry ei seiso tyhjänpanttina niin paljoa.
On sekin vaihtoehto mietitty läpi ja periaatteessa toinen (isompi) maansiirtokärry olisi ihan tarpeellinenkin. Ongelma on siinä, että vahinko käy niin helposti tuon alustakärryn kanssa ja laidat ei ole sitten pitäviä ja kohdillaan. Toisekseen se viljakasetti on melkoinen peltilaatikko eli ainevahvuudet ja perälaudan toiminnallisuus on vähän sellainen ja tällainen. Kiinteälaitainen iso kärry olisi sijoituksena ihan kohtuullinen, koska menee kaupaksi sitten joskus ja helpompi siivota lajikkeen vaihdon yhteydessä. Tuo pitkä joutilasaika on tietenkin iso miinus.
-
Tieten jos maanajokärryä tarvit kannattaa myös miettiä maansiirtokärryä viljalaidoilla, hinnassahan ei juuri eroa ole ja kärry ei seiso tyhjänpanttina niin paljoa.
On sekin vaihtoehto mietitty läpi ja periaatteessa toinen (isompi) maansiirtokärry olisi ihan tarpeellinenkin. Ongelma on siinä, että vahinko käy niin helposti tuon alustakärryn kanssa ja laidat ei ole sitten pitäviä ja kohdillaan. Toisekseen se viljakasetti on melkoinen peltilaatikko eli ainevahvuudet ja perälaudan toiminnallisuus on vähän sellainen ja tällainen. Kiinteälaitainen iso kärry olisi sijoituksena ihan kohtuullinen, koska menee kaupaksi sitten joskus ja helpompi siivota lajikkeen vaihdon yhteydessä. Tuo pitkä joutilasaika on tietenkin iso miinus.
Millanen sohlo sulla on kaivurikuskina, jos laidat ei kestä kärryissä? :P
-
Tieten jos maanajokärryä tarvit kannattaa myös miettiä maansiirtokärryä viljalaidoilla, hinnassahan ei juuri eroa ole ja kärry ei seiso tyhjänpanttina niin paljoa.
On sekin vaihtoehto mietitty läpi ja periaatteessa toinen (isompi) maansiirtokärry olisi ihan tarpeellinenkin. Ongelma on siinä, että vahinko käy niin helposti tuon alustakärryn kanssa ja laidat ei ole sitten pitäviä ja kohdillaan. Toisekseen se viljakasetti on melkoinen peltilaatikko eli ainevahvuudet ja perälaudan toiminnallisuus on vähän sellainen ja tällainen. Kiinteälaitainen iso kärry olisi sijoituksena ihan kohtuullinen, koska menee kaupaksi sitten joskus ja helpompi siivota lajikkeen vaihdon yhteydessä. Tuo pitkä joutilasaika on tietenkin iso miinus.
Millanen sohlo sulla on kaivurikuskina, jos laidat ei kestä kärryissä? :P
Minä itse. Kalusto on hieman maailmaa nähnyt näiden pellonraivaushankkeiden parissa. Jos hommaisin vielä toisen maansiirtokärryn, niin täytyisi vähän katsoa mitä sillä kuskailee.
-
Tieten jos maanajokärryä tarvit kannattaa myös miettiä maansiirtokärryä viljalaidoilla, hinnassahan ei juuri eroa ole ja kärry ei seiso tyhjänpanttina niin paljoa.
On sekin vaihtoehto mietitty läpi ja periaatteessa toinen (isompi) maansiirtokärry olisi ihan tarpeellinenkin. Ongelma on siinä, että vahinko käy niin helposti tuon alustakärryn kanssa ja laidat ei ole sitten pitäviä ja kohdillaan. Toisekseen se viljakasetti on melkoinen peltilaatikko eli ainevahvuudet ja perälaudan toiminnallisuus on vähän sellainen ja tällainen. Kiinteälaitainen iso kärry olisi sijoituksena ihan kohtuullinen, koska menee kaupaksi sitten joskus ja helpompi siivota lajikkeen vaihdon yhteydessä. Tuo pitkä joutilasaika on tietenkin iso miinus.
Millanen sohlo sulla on kaivurikuskina, jos laidat ei kestä kärryissä? :P
Minä itse. Kalusto on hieman maailmaa nähnyt näiden pellonraivaushankkeiden parissa. Jos hommaisin vielä toisen maansiirtokärryn, niin täytyisi vähän katsoa mitä sillä kuskailee.
;D ;D ;D
-
Tieten jos maanajokärryä tarvit kannattaa myös miettiä maansiirtokärryä viljalaidoilla, hinnassahan ei juuri eroa ole ja kärry ei seiso tyhjänpanttina niin paljoa.
On sekin vaihtoehto mietitty läpi ja periaatteessa toinen (isompi) maansiirtokärry olisi ihan tarpeellinenkin. Ongelma on siinä, että vahinko käy niin helposti tuon alustakärryn kanssa ja laidat ei ole sitten pitäviä ja kohdillaan. Toisekseen se viljakasetti on melkoinen peltilaatikko eli ainevahvuudet ja perälaudan toiminnallisuus on vähän sellainen ja tällainen. Kiinteälaitainen iso kärry olisi sijoituksena ihan kohtuullinen, koska menee kaupaksi sitten joskus ja helpompi siivota lajikkeen vaihdon yhteydessä. Tuo pitkä joutilasaika on tietenkin iso miinus.
Millanen sohlo sulla on kaivurikuskina, jos laidat ei kestä kärryissä? :P
Minä itse. Kalusto on hieman maailmaa nähnyt näiden pellonraivaushankkeiden parissa. Jos hommaisin vielä toisen maansiirtokärryn, niin täytyisi vähän katsoa mitä sillä kuskailee.
Maansiirtokärryillä ajetaan kiviä , kaikkee raskasta toki siinä laidat kärsii .
-
Itse ainakin olen ollut tyytyväinen Kiren tuotteisiin. Nykyisin 16tn maakärry palapelilaidoilla ja 560/45R22,5 kumeilla. Onhan noissa laidoissa pieni väkertäminen kun pala-palalta laitetaan mutta kyllä ne yksinäänkin laittaa kun kuormaimella ensin nostaa ne lavan pohjalle. Täältä myös ääni mahdollisimman isoille vyörenkaille.
-
Jos palataan alkuperäiseen ongelmaan eli viljan siirtoon pisteestä A pisteeseen B.
Matkaa 20 km. Jos vain lastaus ei tuota ylipääsemätöntä ongelmaa, kuorma-auto on ehdottomasti taloudellisin kuljetusväline jo noinkin lyhyellä matkalla. Viljarekka ottaa n. 50 tn kerralla ja rahti tuolla matkalla ehkä 6-6,5 e/tn alv 0. Traktorilla saa ajaa 4-5 reissua samaan tonnimäärään ja aikaa kuluu pari päivää tai enemmän. Huonolla tuurilla vielä rengassulkeiset kaupan päälle. Mutta kukin tavallaan.
-
Jos joku kaipaa tosi hyviä maansiirtokärryjä lisälaitakasetilla ja veivipressulla niin täältä löytyisi sellaiset. 11m3/20m3.
-
Mitä mieltä olette 190hl Kiren kärryistä? Olisi mielestäni hinta/laatusuhteeltaan aika passeli hoilokärryksi. Vakiona näissä on jarrut kahdessa pyörässä. Onko järkevää käyttöä jos ottaa neljälle, kun lisähinta ei ole ihan kohtuuton. Onko nämä kuinka huoltovapaita vai joutuuko jollain aikavälillä tekemään jotain.
Minulla tuollainen kärry käytössä.
Ensin plussat
Kevyt vetää,hyvät jarrut,suht edullinen hankintahinta,hyvä maalaus.
Miinukset
Ei astintasoa takalaidassa peitteen laittoa ajatellen,takalaita vuotaa yläkulmista ilman teippaamista.laitoin ikkunatiivisteen saumaan.takalaita tosi nopealiikkeinen/pienet sylinterit.
Ainut vika ollut kun toisesta jarrusta katkesi palautusjousi.
Kärri ollut käytössä 7-8vuotta.
-
Jos palataan alkuperäiseen ongelmaan eli viljan siirtoon pisteestä A pisteeseen B.
Matkaa 20 km. Jos vain lastaus ei tuota ylipääsemätöntä ongelmaa, kuorma-auto on ehdottomasti taloudellisin kuljetusväline jo noinkin lyhyellä matkalla. Viljarekka ottaa n. 50 tn kerralla ja rahti tuolla matkalla ehkä 6-6,5 e/tn alv 0. Traktorilla saa ajaa 4-5 reissua samaan tonnimäärään ja aikaa kuluu pari päivää tai enemmän. Huonolla tuurilla vielä rengassulkeiset kaupan päälle. Mutta kukin tavallaan.
Tuossa liioitellaan ehkä traktorilla käytettävää aikaa hiukan. Lisäksi monessa maatilakuivurissa voi pitkän viljarekan varsinkin perävaunun kippaus olla haastavaa. Lastaus etäpellolla on varmaan myös tehtävä tielle, todennäköisesti ei ole koko rekan imevää perustettua peltoliittymää. Eli tarvittaisiin ruuvikärry.
Mutta 50 tonnin vienti traktorilla ajamalla vaatisi monta päivää ? Traktorit kulkevat 40 km/h nykyään, ja 200 hl viljakärry ei ole harvinainen. Kuorma-autoidea olisi OK, jos siellä etäpäässä olisi alleajettava siilo, josta vaan laskettaisiin rekka täyteen. Mutta jos kyse on puintihommasta, suostuuko kukaan rahtikuski puolta päivää ilmaiseksi katselemaan puimurin pyörimistä pellolla ?
Kolmella pienellä kärryllä , 100, 82 ja 70 hl, vein 45 tonnia vehnää Leyland traktorilla 13 km päähän viljavarastolle, yhden päivän aikana. Toki elettiin 1980-lukua. Alkuun kolme kärryä olivat täynnä, puoli seitsemältä läksin, päivän mittaan aina ruuvikierukka täyttämään kärryä kun kävin reissun tekemässä. Viimeinen kuorma meni kaupan kaatosuppiloon johonkin neljän pintaan. Kerkesin jopa syödäkin kotona, kun 100 hl kärry jossakin vaiheessa vielä odotutti hiukan. Seitsemän reisua päivän aikana.
-SS-
-
Kyllä tuolta katselisin ihan kiinteälaitaista viljakärryä, jos pitäis sellainen ostaa. Eikä mikään koukkulavavehekään huono idea olisi. Jos maansiirtokärryä tarvitsee, niin sitten hommaa tuollaisen viljakasetilla olevan maakärryn. Mutta muuten kiinteälaitainen.
-
Kiinteelaitanen kärry 22,5" renkailla ja jarrut joka nurkassa on paras jos vedetään traktorilla kevyttä tavaraa (esim viljaa).
-
Onko teillä peitekaaria käytössä? Näyttää aika jyrkiltä kuvissa. Mahtaisiko selvitä ilmankin.
-
Onko teillä peitekaaria käytössä? Näyttää aika jyrkiltä kuvissa. Mahtaisiko selvitä ilmankin.
Kyl ne kaaret o hyvät olla. Melko surkeeta peittää vajaata kuormaa irtopressulla jos ei oo kaaria pitämässä pressua ylhäällä.
-
Onko teillä peitekaaria käytössä? Näyttää aika jyrkiltä kuvissa. Mahtaisiko selvitä ilmankin.
Kyl ne kaaret o hyvät olla. Melko surkeeta peittää vajaata kuormaa irtopressulla jos ei oo kaaria pitämässä pressua ylhäällä.
Eikö se oo vanhanaikaasta irtopressulla kuormaa peittää. Veivipressu,niin on helppo kuorma peittää aina vaikka ei niin tarvisikkaan.
-
Lainaan vanhaa ketjua...
Onko joku joutunut ratsiaan tai onnettomuuteen nykyisen tieliikenne lain vastaisella yhdistelmällä ja mitä sanktioita?
Tuossa vanhaa koneviestiä silmäillessä hoksasin tämän asian vasta nyt, ettei näillä itselläkin olevilla kolmella vuosituhannen vaihteen traktorilla saisi vetää käytännössä mitään jarruttomia kärryjä. Näitä itseltäkin löytyy 3 kpl 8-14 m^3 ::) Ainoastaan isossa 17 m^3 vaunussa jarrut.
Sitten jos eteen laittaa 90-luvun alkupuolen fergun, jossa ei ole mitään kilpeä massoista niin homma lienee laillista ;D
-
Minäkin lisään tähän sen verran, että tuli taannoin nuo Kiret laitettua. Olen helkkarin tyytyväinen, olisi tietysti pitänyt hommata jo aiemmin. Lisävarusteista isommat renkaat mukaan ehdottomasti. On tosi köykäinen vetää ja tulee pelloltakin hienosti vehnäkuorman kanssa pois. Tuli vielä huomattua sellainen asia, että kuivurilleni ei sovi kuin tämän korkuinen kärry. Multiva jo liian iso. Niin nämä paikat ja systeemit jää pieneksi, kun vuodet kuluu...
-
Lainaan vanhaa ketjua...
Onko joku joutunut ratsiaan tai onnettomuuteen nykyisen tieliikenne lain vastaisella yhdistelmällä ja mitä sanktioita?
Tuossa vanhaa koneviestiä silmäillessä hoksasin tämän asian vasta nyt, ettei näillä itselläkin olevilla kolmella vuosituhannen vaihteen traktorilla saisi vetää käytännössä mitään jarruttomia kärryjä. Näitä itseltäkin löytyy 3 kpl 8-14 m^3 ::) Ainoastaan isossa 17 m^3 vaunussa jarrut.
Sitten jos eteen laittaa 90-luvun alkupuolen fergun, jossa ei ole mitään kilpeä massoista niin homma lienee laillista ;D
Eikö se mene jotenkin näin, 1.1.2018 jälkeen rekisteröityihin traktoreihin saa kytkeä kytkentämassaltaan enintään 3 500 kg jarruttoman perävaunun tai työkoneen.
-
Lainaan vanhaa ketjua...
Onko joku joutunut ratsiaan tai onnettomuuteen nykyisen tieliikenne lain vastaisella yhdistelmällä ja mitä sanktioita?
Tuossa vanhaa koneviestiä silmäillessä hoksasin tämän asian vasta nyt, ettei näillä itselläkin olevilla kolmella vuosituhannen vaihteen traktorilla saisi vetää käytännössä mitään jarruttomia kärryjä. Näitä itseltäkin löytyy 3 kpl 8-14 m^3 ::) Ainoastaan isossa 17 m^3 vaunussa jarrut.
Sitten jos eteen laittaa 90-luvun alkupuolen fergun, jossa ei ole mitään kilpeä massoista niin homma lienee laillista ;D
Eikö se mene jotenkin näin, 1.1.2018 jälkeen rekisteröityihin traktoreihin saa kytkeä kytkentämassaltaan enintään 3 500 kg jarruttoman perävaunun tai työkoneen.
Kyllä sellainen käsitys tuli tuosta jutusta, sekä finlexin tieliikennelaista ettei vuodella ole merkitystä. Valmistajan ilmoittama kytkentämassa määrää, ja ainakin näissä 2003-2005 vuoden mf, nh ja jd se on 3000 kg. Jos tätä ei ole mainittu, niin 2,6*traktorin oma massa.
-
Sama huomio. Uutta tieliikennelakia kun lukee, niin minkäänlaista jarrutonta vaunua ei suurellakaan traktorilla saa vetää, paitsi tyhjänä. Vanhakaan traktori ei taida pelastaa.
Laista saa käsityksen että kytkentämassa ei saa ylittää 3500kg vaikka sitä ei olisi traktoriin leimattu.
-
Lainaan vanhaa ketjua...
Onko joku joutunut ratsiaan tai onnettomuuteen nykyisen tieliikenne lain vastaisella yhdistelmällä ja mitä sanktioita?
Tuossa vanhaa koneviestiä silmäillessä hoksasin tämän asian vasta nyt, ettei näillä itselläkin olevilla kolmella vuosituhannen vaihteen traktorilla saisi vetää käytännössä mitään jarruttomia kärryjä. Näitä itseltäkin löytyy 3 kpl 8-14 m^3 ::) Ainoastaan isossa 17 m^3 vaunussa jarrut.
Sitten jos eteen laittaa 90-luvun alkupuolen fergun, jossa ei ole mitään kilpeä massoista niin homma lienee laillista ;D
Eikö se mene jotenkin näin, 1.1.2018 jälkeen rekisteröityihin traktoreihin saa kytkeä kytkentämassaltaan enintään 3 500 kg jarruttoman perävaunun tai työkoneen.
Kyllä sellainen käsitys tuli tuosta jutusta, sekä finlexin tieliikennelaista ettei vuodella ole merkitystä. Valmistajan ilmoittama kytkentämassa määrää, ja ainakin näissä 2003-2005 vuoden mf, nh ja jd se on 3000 kg. Jos tätä ei ole mainittu, niin 2,6*traktorin oma massa.
vanhemmissa valtroissa taitaa lähes kaikissa olla tyyppikilvessä 12t ja siihen aisapaino päälle.
-
3-sarjan Valtroissakin on vielä jarruton massa 12 000kg. Kertaakaan ei kyllä ole virkavalta kysellyt painoista ja lentävien poistuttua poliisi on kyllä niin harvinainen näky vaikka lähin isompi kaupunki on alle 30km päässä. Melkeempä sanoisin että taas yksi lain pykälä, jota kukaan ei oikeasti valvo. Ei kai kukaan kalustoa ala ainakaan moisen perusteella uusimaan?
Tervettä järkeäkin saa käyttää, 5 tonnin muokkari kyllä pysähtyy 10 tonniin painotetulla +250 heppaisella koneella ilman että muokkarissa mitään jarruja olisikaan. 20 motin viljakärry ilman jarruja pienen, massojen puolesta laillisen traktorin perässä on jo melko pommi.
Jarrut löytyy vain maansiirtovaunusta ja lavetista, molemmissa olivat tehdasvarusteena. Ja molemmissa varsin tarpeelliset. Jarruttomiakin vaunuja on kyllä pitkä rivi.
-
Sama huomio. Uutta tieliikennelakia kun lukee, niin minkäänlaista jarrutonta vaunua ei suurellakaan traktorilla saa vetää, paitsi tyhjänä. Vanhakaan traktori ei taida pelastaa.
Laista saa käsityksen että kytkentämassa ei saa ylittää 3500kg vaikka sitä ei olisi traktoriin leimattu.
Ai siis että vanhalla tuhtilla ei sais ajaa käytännössä mitään vaikka traktori olisi minkä ikäinen ???
Edelleen olisin kiinnostunut tietämään et mikä on isoin kaupasta saatava kärry alle 3m laitakorkeudella ::)
-
Silloin tuosta voi tulla kysymys kun saattuu jotain ja aletaan etsiä syyllistä ja vakuutusyhtiö etsii keinoa päästä pälkähästä...
-
Kyllä raskaissa kärryissä jarrut säästää traktorin jarruja ja ovat ihan paikallaan, mutta äkeessä :o
-
Kyllä raskaissa kärryissä jarrut säästää traktorin jarruja ja ovat ihan paikallaan, mutta äkeessä :o
Äkeeseen nyt ei pariin kuljetuspyörään ole edes kovin mahdoton jarruja rakentaa jos asia suunnitellaan jo tehtaalla. Vaikka asiasssa nyt ei mitään järkeä olekaan.
Aika hienoja alustoja alkaa maatalousvehkeissäkin olemaan. Muutamaa noukkaria olen ihaillut, linkeissä Pötikän ratkaisuja. On paineilmajarrut, ALBi, telin hydropneumaattinen tai parabolinen / paralleelijousitus, automaattinen/lukittava ohjaus ja vaikka mitä.
https://www.poettinger.at/img/landtechnik/noxum/landtechnik/ladewagen/jumbo_7000_/jumbo_7000_chiemsee_2021_05_/jumbo_7000_fahrwerk_032_ausschnitt.jpg
https://www.poettinger.at/img/landtechnik/noxum/landtechnik/ladewagen/jumbo_7000_/jumbo_7000_chiemsee_2021_05_/jumbo_7000_fahrwerk_021_ausschnitt.jpg
Hienostihan nuo perässä tulee, keinuu vaan tien mukaan.
Kuinkahan takapyöräkylvökoneeseen ympätään jarrut? Painaviahan ne kyllä ovat, 4 m kone helposti about 10 tonnia täytenä.
Kohta ne pitää varmaan ajaa jarrudynossa ja katsastaakin....
-
Sama huomio. Uutta tieliikennelakia kun lukee, niin minkäänlaista jarrutonta vaunua ei suurellakaan traktorilla saa vetää, paitsi tyhjänä. Vanhakaan traktori ei taida pelastaa.
Laista saa käsityksen että kytkentämassa ei saa ylittää 3500kg vaikka sitä ei olisi traktoriin leimattu.
Ai siis että vanhalla tuhtilla ei sais ajaa käytännössä mitään vaikka traktori olisi minkä ikäinen ???
Edelleen olisin kiinnostunut tietämään et mikä on isoin kaupasta saatava kärry alle 3m laitakorkeudella ::)
Meinaatko ostaa vai myydä viljaa?
-
Sama huomio. Uutta tieliikennelakia kun lukee, niin minkäänlaista jarrutonta vaunua ei suurellakaan traktorilla saa vetää, paitsi tyhjänä. Vanhakaan traktori ei taida pelastaa.
Laista saa käsityksen että kytkentämassa ei saa ylittää 3500kg vaikka sitä ei olisi traktoriin leimattu.
Ai siis että vanhalla tuhtilla ei sais ajaa käytännössä mitään vaikka traktori olisi minkä ikäinen ???
Edelleen olisin kiinnostunut tietämään et mikä on isoin kaupasta saatava kärry alle 3m laitakorkeudella ::)
Meinaatko ostaa vai myydä viljaa?
Toivottavasti ei tarvis viljaa ikinä kuskata.
-
Sama huomio. Uutta tieliikennelakia kun lukee, niin minkäänlaista jarrutonta vaunua ei suurellakaan traktorilla saa vetää, paitsi tyhjänä. Vanhakaan traktori ei taida pelastaa.
Laista saa käsityksen että kytkentämassa ei saa ylittää 3500kg vaikka sitä ei olisi traktoriin leimattu.
Ai siis että vanhalla tuhtilla ei sais ajaa käytännössä mitään vaikka traktori olisi minkä ikäinen ???
Edelleen olisin kiinnostunut tietämään et mikä on isoin kaupasta saatava kärry alle 3m laitakorkeudella ::)
Meinaatko ostaa vai myydä viljaa?
Toivottavasti ei tarvis viljaa ikinä kuskata.
Toivottavasti saa kuskata pellolta kuivurille enemmän kuin viimevuonna.
-
eiköhän näin normaalikesänä saa kuskata ihan tarpeeks.. kasvit kasvaa nyt hyin. niiin viljat ja nurmet kuin sienetkii..