Millanen päätoiminen kasvinviljelijä?

Sellainen joka tekee max 3 kuukautta töitä vuodessa, ei huono homma vai?

Suuria lannoitemahteja vastaan tarvitaan kunnon boikotti. Ikävä kyllä tähän kelkkaan ei päätoimisia viljelijöitä saa, koska päätoimiset tilat tarvitsevat rehua elukoidensa ja perheidensä suihin, ja siihen tarvitaan väkilannoitteita. Toisekseen monien kohdilla toiminta on omasta tahdosta riippumatonta, koska avioliiton vahvempi puolisko, pankki, viime kädessä päättää, mitä tulee tehdä ja mitä ei. Lannoiteboikotti jäisi siis vain sivutoimisten "harrastelijoiden" vastuulle, joita on loppujen lopuksi aika suuri osa viljanviljelijöistä. Luulisi säkkipaskan hintaa jo tiputtavan, kun kaikki, jotka vain suinkin pystyvät boikottirintamaan osallistumaan, sen myös tekevät, ja yhteisesti pidetään pää kylmänä ja ilmoitetaan herroille, ettei ryyniäkään osteta ennen kuin hinta on pudonnut sille ja sille tasolle. Mutta tämä on tietysti vain utopistinen ajatus ja ainakin tältä kaudelta juna meni jo. 

Suuria lannoitemahteja vastaan tarvitaan kunnon boikotti. Ikävä kyllä tähän kelkkaan ei päätoimisia viljelijöitä saa, koska päätoimiset tilat tarvitsevat rehua elukoidensa ja perheidensä suihin, ja siihen tarvitaan väkilannoitteita. Toisekseen monien kohdilla toiminta on omasta tahdosta riippumatonta, koska avioliiton vahvempi puolisko, pankki, viime kädessä päättää, mitä tulee tehdä ja mitä ei. Lannoiteboikotti jäisi siis vain sivutoimisten "harrastelijoiden" vastuulle, joita on loppujen lopuksi aika suuri osa viljanviljelijöistä. Luulisi säkkipaskan hintaa jo tiputtavan, kun kaikki, jotka vain suinkin pystyvät boikottirintamaan osallistumaan, sen myös tekevät, ja yhteisesti pidetään pää kylmänä ja ilmoitetaan herroille, ettei ryyniäkään osteta ennen kuin hinta on pudonnut sille ja sille tasolle. Mutta tämä on tietysti vain utopistinen ajatus ja ainakin tältä kaudelta juna meni jo.

suomi on niin pieni markkina alue että tuskin mitkään boikotit paljon hintoihin vaikuttaa, maailman markkinat määrää. Jos jonkun pienen muutoksen hintoihin saisikin aikaan se palautuis heti kun kauppa alkais taas käymään. Muutamat nopeimmat kerkeis korkeintaan pienen hyödyn saada.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 27.01.23 - klo:10:16

Suuria lannoitemahteja vastaan tarvitaan kunnon boikotti. Ikävä kyllä tähän kelkkaan ei päätoimisia viljelijöitä saa, koska päätoimiset tilat tarvitsevat rehua elukoidensa ja perheidensä suihin, ja siihen tarvitaan väkilannoitteita. Toisekseen monien kohdilla toiminta on omasta tahdosta riippumatonta, koska avioliiton vahvempi puolisko, pankki, viime kädessä päättää, mitä tulee tehdä ja mitä ei. Lannoiteboikotti jäisi siis vain sivutoimisten "harrastelijoiden" vastuulle, joita on loppujen lopuksi aika suuri osa viljanviljelijöistä. Luulisi säkkipaskan hintaa jo tiputtavan, kun kaikki, jotka vain suinkin pystyvät boikottirintamaan osallistumaan, sen myös tekevät, ja yhteisesti pidetään pää kylmänä ja ilmoitetaan herroille, ettei ryyniäkään osteta ennen kuin hinta on pudonnut sille ja sille tasolle. Mutta tämä on tietysti vain utopistinen ajatus ja ainakin tältä kaudelta juna meni jo.

suomi on niin pieni markkina alue että tuskin mitkään boikotit paljon hintoihin vaikuttaa, maailman markkinat määrää. Jos jonkun pienen muutoksen hintoihin saisikin aikaan se palautuis heti kun kauppa alkais taas käymään. Muutamat nopeimmat kerkeis korkeintaan pienen hyödyn saada.

Kyl se niin määrää et viljanhinta tulisi nousemaan, kun ei sitä kotimaan satoa olisi. Vaikkei siis suoraan lannoitteen hinta laskisikaan. Hintaero viljassa ei voi tietysti revetä mahdottomiin euroopanhinnan kanssa mut sellainen noin satanen enemmän kuin euroopan taso olisi mahdolista rahtauksesta aiheutuvien kulujen vuoksi veikkaisin.

Filosofi on oikeassa et tämä juna meni jo tämän vuoden osalta. Nyt lannoitteita hankittu niin paljon et ensi kautena ei ihmeempiä muutoksia viljelyaloihin tule ja jos tulee perus hyvä sato niin viime syksyn sadon kanssa täyttyy markkina hyvin, ja hinta laskee. Se focus on nyt siellä kesän lannoitekauden avauksessa ja vuoden 24 kasvukaudessa. Jos lannoitehinnat tippuvat tavanomaiselle tasolle (typpi 200e/t ja npk 300e/t) niin ensi kesänä jatketaan siitä mihin 20 kesällä jäätiin. Vilja maksaa taas sen 150e molemmin puolin ja ylituotanto on taattu normaali vuosina. Mut jos lannoite on tätä hintataso ja ensi kesällä ei satoa tulekkaan niin 23/24 talven hinnat on kovia ja 24 syksynkin hinnat ovat vielä kovempia..

Tutkimukseni mukaan vehnä on yksi tärkeimmistä maan viljelykasveista. Ilmastonmuutos on kuitenkin vaikuttanut satoon. Tässä hyvä lähde jonka löysin: https://www.luke.fi/fi/tilastot

Maa on panostanut maatalouden tutkimukseen ja kehitykseen, ja uudet teknologiat, kuten tarkkuusviljely, voivat auttaa viljelijöitä tehostamaan toimintaansa ja parantamaan satoa.

Kaiken kaikkiaan uskon, että oikeilla panostuksilla ja ponnisteluilla Suomen vehnäteollisuudella on valoisa tulevaisuus. Sijoitan myös erilaisiin vilja-ETF:ihin, osakekurssi näyttää nyt https://www.porssikurssit.fi/ mukaan olevan lähellä pohjaa, mutta tulevaisuus näyttää!

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 27.01.23 - klo:10:16

Suuria lannoitemahteja vastaan tarvitaan kunnon boikotti. Ikävä kyllä tähän kelkkaan ei päätoimisia viljelijöitä saa, koska päätoimiset tilat tarvitsevat rehua elukoidensa ja perheidensä suihin, ja siihen tarvitaan väkilannoitteita. Toisekseen monien kohdilla toiminta on omasta tahdosta riippumatonta, koska avioliiton vahvempi puolisko, pankki, viime kädessä päättää, mitä tulee tehdä ja mitä ei. Lannoiteboikotti jäisi siis vain sivutoimisten "harrastelijoiden" vastuulle, joita on loppujen lopuksi aika suuri osa viljanviljelijöistä. Luulisi säkkipaskan hintaa jo tiputtavan, kun kaikki, jotka vain suinkin pystyvät boikottirintamaan osallistumaan, sen myös tekevät, ja yhteisesti pidetään pää kylmänä ja ilmoitetaan herroille, ettei ryyniäkään osteta ennen kuin hinta on pudonnut sille ja sille tasolle. Mutta tämä on tietysti vain utopistinen ajatus ja ainakin tältä kaudelta juna meni jo.

suomi on niin pieni markkina alue että tuskin mitkään boikotit paljon hintoihin vaikuttaa, maailman markkinat määrää. Jos jonkun pienen muutoksen hintoihin saisikin aikaan se palautuis heti kun kauppa alkais taas käymään. Muutamat nopeimmat kerkeis korkeintaan pienen hyödyn saada.

Niin, verrattain pieni markkina juu. Esim. Yara Suomen tuotannosta menee 3/4 vientiin, eli tarkoittaisi sitä, että jos suomalaiset eivät osta ryyniäkään, vientitavaran hinta nousisi 33,3 % tai vaihtoehtoisesti pitäisi tyytyä vähäisempään voittoon. Ja vaikka hinta laskisikin Suomessa, on aivan totta, etteivät kaikki suomalaiset voi ostaa lannoitteita samaan aikaan aallonpohjalla. Näin ollen ei auta kuin jatkaa samalla vanhalla, hyväksi todetulla tavalla..

Amerikkalaiset ja kanadalaiset tehoviljelijät ovat jo vuosikymmenien ajan käyttäneet vehnänviljelyssä täsmäteknologioita. Silti muutaman vuoden takainen 4,5 $/bu hinta oli sellainen, että amerikkalaiset totesivat, että "vehnänviljelyssä ei vain löydy sitä rahaa" 

Tämä nykyinen hintapiikki ei ole välttämättä pysyvä, ja suuret vehnäntuottajamaat ovat vähintään kompensoineet jo Ukrainan koko vientituotannon, eikä välttämättä maailmanlaajuisesti koko sato pilaannu sääolosuhteiden takia, ainakaan joka vuosi.

Toisaalta, vehnällä on sentään aina vientimarkkinat, ainakin jollakin hinnalla.

Ongelmajätteiksi muuttunevat jotkin viljelykasvit ehkä aikaisemmin, järjestyksessä ruis, kaura, ohra, niiden markkinat viennissä ovat kuitenkin aika pienet, tai olemattomat, kuten rukiilla.

Myös öljykasvit ovat jo puolivälissä palaamassa "normaalihintoihin", ainakin futuurit ovat syöksykierteessä alas päin, mutta niille saattaa olla silti paremmat markkinat kuin esimerkiksi rukiilla.

Herne- ja papumarkkinat saattavat tukkeutua jo lähivuosina, koska viljelijät tekevät rationaalisia päätöksiä ja syöksyvät joukolla kylvämään sitä, minkä kulloinkin olettavat olevan kannattavinta.

-SS-

Amerikkalaiset ja kanadalaiset tehoviljelijät ovat jo vuosikymmenien ajan käyttäneet vehnänviljelyssä täsmäteknologioita. Silti muutaman vuoden takainen 4,5 $/bu hinta oli sellainen, että amerikkalaiset totesivat, että "vehnänviljelyssä ei vain löydy sitä rahaa" 

Tämä nykyinen hintapiikki ei ole välttämättä pysyvä, ja suuret vehnäntuottajamaat ovat vähintään kompensoineet jo Ukrainan koko vientituotannon, eikä välttämättä maailmanlaajuisesti koko sato pilaannu sääolosuhteiden takia, ainakaan joka vuosi.

Toisaalta, vehnällä on sentään aina vientimarkkinat, ainakin jollakin hinnalla.

Ongelmajätteiksi muuttunevat jotkin viljelykasvit ehkä aikaisemmin, järjestyksessä ruis, kaura, ohra, niiden markkinat viennissä ovat kuitenkin aika pienet, tai olemattomat, kuten rukiilla.

Myös öljykasvit ovat jo puolivälissä palaamassa "normaalihintoihin", ainakin futuurit ovat syöksykierteessä alas päin, mutta niille saattaa olla silti paremmat markkinat kuin esimerkiksi rukiilla.

Herne- ja papumarkkinat saattavat tukkeutua jo lähivuosina, koska viljelijät tekevät rationaalisia päätöksiä ja syöksyvät joukolla kylvämään sitä, minkä kulloinkin olettavat olevan kannattavinta.

-SS-

Kannattaa tältä pohjalta varmaan panostaa sianlihan tuotantoon kun kaikki vilja ja valkuaisrehu tulee ennusteen mukaan olemaan käytännössä ilmaista 

Amerikkalaiset ja kanadalaiset tehoviljelijät ovat jo vuosikymmenien ajan käyttäneet vehnänviljelyssä täsmäteknologioita. Silti muutaman vuoden takainen 4,5 $/bu hinta oli sellainen, että amerikkalaiset totesivat, että "vehnänviljelyssä ei vain löydy sitä rahaa" 

Tämä nykyinen hintapiikki ei ole välttämättä pysyvä, ja suuret vehnäntuottajamaat ovat vähintään kompensoineet jo Ukrainan koko vientituotannon, eikä välttämättä maailmanlaajuisesti koko sato pilaannu sääolosuhteiden takia, ainakaan joka vuosi.

Toisaalta, vehnällä on sentään aina vientimarkkinat, ainakin jollakin hinnalla.

Ongelmajätteiksi muuttunevat jotkin viljelykasvit ehkä aikaisemmin, järjestyksessä ruis, kaura, ohra, niiden markkinat viennissä ovat kuitenkin aika pienet, tai olemattomat, kuten rukiilla.

Myös öljykasvit ovat jo puolivälissä palaamassa "normaalihintoihin", ainakin futuurit ovat syöksykierteessä alas päin, mutta niille saattaa olla silti paremmat markkinat kuin esimerkiksi rukiilla.

Herne- ja papumarkkinat saattavat tukkeutua jo lähivuosina, koska viljelijät tekevät rationaalisia päätöksiä ja syöksyvät joukolla kylvämään sitä, minkä kulloinkin olettavat olevan kannattavinta.

-SS-

Niin eikös tuo 4,5 taalaa bushelilta ole kutakuinkin 166 taalaa tonnilta ja tämän hetken kurssilla n. 150e?

Sen mitä olen näitä jenkki ja kaukaisimmat farmareita youtuubista seuraillut niin saman havainnon olen tehnyt. Vesi siellä on monesti rajoittava tekijä ja lannoitukset annetaankin nestemäisenä mutta ei lannoitusmäärät ole mitenkään poskettomia. Jopa matalia täkäläiseen mittapuuhun. Toki vaihtelua on. Yks farmari Tennesseessä saa kyllä n. 6t satoja vehnästä hehtaarilta ja lannoitusmäärätkin ovat suurempia mut on vettäkin tarjolla enemmän. Mut keskilännessä 2t/ha on ihan ok sato ja typpimäärä voi olla satakiloa tai alle. Homma perustuu siihen isoon hehtaarimäärään.

SS on oikeassa et vehnällä on oikeasti markkina olemassa muut ovat marginaaleja. Kauraa kun vielä hieman lisätään niin saadaan sekin markkina yltäkylläiseksi ja hinta putoamaan. Ohran kysyntä laskee sitä myöden kun elukkatalous hiipuu ja ruis no siitä ei sen enempää. Ei niitä ruisleivän syöjiä enää montaa ole. Milloin mitäkin smoothia aamiaiseksi vedetään. 

Öljykasveilla on varmaan paikkansa mut Suomessa ongelma on se et syysmuodot pitäisi saada yleistymään ja niiden viljelyvarmuus paremmaksi. Alle tonnin keskisadoilla kevät muodoilla ei ole paikkaa tässä pelissä. Herneet ja pavut ok mut äkkiä se markkina on tukossa niinkuin nyt taitaa käydä. Kai herneen hinnat on jo kiinnitetty?

Suomesta voitaisiin ihan hyvin vesittää se 100 000 ha mitä on väläytelty. Sama jos määrä vaikka kaksin tai kolminkertaistettaisiin. Ongelma vain se et nyt jo halukkaita viljelijöitä liikaa niin peltomarkkinahan kuumenisi kiehumispisteeseen jos peltoala vähenee. Saa nähdä mitä merkitystä tämä osittainen raivauskielto aiheuttaa.

Suomen maataloustuotannon rahapotti on melko vakio ja tällä viljelijämäärällä se ei enää takaa inhimillistä tulotasoa yksittäiselle viljelijälle. Rakennekehitystä pitäisi potkia vauhdilla eteenpäin..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.01.23 - klo:10:16

Amerikkalaiset ja kanadalaiset tehoviljelijät ovat jo vuosikymmenien ajan käyttäneet vehnänviljelyssä täsmäteknologioita. Silti muutaman vuoden takainen 4,5 $/bu hinta oli sellainen, että amerikkalaiset totesivat, että "vehnänviljelyssä ei vain löydy sitä rahaa" 

Tämä nykyinen hintapiikki ei ole välttämättä pysyvä, ja suuret vehnäntuottajamaat ovat vähintään kompensoineet jo Ukrainan koko vientituotannon, eikä välttämättä maailmanlaajuisesti koko sato pilaannu sääolosuhteiden takia, ainakaan joka vuosi.

Toisaalta, vehnällä on sentään aina vientimarkkinat, ainakin jollakin hinnalla.

Ongelmajätteiksi muuttunevat jotkin viljelykasvit ehkä aikaisemmin, järjestyksessä ruis, kaura, ohra, niiden markkinat viennissä ovat kuitenkin aika pienet, tai olemattomat, kuten rukiilla.

Myös öljykasvit ovat jo puolivälissä palaamassa "normaalihintoihin", ainakin futuurit ovat syöksykierteessä alas päin, mutta niille saattaa olla silti paremmat markkinat kuin esimerkiksi rukiilla.

Herne- ja papumarkkinat saattavat tukkeutua jo lähivuosina, koska viljelijät tekevät rationaalisia päätöksiä ja syöksyvät joukolla kylvämään sitä, minkä kulloinkin olettavat olevan kannattavinta.

-SS-

Niin eikös tuo 4,5 taalaa bushelilta ole kutakuinkin 166 taalaa tonnilta ja tämän hetken kurssilla n. 150e?

Sen mitä olen näitä jenkki ja kaukaisimmat farmareita youtuubista seuraillut niin saman havainnon olen tehnyt. Vesi siellä on monesti rajoittava tekijä ja lannoitukset annetaankin nestemäisenä mutta ei lannoitusmäärät ole mitenkään poskettomia. Jopa matalia täkäläiseen mittapuuhun. Toki vaihtelua on. Yks farmari Tennesseessä saa kyllä n. 6t satoja vehnästä hehtaarilta ja lannoitusmäärätkin ovat suurempia mut on vettäkin tarjolla enemmän. Mut keskilännessä 2t/ha on ihan ok sato ja typpimäärä voi olla satakiloa tai alle. Homma perustuu siihen isoon hehtaarimäärään.

SS on oikeassa et vehnällä on oikeasti markkina olemassa muut ovat marginaaleja. Kauraa kun vielä hieman lisätään niin saadaan sekin markkina yltäkylläiseksi ja hinta putoamaan. Ohran kysyntä laskee sitä myöden kun elukkatalous hiipuu ja ruis no siitä ei sen enempää. Ei niitä ruisleivän syöjiä enää montaa ole. Milloin mitäkin smoothia aamiaiseksi vedetään. 

Öljykasveilla on varmaan paikkansa mut Suomessa ongelma on se et syysmuodot pitäisi saada yleistymään ja niiden viljelyvarmuus paremmaksi. Alle tonnin keskisadoilla kevät muodoilla ei ole paikkaa tässä pelissä. Herneet ja pavut ok mut äkkiä se markkina on tukossa niinkuin nyt taitaa käydä. Kai herneen hinnat on jo kiinnitetty?

Suomesta voitaisiin ihan hyvin vesittää se 100 000 ha mitä on väläytelty. Sama jos määrä vaikka kaksin tai kolminkertaistettaisiin. Ongelma vain se et nyt jo halukkaita viljelijöitä liikaa niin peltomarkkinahan kuumenisi kiehumispisteeseen jos peltoala vähenee. Saa nähdä mitä merkitystä tämä osittainen raivauskielto aiheuttaa.

Suomen maataloustuotannon rahapotti on melko vakio ja tällä viljelijämäärällä se ei enää takaa inhimillistä tulotasoa yksittäiselle viljelijälle. Rakennekehitystä pitäisi potkia vauhdilla eteenpäin..

Ja sä olisit vapaaehtoinen lopettaja jos jotain kannustimia tulisi? Vai meinaatko et naapureiden pitäs lopettaa ja sä olisit se valittu joka saisi toimintaa jatkaa? No eipä kai mut kyllä se lopettaminen pääasiassa käy eläköitymisen tai konkurssin kautta.
Kova korkojen nousu kyllä varmaan jälkimmäistä alkaa kohta vauhdittamaan, jos on ennen ollu jo tiukilla niin kyllä se alkaa velkaisella olemaan loppu lähellä.

Aina on mahdollisuus alkaa sivuhommiin, pajalle vaan seittämästä neljään, näkee sen ihanuuden. Voi sitten kirota ku perkalee sivutoimijussit sössii pisneksen.

Luken tilaston mukaan Suomessa on alle 9000 viljelijää jotka ovat alle 45 vuotiaita. Yli 55 vuotiaita on yli 19000 ja yli 65 vuotiaita 7448. Vanhojen pierujen mielestä se nyt vaan on niin kivaa ettei sitä malta lopettaa 

Trendi on sellainen että eläkeikäisiä viljelijöitä voi olla kohta enemmän kuin alle 45 vuotiaita...

https://www.luke.fi/fi/tilastot/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne-2022-ennakko

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 29.01.23 - klo:11:00

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.01.23 - klo:10:16

Amerikkalaiset ja kanadalaiset tehoviljelijät ovat jo vuosikymmenien ajan käyttäneet vehnänviljelyssä täsmäteknologioita. Silti muutaman vuoden takainen 4,5 $/bu hinta oli sellainen, että amerikkalaiset totesivat, että "vehnänviljelyssä ei vain löydy sitä rahaa" 

Tämä nykyinen hintapiikki ei ole välttämättä pysyvä, ja suuret vehnäntuottajamaat ovat vähintään kompensoineet jo Ukrainan koko vientituotannon, eikä välttämättä maailmanlaajuisesti koko sato pilaannu sääolosuhteiden takia, ainakaan joka vuosi.

Toisaalta, vehnällä on sentään aina vientimarkkinat, ainakin jollakin hinnalla.

Ongelmajätteiksi muuttunevat jotkin viljelykasvit ehkä aikaisemmin, järjestyksessä ruis, kaura, ohra, niiden markkinat viennissä ovat kuitenkin aika pienet, tai olemattomat, kuten rukiilla.

Myös öljykasvit ovat jo puolivälissä palaamassa "normaalihintoihin", ainakin futuurit ovat syöksykierteessä alas päin, mutta niille saattaa olla silti paremmat markkinat kuin esimerkiksi rukiilla.

Herne- ja papumarkkinat saattavat tukkeutua jo lähivuosina, koska viljelijät tekevät rationaalisia päätöksiä ja syöksyvät joukolla kylvämään sitä, minkä kulloinkin olettavat olevan kannattavinta.

-SS-

Niin eikös tuo 4,5 taalaa bushelilta ole kutakuinkin 166 taalaa tonnilta ja tämän hetken kurssilla n. 150e?

Sen mitä olen näitä jenkki ja kaukaisimmat farmareita youtuubista seuraillut niin saman havainnon olen tehnyt. Vesi siellä on monesti rajoittava tekijä ja lannoitukset annetaankin nestemäisenä mutta ei lannoitusmäärät ole mitenkään poskettomia. Jopa matalia täkäläiseen mittapuuhun. Toki vaihtelua on. Yks farmari Tennesseessä saa kyllä n. 6t satoja vehnästä hehtaarilta ja lannoitusmäärätkin ovat suurempia mut on vettäkin tarjolla enemmän. Mut keskilännessä 2t/ha on ihan ok sato ja typpimäärä voi olla satakiloa tai alle. Homma perustuu siihen isoon hehtaarimäärään.

SS on oikeassa et vehnällä on oikeasti markkina olemassa muut ovat marginaaleja. Kauraa kun vielä hieman lisätään niin saadaan sekin markkina yltäkylläiseksi ja hinta putoamaan. Ohran kysyntä laskee sitä myöden kun elukkatalous hiipuu ja ruis no siitä ei sen enempää. Ei niitä ruisleivän syöjiä enää montaa ole. Milloin mitäkin smoothia aamiaiseksi vedetään. 

Öljykasveilla on varmaan paikkansa mut Suomessa ongelma on se et syysmuodot pitäisi saada yleistymään ja niiden viljelyvarmuus paremmaksi. Alle tonnin keskisadoilla kevät muodoilla ei ole paikkaa tässä pelissä. Herneet ja pavut ok mut äkkiä se markkina on tukossa niinkuin nyt taitaa käydä. Kai herneen hinnat on jo kiinnitetty?

Suomesta voitaisiin ihan hyvin vesittää se 100 000 ha mitä on väläytelty. Sama jos määrä vaikka kaksin tai kolminkertaistettaisiin. Ongelma vain se et nyt jo halukkaita viljelijöitä liikaa niin peltomarkkinahan kuumenisi kiehumispisteeseen jos peltoala vähenee. Saa nähdä mitä merkitystä tämä osittainen raivauskielto aiheuttaa.

Suomen maataloustuotannon rahapotti on melko vakio ja tällä viljelijämäärällä se ei enää takaa inhimillistä tulotasoa yksittäiselle viljelijälle. Rakennekehitystä pitäisi potkia vauhdilla eteenpäin..

Ja sä olisit vapaaehtoinen lopettaja jos jotain kannustimia tulisi? Vai meinaatko et naapureiden pitäs lopettaa ja sä olisit se valittu joka saisi toimintaa jatkaa? No eipä kai mut kyllä se lopettaminen pääasiassa käy eläköitymisen tai konkurssin kautta.
Kova korkojen nousu kyllä varmaan jälkimmäistä alkaa kohta vauhdittamaan, jos on ennen ollu jo tiukilla niin kyllä se alkaa velkaisella olemaan loppu lähellä.

En tietysti niinkuin ei moni muukaan  jos niitä vapaaehtoisia lopettajia olisi ollut niin eihän täs olis mitään ongelmaa 

No vitsi vitsi. Mut kylhän tää suomen maatalous on vielä aika pienimuotoista. Sivutoimisuus lisääntyy kun pelkkä viljelyä ei enää kannata. Tietysti eipä sitä kasvinviljelyhomma tarjoa ajankulua koko vuodeksi.

Eläköitymisen kauttahan se valtaosa tapahtuu mut ainakin täällä on vielä aika paljon innokkaita jatkajiakin. Jatketaan sen "sukutilan" viljelyä vaikka ei se edes oikea sukutila ole vaan siirtolaistila joka sodan jälkeen osoitettu. Kuitenkaan maataloudesta ei ole enää tuomaan leipää pöytään korkeintaan jotain sen leivän päälle. Rahat elämiseen tulee muualta. Aika moni pyrkii lisäämään pinta-alaa kai ajatuksena on se et joskus vanhemmalla iällä voi jättäytyä päätoimiseksi viljelijäksi. 

Konkurssejahan ei ole paljoa ollut. Kyllä asiat yleensä on pyritty aina hoitamaan jotenkin muuten. Saa nyt sit nähdä lisääntyvätkö nyt kun rahahanat tiukkenee. Yritysmaailmassa olisi ihan tervettä et konkurssejakin olisi jokin tietty määrä.

Mutta kaiketi maatalouden kannattavuus ei ole vielä niin huono kun halukkaita jatkajia on riittävästi.

Aina on mahdollisuus alkaa sivuhommiin, pajalle vaan seittämästä neljään, näkee sen ihanuuden. Voi sitten kirota ku perkalee sivutoimijussit sössii pisneksen.

Niin jatkat kuitenkin viljelyä ennemmin kuin et lopettaisit. Jos se raha tulee sieltä pajalta niin mitäs jos lopettais sen viljelyn niin jäisi aikaa lepäillä?

Luken tilaston mukaan Suomessa on alle 9000 viljelijää jotka ovat alle 45 vuotiaita. Yli 55 vuotiaita on yli 19000 ja yli 65 vuotiaita 7448. Vanhojen pierujen mielestä se nyt vaan on niin kivaa ettei sitä malta lopettaa 

Trendi on sellainen että eläkeikäisiä viljelijöitä voi olla kohta enemmän kuin alle 45 vuotiaita...

https://www.luke.fi/fi/tilastot/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne-2022-ennakko

Näinhän se on ja tuo tilasto vain muuttuu. Toki se viljely eläkeiässä on varmaan ihan ok. Ei velkaa, pikku näppäilyä muutamaksi viikoksi vuodessa jne.

Tämä tukienmaksun yläikärajan poistaminen oli kyllä kohtuu hölmö homma kun halukkaita nuoriakin viljelijöitä olisi.

Mutta kyl se perimmäinen syy taitaa olla se vahva tunneside niihin omiin maihin mikä saa jatkamaan hommaa loppuun asti.

Rakennekehitys on päättymätön jana. Se jatkuu hitasti mutta varmasti potki tai ei.  Pienin tukikelpoinen pinta-ala EU:n mukaan on 5 ha.  Suomi korotti sen siihen, Ruotsi jäi neljään hehtaariin.
Eläkerajoitus poistettiin Suomesta viimeisenä, muualla EU:ssa sitä ei ollut.


Edit:
Korjaus:  EU salli nostaa tukirajan viiteen hehtaariin. Suomi korotti sen täyteen viiteen, Ruotsi korotti neljään. 

Rakennekehitys on päättymätön jana. Se jatkuu hitasti mutta varmasti potki tai ei.  Pienin tukikelpoinen pinta-ala EU:n mukaan on 5 ha.  Suomi korotti sen siihen, Ruotsi jäi neljään hehtaariin.
Eläkerajoitus poistettiin Suomesta viimeisenä, muualla EU:ssa sitä ei ollut.

Kerro nyt toki samalla mitä on eu maiden viljatilojen keskipinta-alat. Suomessa ollaan jossain 50ha paikkeilla kaiketi?

Tuolla tukien minimi hehtaarilla ei ole mitään merkitystä onko se nyt 4 vai 5 hehtaaria. Jos se olisi vaikka 25ha niin olisi jo aivan toista. Toki tuohon syntyisi sitten sellainen kohta jossa 24ha tila ostaa sillä poskettomalla hinnalla sen puuttuvan hehtaarin jotta voi olla maatila. 

Mutta onko tuollaisella 25ha tilalla oikeasti elinkelpoisuutta? Tukieuroina taitaa ens kaudella tulla reilu 10ke vuodessa.

En nyt lähde ratkomaan ongelmaa kun ei ratkaisua ole antaa mutta kylhän suuntaus on nyt se et sivutoiminen viljely lisääntyy. Vuokraviljely lisääntyy. Tuottajien asema ei parane ketjussa yhtään ja aina vain enemmän saadaan talkoilla tuottaaksemme ruokaa..