Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 03.03.17 - klo:21:32

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 03.03.17 - klo:20:37

Toi saa maksaa kuormaajalla noin 70k€ verollisena et on kilpailukykyinen, enpä usko että tuohon hintaan lähtee.

Sitä mietin vaan, kun täälläkin aina haukutaan uusien koneiden painoa, että oletteko koskaan oikeasti tehneet mitään niillä traktoreilla missä otetaan koko teho ulos vetämällä jotain konetta?

niin, ominaiskulutus on siinä 200g per kilowattitunti, mpö taitaa painaa noin 970g per litra ja jonnikkamiehet ajaa maata 6l tunnissa kulutuksella kun taas juopot valmetit vie turveyömaalla muutaman tankin päivässä kun joka reiästä otetaan voimaa

Dieselin tiheys 0,82 kg/l luokkaa.

Noita vertailukelpoisia kulutuslukemia kannattaa tutkailla DLG:n mittauksista tai vaikkapa Nebraskan testilabran sivuilta. Noilla eri töissä ja eri olosuhteissa tehdyillä mutu-arvioilla ei ole hevonpaskan merkitystä vertailukelpoisuuden kanssa.

http://tractortestlab.unl.edu/testreports

Noniin, itse osittain samaa mieltä... Kyllä, sitä painoa tarvitaan silloin kun pitää oikeasti saada vetotehoa, muuten voima hukkuu luistoon.
Ja kyllä, kulutuksia, vetotehoja ja polttoaineenkulutusta EI voi verrata jos yhtälössä on liikaa muuttujia. Nuo labramittaukset taitaa olla niin lähellä totuutta kuin nyt taitaa päästä, ja naapurin kanssa kulutusten vertailu on taas jotain ihan muuta.

Joka työlle ja työlaitteelle löytyy varmasti paras teho/paino-suhde mutta se ei taatusti ole vakio joka työhön. Kumpi nyt sitten on parempi jos valittavana on pari samantehoista konetta: hiukan kevyempi jota voi painottaa tai hiukan raskaampi josta painoa ei saa pois?
Niin ja teho/paino-suhdehan on vain osa ongelmaa, esim. vetotehoon tai kulutukseen vaikuttaa aika monta muuta asiaa. Siihen päälle vielä omat mieltymykset esim. tiivistymisen osalta...

Tässä aakkosen tapauksessa mielestäni sen paino on hyvä koska siihen kun lykkää kuikan ja kauhan keulalle ja lumilingon perään niin se painaa saman verran kuin joku 130 heppainen ännä ilman mitään työkaluja. Kumpikohan on ketterämpi liikkeissään (esim. juuri etukuormaajakoneelle tyypillistä kauhomista, tavaroiden nostoa, lumitöitä ym.) jos toinen kone joutuu siirtämään koko ajan melkein pari tonnia enemmän painoa ihan vain tyhjänä?

Aika harvassa työssä siitä painosta on paljon hyötyä. Itsellä ollut 4000kg painava 130hp traktori vuosia. Noukinvaunua vetäessä paljon tehoa menee voimanoton kautta kärryyn ja ei ole pelkoa että renkaat luistais. Pelto hommissa paripyörät päällä ei ole pito ongelmia äestä tai lantakärryä vetäessä. Ainoastaan talvella kone on liian kevyt tehoonsa nähden. Sekin ongelma poistuis ketjuilla.

eikös ole paljon helpompi lisätä painoa,  esim. vannepainoilla kuin poistaa valmista massaa??    ite ainakin etin kevyttä konetta sopivalla teholla töihin...   lisäpainoa helppo ottaa vaikka kauhalla...

Ei sitä ylimäärä painoa kyllä tarvita ja aina sitä saa lisää oikeisiin paikkoihin tarvittaessa. Se mikä kuitenkin tulee eteen omapainoltaan painavemmissa koneissa on kestävyys koska tuskin se ylimäärä paino on ihan tuurilla laitettu koneeseen. Voi olla joku tehohirviö aika kovilla jonkun lietevaunun tai noukkarin edessä kun se kärry rupee tempoo sinnetänne ja raktori on painotettu pelkästää vannepainoilla ja etukuormaimella. Samoiten joku 4 siipinen kääntöaura tai vaikka pari paalia takana ja yksi edessä voi nitkauttaa keksinnön jos ajaa vauhdilla vesivaon yli.

Ei sitä ylimäärä painoa kyllä tarvita ja aina sitä saa lisää oikeisiin paikkoihin tarvittaessa. Se mikä kuitenkin tulee eteen omapainoltaan painavemmissa koneissa on kestävyys koska tuskin se ylimäärä paino on ihan tuurilla laitettu koneeseen. Voi olla joku tehohirviö aika kovilla jonkun lietevaunun tai noukkarin edessä kun se kärry rupee tempoo sinnetänne ja raktori on painotettu pelkästää vannepainoilla ja etukuormaimella. Samoiten joku 4 siipinen kääntöaura tai vaikka pari paalia takana ja yksi edessä voi nitkauttaa keksinnön jos ajaa vauhdilla vesivaon yli.

Eikö enää missään työssä suositella käyttämään maalaisjärkeä?

Vemssi on tässäkin asiassa ihan omalla levelillään.

Päistetiellä voi ajaa täysillä paalien kanssa, ei nitkahda.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.03.17 - klo:08:50

Ei sitä ylimäärä painoa kyllä tarvita ja aina sitä saa lisää oikeisiin paikkoihin tarvittaessa. Se mikä kuitenkin tulee eteen omapainoltaan painavemmissa koneissa on kestävyys koska tuskin se ylimäärä paino on ihan tuurilla laitettu koneeseen. Voi olla joku tehohirviö aika kovilla jonkun lietevaunun tai noukkarin edessä kun se kärry rupee tempoo sinnetänne ja raktori on painotettu pelkästää vannepainoilla ja etukuormaimella. Samoiten joku 4 siipinen kääntöaura tai vaikka pari paalia takana ja yksi edessä voi nitkauttaa keksinnön jos ajaa vauhdilla vesivaon yli.

Eikö enää missään työssä suositella käyttämään maalaisjärkeä?

Kyllähän sitä on joskus suositeltu mutta totuus on kyllä toista ja siihen koneesewn lyödään kiinni sellainen kalusto mihin sen resurssit riittää ja oletetaan että se sitä kestää perjaateella "sen joutuu kestämään kun raktoriksi alkoi"

Vemssi ostaa auton jonka huippunopeus on 250km/h. 0-100 4sekuntia, joka valonväli kaasupohjassa ja aina täysillä.

Jååååå.

Painoahan tarvitaan vetotöissä. Maan ja renkaan välinen kitkakerroin sekä renkaan maahan pystysuunnassa tuleva paino vaikuttavat siihen, minkälaisen voiman rengas voi maksimissaan kehittää, vaikka moottorissa tehoa riittäisi.

Painoa (rautaa) joudutaan traktoreihin laittamaan osin liikaakin, koska voimien siirtyminen voimansiirrossa ei ole vakioitua. Voimanoton kautta voi mennä se tietty kuormitus, mutta ajovoimansiirrossa (jos ajatellaan nelivetoa) voimat eivät jakaannukaan tasan. Yhden renkaan kautta voi teoriassa mennä vaikka kaikki voima, jolloin mitoituksia joudutaan miettimään sen pohjalta. Toki etuakseli eurooppalaisessa nelivedossa ei ole mitoitettu jatkuvaan maksimivoiman ulosmittaamiseen.

Pienillä kitkakertoimilla kitkakertoimen nostamisella saavutetaan hyvä "hyötysuhde" verrattuna lisätyn painon tuomaan hyötyyn. Jos ajatellaan vaikkapa 5000 kg traktoria ja kitkakerroin olisi vaikka 0,1, maksimi vetovoima, jonka kyseinen traktori voi kehittää, olisi luokkaa 500 kg. Tuhannen kilon lisäys painoon nostaisi sata kiloa vetovoimaa, mutta kitkakertoimen nosto vaikkapa 0,2:een (jos se ketjuilla siihen nousisi) nostaisi vetovoiman jo 1000 kg:aan ilman lisäpainotusta. Tämä on erittäin yksinkertaistettu esimerkki. Todellisuudessa renkaan painuma, maalajit, pinnanmuodot yms. vaikuttavat tilanteeseen.

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 06.03.17 - klo:09:03

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.03.17 - klo:08:50

Ei sitä ylimäärä painoa kyllä tarvita ja aina sitä saa lisää oikeisiin paikkoihin tarvittaessa. Se mikä kuitenkin tulee eteen omapainoltaan painavemmissa koneissa on kestävyys koska tuskin se ylimäärä paino on ihan tuurilla laitettu koneeseen. Voi olla joku tehohirviö aika kovilla jonkun lietevaunun tai noukkarin edessä kun se kärry rupee tempoo sinnetänne ja raktori on painotettu pelkästää vannepainoilla ja etukuormaimella. Samoiten joku 4 siipinen kääntöaura tai vaikka pari paalia takana ja yksi edessä voi nitkauttaa keksinnön jos ajaa vauhdilla vesivaon yli.

Eikö enää missään työssä suositella käyttämään maalaisjärkeä?

Kyllähän sitä on joskus suositeltu mutta totuus on kyllä toista ja siihen koneesewn lyödään kiinni sellainen kalusto mihin sen resurssit riittää ja oletetaan että se sitä kestää perjaateella "sen joutuu kestämään kun raktoriksi alkoi"

Onhan noille yleensä ilmoitettu maksimi kuormat mitä akseleille saa laittaa. Minun mielestäni koneen pitää kestää asiallinen mutta tehokas työnteko noilla sallituilla kuormilla - tai sitten esitteessä pitää mainita että 'tarkoitettu vain tilapäiseen ja kevyeen käyttöön'. Poikkeuksena  esim levikepyörien käyttö suurilla akselikuormilla, siinä kannattaa pitää järki mukana.

Nykyaikainen suunnittelu ja kuormituslaskenta mahdollistaa ehkä hiukan liiankin optimoidut rakennevahvuudet. Kohtuullinen ylimitoitus on joskus vuosien mittaan konkretisoituva hyve.

Meidän oloissamme ei tuollaiselle oikein ole mielekästä osoitetta, mutta kone ilmeisesti kestää mokomaa kyntöyhdistelmää mikä tuossa toisessa jaksossa on.
Akselipainot ja kiertoväännöt ovat hurjat vaikka iskuja ei varmaan juuri tule. Mato saattaa tosin olla asiasta eri mieltä - jos tuolla matoja yleensä enää on :

https://www.youtube.com/watch?v=pW9lIrvjSSM

Meidän oloissamme ei tuollaiselle oikein ole mielekästä osoitetta, mutta kone ilmeisesti kestää mokomaa kyntöyhdistelmää mikä tuossa toisessa jaksossa on.
Akselipainot ja kiertoväännöt ovat hurjat vaikka iskuja ei varmaan juuri tule. Mato saattaa tosin olla asiasta eri mieltä - jos tuolla matoja yleensä enää on :

https://www.youtube.com/watch?v=pW9lIrvjSSM

On suomessakin 7-siipisiä nostolaite kääntöauroja, tosin tuollaista jyrsintä ei kyllä varmaan ole keulassa.

Mut ei tosiaan mopolla mahdottomia, joku raja tulee vastaan painotuksessakin.

Polakeilla aakkosen kuvaussession tulokset näytillä: http://rolbud.eu/239-nadchodzi-nowa-valtra-serii-a
(kuvat on suurempia kuin miltä näyttää: klikkaa oikealla napilla kuvaa ja "avaa kuva uudessa välilehdessä" niin näkyy suurempana)
Makuasioita mutta omaan silmään komea, sopii hyvin 4-sarjan jatkoksi.

Hytti perinteinen 6 tolppainen, B-C väli on lyhyt.
Koukun alla ei näyttäis olevan paljoa maavaraa.

Missähän mahtaa olla A-sarjan voimansiirto tehty? Ei ainakaan Beauvaisissa, sanoi siellä äskettäin vieraillut. Googlauksen perusteella Kiinassa Agco on kovasti panostanut vaihteistotuotannon laajentamiseen.

Missähän mahtaa olla A-sarjan voimansiirto tehty? Ei ainakaan Beauvaisissa, sanoi siellä äskettäin vieraillut. Googlauksen perusteella Kiinassa Agco on kovasti panostanut vaihteistotuotannon laajentamiseen.

Ranskassa kertoo KV, viiniä hieman liikaa?