Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Peltola - 28.02.17 - klo:11:08
-
Machine of the year 2017
-
Under 150 horsepower.
Sima, Paris
-
Onkohan moisia konekiertueella ?
-
Upeeta, mahtavaa.
-
http://www.valtra.fi/2344.aspx
-
Miks Valtralla on noin kauhean monimutkaisia nimiä?
Olis nimetty vaikka presidenttien mukaan.
Valtra Ahtisaari = Painava kyntökone vahvalla ryömintävaihteistolla
Valtra Paasikivi= Lattiakeppivaihteet ja mekaaninen nostolaite
Valtra Kekkonen= Hytitön, 50 vuotta samalla tekniikalla ja värillä, silti aina paras
Valtra Koivisto= Pitkä akseliväli, perässä kiinteä Tellervo-jyrä
yms.
-
Eikös tämä ole MF6700 sarjalainen ja tehdään Ranskassa.
-
Eikös tämä ole MF6700 sarjalainen ja tehdään Ranskassa.
Eipä ole.
N-sarja vastaa 6700 sarjaa.
A-sarja vastaa 5700 sarjaa.
-
http://gardsdrift.no/meir-om-nye-valtra-a4
More and more technics from Massey Ferguson. Finnish farmer could be proud of french technic.
-
Eikös tämä ole MF6700 sarjalainen ja tehdään Ranskassa.
Jep, ei ole tehty Ranskassa, mutta työteholtaan ja käyttöominaisuuksiltaan Valtra A104 vastaa juurikin MF 6718 Dyna-VT -mallia. Toki hytti on Valtrassa parempi.
-
Eikös tämä ole MF6700 sarjalainen ja tehdään Ranskassa.
Jep, ei ole tehty Ranskassa, mutta työteholtaan ja käyttöominaisuuksiltaan Valtra A104 vastaa juurikin MF 6718 Dyna-VT -mallia. Toki hytti on Valtrassa parempi.
Portaaton voimansiirto on sen verran pyhä asia, että millään korvikkeilla sitä ei korvata.
Ja mekaaninen voimansiirto 12/12 vs. Portaaton? Taitaa olla karvalakkimassikka mistä pitää puhua nyt. Tuossa luokassa kisa alkaa taas olla kova, hinta vaan kaikilla alkaa olla tehoihin nähden kova..
-
Eikös tämä ole MF6700 sarjalainen ja tehdään Ranskassa.
Jep, ei ole tehty Ranskassa, mutta työteholtaan ja käyttöominaisuuksiltaan Valtra A104 vastaa juurikin MF 6718 Dyna-VT -mallia. Toki hytti on Valtrassa parempi.
Portaaton voimansiirto on sen verran pyhä asia, että millään korvikkeilla sitä ei korvata.
Ja mekaaninen voimansiirto 12/12 vs. Portaaton? Taitaa olla karvalakkimassikka mistä pitää puhua nyt. Tuossa luokassa kisa alkaa taas olla kova, hinta vaan kaikilla alkaa olla tehoihin nähden kova..
Sarkasmi on joskus vaan niin vaikea laji. Tai jotain.
-
Eikös tämä ole MF6700 sarjalainen ja tehdään Ranskassa.
Jep, ei ole tehty Ranskassa, mutta työteholtaan ja käyttöominaisuuksiltaan Valtra A104 vastaa juurikin MF 6718 Dyna-VT -mallia. Toki hytti on Valtrassa parempi.
Portaaton voimansiirto on sen verran pyhä asia, että millään korvikkeilla sitä ei korvata.
Ja mekaaninen voimansiirto 12/12 vs. Portaaton? Taitaa olla karvalakkimassikka mistä pitää puhua nyt. Tuossa luokassa kisa alkaa taas olla kova, hinta vaan kaikilla alkaa olla tehoihin nähden kova..
Sarkasmi on joskus vaan niin vaikea laji. Tai jotain.
Niin on. Hehkutus on kovempaa vain kuin punaisella aateveljellä..siis massikalla.
-
Brasseisss kasattu jo aiemmin tuota. Pellit ja koppi piirrettiin uusiksi. Centurion tuo on, 8 vuotta sitten ensi parkaisu kuului Agcon synnytysosastolla..
-
Eikös tämä ole MF6700 sarjalainen ja tehdään Ranskassa.
Eipä ole.
N-sarja vastaa 6700 sarjaa.
A-sarja vastaa 5700 sarjaa.
5700 ja 6700 on käsittääkseni samalla voimansiirrolla, toisessa vaan pitempi aks.väli ja hytti korkeammalla+isommat pyörät. 5700SL ja 6700S on sitten asia erikseen.
Onko tuo A:n hytti härmäläinen?
-
Eikös tämä ole MF6700 sarjalainen ja tehdään Ranskassa.
Eipä ole.
N-sarja vastaa 6700 sarjaa.
A-sarja vastaa 5700 sarjaa.
5700 ja 6700 on käsittääkseni samalla voimansiirrolla, toisessa vaan pitempi aks.väli ja hytti korkeammalla+isommat pyörät. 5700SL ja 6700S on sitten asia erikseen.
Onko tuo A:n hytti härmäläinen?
5700 on sama kuin 5700Sl ja 6700 on sama kuin 6700S. Noita edeltäneet mallit oli 5600 ja 6600. 5600/5700 vastaa A-sarjaa, 6600/6700 vastaa N-sarjaa ja 7600/7700 T-sarjaa. Vaikeita nuo masserin sarjat jos niihin ei perehdy, kaiken kehutaan muuttuneen (sisäisesti) kun siirryttiin X600 sarjasta X700 sarjaan, mitä se muutos sitten loppujen lopuksi pitääkään sisällään?
-
5700 on sama kuin 5700Sl ja 6700 on sama kuin 6700S. Noita edeltäneet mallit oli 5600 ja 6600. 5600/5700 vastaa A-sarjaa, 6600/6700 vastaa N-sarjaa ja 7600/7700 T-sarjaa. Vaikeita nuo masserin sarjat jos niihin ei perehdy, kaiken kehutaan muuttuneen (sisäisesti) kun siirryttiin X600 sarjasta X700 sarjaan, mitä se muutos sitten loppujen lopuksi pitääkään sisällään?
Esim. 6700 kohdalla ainakin: eka 200 heppainen nelonen, 600 tunnin huoltoväli, suurin hydepumppu 190 litr./min, max. 8 lohkoa, 9,6tn nostoa, uusi jousitus ja x700 sarjaan tuli Trellelta uudet progressive traction-renkaat.
Ja tuohon listaan vielä lisänä että 8700 sarja vastaa Valtran S:ää. Kohta kaikki samasta muotista, saa vaan valita merkin.
http://gardsdrift.no/meir-om-nye-valtra-a4
Hmm, tuon mukaan aakkosen saa myös metsävarusteisena eli terästankki ja kääntyvä penkki, eli ei sitä puoltakaan unohdettu.
-
http://www.agriland.ie/farming-news/first-look-valtra-unveils-all-new-a-series-at-sima/#
in Finland and Brasil
-
Eikös tämä ole MF6700 sarjalainen ja tehdään Ranskassa.
Eipä ole.
N-sarja vastaa 6700 sarjaa.
A-sarja vastaa 5700 sarjaa.
5700 ja 6700 on käsittääkseni samalla voimansiirrolla, toisessa vaan pitempi aks.väli ja hytti korkeammalla+isommat pyörät. 5700SL ja 6700S on sitten asia erikseen.
Onko tuo A:n hytti härmäläinen?
5700 on sama kuin 5700Sl ja 6700 on sama kuin 6700S. Noita edeltäneet mallit oli 5600 ja 6600. 5600/5700 vastaa A-sarjaa, 6600/6700 vastaa N-sarjaa ja 7600/7700 T-sarjaa.
No ei se nyt ihan noin mene.
Agco Global Platform
S chassis AGCO Power 3.3l/3 cylinder Wheelbase 2250
A74 -> 4707
A84 -> 4708
A94 -> 4709
M chassis AGCO Power 4.4l/4 cylinder Wheelbase 2430
A104 -> 5710
A114 -> 5711
L chassis AGCO Power 4.4l/4 cylinder Wheelbase 2500
A124 -> 6712
A134 -> 6713
-
5700 on sama kuin 5700Sl ja 6700 on sama kuin 6700S.
Ei.
4700, 5700 ja 6700 on näitä uusia Global Series -karvalakkimalleja, 12+12 mekaanisella keppilaatikolla (6 vaihdetta, 2 aluetta, suunnanvaihto mekaaninen tai hydraulinen, ei pikavaihdetta). Voimansiirto kuorineen kaikkineen aivan uutta, ei mitään yhteistä minkään edeltävien eikä nykyisten 5700SL ja 6700S -sarjojen kanssa.
-
5700 on sama kuin 5700Sl ja 6700 on sama kuin 6700S.
Ei.
4700, 5700 ja 6700 on näitä uusia Global Series -karvalakkimalleja, 12+12 mekaanisella keppilaatikolla (6 vaihdetta, 2 aluetta, suunnanvaihto mekaaninen tai hydraulinen, ei pikavaihdetta). Voimansiirto kuorineen kaikkineen aivan uutta, ei mitään yhteistä minkään edeltävien eikä nykyisten 5700SL ja 6700S -sarjojen kanssa.
Mitään en löytänyt kun googlailin pelkkiä 5700 ja 6700 malleja, muuta kuin konekeskuksen mainoksen noista S ja Sl malleista. Kaikki kuitenkin varmaan ymmärtää, etten puhu noista brasilialaisten ym. Roskamaiden malleista.
-
5700 on sama kuin 5700Sl ja 6700 on sama kuin 6700S.
Ei.
4700, 5700 ja 6700 on näitä uusia Global Series -karvalakkimalleja, 12+12 mekaanisella keppilaatikolla (6 vaihdetta, 2 aluetta, suunnanvaihto mekaaninen tai hydraulinen, ei pikavaihdetta). Voimansiirto kuorineen kaikkineen aivan uutta, ei mitään yhteistä minkään edeltävien eikä nykyisten 5700SL ja 6700S -sarjojen kanssa.
Mitään en löytänyt kun googlailin pelkkiä 5700 ja 6700 malleja, muuta kuin konekeskuksen mainoksen noista S ja Sl malleista. Kaikki kuitenkin varmaan ymmärtää, etten puhu noista brasilialaisten ym. Roskamaiden malleista.
Tuolta voi tutustua M-F:n maailmanlaajuiseen tarjontaan:
http://int.masseyferguson.com/tractors.aspx
Aakkosmallisto Valtra INTERNATIONAL ENGLISH:
http://www.valtra.com/newaseries.aspx
Kuvakaappaus:
-
6 vaihdetta kepillä yhdellä alueella sopivalla porrastuksella ja sopivasti optimoitu sisudiesel niin niin siellä isojenki ulkomaanelävien hytissä alaleuka väpäjää kun a-valtulla mennään mäessä eelle :-\ :-\ :-\ :-\
-
Mitään en löytänyt kun googlailin pelkkiä 5700 ja 6700 malleja, muuta kuin konekeskuksen mainoksen noista S ja Sl malleista. Kaikki kuitenkin varmaan ymmärtää, etten puhu noista brasilialaisten ym. Roskamaiden malleista.
Niin niin mutta kun juuri nuo 4700, 5700 ja 6700 ei ole pelkästään kehitysmaita varten vaan ne on ihan kouluja käyneille ihmisillekin myytäviä...
Kehitysmaamallit on standard-varusteisia eli mekaanisia ja ilman hyttiä ym. ja sitten se parempi malli on Exclusive vai mikänytoli ja se on mielestäni tätä aakkosta vastaava malli.
Sitten tullaan kysymykseen että kannattiko Valtran valmistaa "oma" aakkonen eli tehdä uusi hytti tuohon massikkaan? Olis vaan tehnyt niinkuin Massikka teki edellisen aakkosen kanssa eli vaihtanu pellit ja merkit(MF 4400-sarja oli A-sarjalainen massikan pelleillä). Ei kait se hytti niin huono voi olla että se oli pakko tehdä itse. Tuleekohan nuo vastaavat Massikat Suomeen myytäväksi? Sitten näkee paljon on hintaeroa omalla ja Ranskalaisella hytillä...
-
Mitään en löytänyt kun googlailin pelkkiä 5700 ja 6700 malleja, muuta kuin konekeskuksen mainoksen noista S ja Sl malleista. Kaikki kuitenkin varmaan ymmärtää, etten puhu noista brasilialaisten ym. Roskamaiden malleista.
5700 ja 6700 tuli vähän jälkijunassa 4700-sarjan jatkoksi joka Suomessa jo on myynnissä ja esillä. https://www.youtube.com/watch?v=Kt4F2fP4elk
Ranskassa kootaan mitkä Euroopassa myydään, kehitysmaiden markkinoille noita samoja toki kootaan myös muualla.
Voisi olettaa että tulevat Suomen myyntiin kunhan ehtivät.
-
Mitään en löytänyt kun googlailin pelkkiä 5700 ja 6700 malleja, muuta kuin konekeskuksen mainoksen noista S ja Sl malleista. Kaikki kuitenkin varmaan ymmärtää, etten puhu noista brasilialaisten ym. Roskamaiden malleista.
Niin niin mutta kun juuri nuo 4700, 5700 ja 6700 ei ole pelkästään kehitysmaita varten vaan ne on ihan kouluja käyneille ihmisillekin myytäviä...
Kehitysmaamallit on standard-varusteisia eli mekaanisia ja ilman hyttiä ym. ja sitten se parempi malli on Exclusive vai mikänytoli ja se on mielestäni tätä aakkosta vastaava malli.
Sitten tullaan kysymykseen että kannattiko Valtran valmistaa "oma" aakkonen eli tehdä uusi hytti tuohon massikkaan? Olis vaan tehnyt niinkuin Massikka teki edellisen aakkosen kanssa eli vaihtanu pellit ja merkit(MF 4400-sarja oli A-sarjalainen massikan pelleillä). Ei kait se hytti niin huono voi olla että se oli pakko tehdä itse. Tuleekohan nuo vastaavat Massikat Suomeen myytäväksi? Sitten näkee paljon on hintaeroa omalla ja Ranskalaisella hytillä...
eikös verkuun hyteissä ainakin taannoin ollu niitten talviominaisuuksien kanssa vähän toivomisen varaa, oli telkänpönttöä hytissä jne jne...
toinen merkittävä seikka vois olla varmaan se kääntyvän jakkaran mahdollistaminen jos tuosta uudesta a.sta sellainen löytyy ....
-
6 vaihdetta kepillä yhdellä alueella sopivalla porrastuksella ja sopivasti optimoitu sisudiesel niin niin siellä isojenki ulkomaanelävien hytissä alaleuka väpäjää kun a-valtulla mennään mäessä eelle :-\ :-\ :-\ :-\
Varsinkin alamäessä kun a-valtun perässä 3 kaselinen 25 motin livakka täytenä työntää vauhtia. Alkaa siinä 939 Fendtin kuskin alaleuka väpättää miten tuossa käy.
-
eikös verkuun hyteissä ainakin taannoin ollu niitten talviominaisuuksien kanssa vähän toivomisen varaa, oli telkänpönttöä hytissä jne jne...
toinen merkittävä seikka vois olla varmaan se kääntyvän jakkaran mahdollistaminen jos tuosta uudesta a.sta sellainen löytyy ....
Niin joo, totta. Näyttää massikan hytti ahtaammalta juurikin penkin ympäriltä, sivukonsoli ainakin näyttää leveämmältä.
Niin tuo aakkosen esite kertoo että siihen saa ainakin valinnaisena esim. alalämppärin ja 180 astetta kääntyvän penkin.
Ja ei saa massikkaan tuota lasikattoa.
-
6 vaihdetta kepillä yhdellä alueella sopivalla porrastuksella ja sopivasti optimoitu sisudiesel niin niin siellä isojenki ulkomaanelävien hytissä alaleuka väpäjää kun a-valtulla mennään mäessä eelle :-\ :-\ :-\ :-\
Varsinkin alamäessä kun a-valtun perässä 3 kaselinen 25 motin livakka täytenä työntää vauhtia. Alkaa siinä 939 Fendtin kuskin alaleuka väpättää miten tuossa käy.
kyllähän siinä taidetaan puhua niin vetokykysestä vehkeestä tuon a-valtran kohdalla että taitaa myyjät jo vaatia akt.n jäsenkortin todistuksena osaamisesta ja ajotaidoista nähtäväksi enneenkuin aletaan kauppaa tekemään :) ;) :D ;D
-
Onkohan isommissa jo 38 vanteet?
-
6 vaihdetta kepillä yhdellä alueella sopivalla porrastuksella ja sopivasti optimoitu sisudiesel niin niin siellä isojenki ulkomaanelävien hytissä alaleuka väpäjää kun a-valtulla mennään mäessä eelle :-\ :-\ :-\ :-\
Varsinkin alamäessä kun a-valtun perässä 3 kaselinen 25 motin livakka täytenä työntää vauhtia. Alkaa siinä 939 Fendtin kuskin alaleuka väpättää miten tuossa käy.
kyllähän siinä taidetaan puhua niin vetokykysestä vehkeestä tuon a-valtran kohdalla että taitaa myyjät jo vaatia akt.n jäsenkortin todistuksena osaamisesta ja ajotaidoista nähtäväksi enneenkuin aletaan kauppaa tekemään :) ;) :D ;D
Joooo... Se onkin parempi jos ne AKT:läiset pysyykin niissä a-valtuissa ja 9 tonnin velsoissa. Ei tule siinä alamäessä niin pahaa jälkeä naapurin lepikkoon.
-
Onkohan isommissa jo 38 vanteet?
Eiköhän ne ainakin saa ruksittua. Meän 5610 Massikassa on ihan traktorikokoluokan vanteet ja renkaat (28&38, 440&540 leveyksillä).
-
Onkohan isommissa jo 38 vanteet?
On, kahden isomman max SRI on 825, eli 18.4R38.
http://www.valtra.com/wwwresources/emag/A_UK/pubData/mobile/index.htm#/35/
-
Tässä viestiketjussa on paljon melua tyhjästä. Uusi A tulee olemaan hinnaltaan Premium-tasoa. Punasiskokin alkaa olla hinnakas. Kisa on kovaa, muilta valmistajilta löytyy kovia kisaajia. Toisaalta yläpään mallit alkaa nakertaa N-sarjan myyntiä?
-
Korvaako tää iso Aakkonen siis ne N-sarjan luiskanokat jotka oli massikan 5600/5700 sarjaa vastaavia?
-
Valtra on paras! A sta Öö hön eiku S shän!
-
Tässä viestiketjussa on paljon melua tyhjästä. Uusi A tulee olemaan hinnaltaan Premium-tasoa. Punasiskokin alkaa olla hinnakas. Kisa on kovaa, muilta valmistajilta löytyy kovia kisaajia. Toisaalta yläpään mallit alkaa nakertaa N-sarjan myyntiä?
Joo, omalla kohdalla maksimissaan kakkoskone. Rapidi vaatii 120din hevosta, että toimii jouhevasti. Jos aattelisi nykyisten koneiden korvaamista, niin hiukan vaikeaa on. Kolmoskone, talvella mettään ja kesällä ruiskun edessä, voisi olla lähellä oikeaa. Sitten tulee eteen hintapolitiikka, että aivan liikaa tulisi maksamaan, kun varustelisi sellaiseksi, että hommat onnistuu. Noin muuten voi olla yläpäästä pätevämpi kuin N-sarja. Esim. jos painoa saadaan alaspäin, pelto tykkää hyvää.
-
Kolme kirjainta saa minun mielenkiinnon ohittamaan ko. mallisarjan eli SCR. Kun en halua maksaa turhasta rakun hintaa nostavasta ja ajan myötä huoltokuluja lisäävästä tekniikasta. Ja pienimmälle egr koneelle ei käyttöä.
-
Niille karvalakkimalleilekin on oma ostajakuntansa. Sopivat ja luotettavat karvalakkimallit pitävät vaihtoarvonsa huomattavasti paremmin kuin isobus 1000 sarjan fentit sun muut vastaavat. Tällaiset möröt eivät ainakaan vaihtokonehintojen perusteella ole aivan niin haluttuja kuin pienemmät ja yksinkertaisemmat karja-/viljatilan yleitraktorit, jonka voi huoletta antaa ajettavaksi vaikka lomittajalle. Ei tarvitse kuittauksia eikä päivityksiä. Kytkin pohjaan, vaihde päälle ja menoksi.
-
Tässä viestiketjussa on paljon melua tyhjästä. Uusi A tulee olemaan hinnaltaan Premium-tasoa. Punasiskokin alkaa olla hinnakas. Kisa on kovaa, muilta valmistajilta löytyy kovia kisaajia. Toisaalta yläpään mallit alkaa nakertaa N-sarjan myyntiä?
Joo, omalla kohdalla maksimissaan kakkoskone. Rapidi vaatii 120din hevosta, että toimii jouhevasti. Jos aattelisi nykyisten koneiden korvaamista, niin hiukan vaikeaa on. Kolmoskone, talvella mettään ja kesällä ruiskun edessä, voisi olla lähellä oikeaa. Sitten tulee eteen hintapolitiikka, että aivan liikaa tulisi maksamaan, kun varustelisi sellaiseksi, että hommat onnistuu. Noin muuten voi olla yläpäästä pätevämpi kuin N-sarja. Esim. jos painoa saadaan alaspäin, pelto tykkää hyvää.
Mikäs se premium-taso nyt sitten on? Eihän tuolla aakkosella voi kilpailla minkään JD 5R, 300 Fendtin tai muun "premium"-tason traktorin kanssa vaikka kuinka kaikki olisi 130 heppaisia.
Pakkohan sen on näkyä hinnassa ettei tuossa ole jousituksia, ei automatiikkaa, ei powershiftia, ei portaatonta, ei kuormantuntevaa...
Jos hinta karkaa liian korkeaksi niin sitten karkaa myös ostajat. Tuleehan se toki noudattamaan nykyistä trendiä eli on se kalliimpi kuin edeltäjä.
Painohan tossa on hyvä, 4,5 tonnia on kevyt 130-heppaiseksi.
Kolme kirjainta saa minun mielenkiinnon ohittamaan ko. mallisarjan eli SCR. Kun en halua maksaa turhasta rakun hintaa nostavasta ja ajan myötä huoltokuluja lisäävästä tekniikasta. Ja pienimmälle egr koneelle ei käyttöä.
Joku puhdistuspönttö siinä on pakko olla... vaihtoehtoina egr tai scr noin suurinpiirtein. Noista Agco nyt sitten valinnut pienemmän pahan. Egr olis voinu olla halvempi mut scr:llä moottori on parempi.
Vai mitä mieltä on "kyhmynokka"-koneiden omistajat? Jostain kumman syysta kyhmyttömän varaosanokan hinta pomppasi kuulemma tuossa pari vuotta sitten, miksiköhän...
Tossa aakkosessa taitaa olla aika kompakti scr-paketti, toivottavasti se on halpa ja toimiva. (mahdoton yhdistelmä, tiedetään)
Niille karvalakkimalleilekin on oma ostajakuntansa. Sopivat ja luotettavat karvalakkimallit pitävät vaihtoarvonsa huomattavasti paremmin kuin isobus 1000 sarjan fentit sun muut vastaavat. Tällaiset möröt eivät ainakaan vaihtokonehintojen perusteella ole aivan niin haluttuja kuin pienemmät ja yksinkertaisemmat karja-/viljatilan yleitraktorit, jonka voi huoletta antaa ajettavaksi vaikka lomittajalle. Ei tarvitse kuittauksia eikä päivityksiä. Kytkin pohjaan, vaihde päälle ja menoksi.
Niinpä, mutta kohta karvalakkeja ei löydy muualta kuin vaihtokonerivistöstä. Kun tuokin on kommarikone ureapöntöllä niin voi sekin vaatia päivitystä tai vaikka halvaantua anturivian tms. takia.
-
Toi saa maksaa kuormaajalla noin 70k€ verollisena et on kilpailukykyinen, enpä usko että tuohon hintaan lähtee.
Sitä mietin vaan, kun täälläkin aina haukutaan uusien koneiden painoa, että oletteko koskaan oikeasti tehneet mitään niillä traktoreilla missä otetaan koko teho ulos vetämällä jotain konetta?
-
Toi saa maksaa kuormaajalla noin 70k€ verollisena et on kilpailukykyinen, enpä usko että tuohon hintaan lähtee.
Sitä mietin vaan, kun täälläkin aina haukutaan uusien koneiden painoa, että oletteko koskaan oikeasti tehneet mitään niillä traktoreilla missä otetaan koko teho ulos vetämällä jotain konetta?
niin, ominaiskulutus on siinä 200g per kilowattitunti, mpö taitaa painaa noin 970g per litra ja jonnikkamiehet ajaa maata 6l tunnissa kulutuksella kun taas juopot valmetit vie turveyömaalla muutaman tankin päivässä kun joka reiästä otetaan voimaa :) ;) :D ;D
-
Tässä viestiketjussa on paljon melua tyhjästä. Uusi A tulee olemaan hinnaltaan Premium-tasoa. Punasiskokin alkaa olla hinnakas. Kisa on kovaa, muilta valmistajilta löytyy kovia kisaajia. Toisaalta yläpään mallit alkaa nakertaa N-sarjan myyntiä?
Joo, omalla kohdalla maksimissaan kakkoskone. Rapidi vaatii 120din hevosta, että toimii jouhevasti. Jos aattelisi nykyisten koneiden korvaamista, niin hiukan vaikeaa on. Kolmoskone, talvella mettään ja kesällä ruiskun edessä, voisi olla lähellä oikeaa. Sitten tulee eteen hintapolitiikka, että aivan liikaa tulisi maksamaan, kun varustelisi sellaiseksi, että hommat onnistuu. Noin muuten voi olla yläpäästä pätevämpi kuin N-sarja. Esim. jos painoa saadaan alaspäin, pelto tykkää hyvää.
Mikäs se premium-taso nyt sitten on? Eihän tuolla aakkosella voi kilpailla minkään JD 5R, 300 Fendtin tai muun "premium"-tason traktorin kanssa vaikka kuinka kaikki olisi 130 heppaisia.
Pakkohan sen on näkyä hinnassa ettei tuossa ole jousituksia, ei automatiikkaa, ei powershiftia, ei portaatonta, ei kuormantuntevaa...
Jos hinta karkaa liian korkeaksi niin sitten karkaa myös ostajat. Tuleehan se toki noudattamaan nykyistä trendiä eli on se kalliimpi kuin edeltäjä.
Painohan tossa on hyvä, 4,5 tonnia on kevyt 130-heppaiseksi.
Kolme kirjainta saa minun mielenkiinnon ohittamaan ko. mallisarjan eli SCR. Kun en halua maksaa turhasta rakun hintaa nostavasta ja ajan myötä huoltokuluja lisäävästä tekniikasta. Ja pienimmälle egr koneelle ei käyttöä.
Joku puhdistuspönttö siinä on pakko olla... vaihtoehtoina egr tai scr noin suurinpiirtein. Noista Agco nyt sitten valinnut pienemmän pahan. Egr olis voinu olla halvempi mut scr:llä moottori on parempi.
Vai mitä mieltä on "kyhmynokka"-koneiden omistajat? Jostain kumman syysta kyhmyttömän varaosanokan hinta pomppasi kuulemma tuossa pari vuotta sitten, miksiköhän...
Tossa aakkosessa taitaa olla aika kompakti scr-paketti, toivottavasti se on halpa ja toimiva. (mahdoton yhdistelmä, tiedetään)
Niille karvalakkimalleilekin on oma ostajakuntansa. Sopivat ja luotettavat karvalakkimallit pitävät vaihtoarvonsa huomattavasti paremmin kuin isobus 1000 sarjan fentit sun muut vastaavat. Tällaiset möröt eivät ainakaan vaihtokonehintojen perusteella ole aivan niin haluttuja kuin pienemmät ja yksinkertaisemmat karja-/viljatilan yleitraktorit, jonka voi huoletta antaa ajettavaksi vaikka lomittajalle. Ei tarvitse kuittauksia eikä päivityksiä. Kytkin pohjaan, vaihde päälle ja menoksi.
Niinpä, mutta kohta karvalakkeja ei löydy muualta kuin vaihtokonerivistöstä. Kun tuokin on kommarikone ureapöntöllä niin voi sekin vaatia päivitystä tai vaikka halvaantua anturivian tms. takia.
Massikan 4700 sarjan hinta pikkuserkkuna kertoo jo tuonkin hintatasosta. Liian kallis. Premium hinnat. Massikkamyyjät valittelivat hintaa ja vannovat mieluummin 5700 SL sarjan nimeen.
-
Toi saa maksaa kuormaajalla noin 70k€ verollisena et on kilpailukykyinen, enpä usko että tuohon hintaan lähtee.
Sitä mietin vaan, kun täälläkin aina haukutaan uusien koneiden painoa, että oletteko koskaan oikeasti tehneet mitään niillä traktoreilla missä otetaan koko teho ulos vetämällä jotain konetta?
niin, ominaiskulutus on siinä 200g per kilowattitunti, mpö taitaa painaa noin 970g per litra ja jonnikkamiehet ajaa maata 6l tunnissa kulutuksella kun taas juopot valmetit vie turveyömaalla muutaman tankin päivässä kun joka reiästä otetaan voimaa :) ;) :D ;D
Dieselin tiheys 0,82 kg/l luokkaa.
Noita vertailukelpoisia kulutuslukemia kannattaa tutkailla DLG:n mittauksista tai vaikkapa Nebraskan testilabran sivuilta. Noilla eri töissä ja eri olosuhteissa tehdyillä mutu-arvioilla ei ole hevonpaskan merkitystä vertailukelpoisuuden kanssa.
http://tractortestlab.unl.edu/testreports (http://tractortestlab.unl.edu/testreports)
-
Niille karvalakkimalleilekin on oma ostajakuntansa. Sopivat ja luotettavat karvalakkimallit pitävät vaihtoarvonsa huomattavasti paremmin kuin isobus 1000 sarjan fentit sun muut vastaavat. Tällaiset möröt eivät ainakaan vaihtokonehintojen perusteella ole aivan niin haluttuja kuin pienemmät ja yksinkertaisemmat karja-/viljatilan yleitraktorit, jonka voi huoletta antaa ajettavaksi vaikka lomittajalle. Ei tarvitse kuittauksia eikä päivityksiä. Kytkin pohjaan, vaihde päälle ja menoksi.
Itse kanssa kuvittelisin et karvalakki koneet on jatkossakin uutena haluttuja. Mulla tulee noihin kolmeen valmettiin jokaiseen vuodessa se 800 tuntia ja harvoin tulee oltua yhtäsoittoa traktorissa yli tuntia kerrallaan, sidotaan kuormaa, letkuja kiinni, kuormausta toisella,kaipaa kyllä et olisi 10 vuoden kuluttuakin hyviä vaihtokoneita tarjolla. Taitaa olla Belarukset ja Zetorit silloin kovaa valuuttaa tälläiseen pikkuajoon...
-
Toi saa maksaa kuormaajalla noin 70k€ verollisena et on kilpailukykyinen, enpä usko että tuohon hintaan lähtee.
Sitä mietin vaan, kun täälläkin aina haukutaan uusien koneiden painoa, että oletteko koskaan oikeasti tehneet mitään niillä traktoreilla missä otetaan koko teho ulos vetämällä jotain konetta?
niin, ominaiskulutus on siinä 200g per kilowattitunti, mpö taitaa painaa noin 970g per litra ja jonnikkamiehet ajaa maata 6l tunnissa kulutuksella kun taas juopot valmetit vie turveyömaalla muutaman tankin päivässä kun joka reiästä otetaan voimaa :) ;) :D ;D
Dieselin tiheys 0,82 kg/l luokkaa.
Noita vertailukelpoisia kulutuslukemia kannattaa tutkailla DLG:n mittauksista tai vaikkapa Nebraskan testilabran sivuilta. Noilla eri töissä ja eri olosuhteissa tehdyillä mutu-arvioilla ei ole hevonpaskan merkitystä vertailukelpoisuuden kanssa.
http://tractortestlab.unl.edu/testreports (http://tractortestlab.unl.edu/testreports)
Noniin, itse osittain samaa mieltä... Kyllä, sitä painoa tarvitaan silloin kun pitää oikeasti saada vetotehoa, muuten voima hukkuu luistoon.
Ja kyllä, kulutuksia, vetotehoja ja polttoaineenkulutusta EI voi verrata jos yhtälössä on liikaa muuttujia. Nuo labramittaukset taitaa olla niin lähellä totuutta kuin nyt taitaa päästä, ja naapurin kanssa kulutusten vertailu on taas jotain ihan muuta.
Joka työlle ja työlaitteelle löytyy varmasti paras teho/paino-suhde mutta se ei taatusti ole vakio joka työhön. Kumpi nyt sitten on parempi jos valittavana on pari samantehoista konetta: hiukan kevyempi jota voi painottaa tai hiukan raskaampi josta painoa ei saa pois?
Niin ja teho/paino-suhdehan on vain osa ongelmaa, esim. vetotehoon tai kulutukseen vaikuttaa aika monta muuta asiaa. Siihen päälle vielä omat mieltymykset esim. tiivistymisen osalta...
Tässä aakkosen tapauksessa mielestäni sen paino on hyvä koska siihen kun lykkää kuikan ja kauhan keulalle ja lumilingon perään niin se painaa saman verran kuin joku 130 heppainen ännä ilman mitään työkaluja. Kumpikohan on ketterämpi liikkeissään (esim. juuri etukuormaajakoneelle tyypillistä kauhomista, tavaroiden nostoa, lumitöitä ym.) jos toinen kone joutuu siirtämään koko ajan melkein pari tonnia enemmän painoa ihan vain tyhjänä?
-
Aika harvassa työssä siitä painosta on paljon hyötyä. Itsellä ollut 4000kg painava 130hp traktori vuosia. Noukinvaunua vetäessä paljon tehoa menee voimanoton kautta kärryyn ja ei ole pelkoa että renkaat luistais. Pelto hommissa paripyörät päällä ei ole pito ongelmia äestä tai lantakärryä vetäessä. Ainoastaan talvella kone on liian kevyt tehoonsa nähden. Sekin ongelma poistuis ketjuilla.
-
eikös ole paljon helpompi lisätä painoa, esim. vannepainoilla kuin poistaa valmista massaa?? ite ainakin etin kevyttä konetta sopivalla teholla töihin... lisäpainoa helppo ottaa vaikka kauhalla...
-
Ei sitä ylimäärä painoa kyllä tarvita ja aina sitä saa lisää oikeisiin paikkoihin tarvittaessa. Se mikä kuitenkin tulee eteen omapainoltaan painavemmissa koneissa on kestävyys koska tuskin se ylimäärä paino on ihan tuurilla laitettu koneeseen. Voi olla joku tehohirviö aika kovilla jonkun lietevaunun tai noukkarin edessä kun se kärry rupee tempoo sinnetänne ja raktori on painotettu pelkästää vannepainoilla ja etukuormaimella. Samoiten joku 4 siipinen kääntöaura tai vaikka pari paalia takana ja yksi edessä voi nitkauttaa keksinnön jos ajaa vauhdilla vesivaon yli.
-
Ei sitä ylimäärä painoa kyllä tarvita ja aina sitä saa lisää oikeisiin paikkoihin tarvittaessa. Se mikä kuitenkin tulee eteen omapainoltaan painavemmissa koneissa on kestävyys koska tuskin se ylimäärä paino on ihan tuurilla laitettu koneeseen. Voi olla joku tehohirviö aika kovilla jonkun lietevaunun tai noukkarin edessä kun se kärry rupee tempoo sinnetänne ja raktori on painotettu pelkästää vannepainoilla ja etukuormaimella. Samoiten joku 4 siipinen kääntöaura tai vaikka pari paalia takana ja yksi edessä voi nitkauttaa keksinnön jos ajaa vauhdilla vesivaon yli.
Eikö enää missään työssä suositella käyttämään maalaisjärkeä?
-
Vemssi on tässäkin asiassa ihan omalla levelillään.
Päistetiellä voi ajaa täysillä paalien kanssa, ei nitkahda.
-
Ei sitä ylimäärä painoa kyllä tarvita ja aina sitä saa lisää oikeisiin paikkoihin tarvittaessa. Se mikä kuitenkin tulee eteen omapainoltaan painavemmissa koneissa on kestävyys koska tuskin se ylimäärä paino on ihan tuurilla laitettu koneeseen. Voi olla joku tehohirviö aika kovilla jonkun lietevaunun tai noukkarin edessä kun se kärry rupee tempoo sinnetänne ja raktori on painotettu pelkästää vannepainoilla ja etukuormaimella. Samoiten joku 4 siipinen kääntöaura tai vaikka pari paalia takana ja yksi edessä voi nitkauttaa keksinnön jos ajaa vauhdilla vesivaon yli.
Eikö enää missään työssä suositella käyttämään maalaisjärkeä?
Kyllähän sitä on joskus suositeltu mutta totuus on kyllä toista ja siihen koneesewn lyödään kiinni sellainen kalusto mihin sen resurssit riittää ja oletetaan että se sitä kestää perjaateella "sen joutuu kestämään kun raktoriksi alkoi"
-
Vemssi ostaa auton jonka huippunopeus on 250km/h. 0-100 4sekuntia, joka valonväli kaasupohjassa ja aina täysillä.
Jååååå.
-
Painoahan tarvitaan vetotöissä. Maan ja renkaan välinen kitkakerroin sekä renkaan maahan pystysuunnassa tuleva paino vaikuttavat siihen, minkälaisen voiman rengas voi maksimissaan kehittää, vaikka moottorissa tehoa riittäisi.
Painoa (rautaa) joudutaan traktoreihin laittamaan osin liikaakin, koska voimien siirtyminen voimansiirrossa ei ole vakioitua. Voimanoton kautta voi mennä se tietty kuormitus, mutta ajovoimansiirrossa (jos ajatellaan nelivetoa) voimat eivät jakaannukaan tasan. Yhden renkaan kautta voi teoriassa mennä vaikka kaikki voima, jolloin mitoituksia joudutaan miettimään sen pohjalta. Toki etuakseli eurooppalaisessa nelivedossa ei ole mitoitettu jatkuvaan maksimivoiman ulosmittaamiseen.
Pienillä kitkakertoimilla kitkakertoimen nostamisella saavutetaan hyvä "hyötysuhde" verrattuna lisätyn painon tuomaan hyötyyn. Jos ajatellaan vaikkapa 5000 kg traktoria ja kitkakerroin olisi vaikka 0,1, maksimi vetovoima, jonka kyseinen traktori voi kehittää, olisi luokkaa 500 kg. Tuhannen kilon lisäys painoon nostaisi sata kiloa vetovoimaa, mutta kitkakertoimen nosto vaikkapa 0,2:een (jos se ketjuilla siihen nousisi) nostaisi vetovoiman jo 1000 kg:aan ilman lisäpainotusta. Tämä on erittäin yksinkertaistettu esimerkki. Todellisuudessa renkaan painuma, maalajit, pinnanmuodot yms. vaikuttavat tilanteeseen.
-
Ei sitä ylimäärä painoa kyllä tarvita ja aina sitä saa lisää oikeisiin paikkoihin tarvittaessa. Se mikä kuitenkin tulee eteen omapainoltaan painavemmissa koneissa on kestävyys koska tuskin se ylimäärä paino on ihan tuurilla laitettu koneeseen. Voi olla joku tehohirviö aika kovilla jonkun lietevaunun tai noukkarin edessä kun se kärry rupee tempoo sinnetänne ja raktori on painotettu pelkästää vannepainoilla ja etukuormaimella. Samoiten joku 4 siipinen kääntöaura tai vaikka pari paalia takana ja yksi edessä voi nitkauttaa keksinnön jos ajaa vauhdilla vesivaon yli.
Eikö enää missään työssä suositella käyttämään maalaisjärkeä?
Kyllähän sitä on joskus suositeltu mutta totuus on kyllä toista ja siihen koneesewn lyödään kiinni sellainen kalusto mihin sen resurssit riittää ja oletetaan että se sitä kestää perjaateella "sen joutuu kestämään kun raktoriksi alkoi"
Onhan noille yleensä ilmoitettu maksimi kuormat mitä akseleille saa laittaa. Minun mielestäni koneen pitää kestää asiallinen mutta tehokas työnteko noilla sallituilla kuormilla - tai sitten esitteessä pitää mainita että 'tarkoitettu vain tilapäiseen ja kevyeen käyttöön'. Poikkeuksena esim levikepyörien käyttö suurilla akselikuormilla, siinä kannattaa pitää järki mukana.
Nykyaikainen suunnittelu ja kuormituslaskenta mahdollistaa ehkä hiukan liiankin optimoidut rakennevahvuudet. Kohtuullinen ylimitoitus on joskus vuosien mittaan konkretisoituva hyve.
Meidän oloissamme ei tuollaiselle oikein ole mielekästä osoitetta, mutta kone ilmeisesti kestää mokomaa kyntöyhdistelmää mikä tuossa toisessa jaksossa on.
Akselipainot ja kiertoväännöt ovat hurjat vaikka iskuja ei varmaan juuri tule. Mato saattaa tosin olla asiasta eri mieltä - jos tuolla matoja yleensä enää on :
https://www.youtube.com/watch?v=pW9lIrvjSSM
-
Meidän oloissamme ei tuollaiselle oikein ole mielekästä osoitetta, mutta kone ilmeisesti kestää mokomaa kyntöyhdistelmää mikä tuossa toisessa jaksossa on.
Akselipainot ja kiertoväännöt ovat hurjat vaikka iskuja ei varmaan juuri tule. Mato saattaa tosin olla asiasta eri mieltä - jos tuolla matoja yleensä enää on :
https://www.youtube.com/watch?v=pW9lIrvjSSM
On suomessakin 7-siipisiä nostolaite kääntöauroja, tosin tuollaista jyrsintä ei kyllä varmaan ole keulassa.
Mut ei tosiaan mopolla mahdottomia, joku raja tulee vastaan painotuksessakin.
-
Polakeilla aakkosen kuvaussession tulokset näytillä: http://rolbud.eu/239-nadchodzi-nowa-valtra-serii-a
(kuvat on suurempia kuin miltä näyttää: klikkaa oikealla napilla kuvaa ja "avaa kuva uudessa välilehdessä" niin näkyy suurempana)
Makuasioita mutta omaan silmään komea, sopii hyvin 4-sarjan jatkoksi.
-
Hytti perinteinen 6 tolppainen, B-C väli on lyhyt.
Koukun alla ei näyttäis olevan paljoa maavaraa.
-
Missähän mahtaa olla A-sarjan voimansiirto tehty? Ei ainakaan Beauvaisissa, sanoi siellä äskettäin vieraillut. Googlauksen perusteella Kiinassa Agco on kovasti panostanut vaihteistotuotannon laajentamiseen.
-
Missähän mahtaa olla A-sarjan voimansiirto tehty? Ei ainakaan Beauvaisissa, sanoi siellä äskettäin vieraillut. Googlauksen perusteella Kiinassa Agco on kovasti panostanut vaihteistotuotannon laajentamiseen.
Ranskassa kertoo KV, viiniä hieman liikaa?
-
Aika outoa, ettei ollut pikavaihteita lainkaan. Ei niitä ole tainnut tosin aiemminkaan olla, mutta olisi edes lisävarusteena.
-
Missähän mahtaa olla A-sarjan voimansiirto tehty? Ei ainakaan Beauvaisissa, sanoi siellä äskettäin vieraillut. Googlauksen perusteella Kiinassa Agco on kovasti panostanut vaihteistotuotannon laajentamiseen.
Ranskassa kertoo KV, viiniä hieman liikaa?
Jaa-a, nyt ollaan jännän äärellä...
"Tractors for the European market will be built in Beauvais, France, which is where the Global concept was developed"
"Depending on the region-specific customer requirements, the various models are produced or assembled in India, China, Brazil, Turkey as well as France, as a result of which delivery times can be shortened and costs reduced."
Eli tarkoittaako tuo nyt sitten sitä että se on kasattu ranskassa ja osat tulee muualta? Osaa tulee ainakin intiasta, kiinasta, brasiliasta, turkista ja ranskasta.
Aakkonen nyt sentään kootaan Suomessa, ajatelkaa mitä amerikkalaiset joutuu sietämään:
"For the North American market, the Global Series tractors are manufactured in Changzhou in China, AGCO's newest manufacturing facility."
Eli ihan täysin made in china -traktori amerikan markkinoille.
-
Aika outoa, ettei ollut pikavaihteita lainkaan. Ei niitä ole tainnut tosin aiemminkaan olla, mutta olisi edes lisävarusteena.
Niin ja edes yksi.
-
Kumma kun ei moottorin valmistusmaata noissa uusissa aakkosissa kehuta.
Jotenkin nyt haiskahtaa, että moottorityypin vaihtuminen AWI :stä AWIC tarkoittaa, että C kirjain lopussa = China eli kiina?
-
Missähän mahtaa olla A-sarjan voimansiirto tehty? Ei ainakaan Beauvaisissa, sanoi siellä äskettäin vieraillut. Googlauksen perusteella Kiinassa Agco on kovasti panostanut vaihteistotuotannon laajentamiseen.
Ranskassa kertoo KV, viiniä hieman liikaa?
Jaa-a, nyt ollaan jännän äärellä...
"Tractors for the European market will be built in Beauvais, France, which is where the Global concept was developed"
"Depending on the region-specific customer requirements, the various models are produced or assembled in India, China, Brazil, Turkey as well as France, as a result of which delivery times can be shortened and costs reduced."
Eli tarkoittaako tuo nyt sitten sitä että se on kasattu ranskassa ja osat tulee muualta? Osaa tulee ainakin intiasta, kiinasta, brasiliasta, turkista ja ranskasta.
Aakkonen nyt sentään kootaan Suomessa, ajatelkaa mitä amerikkalaiset joutuu sietämään:
"For the North American market, the Global Series tractors are manufactured in Changzhou in China, AGCO's newest manufacturing facility."
Eli ihan täysin made in china -traktori amerikan markkinoille.
Tarkoittaa nimenomaan sitä, että toimitusaikojen lyhentämiseksi niitä kasataan kaikissa mainitsemissasi maissa.
-
Kumma kun ei moottorin valmistusmaata noissa uusissa aakkosissa kehuta.
Jotenkin nyt haiskahtaa, että moottorityypin vaihtuminen AWI :stä AWIC tarkoittaa, että C kirjain lopussa = China eli kiina?
Farmers weeklystä lainattu
The idea is components are sourced from around the world before the MF version is dressed-up in its Beauvais base, France, and the Valtras get bolted together at the firm’s factory in Suolahti, Finland.
On the engine side of things, the three smaller models get a 3.3-litre, Chinese-built Agco power block, while the four bigger ones have a 4.4-litre lump.
-
Ohhoh, vai että valmetissa kiinalainen moottori... minä kun luulin että ne tekee niitä vain paikallisille markkinoille.
(mutta löytyi sitten se tieto että tekevät 130 heppaan asti nelosia tier 4 final -tasolla)
Vaikuttaakohan myyntiin täällä vai ollaanko asiasta ihan hyshys?
Kyllähän asia myönnetään jos osaa kysyä mutta sitten varmaan alkaa se paasaaminen kuinka moottori on valmistettu aivan tuliterässä tehtaassa
parhaalla laadunvalvonnalla maailman parhaiten koulutetuilla asentajilla ym ym ym.
Monet väittävät ettei valmistusmaalla ole enää nykyisin väliä ja olen osittain samaa mieltä...
En silti ostaisi kiinalaista autoa tai lentäisi kiinalaisella lentokoneella.
Tässä tapauksessa hassua päristellä kiinalaisella moottorilla kun tampereella vastaavia tehdään joka päivä?
-
Onko muuten vielä uusien moottoreiden tyyppikilvessä koneen kokoojan nimi? Jollain aikaahan noissa oli. Siitähän sen näkee onko sen kasannut Matti Meikäläinen vai Hong Ching. No voihan tietysti Matti asua Kiinassa tai Hong Suomessa.
-
Onko muuten vielä uusien moottoreiden tyyppikilvessä koneen kokoojan nimi? Jollain aikaahan noissa oli. Siitähän sen näkee onko sen kasannut Matti Meikäläinen vai Hong Ching. No voihan tietysti Matti asua Kiinassa tai Hong Suomessa.
Robottihan se siellä sitten allekirjoittelisi moottoreita, ei niihin vakiomallin koneisiin paljoa enää käsin kosketa kasauksessa. Hieno valmistuslinja siellä Linnavuoressa pyörii kun sitä käytäviltä katseltiin osien soljuessa robotilta toiselle ja ihmiset pääasiassa toimivat robojen ongelmien ratkaisijoina ja prosessin valvojina. Isot ja erikoisemmat moottorit sitten ihmiskäden kosketuksen kokeneet syntyessään syvällisemmin kun ne käsityönä kasataan.
-
Onko muuten vielä uusien moottoreiden tyyppikilvessä koneen kokoojan nimi? Jollain aikaahan noissa oli. Siitähän sen näkee onko sen kasannut Matti Meikäläinen vai Hong Ching. No voihan tietysti Matti asua Kiinassa tai Hong Suomessa.
Robottihan se siellä sitten allekirjoittelisi moottoreita, ei niihin vakiomallin koneisiin paljoa enää käsin kosketa kasauksessa. Hieno valmistuslinja siellä Linnavuoressa pyörii kun sitä käytäviltä katseltiin osien soljuessa robotilta toiselle ja ihmiset pääasiassa toimivat robojen ongelmien ratkaisijoina ja prosessin valvojina. Isot ja erikoisemmat moottorit sitten ihmiskäden kosketuksen kokeneet syntyessään syvällisemmin kun ne käsityönä kasataan.
Niinhän se taitaa olla että perusmoottoreiden kohdalla kun variaatioiden määrä on pieni niin silloin robotti pärjää hyvin. Ehkä jopa ihmistä paremmin, niillä harvemmin on huonoja päiviä kun homma ei kiinnosta. Tosin voisihan se linjan viimeinen robotti raapustaa ritsillä nimmarin koneen kylkeen, joissain paikoissahan robotitkin on nimetty.
Videossa vuodelta 2014 näkyy että aika paljon robotteja oli jo silloin eikä niitä varmaan ole vähemmän nyt: https://www.youtube.com/watch?v=kid_7qPMkzE
(tuossakin viissiin vain kuutoskoneiden kasausta?)
Eli onko se nyt niin sitten että uusi akkonen on:
-Ranskassa suunniteltu
-Kiinassa valmistettu (pl. kabiini)
-ja Suomessa kasattu ?
Global-malli todellakin... mistä muistuikin että edellisellä urallani olin isossa yrityksessä joka valmisti eräitä teollisuuden tuotteita missä toimittiin aivan samalla tavalla.
Tuote itsessään oli markkinoiden parhaimpia, leimattu"Made in Finland" mutta osat tuli kaikkialta muualta, vain kasaus, maalaus ja pakkaus tapahtui Suomessa.
Intialaiset valukappaleet oli välillä tosi hurjan näköiset, hirveät kraaterit ja valuhiekkaa siellä täällä, mutta sekin oli "tarpeeksi hyvä".
Jotain osia tuli Virosta ja ei nekään aina ihan priimaa ollut, jonkun verran meni suoraan romukoppaan.
Kerran kaveri huikkasi katsomaan erästa kappaletta että siinä on nyt Suomi-valu. Sen tunnisti kaukaa, pinnat oli siistit ja suorat, se oli hyvin putsattu ja kaikin puolin paremman näköinen.
Jotkut asiakkaat kuulemma maksoivat suosiolla ekstraa että saivat paremman laatuisia osia.
-
Aakkonen käsittääkseni
moottori kiinasta
voimansiirto ranskasta
kokoonpano suomessa
koppi suomessa
etuakseliko oli carraron löyhävalunen ranskasta.
-
Aakkonen käsittääkseni
moottori kiinasta
voimansiirto ranskasta
kokoonpano suomessa
koppi suomessa
etuakseliko oli carraron löyhävalunen ranskasta.
Uskoisin tässä tapauksessa KM:ää eli voimansiirto Kiinasta
-
etuakseliko oli carraron löyhävalunen ranskasta.
Ranskalaisesta Carrarosta en ole kyllä ikinä kuullut. Ennemminkin löisin vetoa sen puolesta, että etuakseli tulee samassa kontissa voimansiirron kanssa Kiinasta. Kovasti Carraro ainakin mainostaa strategista kumppanuuttaan Kiinan Agcon kanssa.
-
Aakkonen käsittääkseni
moottori kiinasta
voimansiirto ranskasta
kokoonpano suomessa
koppi suomessa
etuakseliko oli carraron löyhävalunen ranskasta.
KM:n mukaan:
Uusi mallisarja on suunniteltu ja koottu Suolahdessa, kokonaan uusittu ohjaamo on valmistettu Suomessa MSK Cabinsin toimesta, moottori on Linnavuoresta, mutta vaihteisto ja perä tulevat Agcon Kiinan tehtaalta, kuten muissakin Agcon pienemmissä traktoreissa.
-
Aakkonen käsittääkseni
moottori kiinasta
voimansiirto ranskasta
kokoonpano suomessa
koppi suomessa
etuakseliko oli carraron löyhävalunen ranskasta.
KM:n mukaan:
Uusi mallisarja on suunniteltu ja koottu Suolahdessa, kokonaan uusittu ohjaamo on valmistettu Suomessa MSK Cabinsin toimesta, moottori on Linnavuoresta, mutta vaihteisto ja perä tulevat Agcon Kiinan tehtaalta, kuten muissakin Agcon pienemmissä traktoreissa.
Juu, ilmeisesti sekaannusta on aiheuttanut se, että vastaavan massikan motitkin tulee kiinasta. Tälläisen väitteen kuulin.
-
On teillä murheet...Hyvä on että kiinalaisillakin kauppa käy
-
On teillä murheet...Hyvä on että kiinalaisillakin kauppa käy
Komponenttien valmistusmaat ovat kiinnostavia paitsi tuotteen laatumielikuvan, myös Suomen kansantalouden kannalta. Tässähän siirtyy Suomesta pois suuruusluokkaa 50-100 miljoonaa vuodessa. Valtrakin kokee tilanteen imagolleen negatiiviseksi, kun ei avoimesti tiedota asioista, vaan jättää tilaa spekulaatioille.
-
saakeli siis italialainenhan se carraro on... eikä ranskalainen... no kuitennii, kumpainennii ei ossoo autoja tehä, ei minniilaisii.
-
Olikohan virhe käytännön maamies lehdessä? Uuden A4-valtran moottorit tehdään kiinassa, samoin kuin massikan sisarmallissa. Syy siihen on se, että pienien perusmoottoreiden valmistus siirtyi kiinaan uuteen tehtaaseen kun linnavuoren tehdas ei kerkeä tekemään kaikkia moottoreita.
Vaihteisto on kyllä ranskassa tehty ja massikan suunnittelema. sama aski löytyy massikkaversiosta
Ohjaamo tehty ja suunniteltu suomessa. Samoin myös massikan versiossa. Katto ja sisustus on erilainen massikassa
Tällaista tietoa minä olen saanut suhteellisen varmalta taholta. Toki jos vaihteisto on kiinalainen, niin herää kysymys että mikä osa on sitten massikan omaa suunnittelua massikka-versiossa...
-
Ohjaamo tehty ja suunniteltu suomessa. Samoin myös massikan versiossa. Katto ja sisustus on erilainen massikassa
Tällaista tietoa minä olen saanut suhteellisen varmalta taholta. Toki jos vaihteisto on kiinalainen, niin herää kysymys että mikä osa on sitten massikan omaa suunnittelua massikka-versiossa...
Hevosmiesten tietotoimistostako tietosi sait? Ohjaamo nyt ainakin on aivan eri Massikassa ja Valtrassa. Tai sitten intternetissä on väärennettyjä kuvia ;- )
(http://www.centromacchineagricole.com/images/stories/virtuemart/product/product-newsletter---mf-4700-november-2015-157.png)
(http://www.asaja.com/files/1_A4_Left_side_Studio%281%29.jpg)
-
Uusi mallisarja on suunniteltu ja koottu Suolahdessa, kokonaan uusittu ohjaamo on valmistettu Suomessa MSK Cabinsin toimesta, moottori on Linnavuoresta, mutta vaihteisto ja perä tulevat Agcon Kiinan tehtaalta, kuten muissakin Agcon pienemmissä traktoreissa.
Mistään mitään tietämättä niin tämä olisi mielestäni se todennäköisin vaihtoehto, mutta tuo moottori...?
Valtran esitteen mukaan moottorit on AWIC- ja AWFC-sarjaa niin kyllä tuo kuulostaisi kiinanmoottorilta. Ja näin Agco Power kertoo omilla nettisivuillaan:
"In Changzhou AGCO Power produces 3 and 4 cylinder medium duty engines in power range 70 – 130 hp. Engines for global markets cover all emission levels from Tier 2 to Tier 4."
Ellei sitten Valtra ole saanut tehtyä diiliä Agcon kanssa että aakkosen moottorit saa tehdä Suomessa?
Ja koskien vaihteistoa niin näin kertoo Agcon yksi tiedote:
"...the company aims to gradually reach an annual capacity of 20,000 tractors, 30,000 engines and 40,000 rear axles and transmissions, and further promote the localization of product manufacturing in China."
Eli meinaavat valmistaa vuosittain 40000 vaihteistoa ja perää, eiköhän tuosta riittäisi muutama palikka euroopan aakkoseen ja massikkaan? Kenen "tekniikka" tuossa tehtaassa sitten on, onko se Giman vai Carraron vai jonkun muun, sitä ei tämä tarina kerro. Ainakin Carrarolla on jo aikaisemmasta tehdas Kiinassa joten sieltä voisi hyvinkin tulla etuaksilat?
Ohjaamo tehty ja suunniteltu suomessa. Samoin myös massikan versiossa. Katto ja sisustus on erilainen massikassa
Tällaista tietoa minä olen saanut suhteellisen varmalta taholta. Toki jos vaihteisto on kiinalainen, niin herää kysymys että mikä osa on sitten massikan omaa suunnittelua massikka-versiossa...
Hevosmiesten tietotoimistostako tietosi sait? Ohjaamo nyt ainakin on aivan eri Massikassa ja Valtrassa. Tai sitten intternetissä on väärennettyjä kuvia ;- )
Voihan MSK valmistaa juuri sellaisen kabiinin kuin massikka haluaa mutta epäilen että hytti tulee Härmästä. Mitäs ne Beuvaisissa sanoo siihen, kait niillä on oma kabiinitehdas siellä?
Niin, tai hyttejä Kiinaan, ei kai?
Olikohan virhe käytännön maamies lehdessä? Uuden A4-valtran moottorit tehdään kiinassa, samoin kuin massikan sisarmallissa. Syy siihen on se, että pienien perusmoottoreiden valmistus siirtyi kiinaan uuteen tehtaaseen kun linnavuoren tehdas ei kerkeä tekemään kaikkia moottoreita.
Vaihteisto on kyllä ranskassa tehty ja massikan suunnittelema. sama aski löytyy massikkaversiosta
Ohjaamo tehty ja suunniteltu suomessa. Samoin myös massikan versiossa. Katto ja sisustus on erilainen massikassa
Tällaista tietoa minä olen saanut suhteellisen varmalta taholta. Toki jos vaihteisto on kiinalainen, niin herää kysymys että mikä osa on sitten massikan omaa suunnittelua massikka-versiossa...
Jaa-a... mutta käsittääkseni esim. jenkkeihin menevät global-massikat on aivan täysin "made in china" mallia, ihan joka osaa myöten. Ei kait siihen rahdata Ranskasta vaihdelaatikkoa jos Kiinassa on omaa laatikkotuotantoa? Ainakin tuosta tiedotteesta saa sen kuvan että kun sinne on nyt syydetty uusiin tehtaisiin 300 miljoonaa taalaa niin siellä tehdään sitten ihan koko traktori:
http://www.businesswire.com/news/home/20150909006149/en/AGCO-Opens-Manufacturing-Base-Changzhou
Olisiko sitten eurooppalaiset massikat kasattu Ranskassa kiinalaisista osista?
-
trumppi ei kyllä rupea kiinalaisella massikalla mihkään hommaan :o :o :o :o
-
Uusi mallisarja on suunniteltu ja koottu Suolahdessa, kokonaan uusittu ohjaamo on valmistettu Suomessa MSK Cabinsin toimesta, moottori on Linnavuoresta, mutta vaihteisto ja perä tulevat Agcon Kiinan tehtaalta, kuten muissakin Agcon pienemmissä traktoreissa.
Mistään mitään tietämättä niin tämä olisi mielestäni se todennäköisin vaihtoehto, mutta tuo moottori...?
Valtran esitteen mukaan moottorit on AWIC- ja AWFC-sarjaa niin kyllä tuo kuulostaisi kiinanmoottorilta. Ja näin Agco Power kertoo omilla nettisivuillaan:
"In Changzhou AGCO Power produces 3 and 4 cylinder medium duty engines in power range 70 – 130 hp. Engines for global markets cover all emission levels from Tier 2 to Tier 4."
Ellei sitten Valtra ole saanut tehtyä diiliä Agcon kanssa että aakkosen moottorit saa tehdä Suomessa?
Ja koskien vaihteistoa niin näin kertoo Agcon yksi tiedote:
"...the company aims to gradually reach an annual capacity of 20,000 tractors, 30,000 engines and 40,000 rear axles and transmissions, and further promote the localization of product manufacturing in China."
Eli meinaavat valmistaa vuosittain 40000 vaihteistoa ja perää, eiköhän tuosta riittäisi muutama palikka euroopan aakkoseen ja massikkaan? Kenen "tekniikka" tuossa tehtaassa sitten on, onko se Giman vai Carraron vai jonkun muun, sitä ei tämä tarina kerro. Ainakin Carrarolla on jo aikaisemmasta tehdas Kiinassa joten sieltä voisi hyvinkin tulla etuaksilat?
Ohjaamo tehty ja suunniteltu suomessa. Samoin myös massikan versiossa. Katto ja sisustus on erilainen massikassa
Tällaista tietoa minä olen saanut suhteellisen varmalta taholta. Toki jos vaihteisto on kiinalainen, niin herää kysymys että mikä osa on sitten massikan omaa suunnittelua massikka-versiossa...
Hevosmiesten tietotoimistostako tietosi sait? Ohjaamo nyt ainakin on aivan eri Massikassa ja Valtrassa. Tai sitten intternetissä on väärennettyjä kuvia ;- )
Voihan MSK valmistaa juuri sellaisen kabiinin kuin massikka haluaa mutta epäilen että hytti tulee Härmästä. Mitäs ne Beuvaisissa sanoo siihen, kait niillä on oma kabiinitehdas siellä?
Niin, tai hyttejä Kiinaan, ei kai?
Olikohan virhe käytännön maamies lehdessä? Uuden A4-valtran moottorit tehdään kiinassa, samoin kuin massikan sisarmallissa. Syy siihen on se, että pienien perusmoottoreiden valmistus siirtyi kiinaan uuteen tehtaaseen kun linnavuoren tehdas ei kerkeä tekemään kaikkia moottoreita.
Vaihteisto on kyllä ranskassa tehty ja massikan suunnittelema. sama aski löytyy massikkaversiosta
Ohjaamo tehty ja suunniteltu suomessa. Samoin myös massikan versiossa. Katto ja sisustus on erilainen massikassa
Tällaista tietoa minä olen saanut suhteellisen varmalta taholta. Toki jos vaihteisto on kiinalainen, niin herää kysymys että mikä osa on sitten massikan omaa suunnittelua massikka-versiossa...
Jaa-a... mutta käsittääkseni esim. jenkkeihin menevät global-massikat on aivan täysin "made in china" mallia, ihan joka osaa myöten. Ei kait siihen rahdata Ranskasta vaihdelaatikkoa jos Kiinassa on omaa laatikkotuotantoa? Ainakin tuosta tiedotteesta saa sen kuvan että kun sinne on nyt syydetty uusiin tehtaisiin 300 miljoonaa taalaa niin siellä tehdään sitten ihan koko traktori:
http://www.businesswire.com/news/home/20150909006149/en/AGCO-Opens-Manufacturing-Base-Changzhou
Olisiko sitten eurooppalaiset massikat kasattu Ranskassa kiinalaisista osista?
Pitäs lähempää nähdä kumpikin ja mittanauhan kanssa. Silmä määräisesti kopin ääriviivat on lähellä toisiaan.
-
mutta miten miusta tuo ferku näyttäää traktorilta ja valtu joltain formulalta... liekö tuolla merkitystä mutta onko tuo etukeno jollain lailla parempi? ja miksi tuo kattolinja pitää taaksepäin nousta.. etuperin sopis mutta takaperin ei....
-
Pitäs lähempää nähdä kumpikin ja mittanauhan kanssa. Silmä määräisesti kopin ääriviivat on lähellä toisiaan.
Liimasin MF4709 (3-syl) harmaasävykuvan päälle A104:n (4-syl) punaisen maskin. Kuva puhukoon puolestaan.
-
On teillä murheet...Hyvä on että kiinalaisillakin kauppa käy
Komponenttien valmistusmaat ovat kiinnostavia paitsi tuotteen laatumielikuvan, myös Suomen kansantalouden kannalta. Tässähän siirtyy Suomesta pois suuruusluokkaa 50-100 miljoonaa vuodessa. Valtrakin kokee tilanteen imagolleen negatiiviseksi, kun ei avoimesti tiedota asioista, vaan jättää tilaa spekulaatioille.
Markkinatalouden puitteissa joutuu kansainvälisen omistajaryhmittymän vallassa toimimaan juuri noin. Kokoluokka alkaa olla vaikea, valtio ei tule enää apuun. Muistamme Valtion Metallin. Amerikkalaiset sijoittajat määräävät tahdin. Ritchagen väläytti joku vuosi sitten ohjaamotuotannon siirtymisestä keskitetymmäksi. Vielä junkkarilaiset saivat pitää koppinsa. Uskoisin että seuraavassa vaiheessa mm. voimansiirtojen yhdistäminen tulee entistä mahdollisemmaksi. Pienet sarjat ja mallisarjojen päällekkäisyys konsernin eri tuotemerkkien välillä sanelee kehityksen suunnan. Tuleeko seuraava N ja T jo Dyna 6:sta vastaavalla laatikolla? Näillä markkinoilla alan itsekin uskoa siihen. Brasilia on Valtran helmi noin tulevaisuutta ajatellen kun kappalemääräistä valmistusta seurataan.