• Tavallinen aihe

Aihe onko kyse laiskuudesta?  (Luettu 9574 kertaa)

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: onko kyse laiskuudesta?
no on-ko ton-ni hinta sama vai ei?
tuollaasessa isommassa otannassa aattelis tulojen ja menojen muttuvan likimain samassa suhtessa jos ei olis jotain ulkopuolista häiriötö (kuten laiskuus ..)
Luulis sellaisten laiskuusgeenienkin olevan aikojenkuluessa sekoittuneen tukialueiden yli.  ;D
ei ei , se on viimevuosien ilmiö. Kun tilat kasvoivat etelässä korkeilla inve tointitukiaasilla ja pääomaa kertyi niin tuli tämä ilmiö. rengit sikalas ei tee hyvää kenenkään taloudelle

Tähän ei pitäisi kyllä kommentoida... Mutta on todettava että iso yksikkö vain ei voi pyöriä ilman palkkatyövoimaa. Jos on 650 emakkoa niin kyllä viljelijäpariskunta kahdestaan alkaa olla aika heikkoa.

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?
hintaerosta ensin päättelin että olis täysrehuvaltaisempaa, voi toki olla että rahamiähinä maksatta reilummin samoista komponenteista
Ainakin Koskenkorvan komponentit maksavat Vehmaalle toimitettuna reilummin kuin Nurmooossa.

Aika monen sikalan ohi kuorma-autot ajavat ohraa Lounais-Suomesta Ilmajoelle. Muutama vuosi sitten Raisio laittoi vehnätärkkelyslinjan kiinni ja Lounais-Suomessa oli taas vähemmän liemirehua. Vanhempi juttu on Alkon Ohratärkkelystuotanto, joka lopetettiin Rajamäellä Venäjän viennin tökättyä. Silloin sai naudoillekin TTR:ää etelästä.

emo-heikki

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?
no on-ko ton-ni hinta sama vai ei?
tuollaasessa isommassa otannassa aattelis tulojen ja menojen muttuvan likimain samassa suhtessa jos ei olis jotain ulkopuolista häiriötö (kuten laiskuus ..)
Luulis sellaisten laiskuusgeenienkin olevan aikojenkuluessa sekoittuneen tukialueiden yli.  ;D
ei ei , se on viimevuosien ilmiö. Kun tilat kasvoivat etelässä korkeilla inve tointitukiaasilla ja pääomaa kertyi niin tuli tämä ilmiö. rengit sikalas ei tee hyvää kenenkään taloudelle

Tähän ei pitäisi kyllä kommentoida... Mutta on todettava että iso yksikkö vain ei voi pyöriä ilman palkkatyövoimaa. Jos on 650 emakkoa niin kyllä viljelijäpariskunta kahdestaan alkaa olla aika heikkoa.


Niin, tottahan tuo on, kun tuotantoa kasvattaa, niin palkkakulut ei ole olennainen este, jos homma muuten on kunnossa, kyllä se lisätuontanto palkat yleensä kattaa ja siitä vielä jääkin.
Esim. tilan kiinteät kulut voi pysyä ihan samana, vaikka liikevaihto tuplaantuisi, jos se on mahdollista työvoimaa palkkaamalla, niin miksi sitä ei tekisi.

jopihopi

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?

___Tuloslaskelma_____    ___2007___
Sikatalous
                                      C1-alue    B-alue                           
Tiloja edustettuna              220       190   
Kirjanpitotiloja                    7<n<14    7<n<14   
Viljelyala                           57        50   
Kotieläintuotto                   136 500   208 300   
Kasvinvilj.tuotto                 3 080     2 630
Puutarhatuotto                   0         0   
Muu myyntituotto                4 270     6 190   
Tuet                                 60 800    62 600   
Liikevaihto                          204 700   279 700   
Varaston muutos                   12 700    33 600   
Sisäiset siirrot                  20        250   
Investointiavustus                160       1 100   
Muu tuotto                        570       620   
Kokonaistuotto                    218 100   315 300   
Tarvikekulut                     -66 900   -118 800   
Elainten ostot                   -18 300   -26 800   
Ulkopuoliset palvelut            -8 900    -9 300   
Henkilöstökulut                  -160      -15 100   
Konevuokrat                      -50       -330
Muut muuttuvat                   -5 060    -11 900   
Palkkavaatimus                   -44 800   -34 500   
Vuokrat                          -4 010    -5 290   
Vakuutukset                      -7 800    -8 140   
Kunnossapito                     -11 000   -13 700   
Muut kiinteät                    -5 740    -5 510   
Käyttökate                        45 500    65 900   
Rakennuspoistot                  -17 900   -22 100   
Konepoistot                      -13 100   -28 600   
Muut poistot                     -1 280    -1 370   
Liiketulos                        13 200    13 800   
Nettorahoituskulut               -6 320    -3 680   
Nettotulos                        6 880     10 200   
Korkovaatimus                    -17 800   -26 500   
Yrittäjänvoitto                  -10 900   -16 300   

todella isoja eroja kone ja tarvikehankinnoissa, omavaraisuusasteessa, oman työmäärän osuudessa...

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: onko kyse laiskuudesta?

___Tuloslaskelma_____    ___2007___
Sikatalous
                                      C1-alue    B-alue                           
Tiloja edustettuna              220       190   
Kirjanpitotiloja                    7<n<14    7<n<14   
Viljelyala                           57        50   
Kotieläintuotto                   136 500   208 300   
Kasvinvilj.tuotto                 3 080     2 630
Puutarhatuotto                   0         0   
Muu myyntituotto                4 270     6 190   
Tuet                                 60 800    62 600   
Liikevaihto                          204 700   279 700   
Varaston muutos                   12 700    33 600   
Sisäiset siirrot                  20        250   
Investointiavustus                160       1 100   
Muu tuotto                        570       620   
Kokonaistuotto                    218 100   315 300   
Tarvikekulut                     -66 900   -118 800   
Elainten ostot                   -18 300   -26 800   
Ulkopuoliset palvelut            -8 900    -9 300   
Henkilöstökulut                  -160      -15 100   
Konevuokrat                      -50       -330
Muut muuttuvat                   -5 060    -11 900   
Palkkavaatimus                   -44 800   -34 500   
Vuokrat                          -4 010    -5 290   
Vakuutukset                      -7 800    -8 140   
Kunnossapito                     -11 000   -13 700   
Muut kiinteät                    -5 740    -5 510   
Käyttökate                        45 500    65 900   
Rakennuspoistot                  -17 900   -22 100   
Konepoistot                      -13 100   -28 600   
Muut poistot                     -1 280    -1 370   
Liiketulos                        13 200    13 800   
Nettorahoituskulut               -6 320    -3 680   
Nettotulos                        6 880     10 200   
Korkovaatimus                    -17 800   -26 500   
Yrittäjänvoitto                  -10 900   -16 300   

todella isoja eroja kone ja tarvikehankinnoissa, omavaraisuusasteessa, oman työmäärän osuudessa...

Sekä siinä kuinka suuri %-osuus tuet on liikevaihdosta? Toiset sentään yrittää tehdä sen tuloksen liikevaihdolla? Sen suuremman liikevaihdon hankkiminen sitten taitaa tarkoittaa että satsatakin pitää ja yksikkökoon kasvaessa henkilöitäkin tarvitaan lisää. Saatko tuon "Tarvikekulut" jostakin auki? Kun rehuja ei ole erikseen niin etteikös vain sisältäisi rehut? Villi veikkaus joka saattaa olla myös oikea? Konepoistojen osuudesta olisi kiva tietää erittely? Jos peltoviljelykoneita niin luku on liian iso mutta entäs jos onkin liemiruokintalaitteita jne, silloin yksikkökokoon suhteutettuna enemmän kuin kohdallaan. Aina ennen kuin vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhteenvedetyistä luvuista olisi tiedettävä mitä sisältää. Jos esimerkiksi rehut on tarvikkeissa niin silloinhan ero vastaa eroa kotieläintalouden kokonaistuotoissa eli yksikkökokoa ihan suoraan. Eli ei mielestäni voi syyttää että etelän vetelät ja laiskat viljelijät heittävät laiskuuttaan ja tyhmyyttään rahaa lapiolla ulos ovista ja ikkunoista. Niinkuin koko ajan annat ymmärtää.

emo-heikki

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?

___Tuloslaskelma_____    ___2007___
Sikatalous
                                      C1-alue    B-alue                           
Tiloja edustettuna              220       190   
Kirjanpitotiloja                    7<n<14    7<n<14   
Viljelyala                           57        50   
Kotieläintuotto                   136 500   208 300   
Kasvinvilj.tuotto                 3 080     2 630
Puutarhatuotto                   0         0   
Muu myyntituotto                4 270     6 190   
Tuet                                 60 800    62 600   
Liikevaihto                          204 700   279 700   
Varaston muutos                   12 700    33 600   
Sisäiset siirrot                  20        250   
Investointiavustus                160       1 100   
Muu tuotto                        570       620   
Kokonaistuotto                    218 100   315 300   
Tarvikekulut                     -66 900   -118 800   
Elainten ostot                   -18 300   -26 800   
Ulkopuoliset palvelut            -8 900    -9 300   
Henkilöstökulut                  -160      -15 100   
Konevuokrat                      -50       -330
Muut muuttuvat                   -5 060    -11 900   
Palkkavaatimus                   -44 800   -34 500   
Vuokrat                          -4 010    -5 290   
Vakuutukset                      -7 800    -8 140   
Kunnossapito                     -11 000   -13 700   
Muut kiinteät                    -5 740    -5 510   
Käyttökate                        45 500    65 900   
Rakennuspoistot                  -17 900   -22 100   
Konepoistot                      -13 100   -28 600   
Muut poistot                     -1 280    -1 370   
Liiketulos                        13 200    13 800   
Nettorahoituskulut               -6 320    -3 680   
Nettotulos                        6 880     10 200   
Korkovaatimus                    -17 800   -26 500   
Yrittäjänvoitto                  -10 900   -16 300   

todella isoja eroja kone ja tarvikehankinnoissa, omavaraisuusasteessa, oman työmäärän osuudessa...

Sekä siinä kuinka suuri %-osuus tuet on liikevaihdosta? Toiset sentään yrittää tehdä sen tuloksen liikevaihdolla? Sen suuremman liikevaihdon hankkiminen sitten taitaa tarkoittaa että satsatakin pitää ja yksikkökoon kasvaessa henkilöitäkin tarvitaan lisää. Saatko tuon "Tarvikekulut" jostakin auki? Kun rehuja ei ole erikseen niin etteikös vain sisältäisi rehut? Villi veikkaus joka saattaa olla myös oikea? Konepoistojen osuudesta olisi kiva tietää erittely? Jos peltoviljelykoneita niin luku on liian iso mutta entäs jos onkin liemiruokintalaitteita jne, silloin yksikkökokoon suhteutettuna enemmän kuin kohdallaan. Aina ennen kuin vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhteenvedetyistä luvuista olisi tiedettävä mitä sisältää. Jos esimerkiksi rehut on tarvikkeissa niin silloinhan ero vastaa eroa kotieläintalouden kokonaistuotoissa eli yksikkökokoa ihan suoraan. Eli ei mielestäni voi syyttää että etelän vetelät ja laiskat viljelijät heittävät laiskuuttaan ja tyhmyyttään rahaa lapiolla ulos ovista ja ikkunoista. Niinkuin koko ajan annat ymmärtää.



Jooo, mutta mikäli on hyvä tukialue, niin kannattaahan tuet maksimoida, mikäli yhtään järkeviä ollaan ...

jopihopi

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?

___Tuloslaskelma_____    ___2007___
Sikatalous
                                      C1-alue    B-alue                           
Tiloja edustettuna              220       190   
Kirjanpitotiloja                    7<n<14    7<n<14   
Viljelyala                           57        50   
Kotieläintuotto                   136 500   208 300   
Kasvinvilj.tuotto                 3 080     2 630
Puutarhatuotto                   0         0   
Muu myyntituotto                4 270     6 190   
Tuet                                 60 800    62 600   
Liikevaihto                          204 700   279 700   
Varaston muutos                   12 700    33 600   
Sisäiset siirrot                  20        250   
Investointiavustus                160       1 100   
Muu tuotto                        570       620   
Kokonaistuotto                    218 100   315 300   
Tarvikekulut                     -66 900   -118 800   
Elainten ostot                   -18 300   -26 800   
Ulkopuoliset palvelut            -8 900    -9 300   
Henkilöstökulut                  -160      -15 100   
Konevuokrat                      -50       -330
Muut muuttuvat                   -5 060    -11 900   
Palkkavaatimus                   -44 800   -34 500   
Vuokrat                          -4 010    -5 290   
Vakuutukset                      -7 800    -8 140   
Kunnossapito                     -11 000   -13 700   
Muut kiinteät                    -5 740    -5 510   
Käyttökate                        45 500    65 900   
Rakennuspoistot                  -17 900   -22 100   
Konepoistot                      -13 100   -28 600   
Muut poistot                     -1 280    -1 370   
Liiketulos                        13 200    13 800   
Nettorahoituskulut               -6 320    -3 680   
Nettotulos                        6 880     10 200   
Korkovaatimus                    -17 800   -26 500   
Yrittäjänvoitto                  -10 900   -16 300   

todella isoja eroja kone ja tarvikehankinnoissa, omavaraisuusasteessa, oman työmäärän osuudessa...

Sekä siinä kuinka suuri %-osuus tuet on liikevaihdosta? Toiset sentään yrittää tehdä sen tuloksen liikevaihdolla? Sen suuremman liikevaihdon hankkiminen sitten taitaa tarkoittaa että satsatakin pitää ja yksikkökoon kasvaessa henkilöitäkin tarvitaan lisää. Saatko tuon "Tarvikekulut" jostakin auki? Kun rehuja ei ole erikseen niin etteikös vain sisältäisi rehut? Villi veikkaus joka saattaa olla myös oikea? Konepoistojen osuudesta olisi kiva tietää erittely? Jos peltoviljelykoneita niin luku on liian iso mutta entäs jos onkin liemiruokintalaitteita jne, silloin yksikkökokoon suhteutettuna enemmän kuin kohdallaan. Aina ennen kuin vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhteenvedetyistä luvuista olisi tiedettävä mitä sisältää. Jos esimerkiksi rehut on tarvikkeissa niin silloinhan ero vastaa eroa kotieläintalouden kokonaistuotoissa eli yksikkökokoa ihan suoraan. Eli ei mielestäni voi syyttää että etelän vetelät ja laiskat viljelijät heittävät laiskuuttaan ja tyhmyyttään rahaa lapiolla ulos ovista ja ikkunoista. Niinkuin koko ajan annat ymmärtää.


tietenkin rehut ovat tarvikkeissa, mitä muita hankintoja voisi olla yli 100ke??? Rehuhankinnat b alueella ovat kuitenkin yli 100% suuremmat kuin c alueella. Melko suuri ero kun eläinmääristä ja pinta-aloista määräytvä laskennallinen työmäärä on lähes sama molemmissa ja eläinmyyntuitulotkin vain noin kolmanneksen pienemmät c alueella. Eli suurempi eläinmäärä toki on b alueen tyyppitilalla kuin c alueen vastaavalla, ehkä 30-40% enemän yksiköitä kun huomioidaan suurempien yksiköiden saama parempi tilityshinta. Myös eläinten hankintamenot ovat myyntitulojen kanssa linjassa, mutta konehankinnat b alueella yli 100% suuremmat!! Liian suuri ero vaikka olisi rakennusinvestointeja mukana. Samoin henkilöstön palkkaamiseen käytetään n 10 000% enemän kuin c alueella vaikka c alueen oma työpanos on kolmanneksen SUUREMPI. Kertoo laiskottelusta ja joutavasta hienostelusta b alueella, jos ei maita mennä itse sikalaan niin vaihtakaa alaa.
Iso omanpääoman osuus b alueen tiloilla on seurausta investointitukihistorian eroista, ja on suurin syy velttoiluun.

Ryhtykää töihin kuten c alueellakin ja ottakaa oppia c alueen toimintatavoista, niin tuotanto b aluella on kannattavamppaa kuin c alueella vaikka kaikki eläintuet poistuisvat vain etelästä ja ilman kompensaatioita.

Katsokaa mikä tukiero on nautapuolella, ajakaa se ensin alas.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10973
  • Gee!!
Vs: onko kyse laiskuudesta?
Jos c-alueen täppäri tyytys b-alueen palkkatasoon, saatais yrittäjätulo siellä melkein plussalle. Vai b-laiskottelua vs. c-ahneus, persnettoa niin tai näin..;D ;D

Henkilöstökulut olemattomat myös b-alueella, keskimäärin siis puolipäivänen työntekijä.....jopihopi kai ymmärtää, ettei keskiarvotilastosta saa vedettyä noita sun saamia johtopäätöksiä. Siihen tarvitaan asennetta ;D
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: onko kyse laiskuudesta?
jopihopi kai ymmärtää, ettei keskiarvotilastosta saa vedettyä noita sun saamia johtopäätöksiä. Siihen tarvitaan asennetta ;D

No tätähän minäkin olen yrittänyt kertoa mutta kun ei se vaan... Täällä me b-alueella vaan laiskoina maataan selällään ja kattoon syljeskellään kun laiskat rengit tekevät työt huonosti ja sen takia menee huonosti ja jos tehtäisiin ihan samalla tavalla kuin c-alueella ahkerasti töitä niin sitten täällä b-alueella kaikkinainen tukien tarve poistuisi. Tietysti herää kysymys että jos kerran c-alueella ahkerasti töitä tehdään niin mihinpä siellä(kään) niitä tukia sitten tarvitaan kun ahkera työnteko kerran takaa hyvän kannattavuuden... Mutta siis asenne, se on kaikki kaikessa...

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: onko kyse laiskuudesta?
tietenkin rehut ovat tarvikkeissa, mitä muita hankintoja voisi olla yli 100ke??? Rehuhankinnat b alueella ovat kuitenkin yli 100% suuremmat kuin c alueella. Melko suuri ero kun eläinmääristä ja pinta-aloista määräytvä laskennallinen työmäärä on lähes sama molemmissa ja eläinmyyntuitulotkin vain noin kolmanneksen pienemmät c alueella. Eli suurempi eläinmäärä toki on b alueen tyyppitilalla kuin c alueen vastaavalla, ehkä 30-40% enemän yksiköitä kun huomioidaan suurempien yksiköiden saama parempi tilityshinta. Myös eläinten hankintamenot ovat myyntitulojen kanssa linjassa, mutta konehankinnat b alueella yli 100% suuremmat!! Liian suuri ero vaikka olisi rakennusinvestointeja mukana. Samoin henkilöstön palkkaamiseen käytetään n 10 000% enemän kuin c alueella vaikka c alueen oma työpanos on kolmanneksen SUUREMPI. Kertoo laiskottelusta ja joutavasta hienostelusta b alueella, jos ei maita mennä itse sikalaan niin vaihtakaa alaa.
Iso omanpääoman osuus b alueen tiloilla on seurausta investointitukihistorian eroista, ja on suurin syy velttoiluun.

Ryhtykää töihin kuten c alueellakin ja ottakaa oppia c alueen toimintatavoista, niin tuotanto b aluella on kannattavamppaa kuin c alueella vaikka kaikki eläintuet poistuisvat vain etelästä ja ilman kompensaatioita.

Katsokaa mikä tukiero on nautapuolella, ajakaa se ensin alas.

Tätä puheenvuoroa on aika vaikea asiapohjalta "ampua alas" kun tässä on niin vähän asiaa itsessään. Mutta yritetääs.

Katsotaas vaikka alkuun että miten nuo tarvikkeet / rehumäärät mahtavat oikein suhtautua tuohon liikevaihtoon. Jotain oletuksia on otettava peliin ja oletetaan molemmille 1,40 teurashinta ja kaikki lihasikoja noin 85 kg. Tällöin yhdestä saatava tilitys on noin 120 euroa. No, tästä saadaan että C-alueella on saatu myyntiin 136 500 / 120 = 1.140 lihasikaa ja AB-alueella 208 300 / 120 = 1.735 lihasikaa. No nyt jos oletetaan että tarvikkeet ovat kokonaan rehua. Niin C-alueella rehukustannus olisi 66.900 / 1.140 = 59 euroa per lihasika ja AB-alueella 118 800 / 1.735 = 68 euroa per lihasika. Siinä on vielä kovasti matkaa siihen että rehuhankinnat olisivat 100% suuremmat kun niiden pitäisi tällä laskelmalla AB-alueella olla 118 euroa per lihasika.

Nyt toisaalta tiedämme että lihasian kasvatus vaatii noin 150 kiloa viljaa ja 2007 hintoja en enää muista mutta jos 130 euroa tonni niin rehuvilja olisi 19,5 euroa per lihasika. Tässä on eroa tuohon 59 / 68 euroa niin kovasti paljon että tarvikkeissa on niin paljon muutakin kuin viljaa että vaikea sanoa että rehuissa olisi noin iso ero. Ensinnäkään vaikka kaikki tarvikkeet olisivat rehua niin ei ja toiseksi rehujen osuus tarvikkeissa on jotakin mitä emme tiedä. Liikaa "klappia" johtopäätösten tekoon. Kolmanneksi olen antanut itseni ymmärtää että Koskisen Korvalääketehtaalta saa edullista valkuaisrehua jos kuljetusmatka tilalle on sopiva. Monelle C-alueen tilalle se kuljetusmatka on sopiva, AB-alue on vähän kauempana. Jo pelkästään se saattaa selittää eron rehukustannuksissa.

Mutta toistan sen että tämänkaltaiset laskelmat ja keskiavot ja yhteenvedot ovat mielestäni huono pohja kaikkinaisiin tukialueiden välisiin kannattavuusvertailuihin. Niissä on sisäänleivottuna liikaa sellaisia tekijöitä jotka saattavat vaikuttaa tuloksiin. Juurikin se sama mistä tässä rivien välistä kritisoit että "Jos olisitte jättäneet sen uuden traktorin ostamatta niin teillä AB-alueella kannattavuus olisi TOOSI hyvä". Siis tämä pätee tietysti vain AB-alueella, C-alueen kaikkien isäntien kaikki investoinnit pohjaavat vain tarpeeseen ja ovat hyvin perusteltuja. Mutta että näistäkään luvuista ilman yksityiskohtaista tietoa siitä mitä noissa summaluvuissa on sisällä ei mielestäni voi esittämiäsi johtopäätöksiä oikein tehdä.

Mitä taas nautapuolen tukieroon tulee niin tässähän itse huomaamattasi myönnät että mielestäsi AB-alueen ja C-alueen tukiero nautapuolella on liian suuri? Merkittävästi suurempi kuin sikapuolella jossa siinäkin olen mielestäni onnistunut osoittamaan että se on ihan liian suuri. Oletan että olet itse C-alueelta? Mutta että näin se vaan menee? Että se nautapuolen suurempi vääryys pitäisi ensin korjata eli pienentää C-alueen nautatukia ja sitten vasta puuttua sikatukiin?

Viimeksi muokattu: 24.01.09 - klo:19:22 kirjoittanut JakkeJäyhä

poronpurija

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 959
Vs: onko kyse laiskuudesta?
Taidat sittenkin kuulua näihin itseviisaisiin numeroiden ja sanojen pyötittelijöiden eli turhan paskan jauhajien joukkoon.
 Asia katoaa aina alta, kun lähestyt tuolla tavalla. Ei kukaan jaksa tuonlaista tavaraa seurata. Näitähän löytyy teurastamoiden ja poroagrian sivuilta aina tänne kopioitaviksi.

PG

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?
Taidat sittenkin kuulua näihin itseviisaisiin numeroiden ja sanojen pyötittelijöiden eli turhan paskan jauhajien joukkoon.
 Asia katoaa aina alta, kun lähestyt tuolla tavalla. Ei kukaan jaksa tuonlaista tavaraa seurata. Näitähän löytyy teurastamoiden ja poroagrian sivuilta aina tänne kopioitaviksi.


Sinä se vasta turhan paskan jauhaja olet, mutta mee vaan  nuolemaan sen Hoornporkin peffaa, sehän on  sun  mielihommaa, ja nuole kans kaikkien muidenkin mtk-pomojen persettä ,sitten kun kyllästyt puheenjohtajan perseen nuolentaan.

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: onko kyse laiskuudesta?
Taidat sittenkin kuulua näihin itseviisaisiin numeroiden ja sanojen pyötittelijöiden eli turhan paskan jauhajien joukkoon.
 Asia katoaa aina alta, kun lähestyt tuolla tavalla. Ei kukaan jaksa tuonlaista tavaraa seurata. Näitähän löytyy teurastamoiden ja poroagrian sivuilta aina tänne kopioitaviksi.

Jos puhutaan vaikkapa tukialueiden välisestä erosta niin ilman numeroiden pyörittelyä on vaikea esittää perusteltua kantaa vaikka se sitten olisikin paskan jauhamista. Sanojen pyörittely on asia erikseen, on varmasti totta että saatan kääntää sanan pari tarvittaessa kun "paikka tulee". Viisaana tai itseviisaana en suuremmin itseäni pidä vaikka olenkin työelämätaustastani johtuen tottunut hallitsemaan suuriakin kokonaisuuksia ja näkemään asioiden syy-yhteydet. Ja myöskin neuvottelemaan asioista asiapohjalla. Ilman numeroita neuvottelu tai väittely on äkkiä sitä "vappuna lunta ja kiviset pienet pellot ja etelän kartanot" -tasoa ja sillä ei asiapäätöksiä perustella. Tuotokset ovat valitettavasti omiani, eivät mistään kopioituja.

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?
Ryhtykää töihin kuten c alueellakin ja ottakaa oppia c alueen toimintatavoista, niin tuotanto b aluella on kannattavamppaa kuin c alueella vaikka kaikki eläintuet poistuisvat vain etelästä ja ilman kompensaatioita.

Katsokaa mikä tukiero on nautapuolella, ajakaa se ensin alas.

Omakohtainen alasajo alkaa olla suoritettu. Kotikunnassa (äh, siis ex kunnassa R.I.P.) menee kiinni neljä lypsykarjanavettaa ja oman lisäksi yksi minikokoinen emokarja loppuu ja yksi monitoimitila jätti vasikat ottamatta, kun neljän kuukauden vartoomisen jälkeen vasikat olsi tuotu perunannostoaikaan. Maitotilat taitaa olla luokkaa neljännes ja lihanautatilat puolet kokonaismäärästä. Yksi iso (paikallisesti) maitotila meni konkkaan pari vuotta sitten ja uuden kotikaupungin suurin navetta laitettiin kiinni keväällä.

Sikaloita täällä on enemmän kuin missään (Tanskan Fyn-saaren tiheyttä) ja niiden puolesta nyt jännitetään  . Eläköitymistä lukuunottamatta niitä on vasta pari lopettanut, osalle on löytynyt vuokralainen. Investoitu on todella vahvasti, perheviljelmilläkin on yli 150 emakkoa ja vieraalla työvoimalla toimivia on monia. Harvestore-siiloa ja liemiruokintaa, yhteistyökuvioita, tehokasta lannankäyttöä, kovia satotasoja ym tehokkaan toiminnan tunnusmerkkejä on näkyvissä. Ja tietysti niitä kalliita peltoja. Pian nähdään millä konsteilla tuettomasta tilanteesta selvitään.

Taatusti ei ole laiskuudesta kiinni. Tervetuloa tutustumaan ja muistakaa sitten kaikki nämä viisautenne KUN on omalla kohdalla.
 

jopihopi

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?
Jos c-alueen täppäri tyytys b-alueen palkkatasoon, saatais yrittäjätulo siellä melkein plussalle. Vai b-laiskottelua vs. c-ahneus, persnettoa niin tai näin..;D ;D

Henkilöstökulut olemattomat myös b-alueella, keskimäärin siis puolipäivänen työntekijä.....jopihopi kai ymmärtää, ettei keskiarvotilastosta saa vedettyä noita sun saamia johtopäätöksiä. Siihen tarvitaan asennetta ;D
c-alueen täppäri ottas varmasti saman palkan ja laittas enemän koneisiin b-alueen tapaan jos ei olis huomattavasti velkaisempi epäoikeudenmukaisesta investointitukihistoriasta johtuen...

henkilöstökulut 10000% suuremmat kuin c-alueella KESKIMÄÄRIN vaikka laskennallinen työtuntimäärä lähes sama..

btw eipä näytä löytyvän tukirajan eteläpuolelta ainoatakaan selväjärkistä, jjäynän kertolaskuesimerkit rupee kyllästyttämään. Mies pilaa kaikki keskusteluketjut kymmenillä lihasika-laskuesimerkiellään, eikä tajua että varsinainen fakta on lähtötiedoissa eikä kartojakoplusmiinuslaskettelussa. Tuo jjäynän viimeisin vastine kommenttiini on kaikkien pohjanoteerausten äiti, en vaivaudu edes vastaamaan räpellykseensä.. mutta nautapuolesta vielä sen verran että siellä  todella on epäoikeudenmukaisuutta. Ja olenkin usein sanonut että a ja b alueiden maidon ja naudan tuoottajien sekä c-alueen sianlihantuottajien pitäisi terävöittää edunvalvontaansa. 142 tuessa on joustettu vain sikatuissa, tuet olivat todella merkittävät ja niiden piti olla pysyvät kuten nauta puolellakin. Aika paljon on tultu alas sovitusta ja nyt lopuksi vielä dekoplaus. c-alueen maito- ja nautatilat ovat korkeine tukineen jo nyt paljon edellä kun kilpaillaan samoista pinta-aloista.