Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe onko kyse laiskuudesta?  (Luettu 15327 kertaa)

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: onko kyse laiskuudesta?
kyllä investointituilla oma merkityksensä on, ne näkyvät yksikökoossa ja sitä kautta määrälisinä yms, kuten tiedämme lisien vaikutus tulokseen on tuotantotukiakin suurempi.

Sikapuolella investointituet ovat olleet jäissä odotas nyt kun muistelen. Ainakin 5 vuotta. Muistaako joku tarkemmin? Ihan omalla rahalla on saanut vapaasti rakentaa.

jopihopi

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?
sikatuet olleet hakukiellossa kauan, joten etelän tukiedut korostuvat sianlihantuotannossa

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: onko kyse laiskuudesta?
sikatuet olleet hakukiellossa kauan, joten etelän tukiedut korostuvat sianlihantuotannossa

Niin mitkä tukiedut? Ainakin se MTn laskelma osoitti että tämän hetken tuilla AB on miinuksella?

PG

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?
sikatuet olleet hakukiellossa kauan, joten etelän tukiedut korostuvat sianlihantuotannossa

Niin mitkä tukiedut? Ainakin se MTn laskelma osoitti että tämän hetken tuilla AB on miinuksella?

Sä  olet täällä jo pari viikoa vinkunut samaa valitusta, kuitenkin, miksi kenenkään pitäisi olla huolissaan AB-alueen sikatuotannosta, ei siitä ole huolissaan edes maatalousministeri, vaikka tyttärensä on porsastuottaja.

Tilannehan on se, että Suomessa tuotettiin vuonna 2007 ihan virallisten TIKE:n tilastojen mukaan sianlihaa enemmän kuin koskaan ennen, ja omavaraisuus sianlihassa on reippaasti yli 100 %, ja vaikka sikatuottajat mediassa valittaa, niin sikaa tuntuu riittävän, minäkin tässä hermostuneena odottelen, koska LSO suvaitsee hakea possuja, jotka paisuu päivä päivältä, rupeaa ihan tosissaan vituttamaan tää valittaminen, itse en valita, vaan tämän vuoden aikana lopetan tään homman, kyllä siitä huolimatta sikaa tulee riittämään teollisuudelle, ja teollisuudelle on aivan sama, mistä se lihan saa,  kunhan saa tarpeeksi edullisesti, niin kuin olet itsekin kirjoittanut aiemmin täällä.

Tämä siankasvattajakolleegoiden jatkuva narina milloin missäkin mediassa käy vituttamaan sen takia, koska sille valittamiselle ri tunnu olevan  mitään pohjaa, sikaa tuotetaan niin kuin ennenkin, joten tappiollista ei tuotanto voi olla, jos se on sitä joskun 4-5 vuoden päästä, niin tuskin sittenkään kukaan herää asiaan, jos teollisuudella ei silloin ole suurempaa pulaa lihasta, onhan nautapuolella omavaraisuus jotain  80% luokkaa, mutta ei ole hätätilaa maahan senkän takia julistettu, jos  siassa omavaraisuus  putoaa alle 100 %, niin vajr paikataan tuonnilla, ja avataan investointituet, ellei ole avattu jo sitä ennen.

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Siassa ylitarjontaa, naudassa ei..
Naudassa me AB-tuottajat olemme antaneet tilaa C-tuottajien tuotannon lisäykselle ja samaa Ceesikailijat vaatii nyt AB-sikailijoilta..

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: onko kyse laiskuudesta?
sikatuottajat mediassa valittaa, niin sikaa tuntuu riittävän, minäkin tässä hermostuneena odottelen, koska LSO suvaitsee hakea possuja, jotka paisuu päivä päivältä, rupeaa ihan tosissaan vituttamaan tää valittaminen, itse en valita, vaan tämän vuoden aikana lopetan tään homman, kyllä siitä huolimatta sikaa tulee riittämään teollisuudelle, ja teollisuudelle on aivan sama, mistä se lihan saa,  kunhan saa tarpeeksi edullisesti, niin kuin olet itsekin kirjoittanut aiemmin täällä.

Niiden ajattelu jotka vielä elättelevät haaveita että tuotantoa jatkavat saattaa olla toisentyyppinen, oletkos tullut ajatelleeksi? Tuotantoa on nytkin mutta laske vaikka oman tuotantosi kannattavuus tällä hetkellä jos olisit rakentanut sikalasi 5 vuotta sitten omalla rahalla.  Ja laske vaikka sekin että voisitko lopettaa tuotantosi. Eli tämä "vinkuminen" tulee ehkä siitä että toisilla on erilaisia suunnitelmia tulevaisuudelle kuin sinulla ja niissä suunnitelmissa kannattavuuden odotettavissa oleva heikkeneminen näyttää aika huolestuttavalta yhdistettynä vielä siihen että tukialueiden kilpailukyky toisiinsa nähden muuttuu rajusti. Mutta tuotantoa on, kannattavuus on asia erikseen. Tosin sikapuolella tilanne on aina ollut se että toisilla kannattaa, toisilla ei.

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: onko kyse laiskuudesta?
AB-alueen sikatuotannosta, ei siitä ole huolissaan edes maatalousministeri, vaikka tyttärensä on porsastuottaja.

Tästä sananen. En ota kantaa siihen onko ministeri huolissaan vai ei ole. Mutta ministerin asema on tosi vaikea. Jos tukierot eivät saa kasvaa ja MTK ei hyväksy leikkauksia ja kuitenkaan merkittäviä tukieroja ei saisi olla niin tilanne on vaikea. Ottaen huomioon ministerin sukulaisuussuhteet niin voitteko kuvitella millainen parku siitä nousee jos ministeri neuvottelutuloksista huolimatta odotusten vastaisesti päätyisikin tekemään C-alueen sikatukeen edes pieniä leikkauksia? Siinä voisi vähän nousta haloota Pohjanmaan suunnalta? Tähän tyyliin:

http://scully.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2004/06/302296

http://www.hs.fi/arkisto/haku?free=Sami+AND+Yli-Rahnasto

jopihopi

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?

___Tuloslaskelma_____    ___2007___
Sikatalous
                                      C1-alue    B-alue                           
Tiloja edustettuna              220       190   
Kirjanpitotiloja                    7<n<14    7<n<14   
Viljelyala                           57        50   
Kotieläintuotto                   136 500   208 300   
Kasvinvilj.tuotto                 3 080     2 630
Puutarhatuotto                   0         0   
Muu myyntituotto                4 270     6 190   
Tuet                                 60 800    62 600   
Liikevaihto                          204 700   279 700   
Varaston muutos                   12 700    33 600   
Sisäiset siirrot                  20        250   
Investointiavustus                160       1 100   
Muu tuotto                        570       620   
Kokonaistuotto                    218 100   315 300   
Tarvikekulut                     -66 900   -118 800   
Elainten ostot                   -18 300   -26 800   
Ulkopuoliset palvelut            -8 900    -9 300   
Henkilöstökulut                  -160      -15 100   
Konevuokrat                      -50       -330
Muut muuttuvat                   -5 060    -11 900   
Palkkavaatimus                   -44 800   -34 500   
Vuokrat                          -4 010    -5 290   
Vakuutukset                      -7 800    -8 140   
Kunnossapito                     -11 000   -13 700   
Muut kiinteät                    -5 740    -5 510   
Käyttökate                        45 500    65 900   
Rakennuspoistot                  -17 900   -22 100   
Konepoistot                      -13 100   -28 600   
Muut poistot                     -1 280    -1 370   
Liiketulos                        13 200    13 800   
Nettorahoituskulut               -6 320    -3 680   
Nettotulos                        6 880     10 200   
Korkovaatimus                    -17 800   -26 500   
Yrittäjänvoitto                  -10 900   -16 300   

Viimeksi muokattu: 23.01.09 - klo:14:13 kirjoittanut jopihopi

Tuleva jemmari

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13
Vs: Siassa ylitarjontaa, naudassa ei..
Naudassa me AB-tuottajat olemme antaneet tilaa C-tuottajien tuotannon lisäykselle ja samaa Ceesikailijat vaatii nyt AB-sikailijoilta..

Höpöhöpö. Naudanlihantuotanto kiloissa on laskenut koko maassa. Sekä ab että c-alueella. Kiitos vaan vähenevän lypsylehmä ja vasikka määrän, joita teuraspainon nosto ja emolehmätuotannon kasvu ei ole korvannut. Laskunopeus on toki ollut etelässä nopeampi.

Jopa emolehmienkin määrä on kasvanut kautta koko maan pl Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Kasvu toki ollut nopeampaa c-alueella varsinkin prosenteissa, koska jo historiallisista syistä emolehmiä on ollut etelässä alkujaan enempi. Lisäksi c-alueen emolehmien kasvusta hyötyivät ja hyötyvät yhä ab-alueen vanhat vakiintuneet ja laadukkaat emokarjat, jotka myyvät pohjoiseen eläinainesta. Lisäksi emolehmätuotanto pystyy etelässä hyödyntämääm useillakin tiloilla LUONNONLAITUMIA yms. erikoistukia, joista c-alueella ei ole tietoakaan.

Nämä puheet tuotannon siirtymisistä on aina katsojasta kiinni.... 

Ja se on henk. koht. VOIVOI, jos paalinpyörittäjä ei pysty näillä eväillä kuromaan huomattavasti kiinni tätä tukieroa!


Tiedän että c alueella maksetaan tukea ainakin hakamaista  ja metsälaitumista, eikös nämä ole juuri näitä luonnonlaitumia.

jopihopi

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kannattavuuskirjanpitotilastolla ei saada alueiden kesken vertailua luotettavaksi. Parempi tulotaso voidaan saada hävitettyä investointeihin ja arvokkaisiin tuotantopanoksiin.

Aluevertailussa pitää olla tarkkana, mistä kukin luku juontuu. Samoin yrittäjien taitavuuden vaikutus pitäisi saada suodatettua pois. Luottavin vertailu voidaan tehdä vain ottamalla esimerkiksi todellinen tila, jonka tulosta verrataan eri alueilla. Tällöin voidaan myös huomioida rahdeista tulevia kuluja/säästöjä.

jooo tällaanen tilasto suodattaa taitavat vain toisesta sarakkeesta, kotikutoonen laskelma taas suodattaa vasenkätiset molemmista vertailujoukoista ;D

jopihopi

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?
muutamia huomioita b-c1 tulosvertailusta: b alueen viljelijä tekee töitä 800 tuntia vähemmän kuin kolleegansa c1 alueella ja ostaa 1100 tuntia työtä 15000 eurolla. 2. b alueen isännllä on rutkasti enemän pääomaa. 3. b alueen isäntä hankki koneita n.15% pienemmälle peltoalalleen 15000 eurolla enemän vuosittain. 4. b alueen siantuottaja voisi säästää rehulaskussaan yli 20000 ottamalla esimerkkia c1-alueelta. 5. kotieläintuet b alueen tyyppitilalla ovat n.20000.

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: onko kyse laiskuudesta?
muutamia huomioita b-c1 tulosvertailusta: b alueen viljelijä tekee töitä 800 tuntia vähemmän kuin kolleegansa c1 alueella ja ostaa 1100 tuntia työtä 15000 eurolla.

Näissä on varmasti asiaa, täytyy katsoa vähän tarkemmin kaikkia näitä lukuja mitä esitit. Mutta tätä en ymmärrä? Oliko nämä luvutkin jossakin? Tuo 15.000 eurolla palkkatyötä on ihan totta. Mutta tuo että 800 tuntia vähemmän töitä, mistä sen saat? Tuosta palkkavaatimuksestako? C-alueella  44.800 ja A-alueella 34.500. Erotus siis 10.300 euroa. Tuosta 10.300 euroa ja 800 tuntia niin se tarkoittaisi että tuntipalkka 12,875 euroa. Nyt jos katsotaan tuosta 44.800 / 12.875 = 3.479 tuntia ja 34.500 / 12.875 = 2.679 tuntia. Kuulepas, minä vähän veikkaan että tässä on erona se että C-alueella pariskunnasta molemmat ovat tilalla töissä ja AB-alueelle taas vain toinen kokonaan ja toinen osittain käyden tilan ulkopuolella töissä. C-alueesta en sano sen tarkemmin mutta AB-alueella aika yleinenkin järjestely aika isossakin yksikössä. Sitten urakointina teetetään paljon töitä. Jos olisi tuosta kyse niin sitten työtunnit per henkilö taas olisivatkin miten päin? Vale - emävale - tilasto? Älä tee liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä jostakin luvusta tietämättä mitä on takana?
    

jopihopi

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?
tohtorissa on oma työtunti erittely, ensimmäisestä valikosta valittet. Tässä tilastossahan se hyvä puoli että tulee eustava esimerkki kun on satoja tiloja otoksessa. Työssä käy c alueellakin moni, suurin ero on etelässä muotiin tullut laiskottelu ja hienostelu. Pitää ajella pitkäkeulaasilla traktoreilla olemattomilla plänteillä, ja renki palkataan sikalaan kun ei itte viittitä mennä. Ja lopuks täysrehua joka siiloon avot "kustannuskriisi" on valmis

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Vs: onko kyse laiskuudesta?
Näistä kannattavuuseroista tukialueilla saisi tosi mielenkiintoisen tutkimuksen aikaan. Olisi hyötyä kaikille tuottajille selvittää mistä kannattavuuserot syntyvät ja miten erisuuruiset tuet vaikuttavat tilojen toimintaan.
Mystinen kesälaatumies

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: onko kyse laiskuudesta?
Ja lopuks täysrehua joka siiloon avot "kustannuskriisi" on valmis

Näkyikö tuo täysrehukin siitä tilastosta? Itse tiedän useammankin tilan joilla menee yli miljoona kiloa rehuviljaa vuodessa mutta en yhtään jossa menisi täysrehua tuollaisia määriä.