Agronet

Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:08:19

Otsikko: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:08:19
https://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/tt_mtt.tt_mtt_kankir_pack.laheta
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:08:24
krhm siis taloustohtori>omant valinnat> tuloslaskelma>sikatalous ja lypsykarja>vuosi 2007> tukialueet b,c1,ca
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:09:45
krhm siis taloustohtori>omant valinnat> tuloslaskelma>sikatalous ja lypsykarja>vuosi 2007> tukialueet b,c1,ca


Joo, tuolla saa jos osaa perusteet ja mistään mitään tajuaa. Kukas se täällä keskusteluissa ihan äskettäin ehdotti, olikos peräti apemies että tukialuelaskennassa jotain muuta eikä "jj-laskennan" lukuja eikä proagriaa eikä mitään muutakaan. Kyllähän ainakin nuo luvut vastaansanomattomasti kertovat että sekä maidontuotannon että sikatalouden kannattavuus näillä MTTn kirjanpitotiloilla on selkeästi parempi AB-alueella kuin C-alueella.

Herää kyllä tosiaan kysymys onko kyse laiskuudesta, tarkoitushakuisuudesta vai jostakin muusta kun ei kerta kaikkiaan haluta tunnustaa että AB-alueen kannattavuus kotieläinpuolella jo nyt heikompi ja tiedossa olevien tukipäätösten myötä ero tulee yhä vain suurenemaan. Luvut kun näköjään ovat haluttaessa ihan kaikkien käytettävissä.

Minä en kerta kaikkiaan ymmärrä että kun kaikki luvut ja laskelmat ihan selkeästi kertovat että AB-alueen kotieläintuotanto tulee kannattamattomaksi C-alueeseen verrattuna niin miksi ensinnäkin lukuja ei haluta uskoa ja toiseksi miksi minusta tuntuu että ainakaan mitään ei haluta asialle tehdä. Nostetaan vaan kädet pystyyn "kun se EU"? Ei tajua, ei...



Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:09:53
Lisätääs tohon edelliseen sen verran että osa luvuista vaatisi kyllä vähän tarkempaa analyysiä mutta selkeästi "viivan alle" eli yrittäjän voitto jää AB-alueella vähemmän. Tai miten sen nyt ottaa kun näyttäisi että kaikki tappiota tuottavat. Mutta sanotaan että AB-alueella joutuu maksamaan harrastuksestaan enemmän?

Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:09:57
b ja c1 alueen sikatilojen erot vuonna 2007 katoppa tarkemmin kun asiantuntijaksi itses tituleeraat. b alueella tilat (keskimäärin 50ha) saavat investointitukihistoriasta johtuen suuremman liikevaihdon ja tuet kuin c1 alueen (keskimäärin 57ha) tilat. Ja katso samalla eroja  työvoiman käytössä, tarvikkeiden hankinnassa, konepoistoissa, omassa pääomassa.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:10:05
pistäs c1 alueen laskelmaan menopuolelle  nuo samat rapiat 50ke osioihin koneet ja tarvikkeet sekä renkien palkat jotka ovat b alueella
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:10:06
b ja c1 alueen sikatilojen erot vuonna 2007 katoppa tarkemmin kun asiantuntijaksi itses tituleeraat. b alueella tilat (keskimäärin 50ha) saavat investointitukihistoriasta johtuen suuremman liikevaihdon ja tuet kuin c1 alueen (keskimäärin 57ha) tilat. Ja katso samalla eroja  työvoiman käytössä, tarvikkeiden hankinnassa, konepoistoissa, omassa pääomassa.

Asiantuntijaksi? Kunhan numeroita pyörittelen... Mutta tätä juuri tarkoitin kun kirjoitin että "vaatisi kyllä vähän tarkempia analyysiä". Juuri yksittäiset luvut joista tässä oletkin jo analyysiä tehnyt. Huomasin itsekin nämä luvut mitä tässä tuot esille ja pari muutakin mutta en ehtinyt vielä pohtia tarkemmin. Esimerkiksi A-alueella onko investoitu rajusti isoihin yksiköihin kirjanpitotiloilla viime vuosina? Luvuista voisi vähän tämänsuuntaista johtopäätöstä tehdä? Koska yhdestä lehmästä jää viivan alle yhä vähemmän ja vähemmän niin niitä pitää joko olla tosi rajusti tai ei lainkaan?
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Herra Heinamaki - 23.01.09 - klo:10:07
Kannattavuuskirjanpitotilastolla ei saada alueiden kesken vertailua luotettavaksi. Parempi tulotaso voidaan saada hävitettyä investointeihin ja arvokkaisiin tuotantopanoksiin.

Aluevertailussa pitää olla tarkkana, mistä kukin luku juontuu. Samoin yrittäjien taitavuuden vaikutus pitäisi saada suodatettua pois. Luottavin vertailu voidaan tehdä vain ottamalla esimerkiksi todellinen tila, jonka tulosta verrataan eri alueilla. Tällöin voidaan myös huomioida rahdeista tulevia kuluja/säästöjä.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:10:10
Kannattavuuskirjanpitotilastolla ei saada alueiden kesken vertailua luotettavaksi. Parempi tulotaso voidaan saada hävitettyä investointeihin ja arvokkaisiin tuotantopanoksiin.

Tätä yritin juurkin apemiehelle jossakin keskustelussa täällä tuoda esille huonolla menestyksellä, koitas jos sää onnistuisit paremmin? Mutta samaa itse asiassa noistakin luvuista näkyy. B-alueella on investoitu rajummin isoihin yksiköihin peltoalan jäädessä pienemmäksi. Ja palkattuja työntekijöitä ja silleen. Mutta silti isommasta liikevaihdosta ei viivan alle meinaa jäädä enempää tai itse asiassa jää vähemmän.
 
Ja edelleen olen sitä mieltä että nämä laskelmat eivät ole oikeita laskelmia tukien pohjaksi juurikin tuosta johtuen mitä Herra Heinämäkikin tässä tuo esille. Vaikka juuri tässä esitetyt nämä(kin) laskelmat näyttäisivätkin AB-alueen kannalta olevan "hyviä".

Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 23.01.09 - klo:10:17
Kyllä ja tehottomuudesta ja osaamattomuudesta, mikään ei muuten selitä sitä, että paremmilla tuilla ja halvemmilla pelloilla tehdään huonoa tulosta! Jos minä saan täällä emoilla irti satatonnia vuodessa, niin varmasti irtois kaksi, jos saisin samat tuet kuin tuossa 10 kilsan päässä Cee ykkösellä!
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:10:33
älkeepäs lässyttäkö, siis totuushan on se että investointitukihistorian turvin on rakennettu mittavaa tuotantoa ja mukavasti pääomaa. Nyt on laiskuus tullut muotiin etelän sikatiloilla. myyntitulot ovat c1 alueen  tiloilla kolmanneksen (70 ke) pienemmät kuin b alueen keskimääräisellä. Ja sitten b alueella palkkamenot 15 000 suuremmat  tarvikkeisiin ja koneisiin lähes 70 ke enemän vuodessa, yhteensä yli 100% enemän.  Ja lopuksi vielä tulos vedetään PAPERILLA alas oman pääoman korkovaatimuksella.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: poronpurija - 23.01.09 - klo:10:46
Investointitukien merkitys on olemattoman pieni, kun ne koskettavat vain niitä ketkä ovat investoineet. Niillä ei keskimäärin vaikutusta tilan tuloihin. Eivätkä korvaa mitenkään alueiden tukieroa.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:10:52
Investointitukien merkitys on olemattoman pieni, kun ne koskettavat vain niitä ketkä ovat investoineet. Niillä ei keskimäärin vaikutusta tilan tuloihin. Eivätkä korvaa mitenkään alueiden tukieroa.

Ja lisää tunnustuksia? Kun tätäkin olen mielestäni yrittänyt täällä osoittaa numeroilla mutta kun ei... Vielä kun joku tunnustaa että pellon kautta tukia ei oikeasti voida tasata niin ollaan aika pitkällä...
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:10:57
kyllä investointituilla oma merkityksensä on, ne näkyvät yksikökoossa ja sitä kautta määrälisinä yms, kuten tiedämme lisien vaikutus tulokseen on tuotantotukiakin suurempi.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 23.01.09 - klo:11:00
Pitäisikö sitten meille, jotka olemme investoineet 2000 luvulla samoilla tuilla kuin Ceetkin, maksaa korotetut investointituet näin jälkeenpäin?

Sivistynyt arvaukseni LFA-tukikorjaukseen on, että AB-tukiasia korjataan korottamalla LFA täällä 250 euroon ja C-alueella 300 euroon..
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:11:07
kyllä investointituilla oma merkityksensä on, ne näkyvät yksikökoossa ja sitä kautta määrälisinä yms, kuten tiedämme lisien vaikutus tulokseen on tuotantotukiakin suurempi.

Sikapuolella investointituet ovat olleet jäissä odotas nyt kun muistelen. Ainakin 5 vuotta. Muistaako joku tarkemmin? Ihan omalla rahalla on saanut vapaasti rakentaa.

Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:11:07
sikatuet olleet hakukiellossa kauan, joten etelän tukiedut korostuvat sianlihantuotannossa
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:11:08
sikatuet olleet hakukiellossa kauan, joten etelän tukiedut korostuvat sianlihantuotannossa

Niin mitkä tukiedut? Ainakin se MTn laskelma osoitti että tämän hetken tuilla AB on miinuksella?
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: PG - 23.01.09 - klo:11:21
sikatuet olleet hakukiellossa kauan, joten etelän tukiedut korostuvat sianlihantuotannossa

Niin mitkä tukiedut? Ainakin se MTn laskelma osoitti että tämän hetken tuilla AB on miinuksella?

Sä  olet täällä jo pari viikoa vinkunut samaa valitusta, kuitenkin, miksi kenenkään pitäisi olla huolissaan AB-alueen sikatuotannosta, ei siitä ole huolissaan edes maatalousministeri, vaikka tyttärensä on porsastuottaja.

Tilannehan on se, että Suomessa tuotettiin vuonna 2007 ihan virallisten TIKE:n tilastojen mukaan sianlihaa enemmän kuin koskaan ennen, ja omavaraisuus sianlihassa on reippaasti yli 100 %, ja vaikka sikatuottajat mediassa valittaa, niin sikaa tuntuu riittävän, minäkin tässä hermostuneena odottelen, koska LSO suvaitsee hakea possuja, jotka paisuu päivä päivältä, rupeaa ihan tosissaan vituttamaan tää valittaminen, itse en valita, vaan tämän vuoden aikana lopetan tään homman, kyllä siitä huolimatta sikaa tulee riittämään teollisuudelle, ja teollisuudelle on aivan sama, mistä se lihan saa,  kunhan saa tarpeeksi edullisesti, niin kuin olet itsekin kirjoittanut aiemmin täällä.

Tämä siankasvattajakolleegoiden jatkuva narina milloin missäkin mediassa käy vituttamaan sen takia, koska sille valittamiselle ri tunnu olevan  mitään pohjaa, sikaa tuotetaan niin kuin ennenkin, joten tappiollista ei tuotanto voi olla, jos se on sitä joskun 4-5 vuoden päästä, niin tuskin sittenkään kukaan herää asiaan, jos teollisuudella ei silloin ole suurempaa pulaa lihasta, onhan nautapuolella omavaraisuus jotain  80% luokkaa, mutta ei ole hätätilaa maahan senkän takia julistettu, jos  siassa omavaraisuus  putoaa alle 100 %, niin vajr paikataan tuonnilla, ja avataan investointituet, ellei ole avattu jo sitä ennen.

Otsikko: Siassa ylitarjontaa, naudassa ei..
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 23.01.09 - klo:11:28
Naudassa me AB-tuottajat olemme antaneet tilaa C-tuottajien tuotannon lisäykselle ja samaa Ceesikailijat vaatii nyt AB-sikailijoilta..
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:11:31
sikatuottajat mediassa valittaa, niin sikaa tuntuu riittävän, minäkin tässä hermostuneena odottelen, koska LSO suvaitsee hakea possuja, jotka paisuu päivä päivältä, rupeaa ihan tosissaan vituttamaan tää valittaminen, itse en valita, vaan tämän vuoden aikana lopetan tään homman, kyllä siitä huolimatta sikaa tulee riittämään teollisuudelle, ja teollisuudelle on aivan sama, mistä se lihan saa,  kunhan saa tarpeeksi edullisesti, niin kuin olet itsekin kirjoittanut aiemmin täällä.

Niiden ajattelu jotka vielä elättelevät haaveita että tuotantoa jatkavat saattaa olla toisentyyppinen, oletkos tullut ajatelleeksi? Tuotantoa on nytkin mutta laske vaikka oman tuotantosi kannattavuus tällä hetkellä jos olisit rakentanut sikalasi 5 vuotta sitten omalla rahalla.  Ja laske vaikka sekin että voisitko lopettaa tuotantosi. Eli tämä "vinkuminen" tulee ehkä siitä että toisilla on erilaisia suunnitelmia tulevaisuudelle kuin sinulla ja niissä suunnitelmissa kannattavuuden odotettavissa oleva heikkeneminen näyttää aika huolestuttavalta yhdistettynä vielä siihen että tukialueiden kilpailukyky toisiinsa nähden muuttuu rajusti. Mutta tuotantoa on, kannattavuus on asia erikseen. Tosin sikapuolella tilanne on aina ollut se että toisilla kannattaa, toisilla ei.

Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:11:53
AB-alueen sikatuotannosta, ei siitä ole huolissaan edes maatalousministeri, vaikka tyttärensä on porsastuottaja.

Tästä sananen. En ota kantaa siihen onko ministeri huolissaan vai ei ole. Mutta ministerin asema on tosi vaikea. Jos tukierot eivät saa kasvaa ja MTK ei hyväksy leikkauksia ja kuitenkaan merkittäviä tukieroja ei saisi olla niin tilanne on vaikea. Ottaen huomioon ministerin sukulaisuussuhteet niin voitteko kuvitella millainen parku siitä nousee jos ministeri neuvottelutuloksista huolimatta odotusten vastaisesti päätyisikin tekemään C-alueen sikatukeen edes pieniä leikkauksia? Siinä voisi vähän nousta haloota Pohjanmaan suunnalta? Tähän tyyliin:

http://scully.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2004/06/302296

http://www.hs.fi/arkisto/haku?free=Sami+AND+Yli-Rahnasto

Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:12:37

___Tuloslaskelma_____    ___2007___
Sikatalous
                                      C1-alue    B-alue                           
Tiloja edustettuna              220       190   
Kirjanpitotiloja                    7<n<14    7<n<14   
Viljelyala                           57        50   
Kotieläintuotto                   136 500   208 300   
Kasvinvilj.tuotto                 3 080     2 630
Puutarhatuotto                   0         0   
Muu myyntituotto                4 270     6 190   
Tuet                                 60 800    62 600   
Liikevaihto                          204 700   279 700   
Varaston muutos                   12 700    33 600   
Sisäiset siirrot                  20        250   
Investointiavustus                160       1 100   
Muu tuotto                        570       620   
Kokonaistuotto                    218 100   315 300   
Tarvikekulut                     -66 900   -118 800   
Elainten ostot                   -18 300   -26 800   
Ulkopuoliset palvelut            -8 900    -9 300   
Henkilöstökulut                  -160      -15 100   
Konevuokrat                      -50       -330
Muut muuttuvat                   -5 060    -11 900   
Palkkavaatimus                   -44 800   -34 500   
Vuokrat                          -4 010    -5 290   
Vakuutukset                      -7 800    -8 140   
Kunnossapito                     -11 000   -13 700   
Muut kiinteät                    -5 740    -5 510   
Käyttökate                        45 500    65 900   
Rakennuspoistot                  -17 900   -22 100   
Konepoistot                      -13 100   -28 600   
Muut poistot                     -1 280    -1 370   
Liiketulos                        13 200    13 800   
Nettorahoituskulut               -6 320    -3 680   
Nettotulos                        6 880     10 200   
Korkovaatimus                    -17 800   -26 500   
Yrittäjänvoitto                  -10 900   -16 300   
Otsikko: Vs: Siassa ylitarjontaa, naudassa ei..
Kirjoitti: Tuleva jemmari - 23.01.09 - klo:13:12
Naudassa me AB-tuottajat olemme antaneet tilaa C-tuottajien tuotannon lisäykselle ja samaa Ceesikailijat vaatii nyt AB-sikailijoilta..

Höpöhöpö. Naudanlihantuotanto kiloissa on laskenut koko maassa. Sekä ab että c-alueella. Kiitos vaan vähenevän lypsylehmä ja vasikka määrän, joita teuraspainon nosto ja emolehmätuotannon kasvu ei ole korvannut. Laskunopeus on toki ollut etelässä nopeampi.

Jopa emolehmienkin määrä on kasvanut kautta koko maan pl Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Kasvu toki ollut nopeampaa c-alueella varsinkin prosenteissa, koska jo historiallisista syistä emolehmiä on ollut etelässä alkujaan enempi. Lisäksi c-alueen emolehmien kasvusta hyötyivät ja hyötyvät yhä ab-alueen vanhat vakiintuneet ja laadukkaat emokarjat, jotka myyvät pohjoiseen eläinainesta. Lisäksi emolehmätuotanto pystyy etelässä hyödyntämääm useillakin tiloilla LUONNONLAITUMIA yms. erikoistukia, joista c-alueella ei ole tietoakaan.  

Nämä puheet tuotannon siirtymisistä on aina katsojasta kiinni.... 

Ja se on henk. koht. VOIVOI, jos paalinpyörittäjä ei pysty näillä eväillä kuromaan huomattavasti kiinni tätä tukieroa!


Tiedän että c alueella maksetaan tukea ainakin hakamaista  ja metsälaitumista, eikös nämä ole juuri näitä luonnonlaitumia.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:14:21
Kannattavuuskirjanpitotilastolla ei saada alueiden kesken vertailua luotettavaksi. Parempi tulotaso voidaan saada hävitettyä investointeihin ja arvokkaisiin tuotantopanoksiin.

Aluevertailussa pitää olla tarkkana, mistä kukin luku juontuu. Samoin yrittäjien taitavuuden vaikutus pitäisi saada suodatettua pois. Luottavin vertailu voidaan tehdä vain ottamalla esimerkiksi todellinen tila, jonka tulosta verrataan eri alueilla. Tällöin voidaan myös huomioida rahdeista tulevia kuluja/säästöjä.

jooo tällaanen tilasto suodattaa taitavat vain toisesta sarakkeesta, kotikutoonen laskelma taas suodattaa vasenkätiset molemmista vertailujoukoista ;D
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:18:55
muutamia huomioita b-c1 tulosvertailusta: b alueen viljelijä tekee töitä 800 tuntia vähemmän kuin kolleegansa c1 alueella ja ostaa 1100 tuntia työtä 15000 eurolla. 2. b alueen isännllä on rutkasti enemän pääomaa. 3. b alueen isäntä hankki koneita n.15% pienemmälle peltoalalleen 15000 eurolla enemän vuosittain. 4. b alueen siantuottaja voisi säästää rehulaskussaan yli 20000 ottamalla esimerkkia c1-alueelta. 5. kotieläintuet b alueen tyyppitilalla ovat n.20000.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:20:06
muutamia huomioita b-c1 tulosvertailusta: b alueen viljelijä tekee töitä 800 tuntia vähemmän kuin kolleegansa c1 alueella ja ostaa 1100 tuntia työtä 15000 eurolla.

Näissä on varmasti asiaa, täytyy katsoa vähän tarkemmin kaikkia näitä lukuja mitä esitit. Mutta tätä en ymmärrä? Oliko nämä luvutkin jossakin? Tuo 15.000 eurolla palkkatyötä on ihan totta. Mutta tuo että 800 tuntia vähemmän töitä, mistä sen saat? Tuosta palkkavaatimuksestako? C-alueella  44.800 ja A-alueella 34.500. Erotus siis 10.300 euroa. Tuosta 10.300 euroa ja 800 tuntia niin se tarkoittaisi että tuntipalkka 12,875 euroa. Nyt jos katsotaan tuosta 44.800 / 12.875 = 3.479 tuntia ja 34.500 / 12.875 = 2.679 tuntia. Kuulepas, minä vähän veikkaan että tässä on erona se että C-alueella pariskunnasta molemmat ovat tilalla töissä ja AB-alueelle taas vain toinen kokonaan ja toinen osittain käyden tilan ulkopuolella töissä. C-alueesta en sano sen tarkemmin mutta AB-alueella aika yleinenkin järjestely aika isossakin yksikössä. Sitten urakointina teetetään paljon töitä. Jos olisi tuosta kyse niin sitten työtunnit per henkilö taas olisivatkin miten päin? Vale - emävale - tilasto? Älä tee liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä jostakin luvusta tietämättä mitä on takana?
    
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:20:17
tohtorissa on oma työtunti erittely, ensimmäisestä valikosta valittet. Tässä tilastossahan se hyvä puoli että tulee eustava esimerkki kun on satoja tiloja otoksessa. Työssä käy c alueellakin moni, suurin ero on etelässä muotiin tullut laiskottelu ja hienostelu. Pitää ajella pitkäkeulaasilla traktoreilla olemattomilla plänteillä, ja renki palkataan sikalaan kun ei itte viittitä mennä. Ja lopuks täysrehua joka siiloon avot "kustannuskriisi" on valmis
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Make - 23.01.09 - klo:20:33
Näistä kannattavuuseroista tukialueilla saisi tosi mielenkiintoisen tutkimuksen aikaan. Olisi hyötyä kaikille tuottajille selvittää mistä kannattavuuserot syntyvät ja miten erisuuruiset tuet vaikuttavat tilojen toimintaan.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:20:34
Ja lopuks täysrehua joka siiloon avot "kustannuskriisi" on valmis

Näkyikö tuo täysrehukin siitä tilastosta? Itse tiedän useammankin tilan joilla menee yli miljoona kiloa rehuviljaa vuodessa mutta en yhtään jossa menisi täysrehua tuollaisia määriä.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: SiKari - 23.01.09 - klo:20:40
Ehkä ei joka juttua kannata ottaa ihan tosissaan, zeizei! Sinuna en olis noin jäyhä:)
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:20:42
menoerittely on siä kans siitä näkyy että rehuihin menee n 100% enemän vaikka myyntitulot on n 50% enemän....
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:20:44
tohtorissa on oma työtunti erittely, ensimmäisestä valikosta valittet. Tässä tilastossahan se hyvä puoli että tulee eustava esimerkki kun on satoja tiloja otoksessa. Työssä käy c alueellakin moni, suurin ero on etelässä muotiin tullut laiskottelu ja hienostelu. Pitää ajella pitkäkeulaasilla traktoreilla olemattomilla plänteillä, ja renki palkataan sikalaan kun ei itte viittitä mennä. Ja lopuks täysrehua joka siiloon avot "kustannuskriisi" on valmis

Juu, siellä oli siis työtunnit 3.560 (C) ja 2.740 (B) joista erotus siis 820 tuntia. Kun sitä vielä korjataan henkilöillä eli  1,44  ja 1,36 niin saadaan 2.472 ja 2.014 tuntia eli erotus on siis noin 460 tuntia per henkilö, ei 800 tuntia? Eli kyllähän täällä laiskoja ollaan mutta ei ihan niin laiskoja kuin luulet? Tässä on tämä vale - emävale - tilasto. Olen aikanani pyöritellyt niin paljon lukuja että tiedän aika tarkkaan miten niillä halutessaan saadaan melkein mustakin valkoiseksi. Voisinpa kertoa muutaman tosi hauskan esimerkin mutta jos paljastuisi että olen kertonut salassapidettäviä tietoja niin tulisi ikävästi sanomista. Mutta sattuneesta syystä minä en luota mihinkään tilastoihin ennen kuin ihan itse olen "avannut" sen että miten ne on saatu. Näistä voi tehdä varsin hätäisesti vääriäkin johtopäätöksiä.


Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:20:45
Ehkä ei joka juttua kannata ottaa ihan tosissaan, zeizei! Sinuna en olis noin jäyhä:)

Minulle kun jotain esittää niin on syytä varautua myös perustelemaan? Heitot eivät mene ihan läpi sattuneesta syystä.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:20:53
tohtorissa on oma työtunti erittely, ensimmäisestä valikosta valittet. Tässä tilastossahan se hyvä puoli että tulee eustava esimerkki kun on satoja tiloja otoksessa. Työssä käy c alueellakin moni, suurin ero on etelässä muotiin tullut laiskottelu ja hienostelu. Pitää ajella pitkäkeulaasilla traktoreilla olemattomilla plänteillä, ja renki palkataan sikalaan kun ei itte viittitä mennä. Ja lopuks täysrehua joka siiloon avot "kustannuskriisi" on valmis

Juu, siellä oli siis työtunnit 3.560 (C) ja 2.740 (B) joista erotus siis 820 tuntia. Kun sitä vielä korjataan henkilöillä eli  1,44  ja 1,36 niin saadaan 2.472 ja 2.014 tuntia eli erotus on siis noin 460 tuntia per henkilö, ei 800 tuntia? Eli kyllähän täällä laiskoja ollaan mutta ei ihan niin laiskoja kuin luulet? Tässä on tämä vale - emävale - tilasto. Olen aikanani pyöritellyt niin paljon lukuja että tiedän aika tarkkaan miten niillä halutessaan saadaan melkein mustakin valkoiseksi. Voisinpa kertoa muutaman tosi hauskan esimerkin mutta jos paljastuisi että olen kertonut salassapidettäviä tietoja niin tulisi ikävästi sanomista. Mutta sattuneesta syystä minä en luota mihinkään tilastoihin ennen kuin ihan itse olen "avannut" sen että miten ne on saatu. Näistä voi tehdä varsin hätäisesti vääriäkin johtopäätöksiä.



pinta-aloista ja eläinmääristä laskennallisiahan nuo tunnit ovat ja niitä tekee koko perhe, etelässä tosin rengitkin kun on laiskempaa isäntäväkee
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:20:56
menoerittely on siä kans siitä näkyy että rehuihin menee n 100% enemän vaikka myyntitulot on n 50% enemän....

Ostorehuihin? Tarkoitat tätä lukua?
Ostorehukustannukset     43 600     93 100
Tuossa menee yli 100% enemmän. Mutta sisältö? Mistä tiedät että täysrehua? Löytyy tiloja jotka joutuvat ostamaan sen miljoona kiloa ihan viljaa vuodessa kun ei omilta pelloilta niin paljon satoa saada. Otetaas vaikka tuollainen 2.000  lihasian sikala. Viljaa menee 2.000 * 365 * 2 = 1.460.000 kiloa vuodessa. Teillä C-alueella voi olla niin hyvä satotaso että saatte omilta pelloilta tuon mutta täällä etelässä ei voi laskea kuin 4.000 kilon keskisadolla. Eli siis tuo vaatisi peltoa noin 365 hehtaaria. En tiedä millaisia yksiköitä tässä on mukana mutta täältä löytyy paljon tiloja jotka joutuvat ostamaan suuren osan rehustaan ihan viljana, satojen hehtaarien alalta. Mistä sait selville että tuo ostorehu on täysrehua?


Ja tuottopuolesta?
Viljelyala     57     50
KOKONAISTUOTTO    218 100    315 300
Viljatuotto    13 100    13 400

Juuri nämä luvut kertovat että AB-alueella on paljon enemmän sikoja suhteessa omaan pinta-alaan. Joka väkisin johtaa siihen että ollaan ostorehun varassa mutta ei suinkaan täysrehun vaan yleensä ostoviljan. Mutta palaan jälleen tähän vale - emävale - tilasto. Minä en ainakaan uskalla kovin helposti esittää kenenkään laiskuudesta mitään ennenkuin olen analysoinut että mitä luvuissa on takana ja millaisia eroja aineistossa on.


Katsotaas vielä tuo:
Kotieläintuotto     136 500     208 300
Tuet     60 800     62 600    

Eli tästähän näkee selvästi että AB-alueella kotieläintuotot suhteessa tilan saamiin tukiin on noin 3,3-kertainen. Kun taas C-alueella kotieläintuotot suhteessa tukiin ovat vain 2,2-kertainen. Mistä tämä kertoo? Voisi kertoa vaikka siitä että AB-alueella on yritetty ottaa sitä tuottoa markkinoilta kun taas C-alueen tuotanto pyörii enemmän tukien varassa? Tai sitten jostakin muusta, en uskalla kovin tarkkoja johtopäätöksiä vetää ilman tarkempaa analyysiä.

Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: SiKari - 23.01.09 - klo:20:59
Nyt menee ZeiZei jo tahattoman komiikan puolelle, hellitä vähän
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:21:04
Nyt menee ZeiZei jo tahattoman komiikan puolelle, hellitä vähän

Ei ole tahatonta komiikkaa, on ihan tahallista... Osoituksena vain että kun katsoo yhtä lukua niin se ei välttämättä ole koko totuus.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:21:04
menoerittely on siä kans siitä näkyy että rehuihin menee n 100% enemän vaikka myyntitulot on n 50% enemän....

Ostorehuihin? Tarkoitat tätä lukua?
Ostorehukustannukset     43 600     93 100
Tuossa menee yli 100% enemmän. Mutta sisältö? Mistä tiedät että täysrehua? Löytyy tiloja jotka joutuvat ostamaan sen miljoona kiloa ihan viljaa vuodessa kun ei omilta pelloilta niin paljon satoa saada. Otetaas vaikka tuollainen 2.000  lihasian sikala. Viljaa menee 2.000 * 365 * 2 = 1.460.000 kiloa vuodessa. Teillä C-alueella voi olla niin hyvä satotaso että saatte omilta pelloilta tuon mutta täällä etelässä ei voi laskea kuin 4.000 kilon keskisadolla. Eli siis tuo vaatisi peltoa noin 365 hehtaaria. En tiedä millaisia yksiköitä tässä on mukana mutta täältä löytyy paljon tiloja jotka joutuvat ostamaan suuren osan rehustaan ihan viljana, satojen hehtaarien alalta. Mistä sait selville että tuo ostorehu on täysrehua?


hintaerosta ensin päättelin että olis täysrehuvaltaisempaa, voi toki olla että rahamiähinä maksatta reilummin samoista komponenteista
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:21:06
hintaerosta ensin päättelin että olis täysrehuvaltaisempaa, voi toki olla että rahamiähinä maksatta reilummin samoista komponenteista

Kokonaiskustannus ei ole sama kuin kilohinta. Vasta kun tiedät rehumäärät niin saat kilohinnat.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:21:15
hintaerosta ensin päättelin että olis täysrehuvaltaisempaa, voi toki olla että rahamiähinä maksatta reilummin samoista komponenteista

Kokonaiskustannus ei ole sama kuin kilohinta. Vasta kun tiedät rehumäärät niin saat kilohinnat.

no on-ko ton-ni hinta sama vai ei?
tuollaasessa isommassa otannassa aattelis tulojen ja menojen muttuvan likimain samassa suhtessa jos ei olis jotain ulkopuolista häiriötö (kuten laiskuus ..)
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:21:21
hintaerosta ensin päättelin että olis täysrehuvaltaisempaa, voi toki olla että rahamiähinä maksatta reilummin samoista komponenteista

Kokonaiskustannus ei ole sama kuin kilohinta. Vasta kun tiedät rehumäärät niin saat kilohinnat.

no on-ko ton-ni hinta sama vai ei?
tuollaasessa isommassa otannassa aattelis tulojen ja menojen muttuvan likimain samassa suhtessa jos ei olis jotain ulkopuolista häiriötö (kuten laiskuus ..)

Katsotaas vielä tuo:
Kotieläintuotto     136 500     208 300
Tuet     60 800     62 600   

Eli tästähän näkee selvästi että AB-alueella kotieläintuotot suhteessa tilan saamiin tukiin on noin 3,3-kertainen. Kun taas C-alueella kotieläintuotot suhteessa tukiin ovat vain 2,2-kertainen. Mistä tämä kertoo? Voisi kertoa vaikka siitä että AB-alueella on yritetty ottaa sitä tuottoa markkinoilta kun taas C-alueen tuotanto pyörii enemmän tukien varassa?

Tai sitten jostakin muusta, en uskalla kovin tarkkoja johtopäätöksiä vetää ilman tarkempaa analyysiä. Toisin kuin sinä kun aika hätäisesti parilla luvulla saat analysoitua että etelän vetelät viljelijät ne ei vaan viitsi tehdä töitä tarpeeksi?
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Make - 23.01.09 - klo:21:24
no on-ko ton-ni hinta sama vai ei?
tuollaasessa isommassa otannassa aattelis tulojen ja menojen muttuvan likimain samassa suhtessa jos ei olis jotain ulkopuolista häiriötö (kuten laiskuus ..)
Luulis sellaisten laiskuusgeenienkin olevan aikojenkuluessa sekoittuneen tukialueiden yli.  ;D
Otsikko: Vs: Siassa ylitarjontaa, naudassa ei..
Kirjoitti: emo-heikki - 23.01.09 - klo:21:26
Naudassa me AB-tuottajat olemme antaneet tilaa C-tuottajien tuotannon lisäykselle ja samaa Ceesikailijat vaatii nyt AB-sikailijoilta..

Höpöhöpö. Naudanlihantuotanto kiloissa on laskenut koko maassa. Sekä ab että c-alueella. Kiitos vaan vähenevän lypsylehmä ja vasikka määrän, joita teuraspainon nosto ja emolehmätuotannon kasvu ei ole korvannut. Laskunopeus on toki ollut etelässä nopeampi.

Jopa emolehmienkin määrä on kasvanut kautta koko maan pl Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Kasvu toki ollut nopeampaa c-alueella varsinkin prosenteissa, koska jo historiallisista syistä emolehmiä on ollut etelässä alkujaan enempi. Lisäksi c-alueen emolehmien kasvusta hyötyivät ja hyötyvät yhä ab-alueen vanhat vakiintuneet ja laadukkaat emokarjat, jotka myyvät pohjoiseen eläinainesta. Lisäksi emolehmätuotanto pystyy etelässä hyödyntämääm useillakin tiloilla LUONNONLAITUMIA yms. erikoistukia, joista c-alueella ei ole tietoakaan.

Nämä puheet tuotannon siirtymisistä on aina katsojasta kiinni.... 

Ja se on henk. koht. VOIVOI, jos paalinpyörittäjä ei pysty näillä eväillä kuromaan huomattavasti kiinni tätä tukieroa!


Näinhän se on, itseasiassa C-alueelle on myyty kokoajan hiehoja ja lehmiä varsin korkeaan hintaan etelästä, esim. vielä vuosi sitten hiehot maksoi yleisesti 1500 € kappale, katselin netistä hintoja ja Tanskassa samanikäisiä hiehoja oli myynnissä 600 € kappale ....
Mikäli hinnat ei ole pudonneet investointituen poistuttua hiehoilta, niin olen varma että ne putoaa tänä vuonna, uusia lähtijöitä ei tällä naudanlihanhinnalla alalle tule, ei ainakaan kovin montaa ...
Oli tuet sitten mitä hyvänsä.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 23.01.09 - klo:21:31
no on-ko ton-ni hinta sama vai ei?
tuollaasessa isommassa otannassa aattelis tulojen ja menojen muttuvan likimain samassa suhtessa jos ei olis jotain ulkopuolista häiriötö (kuten laiskuus ..)
Luulis sellaisten laiskuusgeenienkin olevan aikojenkuluessa sekoittuneen tukialueiden yli.  ;D
ei ei , se on viimevuosien ilmiö. Kun tilat kasvoivat etelässä korkeilla inve tointitukiaasilla ja pääomaa kertyi niin tuli tämä ilmiö. rengit sikalas ei tee hyvää kenenkään taloudelle
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:21:35
no on-ko ton-ni hinta sama vai ei?
tuollaasessa isommassa otannassa aattelis tulojen ja menojen muttuvan likimain samassa suhtessa jos ei olis jotain ulkopuolista häiriötö (kuten laiskuus ..)
Luulis sellaisten laiskuusgeenienkin olevan aikojenkuluessa sekoittuneen tukialueiden yli.  ;D
ei ei , se on viimevuosien ilmiö. Kun tilat kasvoivat etelässä korkeilla inve tointitukiaasilla ja pääomaa kertyi niin tuli tämä ilmiö. rengit sikalas ei tee hyvää kenenkään taloudelle

Tähän ei pitäisi kyllä kommentoida... Mutta on todettava että iso yksikkö vain ei voi pyöriä ilman palkkatyövoimaa. Jos on 650 emakkoa niin kyllä viljelijäpariskunta kahdestaan alkaa olla aika heikkoa.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: cosmic_cowboy - 23.01.09 - klo:22:16
hintaerosta ensin päättelin että olis täysrehuvaltaisempaa, voi toki olla että rahamiähinä maksatta reilummin samoista komponenteista
Ainakin Koskenkorvan komponentit maksavat Vehmaalle toimitettuna reilummin kuin Nurmooossa.

Aika monen sikalan ohi kuorma-autot ajavat ohraa Lounais-Suomesta Ilmajoelle. Muutama vuosi sitten Raisio laittoi vehnätärkkelyslinjan kiinni ja Lounais-Suomessa oli taas vähemmän liemirehua. Vanhempi juttu on Alkon Ohratärkkelystuotanto, joka lopetettiin Rajamäellä Venäjän viennin tökättyä. Silloin sai naudoillekin TTR:ää etelästä.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: emo-heikki - 23.01.09 - klo:22:27
no on-ko ton-ni hinta sama vai ei?
tuollaasessa isommassa otannassa aattelis tulojen ja menojen muttuvan likimain samassa suhtessa jos ei olis jotain ulkopuolista häiriötö (kuten laiskuus ..)
Luulis sellaisten laiskuusgeenienkin olevan aikojenkuluessa sekoittuneen tukialueiden yli.  ;D
ei ei , se on viimevuosien ilmiö. Kun tilat kasvoivat etelässä korkeilla inve tointitukiaasilla ja pääomaa kertyi niin tuli tämä ilmiö. rengit sikalas ei tee hyvää kenenkään taloudelle

Tähän ei pitäisi kyllä kommentoida... Mutta on todettava että iso yksikkö vain ei voi pyöriä ilman palkkatyövoimaa. Jos on 650 emakkoa niin kyllä viljelijäpariskunta kahdestaan alkaa olla aika heikkoa.


Niin, tottahan tuo on, kun tuotantoa kasvattaa, niin palkkakulut ei ole olennainen este, jos homma muuten on kunnossa, kyllä se lisätuontanto palkat yleensä kattaa ja siitä vielä jääkin.
Esim. tilan kiinteät kulut voi pysyä ihan samana, vaikka liikevaihto tuplaantuisi, jos se on mahdollista työvoimaa palkkaamalla, niin miksi sitä ei tekisi.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 24.01.09 - klo:09:51

___Tuloslaskelma_____    ___2007___
Sikatalous
                                      C1-alue    B-alue                           
Tiloja edustettuna              220       190   
Kirjanpitotiloja                    7<n<14    7<n<14   
Viljelyala                           57        50   
Kotieläintuotto                   136 500   208 300   
Kasvinvilj.tuotto                 3 080     2 630
Puutarhatuotto                   0         0   
Muu myyntituotto                4 270     6 190   
Tuet                                 60 800    62 600   
Liikevaihto                          204 700   279 700   
Varaston muutos                   12 700    33 600   
Sisäiset siirrot                  20        250   
Investointiavustus                160       1 100   
Muu tuotto                        570       620   
Kokonaistuotto                    218 100   315 300   
Tarvikekulut                     -66 900   -118 800   
Elainten ostot                   -18 300   -26 800   
Ulkopuoliset palvelut            -8 900    -9 300   
Henkilöstökulut                  -160      -15 100   
Konevuokrat                      -50       -330
Muut muuttuvat                   -5 060    -11 900   
Palkkavaatimus                   -44 800   -34 500   
Vuokrat                          -4 010    -5 290   
Vakuutukset                      -7 800    -8 140   
Kunnossapito                     -11 000   -13 700   
Muut kiinteät                    -5 740    -5 510   
Käyttökate                        45 500    65 900   
Rakennuspoistot                  -17 900   -22 100   
Konepoistot                      -13 100   -28 600   
Muut poistot                     -1 280    -1 370   
Liiketulos                        13 200    13 800   
Nettorahoituskulut               -6 320    -3 680   
Nettotulos                        6 880     10 200   
Korkovaatimus                    -17 800   -26 500   
Yrittäjänvoitto                  -10 900   -16 300   

todella isoja eroja kone ja tarvikehankinnoissa, omavaraisuusasteessa, oman työmäärän osuudessa...
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 24.01.09 - klo:10:20

___Tuloslaskelma_____    ___2007___
Sikatalous
                                      C1-alue    B-alue                           
Tiloja edustettuna              220       190   
Kirjanpitotiloja                    7<n<14    7<n<14   
Viljelyala                           57        50   
Kotieläintuotto                   136 500   208 300   
Kasvinvilj.tuotto                 3 080     2 630
Puutarhatuotto                   0         0   
Muu myyntituotto                4 270     6 190   
Tuet                                 60 800    62 600   
Liikevaihto                          204 700   279 700   
Varaston muutos                   12 700    33 600   
Sisäiset siirrot                  20        250   
Investointiavustus                160       1 100   
Muu tuotto                        570       620   
Kokonaistuotto                    218 100   315 300   
Tarvikekulut                     -66 900   -118 800   
Elainten ostot                   -18 300   -26 800   
Ulkopuoliset palvelut            -8 900    -9 300   
Henkilöstökulut                  -160      -15 100   
Konevuokrat                      -50       -330
Muut muuttuvat                   -5 060    -11 900   
Palkkavaatimus                   -44 800   -34 500   
Vuokrat                          -4 010    -5 290   
Vakuutukset                      -7 800    -8 140   
Kunnossapito                     -11 000   -13 700   
Muut kiinteät                    -5 740    -5 510   
Käyttökate                        45 500    65 900   
Rakennuspoistot                  -17 900   -22 100   
Konepoistot                      -13 100   -28 600   
Muut poistot                     -1 280    -1 370   
Liiketulos                        13 200    13 800   
Nettorahoituskulut               -6 320    -3 680   
Nettotulos                        6 880     10 200   
Korkovaatimus                    -17 800   -26 500   
Yrittäjänvoitto                  -10 900   -16 300   

todella isoja eroja kone ja tarvikehankinnoissa, omavaraisuusasteessa, oman työmäärän osuudessa...

Sekä siinä kuinka suuri %-osuus tuet on liikevaihdosta? Toiset sentään yrittää tehdä sen tuloksen liikevaihdolla? Sen suuremman liikevaihdon hankkiminen sitten taitaa tarkoittaa että satsatakin pitää ja yksikkökoon kasvaessa henkilöitäkin tarvitaan lisää. Saatko tuon "Tarvikekulut" jostakin auki? Kun rehuja ei ole erikseen niin etteikös vain sisältäisi rehut? Villi veikkaus joka saattaa olla myös oikea? Konepoistojen osuudesta olisi kiva tietää erittely? Jos peltoviljelykoneita niin luku on liian iso mutta entäs jos onkin liemiruokintalaitteita jne, silloin yksikkökokoon suhteutettuna enemmän kuin kohdallaan. Aina ennen kuin vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhteenvedetyistä luvuista olisi tiedettävä mitä sisältää. Jos esimerkiksi rehut on tarvikkeissa niin silloinhan ero vastaa eroa kotieläintalouden kokonaistuotoissa eli yksikkökokoa ihan suoraan. Eli ei mielestäni voi syyttää että etelän vetelät ja laiskat viljelijät heittävät laiskuuttaan ja tyhmyyttään rahaa lapiolla ulos ovista ja ikkunoista. Niinkuin koko ajan annat ymmärtää.

Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: emo-heikki - 24.01.09 - klo:13:43

___Tuloslaskelma_____    ___2007___
Sikatalous
                                      C1-alue    B-alue                           
Tiloja edustettuna              220       190   
Kirjanpitotiloja                    7<n<14    7<n<14   
Viljelyala                           57        50   
Kotieläintuotto                   136 500   208 300   
Kasvinvilj.tuotto                 3 080     2 630
Puutarhatuotto                   0         0   
Muu myyntituotto                4 270     6 190   
Tuet                                 60 800    62 600   
Liikevaihto                          204 700   279 700   
Varaston muutos                   12 700    33 600   
Sisäiset siirrot                  20        250   
Investointiavustus                160       1 100   
Muu tuotto                        570       620   
Kokonaistuotto                    218 100   315 300   
Tarvikekulut                     -66 900   -118 800   
Elainten ostot                   -18 300   -26 800   
Ulkopuoliset palvelut            -8 900    -9 300   
Henkilöstökulut                  -160      -15 100   
Konevuokrat                      -50       -330
Muut muuttuvat                   -5 060    -11 900   
Palkkavaatimus                   -44 800   -34 500   
Vuokrat                          -4 010    -5 290   
Vakuutukset                      -7 800    -8 140   
Kunnossapito                     -11 000   -13 700   
Muut kiinteät                    -5 740    -5 510   
Käyttökate                        45 500    65 900   
Rakennuspoistot                  -17 900   -22 100   
Konepoistot                      -13 100   -28 600   
Muut poistot                     -1 280    -1 370   
Liiketulos                        13 200    13 800   
Nettorahoituskulut               -6 320    -3 680   
Nettotulos                        6 880     10 200   
Korkovaatimus                    -17 800   -26 500   
Yrittäjänvoitto                  -10 900   -16 300   

todella isoja eroja kone ja tarvikehankinnoissa, omavaraisuusasteessa, oman työmäärän osuudessa...

Sekä siinä kuinka suuri %-osuus tuet on liikevaihdosta? Toiset sentään yrittää tehdä sen tuloksen liikevaihdolla? Sen suuremman liikevaihdon hankkiminen sitten taitaa tarkoittaa että satsatakin pitää ja yksikkökoon kasvaessa henkilöitäkin tarvitaan lisää. Saatko tuon "Tarvikekulut" jostakin auki? Kun rehuja ei ole erikseen niin etteikös vain sisältäisi rehut? Villi veikkaus joka saattaa olla myös oikea? Konepoistojen osuudesta olisi kiva tietää erittely? Jos peltoviljelykoneita niin luku on liian iso mutta entäs jos onkin liemiruokintalaitteita jne, silloin yksikkökokoon suhteutettuna enemmän kuin kohdallaan. Aina ennen kuin vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhteenvedetyistä luvuista olisi tiedettävä mitä sisältää. Jos esimerkiksi rehut on tarvikkeissa niin silloinhan ero vastaa eroa kotieläintalouden kokonaistuotoissa eli yksikkökokoa ihan suoraan. Eli ei mielestäni voi syyttää että etelän vetelät ja laiskat viljelijät heittävät laiskuuttaan ja tyhmyyttään rahaa lapiolla ulos ovista ja ikkunoista. Niinkuin koko ajan annat ymmärtää.



Jooo, mutta mikäli on hyvä tukialue, niin kannattaahan tuet maksimoida, mikäli yhtään järkeviä ollaan ...
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 24.01.09 - klo:16:15

___Tuloslaskelma_____    ___2007___
Sikatalous
                                      C1-alue    B-alue                           
Tiloja edustettuna              220       190   
Kirjanpitotiloja                    7<n<14    7<n<14   
Viljelyala                           57        50   
Kotieläintuotto                   136 500   208 300   
Kasvinvilj.tuotto                 3 080     2 630
Puutarhatuotto                   0         0   
Muu myyntituotto                4 270     6 190   
Tuet                                 60 800    62 600   
Liikevaihto                          204 700   279 700   
Varaston muutos                   12 700    33 600   
Sisäiset siirrot                  20        250   
Investointiavustus                160       1 100   
Muu tuotto                        570       620   
Kokonaistuotto                    218 100   315 300   
Tarvikekulut                     -66 900   -118 800   
Elainten ostot                   -18 300   -26 800   
Ulkopuoliset palvelut            -8 900    -9 300   
Henkilöstökulut                  -160      -15 100   
Konevuokrat                      -50       -330
Muut muuttuvat                   -5 060    -11 900   
Palkkavaatimus                   -44 800   -34 500   
Vuokrat                          -4 010    -5 290   
Vakuutukset                      -7 800    -8 140   
Kunnossapito                     -11 000   -13 700   
Muut kiinteät                    -5 740    -5 510   
Käyttökate                        45 500    65 900   
Rakennuspoistot                  -17 900   -22 100   
Konepoistot                      -13 100   -28 600   
Muut poistot                     -1 280    -1 370   
Liiketulos                        13 200    13 800   
Nettorahoituskulut               -6 320    -3 680   
Nettotulos                        6 880     10 200   
Korkovaatimus                    -17 800   -26 500   
Yrittäjänvoitto                  -10 900   -16 300   

todella isoja eroja kone ja tarvikehankinnoissa, omavaraisuusasteessa, oman työmäärän osuudessa...

Sekä siinä kuinka suuri %-osuus tuet on liikevaihdosta? Toiset sentään yrittää tehdä sen tuloksen liikevaihdolla? Sen suuremman liikevaihdon hankkiminen sitten taitaa tarkoittaa että satsatakin pitää ja yksikkökoon kasvaessa henkilöitäkin tarvitaan lisää. Saatko tuon "Tarvikekulut" jostakin auki? Kun rehuja ei ole erikseen niin etteikös vain sisältäisi rehut? Villi veikkaus joka saattaa olla myös oikea? Konepoistojen osuudesta olisi kiva tietää erittely? Jos peltoviljelykoneita niin luku on liian iso mutta entäs jos onkin liemiruokintalaitteita jne, silloin yksikkökokoon suhteutettuna enemmän kuin kohdallaan. Aina ennen kuin vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhteenvedetyistä luvuista olisi tiedettävä mitä sisältää. Jos esimerkiksi rehut on tarvikkeissa niin silloinhan ero vastaa eroa kotieläintalouden kokonaistuotoissa eli yksikkökokoa ihan suoraan. Eli ei mielestäni voi syyttää että etelän vetelät ja laiskat viljelijät heittävät laiskuuttaan ja tyhmyyttään rahaa lapiolla ulos ovista ja ikkunoista. Niinkuin koko ajan annat ymmärtää.


tietenkin rehut ovat tarvikkeissa, mitä muita hankintoja voisi olla yli 100ke??? Rehuhankinnat b alueella ovat kuitenkin yli 100% suuremmat kuin c alueella. Melko suuri ero kun eläinmääristä ja pinta-aloista määräytvä laskennallinen työmäärä on lähes sama molemmissa ja eläinmyyntuitulotkin vain noin kolmanneksen pienemmät c alueella. Eli suurempi eläinmäärä toki on b alueen tyyppitilalla kuin c alueen vastaavalla, ehkä 30-40% enemän yksiköitä kun huomioidaan suurempien yksiköiden saama parempi tilityshinta. Myös eläinten hankintamenot ovat myyntitulojen kanssa linjassa, mutta konehankinnat b alueella yli 100% suuremmat!! Liian suuri ero vaikka olisi rakennusinvestointeja mukana. Samoin henkilöstön palkkaamiseen käytetään n 10 000% enemän kuin c alueella vaikka c alueen oma työpanos on kolmanneksen SUUREMPI. Kertoo laiskottelusta ja joutavasta hienostelusta b alueella, jos ei maita mennä itse sikalaan niin vaihtakaa alaa.
Iso omanpääoman osuus b alueen tiloilla on seurausta investointitukihistorian eroista, ja on suurin syy velttoiluun.

Ryhtykää töihin kuten c alueellakin ja ottakaa oppia c alueen toimintatavoista, niin tuotanto b aluella on kannattavamppaa kuin c alueella vaikka kaikki eläintuet poistuisvat vain etelästä ja ilman kompensaatioita.

Katsokaa mikä tukiero on nautapuolella, ajakaa se ensin alas.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Adam Smith - 24.01.09 - klo:16:51
Jos c-alueen täppäri tyytys b-alueen palkkatasoon, saatais yrittäjätulo siellä melkein plussalle. Vai b-laiskottelua vs. c-ahneus, persnettoa niin tai näin..;D ;D

Henkilöstökulut olemattomat myös b-alueella, keskimäärin siis puolipäivänen työntekijä.....jopihopi kai ymmärtää, ettei keskiarvotilastosta saa vedettyä noita sun saamia johtopäätöksiä. Siihen tarvitaan asennetta ;D
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 24.01.09 - klo:16:56
jopihopi kai ymmärtää, ettei keskiarvotilastosta saa vedettyä noita sun saamia johtopäätöksiä. Siihen tarvitaan asennetta ;D

No tätähän minäkin olen yrittänyt kertoa mutta kun ei se vaan... Täällä me b-alueella vaan laiskoina maataan selällään ja kattoon syljeskellään kun laiskat rengit tekevät työt huonosti ja sen takia menee huonosti ja jos tehtäisiin ihan samalla tavalla kuin c-alueella ahkerasti töitä niin sitten täällä b-alueella kaikkinainen tukien tarve poistuisi. Tietysti herää kysymys että jos kerran c-alueella ahkerasti töitä tehdään niin mihinpä siellä(kään) niitä tukia sitten tarvitaan kun ahkera työnteko kerran takaa hyvän kannattavuuden... Mutta siis asenne, se on kaikki kaikessa...
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 24.01.09 - klo:17:22
tietenkin rehut ovat tarvikkeissa, mitä muita hankintoja voisi olla yli 100ke??? Rehuhankinnat b alueella ovat kuitenkin yli 100% suuremmat kuin c alueella. Melko suuri ero kun eläinmääristä ja pinta-aloista määräytvä laskennallinen työmäärä on lähes sama molemmissa ja eläinmyyntuitulotkin vain noin kolmanneksen pienemmät c alueella. Eli suurempi eläinmäärä toki on b alueen tyyppitilalla kuin c alueen vastaavalla, ehkä 30-40% enemän yksiköitä kun huomioidaan suurempien yksiköiden saama parempi tilityshinta. Myös eläinten hankintamenot ovat myyntitulojen kanssa linjassa, mutta konehankinnat b alueella yli 100% suuremmat!! Liian suuri ero vaikka olisi rakennusinvestointeja mukana. Samoin henkilöstön palkkaamiseen käytetään n 10 000% enemän kuin c alueella vaikka c alueen oma työpanos on kolmanneksen SUUREMPI. Kertoo laiskottelusta ja joutavasta hienostelusta b alueella, jos ei maita mennä itse sikalaan niin vaihtakaa alaa.
Iso omanpääoman osuus b alueen tiloilla on seurausta investointitukihistorian eroista, ja on suurin syy velttoiluun.

Ryhtykää töihin kuten c alueellakin ja ottakaa oppia c alueen toimintatavoista, niin tuotanto b aluella on kannattavamppaa kuin c alueella vaikka kaikki eläintuet poistuisvat vain etelästä ja ilman kompensaatioita.

Katsokaa mikä tukiero on nautapuolella, ajakaa se ensin alas.

Tätä puheenvuoroa on aika vaikea asiapohjalta "ampua alas" kun tässä on niin vähän asiaa itsessään. Mutta yritetääs.

Katsotaas vaikka alkuun että miten nuo tarvikkeet / rehumäärät mahtavat oikein suhtautua tuohon liikevaihtoon. Jotain oletuksia on otettava peliin ja oletetaan molemmille 1,40 teurashinta ja kaikki lihasikoja noin 85 kg. Tällöin yhdestä saatava tilitys on noin 120 euroa. No, tästä saadaan että C-alueella on saatu myyntiin 136 500 / 120 = 1.140 lihasikaa ja AB-alueella 208 300 / 120 = 1.735 lihasikaa. No nyt jos oletetaan että tarvikkeet ovat kokonaan rehua. Niin C-alueella rehukustannus olisi 66.900 / 1.140 = 59 euroa per lihasika ja AB-alueella 118 800 / 1.735 = 68 euroa per lihasika. Siinä on vielä kovasti matkaa siihen että rehuhankinnat olisivat 100% suuremmat kun niiden pitäisi tällä laskelmalla AB-alueella olla 118 euroa per lihasika.

Nyt toisaalta tiedämme että lihasian kasvatus vaatii noin 150 kiloa viljaa ja 2007 hintoja en enää muista mutta jos 130 euroa tonni niin rehuvilja olisi 19,5 euroa per lihasika. Tässä on eroa tuohon 59 / 68 euroa niin kovasti paljon että tarvikkeissa on niin paljon muutakin kuin viljaa että vaikea sanoa että rehuissa olisi noin iso ero. Ensinnäkään vaikka kaikki tarvikkeet olisivat rehua niin ei ja toiseksi rehujen osuus tarvikkeissa on jotakin mitä emme tiedä. Liikaa "klappia" johtopäätösten tekoon. Kolmanneksi olen antanut itseni ymmärtää että Koskisen Korvalääketehtaalta saa edullista valkuaisrehua jos kuljetusmatka tilalle on sopiva. Monelle C-alueen tilalle se kuljetusmatka on sopiva, AB-alue on vähän kauempana. Jo pelkästään se saattaa selittää eron rehukustannuksissa.

Mutta toistan sen että tämänkaltaiset laskelmat ja keskiavot ja yhteenvedot ovat mielestäni huono pohja kaikkinaisiin tukialueiden välisiin kannattavuusvertailuihin. Niissä on sisäänleivottuna liikaa sellaisia tekijöitä jotka saattavat vaikuttaa tuloksiin. Juurikin se sama mistä tässä rivien välistä kritisoit että "Jos olisitte jättäneet sen uuden traktorin ostamatta niin teillä AB-alueella kannattavuus olisi TOOSI hyvä". Siis tämä pätee tietysti vain AB-alueella, C-alueen kaikkien isäntien kaikki investoinnit pohjaavat vain tarpeeseen ja ovat hyvin perusteltuja. Mutta että näistäkään luvuista ilman yksityiskohtaista tietoa siitä mitä noissa summaluvuissa on sisällä ei mielestäni voi esittämiäsi johtopäätöksiä oikein tehdä.

Mitä taas nautapuolen tukieroon tulee niin tässähän itse huomaamattasi myönnät että mielestäsi AB-alueen ja C-alueen tukiero nautapuolella on liian suuri? Merkittävästi suurempi kuin sikapuolella jossa siinäkin olen mielestäni onnistunut osoittamaan että se on ihan liian suuri. Oletan että olet itse C-alueelta? Mutta että näin se vaan menee? Että se nautapuolen suurempi vääryys pitäisi ensin korjata eli pienentää C-alueen nautatukia ja sitten vasta puuttua sikatukiin?

Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: poronpurija - 24.01.09 - klo:19:21
Taidat sittenkin kuulua näihin itseviisaisiin numeroiden ja sanojen pyötittelijöiden eli turhan paskan jauhajien joukkoon.
 Asia katoaa aina alta, kun lähestyt tuolla tavalla. Ei kukaan jaksa tuonlaista tavaraa seurata. Näitähän löytyy teurastamoiden ja poroagrian sivuilta aina tänne kopioitaviksi.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: PG - 24.01.09 - klo:19:24
Taidat sittenkin kuulua näihin itseviisaisiin numeroiden ja sanojen pyötittelijöiden eli turhan paskan jauhajien joukkoon.
 Asia katoaa aina alta, kun lähestyt tuolla tavalla. Ei kukaan jaksa tuonlaista tavaraa seurata. Näitähän löytyy teurastamoiden ja poroagrian sivuilta aina tänne kopioitaviksi.


Sinä se vasta turhan paskan jauhaja olet, mutta mee vaan  nuolemaan sen Hoornporkin peffaa, sehän on  sun  mielihommaa, ja nuole kans kaikkien muidenkin mtk-pomojen persettä ,sitten kun kyllästyt puheenjohtajan perseen nuolentaan.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 24.01.09 - klo:19:28
Taidat sittenkin kuulua näihin itseviisaisiin numeroiden ja sanojen pyötittelijöiden eli turhan paskan jauhajien joukkoon.
 Asia katoaa aina alta, kun lähestyt tuolla tavalla. Ei kukaan jaksa tuonlaista tavaraa seurata. Näitähän löytyy teurastamoiden ja poroagrian sivuilta aina tänne kopioitaviksi.

Jos puhutaan vaikkapa tukialueiden välisestä erosta niin ilman numeroiden pyörittelyä on vaikea esittää perusteltua kantaa vaikka se sitten olisikin paskan jauhamista. Sanojen pyörittely on asia erikseen, on varmasti totta että saatan kääntää sanan pari tarvittaessa kun "paikka tulee". Viisaana tai itseviisaana en suuremmin itseäni pidä vaikka olenkin työelämätaustastani johtuen tottunut hallitsemaan suuriakin kokonaisuuksia ja näkemään asioiden syy-yhteydet. Ja myöskin neuvottelemaan asioista asiapohjalla. Ilman numeroita neuvottelu tai väittely on äkkiä sitä "vappuna lunta ja kiviset pienet pellot ja etelän kartanot" -tasoa ja sillä ei asiapäätöksiä perustella. Tuotokset ovat valitettavasti omiani, eivät mistään kopioituja.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: cosmic_cowboy - 24.01.09 - klo:19:59
Ryhtykää töihin kuten c alueellakin ja ottakaa oppia c alueen toimintatavoista, niin tuotanto b aluella on kannattavamppaa kuin c alueella vaikka kaikki eläintuet poistuisvat vain etelästä ja ilman kompensaatioita.

Katsokaa mikä tukiero on nautapuolella, ajakaa se ensin alas.

Omakohtainen alasajo alkaa olla suoritettu. Kotikunnassa (äh, siis ex kunnassa R.I.P.) menee kiinni neljä lypsykarjanavettaa ja oman lisäksi yksi minikokoinen emokarja loppuu ja yksi monitoimitila jätti vasikat ottamatta, kun neljän kuukauden vartoomisen jälkeen vasikat olsi tuotu perunannostoaikaan. Maitotilat taitaa olla luokkaa neljännes ja lihanautatilat puolet kokonaismäärästä. Yksi iso (paikallisesti) maitotila meni konkkaan pari vuotta sitten ja uuden kotikaupungin suurin navetta laitettiin kiinni keväällä.

Sikaloita täällä on enemmän kuin missään (Tanskan Fyn-saaren tiheyttä) ja niiden puolesta nyt jännitetään  . Eläköitymistä lukuunottamatta niitä on vasta pari lopettanut, osalle on löytynyt vuokralainen. Investoitu on todella vahvasti, perheviljelmilläkin on yli 150 emakkoa ja vieraalla työvoimalla toimivia on monia. Harvestore-siiloa ja liemiruokintaa, yhteistyökuvioita, tehokasta lannankäyttöä, kovia satotasoja ym tehokkaan toiminnan tunnusmerkkejä on näkyvissä. Ja tietysti niitä kalliita peltoja. Pian nähdään millä konsteilla tuettomasta tilanteesta selvitään.

Taatusti ei ole laiskuudesta kiinni. Tervetuloa tutustumaan ja muistakaa sitten kaikki nämä viisautenne KUN on omalla kohdalla.
 
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 24.01.09 - klo:20:08
Jos c-alueen täppäri tyytys b-alueen palkkatasoon, saatais yrittäjätulo siellä melkein plussalle. Vai b-laiskottelua vs. c-ahneus, persnettoa niin tai näin..;D ;D

Henkilöstökulut olemattomat myös b-alueella, keskimäärin siis puolipäivänen työntekijä.....jopihopi kai ymmärtää, ettei keskiarvotilastosta saa vedettyä noita sun saamia johtopäätöksiä. Siihen tarvitaan asennetta ;D
c-alueen täppäri ottas varmasti saman palkan ja laittas enemän koneisiin b-alueen tapaan jos ei olis huomattavasti velkaisempi epäoikeudenmukaisesta investointitukihistoriasta johtuen...

henkilöstökulut 10000% suuremmat kuin c-alueella KESKIMÄÄRIN vaikka laskennallinen työtuntimäärä lähes sama..

btw eipä näytä löytyvän tukirajan eteläpuolelta ainoatakaan selväjärkistä, jjäynän kertolaskuesimerkit rupee kyllästyttämään. Mies pilaa kaikki keskusteluketjut kymmenillä lihasika-laskuesimerkiellään, eikä tajua että varsinainen fakta on lähtötiedoissa eikä kartojakoplusmiinuslaskettelussa. Tuo jjäynän viimeisin vastine kommenttiini on kaikkien pohjanoteerausten äiti, en vaivaudu edes vastaamaan räpellykseensä.. mutta nautapuolesta vielä sen verran että siellä  todella on epäoikeudenmukaisuutta. Ja olenkin usein sanonut että a ja b alueiden maidon ja naudan tuoottajien sekä c-alueen sianlihantuottajien pitäisi terävöittää edunvalvontaansa. 142 tuessa on joustettu vain sikatuissa, tuet olivat todella merkittävät ja niiden piti olla pysyvät kuten nauta puolellakin. Aika paljon on tultu alas sovitusta ja nyt lopuksi vielä dekoplaus. c-alueen maito- ja nautatilat ovat korkeine tukineen jo nyt paljon edellä kun kilpaillaan samoista pinta-aloista.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Pelto-Jussi - 24.01.09 - klo:20:14

Jos puhutaan vaikkapa tukialueiden välisestä erosta niin ilman numeroiden pyörittelyä on vaikea esittää perusteltua kantaa vaikka se sitten olisikin paskan jauhamista. Sanojen pyörittely on asia erikseen, on varmasti totta että saatan kääntää sanan pari tarvittaessa kun "paikka tulee". Viisaana tai itseviisaana en suuremmin itseäni pidä vaikka olenkin työelämätaustastani johtuen tottunut hallitsemaan suuriakin kokonaisuuksia ja näkemään asioiden syy-yhteydet. Ja myöskin neuvottelemaan asioista asiapohjalla. Ilman numeroita neuvottelu tai väittely on äkkiä sitä "vappuna lunta ja kiviset pienet pellot ja etelän kartanot" -tasoa ja sillä ei asiapäätöksiä perustella. Tuotokset ovat valitettavasti omiani, eivät mistään kopioituja.


Tuosta "numeroiden" puutteesta: laskutaidottomuus on valitettavan yleistä maajussien(kin) keskuudessa. Kun ns. matematiikkaprosessori ei oikein toimi, laskelmat ja väittämät kannattavuudesta jäävät aika lailla tyhjän päälle.

Tällä tarkoitan kahta asiaa. Ensinnäkin laskelmien esittäjien sanoma ei mene läpi, koska vastaanottajalla ei ole tähän kapasiteettia. Kaikenlaista voitaisiin tällöin esittää, koska vastaanottaja ei pysty kiistämään esitettyjä asioita. Toisaalta oikeitakaan lukuja ei välttämättä saada läpi, koska vastustus on syntynyt ymmärtämättömyyden aiheuttaman pettymyksen takia.

Toiseksi, laskutaidoton ammatin harjoittaja ei pysty määrittelemään yrityksessään kannattavuus- tai tappiorajoja, vaan ne jäävät pelkän mutu-tuntuman varaan. Vaarallinen tilanne jos alan kannattavuus on muutenkin heikko ja konsultti on yhtä kuin tuotteiden ostaja, kauppias tai petollinen poliitikko. Tässä on mielestäni syy (ei ainoa) nykyiseen maatalouden ahdinkoon. Pellon ja kotieläinsuojan tuotteet voidaan hinnoitella lähes mielivaltaisesti - aina löytyy se hölmö myyjä, jota voidaan käyttää hinnan määrääjänä.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Adam Smith - 24.01.09 - klo:20:23
c-alueen täppäri ottas varmasti saman palkan ja laittas enemän koneisiin b-alueen tapaan jos ei olis huomattavasti velkaisempi epäoikeudenmukaisesta investointitukihistoriasta johtuen...

henkilöstökulut 10000% suuremmat kuin c-alueella KESKIMÄÄRIN vaikka laskennallinen työtuntimäärä lähes sama..
Tuntimäärä ei noista taulukoista käy ilmi, mutta liikevaihto on b-alueella huomattavasti suurempi, 30 %. Olisiko työmenekki kuitenkin isommalla tuotannolla hiukan suurempi??
Lainaus
btw eipä näytä löytyvän tukirajan eteläpuolelta ainoatakaan selväjärkistä, jjäynän kertolaskuesimerkit rupee kyllästyttämään. Mies pilaa kaikki keskusteluketjut kymmenillä lihasika-laskuesimerkiellään, eikä tajua että varsinainen fakta on lähtötiedoissa eikä kartojakoplusmiinuslaskettelussa. Tuo jjäynän viimeisin vastine kommenttiini on kaikkien pohjanoteerausten äiti, en vaivaudu edes vastaamaan räpellykseensä.. mutta nautapuolesta vielä sen verran että siellä  todella on epäoikeudenmukaisuutta. Ja olenkin usein sanonut että a ja b alueiden maidon ja naudan tuoottajien sekä c-alueen sianlihantuottajien pitäisi terävöittää edunvalvontaansa. 142 tuessa on joustettu vain sikatuissa, tuet olivat todella merkittävät ja niiden piti olla pysyvät kuten nauta puolellakin. Aika paljon on tultu alas sovitusta ja nyt lopuksi vielä dekoplaus. c-alueen maito- ja nautatilat ovat korkeine tukineen jo nyt paljon edellä kun kilpaillaan samoista pinta-aloista.
A. Smith on c-alueelta. Sun perustelus on täyttä asennetta ilman numeraalisia perusteita. Sillä saadaan múkavasti lisättyä erittäin tarpeellista ja kysyttyä riitaa ab /c ;) Jatka samaan malliin, saadaan oma pesä sonnittua kunnolla.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 24.01.09 - klo:20:48
c-alueen täppäri ottas varmasti saman palkan ja laittas enemän koneisiin b-alueen tapaan jos ei olis huomattavasti velkaisempi epäoikeudenmukaisesta investointitukihistoriasta johtuen...

henkilöstökulut 10000% suuremmat kuin c-alueella KESKIMÄÄRIN vaikka laskennallinen työtuntimäärä lähes sama..
Tuntimäärä ei noista taulukoista käy ilmi, mutta liikevaihto on b-alueella huomattavasti suurempi, 30 %. Olisiko työmenekki kuitenkin isommalla tuotannolla hiukan suurempi??
Lainaus
btw eipä näytä löytyvän tukirajan eteläpuolelta ainoatakaan selväjärkistä, jjäynän kertolaskuesimerkit rupee kyllästyttämään. Mies pilaa kaikki keskusteluketjut kymmenillä lihasika-laskuesimerkiellään, eikä tajua että varsinainen fakta on lähtötiedoissa eikä kartojakoplusmiinuslaskettelussa. Tuo jjäynän viimeisin vastine kommenttiini on kaikkien pohjanoteerausten äiti, en vaivaudu edes vastaamaan räpellykseensä.. mutta nautapuolesta vielä sen verran että siellä  todella on epäoikeudenmukaisuutta. Ja olenkin usein sanonut että a ja b alueiden maidon ja naudan tuoottajien sekä c-alueen sianlihantuottajien pitäisi terävöittää edunvalvontaansa. 142 tuessa on joustettu vain sikatuissa, tuet olivat todella merkittävät ja niiden piti olla pysyvät kuten nauta puolellakin. Aika paljon on tultu alas sovitusta ja nyt lopuksi vielä dekoplaus. c-alueen maito- ja nautatilat ovat korkeine tukineen jo nyt paljon edellä kun kilpaillaan samoista pinta-aloista.
A. Smith on c-alueelta. Sun perustelus on täyttä asennetta ilman numeraalisia perusteita. Sillä saadaan múkavasti lisättyä erittäin tarpeellista ja kysyttyä riitaa ab /c ;) Jatka samaan malliin, saadaan oma pesä sonnittua kunnolla.
on siellä työpanos erittely erikseen ttohtorissa, käys kattoo...
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Adam Smith - 24.01.09 - klo:21:08
on siellä työpanos erittely erikseen ttohtorissa, käys kattoo...

Eli omaa työtä on kevennetty palkkaamalla työvoimaa. b-alueella 2770 h vs. c1-alueen 3550 h.....mutta yhteenlaskettu työmäärä onkin b-alueella lähes 4000 h...laiskahan se on jossei tuota yksin tee ;)

Ja se työtunnin tuottavuus....kotieläintuotot jaettuna työtunneilla c1-sikavarmari 38.45€/h vs. b-sikavarmari 53.27€/h.

Laiskat paljon työtä tekee ;D Kalustossa täytyy ollakin työtävähentävää tekniikkaa.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Make - 24.01.09 - klo:22:45
Ei ole ainakaan meikäläisen silmään osunut tutkijoiden tutkimusta näistä eroista kustannusrakenteesta eri tukialueilla. Tutkija saisi paljon enemmän tietoa käyttöönsä kirjanpitotiloilta kuin nämä nettiversiot.
Vai onko tutkimukset laitettu samaan paikkaan Vieremän maitotilatutkimuksen kanssa.  ???
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 25.01.09 - klo:10:28

[/quote]
A. Smith on c-alueelta. Sun perustelus on täyttä asennetta ilman numeraalisia perusteita. Sillä saadaan múkavasti lisättyä erittäin tarpeellista ja kysyttyä riitaa ab /c ;) Jatka samaan malliin, saadaan oma pesä sonnittua kunnolla.
[/quote]
kaikki perusteluni ovat numeroita kirjanpitotiloita, virkavelvollisuuden alaisuudessa kertyyä tietoa erittäin laajasta otannasta. Etelän laskelman laatijat ne omaan pesään sontivat harjoitellessaan kertotulua isoilla numeroilla ja epäselvillä lähtötiedoilla tavoittenaan vain mediaseksikäs lopputulos
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: PG - 25.01.09 - klo:10:36
Jakkea vaan vituttaa, kun se rakensi sikalan viisi vuotta sitten, luullen että sikatukea maksetaan vielä kymmenenkin vuoden kuluttua 25 €/per sika, ja nyt kun se tuki loppuukin, eikä veronmaksajat maksakkaan sen rakentamaa sikalaa, kyllähän  siinä kiihkossa helposti sortuukin esittämään kaikenlaisa laskelmia, mutta myös C-tukialueelta pois sikatuet, ette te niillä mitään tee, jos homma ei kannata, ruvetkaa vaikka motokuskeiksi, niistähän on kuulemma puutetta, ei tässä maassa tarvita mitään sosiaalituki-sianlihan tuotantoa.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Heino Leino - 25.01.09 - klo:10:37
ilimanmuuta, jos homma ei kannata, niin sitte pittää ruikuttaa vaekkka akrossa. Ammatinvalintakysymys, sano...
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Make - 25.01.09 - klo:15:23
Taloustohtorin systeemissä on joku häikkä. Koittakaas verrata A-alueen ja C1-alueen maitotiloja. Kotieläintuotto A 66500 € ja C1 31500 E. Ei voi pitää paikkaansa. C1 alueen maitotiloilla on puutarhatuottoa 8820 €.  :o
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 25.01.09 - klo:15:45
Taloustohtorin systeemissä on joku häikkä. Koittakaas verrata A-alueen ja C1-alueen maitotiloja. Kotieläintuotto A 66500 € ja C1 31500 E. Ei voi pitää paikkaansa. C1 alueen maitotiloilla on puutarhatuottoa 8820 €.  :o

SAS-ohjelmisto temppuilee? Missä järjetyksessä ehdot? Itse laitoin vuosi=2007,tukialue=A+C1 ja sitten tuotantosuunta=maidontuotanto. Ja sain tällaisia lukuja:

____Tuloslaskelma_____    ___2007___
C1-alue
   A-alue
Lypsykarja
   Lypsykarja
Tiloja edustettuna    2 710    460
Kirjanpitotiloja    80<n<90    15<n<20
Viljelyala    43    50
Kotieläintuotto    81 500    109 200
Kasvinvilj.tuotto    1 670    2 620
Puutarhatuotto    0    0
Muu myyntituotto    1 730    990
Tuet    48 000    48 200
Liikevaihto    132 800    161 000
Varaston muutos    4 850    5 330
Sisäiset siirrot    250    440
Investointiavustus    910    1 190
Muu tuotto    330    50
Kokonaistuotto    139 200    168 000


Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Herra Heinamaki - 25.01.09 - klo:15:54

Jos puhutaan vaikkapa tukialueiden välisestä erosta niin ilman numeroiden pyörittelyä on vaikea esittää perusteltua kantaa vaikka se sitten olisikin paskan jauhamista. Sanojen pyörittely on asia erikseen, on varmasti totta että saatan kääntää sanan pari tarvittaessa kun "paikka tulee". ..... Ilman numeroita neuvottelu tai väittely on äkkiä sitä "vappuna lunta ja kiviset pienet pellot ja etelän kartanot" -tasoa ja sillä ei asiapäätöksiä perustella. Tuotokset ovat valitettavasti omiani, eivät mistään kopioituja.


Tämä vappuna lunta argumentti nousi esiin mm. edunvalvojamme kokouksesta kertovassa MT:n jutussa. Että semmoiselta asiapohjalta asioitamme ilmeisesti käsitellään ihan korkeammallakin tasolla.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: emo-heikki - 25.01.09 - klo:16:04

Jos puhutaan vaikkapa tukialueiden välisestä erosta niin ilman numeroiden pyörittelyä on vaikea esittää perusteltua kantaa vaikka se sitten olisikin paskan jauhamista. Sanojen pyörittely on asia erikseen, on varmasti totta että saatan kääntää sanan pari tarvittaessa kun "paikka tulee". Viisaana tai itseviisaana en suuremmin itseäni pidä vaikka olenkin työelämätaustastani johtuen tottunut hallitsemaan suuriakin kokonaisuuksia ja näkemään asioiden syy-yhteydet. Ja myöskin neuvottelemaan asioista asiapohjalla. Ilman numeroita neuvottelu tai väittely on äkkiä sitä "vappuna lunta ja kiviset pienet pellot ja etelän kartanot" -tasoa ja sillä ei asiapäätöksiä perustella. Tuotokset ovat valitettavasti omiani, eivät mistään kopioituja.


Tuosta "numeroiden" puutteesta: laskutaidottomuus on valitettavan yleistä maajussien(kin) keskuudessa. Kun ns. matematiikkaprosessori ei oikein toimi, laskelmat ja väittämät kannattavuudesta jäävät aika lailla tyhjän päälle.

Tällä tarkoitan kahta asiaa. Ensinnäkin laskelmien esittäjien sanoma ei mene läpi, koska vastaanottajalla ei ole tähän kapasiteettia. Kaikenlaista voitaisiin tällöin esittää, koska vastaanottaja ei pysty kiistämään esitettyjä asioita. Toisaalta oikeitakaan lukuja ei välttämättä saada läpi, koska vastustus on syntynyt ymmärtämättömyyden aiheuttaman pettymyksen takia.

Toiseksi, laskutaidoton ammatin harjoittaja ei pysty määrittelemään yrityksessään kannattavuus- tai tappiorajoja, vaan ne jäävät pelkän mutu-tuntuman varaan. Vaarallinen tilanne jos alan kannattavuus on muutenkin heikko ja konsultti on yhtä kuin tuotteiden ostaja, kauppias tai petollinen poliitikko. Tässä on mielestäni syy (ei ainoa) nykyiseen maatalouden ahdinkoon. Pellon ja kotieläinsuojan tuotteet voidaan hinnoitella lähes mielivaltaisesti - aina löytyy se hölmö myyjä, jota voidaan käyttää hinnan määrääjänä.

Tässä on vaan sellanen asia, joka pitää muistaa, että numeroilla on näitä keinotekoisia vertailutiloja ja vertailuja on helppo vääntää mihin suuntaan haluaa, tosiasia on että tilat kyllä aika nopeasti muuttuvat sellaiseen muotoon, joka omalle tukialueelle sopii parhaiten ja antaa maksimi tuoton.
Hyvä esimerkki on nämä broikkutilat, jotka nykyisillä eläintuilla ovat olleet kullanvuolemista ja ovat itseasiassa ostaneet kaikki myntii tulleet pelllot omilta alueiltaan jo vuosia sitten, ne vat ennakoineet eläintukein poiston ja lisänneet omaa peltopinta-alaansa varmuuden vuoksi.
Seuraus, niistä on tullut suuria peltojen omistajia ja peltojen hinnat on nousseet niin ylös, ettei niitä muut pysty enää edes ostamaan, esim. kasvinviljelytilat.
Tästä taas on seuraus, että nämä kasvinviljelytilat vaatii eläintukien poistoa myös pohjoisesta, aivan kuin se nyt laskisi peltojen hinat takaisin järkevälle tasolle ....
Nämä etelän eläintuet olisi pitänyt lopettaa jo aiemmin.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 25.01.09 - klo:16:25
Hyvä esimerkki on nämä broikkutilat, jotka nykyisillä eläintuilla ovat olleet kullanvuolemista ja ovat itseasiassa ostaneet kaikki myntii tulleet pelllot omilta alueiltaan jo vuosia sitten, ne vat ennakoineet

Nämä etelän eläintuet olisi pitänyt lopettaa jo aiemmin.

Tiedoksesi vaan että broilerintuotanto on kasvanut erittäin voimakkaasti nimenomaan C-alueella... Niin että mistä kohtaa ne tuet olisikaan pitänyt lopettaa?
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: jopihopi - 27.01.09 - klo:11:22
Hyvä esimerkki on nämä broikkutilat, jotka nykyisillä eläintuilla ovat olleet kullanvuolemista ja ovat itseasiassa ostaneet kaikki myntii tulleet pelllot omilta alueiltaan jo vuosia sitten, ne vat ennakoineet

Nämä etelän eläintuet olisi pitänyt lopettaa jo aiemmin.

Tiedoksesi vaan että broilerintuotanto on kasvanut erittäin voimakkaasti nimenomaan C-alueella... Niin että mistä kohtaa ne tuet olisikaan pitänyt lopettaa?

farmitissa oli aiheesta jotain:
Yksi
tärkeä kriteeri c-alueilla on väestön osuus neliökilometrillä ja se on alle 20 henkilöä . Tällöin katsotaan että alueella ei voi säilyttää yhteiskunnan palveluita ellei maataloustuotantoa kyetä säilyttämään alueella. Eli jos tuotanto vähenee halvaantuu muukin toiminta alueella.
Hieman lukuja tuotannon alueellisesta jakautumisesta tukiyksikköinä

AB-siat 55,6
C1 siat 28,4
C2 siat 14,7
muut alueet 1
AB kanat 77
C1kanat 15,4
C2 kanat 6,7
muut alueet alle 0,9
AB-siipikarja 58,6
C1-siipikarja 28,6
C2 siipikarja 4,3
muut alueet 0
Kansalliset tuet alueittain sika-kana-siipikarja
milj. eur.
AB 40,46
C1 23,37
C2 10,37
muut alueet alle 1

Maidontuotannon luvut tuotannon prosentti
osuuden mukaan
AB alue noin 25 %
C1-C2 noin 65
muut alueet noin 10    

 
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: emo-heikki - 27.01.09 - klo:11:30
Hyvä esimerkki on nämä broikkutilat, jotka nykyisillä eläintuilla ovat olleet kullanvuolemista ja ovat itseasiassa ostaneet kaikki myntii tulleet pelllot omilta alueiltaan jo vuosia sitten, ne vat ennakoineet

Nämä etelän eläintuet olisi pitänyt lopettaa jo aiemmin.

Tiedoksesi vaan että broilerintuotanto on kasvanut erittäin voimakkaasti nimenomaan C-alueella... Niin että mistä kohtaa ne tuet olisikaan pitänyt lopettaa?

farmitissa oli aiheesta jotain:
Yksi
tärkeä kriteeri c-alueilla on väestön osuus neliökilometrillä ja se on alle 20 henkilöä . Tällöin katsotaan että alueella ei voi säilyttää yhteiskunnan palveluita ellei maataloustuotantoa kyetä säilyttämään alueella. Eli jos tuotanto vähenee halvaantuu muukin toiminta alueella.
Hieman lukuja tuotannon alueellisesta jakautumisesta tukiyksikköinä

AB-siat 55,6
C1 siat 28,4
C2 siat 14,7
muut alueet 1
AB kanat 77
C1kanat 15,4
C2 kanat 6,7
muut alueet alle 0,9
AB-siipikarja 58,6
C1-siipikarja 28,6
C2 siipikarja 4,3
muut alueet 0
Kansalliset tuet alueittain sika-kana-siipikarja
milj. eur.
AB 40,46
C1 23,37
C2 10,37
muut alueet alle 1

Maidontuotannon luvut tuotannon prosentti
osuuden mukaan
AB alue noin 25 %
C1-C2 noin 65
muut alueet noin 10    

 

Joo, tässähän on selkeitä lukuja tuotannosta ...
Ei ainakaan näiden lukujen perusteella voi sanoa, että A/B alue olisi jotenkin heikommalla, kuin nuo C-alueet.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 27.01.09 - klo:13:04
Hyvä esimerkki on nämä broikkutilat, jotka nykyisillä eläintuilla ovat olleet kullanvuolemista ja ovat itseasiassa ostaneet kaikki myntii tulleet pelllot omilta alueiltaan jo vuosia sitten, ne vat ennakoineet

Nämä etelän eläintuet olisi pitänyt lopettaa jo aiemmin.

Tiedoksesi vaan että broilerintuotanto on kasvanut erittäin voimakkaasti nimenomaan C-alueella... Niin että mistä kohtaa ne tuet olisikaan pitänyt lopettaa?

farmitissa oli aiheesta jotain:
Yksi
tärkeä kriteeri c-alueilla on väestön osuus neliökilometrillä ja se on alle 20 henkilöä . Tällöin katsotaan että alueella ei voi säilyttää yhteiskunnan palveluita ellei maataloustuotantoa kyetä säilyttämään alueella. Eli jos tuotanto vähenee halvaantuu muukin toiminta alueella.
Hieman lukuja tuotannon alueellisesta jakautumisesta tukiyksikköinä

AB-siat 55,6
C1 siat 28,4
C2 siat 14,7
muut alueet 1
AB kanat 77
C1kanat 15,4
C2 kanat 6,7
muut alueet alle 0,9
AB-siipikarja 58,6
C1-siipikarja 28,6
C2 siipikarja 4,3
muut alueet 0
Kansalliset tuet alueittain sika-kana-siipikarja
milj. eur.
AB 40,46
C1 23,37
C2 10,37
muut alueet alle 1

Maidontuotannon luvut tuotannon prosentti
osuuden mukaan
AB alue noin 25 %
C1-C2 noin 65
muut alueet noin 10    

 

Joo, tässähän on selkeitä lukuja tuotannosta ...
Ei ainakaan näiden lukujen perusteella voi sanoa, että A/B alue olisi jotenkin heikommalla, kuin nuo C-alueet.

Toi muuten näyttää nätimmältä kertoa C-alueen maidon osuudeksi 65 pinnaa, 90 pinnaa tuista näyttäisi paljon röyhkeämmältä ja emoissa sama juttu!
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: SiKari - 27.01.09 - klo:15:59
On täysin keskämätön tilanne, että poroja kasvataan vain Lapissa. Niitä pitää pystyä kasvattaa myös AB-alueella
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: emo-heikki - 27.01.09 - klo:16:01
On täysin keskämätön tilanne, että poroja kasvataan vain Lapissa. Niitä pitää pystyä kasvattaa myös AB-alueella

Saahan niitä kasvattaa A/B alueella, siellä vaan ei ole vapaata laiduntamisoikeutta, joten ne on pakko pitää omalla maalla ja aidassa ....
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Luomujussi - 27.01.09 - klo:17:21
Voihan niitä poroja kasvattaa etelässäkin mutta lihan laatu ja maku ei ole Lapissa kasvaneiden veroista.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: emo-heikki - 27.01.09 - klo:17:29
Voihan niitä poroja kasvattaa etelässäkin mutta lihan laatu ja maku ei ole Lapissa kasvaneiden veroista.

Sama se on naudallakin, se on ihan eri makuista, kun se kasvatetaan luonnonlaitumilla vapaasti laiduntamalla ja pelkällä heinällä ....
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Timppa - 27.01.09 - klo:17:36
Sama se on naudallakin, se on ihan eri makuista, kun se kasvatetaan luonnonlaitumilla vapaasti laiduntamalla ja pelkällä heinällä ....


***Pyhä Yksinkertaisuus! Tuosta seuraa eläinrääkkäyssyyte nykyään.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: emo-heikki - 27.01.09 - klo:18:03
Sama se on naudallakin, se on ihan eri makuista, kun se kasvatetaan luonnonlaitumilla vapaasti laiduntamalla ja pelkällä heinällä ....


***Pyhä Yksinkertaisuus! Tuosta seuraa eläinrääkkäyssyyte nykyään.

Jooo, näinhän siinä voi käydä ....
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: cosmic_cowboy - 27.01.09 - klo:23:25
farmitissa oli aiheesta jotain:
Yksi
tärkeä kriteeri c-alueilla on väestön osuus neliökilometrillä ja se on alle 20 henkilöä . Tällöin katsotaan että alueella ei voi säilyttää yhteiskunnan palveluita ellei maataloustuotantoa kyetä säilyttämään alueella. Eli jos tuotanto vähenee halvaantuu muukin toiminta alueella.
Ja sama takaperin:enemmän ja urbaanimpia ympäristöluvan vastustajia puolen kilometrin säteellä suunnitellusta rakennuspaikasta.

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2005-11-02,104:2:337268,1:0:0:0:0:0:

Ruskon Heikkilästä maatilakirjassa 1 v.1962 mm.:

Kantatilan...osti rälssiksi vapaaherra Kustaa Horn...1651.

Keskiaikaisista maanomistajista kylässä tunnetaan lautamies Pietari 1437.

Kivinen karjarakennus 1894... 

...1962, jolloin siirryttiin keskitettyyn porsastuotantoon.
-------------------------------------------------
Demarit yrittivät estää jopa veden toimittamisen kunnan verkostosta sikalaan. Demarit, asuntoalueet ym. ovat tulleet ehkä hieman myöhemmin ko maisemiin?

http://www.ruskondemarit.fi/arkisto.htm

Aika mielenkiintoista juttua tuolla. Mm. valtuuston pj Ismo Söderling: "Puhelin pirahti työpaikalla  kesken aamukiireiden.

- 'Anteeksi, mutta kuntalainen täällä haluaisi hieman keskustella kanssanne päivänpolttavista kysymyksistä - sopiiko?’.

Sopihan se. Otin mukavan asennon ja annoin kuntalaisen puhua. Hyvää ja tarkasti punnittua puhetta tuli puoli tuntia. "

"Tiedämme hyvin, että Ruskon peltojen alla on savipatja. Sen läpi eivät sian lannan kemialliset ravinteet mene, vaan valuvat jokeen ja pohjavesiin."

Ei taida tuottavuusohjelmat ulottua vielä kolmannelle sektorille?
http://www.vaestoliitto.fi/mp/db/file_library/x/IMG/77792/file/Soderlingsuomeksiuusin.htm

Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: SomeBody77 - 28.01.09 - klo:09:33
On täysin keskämätön tilanne, että poroja kasvataan vain Lapissa. Niitä pitää pystyä kasvattaa myös AB-alueella
Kyllä Vampulassa on ainakin ollut yksi poro...  ::) Ei tämä b-alue ihan poroton ole.
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: SomeBody77 - 28.01.09 - klo:09:38
On täysin keskämätön tilanne, että poroja kasvataan vain Lapissa. Niitä pitää pystyä kasvattaa myös AB-alueella
Kyllä Vampulassa on ainakin ollut yksi poro...  ::) Ei tämä b-alue ihan poroton ole.

Jaa, sanoiko Cosmicci Tallinassa käydessään, että on Vampulasta. :D
Vampulan Pilkku = Tallinnan saunabar... :P
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: JakkeJäyhä - 28.01.09 - klo:09:45
AB-siat 55,6
C1 siat 28,4
AB kanat 77
C1kanat 15,4
AB-siipikarja 58,6
C1-siipikarja 28,6
Kansalliset tuet alueittain sika-kana-siipikarja
milj. eur.
AB 40,46
C1 23,37

Joo, tässähän on selkeitä lukuja tuotannosta ...
Ei ainakaan näiden lukujen perusteella voi sanoa, että A/B alue olisi jotenkin heikommalla, kuin nuo C-alueet.

AB/C1 vertailua? Kansalliset tuet sika- ja siipikarja 40,46 + 23,37 = 63,83 ja tästä siis AB-alue on 63%.
Tuotantopuolella suhde on sioissa 55,6+28,4=84 josta AB=5560/84=66%. Kanoissa 77+15,4=92,4 josta AB=83% ja siipikarja 58,6+28,6=87,2 josta AB=5860/87,2=67%. 

Näin siis AB-alue on saanut annetuista tuista 63% ja tuotannosta taas 66% / 83% / 67% on ollut AB-alueella. Voisikohan tuosta päätellä mitenkään kummalla alueella tuki per tuotanto on ollut suurempaa? AB-alue on siis jo ollut tukien suhteen "heikommalla"? Joku varmaan ystävällisesti laskee maidontuotannon vastaavat luvut, lähtötietoja puuttui sen verran että ei voinut laskea. Ja tuonkin pikaisesti tehdyn laskelman perusteissa on vähän puutteita kun täytyisi päästä alkuperäisiin lukuihin mutta "suunta" lienee tämä.

Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: cosmic_cowboy - 28.01.09 - klo:12:49
On täysin keskämätön tilanne, että poroja kasvataan vain Lapissa. Niitä pitää pystyä kasvattaa myös AB-alueella
Kyllä Vampulassa on ainakin ollut yksi poro...  ::) Ei tämä b-alue ihan poroton ole.
Susia, karrrhuja, ilvexiä, ahma, mäyriä...

B-alueen poroja:
http://www.kokemaen-matkailu.info/kriivari.html
Otsikko: Laiskuus Kepulandiassa...
Kirjoitti: Aulis Anttila - 09.01.12 - klo:18:48
No jo on touhua  >:( :P
=
Maatilojen investointihalukkuus lopahti viime vuonna. Investointeihin suhtaudutaan nyt varauksellisesti epävarman talouden vuoksi. Avustuksia on haettu ja myönnetty edellisvuotta selvästi vähemmän. Maatilojen investointitukipäätökset vähenivät reippaasti Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella viime vuonna. Kaikkiaan investointitukipäätöksiä tehtiin 270, kun vuotta aiemmin määrä oli noin 450. Avustussumman määrä väheni niin ikään ollen viime vuonna vajaa kymmenen miljoonaa euroa. Edellisvuonna avustusta myönnettiin tuplasti enemmän.
+
...ja lopuksi vitsi  :P ;D
=
ELY-keskus toivoo kuitenkin, että pohjalaisviljelijät uskaltaisivat inevstointeihin lähteä.
+
 ;D ;D
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 10.01.12 - klo:00:37
On täysin keskämätön tilanne, että poroja kasvataan vain Lapissa. Niitä pitää pystyä kasvattaa myös AB-alueella
Kyllä Vampulassa on ainakin ollut yksi poro...  ::) Ei tämä b-alue ihan poroton ole.
Paljon enempää ei etelässä kannata pitää :-X
Poroja kun tuetaan vain varsinaisella poronhoitoalueella :o
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Fuller - 10.01.12 - klo:00:51
Se pitää nyt jokaisen alkaa ymmärtämään että oikeaa mattalousaluetta on C-alue ja tuet sinne ja kunnolla. A.n voi aivan vapaasti kaavoittaa asuntoalueeksi, ja B-alueelle voi perustaa perinnebiotooppeja pururatojen väliin. Oikeastaan kaikken turhinta keinotekoista mukamas maatalousaluetta on koko B-alue, A oli hyvää,mutta onneksi ymmärsivät tehdä sinne kerrostaloja :) :D ;D :P :P :P :P :P :P :P
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 10.01.12 - klo:02:02
Se pitää nyt jokaisen alkaa ymmärtämään että oikeaa mattalousaluetta on C-alue ja tuet sinne ja kunnolla. A.n voi aivan vapaasti kaavoittaa asuntoalueeksi, ja B-alueelle voi perustaa perinnebiotooppeja pururatojen väliin. Oikeastaan kaikken turhinta keinotekoista mukamas maatalousaluetta on koko B-alue, A oli hyvää,mutta onneksi ymmärsivät tehdä sinne kerrostaloja :) :D ;D :P :P :P :P :P :P :P
Näinhän se menee, äänestäkää kepua..
Otsikko: Vs: onko kyse laiskuudesta?
Kirjoitti: emo-heikki - 10.01.12 - klo:10:04
On täysin keskämätön tilanne, että poroja kasvataan vain Lapissa. Niitä pitää pystyä kasvattaa myös AB-alueella
Kyllä Vampulassa on ainakin ollut yksi poro...  ::) Ei tämä b-alue ihan poroton ole.
Paljon enempää ei etelässä kannata pitää :-X
Poroja kun tuetaan vain varsinaisella poronhoitoalueella :o

Poroja ei tarvitse pitää poronhoitoalueella, mutta itse pitää asua poronhoitoalueella ....
Otsikko: Ahneella paskanen loppu
Kirjoitti: Sepedeus - 10.01.12 - klo:10:22
Se pitää nyt jokaisen alkaa ymmärtämään että oikeaa mattalousaluetta on C-alue ja tuet sinne ja kunnolla. A.n voi aivan vapaasti kaavoittaa asuntoalueeksi, ja B-alueelle voi perustaa perinnebiotooppeja pururatojen väliin. Oikeastaan kaikken turhinta keinotekoista mukamas maatalousaluetta on koko B-alue, A oli hyvää,mutta onneksi ymmärsivät tehdä sinne kerrostaloja :) :D ;D :P :P :P :P :P :P :P

  Ja C alueen palkkavaatimus 50000€ ja korkovaatimus 15% näin menee yrittäjävoitto tappiolle ja voi kunniallisesti mennä rehellisen suomalaasen veronmaksajan taskuille.  ;D
Otsikko: Vs: Ahneella paskanen loppu
Kirjoitti: simmo - 10.01.12 - klo:10:36


  Ja C alueen palkkavaatimus 50000€ ja korkovaatimus 15% näin menee yrittäjävoitto tappiolle ja voi kunniallisesti mennä rehellisen suomalaasen veronmaksajan taskuille.  ;D
[/quote]
-----Sepe,sää oot ilikiä.Kaikki viljelijät on Suomessa tukensa ansainneet ???
Otsikko: Vs: Ahneella paskanen loppu
Kirjoitti: Sepedeus - 10.01.12 - klo:10:40


  Ja C alueen palkkavaatimus 50000€ ja korkovaatimus 15% näin menee yrittäjävoitto tappiolle ja voi kunniallisesti mennä rehellisen suomalaasen veronmaksajan taskuille.  ;D
-----Sepe,sää oot ilikiä.Kaikki viljelijät on Suomessa tukensa ansainneet ???
[/quote]

   Ei oikealla yrittäjällä ole palkkavaatimusta. Yrittäjä saa yrityksestään voittoa. Korkovaatimuksen voi esittää pankille.  ;D
Otsikko: Ansaitut tuet...
Kirjoitti: Aulis Anttila - 10.01.12 - klo:11:17
Kaikki viljelijät on Suomessa tukensa ansainneet ???

Vain päätoimiset ansaitsevat tukensa... harrastelijat harrastelkoot omilla rahoillaan... ja sen hommelin nykyinen hallitus pistää hyvään alkuun... ja niin loppuu se verorahoilla sosiaaliloisiminen Tundralla ja Kepulandiassa.
Otsikko: Vs: Ansaitut tuet...
Kirjoitti: emo-heikki - 10.01.12 - klo:11:20
Kaikki viljelijät on Suomessa tukensa ansainneet ???

Vain päätoimiset ansaitsevat tukensa... harrastelijat harrastelkoot omilla rahoillaan... ja sen hommelin nykyinen hallitus pistää hyvään alkuun... ja niin loppuu se verorahoilla sosiaaliloisiminen Tundralla ja Kepulandiassa.

Ei se lopu, jos EU ei muuta sääntöjä.
Otsikko: Vs: Ahneella paskanen loppu
Kirjoitti: simmo - 10.01.12 - klo:13:09


   Ei oikealla yrittäjällä ole palkkavaatimusta. Yrittäjä saa yrityksestään voittoa. Korkovaatimuksen voi esittää pankille.  ;D
[/quote]
-ei viljelijät voi itse sille mitään,että palkka tulee vain tuista.Se on eu-herrojen keksimää. >:(
Otsikko: Vs: Ahneella paskanen loppu
Kirjoitti: emo-heikki - 10.01.12 - klo:19:29


   Ei oikealla yrittäjällä ole palkkavaatimusta. Yrittäjä saa yrityksestään voittoa. Korkovaatimuksen voi esittää pankille.  ;D
-ei viljelijät voi itse sille mitään,että palkka tulee vain tuista.Se on eu-herrojen keksimää. >:(
[/quote]

Joo, mutta onko se palkkaa vai sitä yrittäjätuloa ????