Ehkä ei joka juttua kannata ottaa ihan tosissaan, zeizei! Sinuna en olis noin jäyhä:)

menoerittely on siä kans siitä näkyy että rehuihin menee n 100% enemän vaikka myyntitulot on n 50% enemän....

tohtorissa on oma työtunti erittely, ensimmäisestä valikosta valittet. Tässä tilastossahan se hyvä puoli että tulee eustava esimerkki kun on satoja tiloja otoksessa. Työssä käy c alueellakin moni, suurin ero on etelässä muotiin tullut laiskottelu ja hienostelu. Pitää ajella pitkäkeulaasilla traktoreilla olemattomilla plänteillä, ja renki palkataan sikalaan kun ei itte viittitä mennä. Ja lopuks täysrehua joka siiloon avot "kustannuskriisi" on valmis

Juu, siellä oli siis työtunnit 3.560 (C) ja 2.740 (B) joista erotus siis 820 tuntia. Kun sitä vielä korjataan henkilöillä eli  1,44  ja 1,36 niin saadaan 2.472 ja 2.014 tuntia eli erotus on siis noin 460 tuntia per henkilö, ei 800 tuntia? Eli kyllähän täällä laiskoja ollaan mutta ei ihan niin laiskoja kuin luulet? Tässä on tämä vale - emävale - tilasto. Olen aikanani pyöritellyt niin paljon lukuja että tiedän aika tarkkaan miten niillä halutessaan saadaan melkein mustakin valkoiseksi. Voisinpa kertoa muutaman tosi hauskan esimerkin mutta jos paljastuisi että olen kertonut salassapidettäviä tietoja niin tulisi ikävästi sanomista. Mutta sattuneesta syystä minä en luota mihinkään tilastoihin ennen kuin ihan itse olen "avannut" sen että miten ne on saatu. Näistä voi tehdä varsin hätäisesti vääriäkin johtopäätöksiä.

Ehkä ei joka juttua kannata ottaa ihan tosissaan, zeizei! Sinuna en olis noin jäyhä:)

Minulle kun jotain esittää niin on syytä varautua myös perustelemaan? Heitot eivät mene ihan läpi sattuneesta syystä.

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 23.01.09 - klo:20:17

tohtorissa on oma työtunti erittely, ensimmäisestä valikosta valittet. Tässä tilastossahan se hyvä puoli että tulee eustava esimerkki kun on satoja tiloja otoksessa. Työssä käy c alueellakin moni, suurin ero on etelässä muotiin tullut laiskottelu ja hienostelu. Pitää ajella pitkäkeulaasilla traktoreilla olemattomilla plänteillä, ja renki palkataan sikalaan kun ei itte viittitä mennä. Ja lopuks täysrehua joka siiloon avot "kustannuskriisi" on valmis

Juu, siellä oli siis työtunnit 3.560 (C) ja 2.740 (B) joista erotus siis 820 tuntia. Kun sitä vielä korjataan henkilöillä eli  1,44  ja 1,36 niin saadaan 2.472 ja 2.014 tuntia eli erotus on siis noin 460 tuntia per henkilö, ei 800 tuntia? Eli kyllähän täällä laiskoja ollaan mutta ei ihan niin laiskoja kuin luulet? Tässä on tämä vale - emävale - tilasto. Olen aikanani pyöritellyt niin paljon lukuja että tiedän aika tarkkaan miten niillä halutessaan saadaan melkein mustakin valkoiseksi. Voisinpa kertoa muutaman tosi hauskan esimerkin mutta jos paljastuisi että olen kertonut salassapidettäviä tietoja niin tulisi ikävästi sanomista. Mutta sattuneesta syystä minä en luota mihinkään tilastoihin ennen kuin ihan itse olen "avannut" sen että miten ne on saatu. Näistä voi tehdä varsin hätäisesti vääriäkin johtopäätöksiä.

pinta-aloista ja eläinmääristä laskennallisiahan nuo tunnit ovat ja niitä tekee koko perhe, etelässä tosin rengitkin kun on laiskempaa isäntäväkee

menoerittely on siä kans siitä näkyy että rehuihin menee n 100% enemän vaikka myyntitulot on n 50% enemän....

Ostorehuihin? Tarkoitat tätä lukua?
Ostorehukustannukset     43 600     93 100
Tuossa menee yli 100% enemmän. Mutta sisältö? Mistä tiedät että täysrehua? Löytyy tiloja jotka joutuvat ostamaan sen miljoona kiloa ihan viljaa vuodessa kun ei omilta pelloilta niin paljon satoa saada. Otetaas vaikka tuollainen 2.000  lihasian sikala. Viljaa menee 2.000 * 365 * 2 = 1.460.000 kiloa vuodessa. Teillä C-alueella voi olla niin hyvä satotaso että saatte omilta pelloilta tuon mutta täällä etelässä ei voi laskea kuin 4.000 kilon keskisadolla. Eli siis tuo vaatisi peltoa noin 365 hehtaaria. En tiedä millaisia yksiköitä tässä on mukana mutta täältä löytyy paljon tiloja jotka joutuvat ostamaan suuren osan rehustaan ihan viljana, satojen hehtaarien alalta. Mistä sait selville että tuo ostorehu on täysrehua?


Ja tuottopuolesta?
Viljelyala     57     50
KOKONAISTUOTTO    218 100    315 300
Viljatuotto    13 100    13 400

Juuri nämä luvut kertovat että AB-alueella on paljon enemmän sikoja suhteessa omaan pinta-alaan. Joka väkisin johtaa siihen että ollaan ostorehun varassa mutta ei suinkaan täysrehun vaan yleensä ostoviljan. Mutta palaan jälleen tähän vale - emävale - tilasto. Minä en ainakaan uskalla kovin helposti esittää kenenkään laiskuudesta mitään ennenkuin olen analysoinut että mitä luvuissa on takana ja millaisia eroja aineistossa on.


Katsotaas vielä tuo:
Kotieläintuotto     136 500     208 300
Tuet     60 800     62 600    

Eli tästähän näkee selvästi että AB-alueella kotieläintuotot suhteessa tilan saamiin tukiin on noin 3,3-kertainen. Kun taas C-alueella kotieläintuotot suhteessa tukiin ovat vain 2,2-kertainen. Mistä tämä kertoo? Voisi kertoa vaikka siitä että AB-alueella on yritetty ottaa sitä tuottoa markkinoilta kun taas C-alueen tuotanto pyörii enemmän tukien varassa? Tai sitten jostakin muusta, en uskalla kovin tarkkoja johtopäätöksiä vetää ilman tarkempaa analyysiä.

Nyt menee ZeiZei jo tahattoman komiikan puolelle, hellitä vähän

Nyt menee ZeiZei jo tahattoman komiikan puolelle, hellitä vähän

Ei ole tahatonta komiikkaa, on ihan tahallista... Osoituksena vain että kun katsoo yhtä lukua niin se ei välttämättä ole koko totuus.

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 23.01.09 - klo:20:42

menoerittely on siä kans siitä näkyy että rehuihin menee n 100% enemän vaikka myyntitulot on n 50% enemän....

Ostorehuihin? Tarkoitat tätä lukua?
Ostorehukustannukset     43 600     93 100
Tuossa menee yli 100% enemmän. Mutta sisältö? Mistä tiedät että täysrehua? Löytyy tiloja jotka joutuvat ostamaan sen miljoona kiloa ihan viljaa vuodessa kun ei omilta pelloilta niin paljon satoa saada. Otetaas vaikka tuollainen 2.000  lihasian sikala. Viljaa menee 2.000 * 365 * 2 = 1.460.000 kiloa vuodessa. Teillä C-alueella voi olla niin hyvä satotaso että saatte omilta pelloilta tuon mutta täällä etelässä ei voi laskea kuin 4.000 kilon keskisadolla. Eli siis tuo vaatisi peltoa noin 365 hehtaaria. En tiedä millaisia yksiköitä tässä on mukana mutta täältä löytyy paljon tiloja jotka joutuvat ostamaan suuren osan rehustaan ihan viljana, satojen hehtaarien alalta. Mistä sait selville että tuo ostorehu on täysrehua?

hintaerosta ensin päättelin että olis täysrehuvaltaisempaa, voi toki olla että rahamiähinä maksatta reilummin samoista komponenteista

hintaerosta ensin päättelin että olis täysrehuvaltaisempaa, voi toki olla että rahamiähinä maksatta reilummin samoista komponenteista

Kokonaiskustannus ei ole sama kuin kilohinta. Vasta kun tiedät rehumäärät niin saat kilohinnat.

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 23.01.09 - klo:21:04

hintaerosta ensin päättelin että olis täysrehuvaltaisempaa, voi toki olla että rahamiähinä maksatta reilummin samoista komponenteista

Kokonaiskustannus ei ole sama kuin kilohinta. Vasta kun tiedät rehumäärät niin saat kilohinnat.

no on-ko ton-ni hinta sama vai ei?
tuollaasessa isommassa otannassa aattelis tulojen ja menojen muttuvan likimain samassa suhtessa jos ei olis jotain ulkopuolista häiriötö (kuten laiskuus ..)

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 23.01.09 - klo:21:06

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 23.01.09 - klo:21:04

hintaerosta ensin päättelin että olis täysrehuvaltaisempaa, voi toki olla että rahamiähinä maksatta reilummin samoista komponenteista

Kokonaiskustannus ei ole sama kuin kilohinta. Vasta kun tiedät rehumäärät niin saat kilohinnat.

no on-ko ton-ni hinta sama vai ei?
tuollaasessa isommassa otannassa aattelis tulojen ja menojen muttuvan likimain samassa suhtessa jos ei olis jotain ulkopuolista häiriötö (kuten laiskuus ..)

Katsotaas vielä tuo:
Kotieläintuotto     136 500     208 300
Tuet     60 800     62 600   

Eli tästähän näkee selvästi että AB-alueella kotieläintuotot suhteessa tilan saamiin tukiin on noin 3,3-kertainen. Kun taas C-alueella kotieläintuotot suhteessa tukiin ovat vain 2,2-kertainen. Mistä tämä kertoo? Voisi kertoa vaikka siitä että AB-alueella on yritetty ottaa sitä tuottoa markkinoilta kun taas C-alueen tuotanto pyörii enemmän tukien varassa?

Tai sitten jostakin muusta, en uskalla kovin tarkkoja johtopäätöksiä vetää ilman tarkempaa analyysiä. Toisin kuin sinä kun aika hätäisesti parilla luvulla saat analysoitua että etelän vetelät viljelijät ne ei vaan viitsi tehdä töitä tarpeeksi?

no on-ko ton-ni hinta sama vai ei?
tuollaasessa isommassa otannassa aattelis tulojen ja menojen muttuvan likimain samassa suhtessa jos ei olis jotain ulkopuolista häiriötö (kuten laiskuus ..)

Luulis sellaisten laiskuusgeenienkin olevan aikojenkuluessa sekoittuneen tukialueiden yli. 

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 23.01.09 - klo:11:28

Naudassa me AB-tuottajat olemme antaneet tilaa C-tuottajien tuotannon lisäykselle ja samaa Ceesikailijat vaatii nyt AB-sikailijoilta..

Höpöhöpö. Naudanlihantuotanto kiloissa on laskenut koko maassa. Sekä ab että c-alueella. Kiitos vaan vähenevän lypsylehmä ja vasikka määrän, joita teuraspainon nosto ja emolehmätuotannon kasvu ei ole korvannut. Laskunopeus on toki ollut etelässä nopeampi.

Jopa emolehmienkin määrä on kasvanut kautta koko maan pl Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Kasvu toki ollut nopeampaa c-alueella varsinkin prosenteissa, koska jo historiallisista syistä emolehmiä on ollut etelässä alkujaan enempi. Lisäksi c-alueen emolehmien kasvusta hyötyivät ja hyötyvät yhä ab-alueen vanhat vakiintuneet ja laadukkaat emokarjat, jotka myyvät pohjoiseen eläinainesta. Lisäksi emolehmätuotanto pystyy etelässä hyödyntämääm useillakin tiloilla LUONNONLAITUMIA yms. erikoistukia, joista c-alueella ei ole tietoakaan.

Nämä puheet tuotannon siirtymisistä on aina katsojasta kiinni.... 

Ja se on henk. koht. VOIVOI, jos paalinpyörittäjä ei pysty näillä eväillä kuromaan huomattavasti kiinni tätä tukieroa!

Näinhän se on, itseasiassa C-alueelle on myyty kokoajan hiehoja ja lehmiä varsin korkeaan hintaan etelästä, esim. vielä vuosi sitten hiehot maksoi yleisesti 1500 € kappale, katselin netistä hintoja ja Tanskassa samanikäisiä hiehoja oli myynnissä 600 € kappale ....
Mikäli hinnat ei ole pudonneet investointituen poistuttua hiehoilta, niin olen varma että ne putoaa tänä vuonna, uusia lähtijöitä ei tällä naudanlihanhinnalla alalle tule, ei ainakaan kovin montaa ...
Oli tuet sitten mitä hyvänsä.

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 23.01.09 - klo:21:15

no on-ko ton-ni hinta sama vai ei?
tuollaasessa isommassa otannassa aattelis tulojen ja menojen muttuvan likimain samassa suhtessa jos ei olis jotain ulkopuolista häiriötö (kuten laiskuus ..)

Luulis sellaisten laiskuusgeenienkin olevan aikojenkuluessa sekoittuneen tukialueiden yli. 

ei ei , se on viimevuosien ilmiö. Kun tilat kasvoivat etelässä korkeilla inve tointitukiaasilla ja pääomaa kertyi niin tuli tämä ilmiö. rengit sikalas ei tee hyvää kenenkään taloudelle