Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe onko kyse laiskuudesta?  (Luettu 15413 kertaa)

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 398
Vs: onko kyse laiskuudesta?

Jos puhutaan vaikkapa tukialueiden välisestä erosta niin ilman numeroiden pyörittelyä on vaikea esittää perusteltua kantaa vaikka se sitten olisikin paskan jauhamista. Sanojen pyörittely on asia erikseen, on varmasti totta että saatan kääntää sanan pari tarvittaessa kun "paikka tulee". Viisaana tai itseviisaana en suuremmin itseäni pidä vaikka olenkin työelämätaustastani johtuen tottunut hallitsemaan suuriakin kokonaisuuksia ja näkemään asioiden syy-yhteydet. Ja myöskin neuvottelemaan asioista asiapohjalla. Ilman numeroita neuvottelu tai väittely on äkkiä sitä "vappuna lunta ja kiviset pienet pellot ja etelän kartanot" -tasoa ja sillä ei asiapäätöksiä perustella. Tuotokset ovat valitettavasti omiani, eivät mistään kopioituja.


Tuosta "numeroiden" puutteesta: laskutaidottomuus on valitettavan yleistä maajussien(kin) keskuudessa. Kun ns. matematiikkaprosessori ei oikein toimi, laskelmat ja väittämät kannattavuudesta jäävät aika lailla tyhjän päälle.

Tällä tarkoitan kahta asiaa. Ensinnäkin laskelmien esittäjien sanoma ei mene läpi, koska vastaanottajalla ei ole tähän kapasiteettia. Kaikenlaista voitaisiin tällöin esittää, koska vastaanottaja ei pysty kiistämään esitettyjä asioita. Toisaalta oikeitakaan lukuja ei välttämättä saada läpi, koska vastustus on syntynyt ymmärtämättömyyden aiheuttaman pettymyksen takia.

Toiseksi, laskutaidoton ammatin harjoittaja ei pysty määrittelemään yrityksessään kannattavuus- tai tappiorajoja, vaan ne jäävät pelkän mutu-tuntuman varaan. Vaarallinen tilanne jos alan kannattavuus on muutenkin heikko ja konsultti on yhtä kuin tuotteiden ostaja, kauppias tai petollinen poliitikko. Tässä on mielestäni syy (ei ainoa) nykyiseen maatalouden ahdinkoon. Pellon ja kotieläinsuojan tuotteet voidaan hinnoitella lähes mielivaltaisesti - aina löytyy se hölmö myyjä, jota voidaan käyttää hinnan määrääjänä.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: onko kyse laiskuudesta?
c-alueen täppäri ottas varmasti saman palkan ja laittas enemän koneisiin b-alueen tapaan jos ei olis huomattavasti velkaisempi epäoikeudenmukaisesta investointitukihistoriasta johtuen...

henkilöstökulut 10000% suuremmat kuin c-alueella KESKIMÄÄRIN vaikka laskennallinen työtuntimäärä lähes sama..
Tuntimäärä ei noista taulukoista käy ilmi, mutta liikevaihto on b-alueella huomattavasti suurempi, 30 %. Olisiko työmenekki kuitenkin isommalla tuotannolla hiukan suurempi??
Lainaus
btw eipä näytä löytyvän tukirajan eteläpuolelta ainoatakaan selväjärkistä, jjäynän kertolaskuesimerkit rupee kyllästyttämään. Mies pilaa kaikki keskusteluketjut kymmenillä lihasika-laskuesimerkiellään, eikä tajua että varsinainen fakta on lähtötiedoissa eikä kartojakoplusmiinuslaskettelussa. Tuo jjäynän viimeisin vastine kommenttiini on kaikkien pohjanoteerausten äiti, en vaivaudu edes vastaamaan räpellykseensä.. mutta nautapuolesta vielä sen verran että siellä  todella on epäoikeudenmukaisuutta. Ja olenkin usein sanonut että a ja b alueiden maidon ja naudan tuoottajien sekä c-alueen sianlihantuottajien pitäisi terävöittää edunvalvontaansa. 142 tuessa on joustettu vain sikatuissa, tuet olivat todella merkittävät ja niiden piti olla pysyvät kuten nauta puolellakin. Aika paljon on tultu alas sovitusta ja nyt lopuksi vielä dekoplaus. c-alueen maito- ja nautatilat ovat korkeine tukineen jo nyt paljon edellä kun kilpaillaan samoista pinta-aloista.
A. Smith on c-alueelta. Sun perustelus on täyttä asennetta ilman numeraalisia perusteita. Sillä saadaan múkavasti lisättyä erittäin tarpeellista ja kysyttyä riitaa ab /c ;) Jatka samaan malliin, saadaan oma pesä sonnittua kunnolla.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

jopihopi

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?
c-alueen täppäri ottas varmasti saman palkan ja laittas enemän koneisiin b-alueen tapaan jos ei olis huomattavasti velkaisempi epäoikeudenmukaisesta investointitukihistoriasta johtuen...

henkilöstökulut 10000% suuremmat kuin c-alueella KESKIMÄÄRIN vaikka laskennallinen työtuntimäärä lähes sama..
Tuntimäärä ei noista taulukoista käy ilmi, mutta liikevaihto on b-alueella huomattavasti suurempi, 30 %. Olisiko työmenekki kuitenkin isommalla tuotannolla hiukan suurempi??
Lainaus
btw eipä näytä löytyvän tukirajan eteläpuolelta ainoatakaan selväjärkistä, jjäynän kertolaskuesimerkit rupee kyllästyttämään. Mies pilaa kaikki keskusteluketjut kymmenillä lihasika-laskuesimerkiellään, eikä tajua että varsinainen fakta on lähtötiedoissa eikä kartojakoplusmiinuslaskettelussa. Tuo jjäynän viimeisin vastine kommenttiini on kaikkien pohjanoteerausten äiti, en vaivaudu edes vastaamaan räpellykseensä.. mutta nautapuolesta vielä sen verran että siellä  todella on epäoikeudenmukaisuutta. Ja olenkin usein sanonut että a ja b alueiden maidon ja naudan tuoottajien sekä c-alueen sianlihantuottajien pitäisi terävöittää edunvalvontaansa. 142 tuessa on joustettu vain sikatuissa, tuet olivat todella merkittävät ja niiden piti olla pysyvät kuten nauta puolellakin. Aika paljon on tultu alas sovitusta ja nyt lopuksi vielä dekoplaus. c-alueen maito- ja nautatilat ovat korkeine tukineen jo nyt paljon edellä kun kilpaillaan samoista pinta-aloista.
A. Smith on c-alueelta. Sun perustelus on täyttä asennetta ilman numeraalisia perusteita. Sillä saadaan múkavasti lisättyä erittäin tarpeellista ja kysyttyä riitaa ab /c ;) Jatka samaan malliin, saadaan oma pesä sonnittua kunnolla.
on siellä työpanos erittely erikseen ttohtorissa, käys kattoo...

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: onko kyse laiskuudesta?
on siellä työpanos erittely erikseen ttohtorissa, käys kattoo...

Eli omaa työtä on kevennetty palkkaamalla työvoimaa. b-alueella 2770 h vs. c1-alueen 3550 h.....mutta yhteenlaskettu työmäärä onkin b-alueella lähes 4000 h...laiskahan se on jossei tuota yksin tee ;)

Ja se työtunnin tuottavuus....kotieläintuotot jaettuna työtunneilla c1-sikavarmari 38.45€/h vs. b-sikavarmari 53.27€/h.

Laiskat paljon työtä tekee ;D Kalustossa täytyy ollakin työtävähentävää tekniikkaa.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8361
Vs: onko kyse laiskuudesta?
Ei ole ainakaan meikäläisen silmään osunut tutkijoiden tutkimusta näistä eroista kustannusrakenteesta eri tukialueilla. Tutkija saisi paljon enemmän tietoa käyttöönsä kirjanpitotiloilta kuin nämä nettiversiot.
Vai onko tutkimukset laitettu samaan paikkaan Vieremän maitotilatutkimuksen kanssa.  ???
Mystinen kesälaatumies

jopihopi

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?

[/quote]
A. Smith on c-alueelta. Sun perustelus on täyttä asennetta ilman numeraalisia perusteita. Sillä saadaan múkavasti lisättyä erittäin tarpeellista ja kysyttyä riitaa ab /c ;) Jatka samaan malliin, saadaan oma pesä sonnittua kunnolla.
[/quote]
kaikki perusteluni ovat numeroita kirjanpitotiloita, virkavelvollisuuden alaisuudessa kertyyä tietoa erittäin laajasta otannasta. Etelän laskelman laatijat ne omaan pesään sontivat harjoitellessaan kertotulua isoilla numeroilla ja epäselvillä lähtötiedoilla tavoittenaan vain mediaseksikäs lopputulos

PG

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?
Jakkea vaan vituttaa, kun se rakensi sikalan viisi vuotta sitten, luullen että sikatukea maksetaan vielä kymmenenkin vuoden kuluttua 25 €/per sika, ja nyt kun se tuki loppuukin, eikä veronmaksajat maksakkaan sen rakentamaa sikalaa, kyllähän  siinä kiihkossa helposti sortuukin esittämään kaikenlaisa laskelmia, mutta myös C-tukialueelta pois sikatuet, ette te niillä mitään tee, jos homma ei kannata, ruvetkaa vaikka motokuskeiksi, niistähän on kuulemma puutetta, ei tässä maassa tarvita mitään sosiaalituki-sianlihan tuotantoa.

Heino Leino

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9258
  • Joka kalalle haesoo, se akkasa elättää...
Vs: onko kyse laiskuudesta?
ilimanmuuta, jos homma ei kannata, niin sitte pittää ruikuttaa vaekkka akrossa. Ammatinvalintakysymys, sano...
Elämä on parasta kometiijjaa

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8361
Vs: onko kyse laiskuudesta?
Taloustohtorin systeemissä on joku häikkä. Koittakaas verrata A-alueen ja C1-alueen maitotiloja. Kotieläintuotto A 66500 € ja C1 31500 E. Ei voi pitää paikkaansa. C1 alueen maitotiloilla on puutarhatuottoa 8820 €.  :o
Mystinen kesälaatumies

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: onko kyse laiskuudesta?
Taloustohtorin systeemissä on joku häikkä. Koittakaas verrata A-alueen ja C1-alueen maitotiloja. Kotieläintuotto A 66500 € ja C1 31500 E. Ei voi pitää paikkaansa. C1 alueen maitotiloilla on puutarhatuottoa 8820 €.  :o

SAS-ohjelmisto temppuilee? Missä järjetyksessä ehdot? Itse laitoin vuosi=2007,tukialue=A+C1 ja sitten tuotantosuunta=maidontuotanto. Ja sain tällaisia lukuja:

____Tuloslaskelma_____    ___2007___
C1-alue
   A-alue
Lypsykarja
   Lypsykarja
Tiloja edustettuna    2 710    460
Kirjanpitotiloja    80<n<90    15<n<20
Viljelyala    43    50
Kotieläintuotto    81 500    109 200
Kasvinvilj.tuotto    1 670    2 620
Puutarhatuotto    0    0
Muu myyntituotto    1 730    990
Tuet    48 000    48 200
Liikevaihto    132 800    161 000
Varaston muutos    4 850    5 330
Sisäiset siirrot    250    440
Investointiavustus    910    1 190
Muu tuotto    330    50
Kokonaistuotto    139 200    168 000


Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Vs: onko kyse laiskuudesta?

Jos puhutaan vaikkapa tukialueiden välisestä erosta niin ilman numeroiden pyörittelyä on vaikea esittää perusteltua kantaa vaikka se sitten olisikin paskan jauhamista. Sanojen pyörittely on asia erikseen, on varmasti totta että saatan kääntää sanan pari tarvittaessa kun "paikka tulee". ..... Ilman numeroita neuvottelu tai väittely on äkkiä sitä "vappuna lunta ja kiviset pienet pellot ja etelän kartanot" -tasoa ja sillä ei asiapäätöksiä perustella. Tuotokset ovat valitettavasti omiani, eivät mistään kopioituja.


Tämä vappuna lunta argumentti nousi esiin mm. edunvalvojamme kokouksesta kertovassa MT:n jutussa. Että semmoiselta asiapohjalta asioitamme ilmeisesti käsitellään ihan korkeammallakin tasolla.

emo-heikki

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?

Jos puhutaan vaikkapa tukialueiden välisestä erosta niin ilman numeroiden pyörittelyä on vaikea esittää perusteltua kantaa vaikka se sitten olisikin paskan jauhamista. Sanojen pyörittely on asia erikseen, on varmasti totta että saatan kääntää sanan pari tarvittaessa kun "paikka tulee". Viisaana tai itseviisaana en suuremmin itseäni pidä vaikka olenkin työelämätaustastani johtuen tottunut hallitsemaan suuriakin kokonaisuuksia ja näkemään asioiden syy-yhteydet. Ja myöskin neuvottelemaan asioista asiapohjalla. Ilman numeroita neuvottelu tai väittely on äkkiä sitä "vappuna lunta ja kiviset pienet pellot ja etelän kartanot" -tasoa ja sillä ei asiapäätöksiä perustella. Tuotokset ovat valitettavasti omiani, eivät mistään kopioituja.


Tuosta "numeroiden" puutteesta: laskutaidottomuus on valitettavan yleistä maajussien(kin) keskuudessa. Kun ns. matematiikkaprosessori ei oikein toimi, laskelmat ja väittämät kannattavuudesta jäävät aika lailla tyhjän päälle.

Tällä tarkoitan kahta asiaa. Ensinnäkin laskelmien esittäjien sanoma ei mene läpi, koska vastaanottajalla ei ole tähän kapasiteettia. Kaikenlaista voitaisiin tällöin esittää, koska vastaanottaja ei pysty kiistämään esitettyjä asioita. Toisaalta oikeitakaan lukuja ei välttämättä saada läpi, koska vastustus on syntynyt ymmärtämättömyyden aiheuttaman pettymyksen takia.

Toiseksi, laskutaidoton ammatin harjoittaja ei pysty määrittelemään yrityksessään kannattavuus- tai tappiorajoja, vaan ne jäävät pelkän mutu-tuntuman varaan. Vaarallinen tilanne jos alan kannattavuus on muutenkin heikko ja konsultti on yhtä kuin tuotteiden ostaja, kauppias tai petollinen poliitikko. Tässä on mielestäni syy (ei ainoa) nykyiseen maatalouden ahdinkoon. Pellon ja kotieläinsuojan tuotteet voidaan hinnoitella lähes mielivaltaisesti - aina löytyy se hölmö myyjä, jota voidaan käyttää hinnan määrääjänä.

Tässä on vaan sellanen asia, joka pitää muistaa, että numeroilla on näitä keinotekoisia vertailutiloja ja vertailuja on helppo vääntää mihin suuntaan haluaa, tosiasia on että tilat kyllä aika nopeasti muuttuvat sellaiseen muotoon, joka omalle tukialueelle sopii parhaiten ja antaa maksimi tuoton.
Hyvä esimerkki on nämä broikkutilat, jotka nykyisillä eläintuilla ovat olleet kullanvuolemista ja ovat itseasiassa ostaneet kaikki myntii tulleet pelllot omilta alueiltaan jo vuosia sitten, ne vat ennakoineet eläintukein poiston ja lisänneet omaa peltopinta-alaansa varmuuden vuoksi.
Seuraus, niistä on tullut suuria peltojen omistajia ja peltojen hinnat on nousseet niin ylös, ettei niitä muut pysty enää edes ostamaan, esim. kasvinviljelytilat.
Tästä taas on seuraus, että nämä kasvinviljelytilat vaatii eläintukien poistoa myös pohjoisesta, aivan kuin se nyt laskisi peltojen hinat takaisin järkevälle tasolle ....
Nämä etelän eläintuet olisi pitänyt lopettaa jo aiemmin.

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: onko kyse laiskuudesta?
Hyvä esimerkki on nämä broikkutilat, jotka nykyisillä eläintuilla ovat olleet kullanvuolemista ja ovat itseasiassa ostaneet kaikki myntii tulleet pelllot omilta alueiltaan jo vuosia sitten, ne vat ennakoineet

Nämä etelän eläintuet olisi pitänyt lopettaa jo aiemmin.

Tiedoksesi vaan että broilerintuotanto on kasvanut erittäin voimakkaasti nimenomaan C-alueella... Niin että mistä kohtaa ne tuet olisikaan pitänyt lopettaa?

jopihopi

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?
Hyvä esimerkki on nämä broikkutilat, jotka nykyisillä eläintuilla ovat olleet kullanvuolemista ja ovat itseasiassa ostaneet kaikki myntii tulleet pelllot omilta alueiltaan jo vuosia sitten, ne vat ennakoineet

Nämä etelän eläintuet olisi pitänyt lopettaa jo aiemmin.

Tiedoksesi vaan että broilerintuotanto on kasvanut erittäin voimakkaasti nimenomaan C-alueella... Niin että mistä kohtaa ne tuet olisikaan pitänyt lopettaa?

farmitissa oli aiheesta jotain:
Yksi
tärkeä kriteeri c-alueilla on väestön osuus neliökilometrillä ja se on alle 20 henkilöä . Tällöin katsotaan että alueella ei voi säilyttää yhteiskunnan palveluita ellei maataloustuotantoa kyetä säilyttämään alueella. Eli jos tuotanto vähenee halvaantuu muukin toiminta alueella.
Hieman lukuja tuotannon alueellisesta jakautumisesta tukiyksikköinä

AB-siat 55,6
C1 siat 28,4
C2 siat 14,7
muut alueet 1
AB kanat 77
C1kanat 15,4
C2 kanat 6,7
muut alueet alle 0,9
AB-siipikarja 58,6
C1-siipikarja 28,6
C2 siipikarja 4,3
muut alueet 0
Kansalliset tuet alueittain sika-kana-siipikarja
milj. eur.
AB 40,46
C1 23,37
C2 10,37
muut alueet alle 1

Maidontuotannon luvut tuotannon prosentti
osuuden mukaan
AB alue noin 25 %
C1-C2 noin 65
muut alueet noin 10    

 

emo-heikki

  • Vieras
Vs: onko kyse laiskuudesta?
Hyvä esimerkki on nämä broikkutilat, jotka nykyisillä eläintuilla ovat olleet kullanvuolemista ja ovat itseasiassa ostaneet kaikki myntii tulleet pelllot omilta alueiltaan jo vuosia sitten, ne vat ennakoineet

Nämä etelän eläintuet olisi pitänyt lopettaa jo aiemmin.

Tiedoksesi vaan että broilerintuotanto on kasvanut erittäin voimakkaasti nimenomaan C-alueella... Niin että mistä kohtaa ne tuet olisikaan pitänyt lopettaa?

farmitissa oli aiheesta jotain:
Yksi
tärkeä kriteeri c-alueilla on väestön osuus neliökilometrillä ja se on alle 20 henkilöä . Tällöin katsotaan että alueella ei voi säilyttää yhteiskunnan palveluita ellei maataloustuotantoa kyetä säilyttämään alueella. Eli jos tuotanto vähenee halvaantuu muukin toiminta alueella.
Hieman lukuja tuotannon alueellisesta jakautumisesta tukiyksikköinä

AB-siat 55,6
C1 siat 28,4
C2 siat 14,7
muut alueet 1
AB kanat 77
C1kanat 15,4
C2 kanat 6,7
muut alueet alle 0,9
AB-siipikarja 58,6
C1-siipikarja 28,6
C2 siipikarja 4,3
muut alueet 0
Kansalliset tuet alueittain sika-kana-siipikarja
milj. eur.
AB 40,46
C1 23,37
C2 10,37
muut alueet alle 1

Maidontuotannon luvut tuotannon prosentti
osuuden mukaan
AB alue noin 25 %
C1-C2 noin 65
muut alueet noin 10    

 

Joo, tässähän on selkeitä lukuja tuotannosta ...
Ei ainakaan näiden lukujen perusteella voi sanoa, että A/B alue olisi jotenkin heikommalla, kuin nuo C-alueet.