Jos laskee kaikki kulut yhteen, niin tänå vuonna ei näillä hinnoilla kannata puida yli  abaut yli 20 kosteuden viljoja. Fosfori ja typpi sen verran kallista, että parempi jättää ravinteet kiertoon eikä poistaa niitä puimalla. Nykyiset kulujen hinnat ovat liian suuret, että kannattaa puida mitään liian liian kosteana.

Millä prosentilla lasket ravinteiden jäävän seuraavan kasvin käyttöön?

Aikoinaan kun noita laskeskelin ja mietin niin totesin et peltoon laitettu panos saatava pois, jos tämä ei onnistu niin paras muuttaa viljelyä -> luomuun..

Jos laskee kaikki kulut yhteen, niin tänå vuonna ei näillä hinnoilla kannata puida yli  abaut yli 20 kosteuden viljoja. Fosfori ja typpi sen verran kallista, että parempi jättää ravinteet kiertoon eikä poistaa niitä puimalla. Nykyiset kulujen hinnat ovat liian suuret, että kannattaa puida mitään liian liian kosteana.

En ymmärrä lainkaan tuollaista logiikkaa. Jos puit ja kuivaat 19% viljan, mutta jätät puimatta 21% kosteudessa olevan, niin se kasvusto pitää kuitenkin murskata peltoon ja näin ollen se kuivauksesta säästynyt polttoaine kuluukin siihen murskasmiseen. Kyllä ainakin hyvän viljakasvuston murskaamiseen voi olettaa kuluvan vähintään sama löpömäärä kuin olisi mennyr kuivaukseen ja jää se viljan myyntitulokin saamatta. Eli mutuilulla voisi sanoa että ainakin vain vähän yli 20% viljan jättämisellä peltoon ei voita mitään. Eri asia sitten jos vilja on todella märkää,  kosteus 25-30%

Joka vuosi alkaa tämä ei kannata puida keskustelu. Sen vielä ymmärrän hyvinkin ettei kannata kylvää, mut jos sen virheen on mennyt tekemään ja kaikki panokset kiinni niin kai sentään puida kannattaa. Mitä sille kasvustolle sit tekee ja ensi keväänäkin tars jotain tehdä. Kai puinti halvin murska on ja samalla tulee jyviäkin.

Muistan jo 2012 kun oli märkä syksy niin alettiin puhua ettei kannata puida. Sillon tuli viljan hintapiikki ja rehuvehnästä sai 230€/tn mikä oli sillon kova raha kun juur oli myyty kauraa alle satasella. Öljyä paloi niin paljon, et ainakin 50€/tn siihen kuivaamiseen meni rahaa. Mut miten se eroaa 180€/tn ruutikuivana puimisesta johon ollaan kuitenkin valmiita riemuiten.

Joo kyllä luulisi että puiminen on tappioiden minimoimista yleensä? Kai nyt yleensä satoa tule enempi kuin puimisen, logistiikan ja kuivauksen kustannukset on? Sitten tietty jos myynti on vielä vaikeampaa kun SS.llä kannattaa ensi vuonna jättää kylvämättä.

Sitten jos laatu on todella huono niin sitten ehkä, luulisi näillä öljyn hinnoilla kannattavan polttaa…

Kyllä jossakin vaiheessa  kun ohran hinta romahti 50-80 euroon, puinti-, kuivaus- ja etenkin rahtikustannukset saattoivat ohralla nousta yli saatavan kauppahinnan. Kaikilla ei ole pellot viljavaraston siilojen vieressä.

Viljavan kuivausveloituksista voi nähdä ostoenergiakuluissa toteutuvan kustannuseron, ei välttämättä isun hankkimalla vacbuustilla kuivattuna kiinteitä kuluja tarvitse ottaa huomioon, mutta Viljavan hinnastossa kostean viljan tonniveloituksen hintaero 28% vs 16% on se ero, jossa kosteuden merkityksen voi nähdä. Hintaero on 45€, ja koska hinnoittelussa on kosteasta viljasta kyse, tulee lisäksi 6 € kuivaan viljaan kohdistuen lisäeroa. Eli noin 51€/kuivatonni. Jos rahtipuimuria pitää vielä etsiskellä ja omat sopimukset ja lähikaupat ovat jo täynnä ja seuraavat varastot, joihin mahtuu jossakin 200 km:n päässä, niin voi ollakin kiperä paikka. EI sitä viljaa murskata tarvitse, ajaa jyrällä lyttyyn ja kyntää myötäsukaan, jos siis muutenkin kyntää. 2012 tosiaan oli kylmää pakkaskeliä lokakuulle tullessa, lumiriekaleita oli kevätvehnän päällä ja kuivaamot eivät kerta kaikkiaan läpäisseet. Ihan kaikkia nurkkia eivät puineet silloin, kun laatu ole mennyt.

Nytemmin kun suuret hakelämpölaitokset ovat ilmestyneet, niin kustannusrakenne on aivan erilainen.

Tällä hetkellä ohran satotasojen toteutumat vilja-alueella Pohjanmaalla olevat lähempänä sitä kymppitonnaria kuin kuustonnaria, eli jos ei ole sopimuksella varmistettu menekkiä, voi myös jäädä mustapekka käteen markkinoinnin ja hinnan osalta.

https://youtu.be/ZFOrJNbj7Kg?si=odw_nUGgJhmkguQV&t=891

Sylvesterissä on täytynyt olla vähintään kahden ruiskutuksen korrenvahvistus, kun on noin pystyä ja jyvää tulee tuplasti  30% laossa olleeseen kuivanmaan Sylvesteriin verrattuna.

-SS-

En ymmärrä lainkaan tuollaista logiikkaa. Jos puit ja kuivaat 19% viljan, mutta jätät puimatta 21% kosteudessa olevan,

Eipä tuossa tosiasiallisesti verrattu 19% ja 21%, ymmärtänet sen. Vertailupari lienee 16-17% ja 28%-30%. Sakoluvun mentyä rehuvehnän hinta laskee, jos ei ole sopimuksella varmistettu. Koholla olevia DON-lukuja on näkynyt kaikilla viljoilla. Ei ole kauan siitä kun 10 mg/kg ei ollut yllätys, olikos toissa vuonna. Kaikilla viljoilla on myös näkynyt DON-lukuja, jotka lähestyvät elintarvikelaadun maksimirajaa.

Silloin ainakin kauralla hinnoitteluun tulee lähinnä energia-arvo, mutta saakohan silloin enää kuivatuskulua energianmyynnillä takaisin ?

-SS-

Nähtävästi on ok upottaa 500€/ha kuluja ja jättää sitten puinti tekemättä.. 
Se on eri asia jos se puinti ei vain kerta kaikkiaan enää onnistu. Mut vielä ollaam käsittääkseni kaukana siinätä tilanteesta mikä täällä oli 2012 tai 2017. Molemmilla kerroilla oltiin vielä kuukautta myöhäisemmässä ajankohdassa. Jyvät kun laittoi kosteusmittariin niin viisari meni pohjille ja asteikko oli muistaakseni 40...50 välille. Tuota ei kannattanut enää puida.. 

Kevätvehnän vähän myöhäisemmän lajikkeen normaali puintikosteus normaalinia syksynä voi hyvin olla 25% paikkeilla. Taksvuosina tuollaisia puitiin joka syksy. Okei kulurakenne kovin erilainen silloin. Nyt ollut niin monta huippusyksyä peräkkäin et myöhäisimmätkin vehnät ovat olleet elokuussa korjuussa ja syyskylvöjä on rauhassa voinut tehdä syyskuussa. Nyt paluuta menneisyyteen.

Juu eihän nyt ole edes myöhäistä vielä.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 10.09.26 - klo:21:55

Ajattelin vielä teettää omaan piikiin analyysit, että saa valkuaisesta tarkempaa tietoa, jotta nähdään, miten tämä pärjää 100kilon typen kanssa.

Siemenviljelijöiltä tuo olisi hieno osanotto, jokin laatutiedosto kun löytyisi,  lajikkeiden todellisen viljelyarvon varmistamiseksi. Sakoluku ja valkuainen ja DON (ja vehnällä H2/HT2)  kun ovat kauppaneuvotteluissa leipäviljalla olennaiset tiedot myös.

Aika paljon käytetään Raision viljanlaatutietokantaa, mutta sieltä puutuvat mone uutuuslajikkeet tietenkin.

-SS-

Me teemme niin, että minä otan kattavan analyysipaketin tästä omasta Quatroxista ja laitan tiedot sitten tänne, niin näemme mitä kaikkea jyvät pitävät sisällään. Tämä on minulle suuri kunnia olla edes jollakin tavalla avuksi palstamme eräälle kunnioitetuimmalle kynäilijälle.

No juu, kuukauden päästä voi alkaa murehtimaan jos puinteja on paljon tekemättä.
Tosin täälläpäin on sen näköisiä kauroja että niitä on saanut kyllä murehtia jo viikko sitten, tummanpuhuva kasvusto ihan nurin ja kasvaa uutta vihreää läpi. Kaura on vähän siinä mielessä kökkö että jossain pisteessä sen laatu romahtaa ihan totaalisesti, 2017 nähtiin sekin että täysin pysty kaura iti niin pahasti ettei ollut mitään mieltä puida.

Nähtävästi on ok upottaa 500€/ha kuluja ja jättää sitten puinti tekemättä.. 

Eipä siitä tiedä. Alkuperäisen väitteen tekijä ehkä on omalla pellollaan käyttänyt vähemmän panoksia, karjanlantaa tms.  ja vilja saattaa olla laossa ja hyvän matkaa jo doneilla, rehuvehnää ja erittäin märkää. Tämäkään päivä ei tuonut kuivaa puintikeliä, sumupilviä kelluu matalalla tuulen mukana, on pimeää ja syksyistä. Lisäksi jos on jäänyt jokin nurkka sateisiin, josta ei riitä kokonaiseksi yhdistelmäkuormaksi, sen vieminen pieneränä on nykyisin ongelmallista, vastaanottomaksut kohoavat ja viljakauppa ei oikein ottaisi sellaista enää. Kuivurin öljysäiliö jos on jo tyhjä, pitää vielä näyttää vähintään parituhatta rahaa, että pääsee kuivattelemaan (minimitilaus 1000 litraa)

Jokainen tilanne on erilainen, on kauraa ja vehnää maassa tuolla vielä lähialueillakin. Jos nyt pääsisi ma/ti puimaan loput Calisperot vaikka TOS-siemeneksi. Jos ei tule keliä, menee kyllä sänkimurskauksen yhteydessä se kasvustokin mukavasti silpuksi. Keskiviikosta 23.09 asti keskimäärin joka päivä 6-10 mm sadetta, eiköhän se tuo puintikaudelle luontaisen päätöksen.

-SS-

Pekka lupaili lokakuulle korkeapainetta.

Pekka lupaili lokakuulle korkeapainetta.

Juu ja saisi tulla. Monet puimattamatomat viljat on kyllä itäneet ennen lokakuuta, toki kyllä muuten pouta tekee hyvää. Itsenäisyyspäiväksi lunta seuraava sade. Ja sitäkin talveksi piisaa 20 senttiä ja vähän kerrallaan ettei tartte aurata

Lainaus käyttäjältä: Akattila - 12.09.26 - klo:21:37

Jos laskee kaikki kulut yhteen, niin tänå vuonna ei näillä hinnoilla kannata puida yli  abaut yli 20 kosteuden viljoja. Fosfori ja typpi sen verran kallista, että parempi jättää ravinteet kiertoon eikä poistaa niitä puimalla. Nykyiset kulujen hinnat ovat liian suuret, että kannattaa puida mitään liian liian kosteana.

En ymmärrä lainkaan tuollaista logiikkaa. Jos puit ja kuivaat 19% viljan, mutta jätät puimatta 21% kosteudessa olevan, niin se kasvusto pitää kuitenkin murskata peltoon ja näin ollen se kuivauksesta säästynyt polttoaine kuluukin siihen murskasmiseen. Kyllä ainakin hyvän viljakasvuston murskaamiseen voi olettaa kuluvan vähintään sama löpömäärä kuin olisi mennyr kuivaukseen ja jää se viljan myyntitulokin saamatta. Eli mutuilulla voisi sanoa että ainakin vain vähän yli 20% viljan jättämisellä peltoon ei voita mitään. Eri asia sitten jos vilja on todella märkää,  kosteus 25-30%

Missään tuki ehdoissa ei lue, että vilja kasvusto pitää murskata peltoon. Sen voi jättää siihen.. Ja ilmoittaa kesantona keväällä, kun polttoöljy maksaa kolme euroa ja vilja 150. Sillä tavalla saadaan viljasta puutetta ja sen hinta nouseen..muuta mahdollisuutta ei ole.