yhtä tuttua kun laittaa aina samaa ja koko alalle vaikka hinta on jo ennen kylvöä tietossa...    vanhasta muistista kait?

Jos hinta on tiedossa kylvöaikaan, kyse on hinnaltaan sovitusta kiinnityssopimuksesta.  Muut eivät voi tietää hintaa, ennen kuin myyvät korjatun viljansa !

Muutenkin viljaliikkeet mainostavat "markkinoita" , kun tuputtavat tekemään määrällisen toimitussopimuksen jo melkein vuotta aikaisemmin. Markkinavetoisuutta ole nähnytkään. Viljan hinta säädetään ostopuolen oligopolissa, perustuen pörssijohdannaisiin, mutta ei välttämättä tavaran kysyntään ja tarjontaan perustuen suoraan. Pörssi miinus satasen "baasis" on jo suoranaista perseilyä.

Koska viljanviljelijöiden joukko on perinteisesti ollut hajallaan, olisi suuri murhe kotimaan "markkinoille", jos viljelijät yhdistyisivät ja itse hinnoittelisivat viljansa kartellin lailla, esimerkiksi jonkin viljayhteisön kautta. Tämä olisi ikävä kiusa suomalaisille myllyille ja rehutehtaille, jos paikallinen tuotantoylijäämä lähtisikin yks kaks laivalla karkuun, eikä olisikaan toimittajan rahdilla tehtaan kaatosuppilossa odottamassa  , 1% maailman kaikesta vientimarkkinoilla kiertävästä viljasta tekisi Suomen koko viljasadon verran. Nämä suuren maailman viljalaivaajat eivät siis ehkä ole kiinnostuneita, mikä olisi fazun baasis milläkin hetkellä ..... kun viljelijä ei voi voittaa kannattamalla kotimaista ostajaa, yhtähyvin vientiin sitten. Eikä tarvitse olla kotimaisten viljakonsernien narrina.

-SS-

Toisaalta ainakin vehnä Matif on jo jonkin aikaa pyörinyt siellä alle 190eurossa, että ei se nyt suoranainen pelastus ole vaikka ulko maille kauppaa. En tiedä paljonko on rahti mutta en ihmettelisi jos olis välillä 10-15eur Euroopan markkinoille etenkin omasta siilosta joka ei nyt ole satamassa.

Toisaalta ainakin vehnä Matif on jo jonkin aikaa pyörinyt siellä alle 190eurossa, että ei se nyt suoranainen pelastus ole vaikka ulko maille kauppaa. En tiedä paljonko on rahti mutta en ihmettelisi jos olis välillä 10-15eur Euroopan markkinoille etenkin omasta siilosta joka ei nyt ole satamassa.

Varmaan vielä saa lähelle tuota hintaa, mutta ensi syksynä on melkoisen korkea todennäköisyys sille, että ainakin syysvehnällä 150 alitetaan niin että heilahtaa. Rehuvehnä voi olla samanhintaista kuin leipäsyysvehnä, joka on ensi syksyn ongelmajäte. Tai sitten ei ole. Kukapa talvesta tietää. Kauran voimalliset vientimarkkinat rauhoittavat kauran hintaheilahteluja. Rypsin hinta pysyy virkeästi 450 euron tienoilla, mutta neljä viidestä viljelijästä ei etelässä saa kevätrypsistä sitä 2 t satoa, vaan pikemminkin 1 tonnin sadon, näkyypä tuo Suomen keskisadoissakin.

Eli tonnin rypsisatolla mennään kuuhun.  Öljykasvihan pelastaa suomen peltoviljelyn kannattavuuden jes. Kirpat sirkuttavat tiedosta iloissaan talvehtimispaikoillaan höpöheinäpalstojen ruohikossa.

-SS-

Hankkija Kokemäki Ohra 125 eurua kevät 2026. Tuo voi olla hyvä hinta kevät tulvien aikaan!

Juur tuli rehuvehnän rahat tilille.. 200e tonni, kelpas🤑

Lainaus käyttäjältä: Hanttapuli miäs - 19.10.25 - klo:22:04

Toisaalta ainakin vehnä Matif on jo jonkin aikaa pyörinyt siellä alle 190eurossa, että ei se nyt suoranainen pelastus ole vaikka ulko maille kauppaa. En tiedä paljonko on rahti mutta en ihmettelisi jos olis välillä 10-15eur Euroopan markkinoille etenkin omasta siilosta joka ei nyt ole satamassa.

Varmaan vielä saa lähelle tuota hintaa, mutta ensi syksynä on melkoisen korkea todennäköisyys sille, että ainakin syysvehnällä 150 alitetaan niin että heilahtaa. Rehuvehnä voi olla samanhintaista kuin leipäsyysvehnä, joka on ensi syksyn ongelmajäte. Tai sitten ei ole. Kukapa talvesta tietää. Kauran voimalliset vientimarkkinat rauhoittavat kauran hintaheilahteluja. Rypsin hinta pysyy virkeästi 450 euron tienoilla, mutta neljä viidestä viljelijästä ei etelässä saa kevätrypsistä sitä 2 t satoa, vaan pikemminkin 1 tonnin sadon, näkyypä tuo Suomen keskisadoissakin.

Eli tonnin rypsisatolla mennään kuuhun.  Öljykasvihan pelastaa suomen peltoviljelyn kannattavuuden jes. Kirpat sirkuttavat tiedosta iloissaan talvehtimispaikoillaan höpöheinäpalstojen ruohikossa.

-SS-

Taas menee puurot ja vellit sekaisin (siis tuossa alkuperäisessä postauksessa, otin SS:n mukaan selkeyden takia). Ajattelin jo kerran ettei lähdetä näistä vääntämään kun lähtee heti väärille kierroksille. Mutta aidosti helpottaisi kaikkien elämää kun puhuttaisiin oikeilla termeillä. Lähtee ihan vääriä käsityksiä kiertämään, joten kerran vielä:

On pörssimarkkina ja fyysinen markkina. Fyysinen markkina noteeraa Euroopan eri alueiden ja eri laatuisten vehnän hinnat SUHTEESSA pörssihintaan.
Yleisin kauppalaatu on 12,5 % valkuaisen vehnä, jossa sako min 250. Tämä laatu maksaa maailmanmarkkinoille Baltiasta tällä hetkellä LAIVAAN LASTATTUNA noin 3-4 EUR yli joulukuun pörssihinnan. Eli se kuuluisa BASIS on +3-4 Jos myyt vaikka 11,5 valkuaisen tavaraa, se on ainakin 5 EUR ALLE joulukuun pörssihinnan. Eli basis Baltiasta on noin -5.
Suomeen käännettynä nämä hinnat on vähintään 5 euroa alle Baltian, koska rahti, satamakulut ja ammattiliitot (eli ei viikonloppu/yötyötä).
Sitten otetaan Viljavan sisäänottokulut, analyysikulut, varastointikulut ja sitten laivaan lastauskulut, analyysikulut jne jne. Hinnasta lähtee vielä KAKSINUMEROINEN summa pois, että ollaan edes nollassa.

Siitä voi laskea, kuinka kannattavaa se vienti on tällä hetkellä.

Ja vielä: jos haluaisi itse kuskata laivallisen vehnää Keski-Eurooppaan, pitäisi maksaa ainakin 15 EUR SEN JÄLKEEN kun nuo yllämainitut kulut on jo otettu huomioon. Ja tämä koskee isoa laivaa, 20000 tonnia tai enemmän. Pienellä laivalla hinta on huonompi ja rahti kalliimpi.
Suomesta vaikkapa Saksaan pikkulaivojen rahdit on tänä päivänä lähemmäs 30 euroa tonnilta.

Kiteytettynä: kotimaiset myllyt maksaa tällä hetkellä vehnästä paljon parempaa hintaa kuin viennistä saa.

P.S. -SS- olet oikeassa syys(rehu)vehnästä, matala valkuainen maksaa jo tällä hetkellä viennissä melkeinpä ihan yhtä hyvin/huonosti kuin rehuvehnä

Meetkö Somerolle kertoo kans.

Ja vielä: jos haluaisi itse kuskata laivallisen vehnää Keski-Eurooppaan, pitäisi maksaa ainakin 15 EUR SEN JÄLKEEN kun nuo yllämainitut kulut on jo otettu huomioon. Ja tämä koskee isoa laivaa, 20000 tonnia tai enemmän. Pienellä laivalla hinta on huonompi ja rahti kalliimpi.
Suomesta vaikkapa Saksaan pikkulaivojen rahdit on tänä päivänä lähemmäs 30 euroa tonnilta.

Kiteytettynä: kotimaiset myllyt maksaa tällä hetkellä vehnästä paljon parempaa hintaa kuin viennistä saa.

Lienet viljakauppiaan sukua, kun ohitat sievästi sen, että tuo rahti ja huolinta on symmetrinen kumpaankin suuntaan. Siinäpä se on, että miksi paikallisen viljan hinta painettaisiinkaan aina Matif miinus kaikki mukakulut, koska Matif ei sisällä rahteja eikä huolintaa, sillä jos kiukutteluksi menee, ja ylijäämät dumpataan vientiin, vaikkapa nyt sitten paikallisten hintojen korjaamiseksi, niin eipä myllyn ulkomailta hankittu vilja ole Matif vaan Matif plus rahditus. Se, että suomalainen viljelijä toimittaa maarahtina CIF kaatosuppiloon, on jo kädenojennus kotimaiselle myllylle.

-SS-

Suomessa on tällä hetkellä ihmeen hyvä viljan hinta suhteessa eurooppaan. Leipävehnällä ei voida puhua itämerivähennyksestä ollenkaan. Satarehukin maksoi messutarjouksena rehuvehnästä (kaikki paikat täynnä) 170€ mikä on alle 20€ vähemmän kuin lähin futuuri.

Myynnit on nyt myyty ja mökit täynnä. Kaikki odottaa jotain ihmettä tai ainakin marraskuuta et pääsee verottajaa vuodella karkuun. Semmonen hintaihme voi hyvin tullakin. Jos esim. iso tulivuori purkaantuu ja tuhka peittää auringon kolmeksi vuodeksi niin viljan hinta nousee tästä. Tai jos Suomessa ei sada yhtään välillä vappu-juhannus niin hinnat nousee kyllä enne puinteja. Mut jossain vaiheessa pajatso laukee hinnalla millä hyvänsä kun suurin osa ei pysty tuplasatoa varastoimaan.

Meetkö Somerolle kertoo kans.

Ei olisi huono idea jos joku lataisi faktat pöytään ilman mutuilua.

Lainaus käyttäjältä: Emäntä1 - 20.10.25 - klo:21:21

Ja vielä: jos haluaisi itse kuskata laivallisen vehnää Keski-Eurooppaan, pitäisi maksaa ainakin 15 EUR SEN JÄLKEEN kun nuo yllämainitut kulut on jo otettu huomioon. Ja tämä koskee isoa laivaa, 20000 tonnia tai enemmän. Pienellä laivalla hinta on huonompi ja rahti kalliimpi.
Suomesta vaikkapa Saksaan pikkulaivojen rahdit on tänä päivänä lähemmäs 30 euroa tonnilta.

Kiteytettynä: kotimaiset myllyt maksaa tällä hetkellä vehnästä paljon parempaa hintaa kuin viennistä saa.

Lienet viljakauppiaan sukua, kun ohitat sievästi sen, että tuo rahti ja huolinta on symmetrinen kumpaankin suuntaan. Siinäpä se on, että miksi paikallisen viljan hinta painettaisiinkaan aina Matif miinus kaikki mukakulut, koska Matif ei sisällä rahteja eikä huolintaa, sillä jos kiukutteluksi menee, ja ylijäämät dumpataan vientiin, vaikkapa nyt sitten paikallisten hintojen korjaamiseksi, niin eipä myllyn ulkomailta hankittu vilja ole Matif vaan Matif plus rahditus. Se, että suomalainen viljelijä toimittaa maarahtina CIF kaatosuppiloon, on jo kädenojennus kotimaiselle myllylle.

-SS-

Joo en ohita, vaan peilaan ihan siihen mikä on käytännön tilanne melkein joka vuosi. Mutta onhan noita ollut sitten niitäkin tilanteita lähivuosina kun täällä on hinnat lähteneet ihan kierroksille. Mutta on sulla tuossa kyllä logiikka sitä kautta, että myllyt ensisijaisesti määrittävät kotimaan hintatason ja se ei lähde siitä kirittymään kuin katovuosina ellei vienti vedä jotenkin järjettömän hyvin. Eikä juuri silloinkaan, kun ei kukaan uskalla myydä vientiin koska myllyt nostaa hintoja sitä mukaa kun tavaraa on pakko saada. Eihän tänne viljaa tuoda just ollenkaan eikä kotimaan myllyt halua käyttää ulkomaista viljaa kiloakaan. Rehuhommat sitten erikseen toki.
Siinä jää viejällä helposti luu käteen kun se hinta pitää kiinnittää kauppaa tehdessä. Tässä olis sitä roolia tuottajaorganisaatioille niin saataisiin oikeasti jotain aikaan. Yhteistyötä kaupan ja tuottajaorganisaation kanssa niin, että saataisiin iso määrä kerralla kiinnitettyä kun vienti kannattavaa ja kauppias uskaltaisi lyödä sen vientilaivan kiinni oikealla hetkellä. Silloin se vienti teoriassa onnistuisi pienemmälläkin satomäärällä myös vehnälle ja ohrallekin.

Suomessa on tällä hetkellä ihmeen hyvä viljan hinta suhteessa eurooppaan. Leipävehnällä ei voida puhua itämerivähennyksestä ollenkaan. Satarehukin maksoi messutarjouksena rehuvehnästä (kaikki paikat täynnä) 170€ mikä on alle 20€ vähemmän kuin lähin futuuri.

Myynnit on nyt myyty ja mökit täynnä. Kaikki odottaa jotain ihmettä tai ainakin marraskuuta et pääsee verottajaa vuodella karkuun. Semmonen hintaihme voi hyvin tullakin. Jos esim. iso tulivuori purkaantuu ja tuhka peittää auringon kolmeksi vuodeksi niin viljan hinta nousee tästä. Tai jos Suomessa ei sada yhtään välillä vappu-juhannus niin hinnat nousee kyllä enne puinteja. Mut jossain vaiheessa pajatso laukee hinnalla millä hyvänsä kun suurin osa ei pysty tuplasatoa varastoimaan.

Tein oheisen graafin markkinadatasta viime vuonna. 20e erotus matifiin on aika normi pitkällä tähtäimellä. Olisko keskiarvo luokkaa 20e jos muistan oikein 10 vuodelta. Toki itsestä toi Satarehun hinta on tämän hetkiseen markkinaan kova. Rehusvehnästä tällä alueella 140-160e tn

Mahtaako Suomessa olla ylimääräistä leipävehnää? Syysvehnät jäi kai lähes kaikki alhaiseen valkuaiseen ja kevätvehnän sako putosi kun oli vielä paljon puimatta.

Tuskimpa pahemmin on ja oletan, että kauden mittaan hintaero hieman venyy. Syysvehniä tosiaan valkuaisesta paljon rehuksi ja leipävehniä jo syyskuun alkupuoliskolla puituna sakosta, lopuista nyt puhumattakaan niissä ollu luokkaa kops eli 60 ja risat. Lisäksi kun messuilla kattelin raision analyysien keskiarvolistaa niin rikkajyvistä on mennyt varsinkin aikaisempia yli hylkyrajan eikä kaikilla riitä valkuaisetkaan.

Esim. uuden huippulajikkeen Hilkan rikkajyvien ka oli n. 12% kun rehuksi mennään 7% ylityksestä ja toki miinuksille paljon aikaisemmin. Jos otat muutaman euron miinukset sakosta (180-220) ja rikkajyvistä alkaa olla aika sama kelkkoa rehutehtaalle. Sielläkin on valkuaishyvät.

Vaikka uhottaisiin mitä taitaa pari tosiasiaa puuttua.
Eikös kosteus% vaade euroopassa korkeampi.
Täällä puhtaampi vilja ja lienee ostaja olevan rahdissa enemmän mukana mitä uhotaan.
Taitaa suurin kynnys olla täällä lähtösatamassa ettei kukaan ulkopuolinen tulisi raha-apajille.