Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe viljan hinta  (Luettu 2361481 kertaa)

4viljanpuuro

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 624
Vs: viljan hinta
Voisiko viljaa käyttää talvella tiekunnan hiekoitussepelin korvaajana. Sepeli maksaa 159€ tonni.
Faija aina hoki et "tuosta meidän pojasta ei tuu kyllä ikinä yhtään mitään...." Nyt jälkeenpäin ajateltuna, hän saattoi olla aivan oikeassa.

lahenvainio

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 303
Vs: viljan hinta
Voisiko viljaa käyttää talvella tiekunnan hiekoitussepelin korvaajana. Sepeli maksaa 159€  kuorma halvimmillaan.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22627
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Syysvehnän matala valkuainen ja kevätvehnien itäminen viime sateissa on ollut traagista, hyvän kiinnityshinnan saaneelle. Sopimusten kauppaamista toiselle viljelijälle on havaittu, ja se, jolla on hyvää leipävehnää, pääsisi nyt tunkiksi. Ongelma on siinä, että  sopimuksen allekirjoittanut ei välttämättä mielellään luovu saadusta hyvästä hintatasosta toisen hyväksi, vaan haluaa pitää osan sopimushyvästä itsellään, ja tarjoaa tunkiksi ryhtyvälle esimerkiksi 220 euron kiinnityshinnasta vain 200 euroa. Voi olla, että sopimusviljelijän siiloon jäänyt kauppakelvoton villivehnä menee 150 euron hinnalla, joten ei hän tavallaan tienaa katastrofissa enemmän vaan vähemmän, ja tämä välityspalkkion pitäminen muutamassa kympissä miedontaisi sopimustappiota. Mutta toki sopimusta paikkaamaan tullut voi tuntea itsensä hieman narriksi tuossa.

Itse sain neuvotelluksi 178 euroa villillä hinnalla, mutta onneksi vapaasti Viljavan siilossa -myynti onnistui, säästin 3,5 euroa lastauskulua. Milloin vaan olisin kyllä kahdensadan tunkiksi ryhtynyt, sopivasti lähes 100 tonnia leipälaatua oli tarjolla.

-SS-

Paavo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 400
Vs: viljan hinta
Olen saanut ensimmäisen viljatilitykseni kevättalvella 2003. Näkyi ohra olleen 106€/tn, tekee nykyrahassa 157€/tn.
Sen jälkeen oli jotain vuosia kun mentiin vielä alemmas, 80-90€/tonni taisi olla huonoimmat.

Oisko ollut vuonna 2007? Olisiko vehnä ollut 108 euroa silloin SSO:n varastoon... Taitaa olla 2004 alkaneen viljelijäuran alhaisin hinta.
Muistaksseni hinta nousi vuonna 2008, eikös silloin ollut jotain finanssikriisiä.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6848
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Syysvehnän matala valkuainen ja kevätvehnien itäminen viime sateissa on ollut traagista, hyvän kiinnityshinnan saaneelle. Sopimusten kauppaamista toiselle viljelijälle on havaittu, ja se, jolla on hyvää leipävehnää, pääsisi nyt tunkiksi. Ongelma on siinä, että  sopimuksen allekirjoittanut ei välttämättä mielellään luovu saadusta hyvästä hintatasosta toisen hyväksi, vaan haluaa pitää osan sopimushyvästä itsellään, ja tarjoaa tunkiksi ryhtyvälle esimerkiksi 220 euron kiinnityshinnasta vain 200 euroa. Voi olla, että sopimusviljelijän siiloon jäänyt kauppakelvoton villivehnä menee 150 euron hinnalla, joten ei hän tavallaan tienaa katastrofissa enemmän vaan vähemmän, ja tämä välityspalkkion pitäminen muutamassa kympissä miedontaisi sopimustappiota. Mutta toki sopimusta paikkaamaan tullut voi tuntea itsensä hieman narriksi tuossa.

Itse sain neuvotelluksi 178 euroa villillä hinnalla, mutta onneksi vapaasti Viljavan siilossa -myynti onnistui, säästin 3,5 euroa lastauskulua. Milloin vaan olisin kyllä kahdensadan tunkiksi ryhtynyt, sopivasti lähes 100 tonnia leipälaatua oli tarjolla.

-SS-

Jos joku vielä tarvii tunkkia niin täältä löytyy 75t sopivaa tavaraa. Voidaan vaihtaa myös sopivalla suhteella ohraan..  ;)
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 76717
Vs: viljan hinta
aika hurjalta kuulostaa nuo viljamarrkinat.   luin just käytännön maamiehestä kuin on vehnän hintakin putoamassa kun jopa ruottissa on huippusato ja laatu hyä...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22627
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Jos joku vielä tarvii tunkkia niin täältä löytyy 75t sopivaa tavaraa. Voidaan vaihtaa myös sopivalla suhteella ohraan..  ;)

En tiedä, onko tilaa enää, kun naapurin nuori isäntä totesi omillansa saavan sen täyteen jopa. Epäröi kuitenkin semmoiseen järjestelyyn ryhtymistä. Minä olin kyllä sitä mieltä, että ei kahta sanaa, mukaan vaan, jos pääsee.

Nyt sitten tuli yhdistetyn vehnäerän laatutieto, olisiko se 191 ollut jokin mittahärö, koska koko erän sakoluku sittenkin oli 273. Ei tarvinnut potea syyllisyyttä, että pilasinko kasan, olisi tuo jopa Raisiolle kelvannut. Oliko se  230 kun Raisio pitää omana rajanaan.

-SS-

pyh

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 170
Vs: viljan hinta
Kriisiä pukkaa, vaikka ohoroo vilijelee.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 76717
Vs: viljan hinta
maastullissa oli että net jotain kiinnitti ni niillä jopa menöö hyin..   miten sit oikeesti?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22627
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
maastullissa oli että net jotain kiinnitti ni niillä jopa menöö hyin..   miten sit oikeesti?

Siis jos tämän vuoden sadon kiinnitti 2024 tai 2025 alkukeväästä. Kiinnittäjille oli dynaamiset hintamarkkinat, eli kiinnityskaupatkin elävät tunnista toiseen, ei siellä samaa hintaa ole koko Suomen sadolle, kaikki viljaspekulaatiotoimet ovat  suoraviivaisia ja helppoja, jos lukijan päässä kaksi aivosolua kilpailee kakkossijasta.

Talvella 2024-2025  on melkoisella varmuudella ollut hinta A ensimmäiselle x-tuhannelle kaupalle, hinta B seuraavalle y-tuhannelle ja niin edes päin C...D...., A>B>C>D>...

Nyt kiinnittäjille on 2026 syksylle tarjolla kauralle 164 euroa, mallasohrasta 170 euroa, kevätvehnästä 180,  syys- eli rehuvehnästä noin 160 euroa, olisiko rukiista ja rehuherneestä parisataa.

-SS-

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3796
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: viljan hinta
Pro agrian Sari Peltosen kannattavuuslaskelmat on sikäli epäloogisia, että kun hän sanoo että kannattavan viljelyn raja on esim.  4200  kg/ha tai 5-7 tonnia ha, riippuen pitääkö päästä nollille vai plussalle, niin jos jokainen viljelijä saavuttaisi nuo satotasot joka viljahehtaarilla, niin taas olisi viljaa niin paljon enemmän tarjolla, että hinta putoaisi hyvin paljon ja taas tarvittaisiin paljon suurempi sato kannattavuuteen, ja siitä seuraisi taas paljon isompi ylituotanto ja taas   tarvittaisiin vielä isompi sato kannattavuuteen , joten lopulta edes 10 tonnin hehtaarisato ei kannattaisi, jos jokainen sen saavuttaisi  jne.....loputon kierre.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12882
  • Virolaista kiitos!
Vs: viljan hinta
maastullissa oli että net jotain kiinnitti ni niillä jopa menöö hyin..   miten sit oikeesti?

Siis jos tämän vuoden sadon kiinnitti 2024 tai 2025 alkukeväästä. Kiinnittäjille oli dynaamiset hintamarkkinat, eli kiinnityskaupatkin elävät tunnista toiseen, ei siellä samaa hintaa ole koko Suomen sadolle, kaikki viljaspekulaatiotoimet ovat  suoraviivaisia ja helppoja, jos lukijan päässä kaksi aivosolua kilpailee kakkossijasta.

Talvella 2024-2025  on melkoisella varmuudella ollut hinta A ensimmäiselle x-tuhannelle kaupalle, hinta B seuraavalle y-tuhannelle ja niin edes päin C...D...., A>B>C>D>...

Nyt kiinnittäjille on 2026 syksylle tarjolla kauralle 164 euroa, mallasohrasta 170 euroa, kevätvehnästä 180,  syys- eli rehuvehnästä noin 160 euroa, olisiko rukiista ja rehuherneestä parisataa.

-SS-
Ohrasta sai 208e, johon tartuin, mutta kaurasta olisi saanut 212e, jonka päästin käsistäni. Hieman myöhemmin oli vielä 208-210e siitäkin tarjolla. Ei siihenkään tullut lähdettyä mukaan. Lääkäriaika varattuna, jossa koitetaan selvittää, mitä oikein ajattelin, jättäessäni tarjoukset pöydälle. Tilapäinen mielenhäiriö vai joku muu, en vielä tiedä. En osaa sijoittaa näitä A,B,C,D-ketjuun, että mikähän liittyisi mihinkäkin, mutta sen tiedän, että pätkän vertaa ei kiinnosta mitä muut ovat saaneet, miten he sijoittuvat rankingissa tai edes se, että onko koko Suomen viljelijöillä mahdollisuus kiinnittää satonsa johonkin hintaan. Olennaista on se, että kun soittaa viljan ostajalle ja kysyy, mikä on sen hetkinen kiinnitystaso, niin sieltä ilmoitetaan silloinen hinta. Se riittää ja sen pohjalta voi tehdä ja hyvin usein kannattaisi tehdä päätökset. Nyt on sitten suhdanne edennyt alamäkeen huippuvuosista ja pitäisi päättää onko hintataso pitävällä pohjalla vai voidaanko mennä vielä enemmän alamäkeen. Jotain kertonee A-rehun paluu takuuhinnoilla takaisin julkisuuteen vuosien tauon jälkeen. Tuo on hyvä malli ja varsinkin ohralle hintataso on ihan asiallinen. Jos viljelisin ohraa, voisin tuohon tarttua.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22627
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Pro agrian Sari Peltosen kannattavuuslaskelmat on sikäli epäloogisia, että kun hän sanoo että kannattavan viljelyn raja on esim.  4200  kg/ha tai 5-7 tonnia ha, riippuen pitääkö päästä nollille vai plussalle, niin jos jokainen viljelijä saavuttaisi nuo satotasot joka viljahehtaarilla, niin taas olisi viljaa niin paljon enemmän tarjolla, että hinta putoaisi hyvin paljon ja taas tarvittaisiin paljon suurempi sato kannattavuuteen, ja siitä seuraisi taas paljon isompi ylituotanto ja taas   tarvittaisiin vielä isompi sato kannattavuuteen , joten lopulta edes 10 tonnin hehtaarisato ei kannattaisi, jos jokainen sen saavuttaisi  jne.....loputon kierre.

Tämä on olennaista, paikallinen hintataso heilahtelee paikallisen kysynnän ja tarjonnan mukaan, jopa eri tahtiin kuin maailmanmarkkinat, varsinkin rehuviljoilla viljakauppa palvelee ainakin kahta isäntää, joihin viljanviljelijä ei edes kuulu. Se, että jos kotimaan viljamarkkinat olisivat täysin ulkomaan ylijäämäerien hinnoittelemat, voisi tehdä tilanteen vieläkin vaikeammaksi, se on totta. Mutta ihmiset noin neljän globaalin viljakauppiaan toimistoissa noita hintoja asettelevat, eikä ns. raaka-ainepörssit todellakaan tee sitä viljakauppaa itse, vaan lähes kaikki viljatonnit kulkevat suurten viljavälittäjien kautta, jotka voivat omalta osaltaan voivat vaikuttaa hinnoitteluun muutenkin kuin pörssin johdannaiskauppaa seuraamalla.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22627
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
pätkän vertaa ei kiinnosta mitä muut ovat saaneet, miten he sijoittuvat rankingissa tai edes se, että onko koko Suomen viljelijöillä mahdollisuus kiinnittää satonsa johonkin hintaan.

Tuo on hyvin yleinen kommentti muun muassa Bitcoin-miljonäärien keskuudessa, että kaikilla on ollut mahdollisuus sijoittaa toisistaan riippumatta, ja nyt jälkikäteen nähdään, että se sijoittaminen palkitsi. Kryptot ovat tulleet jäädäkseen, mutta nyt suurten voittojen saaminen on paljon vaikeampaa, kun on samasta narusta vetämässä eri suuntiin kiihkeitä sijoittajia ympäri maailman. Ja todellakin, pörssin seuraaminen kannattaa, mutta siinä vaiheessa kun tämä kuuluisa nobelistien  Black-Scholes(-Merton) - malli on ollut supertietokoneiden laskemana käytössä suuressa maailmassa, kyllä siinä saa aika taitava korttipeli- ja rulettipöytähai olla, että ne kampittaa.

Viljoilla aleneviin hintoihin kiinnittäminen ei todellakaan vaadi mitään ydinfyysikkoa, toki se mahdollistaa alaspäin laskevassa luisussa vuosi kerrallaan pysyttelyn kevään hintatasossa, mutta vuoden päästä ollaan taas käyrällä. Mitä hitaampaa lasku on, sitä heikommin kiinnittäminen tuo todellista hyötyä, kun vaakakupissa painaa myös etukäteisen ostosopimuksen velvoitteet, mm. mahdollisten äkkinousujen aikana. Luisut ja nousut eivät myöskään ole symmetrisiä, nousut usein perustuvat ennustamattomiin häiriöihin ja luonnonmullistuksiin, lisäviljaa ei ole nopeasti saatavissa lisää, vasta vuoden päästä, hinnanlaskut perustuvat tavaran tulvimiseen markkinoille, eikä viljan viljelyn rajoittaminen onnistu ihan heti, koska kaikki odottavat toisten lopettavan ennen kuin itselle tulee seinä vastaan, ja varastojenkin pitää tyhjentyä. Siksi laskut ja matalien hintojen kirous jatkuu vuosikaudet, satotasoja ja viljelyaloja ja tehokkuutta yritetään korottaa, jotta pärjätään, ja se vain pahentaa ongelmaa.

Epäilen, ovatko täällä Suomessa Mustialan agrologi-bigbrainit matemaattisesti niin lahjakkaita, että noin vaan hakkaavat maailman pörsseissä touhuavat matematiikan ja fysiikan tohtorit ja peliteoreetikot. Vai ovatko he viljakonsernin pääkallonpaikalla päättämässä tikkaa heittäen, että nyt tänään 200 euroa joo, ensi viikolla 150 euroa joo. Ensi vuonna 100 euroa joo.

Tietyllä tavalla pörssin tutkimus on myös löytänyt viitteitä, että jos markkinat eivät ihan tarkkaan ole ns. ideaalimarkkinat, näillä optioilla ym. systeemeillä ei voisi päästä suurempaan riskittömään tuottoon kuin ns. riskitön korkosijoitus tuottaisi. Se johtuu siitä, että jos kaikki tekevät optimaalisen suojauksen, oheiskustannukset alkavat syödä kaikkien tuottomahdollisuuksia. Edelleen kun optioilla ja muilla suojaustoimenpiteillä pyrkii hallitsemaan riskiä, silti voi tulla satunnaisia häiriöitä markkinoihin, jotka voivat moninkertaistaa suojausinstrumenttien tuottaman voiton tai tappion, koska ns. vipu toimii kahteen suuntaan. Ja on myös osoittautunut, että täysin optimaalisia markkinoita muutenkaan ei pörsseissä ole, vaan siellä koko ajan on manipulointiyrityksiä ja jopa maalaisjärkeä vastaan toimivia ryhmiä, jotka yrittävät etua saadakseen rikkoa tuon kuuluisan Black-Scholes-Merton - kaavan, ja onnistuivatkin siinä, mm. 2008 pörssiromahduksessa.

Jokainen yrityksistä ja ohessa toimivista organisaatioista saatu sisäpiiritieto, jokainen sisäpiiriryhmissä tehty yhteispäätös, jokainen huhu ja epätäydellinen uutinen, ne ovat aina varomattoman ja toimiviin markkinoihin uskovan piensijoittajan uhkana. Niin kuin kansallisten valuuttojen nujertaminen, "taivas rajana" -pokeripöydässä pikkumailla ei ole varaa lyödä rahaa tiskiin, päästäkseen edes pelaamaan, joten isot pojat heiluttelevat valuuttoja, jos haluavat. Myös meidän vehniä.

-SS-

Viimeksi muokattu: 16.10.25 - klo:12:39 kirjoittanut -SS-

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1787
Vs: viljan hinta

Epäilen, ovatko täällä Suomessa Mustialan agrologi-bigbrainit matemaattisesti niin lahjakkaita, että noin vaan hakkaavat maailman pörsseissä touhuavat matematiikan ja fysiikan tohtorit ja peliteoreetikot.

-SS-

Ilmeisesti tunnet hyvin nimenomaan näitä Mustialan agrologeja, koska nimenomaan tämä ihmisryhmä on Suomessa se, joka voisi tähän jopa pystyäkin..
Aina ei voi onnistua.