Lainaus käyttäjältä: mah - 13.02.16 - klo:19:58

Mistä kukaan alta nelikymppinen voi vielä tietää, onko jatkajaa tai ei? Harva peruskouluikäinen, tai vanhempikaan, lapsi vielä kovin innoissaan on karjan hoidosta. Itseä ei ainakaan lypsyhomma parikymppisenä kiinnostanut yhtään. Kolmikymppisenä värkättiinkin sitten jo uutta navettaa... Kahdessa kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon, ainakin lypsää uudenkin navetan jo korjaus- tai lopetuskelpoiseksi.

Minä tiesin tasan nelikymppisenä, että nyt tuo luopio penikka meinaa lehmiä ruveta lypsämään..ja minä olen katunut hartaasti, etten antanut oikein äidin kädestä.

Olisit potkinu... Mutta kannattaako se läävän pito nykyisin? Onko emäntä ehdokasta, joka viittis alkaa siihen kiinni integroitumaan ja tulevaisuutta suunnittelemaan?

Viiden vuoden kokemuksella pikkurobottipuuhalasta niin enää en rakentaisi. Vähän saa pyytämättäkin. Onneksi tuli maksettua lainoja urakalla kolmena ekana vuonna kun maidosta vielä jotain sai. Nyt saa vain 24/7 työnteon ilon. Jos asema olisi niin navetta olis jo tyhjä.
Toki ne nuoret hallintomiehet osuuskunnissa ja Valiossa voivat olla eri mieltä. Ne, joille isä on tehnyt ja tekee edelleen, tärkeintä on kun saa naamansa lehteen.

Viiden vuoden kokemuksella pikkurobottipuuhalasta niin enää en rakentaisi. Vähän saa pyytämättäkin. Onneksi tuli maksettua lainoja urakalla kolmena ekana vuonna kun maidosta vielä jotain sai. Nyt saa vain 24/7 työnteon ilon. Jos asema olisi niin navetta olis jo tyhjä.
Toki ne nuoret hallintomiehet osuuskunnissa ja Valiossa voivat olla eri mieltä. Ne, joille isä on tehnyt ja tekee edelleen, tärkeintä on kun saa naamansa lehteen.

Eikös ne ole enemmän vanhat hallintomiehet jotka kehottavat rakentamaan? Ja sitten toisaalta nuoret hallintonaiset neuvontaorganisaatioissa yms. puljuissa jotka hyötyvät siitä että on paljon neuvottavia tiloja jatkossakin.

Jos neuvoo rakentamaan huonosti kannattavan navetan, niin neuvontatyötä on jatkossa paljon. Parhaassa tapauksessa jopa navetan omistaja vaihtuu jossain vaiheessa ja uusi omistaja tarvitsee vielä enemmän neuvontaa.

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 13.02.16 - klo:20:13

Lainaus käyttäjältä: mah - 13.02.16 - klo:19:58

Mistä kukaan alta nelikymppinen voi vielä tietää, onko jatkajaa tai ei? Harva peruskouluikäinen, tai vanhempikaan, lapsi vielä kovin innoissaan on karjan hoidosta. Itseä ei ainakaan lypsyhomma parikymppisenä kiinnostanut yhtään. Kolmikymppisenä värkättiinkin sitten jo uutta navettaa... Kahdessa kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon, ainakin lypsää uudenkin navetan jo korjaus- tai lopetuskelpoiseksi.

Minä tiesin tasan nelikymppisenä, että nyt tuo luopio penikka meinaa lehmiä ruveta lypsämään..ja minä olen katunut hartaasti, etten antanut oikein äidin kädestä.

Olisit potkinu... Mutta kannattaako se läävän pito nykyisin? Onko emäntä ehdokasta, joka viittis alkaa siihen kiinni integroitumaan ja tulevaisuutta suunnittelemaan?

En tiedä kannattavuutta tällä hetkellä, mutta toivottavasti. Joskus on vain parempi jättää laskematta, tulee pian paha mieli.
Nuorta emäntää ei ole vielä edes suunnitelmissa, mutta toivottavasti edes joskus.. Taitaa olla tosiasia, että jää nuoren isännän omaksi puuhasteluksi tuo navetta..siihen asti, kun tekee ratkaisun elää lehmättömänä..

Maastullissa oli juttu taannoin maitotilojen määrän putoamisesta 4500 tilaan noin v. 2020.

Mitähän eläinmäärälle tapahtuu? Uusinvestoinnit ei todennäköisesti kata tilakoon putoamista.  Tämä tietäisi maitomäärän putoamista.

Eikä tässä olla kaukana 2020 luvusta. Kun tänään siemennät lehmän, se poikii marraskuun 21. Päivän tienoilla v. 2016. Se vasikka on lypsylehmä tammikuussa 2019 ja poikii toisen kerran keväällä 2020.

Nyky-siemennysmäärien valossa eläinmäärä ei olisi putoamassa paljoakaan. Mihin ne sijoitetaan? Onko hiehoista kohta ylitarjontaa?

Lainaus käyttäjältä: Kyösti - 14.02.16 - klo:09:10

Viiden vuoden kokemuksella pikkurobottipuuhalasta niin enää en rakentaisi. Vähän saa pyytämättäkin. Onneksi tuli maksettua lainoja urakalla kolmena ekana vuonna kun maidosta vielä jotain sai. Nyt saa vain 24/7 työnteon ilon. Jos asema olisi niin navetta olis jo tyhjä.
Toki ne nuoret hallintomiehet osuuskunnissa ja Valiossa voivat olla eri mieltä. Ne, joille isä on tehnyt ja tekee edelleen, tärkeintä on kun saa naamansa lehteen.

Etelässä (oletan että Kyösti etelästä?) se on valitettavasti pitkälti näin. Yhden robon yksikkö ei oikein kannata. Sen takia etelän maidontuotanto -20% ja pohjoisen +10% kun monet Kyöstin tavoin huomaavat mikä on todellisuus. Onneksi osa jo investointilaskelmaa tai sukupolvenvaihdoslaskelmaa tehdessä ennen kuin joutuu tuohon tilanteeseen että on se kannattamaton yhden robon yksikkö tehtynä. Jos tukiero pysyy niin joudutaan mielenkiintoiseen tilanteeseen jossa etelästä loppuu tuotanto ja pohjoisessa lisätään ja pohjoisen tuen rajat paukkuu. Sitten käy niin EU alentaa sen pohjoisen tuen ja pohjoinen joutuu samaan tilanteeseen kannattavuudessa. Jolloin sitten on vahinko jo tapahtunut, etelän tuotanto on ajettu alas ja korvautuu tuonnista tulevalla kilpailulla kun pohjoinen ei saa enää lisätä tuotantoa tai sen kannattavuus alenee. Samalla tuottajahintataso harmonisoituu lähemmäs EUn tasoa.

Muujussin kannattaisi Veetin kanssa joskus päivittää tuota tietoa.Tällä hetkellä ainakin pohjoisimman meijerin vastaanottama maitomäärä näyttää miinusta.

Aina hoetaan sitä, että yhden robotin pihattoa ei kannata rakentaa. Mitä jos ei halua heti niin isoa riskiä, vaihtaa konekantaa ja pyörittää isoa eläinmäärää? Jos laajennuksen tekee astettain. Ja lisä laajennus tehdään mahdollisimman pian kun sen aika on. Jos päämäärä on sama, mutta tekee sen hitaammin, voi olla järkevämpääkin. Suunnittelu tehtäisiin 2-robotin yksiköksi, mutta siitä toteutetaan ensin n. 60%.

Jos asian ajattelee niin, että tekiskin asemapihaton 80-lehmälle, Se ei kuullostakaan niin pieneltä?

jos kaikki ajattelee että ei tässä kannata enää investoida, niin maidontuotanto voi olla pienemmänkin kuin 4500 maitotilan kontolla v. 2020

Aina hoetaan sitä, että yhden robotin pihattoa ei kannata rakentaa. Mitä jos ei halua heti niin isoa riskiä, vaihtaa konekantaa ja pyörittää isoa eläinmäärää? Jos laajennuksen tekee astettain. Ja lisä laajennus tehdään mahdollisimman pian kun sen aika on. Jos päämäärä on sama, mutta tekee sen hitaammin, voi olla järkevämpääkin. Suunnittelu tehtäisiin 2-robotin yksiköksi, mutta siitä toteutetaan ensin n. 60%.

Jos asian ajattelee niin, että tekiskin asemapihaton 80-lehmälle, Se ei kuullostakaan niin pieneltä?

jos kaikki ajattelee että ei tässä kannata enää investoida, niin maidontuotanto voi olla pienemmänkin kuin 4500 maitotilan kontolla v. 2020

Kai joku voi ajatella että 100 emakosta tai 500 lihasiasta olisi sopiva riski? Ja sitten joku jos sanoo että ei siitä ole elannoksi niin sitten ei usko vaan tekee silti kun se on itselle sopivan kokoinen elämäntapayksikkö jolla ei oikeastaan talousasioiden kanssa ole mitään tekemistä. Ja sitten kun sille väärän kokoiselle yksikölle tulee konkurssi niin sitten voi valittaa että mikään ei kannata ja on kriisi ja ei tämä ainakaan oma vika ollut vaan ihan suhdanteista kiinni.

Mitä tulee siihen 4500 maitotilaan, niin ruotsissa oli vuonna 2014 se 4500 maitotilaa. Ja jos joku siellä silloin tai vaikka vuonna 2012 välttämättä halusi rakentaa 1 robon navetan, niin taitaa katua nyt katkerasti sitä että ajoi sukutilan konkurssiin.


Turha kenenkään uskotella itselleen että nyt pitää investoida kun sitä maitoa tarvitaan. Siitä on ylituotantoa.

Aina hoetaan sitä, että yhden robotin pihattoa ei kannata rakentaa. Mitä jos ei halua heti niin isoa riskiä, vaihtaa konekantaa ja pyörittää isoa eläinmäärää? Jos laajennuksen tekee astettain. Ja lisä laajennus tehdään mahdollisimman pian kun sen aika on. Jos päämäärä on sama, mutta tekee sen hitaammin, voi olla järkevämpääkin. Suunnittelu tehtäisiin 2-robotin yksiköksi, mutta siitä toteutetaan ensin n. 60%.

Jos asian ajattelee niin, että tekiskin asemapihaton 80-lehmälle, Se ei kuullostakaan niin pieneltä?

jos kaikki ajattelee että ei tässä kannata enää investoida, niin maidontuotanto voi olla pienemmänkin kuin 4500 maitotilan kontolla v. 2020

Se melkein roboa vaille kahden robotin navetta maksaa aikapaljon, jos sitä maksetaan yhden robon maidolla. Itseasiassa yhdenrobon navetoissa laajennusvaraus maksaa usein aikapaljon. Aidosti yhdelle robolle suunnitellun navetan saattaisi saada jopa järkevään hintaan.

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 14.02.16 - klo:16:25

Aina hoetaan sitä, että yhden robotin pihattoa ei kannata rakentaa. Mitä jos ei halua heti niin isoa riskiä, vaihtaa konekantaa ja pyörittää isoa eläinmäärää? Jos laajennuksen tekee astettain. Ja lisä laajennus tehdään mahdollisimman pian kun sen aika on. Jos päämäärä on sama, mutta tekee sen hitaammin, voi olla järkevämpääkin. Suunnittelu tehtäisiin 2-robotin yksiköksi, mutta siitä toteutetaan ensin n. 60%.

Jos asian ajattelee niin, että tekiskin asemapihaton 80-lehmälle, Se ei kuullostakaan niin pieneltä?

jos kaikki ajattelee että ei tässä kannata enää investoida, niin maidontuotanto voi olla pienemmänkin kuin 4500 maitotilan kontolla v. 2020

Kai joku voi ajatella että 100 emakosta tai 500 lihasiasta olisi sopiva riski? Ja sitten joku jos sanoo että ei siitä ole elannoksi niin sitten ei usko vaan tekee silti kun se on itselle sopivan kokoinen elämäntapayksikkö jolla ei oikeastaan talousasioiden kanssa ole mitään tekemistä. Ja sitten kun sille väärän kokoiselle yksikölle tulee konkurssi niin sitten voi valittaa että mikään ei kannata ja on kriisi ja ei tämä ainakaan oma vika ollut vaan ihan suhdanteista kiinni.

Mitä tulee siihen 4500 maitotilaan, niin ruotsissa oli vuonna 2014 se 4500 maitotilaa. Ja jos joku siellä silloin tai vaikka vuonna 2012 välttämättä halusi rakentaa 1 robon navetan, niin taitaa katua nyt katkerasti sitä että ajoi sukutilan konkurssiin.


Turha kenenkään uskotella itselleen että nyt pitää investoida kun sitä maitoa tarvitaan. Siitä on ylituotantoa.

Toisaalta, jos on rahkeita, eli ei liikaa vanhaa velkaa, miksi ei voisi tehdä vaikka vain yhdenkin robotin "puuhalan"? 3-rivinen, visiiriruokinta, ei omissa ajatuksissa olisi kallis. Ikinä ei ole sanottu, että nyt olisi viisasta tehdä navetta. Harvoin niitä on kuitenkaan keikahtanutkaan. Ei se ollut tilanne häävi vuonna 2008:kaan, maidon hinta taisi olla alle 35 senttiä?

Mistä kukaan alta nelikymppinen voi vielä tietää, onko jatkajaa tai ei? Harva peruskouluikäinen, tai vanhempikaan, lapsi vielä kovin innoissaan on karjan hoidosta. Itseä ei ainakaan lypsyhomma parikymppisenä kiinnostanut yhtään. Kolmikymppisenä värkättiinkin sitten jo uutta navettaa... Kahdessa kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon, ainakin lypsää uudenkin navetan jo korjaus- tai lopetuskelpoiseksi.

  Joo, mut pitäiskin ajatella, että myyt yrityksen eteenpäin myös maitotilan kohdalla. Jos sitä jatkajaa ei omasta lähipiiristä löydy. No nytkin on muutamia tiloja ollut kaupan, aika heikkoa on saada rahoitusta. Toinen epävarmuustekijä saattaa olla lyhytaikaiset vuokrasopimuspellot, nykypolvi vuokraa, mutta entä perikunnat? Myyvätkö vai saako joku toinen vuokralle? Pitkäaikaiset sopimukset on vielä aika tuntemattomia Suomessa.

  Seuraan työni puolesta huolestuneena näitä lopettavia tiloja omalla seutukunnalla. Nyt lopettavia onkin luokassa 40-60 lehmää (parsinavetta) ollut liian paljon, seuraavassa aallossa tulee 10-30 lehmän karjat (ikäkysymys). Mutta tuossa suurempien joukossa ikäkään, ei ole se tekijä (40-50 v.), mutta osalla jo terveys.
Korvausinvestoinnit ja tehostutoimet tuskin riittävät takaamaan tuotannon pysyvyyden, niin raju tulee lopetustahti olemaan.

Moi!

Liitytäänpä keskusteluun, kun se koskettaa oman tilan tulevaisuuden pohdintoja läheisesti. Tilanne tämä: ostettu 20 lehmän tila c3 alueelta 2010. Navetta alkaa olla loppuun käytetty, ei sinänsä paha hoidettava( irrotimet rehun jako avantilla, hoidetaan puolison kanssa vuoroissa, kun on tuota nuorta kääpiötä), peltoa tällä hetkellä n. 27 ha, keskituotos yli 11000.

Entäs tulevaisuus?


Rakentaakko 1robon puuhala, vaatisi pellon tekoa, kun ei ole vuokrattavaa ei paljoa ole, sekä koneiden uusimista.

Skenaario 2: Maksella velat pois, noin 10v, ja sen jälkeen pellot hömppäheinälle ja ite sekä puoliso tekemään jotain muuta, mutta mitä...

Kiintiöiden poisto oli virhe suomalaisen tuottajan kannalta. Omalla tilalla ei mitään hyötyä. Päinvastoin nettovarallisuuskin suli reippaasti.

Se oli virhe koko euroopassa..

Toisaalta olisko ollut enemmän iloa, jos tämä ala olisi saatu pidettyä houkuttelevana tyyliin 30 lehmää antaa perheelle elannon? Olisiko se ollut parempi vaihtoehto, kuin että väki häviää syrjemmältä ja pakkautuu kasvukeskuksiin. Olis monen elämä ollut ainakin paljon sisältörikkaampaa ja lehmähommissahan ei ole työttömyyttä, toki nekin voi tehdä monella tapaa.