Agronet

Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Velekanen - 20.01.16 - klo:16:36

Otsikko: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 20.01.16 - klo:16:36
Taitaahan näitä täällä jo pari keskustelua ollakkin mutta eli millasella kokoonpanolla saisi järkevästi ja realistisilla kustannuksilla toteutettua laajennuksen yhden robotin kokoluokkaan? Ajatuksena olisi että vanhaa laajennettaisiin ja itse vanha osa jäisi vasikka/hieho tiloiksi ja ruokinta ainakin alkuun erillisruokintana jolloin saisi olemassa olevan kaluston käyttöön.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 20.01.16 - klo:16:47
unohat ely keskuksen ensun koko hommasta. Sitten makuupihatto entisen päähän. Robo lähelle navettojen liitosta. Ruokintapöytä jatkumaan entisen päästä. Arvio n.0,5 miljoonaa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 20.01.16 - klo:19:47
unohat ely keskuksen ensun koko hommasta. Sitten makuupihatto entisen päähän. Robo lähelle navettojen liitosta. Ruokintapöytä jatkumaan entisen päästä. Arvio n.0,5 miljoonaa.
kannattaa myös miettiä valmiin ostoo, tuolla 0,5 miljoonaa saa kohta valita millasen haluaa.

en nää kyllä mitään järkee laittaa puolta miljoonaa johonkin pattiin entisen kylkeen. aivan kammottava ajatus.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 20.01.16 - klo:19:57
unohat ely keskuksen ensun koko hommasta. Sitten makuupihatto entisen päähän. Robo lähelle navettojen liitosta. Ruokintapöytä jatkumaan entisen päästä. Arvio n.0,5 miljoonaa.
kannattaa myös miettiä valmiin ostoo, tuolla 0,5 miljoonaa saa kohta valita millasen haluaa.

Tässä kun vähän "halpuutetaan", niin kohta kolmen robon navettaan ei saa milliä menemään vaikka tekis kaiken infran ympärille.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: jylperö - 20.01.16 - klo:19:57
Vana valmisnavetat pätkähti konkurssiin joten ei tainnu saada sillä 800k €
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: jylperö - 20.01.16 - klo:20:01
http://www.lainvoima.com/kohde.php?id=5094
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 20.01.16 - klo:20:02
Vana valmisnavetat pätkähti konkurssiin joten ei tainnu saada sillä 800k €
täällä vana teki navetan 1-robo 1,3 milliä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 20.01.16 - klo:20:35
unohat ely keskuksen ensun koko hommasta. Sitten makuupihatto entisen päähän. Robo lähelle navettojen liitosta. Ruokintapöytä jatkumaan entisen päästä. Arvio n.0,5 miljoonaa.
kannattaa myös miettiä valmiin ostoo, tuolla 0,5 miljoonaa saa kohta valita millasen haluaa.

en nää kyllä mitään järkee laittaa puolta miljoonaa johonkin pattiin entisen kylkeen. aivan kammottava ajatus.
Nii yks vaihtoehto tuokin mutta eipä läheltä ainakaan taida löytyä...
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 20.01.16 - klo:20:38
Yhden robotin hankinta voi puoltaa itseään jos se robo on tosiaan valmiissa navetassa tai sen robon voi asentaa pienin (alle 50 000€) muutoksin olemassa olevaan navettaan. Kokonaan tai lähes kokonaan uutta pyhäkköä sellaiselle tuskin kannattaa pykätä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 20.01.16 - klo:21:07
Taitaahan näitä täällä jo pari keskustelua ollakkin mutta eli millasella kokoonpanolla saisi järkevästi ja realistisilla kustannuksilla toteutettua laajennuksen yhden robotin kokoluokkaan? Ajatuksena olisi että vanhaa laajennettaisiin ja itse vanha osa jäisi vasikka/hieho tiloiksi ja ruokinta ainakin alkuun erillisruokintana jolloin saisi olemassa olevan kaluston käyttöön.
Tosa sulle toimiva kone  http://www.nettikone.com/lely/a2-astronaut/1453540     vähän hallia ympärille.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 20.01.16 - klo:21:32
http://www.lainvoima.com/kohde.php?id=5094
Oliko toi kaikki mitä pesään jäi jäljelle, vanha volvo ja putkentaivutin, kolmen tonnin eväät  :o
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: jylperö - 20.01.16 - klo:21:41
Kohteita noihin tulee pikku hiljaa
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: BACKSPACE - 20.01.16 - klo:21:43
http://www.lainvoima.com/kohde.php?id=5094
Oliko toi kaikki mitä pesään jäi jäljelle, vanha volvo ja putkentaivutin, kolmen tonnin eväät  :o
;D

Tossahan on LVI-yrityksen siemen. Heittää taivuttimen Volvoon ja ei kun putket mutkille
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: navettapiika - 20.01.16 - klo:22:01
http://www.lainvoima.com/kohde.php?id=5094
Oliko toi kaikki mitä pesään jäi jäljelle, vanha volvo ja putkentaivutin, kolmen tonnin eväät  :o
;D

Tossahan on LVI-yrityksen siemen. Heittää taivuttimen Volvoon ja ei kun putket mutkille
Meinaakko, että olisi parempi idea aloittaa LVI-yritys kuin laajentaa navettaa? ;D
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: wolfheartscry - 20.01.16 - klo:22:21
http://www.lainvoima.com/kohde.php?id=5094
Olihan tuolla jossakin kierrelty, kun mittarissa oli vajaa puoli miljoonaa. Ei ehkä saatu myyntiä kuitenkaan tarpeeksi kilsoihin nähden.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Maanviljelyssexpertti - 20.01.16 - klo:23:07
http://www.lainvoima.com/kohde.php?id=5094
Olihan tuolla jossakin kierrelty, kun mittarissa oli vajaa puoli miljoonaa. Ei ehkä saatu myyntiä kuitenkaan tarpeeksi kilsoihin nähden.

Tämä on ihan normaali toimintamalli rakennusalalla, konkka muutaman vuoden välein. Pöytä puhtaaksi ja taas mennään ;)

Tämä ei ihan nappiin menny volvolla olis vielä muutaman vananavetan myyny suomen maahan. Mitä pöytälaatikko firma tekee putkentaivuttajalla?

Proagria kun suunnittelee navetoita ja tarjoaa vielä käyttöönotot vms:lle ja on mukana kehityksessä niin eiköhän uusi firma pääse hyvin alkuun!
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 21.01.16 - klo:06:20
http://www.lainvoima.com/kohde.php?id=5094
Olihan tuolla jossakin kierrelty, kun mittarissa oli vajaa puoli miljoonaa. Ei ehkä saatu myyntiä kuitenkaan tarpeeksi kilsoihin nähden.

Tämä on ihan normaali toimintamalli rakennusalalla, konkka muutaman vuoden välein. Pöytä puhtaaksi ja taas mennään ;)

Tämä ei ihan nappiin menny volvolla olis vielä muutaman vananavetan myyny suomen maahan. Mitä pöytälaatikko firma tekee putkentaivuttajalla?

Proagria kun suunnittelee navetoita ja tarjoaa vielä käyttöönotot vms:lle ja on mukana kehityksessä niin eiköhän uusi firma pääse hyvin alkuun!

kyllä pro agria on rahan suunitelusta ottanut ja nämä Vanan jätkät on suunitelleet Delavalille ne navetat lujabetonin elementeistä.

Näkyy navetta buumi hiipuvan kun pitää keikata välillä firma nurin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 21.01.16 - klo:06:26
Mites vastuukysymykset menee siinä vaiheessa kun firma vuoden parin valein keikataan?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: pig24 - 21.01.16 - klo:08:22
Mites vastuukysymykset menee siinä vaiheessa kun firma vuoden parin valein keikataan?
Takuukorjauksia voi kysellä konkurssipesältä. Uutta firmaa voi pukata liikkeelle niin kauan, kunnes tulee liiketoimintakielto. Sen jälkeen tarvitaan yritteliäitä höynäytettäviä vastuunalaisiksi yhtiömiehiksi. Sen jälkeen pääsee lukemaan tiilenpäitä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 21.01.16 - klo:09:16
unohat ely keskuksen ensun koko hommasta. Sitten makuupihatto entisen päähän. Robo lähelle navettojen liitosta. Ruokintapöytä jatkumaan entisen päästä. Arvio n.0,5 miljoonaa.

Meinaatko, että saat rakentaa ilman valvontoja päin persettä, jos et hae julkista rahoitusta? Eihän "ely keskus" vaadi tekemään miljoonapyhättöä. Kyllä se taitaa lähteä sieltä yrittäjästä itsestä, kun on saanut luvat ja rahoitukset pankista sekä hallinnoista, niin miljoona on pantava haisemaan. :'(
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 21.01.16 - klo:09:17
Taitaahan näitä täällä jo pari keskustelua ollakkin mutta eli millasella kokoonpanolla saisi järkevästi ja realistisilla kustannuksilla toteutettua laajennuksen yhden robotin kokoluokkaan? Ajatuksena olisi että vanhaa laajennettaisiin ja itse vanha osa jäisi vasikka/hieho tiloiksi ja ruokinta ainakin alkuun erillisruokintana jolloin saisi olemassa olevan kaluston käyttöön.
Tosa sulle toimiva kone  http://www.nettikone.com/lely/a2-astronaut/1453540     vähän hallia ympärille.

Kymppi lisää ja saa tehdaskunnostetun "tauruksen" asennettuna jo NHKooltakin. :-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 21.01.16 - klo:09:44
unohat ely keskuksen ensun koko hommasta. Sitten makuupihatto entisen päähän. Robo lähelle navettojen liitosta. Ruokintapöytä jatkumaan entisen päästä. Arvio n.0,5 miljoonaa.

Meinaatko, että saat rakentaa ilman valvontoja päin persettä, jos et hae julkista rahoitusta? Eihän "ely keskus" vaadi tekemään miljoonapyhättöä. Kyllä se taitaa lähteä sieltä yrittäjästä itsestä, kun on saanut luvat ja rahoitukset pankista sekä hallinnoista, niin miljoona on pantava haisemaan. :'(

En mä sitä väitä että perseeleen saa rakentaa, mutta vaatimustaso rakennuusvaiheessa on pienempi. Ei tarvii täyttää HETI LUOMU JA EHT ehtoja. Tuolla facen ihmeelisessä maailmassa kait yksi robo projekti on jo toteutettu ilman ELYN ÄLYÄ! Käsittääkseni säästö oli ollut melkoinen.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: BACKSPACE - 21.01.16 - klo:10:00
unohat ely keskuksen ensun koko hommasta. Sitten makuupihatto entisen päähän. Robo lähelle navettojen liitosta. Ruokintapöytä jatkumaan entisen päästä. Arvio n.0,5 miljoonaa.

Meinaatko, että saat rakentaa ilman valvontoja päin persettä, jos et hae julkista rahoitusta? Eihän "ely keskus" vaadi tekemään miljoonapyhättöä. Kyllä se taitaa lähteä sieltä yrittäjästä itsestä, kun on saanut luvat ja rahoitukset pankista sekä hallinnoista, niin miljoona on pantava haisemaan. :'(

En mä sitä väitä että perseeleen saa rakentaa, mutta vaatimustaso rakennuusvaiheessa on pienempi. Ei tarvii täyttää HETI LUOMU JA EHT ehtoja. Tuolla facen ihmeelisessä maailmassa kait yksi robo projekti on jo toteutettu ilman ELYN ÄLYÄ! Käsittääkseni säästö oli ollut melkoinen.

Tarpeeksi kun säästää, niin saa hallin jossa ei saa säilyttää kuin halkoja. Ja niitäkin vain sen verran mitä palopäälikkö antaa  ;D
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 21.01.16 - klo:10:02
unohat ely keskuksen ensun koko hommasta. Sitten makuupihatto entisen päähän. Robo lähelle navettojen liitosta. Ruokintapöytä jatkumaan entisen päästä. Arvio n.0,5 miljoonaa.

Meinaatko, että saat rakentaa ilman valvontoja päin persettä, jos et hae julkista rahoitusta? Eihän "ely keskus" vaadi tekemään miljoonapyhättöä. Kyllä se taitaa lähteä sieltä yrittäjästä itsestä, kun on saanut luvat ja rahoitukset pankista sekä hallinnoista, niin miljoona on pantava haisemaan. :'(

En mä sitä väitä että perseeleen saa rakentaa, mutta vaatimustaso rakennuusvaiheessa on pienempi. Ei tarvii täyttää HETI LUOMU JA EHT ehtoja. Tuolla facen ihmeelisessä maailmassa kait yksi robo projekti on jo toteutettu ilman ELYN ÄLYÄ! Käsittääkseni säästö oli ollut melkoinen.

Tarpeeksi kun säästää, niin saa hallin jossa ei saa säilyttää kuin halkoja. Ja niitäkin vain sen verran mitä palopäälikkö antaa  ;D

Eli jos 1000€ saat, niin pitää 10000€ tuhlata ati paha virkamies ei anna edes halkoja säilyttää? :o
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: BACKSPACE - 21.01.16 - klo:10:06
unohat ely keskuksen ensun koko hommasta. Sitten makuupihatto entisen päähän. Robo lähelle navettojen liitosta. Ruokintapöytä jatkumaan entisen päästä. Arvio n.0,5 miljoonaa.

Meinaatko, että saat rakentaa ilman valvontoja päin persettä, jos et hae julkista rahoitusta? Eihän "ely keskus" vaadi tekemään miljoonapyhättöä. Kyllä se taitaa lähteä sieltä yrittäjästä itsestä, kun on saanut luvat ja rahoitukset pankista sekä hallinnoista, niin miljoona on pantava haisemaan. :'(

En mä sitä väitä että perseeleen saa rakentaa, mutta vaatimustaso rakennuusvaiheessa on pienempi. Ei tarvii täyttää HETI LUOMU JA EHT ehtoja. Tuolla facen ihmeelisessä maailmassa kait yksi robo projekti on jo toteutettu ilman ELYN ÄLYÄ! Käsittääkseni säästö oli ollut melkoinen.

Tarpeeksi kun säästää, niin saa hallin jossa ei saa säilyttää kuin halkoja. Ja niitäkin vain sen verran mitä palopäälikkö antaa  ;D

Eli jos 1000€ saat, niin pitää 10000€ tuhlata ati paha virkamies ei anna edes halkoja säilyttää? :o
No virkamiehethän valvovat rakennusmääräyksiä. Ihan samaa lakia noudattaa jokainen. Ei Elyllä ole mitään omaa kokoelmaa rakennusmääräyksistä.

Halkokasa on palokuormaa ja liiallista kuormaa ei saa säilyttää vaikkapa navetassa...
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 21.01.16 - klo:10:27
unohat ely keskuksen ensun koko hommasta. Sitten makuupihatto entisen päähän. Robo lähelle navettojen liitosta. Ruokintapöytä jatkumaan entisen päästä. Arvio n.0,5 miljoonaa.

Meinaatko, että saat rakentaa ilman valvontoja päin persettä, jos et hae julkista rahoitusta? Eihän "ely keskus" vaadi tekemään miljoonapyhättöä. Kyllä se taitaa lähteä sieltä yrittäjästä itsestä, kun on saanut luvat ja rahoitukset pankista sekä hallinnoista, niin miljoona on pantava haisemaan. :'(

En mä sitä väitä että perseeleen saa rakentaa, mutta vaatimustaso rakennuusvaiheessa on pienempi. Ei tarvii täyttää HETI LUOMU JA EHT ehtoja. Tuolla facen ihmeelisessä maailmassa kait yksi robo projekti on jo toteutettu ilman ELYN ÄLYÄ! Käsittääkseni säästö oli ollut melkoinen.

Tarpeeksi kun säästää, niin saa hallin jossa ei saa säilyttää kuin halkoja. Ja niitäkin vain sen verran mitä palopäälikkö antaa  ;D

Eli jos 1000€ saat, niin pitää 10000€ tuhlata ati paha virkamies ei anna edes halkoja säilyttää? :o
No virkamiehethän valvovat rakennusmääräyksiä. Ihan samaa lakia noudattaa jokainen. Ei Elyllä ole mitään omaa kokoelmaa rakennusmääräyksistä.

Halkokasa on palokuormaa ja liiallista kuormaa ei saa säilyttää vaikkapa navetassa...
Meidän tien päässä on kyllä yksi navetta, mikä on ääriään myöden täynnä halkoja. :-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 21.01.16 - klo:10:31
Joo mitään miljoonan rakennusta ei ole aikomus tosiaan rakentaa...järkevillä kustannuksilla jos onnistuis saamaan. Vanhaa olis tarkotus hyödyntää niin paljon kuin mahdollista.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.01.16 - klo:10:33
miten joku pressuhalli toimis navettana? maabetonille ja kestokuivike? ainiin ne määräykset.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 21.01.16 - klo:11:47
Taitaahan näitä täällä jo pari keskustelua ollakkin mutta eli millasella kokoonpanolla saisi järkevästi ja realistisilla kustannuksilla toteutettua laajennuksen yhden robotin kokoluokkaan? Ajatuksena olisi että vanhaa laajennettaisiin ja itse vanha osa jäisi vasikka/hieho tiloiksi ja ruokinta ainakin alkuun erillisruokintana jolloin saisi olemassa olevan kaluston käyttöön.
Tosa sulle toimiva kone  http://www.nettikone.com/lely/a2-astronaut/1453540     vähän hallia ympärille.

Kymppi lisää ja saa tehdaskunnostetun "tauruksen" asennettuna jo NHKooltakin. :-X
Itte maksoin kakkoslypsäjästä 15000e alvi nolla,huolto ja asennus 8600e alv.0,ei tietokonetta eika kompuraa,meni toiseen koneeseen.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 21.01.16 - klo:12:03
Taitaahan näitä täällä jo pari keskustelua ollakkin mutta eli millasella kokoonpanolla saisi järkevästi ja realistisilla kustannuksilla toteutettua laajennuksen yhden robotin kokoluokkaan? Ajatuksena olisi että vanhaa laajennettaisiin ja itse vanha osa jäisi vasikka/hieho tiloiksi ja ruokinta ainakin alkuun erillisruokintana jolloin saisi olemassa olevan kaluston käyttöön.
Tosa sulle toimiva kone  http://www.nettikone.com/lely/a2-astronaut/1453540     vähän hallia ympärille.

Kymppi lisää ja saa tehdaskunnostetun "tauruksen" asennettuna jo NHKooltakin. :-X
Itte maksoin kakkoslypsäjästä 15000e alvi nolla,huolto ja asennus 8600e alv.0,ei tietokonetta eika kompuraa,meni toiseen koneeseen.

Nyt palopäälikkö ei anna pitää halkoja kun oot käytetyn menny ostamaan ja ely keskus ulkona hommasta!
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Becka - 21.01.16 - klo:13:26
Taitaahan näitä täällä jo pari keskustelua ollakkin mutta eli millasella kokoonpanolla saisi järkevästi ja realistisilla kustannuksilla toteutettua laajennuksen yhden robotin kokoluokkaan? Ajatuksena olisi että vanhaa laajennettaisiin ja itse vanha osa jäisi vasikka/hieho tiloiksi ja ruokinta ainakin alkuun erillisruokintana jolloin saisi olemassa olevan kaluston käyttöön.
Tosa sulle toimiva kone  http://www.nettikone.com/lely/a2-astronaut/1453540     vähän hallia ympärille.

Kymppi lisää ja saa tehdaskunnostetun "tauruksen" asennettuna jo NHKooltakin. :-X
Itte maksoin kakkoslypsäjästä 15000e alvi nolla,huolto ja asennus 8600e alv.0,ei tietokonetta eika kompuraa,meni toiseen koneeseen.

Nyt palopäälikkö ei anna pitää halkoja kun oot käytetyn menny ostamaan ja ely keskus ulkona hommasta!

Tainnut olla Lelykeskuskin ulkona tuosta :)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 21.01.16 - klo:13:29
Taitaahan näitä täällä jo pari keskustelua ollakkin mutta eli millasella kokoonpanolla saisi järkevästi ja realistisilla kustannuksilla toteutettua laajennuksen yhden robotin kokoluokkaan? Ajatuksena olisi että vanhaa laajennettaisiin ja itse vanha osa jäisi vasikka/hieho tiloiksi ja ruokinta ainakin alkuun erillisruokintana jolloin saisi olemassa olevan kaluston käyttöön.
Tosa sulle toimiva kone  http://www.nettikone.com/lely/a2-astronaut/1453540     vähän hallia ympärille.

Kymppi lisää ja saa tehdaskunnostetun "tauruksen" asennettuna jo NHKooltakin. :-X
Itte maksoin kakkoslypsäjästä 15000e alvi nolla,huolto ja asennus 8600e alv.0,ei tietokonetta eika kompuraa,meni toiseen koneeseen.

Nyt palopäälikkö ei anna pitää halkoja kun oot käytetyn menny ostamaan ja ely keskus ulkona hommasta!

Tainnut olla Lelykeskuskin ulkona tuosta :)
Mitä vähemmän välikäsiä,sen halvempaa. ;D
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 21.01.16 - klo:13:58
En mä sitä väitä että perseeleen saa rakentaa, mutta vaatimustaso rakennuusvaiheessa on pienempi. Ei tarvii täyttää HETI LUOMU JA EHT ehtoja.
Nuistahan se onkin paras säästää taas ::)

Ainut järkevä asia mihin noilla tukiaisilla oikeasti vaikuttaa on se, että tuellisessa rakentamisessa "ei saa" käyttää käytettyjä kalusteita. Ja tietenkin rakentamisen nopeampi aikataulu kun ei tarvitse tukipäätöksiä odottaa, siis jos yht'äkkii hoksaa et pitää alkaa rakentaan.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: BACKSPACE - 21.01.16 - klo:14:38
miten joku pressuhalli toimis navettana? maabetonille ja kestokuivike? ainiin ne määräykset.
Lampaita saa pitää kasvihuoneessa. Siis oikeammin: Lampolan voi tehdä kasvihuoneen rakennusmateriaaleista. Mikä estäisi sen että tekisi navetan pressusta. Kupolissa ei edes lumi pysy, joten sille ei tarvitse laskea edes lumikuormaa.

Mut kukapa tekee jänneväliltään 20-metrisen pressuhallin ja vielä säästää siinä jotain. Siinä pulma..
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: wolfheartscry - 21.01.16 - klo:14:47
Tuetuissa hankkeissa on aina se pykälä, joka rajoittaa kohteen käyttämistä muuhun käyttöön tietyn ajan viimeisen tukierän saamisesta laskien. Muuten joutuu maksamaan tuen takaisin. Ainakin edullisissa ja pienissä kohteissa voi olla järkevä pysyä tuesta erossa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 21.01.16 - klo:15:11
Tuetuissa hankkeissa on aina se pykälä, joka rajoittaa kohteen käyttämistä muuhun käyttöön tietyn ajan viimeisen tukierän saamisesta laskien. Muuten joutuu maksamaan tuen takaisin. Ainakin edullisissa ja pienissä kohteissa voi olla järkevä pysyä tuesta erossa.

Tässä myös yksi syy. Homma jos pyörii tappiolla ja jotain käynnistys avustusta on tullu, niin ei kun 10 vuoden tuet takaisin tai lypsät omat kantturat ja käyt vielä muualla töissä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: luomuviljelijä - 21.01.16 - klo:17:12
Pressuhallit on neliöhinnoiltaan aika lähellä perus puurakenteista hallia. Ainoastaan perustuksissa voi tulla säästöä.

Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: BACKSPACE - 21.01.16 - klo:17:23
Pressuhallit on neliöhinnoiltaan aika lähellä perus puurakenteista hallia. Ainoastaan perustuksissa voi tulla säästöä.
Tää on niin totta..

Ja käytännössä... Sen pressun ja elukan väliin pitää rakentaa seinä. Tai sitten nostaa se halli 2,5 metrisen perustuksen päälle eläinten tavoittamattomiin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 21.01.16 - klo:17:27
Pressuhallit on neliöhinnoiltaan aika lähellä perus puurakenteista hallia. Ainoastaan perustuksissa voi tulla säästöä.
Tää on niin totta..

Ja käytännössä... Sen pressun ja elukan väliin pitää rakentaa seinä. Tai sitten nostaa se halli 2,5 metrisen perustuksen päälle eläinten tavoittamattomiin.
Myrskyn jälkeen...repaleisia ressuja,viimeistään sitten kun auringonpaiste on kovettanut ressut.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 21.01.16 - klo:17:34
Puu vai teräs halli, kaks vai kolme rivinen, ritilät vai avokourut ja verhot seiniin vai jotain muuta? ::)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.01.16 - klo:17:42
on kyllä positiivista, että joku miettii laajennusta. mää mietin just, että miltä tuntus, jos vois jäädä vaikka neljävitosena "eläkkeelle" ja nostella peltotukia sitten.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 21.01.16 - klo:17:54
Puu vai teräs halli, kaks vai kolme rivinen, ritilät vai avokourut ja verhot seiniin vai jotain muuta? ::)
No halvalla kestävän ja toimivan saa teräksellä ja avokouruilla.

Jos oikeen hurjaksi heittäytyy niin kestokuivikkeelle koko pohja.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.01.16 - klo:18:00
Puu vai teräs halli, kaks vai kolme rivinen, ritilät vai avokourut ja verhot seiniin vai jotain muuta? ::)
No halvalla kestävän ja toimivan saa teräksellä ja avokouruilla.

Jos oikeen hurjaksi heittäytyy niin kestokuivikkeelle koko pohja.
miten se on tuon kestokuivikkeen kans. varmaan käytön pitää todella reipasta. joku vois kertoo. kärpäset, yms. roippeet kun sinne mätänee. kuivalla pakkaskelillä nuo tuollaiset on ihan siedettävän näkösiä. entä sitten pitkän syksyn aikana?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: jape - 21.01.16 - klo:18:07
Eipä niitä robottinavettoja tehdä kovinkaan halvalla enää edes wisconsinissa.
lainaus progressive dairymanin naventan rakennuskustannuksia koskevasta jutusta
Lainaus
a new robot setup including buildings, robots, gates and 30-day manure storage runs $12,000 to $13,000 per stall.
Eli kuukauden lantavarastolla ilman ruokintalaitteita noin 11 tuhatta euroa  per lehmä

aloittajan tilanteessa ei kanna ryhtyä ainakaan eläinliikenteen toimivuudesta liikaa tinkimään, se ärsyttää sitten seuraavan parikytä vuotta.

(Alla olevat esityksiä ei kannata avata jollei ole navettaa rakentamassa )

kammelin esitys navetan laajennuksesta
http://green.uwex.edu/files/2010/05/WAAE-Conference-2015-Sm.pdf (http://green.uwex.edu/files/2010/05/WAAE-Conference-2015-Sm.pdf)
vanhempi esitys diat suomeksi
http://www.proagriaoulu.fi/files/maitomanagement/k1_maitosektorin_uudistuminen_wisconsin_usa_david_kammel.pdf (http://www.proagriaoulu.fi/files/maitomanagement/k1_maitosektorin_uudistuminen_wisconsin_usa_david_kammel.pdf)
rodenburg toiminnallinen suunnittelu
http://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/terveydenhuolto/Navettaseminaari2012/3_FI_Rodenburg_FunctionalDairyBarnDesign_osa1_0.pdf (http://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/terveydenhuolto/Navettaseminaari2012/3_FI_Rodenburg_FunctionalDairyBarnDesign_osa1_0.pdf)
rodenburg robottinavetan suunnittelu
http://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/terveydenhuolto/Navettaseminaari2012/4_FI_Rodenburg_BarnDesignforRoboticMilking.pdf (http://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/terveydenhuolto/Navettaseminaari2012/4_FI_Rodenburg_BarnDesignforRoboticMilking.pdf)
rodenburg world dairy expo 2015 videoesitys
https://www.youtube.com/watch?v=hJtA8hYMTII (https://www.youtube.com/watch?v=hJtA8hYMTII)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.01.16 - klo:18:10
juu, se kannattaa näissä muistaa. että vaikka teksi "väliaikaisratkaisun", niin yleensä siitä tulee pitkäaikainen. pahimmillaan se on sitä, että sen sulattelussa oma ura ehtii mennä siinä samalla ehtoopuolelle ihan väkisin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 21.01.16 - klo:18:21
Ikää kuitenkin itellä sen verran vähän että jotain parannuksia työ ergonomiaan pitää tehä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.01.16 - klo:18:24
Ikää kuitenkin itellä sen verran vähän että jotain parannuksia työ ergonomiaan pitää tehä.
ihan järkevin on alussa, jos tekee esim. parsinavettaan maltillisen jatkon, laittaa samalla kiskot ja asialliset lypsimet. yleensä jostain 25 lehmästä jos vaikka lisää kymmenen paikkaa, niin konekalusto vielä riittää. nyt on sellaine murrosvaihe menossa, että isot kuviot ja vaihtoehdot puntaroida tarkasti.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 21.01.16 - klo:18:49
Ikää kuitenkin itellä sen verran vähän että jotain parannuksia työ ergonomiaan pitää tehä.
ihan järkevin on alussa, jos tekee esim. parsinavettaan maltillisen jatkon, laittaa samalla kiskot ja asialliset lypsimet. yleensä jostain 25 lehmästä jos vaikka lisää kymmenen paikkaa, niin konekalusto vielä riittää. nyt on sellaine murrosvaihe menossa, että isot kuviot ja vaihtoehdot puntaroida tarkasti.
Kiskot ja lypsimet löytyy. Tästä 40 lehmästä vaan on hakala laajentaa niin parisinavettana ku yhteen robottiin siirtymisenäkin...seinät nyt ei vielä oo kaatumassa niskaan että tietysti vaihtoehto sekin että odottaa jos joskus saa pinta-alaa kahteen.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: BACKSPACE - 21.01.16 - klo:19:20
Ikää kuitenkin itellä sen verran vähän että jotain parannuksia työ ergonomiaan pitää tehä.
ihan järkevin on alussa, jos tekee esim. parsinavettaan maltillisen jatkon, laittaa samalla kiskot ja asialliset lypsimet. yleensä jostain 25 lehmästä jos vaikka lisää kymmenen paikkaa, niin konekalusto vielä riittää. nyt on sellaine murrosvaihe menossa, että isot kuviot ja vaihtoehdot puntaroida tarkasti.
Kiskot ja lypsimet löytyy. Tästä 40 lehmästä vaan on hakala laajentaa niin parisinavettana ku yhteen robottiin siirtymisenäkin...seinät nyt ei vielä oo kaatumassa niskaan että tietysti vaihtoehto sekin että odottaa jos joskus saa pinta-alaa kahteen.
... joo.... laaajentaminen tuosta määrästä yhteen robottiin on oikeastaan vain 20 lehmän laajennus, joka maksaa miljoonan. Se on 50 tonnia/lehmä  :-X

Entäs... laita kaikki nuorkarja pois, samoin kaikki vasikat välitykseen. Sit saat lehmämäärän jonnekin välille 50-55. Ostat uudistuseläimet ja katselet muutaman vuoden..
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 21.01.16 - klo:19:34
Ikää kuitenkin itellä sen verran vähän että jotain parannuksia työ ergonomiaan pitää tehä.
ihan järkevin on alussa, jos tekee esim. parsinavettaan maltillisen jatkon, laittaa samalla kiskot ja asialliset lypsimet. yleensä jostain 25 lehmästä jos vaikka lisää kymmenen paikkaa, niin konekalusto vielä riittää. nyt on sellaine murrosvaihe menossa, että isot kuviot ja vaihtoehdot puntaroida tarkasti.
Kiskot ja lypsimet löytyy. Tästä 40 lehmästä vaan on hakala laajentaa niin parisinavettana ku yhteen robottiin siirtymisenäkin...seinät nyt ei vielä oo kaatumassa niskaan että tietysti vaihtoehto sekin että odottaa jos joskus saa pinta-alaa kahteen.
... joo.... laaajentaminen tuosta määrästä yhteen robottiin on oikeastaan vain 20 lehmän laajennus, joka maksaa miljoonan. Se on 50 tonnia/lehmä  :-X

Entäs... laita kaikki nuorkarja pois, samoin kaikki vasikat välitykseen. Sit saat lehmämäärän jonnekin välille 50-55. Ostat uudistuseläimet ja katselet muutaman vuoden..
Näinpä. Ei sen miljoonaa vara ole maksaa ei siitä saa kannattavaa millään... Kaikki vaihto ehdot on vielä avoinna ja mahdollisia niitä pittää tässä rueta selvittelemään :)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.01.16 - klo:19:58
Ikää kuitenkin itellä sen verran vähän että jotain parannuksia työ ergonomiaan pitää tehä.
ihan järkevin on alussa, jos tekee esim. parsinavettaan maltillisen jatkon, laittaa samalla kiskot ja asialliset lypsimet. yleensä jostain 25 lehmästä jos vaikka lisää kymmenen paikkaa, niin konekalusto vielä riittää. nyt on sellaine murrosvaihe menossa, että isot kuviot ja vaihtoehdot puntaroida tarkasti.
Kiskot ja lypsimet löytyy. Tästä 40 lehmästä vaan on hakala laajentaa niin parisinavettana ku yhteen robottiin siirtymisenäkin...seinät nyt ei vielä oo kaatumassa niskaan että tietysti vaihtoehto sekin että odottaa jos joskus saa pinta-alaa kahteen.
... joo.... laaajentaminen tuosta määrästä yhteen robottiin on oikeastaan vain 20 lehmän laajennus, joka maksaa miljoonan. Se on 50 tonnia/lehmä  :-X

Entäs... laita kaikki nuorkarja pois, samoin kaikki vasikat välitykseen. Sit saat lehmämäärän jonnekin välille 50-55. Ostat uudistuseläimet ja katselet muutaman vuoden..
tää on niin totta ja jotenkin ihan käsittämätön juttu. mutta niin vaan niitä on tehty ja osa jo maksanutkin. verojahan noissa ei alussa mene. jos määkin laittasin sen 80 tonnia lyhennyksiin enkä veroihin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 21.01.16 - klo:20:02
Taitaahan näitä täällä jo pari keskustelua ollakkin mutta eli millasella kokoonpanolla saisi järkevästi ja realistisilla kustannuksilla toteutettua laajennuksen yhden robotin kokoluokkaan? Ajatuksena olisi että vanhaa laajennettaisiin ja itse vanha osa jäisi vasikka/hieho tiloiksi ja ruokinta ainakin alkuun erillisruokintana jolloin saisi olemassa olevan kaluston käyttöön.
Tosa sulle toimiva kone  http://www.nettikone.com/lely/a2-astronaut/1453540     vähän hallia ympärille.

Kymppi lisää ja saa tehdaskunnostetun "tauruksen" asennettuna jo NHKooltakin. :-X
Itte maksoin kakkoslypsäjästä 15000e alvi nolla,huolto ja asennus 8600e alv.0,ei tietokonetta eika kompuraa,meni toiseen koneeseen.

Nyt palopäälikkö ei anna pitää halkoja kun oot käytetyn menny ostamaan ja ely keskus ulkona hommasta!

Tainnut olla Lelykeskuskin ulkona tuosta :)
Mitä vähemmän välikäsiä,sen halvempaa. ;D

Niinpä. Mutta harvalle, jos kenellekään uskaltaisin suositella vapailta markkinoilta ensimmäisen robotin ostoa. Toisen robotin jo hyvinkin voi ostaa, jos jotain jo tietää aiheista. :-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 21.01.16 - klo:20:03
Ikää kuitenkin itellä sen verran vähän että jotain parannuksia työ ergonomiaan pitää tehä.
ihan järkevin on alussa, jos tekee esim. parsinavettaan maltillisen jatkon, laittaa samalla kiskot ja asialliset lypsimet. yleensä jostain 25 lehmästä jos vaikka lisää kymmenen paikkaa, niin konekalusto vielä riittää. nyt on sellaine murrosvaihe menossa, että isot kuviot ja vaihtoehdot puntaroida tarkasti.
Kiskot ja lypsimet löytyy. Tästä 40 lehmästä vaan on hakala laajentaa niin parisinavettana ku yhteen robottiin siirtymisenäkin...seinät nyt ei vielä oo kaatumassa niskaan että tietysti vaihtoehto sekin että odottaa jos joskus saa pinta-alaa kahteen.
... joo.... laaajentaminen tuosta määrästä yhteen robottiin on oikeastaan vain 20 lehmän laajennus, joka maksaa miljoonan. Se on 50 tonnia/lehmä  :-X

Entäs... laita kaikki nuorkarja pois, samoin kaikki vasikat välitykseen. Sit saat lehmämäärän jonnekin välille 50-55. Ostat uudistuseläimet ja katselet muutaman vuoden..
tää on niin totta ja jotenkin ihan käsittämätön juttu. mutta niin vaan niitä on tehty ja osa jo maksanutkin. verojahan noissa ei alussa mene. jos määkin laittasin sen 80 tonnia lyhennyksiin enkä veroihin.
Melkoiset on tulot, jos 80 tonnia menee veroihin. :'(
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 21.01.16 - klo:20:07
Taitaahan näitä täällä jo pari keskustelua ollakkin mutta eli millasella kokoonpanolla saisi järkevästi ja realistisilla kustannuksilla toteutettua laajennuksen yhden robotin kokoluokkaan? Ajatuksena olisi että vanhaa laajennettaisiin ja itse vanha osa jäisi vasikka/hieho tiloiksi ja ruokinta ainakin alkuun erillisruokintana jolloin saisi olemassa olevan kaluston käyttöön.
Tosa sulle toimiva kone  http://www.nettikone.com/lely/a2-astronaut/1453540     vähän hallia ympärille.

Kymppi lisää ja saa tehdaskunnostetun "tauruksen" asennettuna jo NHKooltakin. :-X
Itte maksoin kakkoslypsäjästä 15000e alvi nolla,huolto ja asennus 8600e alv.0,ei tietokonetta eika kompuraa,meni toiseen koneeseen.

Nyt palopäälikkö ei anna pitää halkoja kun oot käytetyn menny ostamaan ja ely keskus ulkona hommasta!

Tainnut olla Lelykeskuskin ulkona tuosta :)
Mitä vähemmän välikäsiä,sen halvempaa. ;D

Niinpä. Mutta harvalle, jos kenellekään uskaltaisin suositella vapailta markkinoilta ensimmäisen robotin ostoa. Toisen robotin jo hyvinkin voi ostaa, jos jotain jo tietää aiheista. :-X
enemmän reistasi uutena ostettu kuin tuo 13 vuotta vanha,sisäänajettu,kahdesti.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.01.16 - klo:20:16
Ikää kuitenkin itellä sen verran vähän että jotain parannuksia työ ergonomiaan pitää tehä.
ihan järkevin on alussa, jos tekee esim. parsinavettaan maltillisen jatkon, laittaa samalla kiskot ja asialliset lypsimet. yleensä jostain 25 lehmästä jos vaikka lisää kymmenen paikkaa, niin konekalusto vielä riittää. nyt on sellaine murrosvaihe menossa, että isot kuviot ja vaihtoehdot puntaroida tarkasti.
Kiskot ja lypsimet löytyy. Tästä 40 lehmästä vaan on hakala laajentaa niin parisinavettana ku yhteen robottiin siirtymisenäkin...seinät nyt ei vielä oo kaatumassa niskaan että tietysti vaihtoehto sekin että odottaa jos joskus saa pinta-alaa kahteen.
... joo.... laaajentaminen tuosta määrästä yhteen robottiin on oikeastaan vain 20 lehmän laajennus, joka maksaa miljoonan. Se on 50 tonnia/lehmä  :-X

Entäs... laita kaikki nuorkarja pois, samoin kaikki vasikat välitykseen. Sit saat lehmämäärän jonnekin välille 50-55. Ostat uudistuseläimet ja katselet muutaman vuoden..
tää on niin totta ja jotenkin ihan käsittämätön juttu. mutta niin vaan niitä on tehty ja osa jo maksanutkin. verojahan noissa ei alussa mene. jos määkin laittasin sen 80 tonnia lyhennyksiin enkä veroihin.
Melkoiset on tulot, jos 80 tonnia menee veroihin. :'(
enpä tiedä. se mua oikeasti hiukan harmittaa, jotta en tehnyt sitä pihattoo silloin heti alkuun, (vakuudet toki oli kysymysmerkki, mutta tuki tais olla vielä silloin kaikkinensa 50%. pankinjohtajakin kyseli nykysen valmistuttua jotta olisko se pitänyt sittenkin tehdä kerralla uusi :-X) jos yhtälailla olis onnistunut, kun parsinavetankin kans. olis siitä maksettu jo iso osa. mutta kait tällä joku tarkotus oli, että tehtiin niinku tehtiin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: wolfheartscry - 21.01.16 - klo:20:54
Ikää kuitenkin itellä sen verran vähän että jotain parannuksia työ ergonomiaan pitää tehä.
ihan järkevin on alussa, jos tekee esim. parsinavettaan maltillisen jatkon, laittaa samalla kiskot ja asialliset lypsimet. yleensä jostain 25 lehmästä jos vaikka lisää kymmenen paikkaa, niin konekalusto vielä riittää. nyt on sellaine murrosvaihe menossa, että isot kuviot ja vaihtoehdot puntaroida tarkasti.
Kiskot ja lypsimet löytyy. Tästä 40 lehmästä vaan on hakala laajentaa niin parisinavettana ku yhteen robottiin siirtymisenäkin...seinät nyt ei vielä oo kaatumassa niskaan että tietysti vaihtoehto sekin että odottaa jos joskus saa pinta-alaa kahteen.
... joo.... laaajentaminen tuosta määrästä yhteen robottiin on oikeastaan vain 20 lehmän laajennus, joka maksaa miljoonan. Se on 50 tonnia/lehmä  :-X

Entäs... laita kaikki nuorkarja pois, samoin kaikki vasikat välitykseen. Sit saat lehmämäärän jonnekin välille 50-55. Ostat uudistuseläimet ja katselet muutaman vuoden..
Joissakin tapauksissa voisi palkata työntekijän tuolla "miljoonalla" ja laajentaa tosiaan parsinavettaa maltillisella kustannuksella. Ei ainakaan korkealta putoa, jos ei velkaannu, kun työntekijästä pääsee eroon ja edullista (velatonta) navettaa voi ajella sitten hiukan vajaatehollakin, jos sille alkaa tuntumaan.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 21.01.16 - klo:21:11
Ikää kuitenkin itellä sen verran vähän että jotain parannuksia työ ergonomiaan pitää tehä.
ihan järkevin on alussa, jos tekee esim. parsinavettaan maltillisen jatkon, laittaa samalla kiskot ja asialliset lypsimet. yleensä jostain 25 lehmästä jos vaikka lisää kymmenen paikkaa, niin konekalusto vielä riittää. nyt on sellaine murrosvaihe menossa, että isot kuviot ja vaihtoehdot puntaroida tarkasti.
Kiskot ja lypsimet löytyy. Tästä 40 lehmästä vaan on hakala laajentaa niin parisinavettana ku yhteen robottiin siirtymisenäkin...seinät nyt ei vielä oo kaatumassa niskaan että tietysti vaihtoehto sekin että odottaa jos joskus saa pinta-alaa kahteen.
... joo.... laaajentaminen tuosta määrästä yhteen robottiin on oikeastaan vain 20 lehmän laajennus, joka maksaa miljoonan. Se on 50 tonnia/lehmä  :-X

Entäs... laita kaikki nuorkarja pois, samoin kaikki vasikat välitykseen. Sit saat lehmämäärän jonnekin välille 50-55. Ostat uudistuseläimet ja katselet muutaman vuoden..
Joissakin tapauksissa voisi palkata työntekijän tuolla "miljoonalla" ja laajentaa tosiaan parsinavettaa maltillisella kustannuksella. Ei ainakaan korkealta putoa, jos ei velkaannu, kun työntekijästä pääsee eroon ja edullista (velatonta) navettaa voi ajella sitten hiukan vajaatehollakin, jos sille alkaa tuntumaan.

Pitää osastoida ja osastot lämpöeristää toisistaan. 100 lehmän parsinavetta saattaa olla kylmä laitos 50 lehmällä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: wolfheartscry - 21.01.16 - klo:21:22
Ikää kuitenkin itellä sen verran vähän että jotain parannuksia työ ergonomiaan pitää tehä.
ihan järkevin on alussa, jos tekee esim. parsinavettaan maltillisen jatkon, laittaa samalla kiskot ja asialliset lypsimet. yleensä jostain 25 lehmästä jos vaikka lisää kymmenen paikkaa, niin konekalusto vielä riittää. nyt on sellaine murrosvaihe menossa, että isot kuviot ja vaihtoehdot puntaroida tarkasti.
Kiskot ja lypsimet löytyy. Tästä 40 lehmästä vaan on hakala laajentaa niin parisinavettana ku yhteen robottiin siirtymisenäkin...seinät nyt ei vielä oo kaatumassa niskaan että tietysti vaihtoehto sekin että odottaa jos joskus saa pinta-alaa kahteen.
... joo.... laaajentaminen tuosta määrästä yhteen robottiin on oikeastaan vain 20 lehmän laajennus, joka maksaa miljoonan. Se on 50 tonnia/lehmä  :-X

Entäs... laita kaikki nuorkarja pois, samoin kaikki vasikat välitykseen. Sit saat lehmämäärän jonnekin välille 50-55. Ostat uudistuseläimet ja katselet muutaman vuoden..
Joissakin tapauksissa voisi palkata työntekijän tuolla "miljoonalla" ja laajentaa tosiaan parsinavettaa maltillisella kustannuksella. Ei ainakaan korkealta putoa, jos ei velkaannu, kun työntekijästä pääsee eroon ja edullista (velatonta) navettaa voi ajella sitten hiukan vajaatehollakin, jos sille alkaa tuntumaan.

Pitää osastoida ja osastot lämpöeristää toisistaan. 100 lehmän parsinavetta saattaa olla kylmä laitos 50 lehmällä.
Ei tule aina ajatelleeksi tällaisia pikku seikkoja, kun on tottunut kylmiin majoihin omien lehmien osalta.  ;)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Rami - 21.01.16 - klo:23:38
Ikää kuitenkin itellä sen verran vähän että jotain parannuksia työ ergonomiaan pitää tehä.
ihan järkevin on alussa, jos tekee esim. parsinavettaan maltillisen jatkon, laittaa samalla kiskot ja asialliset lypsimet. yleensä jostain 25 lehmästä jos vaikka lisää kymmenen paikkaa, niin konekalusto vielä riittää. nyt on sellaine murrosvaihe menossa, että isot kuviot ja vaihtoehdot puntaroida tarkasti.
Kiskot ja lypsimet löytyy. Tästä 40 lehmästä vaan on hakala laajentaa niin parisinavettana ku yhteen robottiin siirtymisenäkin...seinät nyt ei vielä oo kaatumassa niskaan että tietysti vaihtoehto sekin että odottaa jos joskus saa pinta-alaa kahteen.
... joo.... laaajentaminen tuosta määrästä yhteen robottiin on oikeastaan vain 20 lehmän laajennus, joka maksaa miljoonan. Se on 50 tonnia/lehmä  :-X

Entäs... laita kaikki nuorkarja pois, samoin kaikki vasikat välitykseen. Sit saat lehmämäärän jonnekin välille 50-55. Ostat uudistuseläimet ja katselet muutaman vuoden..
tää on niin totta ja jotenkin ihan käsittämätön juttu. mutta niin vaan niitä on tehty ja osa jo maksanutkin. verojahan noissa ei alussa mene. jos määkin laittasin sen 80 tonnia lyhennyksiin enkä veroihin.

Tässä casessa yksityistalous hoidetaan luontaistaloutena, poistoja käytetään enemmän kuin lyhennetään lainoja tai sitten lainat eivät todellisuudessa lyhene. Näin se vain minusta on.  ;)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 22.01.16 - klo:07:57
Ikää kuitenkin itellä sen verran vähän että jotain parannuksia työ ergonomiaan pitää tehä.
ihan järkevin on alussa, jos tekee esim. parsinavettaan maltillisen jatkon, laittaa samalla kiskot ja asialliset lypsimet. yleensä jostain 25 lehmästä jos vaikka lisää kymmenen paikkaa, niin konekalusto vielä riittää. nyt on sellaine murrosvaihe menossa, että isot kuviot ja vaihtoehdot puntaroida tarkasti.
Kiskot ja lypsimet löytyy. Tästä 40 lehmästä vaan on hakala laajentaa niin parisinavettana ku yhteen robottiin siirtymisenäkin...seinät nyt ei vielä oo kaatumassa niskaan että tietysti vaihtoehto sekin että odottaa jos joskus saa pinta-alaa kahteen.
... joo.... laaajentaminen tuosta määrästä yhteen robottiin on oikeastaan vain 20 lehmän laajennus, joka maksaa miljoonan. Se on 50 tonnia/lehmä  :-X

Entäs... laita kaikki nuorkarja pois, samoin kaikki vasikat välitykseen. Sit saat lehmämäärän jonnekin välille 50-55. Ostat uudistuseläimet ja katselet muutaman vuoden..
tää on niin totta ja jotenkin ihan käsittämätön juttu. mutta niin vaan niitä on tehty ja osa jo maksanutkin. verojahan noissa ei alussa mene. jos määkin laittasin sen 80 tonnia lyhennyksiin enkä veroihin.

Tässä casessa yksityistalous hoidetaan luontaistaloutena, poistoja käytetään enemmän kuin lyhennetään lainoja tai sitten lainat eivät todellisuudessa lyhene. Näin se vain minusta on.  ;)
Niin, mulla unohtu kokonaan se huonompi vaihtoehto, miten tuossa voi käydä. Onhan nyt tiedossa, että paikoin on jouduttu turvautumaan siihen 150€ ruokarahaan. Ja näitä ongelmia on tiedossa lisää, poistoja On tehty etupainotteisesti. Tiedä sitten pelastaako yhtiöittäminen? Varsinkin, jos tuotanto ei pelaa täysillä, niin eipä sieltä tulostakaan synny nykytilanteessa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 22.01.16 - klo:14:35
Ikää kuitenkin itellä sen verran vähän että jotain parannuksia työ ergonomiaan pitää tehä.
ihan järkevin on alussa, jos tekee esim. parsinavettaan maltillisen jatkon, laittaa samalla kiskot ja asialliset lypsimet. yleensä jostain 25 lehmästä jos vaikka lisää kymmenen paikkaa, niin konekalusto vielä riittää. nyt on sellaine murrosvaihe menossa, että isot kuviot ja vaihtoehdot puntaroida tarkasti.
Kiskot ja lypsimet löytyy. Tästä 40 lehmästä vaan on hakala laajentaa niin parisinavettana ku yhteen robottiin siirtymisenäkin...seinät nyt ei vielä oo kaatumassa niskaan että tietysti vaihtoehto sekin että odottaa jos joskus saa pinta-alaa kahteen.
... joo.... laaajentaminen tuosta määrästä yhteen robottiin on oikeastaan vain 20 lehmän laajennus, joka maksaa miljoonan. Se on 50 tonnia/lehmä  :-X

Entäs... laita kaikki nuorkarja pois, samoin kaikki vasikat välitykseen. Sit saat lehmämäärän jonnekin välille 50-55. Ostat uudistuseläimet ja katselet muutaman vuoden..
tää on niin totta ja jotenkin ihan käsittämätön juttu. mutta niin vaan niitä on tehty ja osa jo maksanutkin. verojahan noissa ei alussa mene. jos määkin laittasin sen 80 tonnia lyhennyksiin enkä veroihin.

Tässä casessa yksityistalous hoidetaan luontaistaloutena, poistoja käytetään enemmän kuin lyhennetään lainoja tai sitten lainat eivät todellisuudessa lyhene. Näin se vain minusta on.  ;)
Niin, mulla unohtu kokonaan se huonompi vaihtoehto, miten tuossa voi käydä. Onhan nyt tiedossa, että paikoin on jouduttu turvautumaan siihen 150€ ruokarahaan. Ja näitä ongelmia on tiedossa lisää, poistoja On tehty etupainotteisesti. Tiedä sitten pelastaako yhtiöittäminen? Varsinkin, jos tuotanto ei pelaa täysillä, niin eipä sieltä tulostakaan synny nykytilanteessa.

Pystyykö edes yhtiöittämään tilaansa, jos talous valmiiksi kuralla? :-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 23.01.16 - klo:10:42
Ikää kuitenkin itellä sen verran vähän että jotain parannuksia työ ergonomiaan pitää tehä.
ihan järkevin on alussa, jos tekee esim. parsinavettaan maltillisen jatkon, laittaa samalla kiskot ja asialliset lypsimet. yleensä jostain 25 lehmästä jos vaikka lisää kymmenen paikkaa, niin konekalusto vielä riittää. nyt on sellaine murrosvaihe menossa, että isot kuviot ja vaihtoehdot puntaroida tarkasti.
Kiskot ja lypsimet löytyy. Tästä 40 lehmästä vaan on hakala laajentaa niin parisinavettana ku yhteen robottiin siirtymisenäkin...seinät nyt ei vielä oo kaatumassa niskaan että tietysti vaihtoehto sekin että odottaa jos joskus saa pinta-alaa kahteen.
... joo.... laaajentaminen tuosta määrästä yhteen robottiin on oikeastaan vain 20 lehmän laajennus, joka maksaa miljoonan. Se on 50 tonnia/lehmä  :-X

Entäs... laita kaikki nuorkarja pois, samoin kaikki vasikat välitykseen. Sit saat lehmämäärän jonnekin välille 50-55. Ostat uudistuseläimet ja katselet muutaman vuoden..
tää on niin totta ja jotenkin ihan käsittämätön juttu. mutta niin vaan niitä on tehty ja osa jo maksanutkin. verojahan noissa ei alussa mene. jos määkin laittasin sen 80 tonnia lyhennyksiin enkä veroihin.

Tässä casessa yksityistalous hoidetaan luontaistaloutena, poistoja käytetään enemmän kuin lyhennetään lainoja tai sitten lainat eivät todellisuudessa lyhene. Näin se vain minusta on.  ;)
Niin, mulla unohtu kokonaan se huonompi vaihtoehto, miten tuossa voi käydä. Onhan nyt tiedossa, että paikoin on jouduttu turvautumaan siihen 150€ ruokarahaan. Ja näitä ongelmia on tiedossa lisää, poistoja On tehty etupainotteisesti. Tiedä sitten pelastaako yhtiöittäminen? Varsinkin, jos tuotanto ei pelaa täysillä, niin eipä sieltä tulostakaan synny nykytilanteessa.

Pystyykö edes yhtiöittämään tilaansa, jos talous valmiiksi kuralla? :-X
Taseen oltava kunnossa, muutenhan ei onnistu.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Red Bull - 24.01.16 - klo:09:46
Puu vai teräs halli, kaks vai kolme rivinen, ritilät vai avokourut ja verhot seiniin vai jotain muuta? ::)
No halvalla kestävän ja toimivan saa teräksellä ja avokouruilla.

Jos oikeen hurjaksi heittäytyy niin kestokuivikkeelle koko pohja.

Kolmerivinen, avokourut 2% kaadolla päätyyn, visiiripöytä pressuluukulla, verhoseinät ja hormit, ristikkokatto, päätyyn olkikettaa poikiville/sairaille ja vasikoille, sivulle maitohuone/sosiaalitilojen patti puusta pitkänä tehtyä, rakennuspaikka sillaiten että maansiirtotöitä mahdollisimman vähän ja lietesäiliö vapaalla pudotuksella.  ::)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 24.01.16 - klo:10:09
Puu vai teräs halli, kaks vai kolme rivinen, ritilät vai avokourut ja verhot seiniin vai jotain muuta? ::)
No halvalla kestävän ja toimivan saa teräksellä ja avokouruilla.

Jos oikeen hurjaksi heittäytyy niin kestokuivikkeelle koko pohja.

Kolmerivinen, avokourut 2% kaadolla päätyyn, visiiripöytä pressuluukulla, verhoseinät ja hormit, ristikkokatto, päätyyn olkikettaa poikiville/sairaille ja vasikoille, sivulle maitohuone/sosiaalitilojen patti puusta pitkänä tehtyä, rakennuspaikka sillaiten että maansiirtotöitä mahdollisimman vähän ja lietesäiliö vapaalla pudotuksella.  ::)

Eli rinteeseen.Sopivaan rinteeseen kuilu navetta ei tule sen kalliimaksi kun voi kaivuu maita käyttää ympäristön tasaamiseen.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 24.01.16 - klo:10:15
Puu vai teräs halli, kaks vai kolme rivinen, ritilät vai avokourut ja verhot seiniin vai jotain muuta? ::)
No halvalla kestävän ja toimivan saa teräksellä ja avokouruilla.

Jos oikeen hurjaksi heittäytyy niin kestokuivikkeelle koko pohja.

Kolmerivinen, avokourut 2% kaadolla päätyyn, visiiripöytä pressuluukulla, verhoseinät ja hormit, ristikkokatto, päätyyn olkikettaa poikiville/sairaille ja vasikoille, sivulle maitohuone/sosiaalitilojen patti puusta pitkänä tehtyä, rakennuspaikka sillaiten että maansiirtotöitä mahdollisimman vähän ja lietesäiliö vapaalla pudotuksella.  ::)

Eli rinteeseen.Sopivaan rinteeseen kuilu navetta ei tule sen kalliimaksi kun voi kaivuu maita käyttää ympäristön tasaamiseen.

En ole koskaan ymmärtänyt että miten muka onnistutaan laskemaan että kuilunavetta muka ei tule kalliiksi verrattuna avokouruun? Avokurussa valetaan yksi suht tasainen pinta, kuilussa tarvitaan korkeat seinät, pohjan valu ja lisäksi päälle ritilää jota sitäkään ei yleensä ilmaiseksi anneta. Vai miten kovan hintaiseksi se kulun tieltä poistettu tavara oikein arvotetaan?   ??? Avokourujen raapatkin maksavat about saman verran kuin puuhapete(t), eli siinäkään ei tule säästöä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 24.01.16 - klo:10:19
Puu vai teräs halli, kaks vai kolme rivinen, ritilät vai avokourut ja verhot seiniin vai jotain muuta? ::)
No halvalla kestävän ja toimivan saa teräksellä ja avokouruilla.

Jos oikeen hurjaksi heittäytyy niin kestokuivikkeelle koko pohja.

Kolmerivinen, avokourut 2% kaadolla päätyyn, visiiripöytä pressuluukulla, verhoseinät ja hormit, ristikkokatto, päätyyn olkikettaa poikiville/sairaille ja vasikoille, sivulle maitohuone/sosiaalitilojen patti puusta pitkänä tehtyä, rakennuspaikka sillaiten että maansiirtotöitä mahdollisimman vähän ja lietesäiliö vapaalla pudotuksella.  ::)

Eli rinteeseen.Sopivaan rinteeseen kuilu navetta ei tule sen kalliimaksi kun voi kaivuu maita käyttää ympäristön tasaamiseen.

En ole koskaan ymmärtänyt että miten muka onnistutaan laskemaan että kuilunavetta muka ei tule kalliiksi verrattuna avokouruun? Avokurussa valetaan yksi suht tasainen pinta, kuilussa tarvitaan korkeat seinät, pohjan valu ja lisäksi päälle ritilää jota sitäkään ei yleensä ilmaiseksi anneta. Vai miten kovan hintaiseksi se kulun tieltä poistettu tavara oikein arvotetaan?   ??? Avokourujen raapatkin maksavat about saman verran kuin puuhapete(t), eli siinäkään ei tule säästöä.

kuilut käy säiliötilavuudesta.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: wolfheartscry - 24.01.16 - klo:10:24
Avokourun voi myös huuhtelulla puhdistaa, jolloin siitä tulee puhtaampi kuin raapalla. Toki silloin pitää olla se pituussuuntainen kallistus n. 2%.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 24.01.16 - klo:10:25
Puu vai teräs halli, kaks vai kolme rivinen, ritilät vai avokourut ja verhot seiniin vai jotain muuta? ::)
No halvalla kestävän ja toimivan saa teräksellä ja avokouruilla.

Jos oikeen hurjaksi heittäytyy niin kestokuivikkeelle koko pohja.

Kolmerivinen, avokourut 2% kaadolla päätyyn, visiiripöytä pressuluukulla, verhoseinät ja hormit, ristikkokatto, päätyyn olkikettaa poikiville/sairaille ja vasikoille, sivulle maitohuone/sosiaalitilojen patti puusta pitkänä tehtyä, rakennuspaikka sillaiten että maansiirtotöitä mahdollisimman vähän ja lietesäiliö vapaalla pudotuksella.  ::)

Eli rinteeseen.Sopivaan rinteeseen kuilu navetta ei tule sen kalliimaksi kun voi kaivuu maita käyttää ympäristön tasaamiseen.

En ole koskaan ymmärtänyt että miten muka onnistutaan laskemaan että kuilunavetta muka ei tule kalliiksi verrattuna avokouruun? Avokurussa valetaan yksi suht tasainen pinta, kuilussa tarvitaan korkeat seinät, pohjan valu ja lisäksi päälle ritilää jota sitäkään ei yleensä ilmaiseksi anneta. Vai miten kovan hintaiseksi se kulun tieltä poistettu tavara oikein arvotetaan?   ??? Avokourujen raapatkin maksavat about saman verran kuin puuhapete(t), eli siinäkään ei tule säästöä.


Sen säiliötilavuuden lisäksi rakennuspaikka ratkaisee kuilu navetan kalleudessa paljon. Jos halutaan että liete kulkee kunnolla, niin kuilu navettaa joudutaan tasasella alustalla NOSTAMAAN ylöspäin suhteessa lietesäiliöön. Taas jos rakennuspaikalla on vähintään 3 metriä laskua sadalla metrillä, niin tämä pienentää olennaisesti maansiirto töitä ja kaivuu maita voidaan käyttää rakennuspaikalla muualla hyödyksi. Edelyttäen että eivät ole pelkkää savea ja ynm.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 24.01.16 - klo:10:27
Avokourun voi myös huuhtelulla puhdistaa, jolloin siitä tulee puhtaampi kuin raapalla. Toki silloin pitää olla se pituussuuntainen kallistus n. 2%.

Toi huutelu on suomessa sellainen että jos se tehdään lietteellä, niin oisin hys hys. Joitain tapauksia kait on että slalom navetaan on pamahtamnut tarkastajat ihan tutkimaan amonniakki päästöjä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: wolfheartscry - 24.01.16 - klo:10:52
Avokourun voi myös huuhtelulla puhdistaa, jolloin siitä tulee puhtaampi kuin raapalla. Toki silloin pitää olla se pituussuuntainen kallistus n. 2%.

Toi huutelu on suomessa sellainen että jos se tehdään lietteellä, niin oisin hys hys. Joitain tapauksia kait on että slalom navetaan on pamahtamnut tarkastajat ihan tutkimaan amonniakki päästöjä.
Huuhtelu tehdäänkin lietteestä separoidulla nesteellä. Ei sekään tietysti ihan päästötöntä ole. Vaatii jonkilaisia järjestelyjä ja laitteiston, mutta samalla tulisi myös separointi, mikäli sitä halutaan käyttää.

Vanhassa hiehonavetassa käytän lietekuilussa padotusta ja pumppaan kuiluun lietesäiliöstä "vettä". Padon avauksen yhteydessä tulee nenään jonkin verran tuoksua, mutta silloin voi tarvittaessa tehostaa ilmanvaihtoa. Sitä en tiedä, kuinka usein lypsynavetassa pitää käytävä huuhdella eli millainen ilmaa pilaavava vaikutus huuhtelulla olisi.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: junttieinari - 24.01.16 - klo:11:00
Avokourun voi myös huuhtelulla puhdistaa, jolloin siitä tulee puhtaampi kuin raapalla. Toki silloin pitää olla se pituussuuntainen kallistus n. 2%.

Toi huutelu on suomessa sellainen että jos se tehdään lietteellä, niin oisin hys hys. Joitain tapauksia kait on että slalom navetaan on pamahtamnut tarkastajat ihan tutkimaan amonniakki päästöjä.
Huuhtelu tehdäänkin lietteestä separoidulla nesteellä. Ei sekään tietysti ihan päästötöntä ole. Vaatii jonkilaisia järjestelyjä ja laitteiston, mutta samalla tulisi myös separointi, mikäli sitä halutaan käyttää.

Vanhassa hiehonavetassa käytän lietekuilussa padotusta ja pumppaan kuiluun lietesäiliöstä "vettä". Padon avauksen yhteydessä tulee nenään jonkin verran tuoksua, mutta silloin voi tarvittaessa tehostaa ilmanvaihtoa. Sitä en tiedä, kuinka usein lypsynavetassa pitää käytävä huuhdella eli millainen ilmaa pilaavava vaikutus huuhtelulla olisi.

Olen antanut itselleni ymmärtää, että huuhtelu tapahtuisi lypsyjen aikaan, eli (isossa) asemanavetassa 3 kertaa päivässä. Ei siis käytännössä robonavetan juttu. Viisaammat kertoo lisää.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 24.01.16 - klo:11:04
Avokourun voi myös huuhtelulla puhdistaa, jolloin siitä tulee puhtaampi kuin raapalla. Toki silloin pitää olla se pituussuuntainen kallistus n. 2%.

Toi huutelu on suomessa sellainen että jos se tehdään lietteellä, niin oisin hys hys. Joitain tapauksia kait on että slalom navetaan on pamahtamnut tarkastajat ihan tutkimaan amonniakki päästöjä.
Huuhtelu tehdäänkin lietteestä separoidulla nesteellä. Ei sekään tietysti ihan päästötöntä ole. Vaatii jonkilaisia järjestelyjä ja laitteiston, mutta samalla tulisi myös separointi, mikäli sitä halutaan käyttää.

Vanhassa hiehonavetassa käytän lietekuilussa padotusta ja pumppaan kuiluun lietesäiliöstä "vettä". Padon avauksen yhteydessä tulee nenään jonkin verran tuoksua, mutta silloin voi tarvittaessa tehostaa ilmanvaihtoa. Sitä en tiedä, kuinka usein lypsynavetassa pitää käytävä huuhdella eli millainen ilmaa pilaavava vaikutus huuhtelulla olisi.

Olen antanut itselleni ymmärtää, että huuhtelu tapahtuisi lypsyjen aikaan, eli (isossa) asemanavetassa 3 kertaa päivässä. Ei siis käytännössä robonavetan juttu. Viisaammat kertoo lisää.

No kerran viikossa pitäisi ainakin puolesta tunnista tuntiin vähintään pyörittää pumppuja kuulema. En tosin tiedä mikä on sitten totuus.

Tuo separointi viritys on mullakin ollut mielessä että sillä "nesteellä"mikä separoinnissa irtoaa lannasta huudeltas kuilut. Vois olla ihan normi navettaankin hyvä juttu pumpata kuiluihin separointi nestettä että liete pysyy juoksevampana.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 24.01.16 - klo:11:10
Avokourun voi myös huuhtelulla puhdistaa, jolloin siitä tulee puhtaampi kuin raapalla. Toki silloin pitää olla se pituussuuntainen kallistus n. 2%.

Toi huutelu on suomessa sellainen että jos se tehdään lietteellä, niin oisin hys hys. Joitain tapauksia kait on että slalom navetaan on pamahtamnut tarkastajat ihan tutkimaan amonniakki päästöjä.
Huuhtelu tehdäänkin lietteestä separoidulla nesteellä. Ei sekään tietysti ihan päästötöntä ole. Vaatii jonkilaisia järjestelyjä ja laitteiston, mutta samalla tulisi myös separointi, mikäli sitä halutaan käyttää.

Vanhassa hiehonavetassa käytän lietekuilussa padotusta ja pumppaan kuiluun lietesäiliöstä "vettä". Padon avauksen yhteydessä tulee nenään jonkin verran tuoksua, mutta silloin voi tarvittaessa tehostaa ilmanvaihtoa. Sitä en tiedä, kuinka usein lypsynavetassa pitää käytävä huuhdella eli millainen ilmaa pilaavava vaikutus huuhtelulla olisi.

Olen antanut itselleni ymmärtää, että huuhtelu tapahtuisi lypsyjen aikaan, eli (isossa) asemanavetassa 3 kertaa päivässä. Ei siis käytännössä robonavetan juttu. Viisaammat kertoo lisää.

No kerran viikossa pitäisi ainakin puolesta tunnista tuntiin vähintään pyörittää pumppuja kuulema. En tosin tiedä mikä on sitten totuus.

Tuo separointi viritys on mullakin ollut mielessä että sillä "nesteellä"mikä separoinnissa irtoaa lannasta huudeltas kuilut. Vois olla ihan normi navettaankin hyvä juttu pumpata kuiluihin separointi nestettä että liete pysyy juoksevampana.


Ainut että tuolloin joutuu saman nesteen käsittelemään uudestaan.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: ktm87 - 24.01.16 - klo:14:38
tuon huuhtelun toteuttaisin varastosäiliöllä, oli sitten pesuvedet tankilta/robolta/asemalta niin aina "laadukkaampaa" kuin separoitu liete.
tiettyihin kellonaikoihin se varmaan robolla pitäisi tehdä..
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 24.01.16 - klo:15:35
Puu vai teräs halli, kaks vai kolme rivinen, ritilät vai avokourut ja verhot seiniin vai jotain muuta? ::)
No halvalla kestävän ja toimivan saa teräksellä ja avokouruilla.

Jos oikeen hurjaksi heittäytyy niin kestokuivikkeelle koko pohja.

Kolmerivinen, avokourut 2% kaadolla päätyyn, visiiripöytä pressuluukulla, verhoseinät ja hormit, ristikkokatto, päätyyn olkikettaa poikiville/sairaille ja vasikoille, sivulle maitohuone/sosiaalitilojen patti puusta pitkänä tehtyä, rakennuspaikka sillaiten että maansiirtotöitä mahdollisimman vähän ja lietesäiliö vapaalla pudotuksella.  ::)

Eli rinteeseen.Sopivaan rinteeseen kuilu navetta ei tule sen kalliimaksi kun voi kaivuu maita käyttää ympäristön tasaamiseen.

En ole koskaan ymmärtänyt että miten muka onnistutaan laskemaan että kuilunavetta muka ei tule kalliiksi verrattuna avokouruun? Avokurussa valetaan yksi suht tasainen pinta, kuilussa tarvitaan korkeat seinät, pohjan valu ja lisäksi päälle ritilää jota sitäkään ei yleensä ilmaiseksi anneta. Vai miten kovan hintaiseksi se kulun tieltä poistettu tavara oikein arvotetaan?   ??? Avokourujen raapatkin maksavat about saman verran kuin puuhapete(t), eli siinäkään ei tule säästöä.


Sen säiliötilavuuden lisäksi rakennuspaikka ratkaisee kuilu navetan kalleudessa paljon. Jos halutaan että liete kulkee kunnolla, niin kuilu navettaa joudutaan tasasella alustalla NOSTAMAAN ylöspäin suhteessa lietesäiliöön. Taas jos rakennuspaikalla on vähintään 3 metriä laskua sadalla metrillä, niin tämä pienentää olennaisesti maansiirto töitä ja kaivuu maita voidaan käyttää rakennuspaikalla muualla hyödyksi. Edelyttäen että eivät ole pelkkää savea ja ynm.

Karkeasti on 1000 euroa / parsipaikka lisäkustannus syvistä kuiluista vrt. avokouruun. Siis toteutuneet kulut, muutaman kaverin kanssa on noita laskettu. Kun ennen rakentamista ovat olleet sitä mieltä, ettei nuo syvät kuilut paljoa lisä hintaa tee... :-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 24.01.16 - klo:18:37
Puu vai teräs halli, kaks vai kolme rivinen, ritilät vai avokourut ja verhot seiniin vai jotain muuta? ::)
No halvalla kestävän ja toimivan saa teräksellä ja avokouruilla.

Jos oikeen hurjaksi heittäytyy niin kestokuivikkeelle koko pohja.

Kolmerivinen, avokourut 2% kaadolla päätyyn, visiiripöytä pressuluukulla, verhoseinät ja hormit, ristikkokatto, päätyyn olkikettaa poikiville/sairaille ja vasikoille, sivulle maitohuone/sosiaalitilojen patti puusta pitkänä tehtyä, rakennuspaikka sillaiten että maansiirtotöitä mahdollisimman vähän ja lietesäiliö vapaalla pudotuksella.  ::)

Eli rinteeseen.Sopivaan rinteeseen kuilu navetta ei tule sen kalliimaksi kun voi kaivuu maita käyttää ympäristön tasaamiseen.

En ole koskaan ymmärtänyt että miten muka onnistutaan laskemaan että kuilunavetta muka ei tule kalliiksi verrattuna avokouruun? Avokurussa valetaan yksi suht tasainen pinta, kuilussa tarvitaan korkeat seinät, pohjan valu ja lisäksi päälle ritilää jota sitäkään ei yleensä ilmaiseksi anneta. Vai miten kovan hintaiseksi se kulun tieltä poistettu tavara oikein arvotetaan?   ??? Avokourujen raapatkin maksavat about saman verran kuin puuhapete(t), eli siinäkään ei tule säästöä.


Sen säiliötilavuuden lisäksi rakennuspaikka ratkaisee kuilu navetan kalleudessa paljon. Jos halutaan että liete kulkee kunnolla, niin kuilu navettaa joudutaan tasasella alustalla NOSTAMAAN ylöspäin suhteessa lietesäiliöön. Taas jos rakennuspaikalla on vähintään 3 metriä laskua sadalla metrillä, niin tämä pienentää olennaisesti maansiirto töitä ja kaivuu maita voidaan käyttää rakennuspaikalla muualla hyödyksi. Edelyttäen että eivät ole pelkkää savea ja ynm.

Karkeasti on 1000 euroa / parsipaikka lisäkustannus syvistä kuiluista vrt. avokouruun. Siis toteutuneet kulut, muutaman kaverin kanssa on noita laskettu. Kun ennen rakentamista ovat olleet sitä mieltä, ettei nuo syvät kuilut paljoa lisä hintaa tee... :-X

Tiiä sitten toimi uudessa mutta slalomissa kait pääasia 1,3 metrisillä elementeillä ilman pato portaita ja korkeus eroja. Tää oli sitten erään myynti miehen puhe.

Onhan syvissä kouluissa hintaa nostava tekijä se että pitää saada korkeus eroja aikaan. Pääkuilun pohjalta pitää olla kynnyksen harjalle jo 1,4 metriä että kuilujen pohjien korkeus eroksi saadaan 70 senttiä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 24.01.16 - klo:21:42
Mites pysyykö sorkat yhtä hyvänä jos avokourussa kumimatto ja rappaa kulkee tiheästi verrattuna ritilään ja puuhapeteen?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 24.01.16 - klo:22:01
Mites pysyykö sorkat yhtä hyvänä jos avokourussa kumimatto ja rappaa kulkee tiheästi verrattuna ritilään ja puuhapeteen?
Jätä ainaki aluksi ihan paljaaksi se käytävä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: +200 - 24.01.16 - klo:22:24
Mites pysyykö sorkat yhtä hyvänä jos avokourussa kumimatto ja rappaa kulkee tiheästi verrattuna ritilään ja puuhapeteen?
Jätä ainaki aluksi ihan paljaaksi se käytävä.
Meinaa vain olla liukas tuo käytävä,missä ei ole kumimattoa...
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Make - 24.01.16 - klo:22:33
Meinaa vain olla liukas tuo käytävä,missä ei ole kumimattoa...
Ei oo jos on kunnolla uritettu. Käytävät ei oo vieläkään liukkaat vaikka 2 viikon kuluttua tulee 15 vuotta käyttöönotosta. Käytäviin lyötiin aikoinaan kunnolliset pitkittäisurat. Kiimaisia ei ole koskaan eroteltu, eikä hypyissäkään ole tullut vahinkoja.

Mitenköhän mahtaa rakennuskustannukset olla syväparsilla? Sais kerralla valaa melkein tasaiset lattiat ja sitten vaan valais päälle kourunreunat.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Maanviljelyssexpertti - 24.01.16 - klo:23:22
Ehdottomasti syvät kuilut. Molemmista kokemusta. Avokouru menee jos hiekkaparret, tulee käytävälle sopivasti pitoa. Avokourun raappa on usein korjauksen/vaihdon tarpeessa, ennen kuin sitä vanhaa on edes saatu maksuun (laina-aika 15 v. raappa kestää 5-10 vuotta).

Syvistä kuiluista aiheutuva lisäkustannus riippuu niin paljon toteutuksesta. Visiirikourut ulkoseinille, parret kuuteen riviin ja neljä ritiläkäytävää. Rakennuksen kantavat ulkoseinät, pilarit lantakuilun pohjalaatan päältä (pieni levike pilarin kohtaa) ja rakennuksen keskelle pari tolppariviä ja niiden pilarit keskellä olevien kuilujen pohjalta. Maaperän heikkokantavuus korjaantuu näin ja säästetään esim. paalutus. Isot lantakuilut kannattavat rakennuksen vaikka suolle rakentais.

Syvät kuilut voi tehdä tasaselle maalle. Laakasiiloelementit kuilun seiniksi, ritilät päälle ja ontelolaatat/liittolevy parsien alle -> päälle parsien valu. Parsien alusta jää kellaritilaksi, sinne voi sijoittaa maitohuoneen, toimiston, sos,tilat ja vasikkatilat. Tilat pysyvät sopivan lämpimänä ilman lämmitystä ja kesällä ovat ihanan viileät. Poikima osastoon luukku lattiaan ja siitä liukumäki vasikka osastoon. Robotilta voi kaataa maidot suoraan altaaseen, josta viemäri vasikkaosastolle maitosäiliöön. Paloturvallisuus olisi tälläisessä ratkaisussa huippuluokkaa. Yhden kuilujen välin voisi jättää lämpimäksi konehalliksi apevaunulle ja kuormaajalle. Toisen pään kuilujen välin voisi pitää apekomponentti varastona. Tälläisessä rakennuksessa tulee kuiluista jo melko paljon varastotilaa, jolloin lietealtaan rakentamisessa myös säästetään.

Ennen kuin rupeaa rakentamaan ja tekemään päätöstä kumpi tulee, syvätkuilut vai avokouru niin sorkkahoitajan kanssa kierokselle katsomaan sorkkia... voi silmät aueta ;)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 25.01.16 - klo:15:14
Oon käyny toimivissa ritilä että avokouru navetoissa ja nähny myös kumpiakin versioita vähemmänkin toimivina.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 25.01.16 - klo:18:30
Meinaa vain olla liukas tuo käytävä,missä ei ole kumimattoa...
Ei oo jos on kunnolla uritettu. Käytävät ei oo vieläkään liukkaat vaikka 2 viikon kuluttua tulee 15 vuotta käyttöönotosta. Käytäviin lyötiin aikoinaan kunnolliset pitkittäisurat. Kiimaisia ei ole koskaan eroteltu, eikä hypyissäkään ole tullut vahinkoja.

Mitenköhän mahtaa rakennuskustannukset olla syväparsilla? Sais kerralla valaa melkein tasaiset lattiat ja sitten vaan valais päälle kourunreunat.

Meillä ei ole urituksia, mutta kaato keskelle ketju-uralle sekä pieni, ehkä 0,3% pituussuunnan kaato kokoojakuilulle. Harvoin olleet liukkaita, eikä ole lehmiä revähdellyt käytäville. :-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 25.01.16 - klo:18:38
Ehdottomasti syvät kuilut. Molemmista kokemusta. Avokouru menee jos hiekkaparret, tulee käytävälle sopivasti pitoa. Avokourun raappa on usein korjauksen/vaihdon tarpeessa, ennen kuin sitä vanhaa on edes saatu maksuun (laina-aika 15 v. raappa kestää 5-10 vuotta).

Syvistä kuiluista aiheutuva lisäkustannus riippuu niin paljon toteutuksesta. Visiirikourut ulkoseinille, parret kuuteen riviin ja neljä ritiläkäytävää. Rakennuksen kantavat ulkoseinät, pilarit lantakuilun pohjalaatan päältä (pieni levike pilarin kohtaa) ja rakennuksen keskelle pari tolppariviä ja niiden pilarit keskellä olevien kuilujen pohjalta. Maaperän heikkokantavuus korjaantuu näin ja säästetään esim. paalutus. Isot lantakuilut kannattavat rakennuksen vaikka suolle rakentais.

Syvät kuilut voi tehdä tasaselle maalle. Laakasiiloelementit kuilun seiniksi, ritilät päälle ja ontelolaatat/liittolevy parsien alle -> päälle parsien valu. Parsien alusta jää kellaritilaksi, sinne voi sijoittaa maitohuoneen, toimiston, sos,tilat ja vasikkatilat. Tilat pysyvät sopivan lämpimänä ilman lämmitystä ja kesällä ovat ihanan viileät. Poikima osastoon luukku lattiaan ja siitä liukumäki vasikka osastoon. Robotilta voi kaataa maidot suoraan altaaseen, josta viemäri vasikkaosastolle maitosäiliöön. Paloturvallisuus olisi tälläisessä ratkaisussa huippuluokkaa. Yhden kuilujen välin voisi jättää lämpimäksi konehalliksi apevaunulle ja kuormaajalle. Toisen pään kuilujen välin voisi pitää apekomponentti varastona. Tälläisessä rakennuksessa tulee kuiluista jo melko paljon varastotilaa, jolloin lietealtaan rakentamisessa myös säästetään.

Ennen kuin rupeaa rakentamaan ja tekemään päätöstä kumpi tulee, syvätkuilut vai avokouru niin sorkkahoitajan kanssa kierokselle katsomaan sorkkia... voi silmät aueta ;)

Eiköhän joku työturvalisuu tai muu direktiivi tuon kiellä.

Ideana ei mikään huono. Ois vaan mukava nähdä kustannusarvio paljon tulis hintaa. Ainut että tuo ois melkein tehtävä maan päälle. Se on hillitön vuori mikä lähtee tuommoisen 40*100 metrisen rakenuksen alta maata. tai fiksuna uppotas vain sen verran että saa ympäristön sillä tasattua.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: luomuviljelijä - 26.01.16 - klo:19:04
Ehdottomasti syvät kuilut. Molemmista kokemusta. Avokouru menee jos hiekkaparret, tulee käytävälle sopivasti pitoa. Avokourun raappa on usein korjauksen/vaihdon tarpeessa, ennen kuin sitä vanhaa on edes saatu maksuun (laina-aika 15 v. raappa kestää 5-10 vuotta).

Syvistä kuiluista aiheutuva lisäkustannus riippuu niin paljon toteutuksesta. Visiirikourut ulkoseinille, parret kuuteen riviin ja neljä ritiläkäytävää. Rakennuksen kantavat ulkoseinät, pilarit lantakuilun pohjalaatan päältä (pieni levike pilarin kohtaa) ja rakennuksen keskelle pari tolppariviä ja niiden pilarit keskellä olevien kuilujen pohjalta. Maaperän heikkokantavuus korjaantuu näin ja säästetään esim. paalutus. Isot lantakuilut kannattavat rakennuksen vaikka suolle rakentais.

Syvät kuilut voi tehdä tasaselle maalle. Laakasiiloelementit kuilun seiniksi, ritilät päälle ja ontelolaatat/liittolevy parsien alle -> päälle parsien valu. Parsien alusta jää kellaritilaksi, sinne voi sijoittaa maitohuoneen, toimiston, sos,tilat ja vasikkatilat. Tilat pysyvät sopivan lämpimänä ilman lämmitystä ja kesällä ovat ihanan viileät. Poikima osastoon luukku lattiaan ja siitä liukumäki vasikka osastoon. Robotilta voi kaataa maidot suoraan altaaseen, josta viemäri vasikkaosastolle maitosäiliöön. Paloturvallisuus olisi tälläisessä ratkaisussa huippuluokkaa. Yhden kuilujen välin voisi jättää lämpimäksi konehalliksi apevaunulle ja kuormaajalle. Toisen pään kuilujen välin voisi pitää apekomponentti varastona. Tälläisessä rakennuksessa tulee kuiluista jo melko paljon varastotilaa, jolloin lietealtaan rakentamisessa myös säästetään.

Ennen kuin rupeaa rakentamaan ja tekemään päätöstä kumpi tulee, syvätkuilut vai avokouru niin sorkkahoitajan kanssa kierokselle katsomaan sorkkia... voi silmät aueta ;)

Eiköhän joku työturvalisuu tai muu direktiivi tuon kiellä.

Ideana ei mikään huono. Ois vaan mukava nähdä kustannusarvio paljon tulis hintaa. Ainut että tuo ois melkein tehtävä maan päälle. Se on hillitön vuori mikä lähtee tuommoisen 40*100 metrisen rakenuksen alta maata. tai fiksuna uppotas vain sen verran että saa ympäristön sillä tasattua.

Onko joku oikeasti niin tyhmä, että lähtee suinpäin kaivamaan tai täyttämään maastoa, ilman mittausta?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 26.01.16 - klo:19:12
Ehdottomasti syvät kuilut. Molemmista kokemusta. Avokouru menee jos hiekkaparret, tulee käytävälle sopivasti pitoa. Avokourun raappa on usein korjauksen/vaihdon tarpeessa, ennen kuin sitä vanhaa on edes saatu maksuun (laina-aika 15 v. raappa kestää 5-10 vuotta).

Syvistä kuiluista aiheutuva lisäkustannus riippuu niin paljon toteutuksesta. Visiirikourut ulkoseinille, parret kuuteen riviin ja neljä ritiläkäytävää. Rakennuksen kantavat ulkoseinät, pilarit lantakuilun pohjalaatan päältä (pieni levike pilarin kohtaa) ja rakennuksen keskelle pari tolppariviä ja niiden pilarit keskellä olevien kuilujen pohjalta. Maaperän heikkokantavuus korjaantuu näin ja säästetään esim. paalutus. Isot lantakuilut kannattavat rakennuksen vaikka suolle rakentais.

Syvät kuilut voi tehdä tasaselle maalle. Laakasiiloelementit kuilun seiniksi, ritilät päälle ja ontelolaatat/liittolevy parsien alle -> päälle parsien valu. Parsien alusta jää kellaritilaksi, sinne voi sijoittaa maitohuoneen, toimiston, sos,tilat ja vasikkatilat. Tilat pysyvät sopivan lämpimänä ilman lämmitystä ja kesällä ovat ihanan viileät. Poikima osastoon luukku lattiaan ja siitä liukumäki vasikka osastoon. Robotilta voi kaataa maidot suoraan altaaseen, josta viemäri vasikkaosastolle maitosäiliöön. Paloturvallisuus olisi tälläisessä ratkaisussa huippuluokkaa. Yhden kuilujen välin voisi jättää lämpimäksi konehalliksi apevaunulle ja kuormaajalle. Toisen pään kuilujen välin voisi pitää apekomponentti varastona. Tälläisessä rakennuksessa tulee kuiluista jo melko paljon varastotilaa, jolloin lietealtaan rakentamisessa myös säästetään.

Ennen kuin rupeaa rakentamaan ja tekemään päätöstä kumpi tulee, syvätkuilut vai avokouru niin sorkkahoitajan kanssa kierokselle katsomaan sorkkia... voi silmät aueta ;)

Eiköhän joku työturvalisuu tai muu direktiivi tuon kiellä.

Ideana ei mikään huono. Ois vaan mukava nähdä kustannusarvio paljon tulis hintaa. Ainut että tuo ois melkein tehtävä maan päälle. Se on hillitön vuori mikä lähtee tuommoisen 40*100 metrisen rakenuksen alta maata. tai fiksuna uppotas vain sen verran että saa ympäristön sillä tasattua.

Onko joku oikeasti niin tyhmä, että lähtee suinpäin kaivamaan tai täyttämään maastoa, ilman mittausta?

Sehän tässä jännää onkin että ennen tehtiin siihen mihin kanki osui läävä, niin nyt pitää porata maapallon ytimeen asti että pysyykkö pinnalla! Mä väitän että jos sulla on lämmin rakennus ja uretaanit alla, niin kauan kun lämpö on päällä ja sisäpuoli pysyy plussalla, niin valut ei halkia!
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: luomuviljelijä - 27.01.16 - klo:09:40
Kuutioiden mittausta tarkotin enkä kantavuuden. Tollasen mainitsemas 40x100 kokonen rakennus vie pihoineen jo yhden hehtaarin pinta-alan. kymmenen senttiä turhaa kaivamista tai täyttöä tarkottaa 1000 kuutiota. Ainoastaan mittaamalla saadaan tietää optimaalinen korko.

Ja toiseks miks pihaton pohja pitäis eristää? Maitohuonetta ja sosialistisia tiloja lukuunottamatta.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 27.01.16 - klo:12:08
Kuutioiden mittausta tarkotin enkä kantavuuden. Tollasen mainitsemas 40x100 kokonen rakennus vie pihoineen jo yhden hehtaarin pinta-alan. kymmenen senttiä turhaa kaivamista tai täyttöä tarkottaa 1000 kuutiota. Ainoastaan mittaamalla saadaan tietää optimaalinen korko.

Ja toiseks miks pihaton pohja pitäis eristää? Maitohuonetta ja sosialistisia tiloja lukuunottamatta.

No että rakentaja saa rahuan jos sattuu routimaan. Ei se loppujen lopuksi tarvii eristystä jos se pysyy muulla konstin lämpimänä kuin osto energialla. Väittäsin ettei sosiaalitilatkaan tarviisi eristystä jos ne lämmitetään muulla kuin sähköllä, öljyllä ynm.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 27.01.16 - klo:15:25
Saako nykypäivänä pelkän lypsylehmä hallin valmiiksi 5-6000 euroa per paikka.Ritilät ,visiiriruokinta,verhot,juoma-altaat,parret,hiukan valaistusta.Lypsykoneet on.Päätykuilut syvät,joista liete ajetaan etäsäiliöihin.Kuilun päät ulkoseinän ulkopuolelle,josta vaunun kärsällä kyytiin.  6-rivinen,4-kuilua,pintaraapoilla.120 lehmäpaikkaa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 27.01.16 - klo:16:40
mitä mieltä jos sonninavetan perustuksia tehdessä joudutaan louhimaan perustukset kallioon 6000-8000 neliöö. Saahan siitä toki sorat ja murskeen samalla, mutta eikö löydy thtään edullisempaa tapaa perustaa?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 27.01.16 - klo:21:04
Saako nykypäivänä pelkän lypsylehmä hallin valmiiksi 5-6000 euroa per paikka.Ritilät ,visiiriruokinta,verhot,juoma-altaat,parret,hiukan valaistusta.Lypsykoneet on.Päätykuilut syvät,joista liete ajetaan etäsäiliöihin.Kuilun päät ulkoseinän ulkopuolelle,josta vaunun kärsällä kyytiin.  6-rivinen,4-kuilua,pintaraapoilla.120 lehmäpaikkaa.
Kuulostaa erittäin huonolta idealta ;D
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 27.01.16 - klo:21:10
Saako nykypäivänä pelkän lypsylehmä hallin valmiiksi 5-6000 euroa per paikka.Ritilät ,visiiriruokinta,verhot,juoma-altaat,parret,hiukan valaistusta.Lypsykoneet on.Päätykuilut syvät,joista liete ajetaan etäsäiliöihin.Kuilun päät ulkoseinän ulkopuolelle,josta vaunun kärsällä kyytiin.  6-rivinen,4-kuilua,pintaraapoilla.120 lehmäpaikkaa.
Kuulostaa erittäin huonolta idealta ;D
Jep :)

Saksassa kävin yhdessä navetassa joka oli tehty Slalomilla tuolleen paitsi että keskipöytä. Eli oli slalomsekoittimet mutta liete ajattiin muualle.

Mutta se on saksan ilmastossa vähän eri asia, ja siellä joku biokaasulaitos haluaa sen lietteen ja luultavasti vähän maksaakin. Eri asia kuin suomessa.

Ja ne sen eristämättömän, lietesäiliöttömän, navetan routimattomaan maahan tehdyt lehmäpaikat ilman mitään nuorkarjan tiloja tai rehuvarastoa muuten maksoivat yli 8000€ (oli kyllä robottinavetta). Lehmäpaikat vaan maksaa nykyään. Ja aina tulevaisuudessakin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: luomuviljelijä - 27.01.16 - klo:21:46
mitä mieltä jos sonninavetan perustuksia tehdessä joudutaan louhimaan perustukset kallioon 6000-8000 neliöö. Saahan siitä toki sorat ja murskeen samalla, mutta eikö löydy thtään edullisempaa tapaa perustaa?

Murskeen myynti voi olla ihan kohtuullista bisnestä. Riippuu paljon sijainnista.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: wolfheartscry - 27.01.16 - klo:22:37
mitä mieltä jos sonninavetan perustuksia tehdessä joudutaan louhimaan perustukset kallioon 6000-8000 neliöö. Saahan siitä toki sorat ja murskeen samalla, mutta eikö löydy thtään edullisempaa tapaa perustaa?

Murskeen myynti voi olla ihan kohtuullista bisnestä. Riippuu paljon sijainnista.
Bisnes riippu myös kallion kovuudesta ja muista ominaisuuksista eli voi tulla asiakkailta äkäistä palautetta, jos murske meneekin liejuksi. Kalliota ja kiveä on hyvin erilaista, kaikki ei ole kultaa, mikä kiiltää.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Make - 27.01.16 - klo:23:02
Juu ei kannata katinkultaa murskata. Myös paksuutta  sais olla louhinnassa. Ohut louhintakerros teettää paljon porareikiä ja pintakallion palasia joutuu rammeroimaan ennen murskaa. jos joutuu louhimaan kannattaa hakea korkeampi kumpu kovempaa kalliota.  ;)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 28.01.16 - klo:17:37
Halli teräksestä tai ristikoista, verhot seinille, avokourut, tilat vaan lypsäville ja poikima/hoitokarsina(umpparit,hiehot ja vasikat vanhaan), pari kioskia, sen verran leveä pöytä että mahtuu entisellä jakovaunulla antamaan ja jotkut pienet sosiaali tilat ja paskalle kaivo... Kuulostaako yhtään toteutus kelpoiselle?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 28.01.16 - klo:18:04
Halli teräksestä tai ristikoista, verhot seinille, avokourut, tilat vaan lypsäville ja poikima/hoitokarsina(umpparit,hiehot ja vasikat vanhaan), pari kioskia, sen verran leveä pöytä että mahtuu entisellä jakovaunulla antamaan ja jotkut pienet sosiaali tilat ja paskalle kaivo... Kuulostaako yhtään toteutus kelpoiselle?

kaiken mitä voi ämpätä vanhaan, niin kannattaa ämpätä sinne! maitohuone ja mahdoliset sosialitilatkin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 28.01.16 - klo:18:14
Halli teräksestä tai ristikoista, verhot seinille, avokourut, tilat vaan lypsäville ja poikima/hoitokarsina(umpparit,hiehot ja vasikat vanhaan), pari kioskia, sen verran leveä pöytä että mahtuu entisellä jakovaunulla antamaan ja jotkut pienet sosiaali tilat ja paskalle kaivo... Kuulostaako yhtään toteutus kelpoiselle?

kaiken mitä voi ämpätä vanhaan, niin kannattaa ämpätä sinne! maitohuone ja mahdoliset sosialitilatkin.
Onneksi ei laitettu kuin lämpökeskus autotalli ja hevostalli.Oli niiin pikkaane. ;D,niinku nykyne navettakin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: pig24 - 28.01.16 - klo:18:23
Syvät kuilut voi tehdä tasaselle maalle. Laakasiiloelementit kuilun seiniksi, ritilät päälle ja ontelolaatat/liittolevy parsien alle -> päälle parsien valu. Parsien alusta jää kellaritilaksi, sinne voi sijoittaa maitohuoneen, toimiston, sos,tilat ja vasikkatilat. Tilat pysyvät sopivan lämpimänä ilman lämmitystä ja kesällä ovat ihanan viileät. Poikima osastoon luukku lattiaan ja siitä liukumäki vasikka osastoon. Robotilta voi kaataa maidot suoraan altaaseen, josta viemäri vasikkaosastolle maitosäiliöön. Paloturvallisuus olisi tälläisessä ratkaisussa huippuluokkaa. Yhden kuilujen välin voisi jättää lämpimäksi konehalliksi apevaunulle ja kuormaajalle. Toisen pään kuilujen välin voisi pitää apekomponentti varastona. Tälläisessä rakennuksessa tulee kuiluista jo melko paljon varastotilaa, jolloin lietealtaan rakentamisessa myös säästetään.
Mielikuvitus lentää, kun koittaa hahmottaa sun rakennustasi. Lypsikit löytyy siis toisesta kerroksesta ? Maitohuoneesta ja vasikkatiloista tulee myös nesteitä ja lantaa. Kovin kaposia halleja ovat pohjakerroksen tilat. Tämä siis tehdään tasaiselle maalle ? :o
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 28.01.16 - klo:18:23
Mä en laittais yhtään elukkaa vanhaan.

Uus sellaiselle paikalle että mahtuu viereen uus vasikkala ja hiehola. Navetta sitten niin isoksi että kannattaa rakentaa 3 karjasuojaa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 28.01.16 - klo:18:32
Halli teräksestä tai ristikoista, verhot seinille, avokourut, tilat vaan lypsäville ja poikima/hoitokarsina(umpparit,hiehot ja vasikat vanhaan), pari kioskia, sen verran leveä pöytä että mahtuu entisellä jakovaunulla antamaan ja jotkut pienet sosiaali tilat ja paskalle kaivo... Kuulostaako yhtään toteutus kelpoiselle?

kaiken mitä voi ämpätä vanhaan, niin kannattaa ämpätä sinne! maitohuone ja mahdoliset sosialitilatkin.
Kyllä sitäkin oon miettiny, miten pitkälle sen robotilta kestää pumpata että toimii ja että ei tule pesussa ongelmaa?

Mä en laittais yhtään elukkaa vanhaan.

Uus sellaiselle paikalle että mahtuu viereen uus vasikkala ja hiehola. Navetta sitten niin isoksi että kannattaa rakentaa 3 karjasuojaa.
Noo jos tuollaset kriteerit on niin ei tarvii koskaan haaveillakkaan uudesta ;D
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 28.01.16 - klo:18:52
Halli teräksestä tai ristikoista, verhot seinille, avokourut, tilat vaan lypsäville ja poikima/hoitokarsina(umpparit,hiehot ja vasikat vanhaan), pari kioskia, sen verran leveä pöytä että mahtuu entisellä jakovaunulla antamaan ja jotkut pienet sosiaali tilat ja paskalle kaivo... Kuulostaako yhtään toteutus kelpoiselle?

kaiken mitä voi ämpätä vanhaan, niin kannattaa ämpätä sinne! maitohuone ja mahdoliset sosialitilatkin.
Kyllä sitäkin oon miettiny, miten pitkälle sen robotilta kestää pumpata että toimii ja että ei tule pesussa ongelmaa?

Mä en laittais yhtään elukkaa vanhaan.

Uus sellaiselle paikalle että mahtuu viereen uus vasikkala ja hiehola. Navetta sitten niin isoksi että kannattaa rakentaa 3 karjasuojaa.
Noo jos tuollaset kriteerit on niin ei tarvii koskaan haaveillakkaan uudesta ;D

Eiköhän yks 20-30 metriä onnistu. Pumppuja lisää väliin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 28.01.16 - klo:19:02
Halli teräksestä tai ristikoista, verhot seinille, avokourut, tilat vaan lypsäville ja poikima/hoitokarsina(umpparit,hiehot ja vasikat vanhaan), pari kioskia, sen verran leveä pöytä että mahtuu entisellä jakovaunulla antamaan ja jotkut pienet sosiaali tilat ja paskalle kaivo... Kuulostaako yhtään toteutus kelpoiselle?

kaiken mitä voi ämpätä vanhaan, niin kannattaa ämpätä sinne! maitohuone ja mahdoliset sosialitilatkin.
Kyllä sitäkin oon miettiny, miten pitkälle sen robotilta kestää pumpata että toimii ja että ei tule pesussa ongelmaa?

Mä en laittais yhtään elukkaa vanhaan.

Uus sellaiselle paikalle että mahtuu viereen uus vasikkala ja hiehola. Navetta sitten niin isoksi että kannattaa rakentaa 3 karjasuojaa.
Noo jos tuollaset kriteerit on niin ei tarvii koskaan haaveillakkaan uudesta ;D

Eiköhän yks 20-30 metriä onnistu. Pumppuja lisää väliin.
Äkkiä jos ynnäilee niin suunnilleen 60m tulis matkaa... :-\
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 28.01.16 - klo:19:38
Eikös sitä maitohuonetta ja ynm. tiloja vois uuteen kohtaan entisen sisälle tehdä?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 28.01.16 - klo:19:49
Eikös sitä maitohuonetta ja ynm. tiloja vois uuteen kohtaan entisen sisälle tehdä?
Tai niinkin villiä vaihtoehtoa oon miettiny että takkihan periaatteessa mahtuis johonkin lämpimään konttiin? Tiiä sitte eihän se varmaan ehtoja/määräyksiä täytä :D
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: wolfheartscry - 28.01.16 - klo:19:52
Ei sitä vanhaa kannata väkisin yrittää hyödyntää. Siitä ei tule kuin kallis ja toimimaton yhtälö. Jos tekee maltilliset sosiaalitilat ja maitohuoneen uuden yhteyteen, niin ei kai kustannus ihan tolkuttomaksi nouse. Lehtijuttujen navetoiden sosiaalitilat on olleet usein isommat kuin meikäläisen asuinrakennus, joten kai silloin rahaakin palaa aivan turhaan. Meillä on emonavetan yhteydessä pienehkö lämmin tila, josta toisella puolen on ns. toimisto ja wc ja toisella puolen väliseinää on hoitohuone mahdollisia lämpöä vaativia ongelmatapauksia varten. Näihin jos lisäisi maitohuoneen, niin ei hirveä olisi kokonaiskustannus.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Maakalle - 28.01.16 - klo:19:59
Eikös sitä maitohuonetta ja ynm. tiloja vois uuteen kohtaan entisen sisälle tehdä?
Tai niinkin villiä vaihtoehtoa oon miettiny että takkihan periaatteessa mahtuis johonkin lämpimään konttiin? Tiiä sitte eihän se varmaan ehtoja/määräyksiä täytä :D

Mihin se lämpimän kontin tarvitsee? Pystypytty ulos ja koneisto sisälle.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 28.01.16 - klo:20:09
Ei sitä vanhaa kannata väkisin yrittää hyödyntää. Siitä ei tule kuin kallis ja toimimaton yhtälö. Jos tekee maltilliset sosiaalitilat ja maitohuoneen uuden yhteyteen, niin ei kai kustannus ihan tolkuttomaksi nouse. Lehtijuttujen navetoiden sosiaalitilat on olleet usein isommat kuin meikäläisen asuinrakennus, joten kai silloin rahaakin palaa aivan turhaan. Meillä on emonavetan yhteydessä pienehkö lämmin tila, josta toisella puolen on ns. toimisto ja wc ja toisella puolen väliseinää on hoitohuone mahdollisia lämpöä vaativia ongelmatapauksia varten. Näihin jos lisäisi maitohuoneen, niin ei hirveä olisi kokonaiskustannus.

Parakki sosiaalitiloiksi olisi mielestäni erittäin hyvä ratkaisu. Sen voisi rakennuspaikalle asentaa sijoilleen ensimmäisenä, jolloin siitä olisi alusta asti iloa rakennusväellekin. Tällainen ratkaisu oli reilu kymmenen vuotta sitten tehty Janakkalassa uuteen pihattoon. parakkikin oli ihka uusi. :-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 28.01.16 - klo:20:11
Eikös sitä maitohuonetta ja ynm. tiloja vois uuteen kohtaan entisen sisälle tehdä?
Tai niinkin villiä vaihtoehtoa oon miettiny että takkihan periaatteessa mahtuis johonkin lämpimään konttiin? Tiiä sitte eihän se varmaan ehtoja/määräyksiä täytä :D

Mihin se lämpimän kontin tarvitsee? Pystypytty ulos ja koneisto sisälle.

Pitää tehdä myös tankin tyhjennys ventiilille tilat sisälle. Tankin tyhjennys täytyy tapahtua hygienia tilasta.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 28.01.16 - klo:20:14
Ei sitä vanhaa kannata väkisin yrittää hyödyntää. Siitä ei tule kuin kallis ja toimimaton yhtälö. Jos tekee maltilliset sosiaalitilat ja maitohuoneen uuden yhteyteen, niin ei kai kustannus ihan tolkuttomaksi nouse. Lehtijuttujen navetoiden sosiaalitilat on olleet usein isommat kuin meikäläisen asuinrakennus, joten kai silloin rahaakin palaa aivan turhaan. Meillä on emonavetan yhteydessä pienehkö lämmin tila, josta toisella puolen on ns. toimisto ja wc ja toisella puolen väliseinää on hoitohuone mahdollisia lämpöä vaativia ongelmatapauksia varten. Näihin jos lisäisi maitohuoneen, niin ei hirveä olisi kokonaiskustannus.

Parakki sosiaalitiloiksi olisi mielestäni erittäin hyvä ratkaisu. Sen voisi rakennuspaikalle asentaa sijoilleen ensimmäisenä, jolloin siitä olisi alusta asti iloa rakennusväellekin. Tällainen ratkaisu oli reilu kymmenen vuotta sitten tehty Janakkalassa uuteen pihattoon. parakkikin oli ihka uusi. :-X

 Merikontti mistä toisesta päästä mennään sisälle. Keskelle suihku ja toiseen päähän mistä ulos.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 28.01.16 - klo:20:21
Ei sitä vanhaa kannata väkisin yrittää hyödyntää. Siitä ei tule kuin kallis ja toimimaton yhtälö. Jos tekee maltilliset sosiaalitilat ja maitohuoneen uuden yhteyteen, niin ei kai kustannus ihan tolkuttomaksi nouse. Lehtijuttujen navetoiden sosiaalitilat on olleet usein isommat kuin meikäläisen asuinrakennus, joten kai silloin rahaakin palaa aivan turhaan. Meillä on emonavetan yhteydessä pienehkö lämmin tila, josta toisella puolen on ns. toimisto ja wc ja toisella puolen väliseinää on hoitohuone mahdollisia lämpöä vaativia ongelmatapauksia varten. Näihin jos lisäisi maitohuoneen, niin ei hirveä olisi kokonaiskustannus.
Näinpä juuri. Kaikki kyllä tarkoitus hyödyntää missä vain suinkin järkeä on. Niitä talon kokoisia sos-tiloja itekkin joskus kattonut :D En minäkään nyt uskoisi että se mansikoita tulis maksamaan ja miksei joku parakkikin olis toimiva.
Eikös sitä maitohuonetta ja ynm. tiloja vois uuteen kohtaan entisen sisälle tehdä?
Tai niinkin villiä vaihtoehtoa oon miettiny että takkihan periaatteessa mahtuis johonkin lämpimään konttiin? Tiiä sitte eihän se varmaan ehtoja/määräyksiä täytä :D

Mihin se lämpimän kontin tarvitsee? Pystypytty ulos ja koneisto sisälle.
Missähän hinnoissa ne ulkotankit liikkuu? joskus kun kattelin niin 12000l tasi olla pienin ::)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 28.01.16 - klo:20:25
Laittaa sen parakin robojen yläpuolelle.

Ulkotankki taitaa tehdä sen kympin lisää hintaa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Maanviljelyssexpertti - 28.01.16 - klo:22:18
Syvät kuilut voi tehdä tasaselle maalle. Laakasiiloelementit kuilun seiniksi, ritilät päälle ja ontelolaatat/liittolevy parsien alle -> päälle parsien valu. Parsien alusta jää kellaritilaksi, sinne voi sijoittaa maitohuoneen, toimiston, sos,tilat ja vasikkatilat. Tilat pysyvät sopivan lämpimänä ilman lämmitystä ja kesällä ovat ihanan viileät. Poikima osastoon luukku lattiaan ja siitä liukumäki vasikka osastoon. Robotilta voi kaataa maidot suoraan altaaseen, josta viemäri vasikkaosastolle maitosäiliöön. Paloturvallisuus olisi tälläisessä ratkaisussa huippuluokkaa. Yhden kuilujen välin voisi jättää lämpimäksi konehalliksi apevaunulle ja kuormaajalle. Toisen pään kuilujen välin voisi pitää apekomponentti varastona. Tälläisessä rakennuksessa tulee kuiluista jo melko paljon varastotilaa, jolloin lietealtaan rakentamisessa myös säästetään.
Mielikuvitus lentää, kun koittaa hahmottaa sun rakennustasi. Lypsikit löytyy siis toisesta kerroksesta ? Maitohuoneesta ja vasikkatiloista tulee myös nesteitä ja lantaa. Kovin kaposia halleja ovat pohjakerroksen tilat. Tämä siis tehdään tasaiselle maalle ? :o



Maitohuoneen ja vasikkaosaston nesteet ovat lähes puhdasta vettä. Lattialle upotetaan 600mm pohjallinen kaivonrengas, johon on johdettu pesuvedet yms. nesteet. Kaivoon honkkarin 29 eur uppopumppu ja letku kuiluun, sellaiseen kohtaan mihin tarvitaan nestettä. Kuivalanta vasikkaosastosta on helppo siivota etukuormaajalla kun ollaan maantasolla.

5,5 - 6 m riittää maitohuoneen ja vasikkaosaston leveydeksi hyvin.

Lieteallas joka kaivetaan navetan viereen täyttyy ihan valutuksella. Altaan ja navetan kaivuumaat levitetään navetan seinän viereen penkereeksi. Betonia vasten 0,5 m kerros routimatonta täytehiekkaa, muu täyttö kaivuumailla. Pintaa 0-90 mursketta 30 cm ja pintaan 35 murske.

Puolivälistä navettaa visiirikouru poikki toiselta seinältä ja siihen ovi josta hyvä kulkuyhteys roboille. Pesuaineita, vedinkastoja yms. joutuu kantamaan vuoden mittaa pari kolme lavallista roboille.

Toimistotilat kannattaa ostaa parakkina esim. kaksi merikonttia vierekkäin. Siilotankki konttiin kiinni niin "maitohuone" muodostuu merikontista. Kontin alle upotetaan pohjallinen kaivonrengas, johon johdetaan pesuvedet, josta ne valuu lietekuiluun.

Visiirikouruksi halkaistaan 800 rumpuputki. Putki on liukas ja pysyy helposti puhtaana. Putki tulee noin 60cm seinälinjan ulkopuolelle. Putken ulkoreunaan pultataan 50*150 kestopuu johon saranoidaan kansi vanerit. Vanerit ovat 120 cm leveitä jolloin sarana on lähes keskellä levyä ja kansi lähes tasapainossa. Visiirin puoliväliin lukitus jolla painetaan kansi kiinni käsin. Tässä ratkaisussa saadaan reilusti tilavuutta tarvittaessa ja hyvin vähän kuluvaa tekniikkaa. Apevaunun kuljetin täytyy olla riittävän pitkä kun täyttökorkeus nouseen sen 65-70 cm.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Sandbacka - 29.01.16 - klo:04:59
Syvät kuilut voi tehdä tasaselle maalle. Laakasiiloelementit kuilun seiniksi, ritilät päälle ja ontelolaatat/liittolevy parsien alle -> päälle parsien valu. Parsien alusta jää kellaritilaksi, sinne voi sijoittaa maitohuoneen, toimiston, sos,tilat ja vasikkatilat. Tilat pysyvät sopivan lämpimänä ilman lämmitystä ja kesällä ovat ihanan viileät. Poikima osastoon luukku lattiaan ja siitä liukumäki vasikka osastoon. Robotilta voi kaataa maidot suoraan altaaseen, josta viemäri vasikkaosastolle maitosäiliöön. Paloturvallisuus olisi tälläisessä ratkaisussa huippuluokkaa. Yhden kuilujen välin voisi jättää lämpimäksi konehalliksi apevaunulle ja kuormaajalle. Toisen pään kuilujen välin voisi pitää apekomponentti varastona. Tälläisessä rakennuksessa tulee kuiluista jo melko paljon varastotilaa, jolloin lietealtaan rakentamisessa myös säästetään.
Mielikuvitus lentää, kun koittaa hahmottaa sun rakennustasi. Lypsikit löytyy siis toisesta kerroksesta ? Maitohuoneesta ja vasikkatiloista tulee myös nesteitä ja lantaa. Kovin kaposia halleja ovat pohjakerroksen tilat. Tämä siis tehdään tasaiselle maalle ? :o



Maitohuoneen ja vasikkaosaston nesteet ovat lähes puhdasta vettä. Lattialle upotetaan 600mm pohjallinen kaivonrengas, johon on johdettu pesuvedet yms. nesteet. Kaivoon honkkarin 29 eur uppopumppu ja letku kuiluun, sellaiseen kohtaan mihin tarvitaan nestettä. Kuivalanta vasikkaosastosta on helppo siivota etukuormaajalla kun ollaan maantasolla.

5,5 - 6 m riittää maitohuoneen ja vasikkaosaston leveydeksi hyvin.

Lieteallas joka kaivetaan navetan viereen täyttyy ihan valutuksella. Altaan ja navetan kaivuumaat levitetään navetan seinän viereen penkereeksi. Betonia vasten 0,5 m kerros routimatonta täytehiekkaa, muu täyttö kaivuumailla. Pintaa 0-90 mursketta 30 cm ja pintaan 35 murske.

Puolivälistä navettaa visiirikouru poikki toiselta seinältä ja siihen ovi josta hyvä kulkuyhteys roboille. Pesuaineita, vedinkastoja yms. joutuu kantamaan vuoden mittaa pari kolme lavallista roboille.

Toimistotilat kannattaa ostaa parakkina esim. kaksi merikonttia vierekkäin. Siilotankki konttiin kiinni niin "maitohuone" muodostuu merikontista. Kontin alle upotetaan pohjallinen kaivonrengas, johon johdetaan pesuvedet, josta ne valuu lietekuiluun.

Visiirikouruksi halkaistaan 800 rumpuputki. Putki on liukas ja pysyy helposti puhtaana. Putki tulee noin 60cm seinälinjan ulkopuolelle. Putken ulkoreunaan pultataan 50*150 kestopuu johon saranoidaan kansi vanerit. Vanerit ovat 120 cm leveitä jolloin sarana on lähes keskellä levyä ja kansi lähes tasapainossa. Visiirin puoliväliin lukitus jolla painetaan kansi kiinni käsin. Tässä ratkaisussa saadaan reilusti tilavuutta tarvittaessa ja hyvin vähän kuluvaa tekniikkaa. Apevaunun kuljetin täytyy olla riittävän pitkä kun täyttökorkeus nouseen sen 65-70 cm.
Eikö siinä apevaunussa täydy olla kuljettimena vanha rehutornin elevaattori. Sillä ylettyis toiseen kerrokseen. :P
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: vms1 - 29.01.16 - klo:07:38
Toimisto ja kahvihuone pitää varsinkin robonavetassa olla niin sijoittunut että näkee eläimet. Navetassa kun muuten ollaan niin vähän niin kaikki aika mitä pystyy silmäilemään elukoita pitää käyttää hyväksi.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Kamikaze - 29.01.16 - klo:11:40
Verhoseinän sijaan laittasin pleksit. Pysyy pakkasilla lämpö paremmin. Suomen oloissa ei tarvi kahden metrin korkuista aukkoa seinässä. Samoin varauksella suhtautun visiiriruokintaan, toimii 10 kk hyvin, mutta 2 kk voi olla melekosta taistelua kun vanhat visiirit falskaa ja alkaa paska jäätyä lattiaan. Toi maaexpertin systeemillä voisi saada toki pitävän luukun visiiriin. Ei sitä eristää tarvis vaan tehdä niin varmasti tiivis, ettei jää millien rakoa mihinkään.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 29.01.16 - klo:12:18
Verhoseinän sijaan laittasin pleksit. Pysyy pakkasilla lämpö paremmin. Suomen oloissa ei tarvi kahden metrin korkuista aukkoa seinässä. Samoin varauksella suhtautun visiiriruokintaan, toimii 10 kk hyvin, mutta 2 kk voi olla melekosta taistelua kun vanhat visiirit falskaa ja alkaa paska jäätyä lattiaan. Toi maaexpertin systeemillä voisi saada toki pitävän luukun visiiriin. Ei sitä eristää tarvis vaan tehdä niin varmasti tiivis, ettei jää millien rakoa mihinkään.

Meillä on verhot ja kymmenen vuotta vanha visiiri. Mutta paska ei jäädy lattiaan. Vesialtaatkin on ihan rosteriset ja eristämättömät. Nekään ei edes jäädy. :'(
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Kamikaze - 29.01.16 - klo:14:11
Verhoseinän sijaan laittasin pleksit. Pysyy pakkasilla lämpö paremmin. Suomen oloissa ei tarvi kahden metrin korkuista aukkoa seinässä. Samoin varauksella suhtautun visiiriruokintaan, toimii 10 kk hyvin, mutta 2 kk voi olla melekosta taistelua kun vanhat visiirit falskaa ja alkaa paska jäätyä lattiaan. Toi maaexpertin systeemillä voisi saada toki pitävän luukun visiiriin. Ei sitä eristää tarvis vaan tehdä niin varmasti tiivis, ettei jää millien rakoa mihinkään.

Meillä on verhot ja kymmenen vuotta vanha visiiri. Mutta paska ei jäädy lattiaan. Vesialtaatkin on ihan rosteriset ja eristämättömät. Nekään ei edes jäädy. :'(
Minkä kokonen halli sulla on? Kun on kuullu toisenlaistakin juttua, paskaraapat jäätyy kun lehmät on syöny visiirin reunat pilalle, pressuovet ja verhot valskaa. Olis mielenkiintoista tietää, kun toisilla onnistuu ja toiset tappelee "turhaan", kun jonkun asian tekee väärin tai ei ota huomioon.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 29.01.16 - klo:14:25
Toimisto ja kahvihuone pitää varsinkin robonavetassa olla niin sijoittunut että näkee eläimet. Navetassa kun muuten ollaan niin vähän niin kaikki aika mitä pystyy silmäilemään elukoita pitää käyttää hyväksi.
Tanskassa eräässä navetassa 4 roboa keskellä navetta, 4 osastoa,huoltotila robojen välissä,joka katettu toimistolla robojen yläpuolella.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 29.01.16 - klo:14:34
Toimisto ja kahvihuone pitää varsinkin robonavetassa olla niin sijoittunut että näkee eläimet. Navetassa kun muuten ollaan niin vähän niin kaikki aika mitä pystyy silmäilemään elukoita pitää käyttää hyväksi.
Tanskassa eräässä navetassa 4 roboa keskellä navetta, 4 osastoa,huoltotila robojen välissä,joka katettu toimistolla robojen yläpuolella.
Noita robojen päällä olevia toimistoja on suomessakin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 29.01.16 - klo:19:41
Verhoseinän sijaan laittasin pleksit. Pysyy pakkasilla lämpö paremmin. Suomen oloissa ei tarvi kahden metrin korkuista aukkoa seinässä. Samoin varauksella suhtautun visiiriruokintaan, toimii 10 kk hyvin, mutta 2 kk voi olla melekosta taistelua kun vanhat visiirit falskaa ja alkaa paska jäätyä lattiaan. Toi maaexpertin systeemillä voisi saada toki pitävän luukun visiiriin. Ei sitä eristää tarvis vaan tehdä niin varmasti tiivis, ettei jää millien rakoa mihinkään.
Visiiriruokintaa tuskin tulee (ei tietysti koskaan pidä sanoa ei koskaan) ja muutamassa verhonavetassa pakksella käyny eikä niissä mitään ongelmia ollut toisena vaihtoehtona varmaan se ilmapalje systeemi.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 29.01.16 - klo:19:58
Miten olis semmonen kuplahalli, ottas vaan ilmat pois kun alkaa liiaksi tympiä?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 30.01.16 - klo:14:22
Miten olis semmonen kuplahalli, ottas vaan ilmat pois kun alkaa liiaksi tympiä?
Sehän tuo oliskin hyvä vois tehä pyöreen roboran mitoilla ;D

Mitäs parren leveyttä käyttäsitte?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: apilas - 30.01.16 - klo:17:01
Taitaahan näitä täällä jo pari keskustelua ollakkin mutta eli millasella kokoonpanolla saisi järkevästi ja realistisilla kustannuksilla toteutettua laajennuksen yhden robotin kokoluokkaan? Ajatuksena olisi että vanhaa laajennettaisiin ja itse vanha osa jäisi vasikka/hieho tiloiksi ja ruokinta ainakin alkuun erillisruokintana jolloin saisi olemassa olevan kaluston käyttöön.
Tosa sulle toimiva kone  http://www.nettikone.com/lely/a2-astronaut/1453540     vähän hallia ympärille.

Mikähän tuossakin on tullut avioero vai onko muuten tympiintyneet lehmien pitohon.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: pig24 - 30.01.16 - klo:17:20
Lely center Bayern tarjoaa samaa - hinta 50 % tuosta.  http://www.technikboerse.com/view/gebrauchtmaschine/melkroboter/2565546/lely-astronaut-a-2-.html?search_id=5409660&item_position=3&current_page=1

Tosa sulle toimiva kone  http://www.nettikone.com/lely/a2-astronaut/1453540     vähän hallia ympärille.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 06.02.16 - klo:16:19
Kannattaako lypsyasema vaihtoehtoa harkitakkaan? Puolensahan siinäkin on.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 06.02.16 - klo:17:55
Ei.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 06.02.16 - klo:18:16
Kannattaa harkita lypsyasemaa. Robotit ei ole mua vakuuttaneet. stressaantuneita roboisäntiä oon nähnyt. Vaan jos ei tykkää lypsystä, ei kannata harkita lehmiä ollenkaan. Robotit on laiskojen juttu, sellaisten jotka tarttee "tukea" pysyäkseen pystyssä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: navettapiika - 06.02.16 - klo:18:30
Jos robotin laitat, älä ainakaan sinistä..jotenkin nuo huoltomiehet eivät anna niistä vakuuttavaa kuvaa.  Nyt vain pääsisi tuosta sinisen lypsykoneesta ja pesurista eroon niin olisi todella kiva. >:(
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 06.02.16 - klo:18:42
Itsehän en noista roboteista älyä höykäsen pölähdystä mutta mitä oon viisaampiani kuunnellu niin laita punanen. Sen kans kuulema pärjää vähän laiskempikin. Taho joka näin on todennut on luotettava mutta en viitsi sitä tähän laittaa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 06.02.16 - klo:18:57
Ei lypsäminen ongelma oo, robo tietysti lypsäis kolme kertaa ja vois jäädä aikaa muuhunkin mutta sitte taas asemalla pystyis kasvattamaan eläin määrää vähemmänkin kun 60lehmällä kerralla. Vikoja ja onglmiahan nyt voi tulla kumpaankin jotenki asema ois yksinkertasempi mutta en nyt robotissakaan ongelmaa näe.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 06.02.16 - klo:18:58
Taitaa muuttotappiot olla tällä hetkellä enemmän punaisen puolella.
Molemmilla kyllä pärjää.

Aika tyhmää kuluttaa omia niveliään ja aikaansa niinkin yksinkertaiseen työhön kuin lypsämiseen ::)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 06.02.16 - klo:20:26
Nelisen vuotta sitten olin ehdottomasti sitä mieltä, että asema. Nyt voin kyllä tunnustaa, että ehdottomasti ei asemaa, jos lehmiä aikoo pitää enemmän kuin 50, mutta vähempi kuin 200. Lypsytyötä ei ihmispolo jaksa asemalla järkevänä tehdä tuntia pidempään päivässä. :-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: jylperö - 06.02.16 - klo:20:53
Taitaa muuttotappiot olla tällä hetkellä enemmän punaisen puolella.
Molemmilla kyllä pärjää.

Aika tyhmää kuluttaa omia niveliään ja aikaansa niinkin yksinkertaiseen työhön kuin lypsämiseen ::)

Hyvä lypsäjä karjasilmällä varustettuna ottaa samoista lehmistä samalla ruokinnalla 11000kg ja huono 7000kg  tai ei yhtään, ei se kaikille ole niin yksinkertaista.....
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 06.02.16 - klo:21:20
Näinpä se on, en epäile etteikö kummallakin vaihtoehdolla saa tuloksia aikaan kun asiat tekee hyvin ja panostaa oikeisiin asioihin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Maanviljelyssexpertti - 06.02.16 - klo:21:31
Ei missään tapauksessa uutta asemaa, käytettyjä maakunta täynnä ja saa lähes ilmaiseksi. Jos asemalla tarvitaan erillinen kokoomatila joka joudutaan rakentamaan sitä varten niin sitten kannattaa harkita roboa.  Asema keräilytilalla vie melkoisesti neliöitä, voi laskea montako lehmäpaikkaa niihin neliöihin mahtuisi?

Ei robonavettaa ole pakko laajentaa 60 jaollisella määrällä. Ei ne seuraavat kustanna niin paljoa kuin eka. Joku viisas on joskus sanonu et jos 30 lehmää löytyy lisärobotille niin se kannattaa... siis 45 lehmää per robo, ei varmaan ole ajettavia ja lypsykäyntejä per lehmä tulee riittävästi -> korkea tuotostaso.

Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 07.02.16 - klo:00:32
Ei missään tapauksessa uutta asemaa, käytettyjä maakunta täynnä ja saa lähes ilmaiseksi. Jos asemalla tarvitaan erillinen kokoomatila joka joudutaan rakentamaan sitä varten niin sitten kannattaa harkita roboa.  Asema keräilytilalla vie melkoisesti neliöitä, voi laskea montako lehmäpaikkaa niihin neliöihin mahtuisi?

Ei robonavettaa ole pakko laajentaa 60 jaollisella määrällä. Ei ne seuraavat kustanna niin paljoa kuin eka. Joku viisas on joskus sanonu et jos 30 lehmää löytyy lisärobotille niin se kannattaa... siis 45 lehmää per robo, ei varmaan ole ajettavia ja lypsykäyntejä per lehmä tulee riittävästi -> korkea tuotostaso.
No ei siihe robon kustantamiseen tartte ku 10-15 paikkaa, kaikki sen päälle on jo voittoo ja tuossa haarukassa fyysisen työ vähentymää.

Se asemalla osaava lypsäjä joka ottaa 11 000kg ottais robotilla 12 000kg ja vähintään yhtä paljo enemmän meijeriin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: John Ferguson - 07.02.16 - klo:09:31
Taitaa muuttotappiot olla tällä hetkellä enemmän punaisen puolella.
Molemmilla kyllä pärjää.

Aika tyhmää kuluttaa omia niveliään ja aikaansa niinkin yksinkertaiseen työhön kuin lypsämiseen ::)

Hyvä lypsäjä karjasilmällä varustettuna ottaa samoista lehmistä samalla ruokinnalla 11000kg ja huono 7000kg  tai ei yhtään, ei se kaikille ole niin yksinkertaista.....
Robotti on pirun hyvä lypsäjä. Ei vedätä lypsimellä tyhjää eikä tule utaretulehduksia. Ihmisen tekemä lypsy on eläimelle huomattavasti stressaavampaa koska lypsytapa muuttuu kun tulee joku muu kuin "vakiolypsäjä" hoitamaan homman. Myös lypsäjän mieliala vaikuttaa lehmän lypsykokemukseen. Robotilla saadaan eliminoitua ihmisen heikkoudet.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 07.02.16 - klo:12:29
Itse olen mielestäni lypsäjä 2.0. Ilman Toyotan oppeja. Voin kertoo, että omassa karjassa on paljon helpompi lypsää 75 lehmää kun esim. Harjoittelutilalla 14!lehmää "norjalaistekniikalla" ette usko pojat vaan se kävi työstä. Jos joku ei tiedä mitä tuo on niin älytöntä hieromisesta vejätystä ja tulppaamista. Muuten ei irronnut maito.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 07.02.16 - klo:12:47
Kyllä hyviä ajatuksia.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: navettapiika - 07.02.16 - klo:13:10
Tässä lypsymenetelmässä on aina lähdettävä siitä liikkeelle, mikä kyseiselle tilalle sopii.. Kaikille robotti ei ole ratkaisu ja toisille se on ainoa ratkaisu. Ei ole yhtä ja ainoata oikeaa, vaan jokaisen on mietittävä se sopivin ratkaisu itselle ja omiin lähtökohtiin. Tässäkin asiassa on uskallettava olla omannäköisensä,eikä yleisen mielipiteen vietävä. ::)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 07.02.16 - klo:13:17
Tässä lypsymenetelmässä on aina lähdettävä siitä liikkeelle, mikä kyseiselle tilalle sopii.. Kaikille robotti ei ole ratkaisu ja toisille se on ainoa ratkaisu. Ei ole yhtä ja ainoata oikeaa, vaan jokaisen on mietittävä se sopivin ratkaisu itselle ja omiin lähtökohtiin. Tässäkin asiassa on uskallettava olla omannäköisensä,eikä yleisen mielipiteen vietävä. ::)
Onko teillä poika suunnitellu robottia?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 07.02.16 - klo:13:48
Robo päähän:

http://abe.psu.edu/extension/idea-plans/dairy/freestall/dip-213
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: navettapiika - 07.02.16 - klo:14:00
Tässä lypsymenetelmässä on aina lähdettävä siitä liikkeelle, mikä kyseiselle tilalle sopii.. Kaikille robotti ei ole ratkaisu ja toisille se on ainoa ratkaisu. Ei ole yhtä ja ainoata oikeaa, vaan jokaisen on mietittävä se sopivin ratkaisu itselle ja omiin lähtökohtiin. Tässäkin asiassa on uskallettava olla omannäköisensä,eikä yleisen mielipiteen vietävä. ::)
Onko teillä poika suunnitellu robottia?
Ei kuulemma tule robottia. On kyllä nörtti sitten viimmesen päälle, mutta lehmät lypsää kuulemma itse. ;D
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 07.02.16 - klo:14:18
Kyllä se robotti vaihtoehtona enemmän kiinnostaisi mutta en asemaakaan vielä hylännyt ole. Mites joku tehaskunnostettu astronautti? Myyjä vaan ei ollu halukas keskustelemaan asiasta tarjos vaan jotain yli hintasta käytettyä suomi konetta mutta sen hinnalla ois saanu jo uuden sinisen ::)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 07.02.16 - klo:14:38
Itse olen mielestäni lypsäjä 2.0. Ilman Toyotan oppeja. Voin kertoo, että omassa karjassa on paljon helpompi lypsää 75 lehmää kun esim. Harjoittelutilalla 14!lehmää "norjalaistekniikalla" ette usko pojat vaan se kävi työstä. Jos joku ei tiedä mitä tuo on niin älytöntä hieromisesta vejätystä ja tulppaamista. Muuten ei irronnut maito.
Joo mut oota ku täytät sen maagisen 40 ja alkaa selkä ja jalat vaivaamaan.

Esim mun isä oli niin tyhmä et ensin lypsi vuosikaudet parsinavetassa, sitten siirtyi asemalypsyyn juuri ennen robottivallankumousta. Näin sai kätevästi kädet, selän ja jalat huonoon kuntoon ennen ku älys lopulta laittaa robotin ;D

Vms on ainakin mun mielestä parempi valinta kuin lely käytetyissä varsinkin. VMS kun ei koskaan vanhene jos vaan niin haluaa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 07.02.16 - klo:14:48
Itse olen mielestäni lypsäjä 2.0. Ilman Toyotan oppeja. Voin kertoo, että omassa karjassa on paljon helpompi lypsää 75 lehmää kun esim. Harjoittelutilalla 14!lehmää "norjalaistekniikalla" ette usko pojat vaan se kävi työstä. Jos joku ei tiedä mitä tuo on niin älytöntä hieromisesta vejätystä ja tulppaamista. Muuten ei irronnut maito.
Joo mut oota ku täytät sen maagisen 40 ja alkaa selkä ja jalat vaivaamaan.

Esim mun isä oli niin tyhmä et ensin lypsi vuosikaudet parsinavetassa, sitten siirtyi asemalypsyyn juuri ennen robottivallankumousta. Näin sai kätevästi kädet, selän ja jalat huonoon kuntoon ennen ku älys lopulta laittaa robotin ;D

Vms on ainakin mun mielestä parempi valinta kuin lely käytetyissä varsinkin. VMS kun ei koskaan vanhene jos vaan niin haluaa.
Juu,onneks nivelrempat kohdistuu robottiin,eikä tullut omia tärveltyä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: arzyboy - 07.02.16 - klo:15:06
Itse olen mielestäni lypsäjä 2.0. Ilman Toyotan oppeja. Voin kertoo, että omassa karjassa on paljon helpompi lypsää 75 lehmää kun esim. Harjoittelutilalla 14!lehmää "norjalaistekniikalla" ette usko pojat vaan se kävi työstä. Jos joku ei tiedä mitä tuo on niin älytöntä hieromisesta vejätystä ja tulppaamista. Muuten ei irronnut maito.

Juu... Muistan kun tästä norjalaisesta lypsymetodista silloin aikanaan tehtiin isoa numeroa ja moni siihen haksahti. Ja jotku hulluimmat tekee edelleen asiat vaikeimman kautta. Ite en oo tutustunut noihin toytan oppeihin, mutta mahdollisimman yksinkertaisesti ja helposti pitäisi hommat tehdä niin työ joutuu ja askelia säästyy. Tällä hetkellä robotti tuntuisi ihan mukavalta kun emännällä on enemmän ja vähemmän pois pelistä kun ryssivät leikkauksessa. Viisi kuukautta navetalla hommissa ja pari päivää ollut vapaalla. Mutta onneks kaikki toimii ja homma joutuu joten siinä mielessä ei niin paha tilanne kuin voisi luulla. Lomittajatkin tuumaa että hommat loppuu kesken ennen kuin ehtii edes aloittaa... Tottuneet hieman "vaativimpiin" taloihin... Työn laadusta ei tietenkään tingitä ja hommia ei tehdä juosten kustuna.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: navettapiika - 07.02.16 - klo:15:13
Itse olen mielestäni lypsäjä 2.0. Ilman Toyotan oppeja. Voin kertoo, että omassa karjassa on paljon helpompi lypsää 75 lehmää kun esim. Harjoittelutilalla 14!lehmää "norjalaistekniikalla" ette usko pojat vaan se kävi työstä. Jos joku ei tiedä mitä tuo on niin älytöntä hieromisesta vejätystä ja tulppaamista. Muuten ei irronnut maito.

Juu... Muistan kun tästä norjalaisesta lypsymetodista silloin aikanaan tehtiin isoa numeroa ja moni siihen haksahti. Ja jotku hulluimmat tekee edelleen asiat vaikeimman kautta. Ite en oo tutustunut noihin toytan oppeihin, mutta mahdollisimman yksinkertaisesti ja helposti pitäisi hommat tehdä niin työ joutuu ja askelia säästyy. Tällä hetkellä robotti tuntuisi ihan mukavalta kun emännällä on enemmän ja vähemmän pois pelistä kun ryssivät leikkauksessa. Viisi kuukautta navetalla hommissa ja pari päivää ollut vapaalla. Mutta onneks kaikki toimii ja homma joutuu joten siinä mielessä ei niin paha tilanne kuin voisi luulla. Lomittajatkin tuumaa että hommat loppuu kesken ennen kuin ehtii edes aloittaa... Tottuneet hieman "vaativimpiin" taloihin... Työn laadusta ei tietenkään tingitä ja hommia ei tehdä juosten kustuna.
Tähän minä törmäsin meidänkin  navetassa..yritin opettaa lomittajille mahdollisimman yksinkertaista lypsytyyliä..ei muuten onnistunut. Kuulin jatkuvasti tekeväni väärin, mutta jos se kerran toimi niin mikä siinä on väärin?? Sekö, että lypsy sujuu ja homma etenee jouhevasti ilman edestakaisin kävelemistä..ehkä se, että tunteja ei tullut tuplaten. >:(
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 07.02.16 - klo:18:20
Entäs nämä parsien, käytävien yms mitoitukset mitään silli purkkia ei oo järkevää tehdä mutta missä sitä tilaa pitää olla ja missä riittää vähempikin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 07.02.16 - klo:19:20
Entäs nämä parsien, käytävien yms mitoitukset mitään silli purkkia ei oo järkevää tehdä mutta missä sitä tilaa pitää olla ja missä riittää vähempikin.
tossa kaapon linkissä kaikki olennainen,mut jos haluut oikeen ahtaan,niin tuu kattoo meille.Jos robon meinaat,niin hoitokäytävä kuivituksessa ehdoton,ellei ole jotain kiskohässäkkää.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: arzyboy - 07.02.16 - klo:20:52
Kyllä nuo nykyiset mitoitukset on ihan oikeaan suuntaan (paitsi parsien osalta) ja välikäytävillä kannattaa ainakin olla tilaa. Lantakäytävien mitoituksella ei varmaan muuten ole niin isoa merkitystä mutta pahasti alimitoitetuissa on paskaa aina enemmän.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 07.02.16 - klo:21:21
Tuota, ihanko oikeesti  te jotkut tässä tilanteessa mietitte laajennusta. Siis uutta seinää pystyyn tyyliin?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 07.02.16 - klo:21:25
Tuota, ihanko oikeesti  te jotkut tässä tilanteessa mietitte laajennusta. Siis uutta seinää pystyyn tyyliin?
Osaava osaa tälläkin hetkellä tehdä tulosta ja näkee kauemmas kuin 2kk päähän.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 07.02.16 - klo:21:37
Tuota, ihanko oikeesti  te jotkut tässä tilanteessa mietitte laajennusta. Siis uutta seinää pystyyn tyyliin?
Osaava osaa tälläkin hetkellä tehdä tulosta ja näkee kauemmas kuin 2kk päähän.
Ni no en mä sitä väittänytkään ettei tässä tulosta. Onhan mulla tässä kokoajan faktaa reaaliajassa mitä jää viivan alle ja olenko mä valittanut. Mut kaikki huomioon ottaen mitä tulevaisuus mahtaa mennä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Make - 07.02.16 - klo:21:47
Jos saa uudistuksen myötä työn tuottavuutta parannettua ja muidenkin tuotantopanosten käyttöä tarkennettua voi laajennus maksaa helpostikin itsensä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 07.02.16 - klo:21:52
Tuota, ihanko oikeesti  te jotkut tässä tilanteessa mietitte laajennusta. Siis uutta seinää pystyyn tyyliin?
Osaava osaa tälläkin hetkellä tehdä tulosta ja näkee kauemmas kuin 2kk päähän.

Minä väitän että ne jotka nyt suunnittelevat uutta navettaa 1 robon kokoluokkaan tai alle, eivät ole osaavia. :)  Ei suomessa Tanskan malliin tarvitse mennä, mutta se että uudet navetat ovat selvästi pienempiä kuin edes Ruotsin keskimääräinen tilakoko (yli 80 lehmää taisi olla) , on jo aika hassua.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Pekkis - 07.02.16 - klo:21:58
Taitaa olla maidon hinta vielä ihan kohtuullinen kerta uusia navetoita suunnitellaa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: navettapiika - 08.02.16 - klo:06:44
Taitaa olla maidon hinta vielä ihan kohtuullinen kerta uusia navetoita suunnitellaa.
Pitäskö nyt sitten kuluttaa itsensä hengiltä  tai pistää navetta tyhjäksi??? Ei sekään voi olla meistä jokaisen ratkaisu. ???
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Red Bull - 08.02.16 - klo:09:55
Taitaa olla maidon hinta vielä ihan kohtuullinen kerta uusia navetoita suunnitellaa.
Pitäskö nyt sitten kuluttaa itsensä hengiltä  tai pistää navetta tyhjäksi??? Ei sekään voi olla meistä jokaisen ratkaisu. ???

Vanhassa parsihelvetissä saa ite päättää päivän milloin lehmät lähtee, kun taas miljoonan euron yhden robon navetassa sen päättää pankki.  ::)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 08.02.16 - klo:10:11
Taitaa olla maidon hinta vielä ihan kohtuullinen kerta uusia navetoita suunnitellaa.
Pitäskö nyt sitten kuluttaa itsensä hengiltä  tai pistää navetta tyhjäksi??? Ei sekään voi olla meistä jokaisen ratkaisu. ???

Vanhassa parsihelvetissä saa ite päättää päivän milloin lehmät lähtee, kun taas miljoonan euron yhden robon navetassa sen päättää pankki.  ::)
Mul on navettavelkaa jäljellä kolmen kuukauden maitotilin verran.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: wolfheartscry - 08.02.16 - klo:10:25
Peltotilanne monellakin rajoittaa varmaan tuon kokoluokan ja toinen missä tulee ongelma on vakuudet. En ymmärrä paljoakaan nykyisten lypsynavetoiden suunnittelusta ja toiminnallisuudesta, mutta ihmettelen noita melkoisia kustannuseroja samankokoistenkin navetoiden toteutuneissa kustannuksissa. Tässä ihan äskettäin oli jossakin lehdessä käsittääkseni yhden robon navetta, jossa toteutunut kustannus oli jotakin 1,2-1,3 miljoonaa. Kuulostaa aivan hirveältä. Sitten mietin, että paljonko siinä on partta kohti säästettävissä, jos tekisi kahden robon navetan verrattuna yhteen. Navetta on vaan pidempi ja tavallaan yksi päätyseinä jää tekemättä. Maitohuone ehkä vähän suurempi (?). Lietesäiliö suurempi. Eli olisiko kuitenkin mahdollista tehdä kohtuuhintainen yhden robon koju ja suunnitella siihen alunperin se jatko/laajennusmahdollisuus ilman, että tähän kalliiseen rakennukseen tungetaan niitä hiehopaikkoja (kalliita), jotka sitten muutetaankin (kalliilla) lehmäpaikoiksi. Tälleen kai näitä on tehty tähän asti.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: navettapiika - 08.02.16 - klo:10:27
Meillä tehtiin yhdet likvit navettalaajennukselle.. Sille karvalakkimallille ei vain saanut investointitukia, joten jäipä sitten vielä hautumaan myssyn alle.. Luulen, että nuo investointituet  vääristävät omalta osaltaan tuota navetan hintaa... ::)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 08.02.16 - klo:10:59
Meillä tehtiin yhdet likvit navettalaajennukselle.. Sille karvalakkimallille ei vain saanut investointitukia, joten jäipä sitten vielä hautumaan myssyn alle.. Luulen, että nuo investointituet  vääristävät omalta osaltaan tuota navetan hintaa... ::)

Tätä väitettä näkee aina että investointituet sitä ja tätä. Ei omakotitaloihin tule mitään investointitukia ja silti sellaisen tekeminen maksaa nykyään avaimet käteen  systeemillä pari tonnia / neliö ilmaiselle tontille. 300 000€ keskikokoisesta torpasta ilman mitään erikoisuuksia, pihalla korkeintaan autokatos siihen hintaan, ja elinkaari voi olla alle 50v.

Samat firmat jotka tekevät halleja tai kattoja tai muuta sellaista, tekevät maatalouskattoja ihan samoilla hinnoilla kuin muitakin vastaavia kattoja. Lypsyrobotit maksavat Saksassa saman verran kuin suomessa, tuli taannoin kyseltyä. Kalusteet voivat jossain maissa olla vähän halvempia, ja raksalle voi saada laillista työvoimaa paljon halvemmalla. Eikä tarvitse miettiä routaa, lumikuormaa ja yli metrin syvälle menevää pakkasta. Siinäpä ne syyt miksi navetta on tosi kallis, eikä mitkään investointituet. Kilpailu on liiian kovaa siihen nähden.

Toki jollain suomalaisilla maahantuojilla / valmistajilla voi olla tosi suolaiset hinnat, mutta niitä ei ole pakko käyttää.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 08.02.16 - klo:11:53
Meillä tehtiin yhdet likvit navettalaajennukselle.. Sille karvalakkimallille ei vain saanut investointitukia, joten jäipä sitten vielä hautumaan myssyn alle.. Luulen, että nuo investointituet  vääristävät omalta osaltaan tuota navetan hintaa... ::)

Tätä väitettä näkee aina että investointituet sitä ja tätä. Ei omakotitaloihin tule mitään investointitukia ja silti sellaisen tekeminen maksaa nykyään avaimet käteen  systeemillä pari tonnia / neliö ilmaiselle tontille. 300 000€ keskikokoisesta torpasta ilman mitään erikoisuuksia, pihalla korkeintaan autokatos siihen hintaan, ja elinkaari voi olla alle 50v.

Samat firmat jotka tekevät halleja tai kattoja tai muuta sellaista, tekevät maatalouskattoja ihan samoilla hinnoilla kuin muitakin vastaavia kattoja. Lypsyrobotit maksavat Saksassa saman verran kuin suomessa, tuli taannoin kyseltyä. Kalusteet voivat jossain maissa olla vähän halvempia, ja raksalle voi saada laillista työvoimaa paljon halvemmalla. Eikä tarvitse miettiä routaa, lumikuormaa ja yli metrin syvälle menevää pakkasta. Siinäpä ne syyt miksi navetta on tosi kallis, eikä mitkään investointituet. Kilpailu on liiian kovaa siihen nähden.

Toki jollain suomalaisilla maahantuojilla / valmistajilla voi olla tosi suolaiset hinnat, mutta niitä ei ole pakko käyttää.

Niin ja ne on yleensä yksinkertaisempia halleja sielä keski-euroopassa kuin täällä. Täällä alkaa toimisto ja valvomotilat vastata yksiötä tai parhaillaan kaksiota kaikilla mukavuuksilla!
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 08.02.16 - klo:12:48
Rakentaminen on kallista. Omakotitalon rakentaminen vasta kallista. Neljännesmilli siihen tärväytyy. Tai sitten jos tekee ihan niin minikokoinen ja pelkistetyn saa noin 150 tonnilla.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Velekanen - 08.02.16 - klo:15:37
Pitäähän sitä jotain suunnitelmia olla toteutus on sitte toinen juttu, tylsää se on ajatella loppuelämä parressa lypsää pitäis...
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Pekkis - 08.02.16 - klo:23:36
Taitaa olla maidon hinta vielä ihan kohtuullinen kerta uusia navetoita suunnitellaa.
Pitäskö nyt sitten kuluttaa itsensä hengiltä  tai pistää navetta tyhjäksi??? Ei sekään voi olla meistä jokaisen ratkaisu. ???
Aina on tietysti hyvä suunnitella varsinkin tälläsenä ajankohtana, mutta itse vielä luulen että tuottaja hinnat ei varmasti kauheasti nouse. Pakotteiden poistumisen jälkeen tilanne voi muuttua parempaan suuntaan, mutta se onkin seuraava kysymys että millos ne poistuu..  :-\
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Maanviljelyssexpertti - 08.02.16 - klo:23:58
Taitaa olla maidon hinta vielä ihan kohtuullinen kerta uusia navetoita suunnitellaa.
Pitäskö nyt sitten kuluttaa itsensä hengiltä  tai pistää navetta tyhjäksi??? Ei sekään voi olla meistä jokaisen ratkaisu. ???
Aina on tietysti hyvä suunnitella varsinkin tälläsenä ajankohtana, mutta itse vielä luulen että tuottaja hinnat ei varmasti kauheasti nouse. Pakotteiden poistumisen jälkeen tilanne voi muuttua parempaan suuntaan, mutta se onkin seuraava kysymys että millos ne poistuu..  :-\
Teollisuudessa investoinnit tuotantoon tehdään tuottavuuden parantamiseksi, miksi ei maataloudessa? Nyt lasketaan miten kalliin parsipaikan voi tehdä, mihin riittää vakuudet. Karsittais kaikki turha pois, rakenteet yksinkertaisiksi ja toimiviksi. Kertokaas miksi laitetaan 5000 eur nosto/taiteovia navettaan, jonka seinät ovat pressua? Saman kokoisen pressuoven saa 400 eurolla ja asennus vie yhdeltä mieheltä tunnin korkeintaan ;)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 09.02.16 - klo:12:59
Taitaa olla maidon hinta vielä ihan kohtuullinen kerta uusia navetoita suunnitellaa.
Pitäskö nyt sitten kuluttaa itsensä hengiltä  tai pistää navetta tyhjäksi??? Ei sekään voi olla meistä jokaisen ratkaisu. ???
Aina on tietysti hyvä suunnitella varsinkin tälläsenä ajankohtana, mutta itse vielä luulen että tuottaja hinnat ei varmasti kauheasti nouse. Pakotteiden poistumisen jälkeen tilanne voi muuttua parempaan suuntaan, mutta se onkin seuraava kysymys että millos ne poistuu..  :-\
Teollisuudessa investoinnit tuotantoon tehdään tuottavuuden parantamiseksi, miksi ei maataloudessa? Nyt lasketaan miten kalliin parsipaikan voi tehdä, mihin riittää vakuudet. Karsittais kaikki turha pois, rakenteet yksinkertaisiksi ja toimiviksi. Kertokaas miksi laitetaan 5000 eur nosto/taiteovia navettaan, jonka seinät ovat pressua? Saman kokoisen pressuoven saa 400 eurolla ja asennus vie yhdeltä mieheltä tunnin korkeintaan ;)

Kevytpeite vaikka kaksinkin kerroin, ei maksa kuin kympin ja asentaa parissa minuutissa? :-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Red Bull - 09.02.16 - klo:23:38
Taitaa olla maidon hinta vielä ihan kohtuullinen kerta uusia navetoita suunnitellaa.
Pitäskö nyt sitten kuluttaa itsensä hengiltä  tai pistää navetta tyhjäksi??? Ei sekään voi olla meistä jokaisen ratkaisu. ???
Aina on tietysti hyvä suunnitella varsinkin tälläsenä ajankohtana, mutta itse vielä luulen että tuottaja hinnat ei varmasti kauheasti nouse. Pakotteiden poistumisen jälkeen tilanne voi muuttua parempaan suuntaan, mutta se onkin seuraava kysymys että millos ne poistuu..  :-\
Teollisuudessa investoinnit tuotantoon tehdään tuottavuuden parantamiseksi, miksi ei maataloudessa? Nyt lasketaan miten kalliin parsipaikan voi tehdä, mihin riittää vakuudet. Karsittais kaikki turha pois, rakenteet yksinkertaisiksi ja toimiviksi. Kertokaas miksi laitetaan 5000 eur nosto/taiteovia navettaan, jonka seinät ovat pressua? Saman kokoisen pressuoven saa 400 eurolla ja asennus vie yhdeltä mieheltä tunnin korkeintaan ;)

Väliovet voi tehdä 12 millin maatilafaneerista ilman karmia siis.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: -SS- - 10.02.16 - klo:05:37
Rakentaminen on kallista. Omakotitalon rakentaminen vasta kallista. Neljännesmilli siihen tärväytyy. Tai sitten jos tekee ihan niin minikokoinen ja pelkistetyn saa noin 150 tonnilla.

Rakentaminen on kallista, Suomessa. Korkeahintataso
alkaa kaikista tariffeista ja kauppaketjuista ja rakennustarvikkeista.
Rahdit, konetyö, työvoima, polttoaneet. Kaikki on kallista.
Koska kaikki on kallista, on kaiken muunkin oltava kalliimpaa,
että täällä voisi elää.

Tai niin ne väittää.

Vuodesta 2000 on rakennuskustannusindeksi kohonnut kertoimilla /1/
Asuin/kerrostalo x 1,37
Rivitalo x 1,37
Toimisto x 1,36
Teollisuusrakennus x 1,44
Maatila x 1,46

/1/ Tilastokeskus

Maatilarakentamisessa on kustannuskriisiä, noussut
enemmän kuin muut rakentamisen muodot.

-SS-
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Pekkis - 10.02.16 - klo:17:17
Kuin moni itse on suunnitellut jotain isompia investointeja realistisesti siinä toivossa, että n.5v päästä maidon ja lihan hinta on kohtuullinen? Tai jos on tehnyt nyt viimevuosina, niin onko jäänyt omasta mielestä näillä hinnoilla riittävästi viivan alle?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 10.02.16 - klo:18:07
Kuin moni itse on suunnitellut jotain isompia investointeja realistisesti siinä toivossa, että n.5v päästä maidon ja lihan hinta on kohtuullinen? Tai jos on tehnyt nyt viimevuosina, niin onko jäänyt omasta mielestä näillä hinnoilla riittävästi viivan alle?
Hyviä kysymyksiä. Tämänhetkisen tiedon pohjalta en tekisi rakentamispäätöstä. Katsoisin ensin, kuinka Euroopan maidontuotannolle käy, seuraavien viiden vuoden aikana näemme kyllä mihin tämä menee. Jos kuitenkin näyttäisi, että hinta vakiintuu pitkällä aikavälillä nykyiselle tasolle, en näkisi hinnan olevan kannattavuuden puolesta este, sillä pystyy tekemään tulosta.
Tulosta on jäänyt viimevuosina hyvin. 2015 saatiin myös laskut maksettua. Investointeihin ei oikein ole nyt liikkumavaraa, mutta homma pyörii niin, jotta tällä saa elannon.
Ratkaisevaa ei ole tilakoko vaan tulojen ja menojen suhde, sekä velan laatu. Ylihintaista peltoa ei kannata mennä ostamaan velkarahalla. Veroja kannattaa myös maksaa ennemmin, kuin koneluottoa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 10.02.16 - klo:18:08

Vuodesta 2000 on rakennuskustannusindeksi kohonnut kertoimilla /1/
Asuin/kerrostalo x 1,37
Rivitalo x 1,37
Toimisto x 1,36
Teollisuusrakennus x 1,44
Maatila x 1,46

/1/ Tilastokeskus

Maatilarakentamisessa on kustannuskriisiä, noussut
enemmän kuin muut rakentamisen muodot.

-SS-

Joo pitää huomioida että noihin aikoihin muuttui investointitukien toimintamalli. Ennen vuotta 2000 kannatti tehdä käytetystä eikä kuitteja tar***** kuin verotukseen. Inv tuet tuli sitten kun on valmista neliöiden tms perusteella. Nykyään inv. tuet tulee vain uudelle tavaralle ja omaaki työtä täytyy kirjata jos sille haluaa jotain tukia jne. Eli laskennallinen ja tarkkaan tilastoitu kustannus on noussut ehkä enemmän kuin todellinen kustannus. Toki todellinen kustannuskin on noussut siksi että tuetut projetktit tehdään nykyään kokonaan uudesta tavarasta. Toinen kohta joka on muuttunut, on sitten se että ennen vuotta 2000 tapahtunut maatilarakentaminen on tosi paljon enemmän omaa tekemistä, kuin nykyään. Avaimet käteen navetoita taisi olla aika harvalla vielä vuonna 2000.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 10.02.16 - klo:18:21
Esim Vuonna 2000 teki lämpimän asemapihaton 3+1, 40 lehmälle noin 1,2 miljoonalla markalla kaikki uutta. :) mut olihan se iso raha siihen aikaan. :)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 10.02.16 - klo:18:40
Hyviä kysymyksiä. Tämänhetkisen tiedon pohjalta en tekisi rakentamispäätöstä. Katsoisin ensin, kuinka Euroopan maidontuotannolle käy, seuraavien viiden vuoden aikana näemme kyllä mihin tämä menee. Jos kuitenkin näyttäisi, että hinta vakiintuu pitkällä aikavälillä nykyiselle tasolle, en näkisi hinnan olevan kannattavuuden puolesta este, sillä pystyy tekemään tulosta.
Tulosta on jäänyt viimevuosina hyvin. 2015 saatiin myös laskut maksettua. Investointeihin ei oikein ole nyt liikkumavaraa, mutta homma pyörii niin, jotta tällä saa elannon.
Ratkaisevaa ei ole tilakoko vaan tulojen ja menojen suhde, sekä velan laatu. Ylihintaista peltoa ei kannata mennä ostamaan velkarahalla. Veroja kannattaa myös maksaa ennemmin, kuin koneluottoa.
Sulle käy vielä silleen että jäähdyttelet nyt sen viisi vuotta antaen kalustonkin rappeutua. Sit heräätkin siihen et eihän tässä enää kerkee muuta tekeen ku lypsämään ittensä entistä paskempaan kuntoon ja hakeutua sairaseläkkeelle 15v aikana.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 10.02.16 - klo:19:09
Hyviä kysymyksiä. Tämänhetkisen tiedon pohjalta en tekisi rakentamispäätöstä. Katsoisin ensin, kuinka Euroopan maidontuotannolle käy, seuraavien viiden vuoden aikana näemme kyllä mihin tämä menee. Jos kuitenkin näyttäisi, että hinta vakiintuu pitkällä aikavälillä nykyiselle tasolle, en näkisi hinnan olevan kannattavuuden puolesta este, sillä pystyy tekemään tulosta.
Tulosta on jäänyt viimevuosina hyvin. 2015 saatiin myös laskut maksettua. Investointeihin ei oikein ole nyt liikkumavaraa, mutta homma pyörii niin, jotta tällä saa elannon.
Ratkaisevaa ei ole tilakoko vaan tulojen ja menojen suhde, sekä velan laatu. Ylihintaista peltoa ei kannata mennä ostamaan velkarahalla. Veroja kannattaa myös maksaa ennemmin, kuin koneluottoa.
Sulle käy vielä silleen että jäähdyttelet nyt sen viisi vuotta antaen kalustonkin rappeutua. Sit heräätkin siihen et eihän tässä enää kerkee muuta tekeen ku lypsämään ittensä entistä paskempaan kuntoon ja hakeutua sairaseläkkeelle 15v aikana.
Sinun näkemyksesi on se että kaikkein kannattaisi lopettaa parsinavettalypsy heti (vaikka olisi hyvä ja suht iso parsinavetta) ja pistää uusi pihatto pystyyn?  ???

Minä näen että "maidontuottaja" voi 5 vuoden päästä todeta että "olinpa fiksu kun en tehnyt uutta navettaa. Nyt voin vielä 5 vuotta lypsää niin saa loputkin pellot maksuun, ja sitten jäädä kasvinviljelyllä/vuokratuloilla eläjäksi ja viettää talvet Thaimaassa."

Siis oikeasti, meillä on 3 vuotta sitten tehty navetta, mutta ei olisi juurikaan varallisuutta ilman sitä. Jos taas on varvasti varallisuutta ja hyviä peltodiilejä vyön alla, niin tällaisessa tilanteessa olisi kyllä aika hölmöä riskeerata se kaikki ja sitoa itsensä lehmiin 20 vuodeksi jotta saisi ergonomisemman työasennon pienen osan päivästä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 10.02.16 - klo:19:13
Sinun näkemyksesi on se että kaikkein kannattaisi lopettaa parsinavettalypsy heti (vaikka olisi hyvä ja suht iso parsinavetta) ja pistää uusi pihatto pystyyn?  ???

Minä näen että "maidontuottaja" voi 5 vuoden päästä todeta että "olinpa fiksu kun en tehnyt uutta navettaa. Nyt voin vielä 5 vuotta lypsää niin saa loputkin pellot maksuun, ja sitten jäädä kasvinviljelyllä/vuokratuloilla eläjäksi ja viettää talvet Thaimaassa."
Ittehän sä täällä teet oikein otsikoita siitä kuinka ihmisten kannattaisi lopettaa maidontuotanto koska se ei vaikuta edes tuloihin.

Eikä mulla oikeesti kiinnosta tekeeks maidontuottaja uuden navetan vai ei. En vaan tajua että miksi pitää kokoajan olla asiaa vatvomassa joka topikissa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 10.02.16 - klo:19:16

Ittehän sä täällä teet oikein otsikoita siitä kuinka ihmisten kannattaisi lopettaa maidontuotanto koska se ei vaikuta edes tuloihin.


En muistaakseni ole tehnyt sellaista otsikkoa, vaikka noin muuten olen kyllä niin kirjoittanut koska se on useimmissa tapauksissa totta (jos siis tekee myös talvella jonkin verran jotain muuta työtä maidontuotannon sijasta).
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 11.02.16 - klo:11:50
Maidontuottaja-poloisen kannattaisi kyllä ruveta jompaan tai kumpaan toteutumattomista mieliteoistaan, eli joko tekee sen uuden navetan tai ryhtyy viinan juontiin. :-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Sellun pilaaja - 11.02.16 - klo:12:47
Suasittele viinan juantti. Tiettä pali paremmi mitä tulevasuus tua tullesas
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 11.02.16 - klo:16:47
Maidontuottaja-poloisen kannattaisi kyllä ruveta jompaan tai kumpaan toteutumattomista mieliteoistaan, eli joko tekee sen uuden navetan tai ryhtyy viinan juontiin. :-X
Ei kumpaakaan, miks pitäs pilata bisnes :o

Talouspuolen agronomikin oli tänään sitä mieltä että nyt ei kannata rakentaa varsinkaan navettaa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Pekkis - 11.02.16 - klo:17:16
Mitäs vinkkejä se sit anto jos ei kerran kannata navettaa rakentaa? Vai lyökö velattomat hanskat naulaa ja lähtee "oikeisiin töihin"?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Maanviljelyssexpertti - 11.02.16 - klo:22:21
Halvin robottipihatto on varmaan sellainen että robo laitettu vanhan navetan päähän kaksoiskierolla. Toinen kierto vanhan navetan puolella poikineet sekä siemennettävät lehmät. Jatkettu navettaa sähkötolpilla, joiden päälle itsekantava pelti ja seiniin pressut, kuivikepohjainen katos, jossa loppulypsykauden- sekä umpikaudenlehmät niin sanotussa takakierrossa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: suopanki - 12.02.16 - klo:19:20
Sinun näkemyksesi on se että kaikkein kannattaisi lopettaa parsinavettalypsy heti (vaikka olisi hyvä ja suht iso parsinavetta) ja pistää uusi pihatto pystyyn?  ???

Minä näen että "maidontuottaja" voi 5 vuoden päästä todeta että "olinpa fiksu kun en tehnyt uutta navettaa. Nyt voin vielä 5 vuotta lypsää niin saa loputkin pellot maksuun, ja sitten jäädä kasvinviljelyllä/vuokratuloilla eläjäksi ja viettää talvet Thaimaassa."
Ittehän sä täällä teet oikein otsikoita siitä kuinka ihmisten kannattaisi lopettaa maidontuotanto koska se ei vaikuta edes tuloihin.

Eikä mulla oikeesti kiinnosta tekeeks maidontuottaja uuden navetan vai ei. En vaan tajua että miksi pitää kokoajan olla asiaa vatvomassa joka topikissa.

Minustako tuntuu että ei oo topiikka missä ei olis sinun kommenttia
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 12.02.16 - klo:23:01
Halvin robottipihatto on varmaan sellainen että robo laitettu vanhan navetan päähän kaksoiskierolla. Toinen kierto vanhan navetan puolella poikineet sekä siemennettävät lehmät. Jatkettu navettaa sähkötolpilla, joiden päälle itsekantava pelti ja seiniin pressut, kuivikepohjainen katos, jossa loppulypsykauden- sekä umpikaudenlehmät niin sanotussa takakierrossa.
Just ton takia mä onn tsiikaillu noita pylväsvarastoja.Ja sähköpylväitähän saa tökkiä pystyyn omalle tontille ihan vapaasti.Samalla lanta patteroituu katon  alla.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 12.02.16 - klo:23:04
Halvin robottipihatto on varmaan sellainen että robo laitettu vanhan navetan päähän kaksoiskierolla. Toinen kierto vanhan navetan puolella poikineet sekä siemennettävät lehmät. Jatkettu navettaa sähkötolpilla, joiden päälle itsekantava pelti ja seiniin pressut, kuivikepohjainen katos, jossa loppulypsykauden- sekä umpikaudenlehmät niin sanotussa takakierrossa.
Just ton takia mä onn tsiikaillu noita pylväsvarastoja.Ja sähköpylväitähän saa tökkiä pystyyn omalle tontille ihan vapaasti.Samalla lanta patteroituu katon  alla.
Myrkyllisiä, saako noitten lähellä olla ihminen. Ostin pylväitä niin mukana tuli pääkallon kuva joka piti kiinnittää näkyvästi.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Pekkis - 13.02.16 - klo:10:27
Pylväitä on kahenlaisia niitä vihreitä/vihertäviä (kuparikyllästeisiä) ja sit sellasia tummempia mistä näyttäis valun "tervaa"(Kreosoottikyllästeisiä). Ja just noi Kreosootti pylväät on syöpää aiheuttavia.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Rusina - 13.02.16 - klo:14:12
Ollaan kans pyöritelty asiaa,  että mitä tekis. Aiksemmin se oli selvä homma että se robonavetta tulee. Mutta nyt (onneksi vai?) ei ole aikaa ollut suunitella mitään kun normaali arjen pyörittämien vie kaiken ajan ja voimat. Toisaalta taas jos on nyt loppuunpalamisen pisteessä niin ei tämän lisäksi jaksa sitä rakennushelvettiäkään.

Nyt sitten ajateltiin että vanhaan parsinavettaan saisi tehtyä 6-7 lehmäpaikkaa + sairaskarsina ( lypsymahdollisuudella). Ja toiseksi jotain parannuskohteita löytää aina että saisi navettaan lehmille mukavemmat olot. Lypsykone on hyvä, on irrottimet ja kiskot ja ikääkään ei mahdottomasti. Pikkulaajennus pitäisi saada omalla rahalla kasaan 5000-6000 Eurolla eli lisäpaikalle tulisi noin 1000 € hintaa per parsipaikka.

Lisäksi voisi eläinainesta vieläkin parantaa, tähän saakka ollaan pidetty noin 10 % lehmistä huonompia lehmiä. Nyt on nuorisoa mistä karsia ja vasikoitakin ollaan ajateltu karsia niin että vain parhaat kasvatetaan ja jos on tarvetta niin ostetaan niitä sitten poikivana. Se vähentäisi työtä ja kasvatuskustannuksia. Eli kaikki se mitä nykyisten seinien sisällä voidaan tehdä.

Toisaalta olemme vielä nuoria (alle 40) - jos me nyt sinetöimme itsemme parsinavettaan niin lopettamisuhka on isompi. Laajentamisriskikään ei toisaalta innosta sillä sitten ollaan siinä kiinni (ja ainakin veloissa).

Tuo edullinen lisäpaikkojen rakentaminen (ei ole vähätöinen) voisi olla sellainen 5 vuoden päähän toimiva, jolloin voi sitten päättää laajentamisesta. Laajentamisen ehtona on sekin että vain 1 robotin kokoluokka tulee kyseeseen. Enempään ei ole peltoa, koneita, tekijöitä, aikaa eikä intoa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Rusina - 13.02.16 - klo:14:26
Niin ja ely keskusksesta oli puhetta, niillä on niitä laskentaperusteita. Esimerkiksi se miksi todellinen kustannus on 15-30 % enemmän kuin elykeskuksen kustannusarvioa, on se että ne laskee esim. 80 lehmää pitäisi mahtua esim. 800 m2 halliin ja kustannusarvio tulee siitä että niillä on joku pinta-ala määre paljonko on yhden lehmän pinta-ala tarve, eli jos tekee 1,5 kertaisesti käytäviä ja reilut parret niin se vaan on niin reilun kokoinen että kustannusta tulee siitä. Navettakurssilla on ohjenuorana ollut että pelkkä rakennus maksaa 400 € per neliö, kun siihen laitetaan kaikki kustannukset koneineen, pihoineen, ym. tykötarpeineen niin toteutunut kustannus on ollut useissa navettakohteissa 800 €/neliö. Eli kyllä 800 neliön ja 1500 neliön kokoisilla halleilla on hinnassa iso ero. Ja jos se pienempi halli voidaan tehdä vielä edukkaimmista runkomateriaaleista niin ja säästöä tulee siitäkin kun jänneväli on pieni - ja siis rakennuksen leveys on kapea.

Se, että investointitukien ehtona lehmille pitää olla leveät käytävät, pitkät parret, reilut välikäytävät ja hyvinkin laaja poikima-sairaskarsina-alue - ei sitten taas kiinnosta elykeskusta lainkaan kustannusarvioissaan. Periaatteessa jo tällä tiedolla kannattaa unohtaa kaikki rehuvarastotilat sillä jos siellä ei lypsetä niin se on tuottamatonta. Halvin vaihtoehto on visiiripöytä, jolloin kaikki katonalainen tila on vain tuotantotilana eikä ole mitään joutotiloja, kuten esim. leveä ruokintapöytä, josta tulee aika reilusti neliötä kun sen laskee. Kaikki mitat jos laittaa minimimittoina niin kyllä pitäisi varmaan visiiri-ratkaisussa toimia. Sitten jaloittelutarha toiseen päähään niin voi ohjata kiimaiset sinne riekkumaan niin ei tarvi niille varata takakierrosta mitään tilaa - sekin on lisää rahan menoa ja tilan tarvetta.

Ja uusi halli vain lehmille.

Ja siitä keskustelusta että miksei nyt kannata rakentaa; se on jokaiselle tilalle tietty hetki on se oikea aika. Ja nyt on ainakin sellaiset ajat että rahoittaja viimeistään sen sanoo onko oikea aika!
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 13.02.16 - klo:15:22
Yksinkertaista,pelkistettyä ja toimintavarmaa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Salesman - 13.02.16 - klo:15:31
Ollaan kans pyöritelty asiaa,  että mitä tekis. Aiksemmin se oli selvä homma että se robonavetta tulee. Mutta nyt (onneksi vai?) ei ole aikaa ollut suunitella mitään kun normaali arjen pyörittämien vie kaiken ajan ja voimat. Toisaalta taas jos on nyt loppuunpalamisen pisteessä niin ei tämän lisäksi jaksa sitä rakennushelvettiäkään.

Nyt sitten ajateltiin että vanhaan parsinavettaan saisi tehtyä 6-7 lehmäpaikkaa + sairaskarsina ( lypsymahdollisuudella). Ja toiseksi jotain parannuskohteita löytää aina että saisi navettaan lehmille mukavemmat olot. Lypsykone on hyvä, on irrottimet ja kiskot ja ikääkään ei mahdottomasti. Pikkulaajennus pitäisi saada omalla rahalla kasaan 5000-6000 Eurolla eli lisäpaikalle tulisi noin 1000 € hintaa per parsipaikka.

Lisäksi voisi eläinainesta vieläkin parantaa, tähän saakka ollaan pidetty noin 10 % lehmistä huonompia lehmiä. Nyt on nuorisoa mistä karsia ja vasikoitakin ollaan ajateltu karsia niin että vain parhaat kasvatetaan ja jos on tarvetta niin ostetaan niitä sitten poikivana. Se vähentäisi työtä ja kasvatuskustannuksia. Eli kaikki se mitä nykyisten seinien sisällä voidaan tehdä.

Toisaalta olemme vielä nuoria (alle 40) - jos me nyt sinetöimme itsemme parsinavettaan niin lopettamisuhka on isompi. Laajentamisriskikään ei toisaalta innosta sillä sitten ollaan siinä kiinni (ja ainakin veloissa).

Tuo edullinen lisäpaikkojen rakentaminen (ei ole vähätöinen) voisi olla sellainen 5 vuoden päähän toimiva, jolloin voi sitten päättää laajentamisesta. Laajentamisen ehtona on sekin että vain 1 robotin kokoluokka tulee kyseeseen. Enempään ei ole peltoa, koneita, tekijöitä, aikaa eikä intoa.





Jos jatkajista ei varmuutta, niin enpä ainakaan näin itseni ikäisenä (juuri tuollainen 45-46 v.), enää navettaa tekisi. Enkä tehnyt aiemminkaan. Teidän iässä meinasin pykätä 40-50 lehmän parsinavetan. Onneksi en. Töitä on kyllä löytynyt ihan kiitettävästi, toisten mielestä liikaakin tilan ulkopuolelta. Nytkin kahta hommaa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 13.02.16 - klo:19:58
Mistä kukaan alta nelikymppinen voi vielä tietää, onko jatkajaa tai ei? Harva peruskouluikäinen, tai vanhempikaan, lapsi vielä kovin innoissaan on karjan hoidosta. Itseä ei ainakaan lypsyhomma parikymppisenä kiinnostanut yhtään. Kolmikymppisenä värkättiinkin sitten jo uutta navettaa... Kahdessa kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon, ainakin lypsää uudenkin navetan jo korjaus- tai lopetuskelpoiseksi. :-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: navettapiika - 13.02.16 - klo:20:13
Mistä kukaan alta nelikymppinen voi vielä tietää, onko jatkajaa tai ei? Harva peruskouluikäinen, tai vanhempikaan, lapsi vielä kovin innoissaan on karjan hoidosta. Itseä ei ainakaan lypsyhomma parikymppisenä kiinnostanut yhtään. Kolmikymppisenä värkättiinkin sitten jo uutta navettaa... Kahdessa kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon, ainakin lypsää uudenkin navetan jo korjaus- tai lopetuskelpoiseksi. :-X
Minä tiesin tasan nelikymppisenä, että nyt tuo luopio penikka meinaa lehmiä ruveta lypsämään..ja minä olen katunut hartaasti, etten antanut oikein äidin kädestä. >:(
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Naturalis - 13.02.16 - klo:23:10
Mistä kukaan alta nelikymppinen voi vielä tietää, onko jatkajaa tai ei? Harva peruskouluikäinen, tai vanhempikaan, lapsi vielä kovin innoissaan on karjan hoidosta. Itseä ei ainakaan lypsyhomma parikymppisenä kiinnostanut yhtään. Kolmikymppisenä värkättiinkin sitten jo uutta navettaa... Kahdessa kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon, ainakin lypsää uudenkin navetan jo korjaus- tai lopetuskelpoiseksi. :-X
Minä tiesin tasan nelikymppisenä, että nyt tuo luopio penikka meinaa lehmiä ruveta lypsämään..ja minä olen katunut hartaasti, etten antanut oikein äidin kädestä. >:(
Olisit potkinu... Mutta kannattaako se läävän pito nykyisin? Onko emäntä ehdokasta, joka viittis alkaa siihen kiinni integroitumaan ja tulevaisuutta suunnittelemaan? ???
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Kyösti - 14.02.16 - klo:09:10
Viiden vuoden kokemuksella pikkurobottipuuhalasta niin enää en rakentaisi. Vähän saa pyytämättäkin. Onneksi tuli maksettua lainoja urakalla kolmena ekana vuonna kun maidosta vielä jotain sai. Nyt saa vain 24/7 työnteon ilon. Jos asema olisi niin navetta olis jo tyhjä.
Toki ne nuoret hallintomiehet osuuskunnissa ja Valiossa voivat olla eri mieltä. Ne, joille isä on tehnyt ja tekee edelleen, tärkeintä on kun saa naamansa lehteen.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 14.02.16 - klo:10:27
Viiden vuoden kokemuksella pikkurobottipuuhalasta niin enää en rakentaisi. Vähän saa pyytämättäkin. Onneksi tuli maksettua lainoja urakalla kolmena ekana vuonna kun maidosta vielä jotain sai. Nyt saa vain 24/7 työnteon ilon. Jos asema olisi niin navetta olis jo tyhjä.
Toki ne nuoret hallintomiehet osuuskunnissa ja Valiossa voivat olla eri mieltä. Ne, joille isä on tehnyt ja tekee edelleen, tärkeintä on kun saa naamansa lehteen.

Eikös ne ole enemmän vanhat hallintomiehet jotka kehottavat rakentamaan? Ja sitten toisaalta nuoret hallintonaiset neuvontaorganisaatioissa yms. puljuissa jotka hyötyvät siitä että on paljon neuvottavia tiloja jatkossakin.

Jos neuvoo rakentamaan huonosti kannattavan navetan, niin neuvontatyötä on jatkossa paljon. Parhaassa tapauksessa jopa navetan omistaja vaihtuu jossain vaiheessa ja uusi omistaja tarvitsee vielä enemmän neuvontaa. :)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: navettapiika - 14.02.16 - klo:10:42
Mistä kukaan alta nelikymppinen voi vielä tietää, onko jatkajaa tai ei? Harva peruskouluikäinen, tai vanhempikaan, lapsi vielä kovin innoissaan on karjan hoidosta. Itseä ei ainakaan lypsyhomma parikymppisenä kiinnostanut yhtään. Kolmikymppisenä värkättiinkin sitten jo uutta navettaa... Kahdessa kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon, ainakin lypsää uudenkin navetan jo korjaus- tai lopetuskelpoiseksi. :-X
Minä tiesin tasan nelikymppisenä, että nyt tuo luopio penikka meinaa lehmiä ruveta lypsämään..ja minä olen katunut hartaasti, etten antanut oikein äidin kädestä. >:(
Olisit potkinu... Mutta kannattaako se läävän pito nykyisin? Onko emäntä ehdokasta, joka viittis alkaa siihen kiinni integroitumaan ja tulevaisuutta suunnittelemaan? ???
En tiedä kannattavuutta tällä hetkellä, mutta toivottavasti. Joskus on vain parempi jättää laskematta, tulee pian paha mieli.
Nuorta emäntää ei ole vielä edes suunnitelmissa, mutta toivottavasti edes joskus.. Taitaa olla tosiasia, että jää nuoren isännän omaksi puuhasteluksi tuo navetta..siihen asti, kun tekee ratkaisun elää lehmättömänä.. ::)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Becka - 14.02.16 - klo:14:16
Maastullissa oli juttu taannoin maitotilojen määrän putoamisesta 4500 tilaan noin v. 2020.

Mitähän eläinmäärälle tapahtuu? Uusinvestoinnit ei todennäköisesti kata tilakoon putoamista.  Tämä tietäisi maitomäärän putoamista.

Eikä tässä olla kaukana 2020 luvusta. Kun tänään siemennät lehmän, se poikii marraskuun 21. Päivän tienoilla v. 2016. Se vasikka on lypsylehmä tammikuussa 2019 ja poikii toisen kerran keväällä 2020.

Nyky-siemennysmäärien valossa eläinmäärä ei olisi putoamassa paljoakaan. Mihin ne sijoitetaan? Onko hiehoista kohta ylitarjontaa?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: sjk - 14.02.16 - klo:14:25
Viiden vuoden kokemuksella pikkurobottipuuhalasta niin enää en rakentaisi. Vähän saa pyytämättäkin. Onneksi tuli maksettua lainoja urakalla kolmena ekana vuonna kun maidosta vielä jotain sai. Nyt saa vain 24/7 työnteon ilon. Jos asema olisi niin navetta olis jo tyhjä.
Toki ne nuoret hallintomiehet osuuskunnissa ja Valiossa voivat olla eri mieltä. Ne, joille isä on tehnyt ja tekee edelleen, tärkeintä on kun saa naamansa lehteen.

Etelässä (oletan että Kyösti etelästä?) se on valitettavasti pitkälti näin. Yhden robon yksikkö ei oikein kannata. Sen takia etelän maidontuotanto -20% ja pohjoisen +10% kun monet Kyöstin tavoin huomaavat mikä on todellisuus. Onneksi osa jo investointilaskelmaa tai sukupolvenvaihdoslaskelmaa tehdessä ennen kuin joutuu tuohon tilanteeseen että on se kannattamaton yhden robon yksikkö tehtynä. Jos tukiero pysyy niin joudutaan mielenkiintoiseen tilanteeseen jossa etelästä loppuu tuotanto ja pohjoisessa lisätään ja pohjoisen tuen rajat paukkuu. Sitten käy niin EU alentaa sen pohjoisen tuen ja pohjoinen joutuu samaan tilanteeseen kannattavuudessa. Jolloin sitten on vahinko jo tapahtunut, etelän tuotanto on ajettu alas ja korvautuu tuonnista tulevalla kilpailulla kun pohjoinen ei saa enää lisätä tuotantoa tai sen kannattavuus alenee. Samalla tuottajahintataso harmonisoituu lähemmäs EUn tasoa.
Muujussin kannattaisi Veetin kanssa joskus päivittää tuota tietoa.Tällä hetkellä ainakin pohjoisimman meijerin vastaanottama maitomäärä näyttää miinusta.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Rusina - 14.02.16 - klo:16:25
Aina hoetaan sitä, että yhden robotin pihattoa ei kannata rakentaa. Mitä jos ei halua heti niin isoa riskiä, vaihtaa konekantaa ja pyörittää isoa eläinmäärää? Jos laajennuksen tekee astettain. Ja lisä laajennus tehdään mahdollisimman pian kun sen aika on. Jos päämäärä on sama, mutta tekee sen hitaammin, voi olla järkevämpääkin. Suunnittelu tehtäisiin 2-robotin yksiköksi, mutta siitä toteutetaan ensin n. 60%.

Jos asian ajattelee niin, että tekiskin asemapihaton 80-lehmälle, Se ei kuullostakaan niin pieneltä?

jos kaikki ajattelee että ei tässä kannata enää investoida, niin maidontuotanto voi olla pienemmänkin kuin 4500 maitotilan kontolla v. 2020
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 14.02.16 - klo:17:57
Aina hoetaan sitä, että yhden robotin pihattoa ei kannata rakentaa. Mitä jos ei halua heti niin isoa riskiä, vaihtaa konekantaa ja pyörittää isoa eläinmäärää? Jos laajennuksen tekee astettain. Ja lisä laajennus tehdään mahdollisimman pian kun sen aika on. Jos päämäärä on sama, mutta tekee sen hitaammin, voi olla järkevämpääkin. Suunnittelu tehtäisiin 2-robotin yksiköksi, mutta siitä toteutetaan ensin n. 60%.

Jos asian ajattelee niin, että tekiskin asemapihaton 80-lehmälle, Se ei kuullostakaan niin pieneltä?

jos kaikki ajattelee että ei tässä kannata enää investoida, niin maidontuotanto voi olla pienemmänkin kuin 4500 maitotilan kontolla v. 2020

Kai joku voi ajatella että 100 emakosta tai 500 lihasiasta olisi sopiva riski? Ja sitten joku jos sanoo että ei siitä ole elannoksi niin sitten ei usko vaan tekee silti kun se on itselle sopivan kokoinen elämäntapayksikkö jolla ei oikeastaan talousasioiden kanssa ole mitään tekemistä. Ja sitten kun sille väärän kokoiselle yksikölle tulee konkurssi niin sitten voi valittaa että mikään ei kannata ja on kriisi ja ei tämä ainakaan oma vika ollut vaan ihan suhdanteista kiinni.

Mitä tulee siihen 4500 maitotilaan, niin ruotsissa oli vuonna 2014 se 4500 maitotilaa. Ja jos joku siellä silloin tai vaikka vuonna 2012 välttämättä halusi rakentaa 1 robon navetan, niin taitaa katua nyt katkerasti sitä että ajoi sukutilan konkurssiin.


Turha kenenkään uskotella itselleen että nyt pitää investoida kun sitä maitoa tarvitaan. Siitä on ylituotantoa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Make - 14.02.16 - klo:18:54
Aina hoetaan sitä, että yhden robotin pihattoa ei kannata rakentaa. Mitä jos ei halua heti niin isoa riskiä, vaihtaa konekantaa ja pyörittää isoa eläinmäärää? Jos laajennuksen tekee astettain. Ja lisä laajennus tehdään mahdollisimman pian kun sen aika on. Jos päämäärä on sama, mutta tekee sen hitaammin, voi olla järkevämpääkin. Suunnittelu tehtäisiin 2-robotin yksiköksi, mutta siitä toteutetaan ensin n. 60%.

Jos asian ajattelee niin, että tekiskin asemapihaton 80-lehmälle, Se ei kuullostakaan niin pieneltä?

jos kaikki ajattelee että ei tässä kannata enää investoida, niin maidontuotanto voi olla pienemmänkin kuin 4500 maitotilan kontolla v. 2020
Se melkein roboa vaille kahden robotin navetta maksaa aikapaljon, jos sitä maksetaan yhden robon maidolla. Itseasiassa yhdenrobon navetoissa laajennusvaraus maksaa usein aikapaljon. Aidosti yhdelle robolle suunnitellun navetan saattaisi saada jopa järkevään hintaan.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 14.02.16 - klo:19:23
Aina hoetaan sitä, että yhden robotin pihattoa ei kannata rakentaa. Mitä jos ei halua heti niin isoa riskiä, vaihtaa konekantaa ja pyörittää isoa eläinmäärää? Jos laajennuksen tekee astettain. Ja lisä laajennus tehdään mahdollisimman pian kun sen aika on. Jos päämäärä on sama, mutta tekee sen hitaammin, voi olla järkevämpääkin. Suunnittelu tehtäisiin 2-robotin yksiköksi, mutta siitä toteutetaan ensin n. 60%.

Jos asian ajattelee niin, että tekiskin asemapihaton 80-lehmälle, Se ei kuullostakaan niin pieneltä?

jos kaikki ajattelee että ei tässä kannata enää investoida, niin maidontuotanto voi olla pienemmänkin kuin 4500 maitotilan kontolla v. 2020

Kai joku voi ajatella että 100 emakosta tai 500 lihasiasta olisi sopiva riski? Ja sitten joku jos sanoo että ei siitä ole elannoksi niin sitten ei usko vaan tekee silti kun se on itselle sopivan kokoinen elämäntapayksikkö jolla ei oikeastaan talousasioiden kanssa ole mitään tekemistä. Ja sitten kun sille väärän kokoiselle yksikölle tulee konkurssi niin sitten voi valittaa että mikään ei kannata ja on kriisi ja ei tämä ainakaan oma vika ollut vaan ihan suhdanteista kiinni.

Mitä tulee siihen 4500 maitotilaan, niin ruotsissa oli vuonna 2014 se 4500 maitotilaa. Ja jos joku siellä silloin tai vaikka vuonna 2012 välttämättä halusi rakentaa 1 robon navetan, niin taitaa katua nyt katkerasti sitä että ajoi sukutilan konkurssiin.


Turha kenenkään uskotella itselleen että nyt pitää investoida kun sitä maitoa tarvitaan. Siitä on ylituotantoa.
Toisaalta, jos on rahkeita, eli ei liikaa vanhaa velkaa, miksi ei voisi tehdä vaikka vain yhdenkin robotin "puuhalan"? 3-rivinen, visiiriruokinta, ei omissa ajatuksissa olisi kallis. Ikinä ei ole sanottu, että nyt olisi viisasta tehdä navetta. Harvoin niitä on kuitenkaan keikahtanutkaan. Ei se ollut tilanne häävi vuonna 2008:kaan, maidon hinta taisi olla alle 35 senttiä? :-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Salesman - 14.02.16 - klo:19:46
Mistä kukaan alta nelikymppinen voi vielä tietää, onko jatkajaa tai ei? Harva peruskouluikäinen, tai vanhempikaan, lapsi vielä kovin innoissaan on karjan hoidosta. Itseä ei ainakaan lypsyhomma parikymppisenä kiinnostanut yhtään. Kolmikymppisenä värkättiinkin sitten jo uutta navettaa... Kahdessa kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon, ainakin lypsää uudenkin navetan jo korjaus- tai lopetuskelpoiseksi. :-X

  Joo, mut pitäiskin ajatella, että myyt yrityksen eteenpäin myös maitotilan kohdalla. Jos sitä jatkajaa ei omasta lähipiiristä löydy. No nytkin on muutamia tiloja ollut kaupan, aika heikkoa on saada rahoitusta. Toinen epävarmuustekijä saattaa olla lyhytaikaiset vuokrasopimuspellot, nykypolvi vuokraa, mutta entä perikunnat? Myyvätkö vai saako joku toinen vuokralle? Pitkäaikaiset sopimukset on vielä aika tuntemattomia Suomessa.

  Seuraan työni puolesta huolestuneena näitä lopettavia tiloja omalla seutukunnalla. Nyt lopettavia onkin luokassa 40-60 lehmää (parsinavetta) ollut liian paljon, seuraavassa aallossa tulee 10-30 lehmän karjat (ikäkysymys). Mutta tuossa suurempien joukossa ikäkään, ei ole se tekijä (40-50 v.), mutta osalla jo terveys.
Korvausinvestoinnit ja tehostutoimet tuskin riittävät takaamaan tuotannon pysyvyyden, niin raju tulee lopetustahti olemaan.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: jakyl - 14.02.16 - klo:19:52
Moi!

Liitytäänpä keskusteluun, kun se koskettaa oman tilan tulevaisuuden pohdintoja läheisesti. Tilanne tämä: ostettu 20 lehmän tila c3 alueelta 2010. Navetta alkaa olla loppuun käytetty, ei sinänsä paha hoidettava( irrotimet rehun jako avantilla, hoidetaan puolison kanssa vuoroissa, kun on tuota nuorta kääpiötä), peltoa tällä hetkellä n. 27 ha, keskituotos yli 11000.

Entäs tulevaisuus?


Rakentaakko 1robon puuhala, vaatisi pellon tekoa, kun ei ole vuokrattavaa ei paljoa ole, sekä koneiden uusimista.

Skenaario 2: Maksella velat pois, noin 10v, ja sen jälkeen pellot hömppäheinälle ja ite sekä puoliso tekemään jotain muuta, mutta mitä...

Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 14.02.16 - klo:19:56
Kiintiöiden poisto oli virhe suomalaisen tuottajan kannalta. Omalla tilalla ei mitään hyötyä. Päinvastoin nettovarallisuuskin suli reippaasti.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Pekkis - 14.02.16 - klo:20:01
Se oli virhe koko euroopassa.. >:(
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 14.02.16 - klo:20:23
Toisaalta olisko ollut enemmän iloa, jos tämä ala olisi saatu pidettyä houkuttelevana tyyliin 30 lehmää antaa perheelle elannon? Olisiko se ollut parempi vaihtoehto, kuin että väki häviää syrjemmältä ja pakkautuu kasvukeskuksiin. Olis monen elämä ollut ainakin paljon sisältörikkaampaa ja lehmähommissahan ei ole työttömyyttä, toki nekin voi tehdä monella tapaa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: navettapiika - 14.02.16 - klo:20:31
Luulen, että tämäkin pienen navetan illuusio onnesta huomataan sitten, kun se on peruuttamattomasti ohi.. Nyt palvotaan tehokkuutta ja suuruutta, pakostakin.. Mutta  itse palvoisin jotain ihan muuta  ja ihan kaikessa. ::)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 14.02.16 - klo:20:37
Luulen, että tämäkin pienen navetan illuusio onnesta huomataan sitten, kun se on peruuttamattomasti ohi.. Nyt palvotaan tehokkuutta ja suuruutta, pakostakin.. Mutta  itse palvoisin jotain ihan muuta  ja ihan kaikessa. ::)
Ei se minun mielestä välttämättä ole illuusio, jos on hyvinhoidettu tila, jossa on esim tuo 30-lehmää. Pellot parhaassa tapauksessa talon ympärillä ja hyviä kasvamaan. Rakennukset hyväkuntoisia. Sitten jos ei vielä ole ihan korvessa. En pitäisi huonona vaihtoehtona. Onko se enemmän illuusio, ettei kannatta?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 14.02.16 - klo:20:38
20 lehmää on ihan hyvä määrä jos peltoo on vähintään 120ha ???

Kyllä maidontuonto on menossa samaan suuntaan kuin muutkin tuotantomuodot; enään ei pelkkä halu riitä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Make - 14.02.16 - klo:20:41
30 lehmää antaa toimeentulon jos tila suunnilleen velaton. Sitten on vaan asennoiduttava, että on sen tilan viimeinen isäntä. Tuo ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 14.02.16 - klo:20:43
20 lehmää on ihan hyvä määrä jos peltoo on vähintään 120ha
Tuokin vaihtoehto on käynyt mielessä. Velat kun on maksettu, jää tuo 20 harrastelehmää ja teen lopusta navetasta väliseinällä varaston. :)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Pekkis - 14.02.16 - klo:20:48
2 roboakin on ihan hyvä määrä jos peltoo on vähintään 120ha?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 14.02.16 - klo:20:48
Moi!

Liitytäänpä keskusteluun, kun se koskettaa oman tilan tulevaisuuden pohdintoja läheisesti. Tilanne tämä: ostettu 20 lehmän tila c3 alueelta 2010. Navetta alkaa olla loppuun käytetty, ei sinänsä paha hoidettava( irrotimet rehun jako avantilla, hoidetaan puolison kanssa vuoroissa, kun on tuota nuorta kääpiötä), peltoa tällä hetkellä n. 27 ha, keskituotos yli 11000.

Entäs tulevaisuus?


Rakentaakko 1robon puuhala, vaatisi pellon tekoa, kun ei ole vuokrattavaa ei paljoa ole, sekä koneiden uusimista.

Skenaario 2: Maksella velat pois, noin 10v, ja sen jälkeen pellot hömppäheinälle ja ite sekä puoliso tekemään jotain muuta, mutta mitä...

Jos alue on P3 tai P4, niin ei tarvitse edes laskea, kuokka vaan maahan. "Puolangan asuttuna pitämisen tuki" kuittaa navetan lyhennykset ja vielä osan raivioistakin. AB tai C1-2 alueella ei sitten taas olisi järkeä kuin kakkosvaihtoehdossa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Rusina - 14.02.16 - klo:20:56
Erittäin huomionarvoisia kommentteja. Ehkä olemme sitten siinä pisteessä että täytyy vanhassa läävässä jatkaa, siinäkin on omat ongelmansa, mutta kyllä sitä vielä jaksaa. Ja lopettaa sitten. Ei huvittais muuttaa mihinkään "kasvukeskukseen".

sellainen 1 robon, 3 rivisestä meillä on jo luonnos. Se on hyvin keskeneräinen.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 14.02.16 - klo:20:57
Jos alue on P3 tai P4, niin ei tarvitse edes laskea, kuokka vaan maahan. "Puolangan asuttuna pitämisen tuki" kuittaa navetan lyhennykset ja vielä osan raivioistakin. AB tai C1-2 alueella ei sitten taas olisi järkeä kuin kakkosvaihtoehdossa.
Minulla on jotenkin semmonen tunne, että tuossa on vaara ajaa vauhtisokeena metsään. Voin olla väärässäkin, mutta seurataan rysähtääkö.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 14.02.16 - klo:21:29
30 lehmää antaa toimeentulon jos tila suunnilleen velaton. Sitten on vaan asennoiduttava, että on sen tilan viimeinen isäntä. Tuo ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.
Saattaa olla isoissakin tällä menolla viimosia isäntiä.Ilman asennoitumistakin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Maanviljelyssexpertti - 14.02.16 - klo:22:05
Eihän sillä ole mitään merkitystä kannattavuuteen, minkä kokoisen navetan tekee, jos lehmämäärä tulee olemaan 50-300 välissä. 50 lehmän tila voi hankkia ostorehut aivan samalla hinnalla, kuin 300 lehmän tila, se hinta ei juuri muutu, jos rekkakuormia tulee useampia kerralla. Kotoistenrehujen korjuun hinta urakoitsijalla teetettynä on myös saman hintaista, tosin isommassa yksikössä tiellä kuluu enemmän aikaa ja syö kovasti tulosta.

Se millä perustellaan että pitää tehdä vähintään kahden robon yksikkö on rakennuskustannukset.
 Mutta usein unohdetaan seuraavat asiat;
- Vanhan navetan hyödyntäminen, yhden robon nuorikarja voi mahtua siihen mutta kahden robon nuorikarja ei.
- Työvoima, tilan omatyövoima ei välttämättä riitä kahdelle robolle.
- Peltoala, vuokrataan tai ostetaan kovalla hinnalla että saadaa sapuskat isommalle karjalle
- Betoni yms. rakennustarvikkeet maksaa saman per m2.
- Maitohuoneet, toimisto ja tekninen tila nostavat pienemmän yksikön hintaa, mutta näissä löytyy kyllä helposti säästökohtia.
- Omarahoitus sillä omalla esim. 50 keur tekee yhtäpaljon olkoon koko mikä hyvänsä.
- Roboteissa se toinen on 20 keur halvempi kuin eka. Yhden robon navetassa on helpompi vetää robotin kapasiteetti tiukemmalle. 1 robo -> 75 lehmää 2 roboa -> 140 lehmää eli kustannus aivan sama per lehmäpaikka.

Kun seuraa tiloja niin taitaa ne kahden robotin tilat olla juuri niitä kriisitiloja varsinkin etelässä.

Tekemällä peruskorjauksen ja laajentamalla vanhaa parsinavettaa pihatoksi niin voi säästää melkoisesti rakennusneliöissä, kun saa tehdä kapeammat käytävät ja parret (juoma-altaat välikäytävillä niin ei nykyisistä käytäväleveys määräyksistä ole mitään hyötyä, parret voi tehdä 120 cm jos ei isoja holsteeneja) yms.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Maakalle - 14.02.16 - klo:22:42
Suoraan kahteen tai useampaan robottiin siirtyminen voi tosiaan olla paljon kalliimpaa kuin yhteen. 40 lehmän navetalla voi olla vaikkapa lietesäiliöt ja rehuvarastot valmiina riittävät - ympäristölupaan sopimus parilta entiseltä sikatilalta ja aumaa tai paalia mitä laakasiiloihin ei mahdu. Vielä jos joutuu ostelemaan 50ha peltoa jostain sen isomman navetan, rehuvarastojen ja siilojen lisäksi niin saakin miettiä miten lainansa lyhentelee. Yhteen robottiin laajentaja voi alkaa rakentelemaan seuraavaksi rauhassa varastoja lannalle ja rehulle ennen kuin tuplaa tuotannon.

Oletuksena tietenkin että se yhden robotin versio on pystynyt hyödyntämään vanhaa navettaa pääosin. Jos kokonaan uuden rakennuksen rakentaa, niin luultavasti kannattaa jättää tekemättä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 14.02.16 - klo:23:09
Entä jos vertaillaankin 2 robon navettaa 3 tai jopa 4 robon navettaan? 2 robon navetta on kuitenkin sellainen perhepuuhala, mutta useammalla voisi ehkä saada jo vähän lomaakin jos löytää oikeat palkolliset.

Pelto vaan loppuu monella kesken tuossa kokoluokassa eikä se vuokraaminenkaan ole ilmaista, saatika rehun ostaminen.


Kotoistenrehujen korjuun hinta urakoitsijalla teetettynä on myös saman hintaista, tosin isommassa yksikössä tiellä kuluu enemmän aikaa ja syö kovasti tulosta.
Tää on kyllä typerää, luulisi urakoitsijakin osaavan miettiä vähän hintaa 25ha vs. 250ha kertakorjuilla.
Tietty suomessa lohkokoko ja etäisyys on mitä on ja sillä on vaikutuksensa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 14.02.16 - klo:23:15
Mää tuossa vähän laskin päässä, niin kyllä sen yhden robon laajennushässäkän saa pystyyn noin 300 tonnilla alv 0. Semmonen 60 paikkanen. Siinä ei ole muuta kuin makuuosasto ja käytetty robotti. Kaikki muu toiminta vanhassa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: vms1 - 15.02.16 - klo:07:56
Lieteallas, halli, parrenerottajat ja käytetty robotti \ 60 lehmää taitaa ylittää jo 300 tonnin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Rusina - 15.02.16 - klo:16:31
Koittakaa ny päättää mikä yksikkökoko on hyvä... Ei vaan, tämä tilanne on nyt haastava, ettei ole sellaista selvää vastausta, Se on selvä. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Ja jos ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä uutta uudelle paikalle niin Se täytyy selvittää tapauskohtaisesti eri asiantuntijoiden kanssa mikä on sopivin ratkaisu.



Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 15.02.16 - klo:16:35
No omien laskelmien mukaan koko ajan lähestyy se tilanne jossa paras yksikkökökö on sellainen jossa ei ole yhtäkään eläintä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: navettapiika - 15.02.16 - klo:16:35
Koittakaa ny päättää mikä yksikkökoko on hyvä... Ei vaan, tämä tilanne on nyt haastava, ettei ole sellaista selvää vastausta, Se on selvä. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Ja jos ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä uutta uudelle paikalle niin Se täytyy selvittää tapauskohtaisesti eri asiantuntijoiden kanssa mikä on sopivin ratkaisu.
Jos kuuntelet näitä niin koskaan ei ole hyvä..mutta jos kuuntelet itseäsi ja perhettäsi, jos vielä vähän kallistat korvaa neuvonnalle ja pankinjohtajan ilmeitäkin kannattaa hiukan tulkata niin eiköhän se siitä se totuus löydy.. Se on oikea koko, minkä saatte rakennettua, hoidettua ja vielä maksettua niin, että elättekin sillä, ettei navetan takia tarvi "oikeisiin " töihin lähteä. ::)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 15.02.16 - klo:17:26
Koittakaa ny päättää mikä yksikkökoko on hyvä... Ei vaan, tämä tilanne on nyt haastava, ettei ole sellaista selvää vastausta, Se on selvä. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Ja jos ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä uutta uudelle paikalle niin Se täytyy selvittää tapauskohtaisesti eri asiantuntijoiden kanssa mikä on sopivin ratkaisu.


Uuden yhden robon navetan ehkä keskeisin ominaisuus on se, että siinä tosiaan rakennetaan itselle vain kallis työpaikka ja samalla riskeerataan olemassa oleva omaisuus. Isommissa navetoissa on edes tarjolla kaukainen haave siitä että sillä voisi jossain vaiheessa tienata enemmän kuin palkkatöissä. Yhdellä robotilla sitä mahdollisuutta ei "8 senttiä tai alle" tukialueilla oikein ole ainakaan pariskunnalle. Jos lehmää kohden tienaa vaikka 1000 euroa (tosi hyvänä aikana jos sellainen vielä tulee), se tekee kuitenkin vain 70 000€ joka on kahdelle pitkää päivää tekevälle ihmiselle aika pieni palkka. Jos taas pariskunta + 1 työntekijä tienaa lehmää kohden 1000€ eli yhteensä 140 000€ kahden robon navetassa, niin 35 000 euroa kun menee työntekijälle niin 52500€ jää per yrittäjä. Joka on jo kohtuullinen joskin edelleen riskiin ja työmäärään nähden pieni tulo.

Ja nämä summat siis edellytävät että menee paremmin kuin mikään indikaattori näyttää että menisi seuraavaan 10 vuoteen.

Minkään uuden navetan rakentaminen ei tällä hetkellä (kaikkien tarjolla olevien tietojen valossa) mielestäni ole kannattavaa. Ainakaan ilman luomusopimusta AB-C2 alueelle. Halvalla tehty laajennus voi joissain tapauksissa olla järkevää.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Make - 15.02.16 - klo:20:51
Kovasti sitä laajentajia kauhisteltiin viimevuostuhannen lopullakin. Itselle tuli pihatto rakennettua vuonnna 2000. Lehmien määrä lisääntyi 26 50. Nyt on sitten vähän vanhanaikainen ja kulunut maksettu navetta.  ;)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Pekkis - 15.02.16 - klo:20:52
eli ei muuta kuin uutta pystyyn!  ;)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Suomalainen maaorja - 15.02.16 - klo:20:58
Täällä kun väitellään näistä tilakohtaisista asioista näinkin innolla, niin ajattelin lisätä vettä myllyyn. Ei voi lyttäillä näitä yhden robotin puuhaloita ilman että tietää taustoja. Kaikilla ei ole sitä suurta peltopinta- alaa ja muita resursseja siihen kahden robotin yksikköön. Vaikka olisi peltoa, työvoimaa ja pääomaa tehdä se kahden robon navetta, ei se ole todellakaan se automaattisesti oikea tie. Voisin meidän tilasta antaa hyvän esimerkin miten voi olla asiat laajennusta miettivällä maitotilalla.

Peltoa on sen verran, että neljän ropotillisen karkearehuruokinta voitaisiin järjestää ja paskat saataisiin peltoon, mutta aivan sama minne sen navetan tekee niin keskietäisyys meidän peltolohkoille on se 10 km. Parin kilometrin säteellä navetasta olisi korkeintaan muutama kymmenen hehtaaria.

Tuotantolähtökohdat meillä on nykyisellään parikymmentä lehmää ja tuotantorakennukset on melko hyvin käytetty, eli niitä ei ole helppo hyödyntää varsinkaan kun asutuksen vuoksi kompleksia pitää siirtää uuteen paikkaan. Velkaa ei ole ja konepuoli on meillä tikissä. Meillä on vaan pakottava tarve saada investoitua maidontuotantoon, koska nykyiset tilat eivät ole käyttökelpoisia nykyiseen toimintaan. Viljanviljelykään ei oikein lyö leiville c alueen pelloilla, eli maidontuotannon jatkuminen on mielestämme järkevää ja ainoa mahdollisuus jos ei näennäisviljelyä halua harrastaa.

Ja jos miettii että me rakentaisimme kahden robotin navetan, niin siinä tapauksessa olisi pakko tehdä nuorkarjalle uuttaa tilaa ja rakentaa se kahden miljoonan viritelmä uudelle alueelle. Meinaan että tässä skenaariossa olisi riskit kutakuinkin kohtuuttomat, jos lähdetään laajentamaan kahdestakymmenestä lehmästä sataan neljään kymmeneen. Ja se armoton liete ja rehuralli syövät kannattavuutta rankalla kädellä, jos rehua tehtäisiin kymmenenkilometrin päästä ja lietettä ajettaisiin sitäkin kauemmaksi.

Jos järjellä ajattelee, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, yhden robotin puuhala voisi olla meille oikeastaan järkevin mahdollinen ratkaisu. Tämäkin sillä varauksella että se navetta pitää saada puolella miljoonalla tehtyä ilman turhia krumeluureja ja sitä omakotitaloa. Pitäisi olla mahdollista kun tekee paljon itse ja kaivuri löytyy omasta takaa. Tässä kokoluokassa voisi vielä hiehot kasvattaa vanhassa navetassa. Vanha apevaunukin toimisi vielä kuudellakymmenellä lehmällä. Yhden robotin puuhalan tarvitsema rehu ja lieteralli olisivat moninkertaisesti halvempaa kuin kahden robon navetassa.

Jos yhden robotin tuotanto, urakointitulot ja viljan myyntitulot eivät riitä, olisi mahdollista laittaa siihen puuhalan viereen isomman hallin ja jättää puuhala hiehoille. Saisi huomattavasti pienemmin askelin laajentaa tuotantoa. Olisi mahdollisuus kyttäillä markkinoita, tehdä pienempiä lisäinvestointeja ja järjestellä peltoja paremmin. Sitten vaan maitohanat auki kun siltä tuntuu ja homma isoksi.

Siinä vahän pohdintaa kansalle. Kukin tekee mitä haluaa, mutta kaikki ei sovi kaikille.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: lypsyukko - 15.02.16 - klo:21:21
Koittakaa ny päättää mikä yksikkökoko on hyvä... Ei vaan, tämä tilanne on nyt haastava, ettei ole sellaista selvää vastausta, Se on selvä. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Ja jos ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä uutta uudelle paikalle niin Se täytyy selvittää tapauskohtaisesti eri asiantuntijoiden kanssa mikä on sopivin ratkaisu.
Jos kuuntelet näitä niin koskaan ei ole hyvä..mutta jos kuuntelet itseäsi ja perhettäsi, jos vielä vähän kallistat korvaa neuvonnalle ja pankinjohtajan ilmeitäkin kannattaa hiukan tulkata niin eiköhän se siitä se totuus löydy.. Se on oikea koko, minkä saatte rakennettua, hoidettua ja vielä maksettua niin, että elättekin sillä, ettei navetan takia tarvi "oikeisiin " töihin lähteä. ::)


Niin... näitäkin (taas kuulemma, lähes kuin tietotoimisto SAS)  on jotka on koko eu-ajan investoineet. Parsinavetan laajennusta, lypsyasema pihattoa, hieho pihattoa, robotti lypsyä. Mikä koskakin on tuntunut neuvonnasta järkevältä. Lopuksi ollaan siinä tilanteessa, että palkattu työväki on irtisanottu ja isäntäväki on mennyt niihin oikeisiin töihin. Aika on yllättävän kovaa, kustannusten lasku ei kompensoi tulojen laskua :(

Tuossa päivemmällä noihin Bäkkärin kommentteihin suivaantuneena muistelin (ehkä ainutta) rahastuksen laskelmaa, jonka "erikoiskasvi agronomi" teki ns. lypsykarjatilalleni. Se muistaakseni sanoi , jotta " minusta sinun ei kannata muuttaa mitään". Tuolla tiedolla on menty kohta 18v, tosin viime keväänä lupasin lyödä kintaat naulaan. Nyt saikun loputtua ... virtaa täynnä harmittelen , miksi en laajentanut aiemmin. Pitääkö vieläkin ... viiskymppiset lähestyy ja jatkajaa ei varmastikkaan löydy. Ehkä jotain pientä, mihin ei laskelmia tarvita  ;)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 15.02.16 - klo:21:31

Tuotantolähtökohdat meillä on nykyisellään parikymmentä lehmää ja tuotantorakennukset on melko hyvin käytetty, eli niitä ei ole helppo hyödyntää varsinkaan kun asutuksen vuoksi kompleksia pitää siirtää uuteen paikkaan. Velkaa ei ole ja konepuoli on meillä tikissä. Meillä on vaan pakottava tarve saada investoitua maidontuotantoon, koska nykyiset tilat eivät ole käyttökelpoisia nykyiseen toimintaan. Viljanviljelykään ei oikein lyö leiville c alueen pelloilla, eli maidontuotannon jatkuminen on mielestämme järkevää ja ainoa mahdollisuus jos ei näennäisviljelyä halua harrastaa.


Maidolla on heikompi kysyntä ja heikompi kannattavuus kuin luomu-näennäisnviljelyn tuotteilla.

Mutta teillä varmaan on peltoa terpeeksi että navetta pysyy pystyssä, ja saatte voita leivän päälle. Ja kun ette erehdy laskemaan minkä palkan saatte sille maidontuotannolle verrattuna siihen että ne 4 robon pellot olisi kasviluomussa matalalla intensiteetillä, niin olette varmaan tyytyväisiä. :)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Pekkis - 15.02.16 - klo:21:39
entäs jos pellot on luomussa mut lemmut ei? Sillohan jäis parempi palkkakii itelle..?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 15.02.16 - klo:21:46
entäs jos pellot on luomussa mut lemmut ei? Sillohan jäis parempi palkkakii itelle..?
Ei onnistu enää nykyisellä tukisysteemillä ainakaan mun muistin mukaan.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 15.02.16 - klo:21:48
Jos peltoa 4 robon verran ja nyt 20 lehmää, niin ei luultavastikkaan kotieläinstatusta, jos yhden robon kopilla pääsee kotieläinstatukseen ja vielä kotieläinluomuun, niin taitaa peltotuotto kasvaa vielä maitotuottoa enemmän  ;)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 15.02.16 - klo:21:50
Jos peltoa 4 robon verran ja nyt 20 lehmää, niin ei luultavastikkaan kotieläinstatusta, jos yhden robon kopilla pääsee kotieläinstatukseen ja vielä kotieläinluomuun, niin taitaa peltotuotto kasvaa vielä maitotuottoa enemmän  ;)

Jos sen 1 robon navetan saa luomuun niin sitten tietty eri asia. :)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Suomalainen maaorja - 15.02.16 - klo:21:55
Kyllä tässä todellakin on asiat vielä hyvin kun ei mitään ole investoitu. oikeen hurjaksi jos homma menee, Niin on vielä mahdollisuus perääntyä. :D Toki jatkossa laajennus on pieni haaste.

kyllä sitä luomua ja näennäisviljelyä on mietitty, mutta onko tällä näennäisviljelylläkään mitään pitempiaikaista tulevaisuutta, kun tuet muuttuvat jatkuvasti. luomu saattaisi olla tulevaisuuden suuntaus ja sitä kyllä pitää oikeasti harkita oli tuotantosuuntana mikä hyvänsä.

Ja on meillä tosiaan joku toistasataa mullikkaa, niin on juuri ja juuri kotieläintila status


Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 15.02.16 - klo:22:06
Kauheasti niitä hömppäheiniä ja luomua pelätään, mutta molemmista pääsee pois, jos tehotuotanto alkaa tuntua kannattavammalta.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 15.02.16 - klo:22:08
Juu määkin oon tehnyt kyllä ihan kaikki, että tila kasvais ja onhan se kasvanu kun keväinen kelterivasikka ;D nyt vaan se pihatto maksaa liikaa. Mitähän tässä alkais isona tehdä kun ei jaksais laajentaa parsinavettaakaan. ;D
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Maanviljelyssexpertti - 16.02.16 - klo:00:03
Ei nämä tämän keskustelun ajatukset tunnu kovin toden mukaisilta investointi halukkuuden suhteen. Viimepäivinä tullu juteltua navettarakenta-ammattilaisten kanssa, kovin ovat kiireisiä, töitä tuntuu riittävän. Robo kauppiaskin kertoi myyneensä tälle vuodelle jo saman verran koneita kuin viime vuonna koko vuonna. Se että vuoteen 2020 mennessä lopettajia löytyy runsaasti (3500), niin se luo tilaa uusille investoineille ja niihän se on ennustettukin.

Viime vuosina on vaan tehty todella kalliita navettaratkaisuja ja ne yskii pahasti käynistysvaiheessa.

Rakennuskustannuksissa näkyy selvästi toteuttamistapa, parikymmentä vuotta sitten lähinnä koulutilat tekivät navetoita kokonaisurakalla ja niille löytyi muhkea hintalappu, yksityisomisteiset navetat rakennettiin omatoimisesti ja palkattujen timpurien toimesta. Nykyisin tehdään kokonaisurakalla iso osa jo uusista navetoista ja tämä nostaa niiden hintaa. Rakennusmateriaali laskut kiertää urakoitsijan kautta, joka laittaa siihen prosentit päälle, työt tehdään urakkahinnoilla joihin lasketaan riittävä varmuusmarkinaali sekä osa töistä teetetään aliurakoitsijalla, jonka laskuun taas lisätään oma marginaali. Sitten kun urakoitsija on saanut kaikki kulut viivan alle niin siihen lisätään vielä tietty prosentti niin saadaan kokonaisurakan hinta. Tämän huomasi hyvin, kun luki pellervossa olevia navettainvestointeja ja niiden parsipaikan hintaa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 16.02.16 - klo:08:15
Ei pidä unohtaa,
Jotta ab alueella nuori saa vieläkin avustusta 50 prosenttia ja korkotukilainan. Eikä c:llä tuo ole paljoa huonompi. Jos on nuori ja hyvät lähtökohdat, ei liikaa velkaa ja peltoasiat kunnossa, niin ei muuta kun navettaa pystyyn.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Kyösti - 16.02.16 - klo:09:53
Tuolla Antti vähän aiemmin laskeskeli palkkoja. Asia on just noin, kyllä se rakennus tulee maksettua mutta mitään kunnollista korvausta hukkaan menneelle ajalle ei tällä hetkellä saada. Onneksi rakentamisvaiheessa ei vanhaa velkaa ollut ja kohtuu summa omaa rahaa oli varastoitu hankkeeseen niin nyt voidaan elää pelkän korkotukilainan kanssa. Toki senkin lyhennys ja korko vie nykyhinnalla parin kuun maitotilit.
C-alueesta ylöspäin tulee mikä tahansa koppi maksettua, eri asian onko siinäkään mitään järkeä. Ja jokainen tekee todellakin omat tilakohtaiset ratkaisunsa, ketään en ole kieltämässä navettaa rakentamasta. Nyt ei yhtään lisämaitoa markkinoille kaivata, myöhemmin aika voi olla toinen. Ja mä olen niin vanhakantainen, etten hyväksy hömppäheinä yms. alusruohotaloutta, niiltä tuet pois ja tuet niille jotka todella maataloudesta toimeentulonsa yrittävät hankkia.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 16.02.16 - klo:10:13
Ja mä olen niin vanhakantainen, etten hyväksy hömppäheinä yms. alusruohotaloutta, niiltä tuet pois ja tuet niille jotka todella maataloudesta toimeentulonsa yrittävät hankkia.
On hyvä kun on mielipiteitä. Suuntaus kuitenkin ollut tähänsaakka juuri tuo viljelyn laajaperäistäminen on antanut parhaan tuloksen ja siihen on kannustettu. Kyllä mää poimin marjat sieltä mistä ne helpoiten saa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Realisti - 16.02.16 - klo:15:31
Jokainen joko investoi tai sitten jollain aikavälillä lopettaa.
Tällä hetkellä vanhassa remontoidussa parsipuuhalassa pyörii ~46 lehmää ja meijeriin lähtee maitoa ~400 000L. Tarkoitus olisi ens syksynä tehdä noin 10 paikkaa lisää ja optimoida tuotantoa vanhassa et lähtis se reilu puoli miljonaa litraa.
Meillä tää vanhan optimointi on pakkorako kun on investoitu yhden isohkon robottinavetan verran peltoon, ja koko ajan raivataan lisää. Toinen vaihtoehto olis ollut tehdä se robopuuhala vaan peltoa ei olis ollut.
Työlästä tää vanhan korjaaminen on, jona vuosi 2009 jälkeen on rakennettu jotain. Kahta ekaa pätkää osin lainarahalla ja sen jälkeen tulorahoituksella. Työlästä se on mutta edullista, ja velat lyhenee hiljalleen kasvamisen sijaan.
Tällä hetkellä 40 maidossa olevalla menee kompleksin hoitoon kahdelta hengeltä 2x2h ja päivällä ja illalla appeen lykkäilyt päälle.
Jossain kohtaa varmaan aletaan uutta tekemään todennäköisesti ainakin alkuun hartiapankilla, mutta ajankohta vielä hieman auki.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Realisti - 16.02.16 - klo:18:26
Ei pidä unohtaa, Jotta ab alueella nuori saa vieläkin avustusta 50 prosenttia ja korkotukilainan. Eikä c:llä tuo ole paljoa huonompi. Jos on nuori ja hyvät lähtökohdat, ei liikaa velkaa ja peltoasiat kunnossa, niin ei muuta kun navettaa pystyyn.

Tuolla Antti vähän aiemmin laskeskeli palkkoja. Asia on just noin, kyllä se rakennus tulee maksettua mutta mitään kunnollista korvausta hukkaan menneelle ajalle ei tällä hetkellä saada. Onneksi rakentamisvaiheessa ei vanhaa velkaa ollut ja kohtuu summa omaa rahaa oli varastoitu hankkeeseen niin nyt voidaan elää pelkän korkotukilainan kanssa. Toki senkin lyhennys ja korko vie nykyhinnalla parin kuun maitotilit.
C-alueesta ylöspäin tulee mikä tahansa koppi maksettua, eri asian onko siinäkään mitään järkeä.

Se on vähän sellainen juttu? Että vaikka saisi 100% avustukset. Niin jos jokainen tuotettu yksikkö tuottaa tappiota niin se kannattavuus on vähän kyseenalaista? Että kannattaako sitä koppia laittaa pystyyn. Mutta kuten todettua niin pohjoisessa kuokkaa maahan ja sitä rataa. Täällä etelässä valitettavasti kun tukia tulee huomattavasti niukemmin niin laskelma näyttää vähän erilaiselta...

Ab-c1/c2 tällä hetkellä tukiero on täysin mitätön, eli sillä ei kyllä tuotannon kannattavuutta ratkaista.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Ärrpää - 16.02.16 - klo:18:34
Täällä kun väitellään näistä tilakohtaisista asioista näinkin innolla, niin ajattelin lisätä vettä myllyyn.

mutta aivan sama minne sen navetan tekee niin keskietäisyys meidän peltolohkoille on se 10 km. Parin kilometrin säteellä navetasta olisi korkeintaan muutama kymmenen hehtaaria.

Tätä se sitten on kun tuotanto viedään pois parhaiden peltojen luota jolakin p..seenaloille. Annetaan vähän julmetusti tasoitusta jo ruotsalaisille kun siellä navetatkin on paljolti Skånessa puhumattakaan muista maista...

Götaland on tuollainen alue

https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6taland

Ja tuosta
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Husdjur/JO23/JO23SM1601_ny/JO23SM1601.pdf

selviää että sillä alueella on Ruotsin lypsylehmistä noin 70 prosenttia. Maidontuotanto on siis siellä keskittynyt etelään... Miksi? Saatte ihan itse selvittää paljonko on Tukholman eteläpuolella...

 Etelä-Ruotsi on maissivyöhykettä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 16.02.16 - klo:18:53
Täällä suomessa taksinajo on niin paljon parempaa hommaa kun sekin on tuettua ja säänneltyä  ;)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 16.02.16 - klo:19:04
Täällä suomessa taksinajo on niin paljon parempaa hommaa kun sekin on tuettua ja säänneltyä  ;)
Ne onkin OIKEITA yrittäjiä.Tukka putkella 247 ja auto vaihtoon.Kauheat pääomat kiinni jossain skodassa. ;D
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Ärrpää - 16.02.16 - klo:19:14
Täällä kun väitellään näistä tilakohtaisista asioista näinkin innolla, niin ajattelin lisätä vettä myllyyn.

mutta aivan sama minne sen navetan tekee niin keskietäisyys meidän peltolohkoille on se 10 km. Parin kilometrin säteellä navetasta olisi korkeintaan muutama kymmenen hehtaaria.

Tätä se sitten on kun tuotanto viedään pois parhaiden peltojen luota jolakin p..seenaloille. Annetaan vähän julmetusti tasoitusta jo ruotsalaisille kun siellä navetatkin on paljolti Skånessa puhumattakaan muista maista...

Götaland on tuollainen alue

https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6taland

Ja tuosta
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Husdjur/JO23/JO23SM1601_ny/JO23SM1601.pdf

selviää että sillä alueella on Ruotsin lypsylehmistä noin 70 prosenttia. Maidontuotanto on siis siellä keskittynyt etelään... Miksi? Saatte ihan itse selvittää paljonko on Tukholman eteläpuolella...

 Etelä-Ruotsi on maissivyöhykettä.

Niin. Onko? Mutta miksi mahtaa olla niin että Ruotsissa maidontuotanto on keskittynyt (lähes) parhaille pelloille ja pohjoisessa tuotantoa ei juurikaan ole? Meillä taas etelästä tuotanto vähenee ja keskittyy pohjoiseen? Kuitenkin luonnonolot molemmissa maissa heikkenevät pohjoiseen mentäessä?  Mikä mahtaa selittää täysin vastakkaisen kehityksen?

 Siirrä katse välillä pois sirola-opiston tiedotusopin opuksesta, vaikka MTT:n virallisiin lajikekokeisiin. Jos sieltä et vastausta tiedottomuuteesi löydä, niin voivoi...pyyvä vaikka Veemeli avuks...
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 16.02.16 - klo:19:15
Täällä kun väitellään näistä tilakohtaisista asioista näinkin innolla, niin ajattelin lisätä vettä myllyyn.

mutta aivan sama minne sen navetan tekee niin keskietäisyys meidän peltolohkoille on se 10 km. Parin kilometrin säteellä navetasta olisi korkeintaan muutama kymmenen hehtaaria.

Tätä se sitten on kun tuotanto viedään pois parhaiden peltojen luota jolakin p..seenaloille. Annetaan vähän julmetusti tasoitusta jo ruotsalaisille kun siellä navetatkin on paljolti Skånessa puhumattakaan muista maista...

Götaland on tuollainen alue

https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6taland

Ja tuosta
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Husdjur/JO23/JO23SM1601_ny/JO23SM1601.pdf

selviää että sillä alueella on Ruotsin lypsylehmistä noin 70 prosenttia. Maidontuotanto on siis siellä keskittynyt etelään... Miksi? Saatte ihan itse selvittää paljonko on Tukholman eteläpuolella...

 Etelä-Ruotsi on maissivyöhykettä.

Niin. Onko? Mutta miksi mahtaa olla niin että Ruotsissa maidontuotanto on keskittynyt (lähes) parhaille pelloille ja pohjoisessa tuotantoa ei juurikaan ole? Meillä taas etelästä tuotanto vähenee ja keskittyy pohjoiseen? Kuitenkin luonnonolot molemmissa maissa heikkenevät pohjoiseen mentäessä?  Mikä mahtaa selittää täysin vastakkaisen kehityksen?
On tuossa yksi hyvä asia. Niillä parhailla pelloilla rintamailla voidaan kasvattaa jotain vaateliaampaa, nurmi kun kasvaa Lapissakin. Koko maa asuttuna taas maidontuotannon varjolla ei ole järkevää.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 17.02.16 - klo:11:14
Täällä kun väitellään näistä tilakohtaisista asioista näinkin innolla, niin ajattelin lisätä vettä myllyyn.

mutta aivan sama minne sen navetan tekee niin keskietäisyys meidän peltolohkoille on se 10 km. Parin kilometrin säteellä navetasta olisi korkeintaan muutama kymmenen hehtaaria.

Tätä se sitten on kun tuotanto viedään pois parhaiden peltojen luota jolakin p..seenaloille. Annetaan vähän julmetusti tasoitusta jo ruotsalaisille kun siellä navetatkin on paljolti Skånessa puhumattakaan muista maista...

Götaland on tuollainen alue

https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6taland

Ja tuosta
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Husdjur/JO23/JO23SM1601_ny/JO23SM1601.pdf

selviää että sillä alueella on Ruotsin lypsylehmistä noin 70 prosenttia. Maidontuotanto on siis siellä keskittynyt etelään... Miksi? Saatte ihan itse selvittää paljonko on Tukholman eteläpuolella...

 Etelä-Ruotsi on maissivyöhykettä.

Niin. Onko? Mutta miksi mahtaa olla niin että Ruotsissa maidontuotanto on keskittynyt (lähes) parhaille pelloille ja pohjoisessa tuotantoa ei juurikaan ole? Meillä taas etelästä tuotanto vähenee ja keskittyy pohjoiseen? Kuitenkin luonnonolot molemmissa maissa heikkenevät pohjoiseen mentäessä?  Mikä mahtaa selittää täysin vastakkaisen kehityksen?

Paljonkos Ruotsissa tuotetaan siellä kulutetusta maidosta?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Make - 17.02.16 - klo:13:29
[
Mikä on sirola-opisto?


Aika nuori olet ja sittenkin historiantiedoissa puutteita.  ::) https://fi.wikipedia.org/wiki/Sirola-opisto
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: der bauer - 17.02.16 - klo:16:12
Täällä kun väitellään näistä tilakohtaisista asioista näinkin innolla, niin ajattelin lisätä vettä myllyyn.

mutta aivan sama minne sen navetan tekee niin keskietäisyys meidän peltolohkoille on se 10 km. Parin kilometrin säteellä navetasta olisi korkeintaan muutama kymmenen hehtaaria.

Tätä se sitten on kun tuotanto viedään pois parhaiden peltojen luota jolakin p..seenaloille. Annetaan vähän julmetusti tasoitusta jo ruotsalaisille kun siellä navetatkin on paljolti Skånessa puhumattakaan muista maista...

Götaland on tuollainen alue

https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6taland

Ja tuosta
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Husdjur/JO23/JO23SM1601_ny/JO23SM1601.pdf

selviää että sillä alueella on Ruotsin lypsylehmistä noin 70 prosenttia. Maidontuotanto on siis siellä keskittynyt etelään... Miksi? Saatte ihan itse selvittää paljonko on Tukholman eteläpuolella...

 Etelä-Ruotsi on maissivyöhykettä.

Niin. Onko? Mutta miksi mahtaa olla niin että Ruotsissa maidontuotanto on keskittynyt (lähes) parhaille pelloille ja pohjoisessa tuotantoa ei juurikaan ole? Meillä taas etelästä tuotanto vähenee ja keskittyy pohjoiseen? Kuitenkin luonnonolot molemmissa maissa heikkenevät pohjoiseen mentäessä?  Mikä mahtaa selittää täysin vastakkaisen kehityksen?

Paljonkos Ruotsissa tuotetaan siellä kulutetusta maidosta?

Niin. Ruotsissa on jo kauan ennen EU-aikaa toimittu markkinaehtoisesti ilman vääristäviä tukia. Sen takia rakennekehityskin on siellä mennyt ihan eri vauhdilla. Mutta että mahtaisiko sama asia kuin tuon tuotannon sijoittumisen maan sisällä selittää myös tuon miksi Ruotsissa ei tuoteta niin paljon maitoa? Ei ole vääristäviä tukia ohjaamassa vaan toimitaan markkinaehtoisesti? Alemmalla tukitasolla tuotanto jää pienemmäksi.

Kansallinen maitotuki on suurinpiirtein sama lahden molemmin puolin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 17.02.16 - klo:18:25
Täällä kun väitellään näistä tilakohtaisista asioista näinkin innolla, niin ajattelin lisätä vettä myllyyn.

mutta aivan sama minne sen navetan tekee niin keskietäisyys meidän peltolohkoille on se 10 km. Parin kilometrin säteellä navetasta olisi korkeintaan muutama kymmenen hehtaaria.

Tätä se sitten on kun tuotanto viedään pois parhaiden peltojen luota jolakin p..seenaloille. Annetaan vähän julmetusti tasoitusta jo ruotsalaisille kun siellä navetatkin on paljolti Skånessa puhumattakaan muista maista...

Götaland on tuollainen alue

https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6taland

Ja tuosta
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Husdjur/JO23/JO23SM1601_ny/JO23SM1601.pdf

selviää että sillä alueella on Ruotsin lypsylehmistä noin 70 prosenttia. Maidontuotanto on siis siellä keskittynyt etelään... Miksi? Saatte ihan itse selvittää paljonko on Tukholman eteläpuolella...

 Etelä-Ruotsi on maissivyöhykettä.

Niin. Onko? Mutta miksi mahtaa olla niin että Ruotsissa maidontuotanto on keskittynyt (lähes) parhaille pelloille ja pohjoisessa tuotantoa ei juurikaan ole? Meillä taas etelästä tuotanto vähenee ja keskittyy pohjoiseen? Kuitenkin luonnonolot molemmissa maissa heikkenevät pohjoiseen mentäessä?  Mikä mahtaa selittää täysin vastakkaisen kehityksen?

Paljonkos Ruotsissa tuotetaan siellä kulutetusta maidosta?

Niin. Ruotsissa on jo kauan ennen EU-aikaa toimittu markkinaehtoisesti ilman vääristäviä tukia. Sen takia rakennekehityskin on siellä mennyt ihan eri vauhdilla. Mutta että mahtaisiko sama asia kuin tuon tuotannon sijoittumisen maan sisällä selittää myös tuon miksi Ruotsissa ei tuoteta niin paljon maitoa? Ei ole vääristäviä tukia ohjaamassa vaan toimitaan markkinaehtoisesti? Alemmalla tukitasolla tuotanto jää pienemmäksi.

Kansallinen maitotuki on suurinpiirtein sama lahden molemmin puolin.

Väitäsin että ennemmin Ruotsissa tuo johtuu siitä ettei tiloja ole pilkottu samalla tavalla kuin Suomessa asutuspolitiikan seurauksena.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 17.02.16 - klo:20:39
Täällä kun väitellään näistä tilakohtaisista asioista näinkin innolla, niin ajattelin lisätä vettä myllyyn.

mutta aivan sama minne sen navetan tekee niin keskietäisyys meidän peltolohkoille on se 10 km. Parin kilometrin säteellä navetasta olisi korkeintaan muutama kymmenen hehtaaria.

Tätä se sitten on kun tuotanto viedään pois parhaiden peltojen luota jolakin p..seenaloille. Annetaan vähän julmetusti tasoitusta jo ruotsalaisille kun siellä navetatkin on paljolti Skånessa puhumattakaan muista maista...

Götaland on tuollainen alue

https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6taland

Ja tuosta
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Husdjur/JO23/JO23SM1601_ny/JO23SM1601.pdf

selviää että sillä alueella on Ruotsin lypsylehmistä noin 70 prosenttia. Maidontuotanto on siis siellä keskittynyt etelään... Miksi? Saatte ihan itse selvittää paljonko on Tukholman eteläpuolella...

 Etelä-Ruotsi on maissivyöhykettä.

Niin. Onko? Mutta miksi mahtaa olla niin että Ruotsissa maidontuotanto on keskittynyt (lähes) parhaille pelloille ja pohjoisessa tuotantoa ei juurikaan ole? Meillä taas etelästä tuotanto vähenee ja keskittyy pohjoiseen? Kuitenkin luonnonolot molemmissa maissa heikkenevät pohjoiseen mentäessä?  Mikä mahtaa selittää täysin vastakkaisen kehityksen?

Paljonkos Ruotsissa tuotetaan siellä kulutetusta maidosta?

Niin. Ruotsissa on jo kauan ennen EU-aikaa toimittu markkinaehtoisesti ilman vääristäviä tukia. Sen takia rakennekehityskin on siellä mennyt ihan eri vauhdilla. Mutta että mahtaisiko sama asia kuin tuon tuotannon sijoittumisen maan sisällä selittää myös tuon miksi Ruotsissa ei tuoteta niin paljon maitoa? Ei ole vääristäviä tukia ohjaamassa vaan toimitaan markkinaehtoisesti? Alemmalla tukitasolla tuotanto jää pienemmäksi.

Kansallinen maitotuki on suurinpiirtein sama lahden molemmin puolin.

Väitäsin että ennemmin Ruotsissa tuo johtuu siitä ettei tiloja ole pilkottu samalla tavalla kuin Suomessa asutuspolitiikan seurauksena.
Ja keskustapuolue on pienpuolueen asemassa. :-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 18.02.16 - klo:14:09
Täällä kun väitellään näistä tilakohtaisista asioista näinkin innolla, niin ajattelin lisätä vettä myllyyn.

mutta aivan sama minne sen navetan tekee niin keskietäisyys meidän peltolohkoille on se 10 km. Parin kilometrin säteellä navetasta olisi korkeintaan muutama kymmenen hehtaaria.

Tätä se sitten on kun tuotanto viedään pois parhaiden peltojen luota jolakin p..seenaloille. Annetaan vähän julmetusti tasoitusta jo ruotsalaisille kun siellä navetatkin on paljolti Skånessa puhumattakaan muista maista...

Götaland on tuollainen alue

https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6taland

Ja tuosta
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Husdjur/JO23/JO23SM1601_ny/JO23SM1601.pdf

selviää että sillä alueella on Ruotsin lypsylehmistä noin 70 prosenttia. Maidontuotanto on siis siellä keskittynyt etelään... Miksi? Saatte ihan itse selvittää paljonko on Tukholman eteläpuolella...

 Etelä-Ruotsi on maissivyöhykettä.

Niin. Onko? Mutta miksi mahtaa olla niin että Ruotsissa maidontuotanto on keskittynyt (lähes) parhaille pelloille ja pohjoisessa tuotantoa ei juurikaan ole? Meillä taas etelästä tuotanto vähenee ja keskittyy pohjoiseen? Kuitenkin luonnonolot molemmissa maissa heikkenevät pohjoiseen mentäessä?  Mikä mahtaa selittää täysin vastakkaisen kehityksen?

Paljonkos Ruotsissa tuotetaan siellä kulutetusta maidosta?

Niin. Ruotsissa on jo kauan ennen EU-aikaa toimittu markkinaehtoisesti ilman vääristäviä tukia. Sen takia rakennekehityskin on siellä mennyt ihan eri vauhdilla. Mutta että mahtaisiko sama asia kuin tuon tuotannon sijoittumisen maan sisällä selittää myös tuon miksi Ruotsissa ei tuoteta niin paljon maitoa? Ei ole vääristäviä tukia ohjaamassa vaan toimitaan markkinaehtoisesti? Alemmalla tukitasolla tuotanto jää pienemmäksi.

Kansallinen maitotuki on suurinpiirtein sama lahden molemmin puolin.

Väitäsin että ennemmin Ruotsissa tuo johtuu siitä ettei tiloja ole pilkottu samalla tavalla kuin Suomessa asutuspolitiikan seurauksena.
Ja keskustapuolue on pienpuolueen asemassa. :-X

No en usko sillä olevan mitään vaikutusta asiaan! Jos Suomessa ei olisi tehty isojakoja, sarkajakoja, torppia vapautettu ja sotien jälkeen asutettu ihmisä, niin saattas olla Ruotsin tilanne täälläkin. Jyväskylässä pienittiin kartano missä oli maata 2500 hehtaaria, niin että siinä oli pienimisen jälkeen 250 hehtaaria. Eli meillä nyt rakennemuutos menee siihen suuntaan mihin se ruotsissa on mennyt jo 1600 luvulta lähtien.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 18.02.16 - klo:14:24
Terminaattorista on tullut niin maahanmuuttokriittinen että haluaa pistää rajat kiinni yli 70 vuoden takaisilta pakolaisilta jotka lisäksi olivat jo silloin suomalaisia.  :'(

Onko kaikki kuitenkin kotona ihan ok?  :-\



Suomessa kotieläintilojen rakennekehitystä on hidastanut tukipolitiikka (esim. nykyiset tukikatot ja kansallinen politiikka EU-aikaan asti)  ja maksuton lomitus. Ehkä vähän hajanainen peltorakenne. Se joka muita syitä keksii on vaan vähän yksinkertainen. Suomessa kun broiler- kana-, ja sikatiloilla ei ole tukikattoja ja alueellisia tukia kuten C-maidossa, niillä aloilla rakenne on vähintään yhtä "kehittynyt" kuin Ruotsissa. Oliko se vain maitotilat joita jaettiin evakoille?  ???



Maatiloja ruotsissa on 67000, ja suomessa 50100, eli ruotsissa suhteessa peltoalaan ja väkilukuun melkein yhtä paljon kuin suomessa. Se on vaan pienet maitotilat joita ei ole Ruotsissa kun ei kannata toisin kuin suomessa kovien tukien voimalla.

http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/konsument/faktaochrapporter/basfaktaomsvensktjordbruk.4.5125de613acf69a0f680001878.html

Gårdarna blir större och färre
I dag finns det drygt 67 000  lantbruk i Sverige. 1970 fanns det mer än dubbelt så många. Ändå har produktionen inte minskat, eftersom gårdarna har blivit betydligt större. I dag har en svensk gård en åkerareal på ungefär 41 hektar. Det är nästan dubbelt så mycket som för 40 år sedan.

http://stat.luke.fi/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne



Ja Bauerille tiedoksi, Ruotsissa maksetaan kokonaissummana korkeintaan kymmenesosa siitä tukimäärästä maidolle, mitä Suomessa. Ja muita kansallisia tukia on kanssa vain murto-osa suomen määristä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 18.02.16 - klo:15:07
Terminaattorista on tullut niin maahanmuuttokriittinen että haluaa pistää rajat kiinni yli 70 vuoden takaisilta pakolaisilta jotka lisäksi olivat jo silloin suomalaisia.  :'(

Suomessa kotieläintilojen rakennekehitystä on hidastanut tukipolitiikka (esim. nykyiset tukikatot ja kansallinen politiikka EU-aikaan asti)  ja maksuton lomitus. Ehkä vähän hajanainen peltorakenne. Se joka muita syitä keksii on vaan vähän yksinkertainen. Suomessa kun broiler- kana-, ja sikatiloilla ei ole tukikattoja ja alueellisia tukia kuten C-maidossa, niillä aloilla rakenne on vähintään yhtä "kehittynyt" kuin Ruotsissa. Oliko se vain maitotilat joita jaettiin evakoille
Hyvä että jakoivat. Pääsivät elämään kiinni. Nytkin voitas helpottaa viljelyn aloittamista antamalla kosseille vaikka tyyliin asutustiloja, kun muuten ovat liian kalliita ostaa.  :)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 18.02.16 - klo:15:17
Terminaattorista on tullut niin maahanmuuttokriittinen että haluaa pistää rajat kiinni yli 70 vuoden takaisilta pakolaisilta jotka lisäksi olivat jo silloin suomalaisia.  :'(

Onko kaikki kuitenkin kotona ihan ok?  :-\



Suomessa kotieläintilojen rakennekehitystä on hidastanut tukipolitiikka (esim. nykyiset tukikatot ja kansallinen politiikka EU-aikaan asti)  ja maksuton lomitus. Ehkä vähän hajanainen peltorakenne. Se joka muita syitä keksii on vaan vähän yksinkertainen. Suomessa kun broiler- kana-, ja sikatiloilla ei ole tukikattoja ja alueellisia tukia kuten C-maidossa, niillä aloilla rakenne on vähintään yhtä "kehittynyt" kuin Ruotsissa. Oliko se vain maitotilat joita jaettiin evakoille?  ???



Maatiloja ruotsissa on 67000, ja suomessa 50100, eli ruotsissa suhteessa peltoalaan ja väkilukuun melkein yhtä paljon kuin suomessa. Se on vaan pienet maitotilat joita ei ole Ruotsissa kun ei kannata toisin kuin suomessa kovien tukien voimalla.

http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/konsument/faktaochrapporter/basfaktaomsvensktjordbruk.4.5125de613acf69a0f680001878.html

Gårdarna blir större och färre
I dag finns det drygt 67 000  lantbruk i Sverige. 1970 fanns det mer än dubbelt så många. Ändå har produktionen inte minskat, eftersom gårdarna har blivit betydligt större. I dag har en svensk gård en åkerareal på ungefär 41 hektar. Det är nästan dubbelt så mycket som för 40 år sedan.

http://stat.luke.fi/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne



Ja Bauerille tiedoksi, Ruotsissa maksetaan kokonaissummana korkeintaan kymmenesosa siitä tukimäärästä maidolle, mitä Suomessa. Ja muita kansallisia tukia on kanssa vain murto-osa suomen määristä.

Missäs minä nuin sanoina? Totesin vain että Suomessa on jaettu, pienitty ja lohkottu tiloja pienemmiksi aina polittisen suuntauksen mukaan. Sen ajan olosuhteissa viisasta politiikkaa. Siinä kun Antti-x miettii ja Muujussi sitä politiikaa mitä tehtiin kansalaisodan jälkeen ja jatkosodan jälkeen kun jaettiin maata asutuspolitisina keinoina. Haluttiin sodan ammatilaiset sitoa johonkin. Siinä kapinahenki ja kommunismi karisee kun on joku 20 hehtaaria maata, 2 lehmää ja hevonen. saattaa sosialismi osua omaankin omaisuuteen.

Mitähän Antti-.x tuumais jos valtio keksis mamuille antaa maata ja lohkos Antin tilasta pikku plantaasia pakolaisille?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 18.02.16 - klo:17:43
Ei pidä unohtaa, Jotta ab alueella nuori saa vieläkin avustusta 50 prosenttia ja korkotukilainan. Eikä c:llä tuo ole paljoa huonompi. Jos on nuori ja hyvät lähtökohdat, ei liikaa velkaa ja peltoasiat kunnossa, niin ei muuta kun navettaa pystyyn.

Tuolla Antti vähän aiemmin laskeskeli palkkoja. Asia on just noin, kyllä se rakennus tulee maksettua mutta mitään kunnollista korvausta hukkaan menneelle ajalle ei tällä hetkellä saada. Onneksi rakentamisvaiheessa ei vanhaa velkaa ollut ja kohtuu summa omaa rahaa oli varastoitu hankkeeseen niin nyt voidaan elää pelkän korkotukilainan kanssa. Toki senkin lyhennys ja korko vie nykyhinnalla parin kuun maitotilit.
C-alueesta ylöspäin tulee mikä tahansa koppi maksettua, eri asian onko siinäkään mitään järkeä.

Se on vähän sellainen juttu? Että vaikka saisi 100% avustukset. Niin jos jokainen tuotettu yksikkö tuottaa tappiota niin se kannattavuus on vähän kyseenalaista? Että kannattaako sitä koppia laittaa pystyyn. Mutta kuten todettua niin pohjoisessa kuokkaa maahan ja sitä rataa. Täällä etelässä valitettavasti kun tukia tulee huomattavasti niukemmin niin laskelma näyttää vähän erilaiselta...

Ab-c1/c2 tällä hetkellä tukiero on täysin mitätön, eli sillä ei kyllä tuotannon kannattavuutta ratkaista.
4-5 senttiä on kuitenkin litraa kohden ero. Riippuu toki näkökannasta tuo mitättömyys. :-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 18.02.16 - klo:17:48
520€/turpa on kuitenkin yli 5,2 senttiä litra (kansallisen keskituotoksen mukaan) joten mistä tuo 4-5 senttiä tulee jos C1 tuki on 7,7 senttiä.

AB:n saaristossa tuki onkin jo parempi kuin Ceellä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: BACKSPACE - 18.02.16 - klo:17:49
Ei pidä unohtaa, Jotta ab alueella nuori saa vieläkin avustusta 50 prosenttia ja korkotukilainan. Eikä c:llä tuo ole paljoa huonompi. Jos on nuori ja hyvät lähtökohdat, ei liikaa velkaa ja peltoasiat kunnossa, niin ei muuta kun navettaa pystyyn.

Tuolla Antti vähän aiemmin laskeskeli palkkoja. Asia on just noin, kyllä se rakennus tulee maksettua mutta mitään kunnollista korvausta hukkaan menneelle ajalle ei tällä hetkellä saada. Onneksi rakentamisvaiheessa ei vanhaa velkaa ollut ja kohtuu summa omaa rahaa oli varastoitu hankkeeseen niin nyt voidaan elää pelkän korkotukilainan kanssa. Toki senkin lyhennys ja korko vie nykyhinnalla parin kuun maitotilit.
C-alueesta ylöspäin tulee mikä tahansa koppi maksettua, eri asian onko siinäkään mitään järkeä.

Se on vähän sellainen juttu? Että vaikka saisi 100% avustukset. Niin jos jokainen tuotettu yksikkö tuottaa tappiota niin se kannattavuus on vähän kyseenalaista? Että kannattaako sitä koppia laittaa pystyyn. Mutta kuten todettua niin pohjoisessa kuokkaa maahan ja sitä rataa. Täällä etelässä valitettavasti kun tukia tulee huomattavasti niukemmin niin laskelma näyttää vähän erilaiselta...

Ab-c1/c2 tällä hetkellä tukiero on täysin mitätön, eli sillä ei kyllä tuotannon kannattavuutta ratkaista.
4-5 senttiä on kuitenkin litraa kohden ero. Riippuu toki näkökannasta tuo mitättömyys. :-X
400-500€/lehmä/vuosi on mitätön ero, mutta auta armias jos hehtaarituki heittää vitosella eri tukialueilla  ;D
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 18.02.16 - klo:17:57
520€/turpa on kuitenkin yli 5,2 senttiä litra (kansallisen keskituotoksen mukaan) joten mistä tuo 4-5 senttiä tulee jos C1 tuki on 7,7 senttiä.

AB:n saaristossa tuki onkin jo parempi kuin Ceellä.


Meidän nautapolot eivät osaa lypsää kansalaisen keskituotannon mukaan, vaikka yritinkin ruokintaa halpuuttaa. Sieltä tuli itsellä 4,5 senttiä / litra vain :'(
Mutta tuo on järkyttävä tieto, jos C1 tuki on vain 7,7 senttiä. Kun itse luulin tietäväni sen olevan 8,5 senttiä. :-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 18.02.16 - klo:18:53
520€/turpa on kuitenkin yli 5,2 senttiä litra (kansallisen keskituotoksen mukaan) joten mistä tuo 4-5 senttiä tulee jos C1 tuki on 7,7 senttiä.

AB:n saaristossa tuki onkin jo parempi kuin Ceellä.


Meidän nautapolot eivät osaa lypsää kansalaisen keskituotannon mukaan, vaikka yritinkin ruokintaa halpuuttaa. Sieltä tuli itsellä 4,5 senttiä / litra vain :'(
Mutta tuo on järkyttävä tieto, jos C1 tuki on vain 7,7 senttiä. Kun itse luulin tietäväni sen olevan 8,5 senttiä. :-X
Niinpäs näkyy olevankin nykyään.

Tukee pitää silti verrata meijemaitoon, ja se on aika harvalla yli 10 000l.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: +200 - 18.02.16 - klo:23:18
400-500€/lehmä/vuosi on mitätön ero, mutta auta armias jos hehtaarituki heittää vitosella eri tukialueilla  ;D

Osuma...
Tais olla vain sivuosuma.Tää oli bäskiltä normaalia proagria laskentaa:Lähtötiedot päin*****a, niin tuloskin on mitä sattuu.Ja vastuu on kuulijalla....
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 19.02.16 - klo:05:45
520€/turpa on kuitenkin yli 5,2 senttiä litra (kansallisen keskituotoksen mukaan) joten mistä tuo 4-5 senttiä tulee jos C1 tuki on 7,7 senttiä.

AB:n saaristossa tuki onkin jo parempi kuin Ceellä.


Meidän nautapolot eivät osaa lypsää kansalaisen keskituotannon mukaan, vaikka yritinkin ruokintaa halpuuttaa. Sieltä tuli itsellä 4,5 senttiä / litra vain :'(
Mutta tuo on järkyttävä tieto, jos C1 tuki on vain 7,7 senttiä. Kun itse luulin tietäväni sen olevan 8,5 senttiä. :-X
Niinpäs näkyy olevankin nykyään.

Tukee pitää silti verrata meijemaitoon, ja se on aika harvalla yli 10 000l.

Hyvä on. Sovitaanko tuoksi eroksi sitten vaikka 3 senttiä? :-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 19.02.16 - klo:07:29
520€/turpa on kuitenkin yli 5,2 senttiä litra (kansallisen keskituotoksen mukaan) joten mistä tuo 4-5 senttiä tulee jos C1 tuki on 7,7 senttiä.

AB:n saaristossa tuki onkin jo parempi kuin Ceellä.


Meidän nautapolot eivät osaa lypsää kansalaisen keskituotannon mukaan, vaikka yritinkin ruokintaa halpuuttaa. Sieltä tuli itsellä 4,5 senttiä / litra vain :'(
Mutta tuo on järkyttävä tieto, jos C1 tuki on vain 7,7 senttiä. Kun itse luulin tietäväni sen olevan 8,5 senttiä. :-X
maksussa näky olleen 7,1 c 1 alue.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Rusina - 19.02.16 - klo:10:34
Helppo Se on c alueella suunnitella laajenusta kun on tuollaiset tuet, täällä on kokonaiset 0 snt tukea, repikää siitä ja rehuntekokelit on yhtä huonot ja arvaamattomat.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 19.02.16 - klo:10:48
Helppo Se on c alueella suunnitella laajenusta kun on tuollaiset tuet, täällä on kokonaiset 0 snt tukea, repikää siitä ja rehuntekokelit on yhtä huonot ja arvaamattomat.

Kai olet muistanut lypsylehmäpalkkion hakea?  ???


Laskeskelin muuten että Finnmilk saisi tällä hetkellä hiukan enemmän tukea AB-alueella kuin nyt saa C2:lla, koska lypsylehmäpalkkiossa ei ole ylärajaa  :P


Sen varaan en kyllä investoisi koska AB-alueen vaihtelevat tuet ovat 5 vuoden välein kirveen alla ja niihinkin voi lisäksi tulla samat rajat kuin pohjoiseen ihan koska vaan. Eli hyvässä lykyssä lypsylehmäpalkkion 5 senttiä poistuu kokonaan ja maidon hinta on vaikka 33 senttiä silloin 2021 kun se iso navetta AB:llä olisi juuri valmistunut.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: +200 - 19.02.16 - klo:12:29
Helppo Se on c alueella suunnitella laajenusta kun on tuollaiset tuet, täällä on kokonaiset 0 snt tukea, repikää siitä ja rehuntekokelit on yhtä huonot ja arvaamattomat.

Kai olet muistanut lypsylehmäpalkkion hakea?  ???


Laskeskelin muuten että Finnmilk saisi tällä hetkellä hiukan enemmän tukea AB-alueella kuin nyt saa C2:lla, koska lypsylehmäpalkkiossa ei ole ylärajaa  :P


Sen varaan en kyllä investoisi koska AB-alueen vaihtelevat tuet ovat 5 vuoden välein kirveen alla ja niihinkin voi lisäksi tulla samat rajat kuin pohjoiseen ihan koska vaan. Eli hyvässä lykyssä lypsylehmäpalkkion 5 senttiä poistuu kokonaan ja maidon hinta on vaikka 33 senttiä silloin 2021 kun se iso navetta AB:llä olisi juuri valmistunut.
Eikö finnmilkki ole c1 alueella?
Kun te laskette lypsylehmä palkkion\litra,käytättekö ab-alueen keskituotosta....
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 19.02.16 - klo:12:43
Hep! Kyllä, nostan kädet pystyyn, koska minun oli vika, että menee taas juttu tukinillitykseksi. Kovin on hyödytöntä se, eikä sille mitään mahdeta. AB-alueellahan menee kivammin, kuin aiempina vuosina maidon tukipoliittisesti. Ja kerrankaan ei ole ennakkoon laskeva tuki. Kiitos, kokoomus. Parin vuoden päästä on laajennuksen aika itseillä. Kunhan saadaan infrastruktuuri muutoin kuntoon, niin sitten siirretään navetan päätyelementtejä ainakin yhden robotin verran kauemmas. Turhaa on pelotella maidon hintain laskulla. Kun ei se tästä kuitenkaan enää laske, nousee vain. Koska on meillä Valio. Ei ole tämä sarkasmiakaan, kun meillä on pellotkin salaojissa. :-X
Siis salaojathan ovat oikein sanoen pellossa, muutenhan olisi viljelytoimi kovin hankalaa, jos pelto olisikin siellä salaojassa. :'(
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 19.02.16 - klo:12:51
Niinmpä samaa olen pohtinut, hinta ei tuosta laske kun on valio. Oikeastaan tässä on pitkästä aikaa pientä navettakuumetta, pitäs vaan saada tehtyä edes jotenkin järjelliseen hintaan.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 19.02.16 - klo:13:05
Oikein. Ei auta itku eikä valitus. "maidontuottaja", kin on siitä oivallinen esimerkki, maksetaan veroja ja kerrotaan, että hyvin menee. 
 Itsellä on ainakin melko selkeä ajatus, että 300 000 euron budjetilla, miinus valtion apuraha, saataisiin "antti-x", n kiusaksi noin 600 000 litraa lisää maitoa. Menkööt sitten vaikka jauheen jalostukseen...:-X
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: +200 - 19.02.16 - klo:13:21
Oikein. Ei auta itku eikä valitus. "maidontuottaja", kin on siitä oivallinen esimerkki, maksetaan veroja ja kerrotaan, että hyvin menee. 
 Itsellä on ainakin melko selkeä ajatus, että 300 000 euron budjetilla, miinus valtion apuraha, saataisiin "antti-x", n kiusaksi noin 600 000 litraa lisää maitoa. Menkööt sitten vaikka jauheen jalostukseen...:-X
Kieltämättä lähes sama ajatus käyny mieles.
Paitti etten kenenkään kiusaksi viitti tehdä mitään....
Vaan sentakia että olis varmaanki kivaa jos olis toinenkin ropo...
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: ilkka - 19.02.16 - klo:13:29
Oikein. Ei auta itku eikä valitus. "maidontuottaja", kin on siitä oivallinen esimerkki, maksetaan veroja ja kerrotaan, että hyvin menee. 
 Itsellä on ainakin melko selkeä ajatus, että 300 000 euron budjetilla, miinus valtion apuraha, saataisiin "antti-x", n kiusaksi noin 600 000 litraa lisää maitoa. Menkööt sitten vaikka jauheen jalostukseen...:-X
Kieltämättä lähes sama ajatus käyny mieles.
Paitti etten kenenkään kiusaksi viitti tehdä mitään....
Vaan sentakia että olis varmaanki kivaa jos olis toinenkin ropo...


Näihin kommentteihin ei kyllä ole MITÄÄN lisättävää.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Rusina - 19.02.16 - klo:13:37
Tavoitteena, että olis töitä jatkossakin. Tämä on oikeasti ala missä pystyy vaikuttamaan omaan työpaikkaan, ja on mahdollisuuksia. Jos joutuu lopettamaan ja mennä johonkin huonoon duuniin, missä työnantaja omistaa sun aikasi! Vaikka tämä ei yksinkertaista ole ja koko prosessi on vaativa niin silti lehmähommat ottaa pitemmän korren.

Me joudutaan tosin tekemään n. 0.9m€ maksava investointi, ei ole sellaista navettaa mitä laajentaa. Valion tuottajia myös.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 19.02.16 - klo:14:10
Oikein. Ei auta itku eikä valitus. "maidontuottaja", kin on siitä oivallinen esimerkki, maksetaan veroja ja kerrotaan, että hyvin menee. 
 Itsellä on ainakin melko selkeä ajatus, että 300 000 euron budjetilla, miinus valtion apuraha, saataisiin "antti-x", n kiusaksi noin 600 000 litraa lisää maitoa. Menkööt sitten vaikka jauheen jalostukseen...:-X
Kieltämättä lähes sama ajatus käyny mieles.
Paitti etten kenenkään kiusaksi viitti tehdä mitään....
Vaan sentakia että olis varmaanki kivaa jos olis toinenkin ropo...
Voihan sen toisen roposen ostaa rakentamatta navettaa.Meilla umpparikatos.25 lehmää lisää ja lehmäpaikan hinta 2000 eurua.Siis robo mukaanlukien.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 19.02.16 - klo:14:13
Oikein. Ei auta itku eikä valitus. "maidontuottaja", kin on siitä oivallinen esimerkki, maksetaan veroja ja kerrotaan, että hyvin menee. 
 Itsellä on ainakin melko selkeä ajatus, että 300 000 euron budjetilla, miinus valtion apuraha, saataisiin "antti-x", n kiusaksi noin 600 000 litraa lisää maitoa. Menkööt sitten vaikka jauheen jalostukseen...:-X
Kieltämättä lähes sama ajatus käyny mieles.
Paitti etten kenenkään kiusaksi viitti tehdä mitään....
Vaan sentakia että olis varmaanki kivaa jos olis toinenkin ropo...

Minä olen tainnut toistuvasti sanoa että laajennus voi olla edelleen kannattavaa tuottajalle itselleen vaikkakaan ei muille tuottajille (sen laajennuksen maitoa ei tosiaan mihinkään tarvita ja lisämaito Suomessa laskee tuottajahintaa ellei jauheen ja voin hinta about kolminkertaistu nykyisestä). Uusi sitten taas harvemmin on kannattava edes tuottajalle. Ehkä jollekin rakennusfirmalle ja parille konsultille.

Ja hinta ei luultavasti laske alle Valion nyt maksaman 35 sentin, mutta se 35 voi AB-alueella olla tukineen kokonaishinta vuonna 2021, ei voi tietää.

Jos suomessa tuotetaan 2021 satoja miljoonia litroja enemmän maitoa kuin nyt, niin sitten tietty hinta voi olla jopa alle sen 35 senttiä. Ja ehkä jopa leikkaantuu silloin c-tuki lisää.

Kun lasketaan lypsylehmäpalkkiota per litra, minä käytän omaa tai hyvän investoivan tilan tuotosta verrokkina. Investoinneissa tosin aika turhaa kun se palkkio voi olla ihan mitä vain hetken päästä. Lähes varmasti ei kyllä nykyistä suurempi.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 19.02.16 - klo:19:15
alle 100k€ saa kominivelkehällä olevan peltihallin minusta pystytettynä mitoilla 22 metriä kertaa 44 metriä. Laskeskelin että sopis 3 rivinen navetta siihen sisään.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 19.02.16 - klo:19:40
alle 100k€ saa kominivelkehällä olevan peltihallin minusta pystytettynä mitoilla 22 metriä kertaa 44 metriä. Laskeskelin että sopis 3 rivinen navetta siihen sisään.

Alkaako navettasi olla jo niin huonossa kunnossa että pitää rakentaa halli päälle?  ???




Uudet navetat vaatii toimiviksi tullakseen niin paljon infraa, maanrakennusta, ns. tuottamattomia tiloja ja muuta että hintaa vaan tulee.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 19.02.16 - klo:19:52
alle 100k€ saa kominivelkehällä olevan peltihallin minusta pystytettynä mitoilla 22 metriä kertaa 44 metriä. Laskeskelin että sopis 3 rivinen navetta siihen sisään.

Alkaako navettasi olla jo niin huonossa kunnossa että pitää rakentaa halli päälle?  ???




Uudet navetat vaatii toimiviksi tullakseen niin paljon infraa, maanrakennusta, ns. tuottamattomia tiloja ja muuta että hintaa vaan tulee.

Joo niin tulee.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: kylmis - 19.02.16 - klo:20:36
Tavoitteena, että olis töitä jatkossakin. Tämä on oikeasti ala missä pystyy vaikuttamaan omaan työpaikkaan, ja on mahdollisuuksia. Jos joutuu lopettamaan ja mennä johonkin huonoon duuniin, missä työnantaja omistaa sun aikasi! Vaikka tämä ei yksinkertaista ole ja koko prosessi on vaativa niin silti lehmähommat ottaa pitemmän korren.

Me joudutaan tosin tekemään n. 0.9m€ maksava investointi, ei ole sellaista navettaa mitä laajentaa. Valion tuottajia myös.
Se on aina hyvä ajatus, kun tekee töitä itselleen. Se vie omaa asiaa eteenpäin. Toisen palveluksessa tulee rahaa, mutta ei synny itselle mitään pääomaa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 20.02.16 - klo:14:24
Se on aina hyvä ajatus, kun tekee töitä itselleen. Se vie omaa asiaa eteenpäin. Toisen palveluksessa tulee rahaa, mutta ei synny itselle mitään pääomaa.

Tuota? Pessimistin tai inhorealistin näkemys? Jos puhutaan rakennuksista? Niin ei voi sanoa että siitä rakennuksesta syntyisi mitään pääomaa? Sillä on arvoa tasan niin kauan kuin tuotanto pyörii ja sen jälkeen sen rakennuksen arvo on nolla euroa? Vai ymmärsinkö nyt jotakin väärin että mistä sitä pääomaa syntyy?

Joo se on vähän sama kuin rakentaisi hienon omakotitalon ruuhkasuomen ulkopuolelle, yli 60 kilsan päähän isosta kaupungista (Oulu tai isompi) ja lisäksi yli 20km päähän pienemmästä.

300 000€ menee herkästi ja jälleenmyyntiarvo on jotain 150 000 uutena, ja siitä vielä tippuu kymppitonnin vuodessa ekat vuodet.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.02.16 - klo:09:45
Paljonko saa olla entistä velkaa, jos suunnitellaan tehtäväksi isoa navettainvestointia?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 21.02.16 - klo:09:48
Paljonko saa olla entistä velkaa, jos suunnitellaan tehtäväksi isoa navettainvestointia?

Kylläpä sitä nyt eräitä polttelee. :)

Ei sillä velalla sinänsä väliä, ainakaan jos velkaa selvästi enemmän on omaisuutta jonka pankki hyväksyy.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.02.16 - klo:10:21
Paljonko saa olla entistä velkaa, jos suunnitellaan tehtäväksi isoa navettainvestointia?

Kylläpä sitä nyt eräitä polttelee. :)

Ei sillä velalla sinänsä väliä, ainakaan jos velkaa selvästi enemmän on omaisuutta jonka pankki hyväksyy.
No, täällä kun on köyhää  ja omaisuudella ei ole samanlaista arvoa,  kuin muuualla. Leikitään, että taseessa on maatalouden osalta vastaavaa  600 000. investointi olisi miljoona ja avustus pois, eli 650 000 pitäisi ottaa velkaa lisää. Tuotanto olis maltillinen 120 lehmää. Paljon saa olla velkaa lähdettäessä tekemään investointia?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 21.02.16 - klo:10:26
Se on aina hyvä ajatus, kun tekee töitä itselleen. Se vie omaa asiaa eteenpäin. Toisen palveluksessa tulee rahaa, mutta ei synny itselle mitään pääomaa.

Tuota? Pessimistin tai inhorealistin näkemys? Jos puhutaan rakennuksista? Niin ei voi sanoa että siitä rakennuksesta syntyisi mitään pääomaa? Sillä on arvoa tasan niin kauan kuin tuotanto pyörii ja sen jälkeen sen rakennuksen arvo on nolla euroa? Vai ymmärsinkö nyt jotakin väärin että mistä sitä pääomaa syntyy?

Joo se on vähän sama kuin rakentaisi hienon omakotitalon ruuhkasuomen ulkopuolelle, yli 60 kilsan päähän isosta kaupungista (Oulu tai isompi) ja lisäksi yli 20km päähän pienemmästä.

300 000€ menee herkästi ja jälleenmyyntiarvo on jotain 150 000 uutena, ja siitä vielä tippuu kymppitonnin vuodessa ekat vuodet.

Siis tämähän on tässä rakentamisessa ollut älytöntä että kun teet talon ja uhraat siihen 100000€, niin saat 10 vuoden päästä myydessäsi siitä 200000€. Eihän autonkaan arvo nouse sen jälkeen kun se ajetaan liikestä ulos. Käytännössä vielä nämä uudet talot tehdään pääsääntöisesti kestämään maksimissaan 50 vuotta.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.02.16 - klo:10:43
Se on aina hyvä ajatus, kun tekee töitä itselleen. Se vie omaa asiaa eteenpäin. Toisen palveluksessa tulee rahaa, mutta ei synny itselle mitään pääomaa.

Tuota? Pessimistin tai inhorealistin näkemys? Jos puhutaan rakennuksista? Niin ei voi sanoa että siitä rakennuksesta syntyisi mitään pääomaa? Sillä on arvoa tasan niin kauan kuin tuotanto pyörii ja sen jälkeen sen rakennuksen arvo on nolla euroa? Vai ymmärsinkö nyt jotakin väärin että mistä sitä pääomaa syntyy?

Joo se on vähän sama kuin rakentaisi hienon omakotitalon ruuhkasuomen ulkopuolelle, yli 60 kilsan päähän isosta kaupungista (Oulu tai isompi) ja lisäksi yli 20km päähän pienemmästä.

300 000€ menee herkästi ja jälleenmyyntiarvo on jotain 150 000 uutena, ja siitä vielä tippuu kymppitonnin vuodessa ekat vuodet.

Siis tämähän on tässä rakentamisessa ollut älytöntä että kun teet talon ja uhraat siihen 100000€, niin saat 10 vuoden päästä myydessäsi siitä 200000€. Eihän autonkaan arvo nouse sen jälkeen kun se ajetaan liikestä ulos. Käytännössä vielä nämä uudet talot tehdään pääsääntöisesti kestämään maksimissaan 50 vuotta.
Sijainti on, joka ratkaisee. Yks ammattilainen sano, että kun teet talon järvenrantaan, saa sen helpommin myytyä ja paremman hinnan. Tein rantaan ja uskoisin saavani tästä 50-100 tuhatta enemmän, jos vertaa että sama alue jossain metsänsyrjässä. Ostaja ei silloinkaan ole paikallinen vaan kauempaa, joka haluaa laadukkaan kesämökin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 21.02.16 - klo:10:44
Paljonko saa olla entistä velkaa, jos suunnitellaan tehtäväksi isoa navettainvestointia?

Kylläpä sitä nyt eräitä polttelee. :)

Ei sillä velalla sinänsä väliä, ainakaan jos velkaa selvästi enemmän on omaisuutta jonka pankki hyväksyy.
No, täällä kun on köyhää  ja omaisuudella ei ole samanlaista arvoa,  kuin muuualla. Leikitään, että taseessa on maatalouden osalta vastaavaa  600 000. investointi olisi miljoona ja avustus pois, eli 650 000 pitäisi ottaa velkaa lisää. Tuotanto olis maltillinen 120 lehmää. Paljon saa olla velkaa lähdettäessä tekemään investointia?

Kyllä pankki arvostaa pellon todelliseen arvoon kun vakuusarvoja miettii. Ei se velkoihin teikäläisen navettaprojekti kaadu. Toivottavasti sen sijaan siihen että tajuat luopua moisesta ehtoopuolen projektista.

Siis oikeasti, kun olet tehnyt sellaisia siinä hetkessä hyvä ratkaisuja, ostanut halpaa peltoa, siirtänyt ne luomuun ja pitänyt investoinnit matalana, niin miksi nyt sitten vaihtaisit menestyvästä edelläkävijästä perässähiihtäjäksi? Siinä vaiheessa kun saat päätöksen tehtyä ja ympäristöluvat yms, suomessa on varmaan jo 250 000 lehmäpaikkaa alle 20 vuotiaissa pihatoissa ja maitoa tulee selvästi enemmän kuin nyt.

Ilman navettavelkaa sitä on paljon vapaampi tarttumaan tilaisuuksiin joita aina tarjoutuu niille joilla on silmät auki.

edit: Kyselyssä jossa todettiin maitotiloja jäävän enää 4500 vuoteen 2020 mennessä, kävi myös ilmi että lähes puolet jäljelle jäävistä aikoo investoida merkittävästi 2020 mennessä.

Jos 2000 tilaa rakentaa 60 uutta lypslehmäpaikkaa  per tila, se tekee 120 000 uutta parsipaikkaa. Jos 4000 keskimäärin 20 lehmän tilaa lopettaa, se vähentää lehmämäärää vain 80 000. Ja ne 120 000 uutta lehmää tod näk tuottavat paljon paremmin kuin ne pienien parsinavetoiden lehmät ovat tehneet.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 21.02.16 - klo:11:10
Paljonko saa olla entistä velkaa, jos suunnitellaan tehtäväksi isoa navettainvestointia?

Kylläpä sitä nyt eräitä polttelee. :)

Ei sillä velalla sinänsä väliä, ainakaan jos velkaa selvästi enemmän on omaisuutta jonka pankki hyväksyy.
No, täällä kun on köyhää  ja omaisuudella ei ole samanlaista arvoa,  kuin muuualla. Leikitään, että taseessa on maatalouden osalta vastaavaa  600 000. investointi olisi miljoona ja avustus pois, eli 650 000 pitäisi ottaa velkaa lisää. Tuotanto olis maltillinen 120 lehmää. Paljon saa olla velkaa lähdettäessä tekemään investointia?

Kyllä pankki arvostaa pellon todelliseen arvoon kun vakuusarvoja miettii. Ei se velkoihin teikäläisen navettaprojekti kaadu. Toivottavasti sen sijaan siihen että tajuat luopua moisesta ehtoopuolen projektista.

Siis oikeasti, kun olet tehnyt sellaisia siinä hetkessä hyvä ratkaisuja, ostanut halpaa peltoa, siirtänyt ne luomuun ja pitänyt investoinnit matalana, niin miksi nyt sitten vaihtaisit menestyvästä edelläkävijästä perässähiihtäjäksi? Siinä vaiheessa kun saat päätöksen tehtyä ja ympäristöluvat yms, suomessa on varmaan jo 250 000 lehmäpaikkaa alle 20 vuotiaissa pihatoissa ja maitoa tulee selvästi enemmän kuin nyt.

Ilman navettavelkaa sitä on paljon vapaampi tarttumaan tilaisuuksiin joita aina tarjoutuu niille joilla on silmät auki.

edit: Kyselyssä jossa todettiin maitotiloja jäävän enää 4500 vuoteen 2020 mennessä, kävi myös ilmi että lähes puolet jäljelle jäävistä aikoo investoida merkittävästi 2020 mennessä.

Jos 2000 tilaa rakentaa 60 uutta lypslehmäpaikkaa  per tila, se tekee 120 000 uutta parsipaikkaa. Jos 4000 keskimäärin 20 lehmän tilaa lopettaa, se vähentää lehmämäärää vain 80 000. Ja ne 120 000 uutta lehmää tod näk tuottavat paljon paremmin kuin ne pienien parsinavetoiden lehmät ovat tehneet.

Keskilehmä luku taitaa jo huidella siellä 30-40 välissä, että sillä jos lasketaan, niin lopettavilta tiloista vähenisi 120000-160000 lehmää vuoteen 2020 mennessä. Eli jopa 40000 enemmän kuin laskit uusia paripaikkoja tulevan. bLopettavat tilat on myös koko ajan keskimäärin isompia, nykyään siinä 20 lehmän kantturoissa. Alle 20 lehmän tilat on järjestään lopettaneetItse en tiedä tässä 10 km säteellä enää kuin 4 alle 20 lehmän karjaa kun vielä 1995 oli kaikkiaan 20 talossa samalla alueella lehmiä. Tämän jälkeen samalta alueelta on varmaan vähintään 10 navetasta lehmät lähteneet ja kaikki on olleet juuri nuita alle 20 karjoja.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 21.02.16 - klo:11:55
Paljonko saa olla entistä velkaa, jos suunnitellaan tehtäväksi isoa navettainvestointia?

Kylläpä sitä nyt eräitä polttelee. :)

Ei sillä velalla sinänsä väliä, ainakaan jos velkaa selvästi enemmän on omaisuutta jonka pankki hyväksyy.
No, täällä kun on köyhää  ja omaisuudella ei ole samanlaista arvoa,  kuin muuualla. Leikitään, että taseessa on maatalouden osalta vastaavaa  600 000. investointi olisi miljoona ja avustus pois, eli 650 000 pitäisi ottaa velkaa lisää. Tuotanto olis maltillinen 120 lehmää. Paljon saa olla velkaa lähdettäessä tekemään investointia?

Kyllä pankki arvostaa pellon todelliseen arvoon kun vakuusarvoja miettii. Ei se velkoihin teikäläisen navettaprojekti kaadu. Toivottavasti sen sijaan siihen että tajuat luopua moisesta ehtoopuolen projektista.

Siis oikeasti, kun olet tehnyt sellaisia siinä hetkessä hyvä ratkaisuja, ostanut halpaa peltoa, siirtänyt ne luomuun ja pitänyt investoinnit matalana, niin miksi nyt sitten vaihtaisit menestyvästä edelläkävijästä perässähiihtäjäksi? Siinä vaiheessa kun saat päätöksen tehtyä ja ympäristöluvat yms, suomessa on varmaan jo 250 000 lehmäpaikkaa alle 20 vuotiaissa pihatoissa ja maitoa tulee selvästi enemmän kuin nyt.

Ilman navettavelkaa sitä on paljon vapaampi tarttumaan tilaisuuksiin joita aina tarjoutuu niille joilla on silmät auki.

edit: Kyselyssä jossa todettiin maitotiloja jäävän enää 4500 vuoteen 2020 mennessä, kävi myös ilmi että lähes puolet jäljelle jäävistä aikoo investoida merkittävästi 2020 mennessä.

Jos 2000 tilaa rakentaa 60 uutta lypslehmäpaikkaa  per tila, se tekee 120 000 uutta parsipaikkaa. Jos 4000 keskimäärin 20 lehmän tilaa lopettaa, se vähentää lehmämäärää vain 80 000. Ja ne 120 000 uutta lehmää tod näk tuottavat paljon paremmin kuin ne pienien parsinavetoiden lehmät ovat tehneet.

Keskilehmä luku taitaa jo huidella siellä 30-40 välissä, että sillä jos lasketaan, niin lopettavilta tiloista vähenisi 120000-160000 lehmää vuoteen 2020 mennessä. Eli jopa 40000 enemmän kuin laskit uusia paripaikkoja tulevan. bLopettavat tilat on myös koko ajan keskimäärin isompia, nykyään siinä 20 lehmän kantturoissa. Alle 20 lehmän tilat on järjestään lopettaneetItse en tiedä tässä 10 km säteellä enää kuin 4 alle 20 lehmän karjaa kun vielä 1995 oli kaikkiaan 20 talossa samalla alueella lehmiä. Tämän jälkeen samalta alueelta on varmaan vähintään 10 navetasta lehmät lähteneet ja kaikki on olleet juuri nuita alle 20 karjoja.

Viime vuoden tuotosseurantatiloista, eli niistä jotka olivat koko vuoden mukana, eli eivät lopettaneet, 50% pääsi 30,4 lehmään. Tuotosseurannassa on keskimäärin vähän isompia tiloja kun varsinkin pienimmät eivät jaksa kuulua siihen (on toki pari isoakin jotka eivät kuulu), mutta mennään nyt sillä että edustaisivat suomen keskiarvoa. Meijerimaitoa tuottivat alle 250 000 litraa eli alle 8000l per lehmä.
Jos ajatellaan että pienimmät 30% lopettaisi, niin mikä niiden lehmäluku sitten on? Tuotosseurannan mukaan 70% tiloista pääsi 22,4 lehmään, eli sitä pienemmät, siis pienimmät 30% tiloista, ovat 1-22,4 lehmän tiloja. Vajaasta 8000 tilasta löytyy siis melkein 2400 tilaa jolla on alle 22 lehmää. Ja tosiaan melkein 4000 tilaa joilla on alle 30,4 lehmää. Ja sanoisin että niiden melkein 4000 jäljellä olevan alle 30,4 lehmäisen tilan keskilehmäluku on jossain 20 lehmän paikkeilla tai vähän yli. Koska alle 22, 4 lehmän navetoita on siis selvästi enemmän kuin 22,4 - 30,4 lehmän navetoita.

Eli on kyllä vielä tosi paljon tiloja joilla on tosi vähän lehmiä. Ja ne lehmät tosiaan lypsävät keskiarvona ainakin 15% vähemmän kuin uudessa pihatossa pitäisi lehmistä irrota. Ja kaikella logiikalla ne pienet lähinnä lopettavat. Ja niistäkin erityisesti ne joilla keskituotos on huonommasta päästä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Make - 21.02.16 - klo:12:01
Maidosta saatavalla hinnalla ja tuilla on aikalilla vaikutusta maidontuotannossa jatkamiseen ja laajennuksiin. 45 sentillä suomen maidontuotanto lisääntyy ja 30 sentillä vähenee.  ::)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 21.02.16 - klo:12:08
Maidosta saatavalla hinnalla ja tuilla on aikalilla vaikutusta maidontuotannossa jatkamiseen ja laajennuksiin. 45 sentillä suomen maidontuotanto lisääntyy ja 30 sentillä vähenee.  ::)

40 sentillä pysyy ennallaan.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 21.02.16 - klo:12:10
Maidosta saatavalla hinnalla ja tuilla on aikalilla vaikutusta maidontuotannossa jatkamiseen ja laajennuksiin. 45 sentillä suomen maidontuotanto lisääntyy ja 30 sentillä vähenee.  ::)

40 sentillä pysyy ennallaan.

Nyt ollaan tukineen 43-45 isoimmilla alueilla, eli lisääntyy vielä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 21.02.16 - klo:12:13
Paljonko saa olla entistä velkaa, jos suunnitellaan tehtäväksi isoa navettainvestointia?

Kylläpä sitä nyt eräitä polttelee. :)

Ei sillä velalla sinänsä väliä, ainakaan jos velkaa selvästi enemmän on omaisuutta jonka pankki hyväksyy.
No, täällä kun on köyhää  ja omaisuudella ei ole samanlaista arvoa,  kuin muuualla. Leikitään, että taseessa on maatalouden osalta vastaavaa  600 000. investointi olisi miljoona ja avustus pois, eli 650 000 pitäisi ottaa velkaa lisää. Tuotanto olis maltillinen 120 lehmää. Paljon saa olla velkaa lähdettäessä tekemään investointia?

Kyllä pankki arvostaa pellon todelliseen arvoon kun vakuusarvoja miettii. Ei se velkoihin teikäläisen navettaprojekti kaadu. Toivottavasti sen sijaan siihen että tajuat luopua moisesta ehtoopuolen projektista.

Siis oikeasti, kun olet tehnyt sellaisia siinä hetkessä hyvä ratkaisuja, ostanut halpaa peltoa, siirtänyt ne luomuun ja pitänyt investoinnit matalana, niin miksi nyt sitten vaihtaisit menestyvästä edelläkävijästä perässähiihtäjäksi? Siinä vaiheessa kun saat päätöksen tehtyä ja ympäristöluvat yms, suomessa on varmaan jo 250 000 lehmäpaikkaa alle 20 vuotiaissa pihatoissa ja maitoa tulee selvästi enemmän kuin nyt.

Ilman navettavelkaa sitä on paljon vapaampi tarttumaan tilaisuuksiin joita aina tarjoutuu niille joilla on silmät auki.

edit: Kyselyssä jossa todettiin maitotiloja jäävän enää 4500 vuoteen 2020 mennessä, kävi myös ilmi että lähes puolet jäljelle jäävistä aikoo investoida merkittävästi 2020 mennessä.

Jos 2000 tilaa rakentaa 60 uutta lypslehmäpaikkaa  per tila, se tekee 120 000 uutta parsipaikkaa. Jos 4000 keskimäärin 20 lehmän tilaa lopettaa, se vähentää lehmämäärää vain 80 000. Ja ne 120 000 uutta lehmää tod näk tuottavat paljon paremmin kuin ne pienien parsinavetoiden lehmät ovat tehneet.

Keskilehmä luku taitaa jo huidella siellä 30-40 välissä, että sillä jos lasketaan, niin lopettavilta tiloista vähenisi 120000-160000 lehmää vuoteen 2020 mennessä. Eli jopa 40000 enemmän kuin laskit uusia paripaikkoja tulevan. bLopettavat tilat on myös koko ajan keskimäärin isompia, nykyään siinä 20 lehmän kantturoissa. Alle 20 lehmän tilat on järjestään lopettaneetItse en tiedä tässä 10 km säteellä enää kuin 4 alle 20 lehmän karjaa kun vielä 1995 oli kaikkiaan 20 talossa samalla alueella lehmiä. Tämän jälkeen samalta alueelta on varmaan vähintään 10 navetasta lehmät lähteneet ja kaikki on olleet juuri nuita alle 20 karjoja.

Viime vuoden tuotosseurantatiloista, eli niistä jotka olivat koko vuoden mukana, eli eivät lopettaneet, 50% pääsi 30,4 lehmään. Tuotosseurannassa on keskimäärin vähän isompia tiloja kun varsinkin pienimmät eivät jaksa kuulua siihen (on toki pari isoakin jotka eivät kuulu), mutta mennään nyt sillä että edustaisivat suomen keskiarvoa. Meijerimaitoa tuottivat alle 250 000 litraa eli alle 8000l per lehmä.
Jos ajatellaan että pienimmät 30% lopettaisi, niin mikä niiden lehmäluku sitten on? Tuotosseurannan mukaan 70% tiloista pääsi 22,4 lehmään, eli sitä pienemmät, siis pienimmät 30% tiloista, ovat 1-22,4 lehmän tiloja. Vajaasta 8000 tilasta löytyy siis melkein 2400 tilaa jolla on alle 22 lehmää. Ja tosiaan melkein 4000 tilaa joilla on alle 30,4 lehmää. Ja sanoisin että niiden melkein 4000 jäljellä olevan alle 30,4 lehmäisen tilan keskilehmäluku on jossain 20 lehmän paikkeilla tai vähän yli. Koska alle 22, 4 lehmän navetoita on siis selvästi enemmän kuin 22,4 - 30,4 lehmän navetoita.

Eli on kyllä vielä tosi paljon tiloja joilla on tosi vähän lehmiä. Ja ne lehmät tosiaan lypsävät keskiarvona ainakin 15% vähemmän kuin uudessa pihatossa pitäisi lehmistä irrota. Ja kaikella logiikalla ne pienet lähinnä lopettavat. Ja niistäkin erityisesti ne joilla keskituotos on huonommasta päästä.

Nää yleensä pienimmät tilat on vielä velattomia. Ne lopettaa jotka pystyy ja joiden pitäisi laajentaa tuotantoa velkarahalla, jolloin on valitavissa kahdesta vaihtoedosta joko muualle töihin ja kasvinviljelytilaksi tai velkaa p...irusti ja uusi navetta. Suomen ensimäiset robolatkin alkaa olla jo maksettu kuten myös vuoden 1995 jälkeen tehdyt pihatotkin/uudet navetat. puhumattakaan niistälaajennetuista parsinavetoista. Eli lopettavat on järjestään alle 50 maidontuottajia.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 21.02.16 - klo:12:49
Laskin tuotosseurantatietojen pohjalta eri tuotosryhmien keskiarvoja laskien että suomen navetoiden pienempi puolikas, 4000 tilaa, tuotti meijerimaitoa viime vuonna jotain 660 miljoonaa litraa tai alle.


Eli jos se koko porukkaa lopettaisi, niin sen korvaisi 1000 uutta robotillista (joilla oikeasti tuotetaan eikä näperretä). Se ei loppupeleissä ole kovin paljon. Taitaa olla saman verran kuin suomessa nyt on robotteja.


Uusina 2 robotin navetoina se tekee 500, ja niitä taidetaan rakentaa enemmän kuin sata vuodessa nykyään? Finnmilk-kokoluokan yksiköitä tarvittaisiin niiden 4000 tilan korvaamiseen reilu 100. Ja kuulemma robottikaruselleistakin tehdään jonkin verran kauppaa suomessa tällä hetkellä.


edit: Ja tosiaan puolet suomen navetoista ei ole lopettamassa 2020 mennessä, max 40%, eli tuotos ei laske 2020 mennessä ollenkaan noin paljon lopettamisten kautta.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Shrek - 21.02.16 - klo:14:27
Paljonko saa olla entistä velkaa, jos suunnitellaan tehtäväksi isoa navettainvestointia?

Kylläpä sitä nyt eräitä polttelee. :)

Ei sillä velalla sinänsä väliä, ainakaan jos velkaa selvästi enemmän on omaisuutta jonka pankki hyväksyy.
No, täällä kun on köyhää  ja omaisuudella ei ole samanlaista arvoa,  kuin muuualla. Leikitään, että taseessa on maatalouden osalta vastaavaa  600 000. investointi olisi miljoona ja avustus pois, eli 650 000 pitäisi ottaa velkaa lisää. Tuotanto olis maltillinen 120 lehmää. Paljon saa olla velkaa lähdettäessä tekemään investointia?

Kyllä pankki arvostaa pellon todelliseen arvoon kun vakuusarvoja miettii. Ei se velkoihin teikäläisen navettaprojekti kaadu. Toivottavasti sen sijaan siihen että tajuat luopua moisesta ehtoopuolen projektista.

Siis oikeasti, kun olet tehnyt sellaisia siinä hetkessä hyvä ratkaisuja, ostanut halpaa peltoa, siirtänyt ne luomuun ja pitänyt investoinnit matalana, niin miksi nyt sitten vaihtaisit menestyvästä edelläkävijästä perässähiihtäjäksi? Siinä vaiheessa kun saat päätöksen tehtyä ja ympäristöluvat yms, suomessa on varmaan jo 250 000 lehmäpaikkaa alle 20 vuotiaissa pihatoissa ja maitoa tulee selvästi enemmän kuin nyt.

Ilman navettavelkaa sitä on paljon vapaampi tarttumaan tilaisuuksiin joita aina tarjoutuu niille joilla on silmät auki.

edit: Kyselyssä jossa todettiin maitotiloja jäävän enää 4500 vuoteen 2020 mennessä, kävi myös ilmi että lähes puolet jäljelle jäävistä aikoo investoida merkittävästi 2020 mennessä.

Jos 2000 tilaa rakentaa 60 uutta lypslehmäpaikkaa  per tila, se tekee 120 000 uutta parsipaikkaa. Jos 4000 keskimäärin 20 lehmän tilaa lopettaa, se vähentää lehmämäärää vain 80 000. Ja ne 120 000 uutta lehmää tod näk tuottavat paljon paremmin kuin ne pienien parsinavetoiden lehmät ovat tehneet.
Antti-älkää*****pilatkomunbisneksiä-x taas vauhdissa...  ::)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 21.02.16 - klo:15:26
""Antti-älkää*****pilatkomunbisneksiä-x taas vauhdissa...  ::)""

Aika pelko tuntuu pepussa olevan juu, mutta mä voin rauhoitella kyllä sillä että suomeen ei seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana ei tulla rakentamaan tuhatta robottipihattoa, mikään merkki ei viittaa siihen.
Vaikka niitä hulluja riittäisi, niin hulluilla ei riitä rahat ja pankit ei luotota.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 21.02.16 - klo:15:52
""Antti-älkää*****pilatkomunbisneksiä-x taas vauhdissa...  ::)""

Aika pelko tuntuu pepussa olevan juu, mutta mä voin rauhoitella kyllä sillä että suomeen ei seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana ei tulla rakentamaan tuhatta robottipihattoa, mikään merkki ei viittaa siihen.
Vaikka niitä hulluja riittäisi, niin hulluilla ei riitä rahat ja pankit ei luotota.

Ei välttämättä uusia niin montaa, mutta kuuleman mukaan melkein joka toinen vähintään robotillista lypsävä on laajentamassa, ja siihen sitten ne uudet päälle. Pankki antaa vähän huonompaankin projektiin rahaa jos uskoo saavansa omansa takaisin, ja varallisuutta suomalaisilla tuottajilla on. Tiloilla on velkaa vain pari miljardia ja peltoa ja metsää kymmenien miljardien arvosta.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 21.02.16 - klo:15:56
Vakuuksia maatiloilla varmasti on, mutta usein vakuudet on niillä, jotka ei niitä jättilainoja robohalleihin ole hakemassakaan  :)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: +200 - 21.02.16 - klo:15:58
""Antti-älkää*****pilatkomunbisneksiä-x taas vauhdissa...  ::)""

Aika pelko tuntuu pepussa olevan juu, mutta mä voin rauhoitella kyllä sillä että suomeen ei seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana ei tulla rakentamaan tuhatta robottipihattoa, mikään merkki ei viittaa siihen.
Vaikka niitä hulluja riittäisi, niin hulluilla ei riitä rahat ja pankit ei luotota.

Ei välttämättä uusia niin montaa, mutta kuuleman mukaan melkein joka toinen vähintään robotillista lypsävä on laajentamassa, ja siihen sitten ne uudet päälle. Pankki antaa vähän huonompaankin projektiin rahaa jos uskoo saavansa omansa takaisin, ja varallisuutta suomalaisilla tuottajilla on. Tiloilla on velkaa vain pari miljardia ja peltoa ja metsää kymmenien miljardien arvosta.
Mutta se tärkein pointti on:Onko kivempaa jos on kaksropottia vrt yksi ropotti???
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 21.02.16 - klo:16:12
""Antti-älkää*****pilatkomunbisneksiä-x taas vauhdissa...  ::)""

Aika pelko tuntuu pepussa olevan juu, mutta mä voin rauhoitella kyllä sillä että suomeen ei seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana ei tulla rakentamaan tuhatta robottipihattoa, mikään merkki ei viittaa siihen.
Vaikka niitä hulluja riittäisi, niin hulluilla ei riitä rahat ja pankit ei luotota.

Ei välttämättä uusia niin montaa, mutta kuuleman mukaan melkein joka toinen vähintään robotillista lypsävä on laajentamassa, ja siihen sitten ne uudet päälle. Pankki antaa vähän huonompaankin projektiin rahaa jos uskoo saavansa omansa takaisin, ja varallisuutta suomalaisilla tuottajilla on. Tiloilla on velkaa vain pari miljardia ja peltoa ja metsää kymmenien miljardien arvosta.
Mutta se tärkein pointti on:Onko kivempaa jos on kaksropottia vrt yksi ropotti???

Onko kivempaa että on yksi robotti vrt. että ei olisi ollenkaan elukoita ja yhden robon navetan normaali hinta tilillä?
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Koeman - 21.02.16 - klo:16:20
""Antti-älkää*****pilatkomunbisneksiä-x taas vauhdissa...  ::)""

Aika pelko tuntuu pepussa olevan juu, mutta mä voin rauhoitella kyllä sillä että suomeen ei seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana ei tulla rakentamaan tuhatta robottipihattoa, mikään merkki ei viittaa siihen.
Vaikka niitä hulluja riittäisi, niin hulluilla ei riitä rahat ja pankit ei luotota.

Ei välttämättä uusia niin montaa, mutta kuuleman mukaan melkein joka toinen vähintään robotillista lypsävä on laajentamassa, ja siihen sitten ne uudet päälle. Pankki antaa vähän huonompaankin projektiin rahaa jos uskoo saavansa omansa takaisin, ja varallisuutta suomalaisilla tuottajilla on. Tiloilla on velkaa vain pari miljardia ja peltoa ja metsää kymmenien miljardien arvosta.

Tuossa taitaa olla pankkien välillä aika paljon eroa. Ainakin edellisen maatalousjohtajan aikana Nordeassa oli aika tiukka linja, että heikosti kannattavia hankkeita ei rahoiteta, vaikka olisi minkälaiset vakuudet. Toisaalta hyviä hankkeita rahoitetaan, vaikka vakuudet ei riitäkkään. Eli yrittäjän tuloksen teko kyky ratkaisee, ei perämettä.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.02.16 - klo:16:22
Plus kaksatasen ei kannata tehdä muuta kun alkaa luomuun, jos ei jo ole. Itsellä pihatto helpottas pitkällä aikavälillä. Voisinmpa tehdä vaikka semmoseb pätkä pihaton  ekana ja lypsää alkuun parsinavetan kans yhtäaikaa. pääasia, että pääsis jollain aikavälillä eroon parsinavetasta ja olis muutenkin kivaa ja hauskaa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 21.02.16 - klo:16:41
Kohta pankit taas rahoittaa roboloita kiihtyvään tahtii! Nimittäin sen rahan makuuttaminen kohta ihan oikeasti rupeaa EKP:n tilillä maksamaan ja se raha tuottaa vähemmän tappiota vaikka 0% korolla robo navetassa. Saahaan aikaan oikea maito pommi!
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 21.02.16 - klo:17:08

Onko kivempaa että on yksi robotti vrt. että ei olisi ollenkaan elukoita ja yhden robon navetan normaali hinta tilillä?
Kerro sä, eiks teillä oo alle robo /osakas ::)

Mitähän tässä oikein pitäis tehdä kun peltoa on liikaa ja lehmiä liian vähän. Anttix on kuitenkin sitä mieltä että hömppää ei sais viljellä eikä lehmiä lisätä. Pitääkö myydä pellot pois? :'(
Viljastakin on ylituotantoa :-\
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 21.02.16 - klo:17:13

Onko kivempaa että on yksi robotti vrt. että ei olisi ollenkaan elukoita ja yhden robon navetan normaali hinta tilillä?
Kerro sä, eiks teillä oo alle robo /osakas ::)

Mitähän tässä oikein pitäis tehdä kun peltoa on liikaa ja lehmiä liian vähän. Anttix on kuitenkin sitä mieltä että hömppää ei sais viljellä eikä lehmiä lisätä. Pitääkö myydä pellot pois? :'(
Viljastakin on ylituotantoa :-\

Minä sanosin että tukioptimointi on fiksuin vaihtoehto. Joskus olen vähän kuittaillut emolehmistä mutta muuten en ole mitenkään hömpää vastaan tilakohtaisena ratkaisuna. Kansallisena poliittisena ratkaisuna siitä voi toki olla montaa mieltä.

Ja meillä ei ole edes robotin vertaa per osakas  :'(  Toivon edelleen että 200+ vastaa kysymykseeni, mutta se hänen kysymyksensä, yksi vai kaksi roboa, voi tässä välissä saada vatauksen: Paras vaihtoehto on nolla, toiseksi paras 3-4. Aika huono on 2. Ja ihan tosi huono on 1. Siis roboa per tila, osakkaiden määrästä riippumatta.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 21.02.16 - klo:17:17
Plus kaksatasen ei kannata tehdä muuta kun alkaa luomuun, jos ei jo ole. Itsellä pihatto helpottas pitkällä aikavälillä. Voisinmpa tehdä vaikka semmoseb pätkä pihaton  ekana ja lypsää alkuun parsinavetan kans yhtäaikaa. pääasia, että pääsis jollain aikavälillä eroon parsinavetasta ja olis muutenkin kivaa ja hauskaa.

Siis onhan parsilypsy aika hirveää, ei itseltä taittuisi kyllä navetan koosta riippumatta montaa vuotta. Mutta onko mielessä käynyt se vaihtoehto että ulkoistaisi valtaosan lypsämisestä + jotain muuta jollekin ukrainan vahvistukselle? Kevyempää se olisi kuin uudessa pihatossa lypsäminen ilman lisätyövoimaa. Luultavasti myös kannattavampaa jos keksii vaan tekemistä. Vaikka haalisit vähän lisää peltoa luomuun? :)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Terminator II - 21.02.16 - klo:17:21
Plus kaksatasen ei kannata tehdä muuta kun alkaa luomuun, jos ei jo ole. Itsellä pihatto helpottas pitkällä aikavälillä. Voisinmpa tehdä vaikka semmoseb pätkä pihaton  ekana ja lypsää alkuun parsinavetan kans yhtäaikaa. pääasia, että pääsis jollain aikavälillä eroon parsinavetasta ja olis muutenkin kivaa ja hauskaa.

Siis onhan parsilypsy aika hirveää, ei itseltä taittuisi kyllä navetan koosta riippumatta montaa vuotta. Mutta onko mielessä käynyt se vaihtoehto että ulkoistaisi valtaosan lypsämisestä + jotain muuta jollekin ukrainan vahvistukselle? Kevyempää se olisi kuin uudessa pihatossa lypsäminen ilman lisätyövoimaa. Luultavasti myös kannattavampaa jos keksii vaan tekemistä. Vaikka haalisit vähän lisää peltoa luomuun? :)

Paljonkohan kustantas semmonen 22 metriä leveä ja 100 metriä pitkä peltihalli. Pari ukrainan vahvistusta lypsämään parsinavettaan ja yksiköitä puolelleen 4-5 kappaletta. Yhdessä vaihdossa 44 lypsävää. Nyt jos menee n.40 1,5 tuntia. 4 tuntia aamulla ja illalla niin meniskö 160-200 läpi tuon parsi virityksen.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.02.16 - klo:17:53
Plus kaksatasen ei kannata tehdä muuta kun alkaa luomuun, jos ei jo ole. Itsellä pihatto helpottas pitkällä aikavälillä. Voisinmpa tehdä vaikka semmoseb pätkä pihaton  ekana ja lypsää alkuun parsinavetan kans yhtäaikaa. pääasia, että pääsis jollain aikavälillä eroon parsinavetasta ja olis muutenkin kivaa ja hauskaa.

Siis onhan parsilypsy aika hirveää, ei itseltä taittuisi kyllä navetan koosta riippumatta montaa vuotta. Mutta onko mielessä käynyt se vaihtoehto että ulkoistaisi valtaosan lypsämisestä + jotain muuta jollekin ukrainan vahvistukselle? Kevyempää se olisi kuin uudessa pihatossa lypsäminen ilman lisätyövoimaa. Luultavasti myös kannattavampaa jos keksii vaan tekemistä. Vaikka haalisit vähän lisää peltoa luomuun? :)

Paljonkohan kustantas semmonen 22 metriä leveä ja 100 metriä pitkä peltihalli. Pari ukrainan vahvistusta lypsämään parsinavettaan ja yksiköitä puolelleen 4-5 kappaletta. Yhdessä vaihdossa 44 lypsävää. Nyt jos menee n.40 1,5 tuntia. 4 tuntia aamulla ja illalla niin meniskö 160-200 läpi tuon parsi virityksen.
Tuota eiksiellä urjalas oo tuollanen viritys edelleen sillä yhdellä hurjalla.
On tuossa yks hyvä juttu, että rakentaminen on kallista, muutenhan jos noita tehtäs tuosta vaan niin räjähtäshän maitomäärät käsiin.
En mää enää oikeeestaan halua peltoa lisää. Mul on siinä tavotteet saavutettu. Eli omaa yli sata ja kaikkiaan reilusti yli kaksataa. Tuossa peltoviljelyssä kasvaa riskit jo sellaisiksi, että tuntus välillä.jotta kalliit vuokramaat on jo vähän niinjanäin.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: JD6630 - 21.02.16 - klo:18:29
Tuossa peltoviljelyssä kasvaa riskit jo sellaisiksi, että tuntus välillä.jotta kalliit vuokramaat on jo vähän niinjanäin.
Kerro toki näistä peltoviljelyn riskeistä lisää.

Kyllä siinä uudessa navetassa on varmasti paljon enemmän riskejä kuin vuokraviljelyssä jossa vuokrat aika harvoin on tukia suuremmat.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.02.16 - klo:18:46
Tuossa peltoviljelyssä kasvaa riskit jo sellaisiksi, että tuntus välillä.jotta kalliit vuokramaat on jo vähän niinjanäin.
Kerro toki näistä peltoviljelyn riskeistä lisää.

Kyllä siinä uudessa navetassa on varmasti paljon enemmän riskejä kuin vuokraviljelyssä jossa vuokrat aika harvoin on tukia suuremmat.
No lähinnä, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen. Täydentävät ehdot, yms. Ehkä mä oon reagoinut turhan voimakkaasti nyt käynnissä olevaan ilmapiiriin ja keskusteluun, mutta mun mielestä ei voi enää odottaa, että tuki on automaatti, että se aina vaan tulee.
Sitten jos on iso pinta-ala vuokralla ja vuokra on useita kymmeniä tuhansia. Jos jotain jää saamatta ja se summa voi äkkiä olla iso, jopa takautuvasti perittävä. Sama toki.on velaksi ostetun pellon kans. Jos ongelmat realisoituu eikä tilillä satu olemaan sataatuhatta. Eräpäivänä saattaa alkaa pukata semmonen pieni hiki. Noh on mulla "turvakassa" tietenkin tällasten varalle. Niin... siis luotollinen tili. ;D
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 21.02.16 - klo:18:49
Tuossa peltoviljelyssä kasvaa riskit jo sellaisiksi, että tuntus välillä.jotta kalliit vuokramaat on jo vähän niinjanäin.
Kerro toki näistä peltoviljelyn riskeistä lisää.

Kyllä siinä uudessa navetassa on varmasti paljon enemmän riskejä kuin vuokraviljelyssä jossa vuokrat aika harvoin on tukia suuremmat.
No lähinnä, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen. Täydentävät ehdot, yms. Ehkä mä oon reagoinut turhan voimakkaasti nyt käynnissä olevaan ilmapiiriin ja keskusteluun, mutta mun mielestä ei voi enää odottaa, että tuki on automaatti, että se aina vaan tulee.
Sitten jos on iso pinta-ala vuokralla ja vuokra on useita kymmeniä tuhansia. Jos jotain jää saamatta ja se summa voi äkkiä olla iso, jopa takautuvasti perittävä. Sama toki.on velaksi ostetun pellon kans. Jos ongelmat realisoituu eikä tilillä satu olemaan sataatuhatta. Eräpäivänä saattaa alkaa pukata semmonen pieni hiki. Noh on mulla "turvakassa" tietenkin tällasten varalle.

Eli sinua stressaa tukivalvonnat ja siksi aiot rakentaa uuden navetan?  :o :o :o
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.02.16 - klo:19:01
Tuossa peltoviljelyssä kasvaa riskit jo sellaisiksi, että tuntus välillä.jotta kalliit vuokramaat on jo vähän niinjanäin.
Kerro toki näistä peltoviljelyn riskeistä lisää.

Kyllä siinä uudessa navetassa on varmasti paljon enemmän riskejä kuin vuokraviljelyssä jossa vuokrat aika harvoin on tukia suuremmat.
No lähinnä, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen. Täydentävät ehdot, yms. Ehkä mä oon reagoinut turhan voimakkaasti nyt käynnissä olevaan ilmapiiriin ja keskusteluun, mutta mun mielestä ei voi enää odottaa, että tuki on automaatti, että se aina vaan tulee.
Sitten jos on iso pinta-ala vuokralla ja vuokra on useita kymmeniä tuhansia. Jos jotain jää saamatta ja se summa voi äkkiä olla iso, jopa takautuvasti perittävä. Sama toki.on velaksi ostetun pellon kans. Jos ongelmat realisoituu eikä tilillä satu olemaan sataatuhatta. Eräpäivänä saattaa alkaa pukata semmonen pieni hiki. Noh on mulla "turvakassa" tietenkin tällasten varalle.

Eli sinua stressaa tukivalvonnat ja siksi aiot rakentaa uuden navetan?  :o :o :o
Ni no, en ole vielä aikonut mitään, pohtinut. Eniten tuossa parsinavetassa ahdistaa tuo laidunnus. Oon ajatellut koittaa, jos hakis sitä vapautusta, kun se valvova el. Sitä itsekkin ehdotti. Peltoo vaan ei ole.tuohon laiduntamiseen riitävästi. 2-3 Ha. Naapuri ei anna laiduntaa vuokrapelloilla. Jos mää päästän nuo kaikki 160 tuohon, niin se on jaloittelutarha, ei laidun.

Mut täähän on aihe, että selittää tätä miten vaan, niin paskaa tulee niskaan. Jos et just niinku oe.tytöt. :)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: +200 - 21.02.16 - klo:19:14
""Antti-älkää*****pilatkomunbisneksiä-x taas vauhdissa...  ::)""

Aika pelko tuntuu pepussa olevan juu, mutta mä voin rauhoitella kyllä sillä että suomeen ei seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana ei tulla rakentamaan tuhatta robottipihattoa, mikään merkki ei viittaa siihen.
Vaikka niitä hulluja riittäisi, niin hulluilla ei riitä rahat ja pankit ei luotota.

Ei välttämättä uusia niin montaa, mutta kuuleman mukaan melkein joka toinen vähintään robotillista lypsävä on laajentamassa, ja siihen sitten ne uudet päälle. Pankki antaa vähän huonompaankin projektiin rahaa jos uskoo saavansa omansa takaisin, ja varallisuutta suomalaisilla tuottajilla on. Tiloilla on velkaa vain pari miljardia ja peltoa ja metsää kymmenien miljardien arvosta.
Mutta se tärkein pointti on:Onko kivempaa jos on kaksropottia vrt yksi ropotti???

Onko kivempaa että on yksi robotti vrt. että ei olisi ollenkaan elukoita ja yhden robon navetan normaali hinta tilillä?
Tietenki se yksropo,lehmien kans on kiva hengailla...
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: +200 - 21.02.16 - klo:19:27
Oikeesti tilanne on sellainen että kaikki mun maat ei sovellu viljanviljelyyn,mutta nurmelle hyvin.
Peltopuolen laajennus on tällähetkellä liiankallista/hankalaa.
Jatkaja/jatkajia olis tuos tulos.
Nykynavetta on 2+2 pohjalla ja tuo nykyinen nuorkarjapuoli on peilikuva lehmäpuolesta.Ja siellä on jo nyt n30partta lehmämitoilla.eli puhutaan n10000e +ropo+tankki niin olis tilat 2ropolliselle lehmiä.
Nuorkarjatilat täytyis tehdä uudet,mutta ne on kuitenki halvemmat kuin lehmähalli......
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 21.02.16 - klo:19:33
Oikeesti tilanne on sellainen että kaikki mun maat ei sovellu viljanviljelyyn,mutta nurmelle hyvin.
Peltopuolen laajennus on tällähetkellä liiankallista/hankalaa.
Jatkaja/jatkajia olis tuos tulos.
Nykynavetta on 2+2 pohjalla ja tuo nykyinen nuorkarjapuoli on peilikuva lehmäpuolesta.Ja siellä on jo nyt n30partta lehmämitoilla.eli puhutaan n10000e +ropo+tankki niin olis tilat 2ropolliselle lehmiä.
Nuorkarjatilat täytyis tehdä uudet,mutta ne on kuitenki halvemmat kuin lehmähalli......

Pistä heti robo tilaukseen, osta 30 tiinettä hiehoa ja nuorkarja  hiehohotelliin ja katso että tarvitseeko sitä sitten loppujen lopuksi edes laajentaa ;)
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.02.16 - klo:19:33
Oikeesti tilanne on sellainen että kaikki mun maat ei sovellu viljanviljelyyn,mutta nurmelle hyvin.
Peltopuolen laajennus on tällähetkellä liiankallista/hankalaa.
Jatkaja/jatkajia olis tuos tulos.
Nykynavetta on 2+2 pohjalla ja tuo nykyinen nuorkarjapuoli on peilikuva lehmäpuolesta.Ja siellä on jo nyt n30partta lehmämitoilla.eli puhutaan n10000e +ropo+tankki niin olis tilat 2ropolliselle lehmiä.
Nuorkarjatilat täytyis tehdä uudet,mutta ne on kuitenki halvemmat kuin lehmähalli......
No noilla spekseillä ilman muuta lisää lehmiä ja nuoret mukaan.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: milkboi - 21.02.16 - klo:21:31
""Antti-älkää*****pilatkomunbisneksiä-x taas vauhdissa...  ::)""

Aika pelko tuntuu pepussa olevan juu, mutta mä voin rauhoitella kyllä sillä että suomeen ei seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana ei tulla rakentamaan tuhatta robottipihattoa, mikään merkki ei viittaa siihen.
Vaikka niitä hulluja riittäisi, niin hulluilla ei riitä rahat ja pankit ei luotota.

Ei välttämättä uusia niin montaa, mutta kuuleman mukaan melkein joka toinen vähintään robotillista lypsävä on laajentamassa, ja siihen sitten ne uudet päälle. Pankki antaa vähän huonompaankin projektiin rahaa jos uskoo saavansa omansa takaisin, ja varallisuutta suomalaisilla tuottajilla on. Tiloilla on velkaa vain pari miljardia ja peltoa ja metsää kymmenien miljardien arvosta.
Mutta se tärkein pointti on:Onko kivempaa jos on kaksropottia vrt yksi ropotti???
Ehdottomasti kaksin kivempaa.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: Maanviljelyssexpertti - 21.02.16 - klo:22:52
Lopettajia löytyy varmaan, joka tilakoko luokasta. Eniten löytyy varmaan kokoluokasta 25-50 lehmää, ne kuitenkin on työllistäneet täysipäiväisesti yrittäjät ja jos homma ei kannata niin se loppuu. Tässä koko luokassa on vaikea löytää lisäansioita, joita ehtisi hoitaa karjan ohessa. Pienet karjat alle 25 lehmää eivät ole niin riski alttiita hinnan vaihteluille, voi olla muutakin tuloa ja eläimet voivat olla osana tilan "imagoa". Joka vuosi karjakoko kasvaa nykyisin 2 lehmää/tila niin 2020 olisi jo sillä kasvulla 46 lehmää/tila  ja jos lopettajat ovat keskiverto pienempiä tiloja, niin ne ovat noin 40 lehmän tiloja silloin. Joten uusille rakentajille löytyy varmasti tilaa.

Se mikä ratkaisee investoinnin kannattavuuden on parsipaikan hinta. Uusi 300 lehmän navetta  8000 eur/parsi miinus avustus 3000eur/parsi jää yrittäjälle 5000 eur/parsipaikka maksettavaa. Tämän hetkisillä tuottajahinnoilla velat on maksettu kymmenessä vuodessa. Jos taas ajattelee takavuosina rakennettuja kalliita ratkaisuja 12000 parsipaikka, niin niistä on jääny yrittäjälle 8000 eur/parsipaikka maksettavaa, siis 60% enemmän kiinteitä kustannuksia parsipaikkaa kohti, ei ole vaikea veikata, kumpi keikahtaa ensin, jos tilityshinta vielä laskee kovin paljon.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 01.03.16 - klo:22:46
nyt tuntus olevan ainakin rehun ja elukan tarjoajaa melko runsasti liikkeellä, liekkö lopettajia? Itämaidon alueella tammikuu 2015 vrt 2016 maitomäärä -6,92%!
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: antti-x - 01.03.16 - klo:23:00
nyt tuntus olevan ainakin rehun ja elukan tarjoajaa melko runsasti liikkeellä, liekkö lopettajia? Itämaidon alueella tammikuu 2015 vrt 2016 maitomäärä -6,92%!

Siellä taisi viimevuoden aikana olla jonkin verran keskimääristä enemmän liikennettä muihin mejereihin? Iskolan reilu 5 miljoonaa litraa esim vaihtui viime vuoden alkupuolella. Ja Maitomaalla oli muutenkin kovasti haku päällä.

edit: Vai eikö tuo pudotus olekin nimen omaan Itämaidon vastaanottamassa maidossa eikä ollenkaan "Itämaidon alueella" tuotetussa maidossa?

Länsimaidon maidot ovat kanssa vajaa prosentin laskussa, mutta täälläkin on kai yksi tai kaksi isompaa vaihtanut pois, eikä ole muualta mitään tilalle tullut. Tuottajamäärä on yhteensä laskenut Länsimaidolla vuodessa noin 7% eli tammikuussa oli 52 tuottajaa vähemmän kuin viime vuonna, ja tammikuun vastaaotettu maito 0,6% eli reilu 100 000 litraa vähemmän. Eli vastaanotettu maitomäärä on laskenut vuositasolle muutettuna yhden 2 robon tilan verran (reilu 1,2 milj litraa) vaikka maidon lähettäjät ovat vähentyneet 52 tuottajalla.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: maidontuottaja - 01.03.16 - klo:23:26
nyt tuntus olevan ainakin rehun ja elukan tarjoajaa melko runsasti liikkeellä, liekkö lopettajia? Itämaidon alueella tammikuu 2015 vrt 2016 maitomäärä -6,92%!

Siellä taisi viimevuoden aikana olla jonkin verran keskimääristä enemmän liikennettä muihin mejereihin? Iskolan reilu 5 miljoonaa litraa esim vaihtui viime vuoden alkupuolella. Ja Maitomaalla oli muutenkin kovasti haku päällä.

edit: Vai eikö tuo pudotus olekin nimen omaan Itämaidon vastaanottamassa maidossa eikä ollenkaan "Itämaidon alueella" tuotetussa maidossa?

Länsimaidon maidot ovat kanssa vajaa prosentin laskussa, mutta täälläkin on kai yksi tai kaksi isompaa vaihtanut pois, eikä ole muualta mitään tilalle tullut. Tuottajamäärä on yhteensä laskenut Länsimaidolla vuodessa noin 7% eli tammikuussa oli 52 tuottajaa vähemmän kuin viime vuonna, ja tammikuun vastaaotettu maito 0,6% eli reilu 100 000 litraa vähemmän. Eli vastaanotettu maitomäärä on laskenut vuositasolle muutettuna yhden 2 robon tilan verran (reilu 1,2 milj litraa) vaikka maidon lähettäjät ovat vähentyneet 52 tuottajalla.
vastaanottama maitomäärä, 2015 tammikuu 47 754 290 ja 2016 44 451 964. Tuottajien määrä tippunut karkeesti tuhannella siitä, kun Itämaito starttasi 2010 ja nyt muutama päälle 1900 maidonlähettäjää.
Otsikko: Vs: Laajennus
Kirjoitti: mah - 02.03.16 - klo:07:10
nyt tuntus olevan ainakin rehun ja elukan tarjoajaa melko runsasti liikkeellä, liekkö lopettajia? Itämaidon alueella tammikuu 2015 vrt 2016 maitomäärä -6,92%!

Siellä taisi viimevuoden aikana olla jonkin verran keskimääristä enemmän liikennettä muihin mejereihin? Iskolan reilu 5 miljoonaa litraa esim vaihtui viime vuoden alkupuolella. Ja Maitomaalla oli muutenkin kovasti haku päällä.

edit: Vai eikö tuo pudotus olekin nimen omaan Itämaidon vastaanottamassa maidossa eikä ollenkaan "Itämaidon alueella" tuotetussa maidossa?

Länsimaidon maidot ovat kanssa vajaa prosentin laskussa, mutta täälläkin on kai yksi tai kaksi isompaa vaihtanut pois, eikä ole muualta mitään tilalle tullut. Tuottajamäärä on yhteensä laskenut Länsimaidolla vuodessa noin 7% eli tammikuussa oli 52 tuottajaa vähemmän kuin viime vuonna, ja tammikuun vastaaotettu maito 0,6% eli reilu 100 000 litraa vähemmän. Eli vastaanotettu maitomäärä on laskenut vuositasolle muutettuna yhden 2 robon tilan verran (reilu 1,2 milj litraa) vaikka maidon lähettäjät ovat vähentyneet 52 tuottajalla.
vastaanottama maitomäärä, 2015 tammikuu 47 754 290 ja 2016 44 451 964. Tuottajien määrä tippunut karkeesti tuhannella siitä, kun Itämaito starttasi 2010 ja nyt muutama päälle 1900 maidonlähettäjää.

Eikö tuo maitomääräpudotus ole kuitenkin melko pieni, kun julkisesti on saanut sellaisen kuvan, että Maitomaa on vienyt itämaidolta miljardeja litroja? :-X