Luulen, että tämäkin pienen navetan illuusio onnesta huomataan sitten, kun se on peruuttamattomasti ohi.. Nyt palvotaan tehokkuutta ja suuruutta, pakostakin.. Mutta  itse palvoisin jotain ihan muuta  ja ihan kaikessa.

Luulen, että tämäkin pienen navetan illuusio onnesta huomataan sitten, kun se on peruuttamattomasti ohi.. Nyt palvotaan tehokkuutta ja suuruutta, pakostakin.. Mutta  itse palvoisin jotain ihan muuta  ja ihan kaikessa.

Ei se minun mielestä välttämättä ole illuusio, jos on hyvinhoidettu tila, jossa on esim tuo 30-lehmää. Pellot parhaassa tapauksessa talon ympärillä ja hyviä kasvamaan. Rakennukset hyväkuntoisia. Sitten jos ei vielä ole ihan korvessa. En pitäisi huonona vaihtoehtona. Onko se enemmän illuusio, ettei kannatta?

20 lehmää on ihan hyvä määrä jos peltoo on vähintään 120ha

Kyllä maidontuonto on menossa samaan suuntaan kuin muutkin tuotantomuodot; enään ei pelkkä halu riitä.

30 lehmää antaa toimeentulon jos tila suunnilleen velaton. Sitten on vaan asennoiduttava, että on sen tilan viimeinen isäntä. Tuo ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.

20 lehmää on ihan hyvä määrä jos peltoo on vähintään 120ha

Tuokin vaihtoehto on käynyt mielessä. Velat kun on maksettu, jää tuo 20 harrastelehmää ja teen lopusta navetasta väliseinällä varaston.

2 roboakin on ihan hyvä määrä jos peltoo on vähintään 120ha?

Moi!

Liitytäänpä keskusteluun, kun se koskettaa oman tilan tulevaisuuden pohdintoja läheisesti. Tilanne tämä: ostettu 20 lehmän tila c3 alueelta 2010. Navetta alkaa olla loppuun käytetty, ei sinänsä paha hoidettava( irrotimet rehun jako avantilla, hoidetaan puolison kanssa vuoroissa, kun on tuota nuorta kääpiötä), peltoa tällä hetkellä n. 27 ha, keskituotos yli 11000.

Entäs tulevaisuus?


Rakentaakko 1robon puuhala, vaatisi pellon tekoa, kun ei ole vuokrattavaa ei paljoa ole, sekä koneiden uusimista.

Skenaario 2: Maksella velat pois, noin 10v, ja sen jälkeen pellot hömppäheinälle ja ite sekä puoliso tekemään jotain muuta, mutta mitä...

Jos alue on P3 tai P4, niin ei tarvitse edes laskea, kuokka vaan maahan. "Puolangan asuttuna pitämisen tuki" kuittaa navetan lyhennykset ja vielä osan raivioistakin. AB tai C1-2 alueella ei sitten taas olisi järkeä kuin kakkosvaihtoehdossa.

Erittäin huomionarvoisia kommentteja. Ehkä olemme sitten siinä pisteessä että täytyy vanhassa läävässä jatkaa, siinäkin on omat ongelmansa, mutta kyllä sitä vielä jaksaa. Ja lopettaa sitten. Ei huvittais muuttaa mihinkään "kasvukeskukseen".

sellainen 1 robon, 3 rivisestä meillä on jo luonnos. Se on hyvin keskeneräinen.

Jos alue on P3 tai P4, niin ei tarvitse edes laskea, kuokka vaan maahan. "Puolangan asuttuna pitämisen tuki" kuittaa navetan lyhennykset ja vielä osan raivioistakin. AB tai C1-2 alueella ei sitten taas olisi järkeä kuin kakkosvaihtoehdossa.

Minulla on jotenkin semmonen tunne, että tuossa on vaara ajaa vauhtisokeena metsään. Voin olla väärässäkin, mutta seurataan rysähtääkö.

30 lehmää antaa toimeentulon jos tila suunnilleen velaton. Sitten on vaan asennoiduttava, että on sen tilan viimeinen isäntä. Tuo ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.

Saattaa olla isoissakin tällä menolla viimosia isäntiä.Ilman asennoitumistakin.

Eihän sillä ole mitään merkitystä kannattavuuteen, minkä kokoisen navetan tekee, jos lehmämäärä tulee olemaan 50-300 välissä. 50 lehmän tila voi hankkia ostorehut aivan samalla hinnalla, kuin 300 lehmän tila, se hinta ei juuri muutu, jos rekkakuormia tulee useampia kerralla. Kotoistenrehujen korjuun hinta urakoitsijalla teetettynä on myös saman hintaista, tosin isommassa yksikössä tiellä kuluu enemmän aikaa ja syö kovasti tulosta.

Se millä perustellaan että pitää tehdä vähintään kahden robon yksikkö on rakennuskustannukset.
 Mutta usein unohdetaan seuraavat asiat;
- Vanhan navetan hyödyntäminen, yhden robon nuorikarja voi mahtua siihen mutta kahden robon nuorikarja ei.
- Työvoima, tilan omatyövoima ei välttämättä riitä kahdelle robolle.
- Peltoala, vuokrataan tai ostetaan kovalla hinnalla että saadaa sapuskat isommalle karjalle
- Betoni yms. rakennustarvikkeet maksaa saman per m2.
- Maitohuoneet, toimisto ja tekninen tila nostavat pienemmän yksikön hintaa, mutta näissä löytyy kyllä helposti säästökohtia.
- Omarahoitus sillä omalla esim. 50 keur tekee yhtäpaljon olkoon koko mikä hyvänsä.
- Roboteissa se toinen on 20 keur halvempi kuin eka. Yhden robon navetassa on helpompi vetää robotin kapasiteetti tiukemmalle. 1 robo -> 75 lehmää 2 roboa -> 140 lehmää eli kustannus aivan sama per lehmäpaikka.

Kun seuraa tiloja niin taitaa ne kahden robotin tilat olla juuri niitä kriisitiloja varsinkin etelässä.

Tekemällä peruskorjauksen ja laajentamalla vanhaa parsinavettaa pihatoksi niin voi säästää melkoisesti rakennusneliöissä, kun saa tehdä kapeammat käytävät ja parret (juoma-altaat välikäytävillä niin ei nykyisistä käytäväleveys määräyksistä ole mitään hyötyä, parret voi tehdä 120 cm jos ei isoja holsteeneja) yms.

Suoraan kahteen tai useampaan robottiin siirtyminen voi tosiaan olla paljon kalliimpaa kuin yhteen. 40 lehmän navetalla voi olla vaikkapa lietesäiliöt ja rehuvarastot valmiina riittävät - ympäristölupaan sopimus parilta entiseltä sikatilalta ja aumaa tai paalia mitä laakasiiloihin ei mahdu. Vielä jos joutuu ostelemaan 50ha peltoa jostain sen isomman navetan, rehuvarastojen ja siilojen lisäksi niin saakin miettiä miten lainansa lyhentelee. Yhteen robottiin laajentaja voi alkaa rakentelemaan seuraavaksi rauhassa varastoja lannalle ja rehulle ennen kuin tuplaa tuotannon.

Oletuksena tietenkin että se yhden robotin versio on pystynyt hyödyntämään vanhaa navettaa pääosin. Jos kokonaan uuden rakennuksen rakentaa, niin luultavasti kannattaa jättää tekemättä.

Entä jos vertaillaankin 2 robon navettaa 3 tai jopa 4 robon navettaan? 2 robon navetta on kuitenkin sellainen perhepuuhala, mutta useammalla voisi ehkä saada jo vähän lomaakin jos löytää oikeat palkolliset.

Pelto vaan loppuu monella kesken tuossa kokoluokassa eikä se vuokraaminenkaan ole ilmaista, saatika rehun ostaminen.

Kotoistenrehujen korjuun hinta urakoitsijalla teetettynä on myös saman hintaista, tosin isommassa yksikössä tiellä kuluu enemmän aikaa ja syö kovasti tulosta.

Tää on kyllä typerää, luulisi urakoitsijakin osaavan miettiä vähän hintaa 25ha vs. 250ha kertakorjuilla.
Tietty suomessa lohkokoko ja etäisyys on mitä on ja sillä on vaikutuksensa.

Mää tuossa vähän laskin päässä, niin kyllä sen yhden robon laajennushässäkän saa pystyyn noin 300 tonnilla alv 0. Semmonen 60 paikkanen. Siinä ei ole muuta kuin makuuosasto ja käytetty robotti. Kaikki muu toiminta vanhassa.

Lieteallas, halli, parrenerottajat ja käytetty robotti \ 60 lehmää taitaa ylittää jo 300 tonnin.