Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 08.10.17 - klo:05:48

Siihen sitten hankittiin järeästä lapiorullaäkeestä tehty pakkeri. Se tukkeutuu samalla tavalla liian märällä ja lisäksi saattoi kietoa pitkiä olkia tai rikkoja ympärilleen. Oikein toimiakseen se tarvitsisi enemmän ajonopeutta, kuin kultivaattorilla pystyy ajamaan. Oli kyllä edellistä paljon parempi, mutta sekin on jätetty pois.

Laitoin tuollaiseen putsarit joka piikin väliin, niin nyt ei tukkoa. Ehkä se ihan vähän suorittaa tasaustakin, paitsi reunimmaisten piikkien vaot jäävät.

Tulikin juuri mieleen, että mahtaisiko auttaa jos muuttaisi piikkien järjestystä niin, että reunimmaiset piikit olisivat jossain muualla kuin takimmaisessa rivissä.

Edit: Hetken mietittyäni asiaa, ei onnistu. Reunapiikkejä ei saa keskimmäisen riviin, kun siinä on kannatuspyörät, eikä pyörän eteenkään voi laittaa piikkiä.

monenlaista kokeilua tullut tehtyä, eikä hyvää ole tullut vieläkään.

Isoja ojia on vaikea saada millään peittoon, joustopiikkejä ja erilaisia latoja tullut kokeiltua...paikat lähtee hampaista, jos poikittain äestää keväällä. Hanhenjalkaterien jälkeen pinta on tasaisempi, kuin kierreterien. Hanhenjalat vaan ei meinaa mennä kuivissa ja olkisissa oloissa maahan, kun laskee alas niin kulkee pintaa ja kerää oljet kasaan. Hanhenjalat tekee hommaa enemmän maan alla, kuin pinnassa. Kaikki pyörivä jälkiäkeenä menee märässä maassa umpeen, hankmon piikit nostaa kuivasta maasta oljet takaisin pintaan eli huonontaa olkiongelmaa. Hanhenjalkojen ja kierreterien yhdistelmä toimii periaatteessa hyvin, jos kierreterän kärki on riittävän pitkä jaksaakseen vetää koko keksinnön maan alle. Kierreterän kärjen kulmaa täytyy seurata, kun kuluu niin lakkaa menemästä maahan, onneksi terässä on kiinnitysreikiä niin saa laskettua terää alemmas ja tarvittaessa menee ilman lisäpainoa vaikka kiinaan saakka...jos vaan sitä jaksaa joku vetää.

Omassa kultivaattorissa etummaisella rivillä voimakkaasti maahakuiset kierreterät, ovat yhtä reikäväliä alempana muita ja kyntävät todella syvään. Keskimmäinen rivi normikorkeudessa olevia kierreteriä ja viimeisessä hanhenjalkaterät. Takana lata, jolla joskus hyvissä oloissa saa tasattua jälkeä.

Kultivaattorilla on kuitenkin niin paljon hyviä ominaisuuksia, keveys, hyvä työtehokkuus, repivä työtapa, halpuus, sietää kosteutta vähän, että säilyy syksyn muokkausten pääkoneena.

Minkälainen tilanne on nyt kultivaattoreiden kanssa? Tällä hetkellä kaikki kynnetään, mutta hankalilla lohkoilla voisi tietysti tehdä välillä muutakin. Nurmet kyntöön ihan niinkuin tähänkin saakka, mutta sängen muokkauksessa kultivaattori ilmeisesti toimisi? Mutta minkälainen, noitakun on myynnissä monia erilaisia ja eri hintaisia. Veturina JD 6820, työleveys 3m? ja hinnan puolesta varmaan nostolaitemalli..

Kokeillaan jälkeen kolmen vuoden takaista keskustelua herätellä..

Onko kokemusta uudesta Kverneland Turbosta? Kiinnostaisi vaihtaa vanha turbo uuteen. 3500 versio ja putkipakkerilla (painonsäästön takia). Käyttö sängen/kerääjäkasvuston avaus keväällä hanhenjaloilla ja syysviljojen ”pohjat” syvemmältä kapeilla kärjillä.

Vetokone 140hv/6,5tn varmaan saa antaa kaikkensa, ainakin syksyllä?

Maat savisia..

Odotellaan kommentteja tuollaisen koneen omistajilta mutta epäilen noin kevyttä lehtijousta hanhenjaloilla, pysyykö edes normi piikeillä oikeasti syvää vedettäessä?

Onko se 3500 3,5 metrin levyinen? Savessa 200 heppaa ei varmaan riitä hyvään vauhtiin mutta saattaa sentään edetä hitaasti kiiruhtaen.

Myyntimiehet sanoo että kevätmuokkauksessa pitää olla jäykkä piikki, S-piikki tai tuollainen lehtijousi ei tee tasaista pohjaa.

Lemkenin Kristall on mulla ja oon tyytyväinen.

Mulla agromazin siipiteräkultivaattori isoilla kierrejousipiikeillä, takalautasilla ja putkipakkerilla. Juolassa tukkeaa aika helposti muuten loistava peli. Lautaset kun tiputtaa pois niin läpäsee paremmin. Pääse kyntösyvyyteen jos vaan veturissa riittää löylyä.

Odotellaan kommentteja tuollaisen koneen omistajilta mutta epäilen noin kevyttä lehtijousta hanhenjaloilla, pysyykö edes normi piikeillä oikeasti syvää vedettäessä?

Onko se 3500 3,5 metrin levyinen? Savessa 200 heppaa ei varmaan riitä hyvään vauhtiin mutta saattaa sentään edetä hitaasti kiiruhtaen.

Myyntimiehet sanoo että kevätmuokkauksessa pitää olla jäykkä piikki, S-piikki tai tuollainen lehtijousi ei tee tasaista pohjaa.

3500 on pakkeriltaan 3,5m piikkien työleveys jotain 3,2m. Kaksi ulointa piikkiä on laippaliitoksella kiinni, eli tuolla saa vetotehon tarvetta vähän pienennettyä jos tarvetta. Totta on, että kyllä tuolla haravalla sen +200hv saa polvilleen jos maksimityösyvyyttä (~20cm) tavoitellaan.

Tuo nykyturbon piikki taitaa olla melkoisesti jäykempi kuin vanhassa turbossa. Uskoisin pitävän työsyvyyden varsin hyvin.   

Tuon värisevän piikin uskoisin keväällä murustavan paremmin vrt nämä jäykkäpiikkiset siipiteräkultivasttorit. 3m Horsch oli lainassa vuosi sitten keväällä, turhan painava tuo kyllä on nostolaitekoneena..

Täytyyhän niissä olla painoa että pysyvät maassa kovemmassakin vauhdissa.
Millaisia ajonopeuksia yleensä näytätte?

Tänä vuonna on niin hyvät muokkauskelit, että voi laskea vaikka 16km/h. 15cm syvyyttä olen käyttänyt siipiterillä.

Mitäs nykyaikaista kultivaattoria nykyiset isot nelisylinteriset sit vetäisi järkevästi?  Vai pitääkö tuo NH suurin nelisylinterinen sit vaan suosiolla vaihtaa +200hv kutoseen ja jatkossakin vuokrata se Horsch kolleegalta ‍♂️ Tai sit jatketaan vanhalla Turbolla, se tulee nätisti tälläkin veturilla.

Edit:

Tehdäänkö nykyisin edes mitään kultivaattoreita, äkeitä tai kylvökoneita alle 200hv koneille

Mitäs nykyaikaista kultivaattoria nykyiset isot nelisylinteriset sit vetäisi järkevästi?  Vai pitääkö tuo NH suurin nelisylinterinen sit vaan suosiolla vaihtaa +200hv kutoseen ja jatkossakin vuokrata se Horsch kolleegalta ‍♂️ Tai sit jatketaan vanhalla Turbolla, se tulee nätisti tälläkin veturilla.

Edit:

Tehdäänkö nykyisin edes mitään kultivaattoreita, äkeitä tai kylvökoneita alle 200hv koneille

Tuohon käyttötarkoitukseen 3 m lemken kristall varmasti paras ja ei älyttömän hintainen, jos vaikka vähän käytetyn löytää.

Itellä oli puolan kopio siitä ja ei se oikein pysynyt nipussa, vääntyili ojakset miten sattuu.

Nyt heva tripple tiller airy 3,5 m 75 mm kierreterillä. Pelkkää syysmuokkausta pääasiassa n. 15 cm. Ihan vahva kone, tarpeeksi jäykät piikit ja ok jälki. Kaiken voiman kyllä ottaa 6920 jontikka vähän piristetty 180 hv ja nokas 400 kg paino.
Läpileikkaavilla terillä ei tulis perässä, paitsi varmaan jos ihan kylvösyvyydestä möyhii.

Oliko Puolan kopio agro-masz?   Rungosta repesi.....?

Mulla noi agromassit toiminu ihan hyvin. Noin 30ha kultivoin niillä keväisin. Ajonopeus on jotain 5-8km/h riippuen maalajista ja vihreän määrästä. Vihreissä kohdissa täytyy hiljentää. Eniten olen vetänyt 120heppasella joilla liikkuu ihan hyvin. Jos oikein syvälle haluaa niin sitten vaatii enemmän tehoa. Hydraulinen työntövarsi aika hyvä varuste tuon kanssa. Helppo säätää kovemmissa kohdissa jos pyrkii pintaan. Tarpeeksi kun lyhentää niin vetokoneesta loppuu pito tai voimat.

3m jäykkä siipiterä vaatii savella sen 200 vähintään jos yhtään aikoo syvyyttä ottaa. Ilman siipiä menee toki vähemmällä.  Putkipakkeri taas ei toimi märässä ollenkaan, on hetkessä täynnä maata ja painaa niin ettei sitä konetta enää nosta mikään.

Joku potila kk mallinen härpäke on kevyempi vetää, mutta syvyyttä ei oikein saa kun piikki joustaa aina jäykässä paikassa.

3m Kristall tulee ihan ok n163 perässä. Tietenkin kovilla savilla voima loppuu ,mutta nopeuden pudotus vaikuttaa tosi paljon vetovastukseen. Tossa ne trimax terät,vai mitkä ne on ja jälki on samanlaista vaikka ajaa hitaamminkin

Juu, maalajit vaikuttaa paljon vetotehon tarpeeseen. Multaisemmat maat voi sitten kylvää suoraan kultivoituun, savet vaatii välillä parikin äestys kertaa. Varsinkin jos menee liian märässä sotkemaan niin ei murustu sitten millään. Jos malttaa ja säät sallii odotella niin takapyöräkylvökonekin murustaa saven aika hyvin. Mulla jonkin verran lohkoja joissa toinen pää multainen ja toinen savinen. Kylvöhetki on siten jonkinlainen kompromissi lähes aina.