No niin olisi ilmeisesti aika lähteä kohti uusia työtapoja eli kynnön rinnalla olisi tarkoitus myös alkaa kultivoimaan. Itselle kultivointi täysin uusi tuttavuus en ole ikinä kultivoinnut... Eli tarkoitus olisi ostaa uusi kultivaattori, tarjontaa niissä tuntuu olevan runsaasti.. Kysynpä nyt viisaamilta, että minkälainen se pitäisi olla?  Tarkoitus olisi kultivoida 120 heppasella 5 tonnia painavalla veturilla joten se asettaa raamit kultivaattorin koolle vai tekeekö moisella veturilla kultivoinissa mitään? kertokaa näkemyksiä/kokemuksia ??

 Tuommosella veturilla kultivointi onnistuu, mutta jankkurointi ei. Eka muokkaus matalaan, vaatii painoo ja terävät piikit, että kulkee tasaisesti. 1. ajolinja muu kuin puimurin käyttämä, viimeinen sadonkorjuun suuntaan. Sähköpylväiden ja muiden esteiden ympäryksien preparointi "tasaiselle" kentälle.

No niin olisi ilmeisesti aika lähteä kohti uusia työtapoja eli kynnön rinnalla olisi tarkoitus myös alkaa kultivoimaan. Itselle kultivointi täysin uusi tuttavuus en ole ikinä kultivoinnut... Eli tarkoitus olisi ostaa uusi kultivaattori, tarjontaa niissä tuntuu olevan runsaasti.. Kysynpä nyt viisaamilta, että minkälainen se pitäisi olla?  Tarkoitus olisi kultivoida 120 heppasella 5 tonnia painavalla veturilla joten se asettaa raamit kultivaattorin koolle vai tekeekö moisella veturilla kultivoinissa mitään? kertokaa näkemyksiä/kokemuksia ??

Sama vika täällä 9-piikkistä Kipaa tms. haussa sitten sihen varmaan hanhenjalkaterät. Puolta pienempi hihnapyörä puiman silppuriin varmaan kanssa ostoslistalla. Ja se kerta-ajo, jos vaikka sinne perään vielä Sampo äes tasaamaan ? Mahtaako fortissa ahtopaineet riittää ?

Vanhalla Muko kultivaattorilla ei pysty pahnaan, toisaalta metallirakennetyöllä saisi Mukon piikkejä kyllä hyödynnetyksi. Tässä varmaan nimittäin haetaan sitä 20% kasvipeitteisyysosuutta ympäristökorvauksen toimenpiteeseen. Yhteen kertaan ajaen, siinä oppaassa  toimitetaan se sillä tavalla. Jos sais jostaan ruottista TW35:n ja laittas 2.5 m leveänä mutta 8 cm piikkivälillä semmosen 5 m pitkän kultivaattorin ? Olishan se aika mustaa se maa jo siinä vaiheessa ?

-SS-

Järeän kultivaattorin piikkiväli pitää olla lähempänä metriä, jos esim nurmea rikotaan, no vähintään puolimetriä.

Järeän kultivaattorin piikkiväli pitää olla lähempänä metriä, jos esim nurmea rikotaan, no vähintään puolimetriä.

Alle 30cm.

Kongskilde delta 300, kulkee 120 heppasellakin mutta ei ois pahitteeksi olla lisätehoa.

 Tuommosella veturilla kultivointi onnistuu, mutta jankkurointi ei. Eka muokkaus matalaan, vaatii painoo ja terävät piikit, että kulkee tasaisesti. 1. ajolinja muu kuin puimurin käyttämä, viimeinen sadonkorjuun suuntaan. Sähköpylväiden ja muiden esteiden ympäryksien preparointi "tasaiselle" kentälle.

Miksi kultivointi tehdään kahteen kertaan?

 Ekalla kertaa pinta irti ja pikkusen kiinni. Pinta tasoittuu, kosteuserot tasoittuu, kasvinjätteet alkaa hajota ja paskikset itämään. Tietenniisä osa vaikutuksista on saavutettavissa roundduppaamalla...kin.

Pitkästä aikaa pitäis kans alkaa se 20% kultivoimaan. 25 ha/v takia ei viittis kauheasti alkaa investoimaan. Jonkun naapurin nurkissa lojuu 1995 hankittu porukka Potila 13 piikkinen. Ajattelin hankkia siihen jotkut paremmat terät niiden alkuperäisten kierreterien tilalle. Millainenhan terä tuossa vanhassa piikissä olisi paras? Jäliäkeenä tuossa on joku sellainen Kongskilden pyörivä häkkyrä. Olisko sen modifiointiin ehdotuksia?

Pitkästä aikaa pitäis kans alkaa se 20% kultivoimaan. 25 ha/v takia ei viittis kauheasti alkaa investoimaan. Jonkun naapurin nurkissa lojuu 1995 hankittu porukka Potila 13 piikkinen. Ajattelin hankkia siihen jotkut paremmat terät niiden alkuperäisten kierreterien tilalle. Millainenhan terä tuossa vanhassa piikissä olisi paras? Jäliäkeenä tuossa on joku sellainen Kongskilden pyörivä häkkyrä. Olisko sen modifiointiin ehdotuksia?

Kaveri osti vastaavaan Potilaan sellaset edulliset siipiterät olisko ollu Mv-Agentilta. Hänen mallissaan ei ollut jälkiäestä lainkaan, mutta kaveri laittoi perähäkkyräksi vanhan hankmon terät ja niiden taakse vielä Rapidin jälkiäkeen piikit. Mun mielestä kohtuullisen hyvää jälkeä tulee tuolla aikaiseksi ja vetotehon tarve on tosiaankin kohtuullinen verrattuna näihin keskieurooppalaisiin.

Puolta pienempi hihnapyörä puiman silppuriin varmaan kanssa ostoslistalla. Ja se kerta-ajo, jos vaikka sinne perään vielä Sampo äes tasaamaan ?
-SS- 

Jos et vielä vaihtanut silppurin teriä uusiin, niin se kannattaa tehdä ennen hihnapyöräostoksia. Kyllä oljet ihan tarpeeksi silppuuntuivat vm. -75 Bisolla kun terät olivat kunnossa.

Viritä mieluumin jonkin sortin hankmo sinne perään. Äes saattaa mennän tukkoon sängestä vaikka miten lyhyeen yrittäisi puida.

Jonkun naapurin nurkissa lojuu 1995 hankittu porukka Potila 13 piikkinen. Ajattelin hankkia siihen jotkut paremmat terät niiden alkuperäisten kierreterien tilalle. Millainenhan terä tuossa vanhassa piikissä olisi paras? Jäliäkeenä tuossa on joku sellainen Kongskilden pyörivä häkkyrä. Olisko sen modifiointiin ehdotuksia?

Jälkihäkkyrä saattaa mennä ihan sellaisenaan jos ihan tasaista jälkea ei tarvitse tulla. Ei ne alkuperäiset terät välttämättä huonot ole, jos niillä saa maan pyörimään edes jonkin verran ympäri. KK-mallin alkuperäinen terämalli on huono. Semmoiset myös sivuvuuntaan kiertävät terät ovat paljon paremmat, esim. piti löytää kuva, mutta en löydä   .... Vaikka seuraavalla kerralla kun käyt Salossa, niin Nyykkäri/ex-Case kaupassa on joitain malleja hyllyssä. Nettiaikana hundeeramisen voi aloittaa vaikkapa

https://www.industriehof.com/en/

Miksi kultivointi tehdään kahteen kertaan? 

Tuo riippuu maasta. Joillakin mailla se toinen kerta tasoittaa todella paljon. Olkien multaamisen kannalta toinen kerta on aivan turha. Toinen syy oli jo mainittu: rikkaruohojen idättminen yms.

Pitkästä aikaa pitäis kans alkaa se 20% kultivoimaan. 25 ha/v takia ei viittis kauheasti alkaa investoimaan. Jonkun naapurin nurkissa lojuu 1995 hankittu porukka Potila 13 piikkinen. Ajattelin hankkia siihen jotkut paremmat terät niiden alkuperäisten kierreterien tilalle. Millainenhan terä tuossa vanhassa piikissä olisi paras? Jäliäkeenä tuossa on joku sellainen Kongskilden pyörivä häkkyrä. Olisko sen modifiointiin ehdotuksia?

Jos kierreterissä on vielä terää jäljellä, lisäät vain siipiterän. Kierreterä toimii maahanvetäjänä, ja siipiterä leikkaa läpi. Hanhenjalkaterän tunkeutuvuus maahan on hieman huonompi, ja se sekoittaa vähemmän. Itse käytän hanhenjalkateriä alkukesän ja keskikesän kesannoilla, mutta vaihdan siipiterät syyskultivointiin.

Lainaus käyttäjältä: Make - 27.03.15 - klo:20:51

Pitkästä aikaa pitäis kans alkaa se 20% kultivoimaan. 25 ha/v takia ei viittis kauheasti alkaa investoimaan. Jonkun naapurin nurkissa lojuu 1995 hankittu porukka Potila 13 piikkinen. Ajattelin hankkia siihen jotkut paremmat terät niiden alkuperäisten kierreterien tilalle. Millainenhan terä tuossa vanhassa piikissä olisi paras? Jäliäkeenä tuossa on joku sellainen Kongskilden pyörivä häkkyrä. Olisko sen modifiointiin ehdotuksia?

Jos kierreterissä on vielä terää jäljellä, lisäät vain siipiterän. Kierreterä toimii maahanvetäjänä, ja siipiterä leikkaa läpi. Hanhenjalkaterän tunkeutuvuus maahan on hieman huonompi, ja se sekoittaa vähemmän. Itse käytän hanhenjalkateriä alkukesän ja keskikesän kesannoilla, mutta vaihdan siipiterät syyskultivointiin.

Tän toimivuus riippunee potilan piikin mallista, onko K vai KK kultivaattori. Mielestäni K- kultivaattorin silmukkapiikkiin ei voi laittaa hanhenjalkaa, eikä siipiterää koska asento on väärä.

Asensin syksyllä omaan ikivanhaan potila K- kultivaattoriin hanhenjalat ja vaihdoin samalla piikit, että sain hanhenjalan kulkemaan paremmassa asennossa.

Hanhenjalan maahantunkeutumiskyky on huonompi ja se myös sekoittaa vähemmän, tätä ajattelin ensi vuonna parantaa jälkiharalla jossa on muutama sopivasti asetetu piikki, eli käytännössä yksi piikkia aina takimmaisen akselin piikkien välissä.

Mulla oli aikanaan myös kongskilden pyörivä häkkyrä siellä perässä, mutta otin ne pois kun en näe siitä olevan mitään oikeaa hyötyä. Jätin vain rungon johon voin myöhemmin värkätä ne pari piikkiä. 

Järeän kultivaattorin piikkiväli pitää olla lähempänä metriä, jos esim nurmea rikotaan, no vähintään puolimetriä.

dalbo dinco 5 terää tyäleveys 240 cm.... multamailla syysjakevätsänken työjälki vallan kyntöä melkein yht hyväää ..nurmen rikkomiseen tulos järkyttävä

No niin olisi ilmeisesti aika lähteä kohti uusia työtapoja eli kynnön rinnalla olisi tarkoitus myös alkaa kultivoimaan. Itselle kultivointi täysin uusi tuttavuus en ole ikinä kultivoinnut... Eli tarkoitus olisi ostaa uusi kultivaattori, tarjontaa niissä tuntuu olevan runsaasti.. Kysynpä nyt viisaamilta, että minkälainen se pitäisi olla?  Tarkoitus olisi kultivoida 120 heppasella 5 tonnia painavalla veturilla joten se asettaa raamit kultivaattorin koolle vai tekeekö moisella veturilla kultivoinissa mitään? kertokaa näkemyksiä/kokemuksia ??

Mää ajelen tälläsellä Potilaksella:

Kauran sänkeä:


Riistapelto:


Tälläsellä kärkipaketilla:

taitaa ol tänäki vuan riistopelyoo tua heps snk