Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Mercantil - 27.03.15 - klo:14:06
-
No niin olisi ilmeisesti aika lähteä kohti uusia työtapoja eli kynnön rinnalla olisi tarkoitus myös alkaa kultivoimaan. Itselle kultivointi täysin uusi tuttavuus en ole ikinä kultivoinnut... Eli tarkoitus olisi ostaa uusi kultivaattori, tarjontaa niissä tuntuu olevan runsaasti.. Kysynpä nyt viisaamilta, että minkälainen se pitäisi olla? Tarkoitus olisi kultivoida 120 heppasella 5 tonnia painavalla veturilla joten se asettaa raamit kultivaattorin koolle vai tekeekö moisella veturilla kultivoinissa mitään? kertokaa näkemyksiä/kokemuksia ??
-
Tuommosella veturilla kultivointi onnistuu, mutta jankkurointi ei. Eka muokkaus matalaan, vaatii painoo ja terävät piikit, että kulkee tasaisesti. 1. ajolinja muu kuin puimurin käyttämä, viimeinen sadonkorjuun suuntaan. Sähköpylväiden ja muiden esteiden ympäryksien preparointi "tasaiselle" kentälle.
-
No niin olisi ilmeisesti aika lähteä kohti uusia työtapoja eli kynnön rinnalla olisi tarkoitus myös alkaa kultivoimaan. Itselle kultivointi täysin uusi tuttavuus en ole ikinä kultivoinnut... Eli tarkoitus olisi ostaa uusi kultivaattori, tarjontaa niissä tuntuu olevan runsaasti.. Kysynpä nyt viisaamilta, että minkälainen se pitäisi olla? Tarkoitus olisi kultivoida 120 heppasella 5 tonnia painavalla veturilla joten se asettaa raamit kultivaattorin koolle vai tekeekö moisella veturilla kultivoinissa mitään? kertokaa näkemyksiä/kokemuksia ??
Sama vika täällä 9-piikkistä Kipaa tms. haussa sitten sihen varmaan hanhenjalkaterät. Puolta pienempi hihnapyörä puiman silppuriin varmaan kanssa ostoslistalla. Ja se kerta-ajo, jos vaikka sinne perään vielä Sampo äes tasaamaan ? Mahtaako fortissa ahtopaineet riittää ?
Vanhalla Muko kultivaattorilla ei pysty pahnaan, toisaalta metallirakennetyöllä saisi Mukon piikkejä kyllä hyödynnetyksi. Tässä varmaan nimittäin haetaan sitä 20% kasvipeitteisyysosuutta ympäristökorvauksen toimenpiteeseen. Yhteen kertaan ajaen, siinä oppaassa toimitetaan se sillä tavalla. Jos sais jostaan ruottista TW35:n ja laittas 2.5 m leveänä mutta 8 cm piikkivälillä semmosen 5 m pitkän kultivaattorin ? Olishan se aika mustaa se maa jo siinä vaiheessa ?
-SS-
-
Järeän kultivaattorin piikkiväli pitää olla lähempänä metriä, jos esim nurmea rikotaan, no vähintään puolimetriä.
-
Järeän kultivaattorin piikkiväli pitää olla lähempänä metriä, jos esim nurmea rikotaan, no vähintään puolimetriä.
Alle 30cm.
-
Kongskilde delta 300, kulkee 120 heppasellakin mutta ei ois pahitteeksi olla lisätehoa.
Tuommosella veturilla kultivointi onnistuu, mutta jankkurointi ei. Eka muokkaus matalaan, vaatii painoo ja terävät piikit, että kulkee tasaisesti. 1. ajolinja muu kuin puimurin käyttämä, viimeinen sadonkorjuun suuntaan. Sähköpylväiden ja muiden esteiden ympäryksien preparointi "tasaiselle" kentälle.
Miksi kultivointi tehdään kahteen kertaan?
-
Ekalla kertaa pinta irti ja pikkusen kiinni. Pinta tasoittuu, kosteuserot tasoittuu, kasvinjätteet alkaa hajota ja paskikset itämään. Tietenniisä osa vaikutuksista on saavutettavissa roundduppaamalla...kin.
-
Pitkästä aikaa pitäis kans alkaa se 20% kultivoimaan. 25 ha/v takia ei viittis kauheasti alkaa investoimaan. Jonkun naapurin nurkissa lojuu 1995 hankittu porukka Potila 13 piikkinen. Ajattelin hankkia siihen jotkut paremmat terät niiden alkuperäisten kierreterien tilalle. Millainenhan terä tuossa vanhassa piikissä olisi paras? Jäliäkeenä tuossa on joku sellainen Kongskilden pyörivä häkkyrä. Olisko sen modifiointiin ehdotuksia?
-
Pitkästä aikaa pitäis kans alkaa se 20% kultivoimaan. 25 ha/v takia ei viittis kauheasti alkaa investoimaan. Jonkun naapurin nurkissa lojuu 1995 hankittu porukka Potila 13 piikkinen. Ajattelin hankkia siihen jotkut paremmat terät niiden alkuperäisten kierreterien tilalle. Millainenhan terä tuossa vanhassa piikissä olisi paras? Jäliäkeenä tuossa on joku sellainen Kongskilden pyörivä häkkyrä. Olisko sen modifiointiin ehdotuksia?
Kaveri osti vastaavaan Potilaan sellaset edulliset siipiterät olisko ollu Mv-Agentilta. Hänen mallissaan ei ollut jälkiäestä lainkaan, mutta kaveri laittoi perähäkkyräksi vanhan hankmon terät ja niiden taakse vielä Rapidin jälkiäkeen piikit. Mun mielestä kohtuullisen hyvää jälkeä tulee tuolla aikaiseksi ja vetotehon tarve on tosiaankin kohtuullinen verrattuna näihin keskieurooppalaisiin.
-
Puolta pienempi hihnapyörä puiman silppuriin varmaan kanssa ostoslistalla. Ja se kerta-ajo, jos vaikka sinne perään vielä Sampo äes tasaamaan ?
-SS-
Jos et vielä vaihtanut silppurin teriä uusiin, niin se kannattaa tehdä ennen hihnapyöräostoksia. Kyllä oljet ihan tarpeeksi silppuuntuivat vm. -75 Bisolla kun terät olivat kunnossa.
Viritä mieluumin jonkin sortin hankmo sinne perään. Äes saattaa mennän tukkoon sängestä vaikka miten lyhyeen yrittäisi puida.
Jonkun naapurin nurkissa lojuu 1995 hankittu porukka Potila 13 piikkinen. Ajattelin hankkia siihen jotkut paremmat terät niiden alkuperäisten kierreterien tilalle. Millainenhan terä tuossa vanhassa piikissä olisi paras? Jäliäkeenä tuossa on joku sellainen Kongskilden pyörivä häkkyrä. Olisko sen modifiointiin ehdotuksia?
Jälkihäkkyrä saattaa mennä ihan sellaisenaan jos ihan tasaista jälkea ei tarvitse tulla. Ei ne alkuperäiset terät välttämättä huonot ole, jos niillä saa maan pyörimään edes jonkin verran ympäri. KK-mallin alkuperäinen terämalli on huono. Semmoiset myös sivuvuuntaan kiertävät terät ovat paljon paremmat, esim. piti löytää kuva, mutta en löydä :-[ .... Vaikka seuraavalla kerralla kun käyt Salossa, niin Nyykkäri/ex-Case kaupassa on joitain malleja hyllyssä. Nettiaikana hundeeramisen voi aloittaa vaikkapa
https://www.industriehof.com/en/
Miksi kultivointi tehdään kahteen kertaan?
Tuo riippuu maasta. Joillakin mailla se toinen kerta tasoittaa todella paljon. Olkien multaamisen kannalta toinen kerta on aivan turha. Toinen syy oli jo mainittu: rikkaruohojen idättminen yms.
-
Pitkästä aikaa pitäis kans alkaa se 20% kultivoimaan. 25 ha/v takia ei viittis kauheasti alkaa investoimaan. Jonkun naapurin nurkissa lojuu 1995 hankittu porukka Potila 13 piikkinen. Ajattelin hankkia siihen jotkut paremmat terät niiden alkuperäisten kierreterien tilalle. Millainenhan terä tuossa vanhassa piikissä olisi paras? Jäliäkeenä tuossa on joku sellainen Kongskilden pyörivä häkkyrä. Olisko sen modifiointiin ehdotuksia?
Jos kierreterissä on vielä terää jäljellä, lisäät vain siipiterän. Kierreterä toimii maahanvetäjänä, ja siipiterä leikkaa läpi. Hanhenjalkaterän tunkeutuvuus maahan on hieman huonompi, ja se sekoittaa vähemmän. Itse käytän hanhenjalkateriä alkukesän ja keskikesän kesannoilla, mutta vaihdan siipiterät syyskultivointiin.
-
Pitkästä aikaa pitäis kans alkaa se 20% kultivoimaan. 25 ha/v takia ei viittis kauheasti alkaa investoimaan. Jonkun naapurin nurkissa lojuu 1995 hankittu porukka Potila 13 piikkinen. Ajattelin hankkia siihen jotkut paremmat terät niiden alkuperäisten kierreterien tilalle. Millainenhan terä tuossa vanhassa piikissä olisi paras? Jäliäkeenä tuossa on joku sellainen Kongskilden pyörivä häkkyrä. Olisko sen modifiointiin ehdotuksia?
Jos kierreterissä on vielä terää jäljellä, lisäät vain siipiterän. Kierreterä toimii maahanvetäjänä, ja siipiterä leikkaa läpi. Hanhenjalkaterän tunkeutuvuus maahan on hieman huonompi, ja se sekoittaa vähemmän. Itse käytän hanhenjalkateriä alkukesän ja keskikesän kesannoilla, mutta vaihdan siipiterät syyskultivointiin.
Tän toimivuus riippunee potilan piikin mallista, onko K vai KK kultivaattori. Mielestäni K- kultivaattorin silmukkapiikkiin ei voi laittaa hanhenjalkaa, eikä siipiterää koska asento on väärä.
Asensin syksyllä omaan ikivanhaan potila K- kultivaattoriin hanhenjalat ja vaihdoin samalla piikit, että sain hanhenjalan kulkemaan paremmassa asennossa.
Hanhenjalan maahantunkeutumiskyky on huonompi ja se myös sekoittaa vähemmän, tätä ajattelin ensi vuonna parantaa jälkiharalla jossa on muutama sopivasti asetetu piikki, eli käytännössä yksi piikkia aina takimmaisen akselin piikkien välissä.
Mulla oli aikanaan myös kongskilden pyörivä häkkyrä siellä perässä, mutta otin ne pois kun en näe siitä olevan mitään oikeaa hyötyä. Jätin vain rungon johon voin myöhemmin värkätä ne pari piikkiä.
-
Järeän kultivaattorin piikkiväli pitää olla lähempänä metriä, jos esim nurmea rikotaan, no vähintään puolimetriä.
dalbo dinco 5 terää tyäleveys 240 cm.... multamailla syysjakevätsänken työjälki vallan kyntöä melkein yht hyväää ..nurmen rikkomiseen tulos järkyttävä
-
No niin olisi ilmeisesti aika lähteä kohti uusia työtapoja eli kynnön rinnalla olisi tarkoitus myös alkaa kultivoimaan. Itselle kultivointi täysin uusi tuttavuus en ole ikinä kultivoinnut... Eli tarkoitus olisi ostaa uusi kultivaattori, tarjontaa niissä tuntuu olevan runsaasti.. Kysynpä nyt viisaamilta, että minkälainen se pitäisi olla? Tarkoitus olisi kultivoida 120 heppasella 5 tonnia painavalla veturilla joten se asettaa raamit kultivaattorin koolle vai tekeekö moisella veturilla kultivoinissa mitään? kertokaa näkemyksiä/kokemuksia ??
Mää ajelen tälläsellä Potilaksella:
Kauran sänkeä:
(http://i4.aijaa.com/t/00583/13130502.t.jpg) (http://aijaa.com/qzlx7u)
Riistapelto:
(http://i11.aijaa.com/t/00856/13599357.t.jpg) (http://aijaa.com/ouVstE)
Tälläsellä kärkipaketilla:
(http://i8.aijaa.com/t/00222/13774665.t.jpg) (http://aijaa.com/AvuvXf)
-
taitaa ol tänäki vuan riistopelyoo tua heps snk
-
taitaa ol tänäki vuan riistopelyoo tua heps snk
Kuinka niin? ;D
No joo,on se, pari riistaa aina sit pari LHP-nurmea, iki-LHP.
-
Järeän kultivaattorin piikkiväli pitää olla lähempänä metriä, jos esim nurmea rikotaan, no vähintään puolimetriä.
Järeän kultivaattorin piikkiväli pitää olla lähempänä metriä, jos esim nurmea rikotaan, no vähintään puolimetriä.
Meni lainaus päin persettä...
Mut miks pitää olla liki metri tai ainakin puolimetriä? :-\
-
Skänsällä näytti olevan ihan perinteinen K- potila kierrejousilla, eikö se siipi ole aika rankasti pystyasennossa?
-
Skänsällä näytti olevan ihan perinteinen K- potila kierrejousilla, eikö se siipi ole aika rankasti pystyasennossa?
On, suorastaan imeytyy maahan.
Edit:
Se siipi on parhaimmillaan noin kun se on kuvassa, se ikäänkuin auraa ne kasvijätteet maan piiloon.
Siitä riistapeltokuvasta näkee mitä tarkoitan...
-
Skänsällä näytti olevan ihan perinteinen K- potila kierrejousilla, eikö se siipi ole aika rankasti pystyasennossa?
On, suorastaan imeytyy maahan.
Luulisi käyvän piikin päälle ja lisäksi kun muokatessa piikki taipuu, niin eihän se enää ole laikkaava, vaan joku maanalainen puskulevy? Ei taitais mennä mun 90 hv veturilla? Millä kiskot sitä?
-
Skänsällä näytti olevan ihan perinteinen K- potila kierrejousilla, eikö se siipi ole aika rankasti pystyasennossa?
On, suorastaan imeytyy maahan.
Luulisi käyvän piikin päälle ja lisäksi kun muokatessa piikki taipuu, niin eihän se enää ole laikkaava, vaan joku maanalainen puskulevy? Ei taitais mennä mun 90 hv veturilla? Millä kiskot sitä?
Ei kaakit ole ongelma vaan veturin paino ja sitä myöten pito, majorilla ei onnistu mut belaruksella jo alkaa olemaan pitoa tarpeeks.
-
Jälkihuomautus... niitä lisukehanhenjalkasiipiäkin on montaa eri sorttia. Myös kiinnityskulmissa on eroa vaikka ne näyttävät äkkiä katsottuna käytännössä ihan samanlaisita. Jos suunnittelet kauppaan loikkimista, niin sitä ennen vierailu Loimaalla voisi olla paikallaan.
-
Jälkihuomautus... niitä lisukehanhenjalkasiipiäkin on montaa eri sorttia. Myös kiinnityskulmissa on eroa vaikka ne näyttävät äkkiä katsottuna käytännössä ihan samanlaisita. Jos suunnittelet kauppaan loikkimista, niin sitä ennen vierailu Loimaalla voisi olla paikallaan.
Nää mun lisukkeet on mallia IKH,
(http://www.ikh.fi/images/tuotekuvat/kuva300/Tuotekuvat/S30326_S_1_web.jpg)
http://www.ikh.fi/Traktori-_ja_konetarvikkeet/Maatalouskoneiden_terat_piikit#!318_tid21945
-
Noi leikkaavat hanhenjalat on ihan hyvät, mutta joku pieni sekoittava lisäsiipi siinä olisi ihan kiva olla. Pääosin ne menee maahan ihan hyvin, mutta päiste hieman pitenee, kun ne "liukuvat" sinne maan alle. Katsdotaan keväällä, miten homma onnistui.
Potilan K- vakio kärjillä on ihan hanurista, tulos voi näyttää hyvältä, mutta ei kestä lähempää tarkastelua. Ei ainakaan luomuun sovi pätkääkään.
* Yllä esitetyt mielipiteet ovat omiani, eivätkä ne perustu yhtään mihinkään.
-
Multaavuutta voisi kyllä parantaa jos takimmaiseen riviin vaihtaisi takaisin sen pystymmän K- piikin ja kiinnittäisi hanhenjalan siihen. Piikki olisi pystymmässä kulmassa jolloin oletettavasti multaisi enemmän, ja takimmaisessa rivissä vastus ei nouse kauheasti.
En mää tiedä.
-
Noi leikkaavat hanhenjalat on ihan hyvät, mutta joku pieni sekoittava lisäsiipi siinä olisi ihan kiva olla. Pääosin ne menee maahan ihan hyvin, mutta päiste hieman pitenee, kun ne "liukuvat" sinne maan alle. Katsdotaan keväällä, miten homma onnistui.
Potilan K- vakio kärjillä on ihan hanurista, tulos voi näyttää hyvältä, mutta ei kestä lähempää tarkastelua. Ei ainakaan luomuun sovi pätkääkään.
* Yllä esitetyt mielipiteet ovat omiani, eivätkä ne perustu yhtään mihinkään.
Monet haluaa et kultivaattorin jälki pitää olla ku lautasmuokkaimen jäljiltä, tasasta kuopatonta mustaa multamöhnää. Kovimmat teoreetikot sanoo että kultivaattorin piikin jäljessä ei idä keväällä mikään koska kosteus häipyy sieltä, vähän kun miniatyyrinen vesivako...
Paskan marjat, mulla on riittäny et on kasvinjätteet edes jollakin lailla mullattu ja pehkaantuminen nopeutuu, kyl se talvi ne kokkareet ja pallit pehmentää ja tasaa kosteuden murikoiden alta...
Paremmin se tuntuu itävän kultivaattorin jäljiltä ku kynnön, kuvassa näkyy kynnön ja kultivoidun ero itävyyden suhteen. Joo joo, osta kunnon aurat ja opettele kyntämään... :P
Vasemmalla kynnettyä ja oikealla kultivoitua.
(http://i11.aijaa.com/t/00250/13264735.t.jpg) (http://aijaa.com/Uxrhya)
-
Multaavuutta voisi kyllä parantaa jos takimmaiseen riviin vaihtaisi takaisin sen pystymmän K- piikin ja kiinnittäisi hanhenjalan siihen. Piikki olisi pystymmässä kulmassa jolloin oletettavasti multaisi enemmän, ja takimmaisessa rivissä vastus ei nouse kauheasti.
En mää tiedä.
Mulla kaikissa 11:sta se alkuperänen puukkomalli ja toi 22euron lisäsiipi. Sen naurettavan pahnalanan takaa heitin huiti *****un heti kättelyssä...
-
Tukipolitiikka ei enää suosi kultivointia ,maailma muuttuu.
-
Tuommosella veturilla kultivointi onnistuu, mutta jankkurointi ei. Eka muokkaus matalaan, vaatii painoo ja terävät piikit, että kulkee tasaisesti. 1. ajolinja muu kuin puimurin käyttämä, viimeinen sadonkorjuun suuntaan. Sähköpylväiden ja muiden esteiden ympäryksien preparointi "tasaiselle" kentälle.
Jos tarvii tehokkaampaa tai painavempaa romua jankkurin eteen, niin silloin pellossa on erittäin vakava rakenneongelma tai sitten työskentelyvälineet ovat aivan jostain pimeestä perseestä.
-
Tarkoittaako tuo rakenneongelma liian hienojakoista maalajia? ::) Savimaalla tuppaa syvemmällä vedettävät vehkeet vastustamaan menoa.
-
Jälkihuomautus... niitä lisukehanhenjalkasiipiäkin on montaa eri sorttia. Myös kiinnityskulmissa on eroa vaikka ne näyttävät äkkiä katsottuna käytännössä ihan samanlaisita. Jos suunnittelet kauppaan loikkimista, niin sitä ennen vierailu Loimaalla voisi olla paikallaan.
Mitä tarkoitat loimaalle menosta? Kenties multivaan tutustumista ? wingmasteri kyllä kiinostaisi kovasti onko kellään kokemuksia wingmasterista?
-
Jälkihuomautus... niitä lisukehanhenjalkasiipiäkin on montaa eri sorttia. Myös kiinnityskulmissa on eroa vaikka ne näyttävät äkkiä katsottuna käytännössä ihan samanlaisita. Jos suunnittelet kauppaan loikkimista, niin sitä ennen vierailu Loimaalla voisi olla paikallaan.
Mitä tarkoitat loimaalle menosta? Kenties multivaan tutustumista ? wingmasteri kyllä kiinostaisi kovasti onko kellään kokemuksia wingmasterista?
Tuo oli ihan Supersammakolle tarkoitettu kun hän mietti hanhenjalkojen asentoa omassa Potilassaan. Jos en ole väärää käsitystä saanut, niin hän ja SKN ovat ihan oikeassa elämässäkin tarpeeksi hyviä tuttuja vierailemiseen vaikka ohikulkumatkalla.
K-mallin Potilaan on joskus asennuttu jotain ihme tilkkeitäkin terälapun ja jousen väliin kun terä on vaihdettu toisen malliseksi.
Jos Loimalle on sopivan lyhyt matka, niin mikään ei estä vilkaisemasta tehtaan pihalle. Kyllähän silloin paremman käsityksen saa kuin esitteestä. Uudet taitavat olla aika hemmetin painavia varsinkin pellolta poislähtiessä jos maalaji on tarttuvaista sorttia. Tuo levyjyrä ja syvyydensäätötapa takana painaa jo itsessään paljon ja lisäksi koneeseen tarttunut maa.
http://www.multiva.info/lataus/kultivaattorit_062012_suomi_web.pdf
Noin viisitonnisella traktorilla saattaa olla vaikeuksia saada kyseinen nostolaiteversio nousemaan maasta tai saada etupää pysymään tiessä kiinni ellei ole etukuormaajaa ja kauha täynnä maata... En yhtään epäile, etteikö kone sinänsä olisi kohtuu hyvä ja pysyisi koossa, mutta paino voi aiheuttaa ongelmia.
Vanhemmat mallit ovat painon puolesta kohtuuden rajoissa, ja lähes kopioita Potilan KK-mallista joita valmistetaan vieläkin. Sitä en tiedä, kumpi ensin oli rungon tehnyt ::)
-
Multaavuutta voisi kyllä parantaa jos takimmaiseen riviin vaihtaisi takaisin sen pystymmän K- piikin ja kiinnittäisi hanhenjalan siihen. Piikki olisi pystymmässä kulmassa jolloin oletettavasti multaisi enemmän, ja takimmaisessa rivissä vastus ei nouse kauheasti.
Itse itseäni lainaten; toimisiko jos takimmaisen rivin korvaisi juuri tuolla skännä-mallilla, eli kierteinen kärki ja siivet? Nyt syksyllä mulla oli kaikissa piikeissä MV-agentin hanhet: http://mvagent.com/files/images/kultivaattorin_karjet/c-6_piirros.jpg
Eli laittaisi kultivaattoriin eripariset piikit 1-2 ja 3 akselille? Ongelma taas tulee, jos nyt jättää paljon kasvipeitteiseksi ja niitä yrittää tuolla mullata. Nää savet kun menee pilalle jos keväällä tonkii sentinkin liian syvään.
Ongelma tietty poistuu, jos keväällä ja syksyllä käyttää aina sopivinta piikkikombinaatiota.
-
Jos tarvii tehokkaampaa tai painavempaa romua jankkurin eteen, niin silloin pellossa on erittäin vakava rakenneongelma tai sitten työskentelyvälineet ovat aivan jostain pimeestä perseestä.
En olisi aivan noin jyrkkä - 5 teräinen leveillä kärjillä pistää kuivalla savella oikeasti hanttiin jos ei aivan pintaa raavi. 150 hepoa ja reipas massa ei ole yhtään liioittelua.
Pienempään tarpeeseen kolmiteräinen on tietenkin helpompi. Riippuu siitä onko tarkoitus ajaa 1, 10 vai 100 ha.
-
Minulla on tuo 15 piikkinen Potila K15 ja siinä nyt MV-agentilta ostamat hanhenjalkaterät silmukkapiikeissä. Laite itsessään maksoi 200 ja piikit 350, jokunen silmukkavarsi on jouduttu uusimaan, muutoin suht. halpaa on ollut tuolla muokkaus.
Paikalliin perunakeisar kehui, että ei ole koskaan ollut niin kuohkeat pellot istuttaa kuin nyt oli kun vuokrasi tuota kultivaattoria ja muokkasi sillä.
Piikkien kestävyydestä en osaa sanoa mitään, mutta kauheata tuollaisen jäljiltä on peltoa äestää... ei kestä selkä sitä rytkytystä. Eroa ei ole, olipa hanhenjalka vai kierreterä, yhtäsamanlaista paukutusta se on jos poikittain varsinkin joutuu ajamaan :(
-
2013 syksyllä vaihdoin kk13 potilaan vakioiden suorakärki+siipiterä tilalle
http://mvagent.com/files/images/kultivaattorin_karjet/img_0561.jpg
Maat pääosin jäykkää savea. Jälki on hyvä, mutta ostan seuraavaksi pykälää kapeammat tai alkuperäisen kaltaisen setin. Tehontarve nousi arviolta puolella ja kovassa savessa kultivaattori ja traktori alkaa pomppia ja jouset antaa periksi esim puimurin jälkeen ajaessa, eikä 120hp ja reilut 5,4t etupainoilla ole yhtään liikaa. Melko matalaan jaksaa vetää noin 9-10km/h joka paikassa. Lisäksi kärki ei oikein istu piikkiin ja nuo kuvan pultit ovat pehmeää muistaakseni 8.8 tavaraa. Leveä piikki vääntää kärkeä ja pultit venyvät ja kärki löystyy. Pari pulttia on jo tullut läpi kärjestä. Pultin pää kuluu paljon nopeammin kuin kärki.
Toivottavasti eivät enää myy noita pehmeitä pultteja. Kannatttaa hommata kunnon pultit ja paksut aluslevyt kannattaa laittaa mutterin alle.
-
100 ja pikkusen ruokaa ruuvista, 9 piikkiä sellasta hölkkävauhtia.
Riittää.
-
2013 syksyllä vaihdoin kk13 potilaan vakioiden suorakärki+siipiterä tilalle
http://mvagent.com/files/images/kultivaattorin_karjet/img_0561.jpg
Maat pääosin jäykkää savea. Jälki on hyvä, mutta ostan seuraavaksi pykälää kapeammat tai alkuperäisen kaltaisen setin. Tehontarve nousi arviolta puolella ja kovassa savessa kultivaattori ja traktori alkaa pomppia ja jouset antaa periksi esim puimurin jälkeen ajaessa, eikä 120hp ja reilut 5,4t etupainoilla ole yhtään liikaa. Melko matalaan jaksaa vetää noin 9-10km/h joka paikassa. Lisäksi kärki ei oikein istu piikkiin ja nuo kuvan pultit ovat pehmeää muistaakseni 8.8 tavaraa. Leveä piikki vääntää kärkeä ja pultit venyvät ja kärki löystyy. Pari pulttia on jo tullut läpi kärjestä. Pultin pää kuluu paljon nopeammin kuin kärki.
Toivottavasti eivät enää myy noita pehmeitä pultteja. Kannatttaa hommata kunnon pultit ja paksut aluslevyt kannattaa laittaa mutterin alle.
Kuten ylempää voit nähdä, niin mulla on hyvin vastaava MV agentin hanhenjalka ja se ei tehontarvetta tai painovaatimusta lisännyt. Vaihdoin ne piikit siksi, että hanhenjalka kulkisi vaakasuoraan maata nähden, normi potilan piikillä ne olisivat olleet tosi pystyssä ja se taas olisi epäilemättä lisännyt vetotehon tarvetta.
Pultteja tai mitään muutakaan ei mulla mennyt rikki. Kerro lisää kokemuksistasi, niin me löydetään vielä tehokas muokkauskeino joka harmittaa ylihintaisia ja ylipainoisia koneita myyviä konekauppiaita... :)
Tämän mulkkauksen myötä esimerkiksi pomppiminen loppui lähes kokonaan, verrattuna K- piikkiin ja kierrekärkeen. Se oli jotain ihan kauheaa.
edit: piikki lienee sama kuin hesellä, mullakin on suora sivu.
-
Jos tarvii tehokkaampaa tai painavempaa romua jankkurin eteen, niin silloin pellossa on erittäin vakava rakenneongelma tai sitten työskentelyvälineet ovat aivan jostain pimeestä perseestä.
En olisi aivan noin jyrkkä - 5 teräinen leveillä kärjillä pistää kuivalla savella oikeasti hanttiin jos ei aivan pintaa raavi. 150 hepoa ja reipas massa ei ole yhtään liioittelua.
Pienempään tarpeeseen kolmiteräinen on tietenkin helpompi. Riippuu siitä onko tarkoitus ajaa 1, 10 vai 100 ha.
Pitoa se vehe tarvii. Teho sitten määrittelee työsaavutuksen. Paripyörää joka kulmaan ja eteen painoa reipaasti. Joku telavetovehe vois olla hyvä. Silloinkin jo viherlannoitusnurmi pitää olla alla, jos siitä parempaa hyötyä hakee.
Kuiva savi on hurjaa vedettävää.
-
Jälkihuomautus... niitä lisukehanhenjalkasiipiäkin on montaa eri sorttia. Myös kiinnityskulmissa on eroa vaikka ne näyttävät äkkiä katsottuna käytännössä ihan samanlaisita. Jos suunnittelet kauppaan loikkimista, niin sitä ennen vierailu Loimaalla voisi olla paikallaan.
Mitä tarkoitat loimaalle menosta? Kenties multivaan tutustumista ? wingmasteri kyllä kiinostaisi kovasti onko kellään kokemuksia wingmasterista?
meillä on kolmen tilan kimppaan. paras. 200 heppaa hyvä olla voimaa jos piikkejä maahan meinaa upottaa.
-
Jälkihuomautus... niitä lisukehanhenjalkasiipiäkin on montaa eri sorttia. Myös kiinnityskulmissa on eroa vaikka ne näyttävät äkkiä katsottuna käytännössä ihan samanlaisita. Jos suunnittelet kauppaan loikkimista, niin sitä ennen vierailu Loimaalla voisi olla paikallaan.
Mitä tarkoitat loimaalle menosta? Kenties multivaan tutustumista ? wingmasteri kyllä kiinostaisi kovasti onko kellään kokemuksia wingmasterista?
meillä on kolmen tilan kimppaan. paras. 200 heppaa hyvä olla voimaa jos piikkejä maahan meinaa upottaa.
Sairasta ::)
-
Jälkihuomautus... niitä lisukehanhenjalkasiipiäkin on montaa eri sorttia. Myös kiinnityskulmissa on eroa vaikka ne näyttävät äkkiä katsottuna käytännössä ihan samanlaisita. Jos suunnittelet kauppaan loikkimista, niin sitä ennen vierailu Loimaalla voisi olla paikallaan.
Mitä tarkoitat loimaalle menosta? Kenties multivaan tutustumista ? wingmasteri kyllä kiinostaisi kovasti onko kellään kokemuksia wingmasterista?
meillä on kolmen tilan kimppaan. paras. 200 heppaa hyvä olla voimaa jos piikkejä maahan meinaa upottaa.
Mikä teidän peltoja vaivaa hyvät ihmiset? Viherryttämishommat eivät ole ehkä huono juttu ollenkaan.
-
no kyl semmosen kans on mukava sit kerralla vetää vähä syvemmältä. kyl 12 hanhenjalkapiikkiä 15 sentissä ja vähä ylämäkeen lähtö ni mustaa lykkää.
-
no kyl semmosen kans on mukava sit kerralla vetää vähä syvemmältä. kyl 12 hanhenjalkapiikkiä 15 sentissä ja vähä ylämäkeen lähtö ni mustaa lykkää.
mul on 14 piikkii ja veturis 110 hepoo :o :o
-
no kyl semmosen kans on mukava sit kerralla vetää vähä syvemmältä. kyl 12 hanhenjalkapiikkiä 15 sentissä ja vähä ylämäkeen lähtö ni mustaa lykkää.
mul on 14 piikkii ja veturis 110 hepoo :o :o
Osta tällanen *****maattori, ja telakeissi...
https://www.youtube.com/watch?v=arcZX-ug2GU (https://www.youtube.com/watch?v=arcZX-ug2GU)
-
no kyl semmosen kans on mukava sit kerralla vetää vähä syvemmältä. kyl 12 hanhenjalkapiikkiä 15 sentissä ja vähä ylämäkeen lähtö ni mustaa lykkää.
mul on 14 piikkii ja veturis 110 hepoo :o :o
Taitaa olla hanhenjalkojen työleveyksissä eroja. 150 heppaa huokaa, kun vetää 20 cm syvältä ja 3 m leveeltä kerrallaan n.13 km/h nopeudella eikä niitä teriä oo ku 7 kpl.
-
no kyl semmosen kans on mukava sit kerralla vetää vähä syvemmältä. kyl 12 hanhenjalkapiikkiä 15 sentissä ja vähä ylämäkeen lähtö ni mustaa lykkää.
mul on 14 piikkii ja veturis 110 hepoo :o :o
Taitaa olla hanhenjalkojen työleveyksissä eroja. 150 heppaa huokaa, kun vetää 20 cm syvältä ja 3 m leveeltä kerrallaan n.13 km/h nopeudella eikä niitä teriä oo ku 7 kpl.
Kyntöaurat??
-
Jos tarvii tehokkaampaa tai painavempaa romua jankkurin eteen, niin silloin pellossa on erittäin vakava rakenneongelma tai sitten työskentelyvälineet ovat aivan jostain pimeestä perseestä.
En olisi aivan noin jyrkkä - 5 teräinen leveillä kärjillä pistää kuivalla savella oikeasti hanttiin jos ei aivan pintaa raavi. 150 hepoa ja reipas massa ei ole yhtään liioittelua.
Pienempään tarpeeseen kolmiteräinen on tietenkin helpompi. Riippuu siitä onko tarkoitus ajaa 1, 10 vai 100 ha.
Pitoa se vehe tarvii. Teho sitten määrittelee työsaavutuksen. Paripyörää joka kulmaan ja eteen painoa reipaasti. Joku telavetovehe vois olla hyvä. Silloinkin jo viherlannoitusnurmi pitää olla alla, jos siitä parempaa hyötyä hakee.
Kuiva savi on hurjaa vedettävää.
Alamme olla aivan samaa mieltä. Se on vähän hankala yhtälö - savellehan ei pidä mennä kuin oikeasti kuivana, ja sitten se tosiaan koettelee.
Parasta lienee mitoittaa jankkuri vähän alakanttiin ja vetäjä vähän yläkanttiin niin homma käy, vaikka työsaavutus ei sitten huimaakaan.
Katselin juuri Rolmakon jankkureita ja jäin miettimään koko jankkkurijuttua että olisiko sellainen itselleni hyödyllinen ja kannattava, vaiko ei.
-
Ihan vaan jäykkäpiikkinen siipikultivaattori, voi sillä ajaa matalampaankin.
Jankkuri varsin turha. Ostat silläkin rahalla jotain syväjuurista kasvia ja heinänsiementä. Ne tyhjät säkit on paljon helpompi hävittää kuin turhaksi jäänyt jankkuri.
-
juu pitohan siinä yleensä loppuu. yhtään ei sais olla sänki nahkeeta. mut tulee kunnollinen syväkuohkeutus ja hehtaarisaavutukset eri luokkaa ku kynnössä. tasasempi ku kyntö eikä poudi keväällä. jos on multasempia savia ni sit sopii kyntökin.
-
Ihan vaan jäykkäpiikkinen siipikultivaattori, voi sillä ajaa matalampaankin.
Jankkuri varsin turha. Ostat silläkin rahalla jotain syväjuurista kasvia ja heinänsiementä. Ne tyhjät säkit on paljon helpompi hävittää kuin turhaksi jäänyt jankkuri.
2 eri asiaa.. jankkuri ja kultivaattori.
Siipikultivaattori on ollut jo yli 20 vuotta käytössä. Toimii savilla, multavemmilla mailla pitkä sänki tai juolanjuuret pilaavat jäljen. Käytän auroja, kultivaattoria tai lautasmuokkainta aina olosuhteiden ja tarpeen mukaan. Jankkuria ajattelin lähinnä täsmäavuksi esim kohtiin joissa vesi ei aina tahdo osata salaojiin, liian märkänä survottuihin päisteisiin jne. Myyräaura olisi varmaan myös yksi vaihtoehto tähän. Noin paikallisia ongelmia on vähän hankalaa korjata fiksummalla viljelykierrolla. Ellei sitten 'korjaa' koko lohkoa, eipä sekään varmaan haitaksi olisi :-)
Yksi mahdollinen käyttökohde saattaisi olla myös vesitilan antajana syysviljan/syysöljykasvin suorakylvölle - jos se siis toimisi ja olisi sillä hetkellä riittävän kuivaa.
Monen käyttäjän kimppakonehan tuollainen joutaisi olla, ei olisi enää suuri pääomakulu silloin. Tai läheltä vuokrattavissa tms. Miksei urakointipalvelunakin, jos noin pieniin hommiin kehtaisi urakoitsijaa vaivata, ainakaan kauempaa ei kuulostaisi enää järkevältä.
Muuten kuivuuden vaivaamat kesät näyttävät olevan melkoisen tehokasta luonnon omaa jankkurointia. Savimullalla halkeamat ulottuvat kevyesti puoleen metriin, joskus ollut nilkan nyrjähdys lähellä kun hukkispartiossa on jalka osunut tuollaiseen railoon.
-
Jos tarvii tehokkaampaa tai painavempaa romua jankkurin eteen, niin silloin pellossa on erittäin vakava rakenneongelma tai sitten työskentelyvälineet ovat aivan jostain pimeestä perseestä.
En olisi aivan noin jyrkkä - 5 teräinen leveillä kärjillä pistää kuivalla savella oikeasti hanttiin jos ei aivan pintaa raavi. 150 hepoa ja reipas massa ei ole yhtään liioittelua.
Pienempään tarpeeseen kolmiteräinen on tietenkin helpompi. Riippuu siitä onko tarkoitus ajaa 1, 10 vai 100 ha.
Pitoa se vehe tarvii. Teho sitten määrittelee työsaavutuksen. Paripyörää joka kulmaan ja eteen painoa reipaasti. Joku telavetovehe vois olla hyvä. Silloinkin jo viherlannoitusnurmi pitää olla alla, jos siitä parempaa hyötyä hakee.
Kuiva savi on hurjaa vedettävää.
Alamme olla aivan samaa mieltä. Se on vähän hankala yhtälö - savellehan ei pidä mennä kuin oikeasti kuivana, ja sitten se tosiaan koettelee.
Parasta lienee mitoittaa jankkuri vähän alakanttiin ja vetäjä vähän yläkanttiin niin homma käy, vaikka työsaavutus ei sitten huimaakaan.
Katselin juuri Rolmakon jankkureita ja jäin miettimään koko jankkkurijuttua että olisiko sellainen itselleni hyödyllinen ja kannattava, vaiko ei.
http://www.mcconnel.com/cultivation-and-seed-drills/
http://www.eversagro.com/tillage_machines/Grassland_Maintenance/
Noista kannattaa tutkia vaihtoehtoja. Syväjuuristen kasvien, tai yleensä kasvien käyttö noiden rautakasojen kanssa jelppaa. Luomulinkeissä netissä on kaikenlaisia kokemuksia ja virityksiä noiden kanssa.
-
Jankkurilla voi kyntöanturaa poistaa, ja tietyissä oloissa on kyllä hyvä peli. Kuitenkin sen kanssa on helppo tehdä entistä pahempia vahinkoja maalle ja entistä syvemmälle. Siksi en itse ole vielä uskaltanut sitä ottaa koeajolle. Urakoitsijakin olisi lähistöllä. Ajattelin muutamat vuodet seurailla, mitä saan aikaan syväjuurisilla kasveilla ja paremmalla viljelykierrolla. Suorakylvövuosien ja sitä edeltäneiden kultivointivuosien ansiosta kyntöantura on kadonnut.
-
Jankkurilla voi kyntöanturaa poistaa, ja tietyissä oloissa on kyllä hyvä peli. Kuitenkin sen kanssa on helppo tehdä entistä pahempia vahinkoja maalle ja entistä syvemmälle. Siksi en itse ole vielä uskaltanut sitä ottaa koeajolle. Urakoitsijakin olisi lähistöllä. Ajattelin muutamat vuodet seurailla, mitä saan aikaan syväjuurisilla kasveilla ja paremmalla viljelykierrolla. Suorakylvövuosien ja sitä edeltäneiden kultivointivuosien ansiosta kyntöantura on kadonnut.
Kannattaa pikkusen kattoo, että minkälaisella rautahirviöllä peltoon kosketaan. Meinaan urakoitsijoilla saattaa olla eri intressit, kuin laadun takaaminen. Syväjuuriset kasvit ja aikaisintaan juhannuksen paikkeilla (riippuu keväästä) sorkkimaan jankkurilla. Puolesta metristä kiusannut erilaisia maalajeja ja ei mitään ropleemia. Loppuvuoden siinä stabiloituu sitten ja välttää turhaa ajoa pellolla.
Jossain kattelin julman kokoista "kantoharaa", jossa tehosuositus oli yli kakssataa heppaa. Ei tuollaisia saisi edes viedä pellolle, kun työleveyttä tais olla se vajaa kolme metriä. Järjettömiä oikopolkuvehkeitä tehdään nykyään aivan liikaa, varsinkin jankkuripuolella.
-
Ajaaks myyräaura saman asian ku jankkuri
-
Jossain kattelin julman kokoista "kantoharaa", jossa tehosuositus oli yli kakssataa heppaa. Ei tuollaisia saisi edes viedä pellolle, kun työleveyttä tais olla se vajaa kolme metriä. Järjettömiä oikopolkuvehkeitä tehdään nykyään aivan liikaa, varsinkin jankkuripuolella.
Jotkut maailmalla tehdyt vehkeet on tehty aivan erilaisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin kuin täällä Suomessa.
Siellä tehdään tämän tapaisiakin hommia :
https://www.youtube.com/watch?v=-_A3ffDFWU4
Catti painaa yli 100 tonnia..
Täällä ei taida joka vuosi tulla ollenkaan sellaisia olosuhteita että jankkurin kanssa kannattaisi pellolle lähteä.
-
Ajaaks myyräaura saman asian ku jankkuri
Ei oikein sellaisenaan, mutta noihin paikallisiin tiivistymä- ja vesiongelmiin kyllä auttaa.
Jos siihen vaihtaisi sellaisen samanlaisen nostavamman terän kuten jankkureissa niin kai se sitten kävisi 1-piikkisestä jankkurista?
-
Meillä päin tehtiin olikohan 70-luvun lopulla vai 80-luvulla syväkuohkeutuksia vähän tuohon tapaan. Ei aivan noin kovilla vehkeillä, mutta tuonne 70-100 cm syvyyteen. Laite sekoitti myös maata aika paljon. Lohkot eivät vieläkään ole toipuneet sille tasolle missä ne olivat ennen kuohkeutusta. Tämä ei tapahtunut omilla pelloilla, joten kuulopuheiden ja asianosaisten sanomisiin tuo perustuu.
Jankkurointi on sentään aika kevyt systeemi, mutta kyllä silläkin voi saada pahoja vahinkoja aikaan.
Itse olen suunnitellut kultivaattoriin apupiikkejä, jotka kapealla terävarustuksella syventäisivät muutaman piikin työjälkeä. Näin kuvankin jossakin.
-
Tällainen hinattava jankkuri olisi hieno. Muutama juttu lehteen, niin kyllä joku saviseudun tai pohjanmaan paroni sellaisen ostaisi... ;D
https://www.youtube.com/watch?v=jxsxPd98sOY
-
70-luvun telakonejankkuroinnit pelottavat nykyisäntiä, jotka muistavat/tietävät ammoisten aikojen kokeiluja ja niistä aiheutuvia ongelmia.
Siksi nykyään on hyvä tietää vaihtoehtoja ja käyttää niitä aktiivisesti. Eli ei minkäänlaisten ideologisten lasien läpi, vaan avoimin mielin.
Kannattaa muistaa, että viljely onnistuisi pelkällä vesiviljelyllä ilman maan murustakaan, jos saisi ravinteet pysymään jotenkin suljetussa kierrossa pelto-olosuhteissa.
-
70-luvun telakonejankkuroinnit pelottavat nykyisäntiä, jotka muistavat/tietävät ammoisten aikojen kokeiluja ja niistä aiheutuvia ongelmia.
Siksi nykyään on hyvä tietää vaihtoehtoja ja käyttää niitä aktiivisesti. Eli ei minkäänlaisten ideologisten lasien läpi, vaan avoimin mielin.
Kannattaa muistaa, että viljely onnistuisi pelkällä vesiviljelyllä ilman maan murustakaan, jos saisi ravinteet pysymään jotenkin suljetussa kierrossa pelto-olosuhteissa.
Syväjuuriset kasvit, kevytmuokkaus, orgaaniset lannat, kalkitus.
Siinä se.
-
70-luvun telakonejankkuroinnit pelottavat nykyisäntiä, jotka muistavat/tietävät ammoisten aikojen kokeiluja ja niistä aiheutuvia ongelmia.
Siksi nykyään on hyvä tietää vaihtoehtoja ja käyttää niitä aktiivisesti. Eli ei minkäänlaisten ideologisten lasien läpi, vaan avoimin mielin.
Kannattaa muistaa, että viljely onnistuisi pelkällä vesiviljelyllä ilman maan murustakaan, jos saisi ravinteet pysymään jotenkin suljetussa kierrossa pelto-olosuhteissa.
Syväjuuriset kasvit, kevytmuokkaus, orgaaniset lannat, kalkitus.
Siinä se.
Ei riitä kevytmuokkaus, jos maa on jo tinttaantunut vuosia.
-
70-luvun telakonejankkuroinnit pelottavat nykyisäntiä, jotka muistavat/tietävät ammoisten aikojen kokeiluja ja niistä aiheutuvia ongelmia.
Siksi nykyään on hyvä tietää vaihtoehtoja ja käyttää niitä aktiivisesti. Eli ei minkäänlaisten ideologisten lasien läpi, vaan avoimin mielin.
Kannattaa muistaa, että viljely onnistuisi pelkällä vesiviljelyllä ilman maan murustakaan, jos saisi ravinteet pysymään jotenkin suljetussa kierrossa pelto-olosuhteissa.
Syväjuuriset kasvit, kevytmuokkaus, orgaaniset lannat, kalkitus.
Siinä se.
Ei riitä kevytmuokkaus, jos maa on jo tinttaantunut vuosia.
Sit tehdään näin, sorastetaan ja paalujuuritetaan muutamaksi vuodeksi.
(http://i6.aijaa.com/t/00812/13092440.t.jpg) (http://aijaa.com/D7kC8Z)
(http://i10.aijaa.com/t/00821/13092441.t.jpg) (http://aijaa.com/wMXnRU)
-
Täsmennys nyt ollaan hankkimassa kultivaattoria ei missään nimessä jankkuria... Eli vaihtoehdot mahdollisesti olisi multiva wingmaster tai potila kk.. Moni on nyt antanut positiivista palautetta potilasta kyseessä siis varsin toimiva kampe eikä se olisi kauhean painavakaan verrattuna wingmasteriin...
-
Täsmennys nyt ollaan hankkimassa kultivaattoria ei missään nimessä jankkuria... Eli vaihtoehdot mahdollisesti olisi multiva wingmaster tai potila kk.. Moni on nyt antanut positiivista palautetta potilasta kyseessä siis varsin toimiva kampe eikä se olisi kauhean painavakaan verrattuna wingmasteriin...
Ja epäilemättä potila on halvempi ja wingmasterissa on se helvetin tintain perässä.
-
Täsmennys nyt ollaan hankkimassa kultivaattoria ei missään nimessä jankkuria... Eli vaihtoehdot mahdollisesti olisi multiva wingmaster tai potila kk.. Moni on nyt antanut positiivista palautetta potilasta kyseessä siis varsin toimiva kampe eikä se olisi kauhean painavakaan verrattuna wingmasteriin...
Täällä just KK. Paremman puutteessa, parempiakin kyllä on....kuolaan kuitenkin yhä Köckerlingin suuntaan. KK:ssa typerintä on ne kannatuspyörät, koko vehje pomppii kun pyörä kulkee siellä terien heittämien maapaakkujen päällä :-( Jonkun kunnon kannattavan takasysteemin kun siihen viitsisi rakentaa niin kulkisi paljon tasaisemmin.
Kyllähän se kukkamullassa menee nätimmin, mutta sitten kun veistetään raskaasta savesta könttiä niin ei hyvä.
Dalbon (Dinco?) leveäsiipinen tekee minusta hyvän jäljen, vaatii tarpeeksi voimaa riittävään vauhtiin. Ja myös nostovoimaa.. mutta oikein säädettynä jälki on tasainen ja multaa hyvin.
Lemken Karat näkyy viime syksyn kokemuksilla toimivan myös kivasti useimmissa tapauksissa. Tuossa ne terät ovat aika rajun näköiset. Voimaa tarvitaan tässäkin tapauksessa.
Pitkä sänki / huono silppuri / juola ovat myrkkyä useimmille kultivaattoreille.
-
Hinta puoltaisi potilan puolesta, samoin paino ja vetotehon tarve. Multivan wingmasterin vetotehon tarpeeksi ilmoitetaan kolmimetriselle 100-150 heppaa, tässä tapauksessa vedettäisiin 120 heppasella joten. Joten jotenkin herättää epäilyksiä riittääkö tuo 120 heppaa todella, että homma kävisi oikeasti eikä menisi nysväämsieksi... Sillä tuossa esittely videollakin vedetään kolmimetristä jumalattomalla jonnulla https://www.youtube.com/watch?v=YlpWNeysmtw
-
Hinta puoltaisi potilan puolesta, samoin paino ja vetotehon tarve. Multivan wingmasterin vetotehon tarpeeksi ilmoitetaan kolmimetriselle 100-150 heppaa, tässä tapauksessa vedettäisiin 120 heppasella joten. Joten jotenkin herättää epäilyksiä riittääkö tuo 120 heppaa todella, että homma kävisi oikeasti eikä menisi nysväämsieksi... Sillä tuossa esittely videollakin vedetään kolmimetristä jumalattomalla jonnulla https://www.youtube.com/watch?v=YlpWNeysmtw
Jonnikan 6200 jonnikallakin on tullut 3m mega-dania vedettyä.. Syvyyttä ja vauhtia vaan ei saa paljoa.. Mutta jos laittaa isomman veturin ja syvyyttä/vauhtia lisää niin vaatii sen 200hv ;D
-
Hinta puoltaisi potilan puolesta, samoin paino ja vetotehon tarve. Multivan wingmasterin vetotehon tarpeeksi ilmoitetaan kolmimetriselle 100-150 heppaa, tässä tapauksessa vedettäisiin 120 heppasella joten. Joten jotenkin herättää epäilyksiä riittääkö tuo 120 heppaa todella, että homma kävisi oikeasti eikä menisi nysväämsieksi... Sillä tuossa esittely videollakin vedetään kolmimetristä jumalattomalla jonnulla https://www.youtube.com/watch?v=YlpWNeysmtw
Jonnikan 6200 jonnikallakin on tullut 3m mega-dania vedettyä.. Syvyyttä ja vauhtia vaan ei saa paljoa.. Mutta jos laittaa isomman veturin ja syvyyttä/vauhtia lisää niin vaatii sen 200hv ;D
Tätä vähän ajattelinkin, että käytännössä varmaan menee noin .....
-
Samaan syvyyteen kun ajaa ei se vetotehontarve paljoo eroo potilan ja mutivan välillä.
Jäykkäpiikkisellä kultivaattorilla vaan muokkaa helposti turhan syvältä.
Vanhoilla poltiloilla ei kovin syvälle edes pääse, uusissa taitaa olla vähän samaa vikaa. Tossa yks syy "kevyt" vetoisuuteen.
-
Se perus potila/väderstad/vamo/kipa ja ne muut samoilla tupla jousi piikiset, siis kaksi kierrosta ylhällä piikit, sietää heikosti maakiviä. Ja värähtelee liian huonosti jos ei saa vauhtia. Itellä kire josta poistan ulomat piikit jos on pakko kultivoida kun on märkää. Sitäkään en enää tee, kun voi tilata suorakylvön tai kultivoida keväällä.
-
Sitten jos on ollut 3 kk rutikuivaa, pelkään ensi kesää taas kuivaksi hellekesäksi, olihan 2014 semmoinen 80% normaalista - vuosi, ei voi kestää onni montaa vuotta. Jos tulee semmoinen allekin 50% vuosisateista, niin ei taida auttaa kultivaattori syksyllä, kun ei mene kaivinkonekynsillä varustettu lisäpainotettu välttikään maahan ?
-SS-
-
Sitten jos on ollut 3 kk rutikuivaa, pelkään ensi kesää taas kuivaksi hellekesäksi, olihan 2014 semmoinen 80% normaalista - vuosi, ei voi kestää onni montaa vuotta. Jos tulee semmoinen allekin 50% vuosisateista, niin ei taida auttaa kultivaattori syksyllä, kun ei mene kaivinkonekynsillä varustettu lisäpainotettu välttikään maahan ?
-SS-
Ei oo semmosta syksyä ollut ettei olis mega-dan tai dalbon dinco mennyt maahan..
-
Sitten jos on ollut 3 kk rutikuivaa, pelkään ensi kesää taas kuivaksi hellekesäksi, olihan 2014 semmoinen 80% normaalista - vuosi, ei voi kestää onni montaa vuotta. Jos tulee semmoinen allekin 50% vuosisateista, niin ei taida auttaa kultivaattori syksyllä, kun ei mene kaivinkonekynsillä varustettu lisäpainotettu välttikään maahan ?
-SS-
Ei oo semmosta syksyä ollut ettei olis mega-dan tai dalbon dinco mennyt maahan..
Siinä seiskatonniselle jäis ehkä yks piiikki vedettäväksi aika kapia työtulos siitä seuraa juu.
-SS-
-
Silloin aikoinaan kun tuolla Potillaalla ajettiin tuppas kuivalla kelillä nousemaan toinen reuna kultivaattorista pintaan.
-
Silloin aikoinaan kun tuolla Potillaalla ajettiin tuppas kuivalla kelillä nousemaan toinen reuna kultivaattorista pintaan.
Pomppii se raskaskin kultimaattori kun iso kone vetää.
https://www.youtube.com/watch?v=mjxlG3BF7dk
-SS-
-
Olen vetänyt vanhaa 3 m Tempo kultivaattoria 6300 Valmetilla jossa tehoa n. 100. On se kyllä vähän liian pieni siihen, mutta olen kyllä saanut tehtyä. Ensi kaudeksi vähän isompi kone eteen... Painoa on pitänyt lisiä, kuivalla ei oikein pure maahan.
-
Silloin aikoinaan kun tuolla Potillaalla ajettiin tuppas kuivalla kelillä nousemaan toinen reuna kultivaattorista pintaan.
Pomppii se raskaskin kultimaattori kun iso kone vetää.
https://www.youtube.com/watch?v=mjxlG3BF7dk
-SS-
olis ollu kiva verrata potilaan jälkee samoissa olosuhteissa saman veturin perässä samaan työsyvyyteen ajettaessa.
-
Silloin aikoinaan kun tuolla Potillaalla ajettiin tuppas kuivalla kelillä nousemaan toinen reuna kultivaattorista pintaan.
Pomppii se raskaskin kultimaattori kun iso kone vetää.
https://www.youtube.com/watch?v=mjxlG3BF7dk
-SS-
olis ollu kiva verrata potilaan jälkee samoissa olosuhteissa saman veturin perässä samaan työsyvyyteen ajettaessa.
Syvälle menee, tehdään vesitilaa syysviljalle, epäilen, että aika monella kumipyörävetoisella jäisi syvyys matalammaksi. Kun piikkien jousia ja koko äjeksen tutinaa katsoi, näkyy vaihtoehdot olevan, että joko maa, piikin jousi tai itse äes antaa periksi. Ceissi ei.
-SS-
-
Silloin aikoinaan kun tuolla Potillaalla ajettiin tuppas kuivalla kelillä nousemaan toinen reuna kultivaattorista pintaan.
Pomppii se raskaskin kultimaattori kun iso kone vetää.
https://www.youtube.com/watch?v=mjxlG3BF7dk
-SS-
olis ollu kiva verrata potilaan jälkee samoissa olosuhteissa saman veturin perässä samaan työsyvyyteen ajettaessa.
Syvälle menee, tehdään vesitilaa syysviljalle, epäilen, että aika monella kumipyörävetoisella jäisi syvyys matalammaksi. Kun piikkien jousia ja koko äjeksen tutinaa katsoi, näkyy vaihtoehdot olevan, että joko maa, piikin jousi tai itse äes antaa periksi. Ceissi ei.
-SS-
Takajyrä tipahtanu jonnekin, pyörien varassa meni.
-
Silloin aikoinaan kun tuolla Potillaalla ajettiin tuppas kuivalla kelillä nousemaan toinen reuna kultivaattorista pintaan.
Pomppii se raskaskin kultimaattori kun iso kone vetää.
https://www.youtube.com/watch?v=mjxlG3BF7dk
-SS-
olis ollu kiva verrata potilaan jälkee samoissa olosuhteissa saman veturin perässä samaan työsyvyyteen ajettaessa.
Syvälle menee, tehdään vesitilaa syysviljalle, epäilen, että aika monella kumipyörävetoisella jäisi syvyys matalammaksi. Kun piikkien jousia ja koko äjeksen tutinaa katsoi, näkyy vaihtoehdot olevan, että joko maa, piikin jousi tai itse äes antaa periksi. Ceissi ei.
-SS-
Jossakin haastattelussa Niko mainitsi että 25 cm syvyyttä on syysviljalla tavoitteena. Kultivaattori on totisen paikan edessä kun Case vie eikä vikise .. ei taida meno ryytyä vaikka tulisi vähän tiukempikin paikka. Heikommasta perävärkistä saattaisi illalla olla enää pelkkä aisa perässä :-)
-
Onko muuten näistä kenelläkään kokemuksia?
http://retronik.com/tee-se-itse/-kultiv-paketit
http://www.energian.net/kultivaattori/index.html
-
Entäs suorakylvö? Tietenkään se ei joka lohkolla toimi. Kasveilla, joilla käytetään maan yläpuolinen osa, niin onnistuu, mutta juurikasveilla idea vähän menee sekaisin.
Ja kyllä sen useimmille lohkoille saa onnistumaan, kunhan ensin panostaa lohkon vesitalousasioihin ja maan rakenteeseen/viljavuuteen.
-
Onko muuten näistä kenelläkään kokemuksia?
http://retronik.com/tee-se-itse/-kultiv-paketit
http://www.energian.net/kultivaattori/index.html
Italian silmukkapiikeistä en oppinut siedätykselläkään tykkäämään, kongskilde-malli pysyy helpommin kiinni.
-
Silloin aikoinaan kun tuolla Potillaalla ajettiin tuppas kuivalla kelillä nousemaan toinen reuna kultivaattorista pintaan.
Pomppii se raskaskin kultimaattori kun iso kone vetää.
https://www.youtube.com/watch?v=mjxlG3BF7dk
-SS-
olis ollu kiva verrata potilaan jälkee samoissa olosuhteissa saman veturin perässä samaan työsyvyyteen ajettaessa.
Syvälle menee, tehdään vesitilaa syysviljalle, epäilen, että aika monella kumipyörävetoisella jäisi syvyys matalammaksi. Kun piikkien jousia ja koko äjeksen tutinaa katsoi, näkyy vaihtoehdot olevan, että joko maa, piikin jousi tai itse äes antaa periksi. Ceissi ei.
-SS-
Jossakin haastattelussa Niko mainitsi että 25 cm syvyyttä on syysviljalla tavoitteena. Kultivaattori on totisen paikan edessä kun Case vie eikä vikise .. ei taida meno ryytyä vaikka tulisi vähän tiukempikin paikka. Heikommasta perävärkistä saattaisi illalla olla enää pelkkä aisa perässä :-)
Horsch ei pompi :) https://www.youtube.com/watch?v=BAbekZe6ghw
-
Jossakin haastattelussa Niko mainitsi että 25 cm syvyyttä on syysviljalla tavoitteena.
Minkä ihmeen takia noin syvälle :o Puolet riittää ihan mainiosti. Jos joku perustelee noin syvää vesitilalla, niin sitten on jotain maassa pielessä ja parempi konsti olisi tehdä jotain muuta.
-
Kevytmuokkaus tarvii raskaana kaluston ;D
-
Jossakin haastattelussa Niko mainitsi että 25 cm syvyyttä on syysviljalla tavoitteena.
Minkä ihmeen takia noin syvälle :o Puolet riittää ihan mainiosti. Jos joku perustelee noin syvää vesitilalla, niin sitten on jotain maassa pielessä ja parempi konsti olisi tehdä jotain muuta.
”Kultivaattorilla on tarkoitus mennä 25 cm:n syvyyteen ja sillä me haetaan lisää vesitilavuutta. Maat ovat vuosien saatossa monin paikoin tiivistyneet niin pahoin, että niitä on pakko kuohkeuttaa. Kyntö on meidän tapauksessa näillä pinta-aloilla aivan liian kallis ja hidas menetelmä. Lisäksi meillä on paljon vuokrapeltoa, eikä toisen peltoja ole järkevää salaojittaa”
http://www.agritek.fi/caseih-ajankohtaista?=&pid=29666501
-SS-
-
Horsch ei pompi :) https://www.youtube.com/watch?v=BAbekZe6ghw
Oletkos artikkelissa puhuttu kuljettaja ? :P ::) ::)
http://www.agrimarket.fi/Koneet/Traktorit/Kayttajajutut/kumitela-vastaa-jopa-viitta-kyntotraktoria/
-SS-
-
Jossakin haastattelussa Niko mainitsi että 25 cm syvyyttä on syysviljalla tavoitteena.
Minkä ihmeen takia noin syvälle :o Puolet riittää ihan mainiosti. Jos joku perustelee noin syvää vesitilalla, niin sitten on jotain maassa pielessä ja parempi konsti olisi tehdä jotain muuta.
”Kultivaattorilla on tarkoitus mennä 25 cm:n syvyyteen ja sillä me haetaan lisää vesitilavuutta. Maat ovat vuosien saatossa monin paikoin tiivistyneet niin pahoin, että niitä on pakko kuohkeuttaa. Kyntö on meidän tapauksessa näillä pinta-aloilla aivan liian kallis ja hidas menetelmä. Lisäksi meillä on paljon vuokrapeltoa, eikä toisen peltoja ole järkevää salaojittaa”
http://www.agritek.fi/caseih-ajankohtaista?=&pid=29666501
-SS-
Tuo tiivistyminen on ongelma. Ja orgaanisen aineksen häviäminen pelloista tekee niistä vielä pahempia. Ei auta salaojituskaan, kun paskat on jo housussa.
Osin siksi peltojen kylvökunnossa pito vaatii yhä enemmän raakaa voimaa.
Kannattaa kaksi kertaa ainakin miettiä kynnön korvaamista kultivaattorilla. Jos aikaa löytyy vaikka kyntämiseen, niin sillä sitten vaan menee tai vaihtaa hommat suorakylvöön. Silloin säästyy aikaa ja rahaa.
Mutta edelleenkin, vuorapeltoja vaikea viljellä, kun niihin ei voi panostaa järkevästi.
-
Jos aikaa löytyy vaikka kyntämiseen, niin sillä sitten vaan menee tai vaihtaa hommat suorakylvöön. Silloin säästyy aikaa ja rahaa.
Tuo on hyvä ajatus. Mutta syväkultivointi näyttää olevan toimiva kompromissi syysviljojen, etenkin rukiin osalta. Jostakin syystä suorakylvöinnostuksen alkuajoista syysviljojen kylvö on vähentynyt ainakin aitosuorakylvön tontilta. Kyllä syysviljoja suorakylvökoneilla kylvetään, mutta on peitetty pahnaa joko lautasmuokkarilla tai kultivaattorilla.
-SS-
-
Horsch ei pompi :) https://www.youtube.com/watch?v=BAbekZe6ghw
Oletkos artikkelissa puhuttu kuljettaja ? :P ::) ::)
http://www.agrimarket.fi/Koneet/Traktorit/Kayttajajutut/kumitela-vastaa-jopa-viitta-kyntotraktoria/
-SS-
En oo mutta tunnen kyllä tämän kuljettajan..
-
Jos aikaa löytyy vaikka kyntämiseen, niin sillä sitten vaan menee tai vaihtaa hommat suorakylvöön. Silloin säästyy aikaa ja rahaa.
Tuo on hyvä ajatus. Mutta syväkultivointi näyttää olevan toimiva kompromissi syysviljojen, etenkin rukiin osalta. Jostakin syystä suorakylvöinnostuksen alkuajoista syysviljojen kylvö on vähentynyt ainakin aitosuorakylvön tontilta. Kyllä syysviljoja suorakylvökoneilla kylvetään, mutta on peitetty pahnaa joko lautasmuokkarilla tai kultivaattorilla.
-SS-
Tuo syysviljaropleema onkin oikeastaan se suurin ropleema. Pellon pitää olla todella hyvässä kunnossa.
No, onhan noitakin peltoja olemassa. ;D
-
Jotenkin surkean näköistä ton casen perässä olevan kultivaattorin meno vrt. tohon JD+horschiin ???
Mitä merkkiä se on?
-
juu, mikä mahtaa olla seuraava suunnitelma tuon casen perässä pomppivan äkeen jälkeen? tosi ankean näköstä. ihan kui meikäläisen karhi.
-
Silloin aikoinaan kun tuolla Potillaalla ajettiin tuppas kuivalla kelillä nousemaan toinen reuna kultivaattorista pintaan.
Pomppii se raskaskin kultimaattori kun iso kone vetää.
https://www.youtube.com/watch?v=mjxlG3BF7dk
-SS-
olis ollu kiva verrata potilaan jälkee samoissa olosuhteissa saman veturin perässä samaan työsyvyyteen ajettaessa.
Syvälle menee, tehdään vesitilaa syysviljalle, epäilen, että aika monella kumipyörävetoisella jäisi syvyys matalammaksi. Kun piikkien jousia ja koko äjeksen tutinaa katsoi, näkyy vaihtoehdot olevan, että joko maa, piikin jousi tai itse äes antaa periksi. Ceissi ei.
-SS-
Jossakin haastattelussa Niko mainitsi että 25 cm syvyyttä on syysviljalla tavoitteena. Kultivaattori on totisen paikan edessä kun Case vie eikä vikise .. ei taida meno ryytyä vaikka tulisi vähän tiukempikin paikka. Heikommasta perävärkistä saattaisi illalla olla enää pelkkä aisa perässä :-)
Brittien ja ranskalaisten laitteisiin verrattuna nuo Lemkenit ovat kyllä hentoja. Väkisin tulee mieleen, että jollain Sumo Quattrolla, G-B Discordonilla tms. pääsisi iisimmin ko. työsyvyyteen. Noilla varmaan saa myös Quadtracin huokaamaan. Toki noissa sitten piikkeinä usein jankkurin terät.
https://www.youtube.com/watch?v=2w42t1YCDXA
https://www.youtube.com/watch?v=5N1X1v0xT2Q
-
Karkaa aiheesta, aloitajalla on varmaan quaddi tai muu yli 500hv veturi. :D ;D
Laskinko oikein, n. 80hv/työleveys metri? Eikö se on n. sama kuin kyntö?
-
juu, mikä mahtaa olla seuraava suunnitelma tuon casen perässä pomppivan äkeen jälkeen? tosi ankean näköstä. ihan kui meikäläisen karhi.
Tuo tapaus voisi vaikkapa ensin miettiä eikä koheltaa letti liehuen :P Eihän tuossa ollut mitään järkeä. Eikä ihme että kultivaattori pomppii jos maa on jäykkää ja huonorakenteista. Kultivaattorin piikki vetää välllä vanhoja viilun palasia lohkareina ylös vaikka työsyvyys olisi matalampikin, niin silloin pomppii ihan vamasti mikä tahansa härveli merkistä riippumatta. Peuran vetämän Horschin työsyvyys oli todennäköisesti paljon järkevämpi ja maakin kevyempää.
-
Vesitilaa... https://www.youtube.com/watch?v=d2hO2z-v5Zk
-
Miten esim. Heva mega danin ja Lemkenin kultivaattorit joissa kahdella rivillä piikit ja hanhenjalalla varustettuna, onko helposti tukkeutuvaa sorttia keveillä mailla, jos maan päällistä kasvustomassa enämpi? vai pitääkö suoraan katella kolmella piikkirivillä olevaa mallia?
-
Minkähänlainen olis tuommonen Kverneland?
http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-kultivaattorit/kverneland-clc-pro-350-classic/dl6ndea9.html
-
Miten esim. Heva mega danin ja Lemkenin kultivaattorit joissa kahdella rivillä piikit ja hanhenjalalla varustettuna, onko helposti tukkeutuvaa sorttia keveillä mailla, jos maan päällistä kasvustomassa enämpi? vai pitääkö suoraan katella kolmella piikkirivillä olevaa mallia?
Puimaton lakokaura+keveä maa=tukos, mutta muuten ei kyllä ole erityisen tukkivaa sorttia.
-
Minkähänlainen olis tuommonen Kverneland?
http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-kultivaattorit/kverneland-clc-pro-350-classic/dl6ndea9.html
Olisihan tuo kverne varmaan hyvä, mut hinta mahtaa olla aikas suolainen vielä...
Miten esim. Heva mega danin ja Lemkenin kultivaattorit joissa kahdella rivillä piikit ja hanhenjalalla varustettuna, onko helposti tukkeutuvaa sorttia keveillä mailla, jos maan päällistä kasvustomassa enämpi? vai pitääkö suoraan katella kolmella piikkirivillä olevaa mallia?
Puimaton lakokaura+keveä maa=tukos, mutta muuten ei kyllä ole erityisen tukkivaa sorttia.
Noita he-va ja lemkenin koneita näyttää olevan silloin tällöin ns.kohtuu hinnalla vaihtokoneina. Pitäis päästä koittaa, kun ei kultivoinnista kokemuksia. Ei viittis kymppiä laittaa kokeilumielessä koneisiin ja kyntö ei kuitenkaan ole jäämässä pois muokkaustoimenpiteistä.
-
http://www.nettikone.com/kuhn/cultimer-350/1474106
Minkälaisia nuo Kuhnin kultivaattorit on muihin verrattuna?
Aikalailla kaikki tuntuu olevan joko lemkeneitä tai multiva/amazone/väder.
-
Ainakin kalliita lemkeni k-kaupassapuolet tosta.. :o
-
Mää ostin nyt lopultakin sen kultivaattorin. Kannattaako semmoinen jälkiäes ottaa pois perästä. On siinä semmoinen joustopiikeistä tehty harvempi jälkiäes myös,
Ajattelin, että jos rapsimaan vaan kultivoisi, ja siihen sitten syysvehnä. On tämä teknolooginen kilpavarustelu vaan hurjaa, aina vaan kaikenlaisia hienoja koneita.
Tai on se ruosteinen rumarytö, mutta kai siinä piikit ovat ihan kunnossa. Ja Vakolan kokeessa Kongskilde Vibroflexin ja Potila K:n kanssa pärjäsi työnjäljessä parhaiten.
-SS-
-
Mää ostin nyt lopultakin sen kultivaattorin. Kannattaako semmoinen jälkiäes ottaa pois perästä. On siinä semmoinen joustopiikeistä tehty harvempi jälkiäes myös,
Ajattelin, että jos rapsimaan vaan kultivoisi, ja siihen sitten syysvehnä. On tämä teknolooginen kilpavarustelu vaan hurjaa, aina vaan kaikenlaisia hienoja koneita.
Tai on se ruosteinen rumarytö, mutta kai siinä piikit ovat ihan kunnossa. Ja Vakolan kokeessa Kongskilde Vibroflexin ja Potila K:n kanssa pärjäsi työnjäljessä parhaiten.
-SS-
Ilmankos mun Potila K tuntuu toimivan. Vakolassa samaa mieltä.
Mää heitin ihan ekana sen pahnankerääjän pois sieltä takaa. Sitten laitoin ne siipiterät.
Toimii.
-
(http://static.mascus.com/image/product/large/b6d56d5e/wibergs-grubber-kultivator-dub,4406ae25.jpg)
Tämmänen mut eri värinen. Ruosteenruskea.
-SS-
-
(http://static.mascus.com/image/product/large/b6d56d5e/wibergs-grubber-kultivator-dub,4406ae25.jpg)
Tämmänen mut eri värinen. Ruosteenruskea.
-SS-
Meillä oli joskus samanlainen ilman jälkihara/äestä. Vihreä/valkoinen.
Ilman jälkisätöstystä joutunee tekemään jotain lisämuokkausta ennen kylvöä. Kovemmilla mailla (savisilla) oltiin niin noloja wibersin käyttäjiä, että huono kyntöjälkikin oli tasaisempaa kuin tämän tuotteen jälkeen.
-
Luotan siihen, että jälkiäes tasaisi. 13 - piikkinen Grubber oli Vakolassa koetuksessa vuonna 1991. Silloin se sai arvonsanan hyvä, oljenmultauskyvystään. Erikseen mainittiin, että jälkiäes tasasi niitä kuoppia.
Onhan tuo tukevasti rakennettu, painoa 11-piikkisessä Wipergsissä on 900 kg, kun esimerkiksi Potilan K11 painaa 580 kg.
-SS-
-
Meillä oli joskus samanlainen ilman jälkihara/äestä. Vihreä/valkoinen.
Ilman jälkisätöstystä joutunee tekemään jotain lisämuokkausta ennen kylvöä. Kovemmilla mailla (savisilla) oltiin niin noloja wibersin käyttäjiä, että huono kyntöjälkikin oli tasaisempaa kuin tämän tuotteen jälkeen.
Mulle sanoin yksi kaveri aika osuvasti että 'perinteikäs vakoharjakesanto' kun katseli Wibergsin jälkeä .
Matalaan kylvettävälle kasville on hiukan haastavaa tehdä keväällä tasaisesti orastava kylvöalusta tuolla ajettuun savikkoon.
-
Millaisia kokemuksia teillä on kulttuuriharan jälkiäkeistä/tasaimista? Eli millainen olis hyvä olla? Omassa on pyörivä, tosin toisesta merkistä lainattu, joka ei toimi..
Nurkissa olis museo-hankmoista muutama "tukki", jotka voisi valjastaa perään. Äkeen piikit taas tuntuis vaan laahaavan kaikki kultivaattorin piikeistä läpi päässeet pahnat mukaansa. Entä sellainen putkipakkeri?ko sen virallinen nimi olis? Helpohko itse tehdä, ja tasais painollaan, mutta ei kyl vissiin muokkais yhtään, eli kokkareita vain painais? Kertokaapas.
-
Potilan kk13 hankopiikkimallinen on edelleen hinta-laatusuhteeltaan paras. Se tasoittaa mitä tasoittaa. Ennenkaikkea märissä olosuhteissa se paakkuuntuu, mutta ei haittaa kultivointia, mikä on tärkeä asia. Esim. putkipakkerit on sitten heti tukossa. Jälkiäesasiaa kannattaa lähestyä siltä kantilta, että paljonko on traktorissa tehoa. Jos on se pakolliset 200hv, niin sitten voi hommata hienoimmat tasoituslautaset+pakkerit, sitten jos mennää alle 150hv luokkaan, niin täytyy olla aika varovainen mitä sinne perään laittaa.
-
Joo, eihän hevosia ole paljoa käytössä. Mutta on siinä vielä pienempiäkin vaihteita ;)
Eräskin naapuri veti perässä 5" piirua poikittain, tiedä sitten oliko jälki sellaista mitä ajattelin...
Olisko nooissa lapiorullaäkeen tukeissa jotain itua? Voimaa ei paljon lkuluisi kun painatusta ei niille hirveesti vo laitaa. Maenis vaan jonkin verran omaa aikaa värkätessä.
-
Joo, eihän hevosia ole paljoa käytössä. Mutta on siinä vielä pienempiäkin vaihteita ;)
Eräskin naapuri veti perässä 5" piirua poikittain, tiedä sitten oliko jälki sellaista mitä ajattelin...
Olisko nooissa lapiorullaäkeen tukeissa jotain itua? Voimaa ei paljon lkuluisi kun painatusta ei niille hirveesti vo laitaa. Maenis vaan jonkin verran omaa aikaa värkätessä.
Just näin ajattelin itsekin, että laittaisin pari lattaa jälkiäkeen korvakkeista ja Sampo lapiorulläes sinne perään vetotapeista pomppimaan. Siinä on vaan se heikko puoli, että varmasti on lapiorullaäkeen rulla umpiseen savea täynnään, jos on hiukankin kosteaa se maa.
Nyt ehkä kannattaa jättää sikseen ja avata sänget keväällä lautasäkeellä. Tai ensin kultivaattorilla kohtuusyvyyteen ja sitten lautasäkeellä pahnat sekaisin. Joskus tullut kuivana kesänä todella hyvälaatuinen ohrasato, kun orastui ja kasvoi heti alusta tasaisesti.
-SS-
-
Meille tuli aikoinaan Belaruksen kultivaattoriin jälkiäkeeksi rivi lautasäkeestä. Heti, kun maa oli hieman kosteampaa, perässä oli painava umpipakkeri. Jos laitettiin kuorimet väliin, se ei juurikaan pyörinyt märällä. No sellaisella kelillä ei kyllä kannattaisi pellolle mennäkään. Kuivalla kelillä se kasasi ärsyttävän vallin koneen keskelle. Tasaustulos oli kuivalla välttävä.
Siihen sitten hankittiin järeästä lapiorullaäkeestä tehty pakkeri. Se tukkeutuu samalla tavalla liian märällä ja lisäksi saattoi kietoa pitkiä olkia tai rikkoja ympärilleen. Oikein toimiakseen se tarvitsisi enemmän ajonopeutta, kuin kultivaattorilla pystyy ajamaan. Oli kyllä edellistä paljon parempi, mutta sekin on jätetty pois.
Tällä hetkellä minulla on äkeen piikit aina takimmaisen rivin piikkien puolivälissä. Ei vieläkään hyvä, mutta se puolittaa harjanteet. Sekin käännetään toisinaan pois käytöstä.
Eri keleille ja jopa maalajeille pitäisi olla erilainen jälkiäes. Minullakin tuo on tällä hetkellä työn alla. Tänä syksynä en kuitenkaan kultivoi mitään. On liian märkää. Katsotaan, jos jotain saisi vielä kynnettyä. Ainakin tällä hetkellä on siihenkin turhan märkää.
-
Meille tuli aikoinaan Belaruksen kultivaattoriin jälkiäkeeksi rivi lautasäkeestä. Heti, kun maa oli hieman kosteampaa, perässä oli painava umpipakkeri. Jos laitettiin kuorimet väliin, se ei juurikaan pyörinyt märällä. No sellaisella kelillä ei kyllä kannattaisi pellolle mennäkään. Kuivalla kelillä se kasasi ärsyttävän vallin koneen keskelle. Tasaustulos oli kuivalla välttävä.
Siihen sitten hankittiin järeästä lapiorullaäkeestä tehty pakkeri. Se tukkeutuu samalla tavalla liian märällä ja lisäksi saattoi kietoa pitkiä olkia tai rikkoja ympärilleen. Oikein toimiakseen se tarvitsisi enemmän ajonopeutta, kuin kultivaattorilla pystyy ajamaan. Oli kyllä edellistä paljon parempi, mutta sekin on jätetty pois.
Tällä hetkellä minulla on äkeen piikit aina takimmaisen rivin piikkien puolivälissä. Ei vieläkään hyvä, mutta se puolittaa harjanteet. Sekin käännetään toisinaan pois käytöstä.
Eri keleille ja jopa maalajeille pitäisi olla erilainen jälkiäes. Minullakin tuo on tällä hetkellä työn alla. Tänä syksynä en kuitenkaan kultivoi mitään. On liian märkää. Katsotaan, jos jotain saisi vielä kynnettyä. Ainakin tällä hetkellä on siihenkin turhan märkää.
Just tuo pyörivän perähäkkyrän "umpeenkasvaminen" onkin iso ongelma, riittää et ajaa kerran märästä kohdasta peltoa ja härpäke lopettaa toinintansa! Ehkä unohdan sen sitten.
Tuollaiset suorat jälkiharan piikit vois tosiaan toimia mikäli ovat tarpeeksi jäykät. Ovat vaan turhan hintavat jos jäävät kokeilun asteelle!
Muutama äkeen s-piikki kenties?
-
miten muuten niissä toimis pystypiikki? siis joustikkaan malli. ite tyytyväinen tuohon kelfrin äkeeseen kun se ei nosta kiviä mut piikkiä en tiiä mistä uusia tilalle.
-
Kaikki piikkimalliset ratkaisut osoittautuvat pahnankerääjiksi ennemmin tai myöhemmin. Pyörivistä jutuista tuo hankopiikki on paras, sen takia, että sietää ne vaikeatkin olosuhteet. Muut pyörivät härpäkkeet kaatuvat monesti siihen, että ne on liian ahtaasti rakennettu ja keräävät itsensä savesta tukkoon. Kukaan ei ole toistaiseksi esitellyt pelkästään tasoituslautasiin perustuvaa systeemiä tai sellaisen voisi ehkä tehdä jättämällä sen viimeisen pakkerin pois. Mielestäni se pelkkä lautanenkin tasoittaa riittävästi. Kaikkihan pelaa hienosti hyvissä olosuhteissa, mutta ongelma tulee sitten, kun on märempää. Se tasoitusvaikutus ei tarvitse olla kovinkaan iso, niin se jo tuntuu. Vaikka olisi minkälaiset tasaimet perässä, niin sitten kun on tarpeeksi tiivistynyttä kilsiäistä, niin ei siitä huipputasaista tee mitenkään. Olosuhteet vaikutus on suuri.
-
Siihen sitten hankittiin järeästä lapiorullaäkeestä tehty pakkeri. Se tukkeutuu samalla tavalla liian märällä ja lisäksi saattoi kietoa pitkiä olkia tai rikkoja ympärilleen. Oikein toimiakseen se tarvitsisi enemmän ajonopeutta, kuin kultivaattorilla pystyy ajamaan. Oli kyllä edellistä paljon parempi, mutta sekin on jätetty pois.
Laitoin tuollaiseen putsarit joka piikin väliin, niin nyt ei tukkoa. Ehkä se ihan vähän suorittaa tasaustakin, paitsi reunimmaisten piikkien vaot jäävät.
Tulikin juuri mieleen, että mahtaisiko auttaa jos muuttaisi piikkien järjestystä niin, että reunimmaiset piikit olisivat jossain muualla kuin takimmaisessa rivissä.
Edit: Hetken mietittyäni asiaa, ei onnistu. Reunapiikkejä ei saa keskimmäisen riviin, kun siinä on kannatuspyörät, eikä pyörän eteenkään voi laittaa piikkiä.
-
(https://www.vaderstad.com/globalassets/_international/assets/tillage/tine-cultivators/swift-440-870/swift-560-in-studio.jpg)
-
Jostakin juolahti mieleeni että mahtaiskohan toimia tasausäes-tyyppinen ratkaisu? Siinähän tapahtuu hiukan maan sivulle siirtoa, puoleen ja toiseen. Tosin tasausäestystä tehdään keväällä, kuivamaan päin olevassa kynnöksessä. Kuinkahan mahtais käyttäytyä kun kultivaattorin piikki raapaisee tuoreen maan ylös sekunttia ennen lattarauta lappua?
Se tuskin tukkisi pahasti kun laput olis tietysti viistetty etureunastaan, ja tarpeeksi harvassa.
Niin ja tosiaan tarkoitus ei ole saada äestetyn näköistä aikaiseksi, mutta jotain parempaa kuin kultivaattorin viimeisen piikkirivin neljä suoraa vakoa ???
-
Kaikki piikkimalliset ratkaisut osoittautuvat pahnankerääjiksi ennemmin tai myöhemmin. Pyörivistä jutuista tuo hankopiikki on paras, sen takia, että sietää ne vaikeatkin olosuhteet. Muut pyörivät härpäkkeet kaatuvat monesti siihen, että ne on liian ahtaasti rakennettu ja keräävät itsensä savesta tukkoon. Kukaan ei ole toistaiseksi esitellyt pelkästään tasoituslautasiin perustuvaa systeemiä tai sellaisen voisi ehkä tehdä jättämällä sen viimeisen pakkerin pois. Mielestäni se pelkkä lautanenkin tasoittaa riittävästi. Kaikkihan pelaa hienosti hyvissä olosuhteissa, mutta ongelma tulee sitten, kun on märempää. Se tasoitusvaikutus ei tarvitse olla kovinkaan iso, niin se jo tuntuu. Vaikka olisi minkälaiset tasaimet perässä, niin sitten kun on tarpeeksi tiivistynyttä kilsiäistä, niin ei siitä huipputasaista tee mitenkään. Olosuhteet vaikutus on suuri.
Ainakin Lemkenillä on jäykkäpiikkisessä kultivaattorissa 30 cm kuperat lautaset, ja melkein väittäisin että ne tasoittavat tukkeutumatta
-
No niin olisi ilmeisesti aika lähteä kohti uusia työtapoja eli kynnön rinnalla olisi tarkoitus myös alkaa kultivoimaan. Itselle kultivointi täysin uusi tuttavuus en ole ikinä kultivoinnut... Eli tarkoitus olisi ostaa uusi kultivaattori, tarjontaa niissä tuntuu olevan runsaasti.. Kysynpä nyt viisaamilta, että minkälainen se pitäisi olla? Tarkoitus olisi kultivoida 120 heppasella 5 tonnia painavalla veturilla joten se asettaa raamit kultivaattorin koolle vai tekeekö moisella veturilla kultivoinissa mitään? kertokaa näkemyksiä/kokemuksia ??
Mää ajelen tälläsellä Potilaksella:
Kauran sänkeä:
(http://i4.aijaa.com/t/00583/13130502.t.jpg) (http://aijaa.com/qzlx7u)
Riistapelto:
(http://i11.aijaa.com/t/00856/13599357.t.jpg) (http://aijaa.com/ouVstE)
Tälläsellä kärkipaketilla:
(http://i8.aijaa.com/t/00222/13774665.t.jpg) (http://aijaa.com/AvuvXf)
Tälle kaudelle laitoin lisäpainoa 500kg, menee maahan ihan eri tavalla...
(http://i7.aijaa.com/t/00644/14468159.t.jpg) (http://aijaa.com/N8gMK4)
-
Mitenkähän toimisi semmonen vanhasta 3-4 metrisestä s-piikkiäkeestä tehty kevytkultivaattori, eli otetaan edestä ja takaanta pois mahdolliset varpajyrät/latat/muut härpäkkeet, niin että jäljelle jää pelkät piikit ja takimmaista piikkiriviä harvennetaan tukkeutumien estämiseksi ja piikkien kärkilapuiksi voisi vielä kokeilla jonkinmallisia hanhenjalkateriä. Työsyvyys ei tietenkään voi olla kovin syvä, mutta uskoisin että tämä olisi köyhän viljelijän pienelle, eli alle 100 ha:n pinta-alalle sopiva säästöratkaisu. Näinä ankeina aikoina.
Ps. Tietysti jonkinlaiset tukipyörät syvyydensäädöllä pitäisi vielä rakentaa, jos ei ennestään äkeessä jo ole.
-
Tälle kaudelle laitoin lisäpainoa 500kg, menee maahan ihan eri tavalla...
Lisäpaino parantaa kummasti. KK-malliin mahtuu juuri sopivasti neljä keltaruskeiden Valmettien lisäpainoa kumpaakin takanurkkaan.
-
Mitenkähän toimisi semmonen vanhasta 3-4 metrisestä s-piikkiäkeestä tehty kevytkultivaattori, eli otetaan edestä ja takaanta pois mahdolliset varpajyrät/latat/muut härpäkkeet, niin että jäljelle jää pelkät piikit ja takimmaista piikkiriviä harvennetaan tukkeutumien estämiseksi ja piikkien kärkilapuiksi voisi vielä kokeilla jonkinmallisia hanhenjalkateriä. Työsyvyys ei tietenkään voi olla kovin syvä, mutta uskoisin että tämä olisi köyhän viljelijän pienelle, eli alle 100 ha:n pinta-alalle sopiva säästöratkaisu. Näinä ankeina aikoina.
Ps. Tietysti jonkinlaiset tukipyörät syvyydensäädöllä pitäisi vielä rakentaa, jos ei ennestään äkeessä jo ole.
Tukkeutuu eikä mene kyntämättömään kuitenkaan.
-
Tälle kaudelle laitoin lisäpainoa 500kg, menee maahan ihan eri tavalla...
Lisäpaino parantaa kummasti. KK-malliin mahtuu juuri sopivasti neljä keltaruskeiden Valmettien lisäpainoa kumpaakin takanurkkaan.
Hommatkaa kunnon lautasmuokkarit, ei tarvitse lisäpainojen kanssa väkrästää :)
-
Mitenkähän toimisi semmonen vanhasta 3-4 metrisestä s-piikkiäkeestä tehty kevytkultivaattori, eli otetaan edestä ja takaanta pois mahdolliset varpajyrät/latat/muut härpäkkeet, niin että jäljelle jää pelkät piikit ja takimmaista piikkiriviä harvennetaan tukkeutumien estämiseksi ja piikkien kärkilapuiksi voisi vielä kokeilla jonkinmallisia hanhenjalkateriä. Työsyvyys ei tietenkään voi olla kovin syvä, mutta uskoisin että tämä olisi köyhän viljelijän pienelle, eli alle 100 ha:n pinta-alalle sopiva säästöratkaisu. Näinä ankeina aikoina.
Ps. Tietysti jonkinlaiset tukipyörät syvyydensäädöllä pitäisi vielä rakentaa, jos ei ennestään äkeessä jo ole.
Meillä vedeltiin useampana vuonna keväällä sänget auki ihan s-piikillä ja tavallisilla kärjillä. Toimi muuten mutta hiesulta multavammalle maalle ei asiaa, ja puimattomat pienetkin laikut lauttasi äkeeseen. Todella ärsyttävää kun maalaji vaihtelee lohkoilla! Eka ajokerran kun sai menemään niin homma alkoi sujumaan.
-
Mitenkähän toimisi semmonen vanhasta 3-4 metrisestä s-piikkiäkeestä tehty kevytkultivaattori, eli otetaan edestä ja takaanta pois mahdolliset varpajyrät/latat/muut härpäkkeet, niin että jäljelle jää pelkät piikit ja takimmaista piikkiriviä harvennetaan tukkeutumien estämiseksi ja piikkien kärkilapuiksi voisi vielä kokeilla jonkinmallisia hanhenjalkateriä. Työsyvyys ei tietenkään voi olla kovin syvä, mutta uskoisin että tämä olisi köyhän viljelijän pienelle, eli alle 100 ha:n pinta-alalle sopiva säästöratkaisu. Näinä ankeina aikoina.
Ps. Tietysti jonkinlaiset tukipyörät syvyydensäädöllä pitäisi vielä rakentaa, jos ei ennestään äkeessä jo ole.
Tätä joskus tuubista katsellut. Siihen se mulla on jäänytkin.
https://www.youtube.com/watch?v=qMchFHy8pns
-
Mitenkähän toimisi semmonen vanhasta 3-4 metrisestä s-piikkiäkeestä tehty kevytkultivaattori, eli otetaan edestä ja takaanta pois mahdolliset varpajyrät/latat/muut härpäkkeet, niin että jäljelle jää pelkät piikit ja takimmaista piikkiriviä harvennetaan tukkeutumien estämiseksi ja piikkien kärkilapuiksi voisi vielä kokeilla jonkinmallisia hanhenjalkateriä. Työsyvyys ei tietenkään voi olla kovin syvä, mutta uskoisin että tämä olisi köyhän viljelijän pienelle, eli alle 100 ha:n pinta-alalle sopiva säästöratkaisu. Näinä ankeina aikoina.
Ps. Tietysti jonkinlaiset tukipyörät syvyydensäädöllä pitäisi vielä rakentaa, jos ei ennestään äkeessä jo ole.
Tätä joskus tuubista katsellut. Siihen se mulla on jäänytkin.
https://www.youtube.com/watch?v=qMchFHy8pns
Tuollaiseen maksaisi piikit hanhenjalkoineen n. tonnin. Sitten pitää vielä asentaa palkit, johon piikit kiinnitetään. Olisi kyllä edullinen ja kiinnostava ratkaisu. Esimerkiksi Potilan SPH piikki on kuitenkin vielä liian löysän oloinen sänkimuokkaukseen. Pitäisi olla vähintään TopLine tasoiset piikit. Tai maalajikysymyshän tuo on. Tuttu tila vaihtoi kultivaattorin 5m TopLine piikein varustettuun hanhenjalkaäkeeseen, ja on ihan tyytyväinen. Toki kyntö heillä on silti päämuokkaustapa.
-
Meillä vedeltiin useampana vuonna keväällä sänget auki ihan s-piikillä ja tavallisilla kärjillä. Toimi muuten mutta hiesulta multavammalle maalle ei asiaa, ja puimattomat pienetkin laikut lauttasi äkeeseen. Todella ärsyttävää kun maalaji vaihtelee lohkoilla! Eka ajokerran kun sai menemään niin homma alkoi sujumaan.
Meillä on tuota tehty rypsin sängelle. Jopa semmoisella, jossa piikkiväli oli 6.5 cm. Toisiaan toimii kunhan ensimmäisen kerran pääsee läpi ja pinta vähän kuivaa. Liian märkää on turha yrittää.
Väderstadilla on eräänlainen kultivaattorin ja äkeen risteytys. Koneen runko näyttää tavalliselta äkeeltä mutta piikkivartena on kultivaattorin silmukkapiikkivarsi pienempänä versiona kuin varsinaisissa kultivaattoreissa.
-
Mitenkähän toimisi semmonen vanhasta 3-4 metrisestä s-piikkiäkeestä tehty kevytkultivaattori, eli otetaan edestä ja takaanta pois mahdolliset varpajyrät/latat/muut härpäkkeet, niin että jäljelle jää pelkät piikit ja takimmaista piikkiriviä harvennetaan tukkeutumien estämiseksi ja piikkien kärkilapuiksi voisi vielä kokeilla jonkinmallisia hanhenjalkateriä. Työsyvyys ei tietenkään voi olla kovin syvä, mutta uskoisin että tämä olisi köyhän viljelijän pienelle, eli alle 100 ha:n pinta-alalle sopiva säästöratkaisu. Näinä ankeina aikoina.
Ps. Tietysti jonkinlaiset tukipyörät syvyydensäädöllä pitäisi vielä rakentaa, jos ei ennestään äkeessä jo ole.
Mee sääkin köyhä ostamaan uusi multivan topline ni ei tarvi esatumea tuunata.
-
Nyt minulla on Kvernelandin 90-luvun kultivaattori (turbo 2), jossa ei ole mitään tasoittavaa laitetta perässä, joten jälki on välillä liian epätasaista. Piikitkin saisivat ehkä olla jäykemmät. Laite sinänsä on älyttömän kestävä, ei ainuttakaan piikkiä katkennut.
Nyt olen miettinyt esim. käytettyä Lemken Kristalia tai HE-VA Mega-Dania. Osaako kukaan kertoa miten niiden piikit käyttäytyvät kovalla savella ja miten tasaista jälki on? Koska olen luomussa, niin tärkeä pointti on saada maa läpileikkautumaan ja rikkojen juuret kuivumaan.
Naapuri joutui vaihtamaan Mega-Danin jousilaukaisimet murtopultteihin, koska piikit antoivat liikaa periksi.
Tärkeää on siis hanhenjalkaterät, maahakuisuus ja maassa pysyminen. Muokkaussyvyydeksi riittää 10cm.
Vastauksista kiittäen!
-
Nyt minulla on Kvernelandin 90-luvun kultivaattori (turbo 2), jossa ei ole mitään tasoittavaa laitetta perässä, joten jälki on välillä liian epätasaista. Piikitkin saisivat ehkä olla jäykemmät. Laite sinänsä on älyttömän kestävä, ei ainuttakaan piikkiä katkennut.
Nyt olen miettinyt esim. käytettyä Lemken Kristalia tai HE-VA Mega-Dania. Osaako kukaan kertoa miten niiden piikit käyttäytyvät kovalla savella ja miten tasaista jälki on? Koska olen luomussa, niin tärkeä pointti on saada maa läpileikkautumaan ja rikkojen juuret kuivumaan.
Naapuri joutui vaihtamaan Mega-Danin jousilaukaisimet murtopultteihin, koska piikit antoivat liikaa periksi.
Tärkeää on siis hanhenjalkaterät, maahakuisuus ja maassa pysyminen. Muokkaussyvyydeksi riittää 10cm.
Vastauksista kiittäen!
Mega-Danissa kolme asentoa piikille, säädöllä ehkä voi vähän kikkailla maahakuisuutta, terät ja satula smaragdista, niin alkaa lyyti kirjoittaa. Kaksi rivisellä(3m) vaikeuksia pysyä matalassa muokkaussyvyydessä, alkaa keinumaan(<selkeästi juuriston alapuolelta pitää siipiterän mennä), leveämpi tai kolmella piikkirivillä varustettu kulkee vakaammin.
-
Siihen sitten hankittiin järeästä lapiorullaäkeestä tehty pakkeri. Se tukkeutuu samalla tavalla liian märällä ja lisäksi saattoi kietoa pitkiä olkia tai rikkoja ympärilleen. Oikein toimiakseen se tarvitsisi enemmän ajonopeutta, kuin kultivaattorilla pystyy ajamaan. Oli kyllä edellistä paljon parempi, mutta sekin on jätetty pois.
Laitoin tuollaiseen putsarit joka piikin väliin, niin nyt ei tukkoa. Ehkä se ihan vähän suorittaa tasaustakin, paitsi reunimmaisten piikkien vaot jäävät.
Tulikin juuri mieleen, että mahtaisiko auttaa jos muuttaisi piikkien järjestystä niin, että reunimmaiset piikit olisivat jossain muualla kuin takimmaisessa rivissä.
Edit: Hetken mietittyäni asiaa, ei onnistu. Reunapiikkejä ei saa keskimmäisen riviin, kun siinä on kannatuspyörät, eikä pyörän eteenkään voi laittaa piikkiä.
monenlaista kokeilua tullut tehtyä, eikä hyvää ole tullut vieläkään.
Isoja ojia on vaikea saada millään peittoon, joustopiikkejä ja erilaisia latoja tullut kokeiltua...paikat lähtee hampaista, jos poikittain äestää keväällä. Hanhenjalkaterien jälkeen pinta on tasaisempi, kuin kierreterien. Hanhenjalat vaan ei meinaa mennä kuivissa ja olkisissa oloissa maahan, kun laskee alas niin kulkee pintaa ja kerää oljet kasaan. Hanhenjalat tekee hommaa enemmän maan alla, kuin pinnassa. Kaikki pyörivä jälkiäkeenä menee märässä maassa umpeen, hankmon piikit nostaa kuivasta maasta oljet takaisin pintaan eli huonontaa olkiongelmaa. Hanhenjalkojen ja kierreterien yhdistelmä toimii periaatteessa hyvin, jos kierreterän kärki on riittävän pitkä jaksaakseen vetää koko keksinnön maan alle. Kierreterän kärjen kulmaa täytyy seurata, kun kuluu niin lakkaa menemästä maahan, onneksi terässä on kiinnitysreikiä niin saa laskettua terää alemmas ja tarvittaessa menee ilman lisäpainoa vaikka kiinaan saakka...jos vaan sitä jaksaa joku vetää.
Omassa kultivaattorissa etummaisella rivillä voimakkaasti maahakuiset kierreterät, ovat yhtä reikäväliä alempana muita ja kyntävät todella syvään. Keskimmäinen rivi normikorkeudessa olevia kierreteriä ja viimeisessä hanhenjalkaterät. Takana lata, jolla joskus hyvissä oloissa saa tasattua jälkeä.
Kultivaattorilla on kuitenkin niin paljon hyviä ominaisuuksia, keveys, hyvä työtehokkuus, repivä työtapa, halpuus, sietää kosteutta vähän, että säilyy syksyn muokkausten pääkoneena.
-
Minkälainen tilanne on nyt kultivaattoreiden kanssa? Tällä hetkellä kaikki kynnetään, mutta hankalilla lohkoilla voisi tietysti tehdä välillä muutakin. Nurmet kyntöön ihan niinkuin tähänkin saakka, mutta sängen muokkauksessa kultivaattori ilmeisesti toimisi? Mutta minkälainen, noitakun on myynnissä monia erilaisia ja eri hintaisia. Veturina JD 6820, työleveys 3m? ja hinnan puolesta varmaan nostolaitemalli..
-
Kokeillaan jälkeen kolmen vuoden takaista keskustelua herätellä..
Onko kokemusta uudesta Kverneland Turbosta? Kiinnostaisi vaihtaa vanha turbo uuteen. 3500 versio ja putkipakkerilla (painonsäästön takia). Käyttö sängen/kerääjäkasvuston avaus keväällä hanhenjaloilla ja syysviljojen ”pohjat” syvemmältä kapeilla kärjillä.
Vetokone 140hv/6,5tn varmaan saa antaa kaikkensa, ainakin syksyllä?
Maat savisia..
-
Odotellaan kommentteja tuollaisen koneen omistajilta mutta epäilen noin kevyttä lehtijousta hanhenjaloilla, pysyykö edes normi piikeillä oikeasti syvää vedettäessä?
Onko se 3500 3,5 metrin levyinen? Savessa 200 heppaa ei varmaan riitä hyvään vauhtiin mutta saattaa sentään edetä hitaasti kiiruhtaen.
Myyntimiehet sanoo että kevätmuokkauksessa pitää olla jäykkä piikki, S-piikki tai tuollainen lehtijousi ei tee tasaista pohjaa.
-
Lemkenin Kristall on mulla ja oon tyytyväinen.
-
Mulla agromazin siipiteräkultivaattori isoilla kierrejousipiikeillä, takalautasilla ja putkipakkerilla. Juolassa tukkeaa aika helposti muuten loistava peli. Lautaset kun tiputtaa pois niin läpäsee paremmin. Pääse kyntösyvyyteen jos vaan veturissa riittää löylyä.
-
Odotellaan kommentteja tuollaisen koneen omistajilta mutta epäilen noin kevyttä lehtijousta hanhenjaloilla, pysyykö edes normi piikeillä oikeasti syvää vedettäessä?
Onko se 3500 3,5 metrin levyinen? Savessa 200 heppaa ei varmaan riitä hyvään vauhtiin mutta saattaa sentään edetä hitaasti kiiruhtaen.
Myyntimiehet sanoo että kevätmuokkauksessa pitää olla jäykkä piikki, S-piikki tai tuollainen lehtijousi ei tee tasaista pohjaa.
3500 on pakkeriltaan 3,5m piikkien työleveys jotain 3,2m. Kaksi ulointa piikkiä on laippaliitoksella kiinni, eli tuolla saa vetotehon tarvetta vähän pienennettyä jos tarvetta. Totta on, että kyllä tuolla haravalla sen +200hv saa polvilleen jos maksimityösyvyyttä (~20cm) tavoitellaan.
Tuo nykyturbon piikki taitaa olla melkoisesti jäykempi kuin vanhassa turbossa. Uskoisin pitävän työsyvyyden varsin hyvin.
Tuon värisevän piikin uskoisin keväällä murustavan paremmin vrt nämä jäykkäpiikkiset siipiteräkultivasttorit. 3m Horsch oli lainassa vuosi sitten keväällä, turhan painava tuo kyllä on nostolaitekoneena..
-
Täytyyhän niissä olla painoa että pysyvät maassa kovemmassakin vauhdissa.
Millaisia ajonopeuksia yleensä näytätte?
Tänä vuonna on niin hyvät muokkauskelit, että voi laskea vaikka 16km/h. 15cm syvyyttä olen käyttänyt siipiterillä.
-
Mitäs nykyaikaista kultivaattoria nykyiset isot nelisylinteriset sit vetäisi järkevästi? Vai pitääkö tuo NH suurin nelisylinterinen sit vaan suosiolla vaihtaa +200hv kutoseen ja jatkossakin vuokrata se Horsch kolleegalta ♂️ Tai sit jatketaan vanhalla Turbolla, se tulee nätisti tälläkin veturilla.
Edit:
Tehdäänkö nykyisin edes mitään kultivaattoreita, äkeitä tai kylvökoneita alle 200hv koneille
-
Mitäs nykyaikaista kultivaattoria nykyiset isot nelisylinteriset sit vetäisi järkevästi? Vai pitääkö tuo NH suurin nelisylinterinen sit vaan suosiolla vaihtaa +200hv kutoseen ja jatkossakin vuokrata se Horsch kolleegalta ♂️ Tai sit jatketaan vanhalla Turbolla, se tulee nätisti tälläkin veturilla.
Edit:
Tehdäänkö nykyisin edes mitään kultivaattoreita, äkeitä tai kylvökoneita alle 200hv koneille
Tuohon käyttötarkoitukseen 3 m lemken kristall varmasti paras ja ei älyttömän hintainen, jos vaikka vähän käytetyn löytää.
Itellä oli puolan kopio siitä ja ei se oikein pysynyt nipussa, vääntyili ojakset miten sattuu.
Nyt heva tripple tiller airy 3,5 m 75 mm kierreterillä. Pelkkää syysmuokkausta pääasiassa n. 15 cm. Ihan vahva kone, tarpeeksi jäykät piikit ja ok jälki. Kaiken voiman kyllä ottaa 6920 jontikka vähän piristetty 180 hv ja nokas 400 kg paino.
Läpileikkaavilla terillä ei tulis perässä, paitsi varmaan jos ihan kylvösyvyydestä möyhii.
-
Oliko Puolan kopio agro-masz? Rungosta repesi.....?
-
Mulla noi agromassit toiminu ihan hyvin. Noin 30ha kultivoin niillä keväisin. Ajonopeus on jotain 5-8km/h riippuen maalajista ja vihreän määrästä. Vihreissä kohdissa täytyy hiljentää. Eniten olen vetänyt 120heppasella joilla liikkuu ihan hyvin. Jos oikein syvälle haluaa niin sitten vaatii enemmän tehoa. Hydraulinen työntövarsi aika hyvä varuste tuon kanssa. Helppo säätää kovemmissa kohdissa jos pyrkii pintaan. Tarpeeksi kun lyhentää niin vetokoneesta loppuu pito tai voimat.
-
3m jäykkä siipiterä vaatii savella sen 200 vähintään jos yhtään aikoo syvyyttä ottaa. Ilman siipiä menee toki vähemmällä. Putkipakkeri taas ei toimi märässä ollenkaan, on hetkessä täynnä maata ja painaa niin ettei sitä konetta enää nosta mikään.
Joku potila kk mallinen härpäke on kevyempi vetää, mutta syvyyttä ei oikein saa kun piikki joustaa aina jäykässä paikassa.
-
3m Kristall tulee ihan ok n163 perässä. Tietenkin kovilla savilla voima loppuu ,mutta nopeuden pudotus vaikuttaa tosi paljon vetovastukseen. Tossa ne trimax terät,vai mitkä ne on ja jälki on samanlaista vaikka ajaa hitaamminkin
-
Juu, maalajit vaikuttaa paljon vetotehon tarpeeseen. Multaisemmat maat voi sitten kylvää suoraan kultivoituun, savet vaatii välillä parikin äestys kertaa. Varsinkin jos menee liian märässä sotkemaan niin ei murustu sitten millään. Jos malttaa ja säät sallii odotella niin takapyöräkylvökonekin murustaa saven aika hyvin. Mulla jonkin verran lohkoja joissa toinen pää multainen ja toinen savinen. Kylvöhetki on siten jonkinlainen kompromissi lähes aina.
-
Onko kultivaattorilla yleensä mielekästä yrittää tuonne lähes kyntösyvyyksiin? Vesitilaa (syysviljalle) voi saada mutta muuten?
Itse olen pyrkinyt tuonne max 8-10 cm eli luokkaa reilu äestyssyvyys.
No mulla ei olekan mitään Väderstad TopDownia eikä sellaiselle riittävää vetäjää.
-
Väderstadin teräkonfiguraattori taisi merkata hanhenjalat vain 0-5 cm äestyssyvyyksiin. Mikä mahtaa olla optimi esim. juolan tuhoamiseen?
-
Oliko Puolan kopio agro-masz? Rungosta repesi.....?
Rolmako.. Aikalailla noissa kopioissa on tuo ojasten kiinnitys runkoon lapsellinen. Ei se repeä, mutta menee mutkalle. Lemkenissä, horschissa yms. merkeissä ihan eri kalipeeria.
Mutta ei tämä hevakaan pöllömpi ole, jos ei läpileikkausta ja takajyrää kaipaa. Tällä tekee vesitilaa ja suht nätti jälki kierreteräiseksi.
-
Märkään ei ole tarkoitus ajaakkaan, putkipakkeri siis ihan siitä syystä mielessä, ettei koneen painopiste olisi niin kaukana. Ja kyntösyvyyksiin ei välttämättä tarvetta päästä. Turbo kiehtoo myös tuon piikkimäärän vuoksi, toimisi vähän kuin sänkiäkeenä?
Pöttinger 3020 myös kiinnostava. Mutta miten jos tuollaisella 7 piikkisellä 3m koneella ajaa ilman siipiteriä (syksyllä) onko muokkautuminen jankkuroinnin luokkaa?
Naapurilla on tuollainen HeVa tripple tiller, syysmuokkaimena näyttää tekevän oikeinkin hyvännäköistä jälkeä..
-
Onko kultivaattorilla yleensä mielekästä yrittää tuonne lähes kyntösyvyyksiin? Vesitilaa (syysviljalle) voi saada mutta muuten?
Itse olen pyrkinyt tuonne max 8-10 cm eli luokkaa reilu äestyssyvyys.
No mulla ei olekan mitään Väderstad TopDownia eikä sellaiselle riittävää vetäjää.
No tänä vuonna sitä vesitilaa olisi tarvinnut keväälläkin. Yleensä ei tarvi.
Mun kokemuksella sellainen 5cm irtokerros kuivahtaa normivuonna ihan liikaa. +10cm säilyttää kosteuden paremmin ja toisaalta kestää vähän sateitakin.
-
Mulla jonkin verran lohkoja joissa toinen pää multainen ja toinen savinen. Kylvöhetki on siten jonkinlainen kompromissi lähes aina.
Mietin vaan että näin on. Mullakin on pari lohkoa joissa maalaji vaihtuu plinisavesta rahkaturpeeseen. Jos samalla syvyyssäädöllä kylvää, savessa jvät menee 3 senttiin ja turvepäädyssä 15 sentin syvyyteen. Kylvölannoitinhan mulla on uutuudenkarhea, vm. 1985 simulta kiekkovannaskone
-
Mä en kestä kuin siihen 3-4cm syvyyteen, jotta saa jyvät koskemattomaan maahan.
-
Tekeekö tuollaisel Lemkenin Kristalilla mitään oikeasti jäykillä mailla? Tuo "heittävä" terä olisi kiinnostava. Tuolla voisi ajaa se max 10cm ja sitten jos haluaa syvemmälle niin voisi vaihtaa kapeat terät..
-
Entä mikä olis riittävä sössimään rapamaiden riistapellot keväisin tukkeutumatta?
Läpäiseekö esim. tuollainen kk13 hyvin kasvijätteet?
Tehontarve mielummin lähempänä 100 kuin 200hv
-
Entä mikä olis riittävä sössimään rapamaiden riistapellot keväisin tukkeutumatta?
Läpäiseekö esim. tuollainen kk13 hyvin kasvijätteet?
Tehontarve mielummin lähempänä 100 kuin 200hv
Läpäisee miten kuten läpäisee... rapa/turvemaalla tahtoo kyllä tulla sellaista lauttaa että sitä lopputulosta ei sitten läpäise kuin pyörivät härvelit.
Nimimerkki 'kaksi kertaa erehtynyt, ensimmäisen ja viimeisen'.
Perus kierreteräiset selviävät paremmin kuin nämä siipiveikot.
-
Kronoksen lapiorullalla nuita on aika paljon yritetty saada auki, mutta ei sekään oikein kunnolla toimi.
Ajattelin jos tuollainen kultivaattori vähän jouduttaisi maatumista ja multaisi pintaa 🤔
-
Riippuu paljon siitä millainen se pelto on. Ja millainen siitä on tarkoitus saada.
Jos se on puhdas ja oikeaoppinen vilja-, öljy-, palko- ja muiden riistakasvien 1-vuotinen pelto niin voi jotenkin onnistuakin.
Mutta jos se on pahasti juolavehnän ja heinän valtaama niin aika epätoivoista on kultivaattorilla. Tulee melkoinen möykkypelto..
-
Ei ne kovin heinittyneitä yleensä ole. Härkäpapua, hernettä ja viljoja noihin yleensä laitetaan, joka on sitten keväällä lievästi sanottuna *****mainen aukaistava. Jos on enempi heinää, niin sen saa kyntämällä ainakin kohtuudella, nuo puhtaammat on liian höttöisiä kynnettäväksi.
Eli kun saisi edes jotenkin kerran ajettua läpi niin olisi paljonkin eteenpäin. Ihanteellista olisi jos samalla koneella pystyisi sitten savimaiden kynnöksiä pehmentämään, mutta voi olla toiveajattelua.
-
Ihanteellista olisi jos samalla koneella pystyisi sitten savimaiden kynnöksiä pehmentämään, mutta voi olla toiveajattelua.
Savimaiden kynnosten pehmentämiseen keväällä parhain kone on hyvä joustopiikkiäes..Kaikki perässä vedettävät ei-pyörivät härvelit ovat myös jonkin sortin haravia. Riistapelto pitäisi ensin silputa ensin ihan oikealla silppurilla eikä murskaimella jotta kultivaattori todennäköisesti toimisi kunnolla. Jos joukossa on pitkiä korsia tms. niin vähintään päisteisiin tulee todennäköisesti komeat kasat kasvinjätettä ja maata.
-
Savimaiden kynnosten pehmentämiseen keväällä parhain kone on hyvä joustopiikkiäes..Kaikki perässä vedettävät ei-pyörivät härvelit ovat myös jonkin sortin haravia. Riistapelto pitäisi ensin silputa ensin ihan oikealla silppurilla eikä murskaimella jotta kultivaattori todennäköisesti toimisi kunnolla. Jos joukossa on pitkiä korsia tms. niin vähintään päisteisiin tulee todennäköisesti komeat kasat kasvinjätettä ja maata.
Ajatus olisi löytää sellainen kone, jolla ne saisi ajettua edes jotenkin läpi alku keväästä jotta alkaisivat kuivumaan ja tasoittumaan. Kylvö olisi sitten kesäkuun aikana. Eli mahdollisimman avara rakenne saisi olla.
Nuo kasat pellon päässä on se ongelma, mutta kyllä niidenkin kanssa pärjää jos ne vaan irtoaa sieltä piikeistä ::)
-
Niin kauan Lemkeni toimii kun saa maahan menemään. Oikeen kovissa maissa ollu vähän ongelmaa. Se tarvii maata niiden terien päälle että pysyy maassa. 10 cm ei riitä tiukassa savessa
-
En ole kyllä törmännyt tilanteeseen ettei maahan menis tai siellä pysyis, vähän lyhentää työntövartta niin varmana menee maahan ja vedättää kyllä pakkeria aika kovasti maata vasten.
-
Juu. Se on totta ,että maassa pysyy ,mutta kyllä päisteestä lähtiessä kuivassa,kovassa maassa vaan raapii koloja.Työnytövarren lyhennys tietenkin auttaa. Tossa on se kevyempi lattarauta pakkeri ni saattaa kanssa vaikuttaa.
-
Savimaiden kynnosten pehmentämiseen keväällä parhain kone on hyvä joustopiikkiäes..Kaikki perässä vedettävät ei-pyörivät härvelit ovat myös jonkin sortin haravia. Riistapelto pitäisi ensin silputa ensin ihan oikealla silppurilla eikä murskaimella jotta kultivaattori todennäköisesti toimisi kunnolla. Jos joukossa on pitkiä korsia tms. niin vähintään päisteisiin tulee todennäköisesti komeat kasat kasvinjätettä ja maata.
Ajatus olisi löytää sellainen kone, jolla ne saisi ajettua edes jotenkin läpi alku keväästä jotta alkaisivat kuivumaan ja tasoittumaan. Kylvö olisi sitten kesäkuun aikana. Eli mahdollisimman avara rakenne saisi olla.
Nuo kasat pellon päässä on se ongelma, mutta kyllä niidenkin kanssa pärjää jos ne vaan irtoaa sieltä piikeistä ::)
Kelajyrsin tai perinteinen isolautasinen lautasäes voisi toimia. Ehkä lautasmuokkainkin, mutta sekin saattaa lautata kovin keveillä mailla.
-
Juu. Se on totta ,että maassa pysyy ,mutta kyllä päisteestä lähtiessä kuivassa,kovassa maassa vaan raapii koloja.Työnytövarren lyhennys tietenkin auttaa. Tossa on se kevyempi lattarauta pakkeri ni saattaa kanssa vaikuttaa.
Onhan sulla piikit oikeassa asennossa. Siinä on kaksi vaihtoehtoa.
-
Kelajyrsin tai perinteinen isolautasinen lautasäes voisi toimia. Ehkä lautasmuokkainkin, mutta sekin saattaa lautata kovin keveillä mailla.
Hyvä jyrsin varmaankin toimisi, mutta vähän karsastaa nuo jyrsimet ylipäänsä ::)
Lautasmuokkain muokkaisi kyllä oikein hyvin, mutta ongelma on se, että nuo pellot ei tahdo lähteä kuivumaan ilman muokkausta, ja lautamuokkain on hetkessä tukossa märästä ravasta :-X
-
Lautasmuokkain on kyllä vihon viimeinen peli märän maan muokkaukseen. Se pilaa pellon. Kultivaattorilla ei jää anturaa ja pelto alkaa kuivamaan. Lemken smaragdilla voi myös tehdä tasaisen kylvöpohjan jos halua. Piikit voi säätää sellaiseen asentoon.
-
Kronoksen lapiorullalla nuita on aika paljon yritetty saada auki, mutta ei sekään oikein kunnolla toimi.
Ajattelin jos tuollainen kultivaattori vähän jouduttaisi maatumista ja multaisi pintaa 🤔
Mahdollisimman suora ja kapea terä kultivaattoriin? ...mutta sillä ei ole savikoilla yhtään mitään tekoa...oma kompromissi on rubin.
-
Sitä pohdinkin, että onko vaikka tuommoinen Potila tarpeeksi avara, vai löytyykö parempia vaihtoehtoja.
Lautasmuokkain on kyllä vihon viimeinen peli märän maan muokkaukseen. Se pilaa pellon. Kultivaattorilla ei jää anturaa ja pelto alkaa kuivamaan. Lemken smaragdilla voi myös tehdä tasaisen kylvöpohjan jos halua. Piikit voi säätää sellaiseen asentoon.
Noille pelloille ei kyllä mitään anturoita tule, parempi vaa ku tuliski joku kivikova alusta 20cm syvyyteen ;D
Tuollainen tietysti voisi toimia isoilla kiekoilla ilman pakkeria https://m.nettikone.com/akpil/v4-270cm-lautasaes-560mm-kiekoilla/1869980 🤔 Itä koneet ei kyllä muuten kiinnosta, mutta ei tuossa korkealta tipu jos ei toimikkaan.
Tarve on tosiaan vaan se ~20ha vuodessa jos unohdetaan ne savikkojen muokkaukset samalla koneella. Budjetti siis sen mukainen.
-
Mietin vaan että miten helvetissä se voi olla noin halpa?
-
Mietin vaan että miten helvetissä se voi olla noin halpa?
Eikö tuo ole vielä perushinnalla vaillinainen? No minä en noista mitään ymmärrä, mutta sen ymmärrän että tuo ei ole muokkari vaan äjes. Ja tuohon vaillinaisuuteen , eikö tuo vaadi paakkerin pakostakin työsyvyyden säätöön. Tai kait tuota voi nostolaitteella kannatella mutta kun ei ole tuollalailla tottunut äjestämään. Onko kellään kokemusta? Omat lapiorulla vanhukset alkaa olla piikeiltään niin loppu, että alkaa olla pintaäkeitä.
-
Juu on äes. Sama periaate kuin vanhoissa Belaruksenkin lautasäkeissä, tosin niissä oli kannatuspyörät. Jos tuon valitsee ilman pakkeria niin onko työsyvyys sitten valittava lisäpainojen määrän kautta?
-
Noille pelloille ei kyllä mitään anturoita tule, parempi vaa ku tuliski joku kivikova alusta 20cm syvyyteen ;D
Tuollainen tietysti voisi toimia isoilla kiekoilla ilman pakkeria https://m.nettikone.com/akpil/v4-270cm-lautasaes-560mm-kiekoilla/1869980 🤔 Itä koneet ei kyllä muuten kiinnosta, mutta ei tuossa korkealta tipu jos ei toimikkaan.
Tarve on tosiaan vaan se ~20ha vuodessa jos unohdetaan ne savikkojen muokkaukset samalla koneella. Budjetti siis sen mukainen.
Ei kovin korkealta tipu tämänkään kanssa ja on lähempänä threadin otsikkoa:
https://www.nettikone.com/rol-ex/gruber-300cm-kultivaattori-katso-video/2084071?video_display=Y#video_show