Lainaus käyttäjältä: peltojussi - 26.11.14 - klo:23:17

Mites mahtuuko/pystyykö Jd:n r-sarjan hytissä mitenkään kääntämään penkkiä ympäri?

Irrottaa pultit ja kiinnittää kattoon.

Pystyy.

Pikku ärrä tottakai jos noista pitää valita. Versu on  semmonen väli malli Hitec tai drekti. Vaikka ite ajan kotimaisella. On se jontikka vaan ihan sika hyvä. Harmi kun itse en voi hankkia jontikkaa kun huoltoa ei ole meidän alueella.

Kyllä Valtran ottaisin: parempi etunäkyvyys, hyvä hydrauliikan ja vaihteiston hallittavuus. Ainakin 30-sarja vs. N on Valtra seka-ajossa pienenpiruokainen, ja moottori jotenkin miellyttävämpi omaan makuun.
Varmasti kumpikin aika varmoja valintoja myös tulevaisuuden kannalta, ja muutenkin kohtuullisen tasaväkisiä eli asiat joita arvostaa ratkaisee. Kuten deeren käyttöliittymä Valtraa selkeämpi, tässä taloustilanteessa valinta olisi kotimainen.

Kyllä Valtran ottaisin: parempi etunäkyvyys, hyvä hydrauliikan ja vaihteiston hallittavuus. Ainakin 30-sarja vs. N on Valtra seka-ajossa pienenpiruokainen, ja moottori jotenkin miellyttävämpi omaan makuun.
Varmasti kumpikin aika varmoja valintoja myös tulevaisuuden kannalta, ja muutenkin kohtuullisen tasaväkisiä eli asiat joita arvostaa ratkaisee. Kuten deeren käyttöliittymä Valtraa selkeämpi, tässä taloustilanteessa valinta olisi kotimainen.

Hyvä valinta, saa so*****a maksuvapaista jos tulee joku hetkellinen riisi.

noista valtran sähköhydrauliikasta on ollut täällä juttua moneltakin kantilta. omakohtanen kokemus ei nyt kovin häävi ole. perälevyn ympärikääntö on enempi tuurinkauppaa,koska lohko käy 0-asennossa työ-ja kellunta asennon välissä. virtauksen säätöä ei pysty tekemään liikkeessä, vaan se on näpyteltävä etukäteen. 1-toimiseksi karoja ei saa millään,elikkä jos lasket kippiä hiljaa alas vivulla kuristamalla,pumppu painaa varoa päin kaikenaikaa. tunnottomuus on kyllä tosiasia. ja harmillinen viive alkuunlähdössä. on tietysti kevytkäyttöinen ja pääsee työmaalta välillä kaupunkiin päätypoksin hakuun.

noista valtran sähköhydrauliikasta on ollut täällä juttua moneltakin kantilta. omakohtanen kokemus ei nyt kovin häävi ole. perälevyn ympärikääntö on enempi tuurinkauppaa,koska lohko käy 0-asennossa työ-ja kellunta asennon välissä. virtauksen säätöä ei pysty tekemään liikkeessä, vaan se on näpyteltävä etukäteen. 1-toimiseksi karoja ei saa millään,elikkä jos lasket kippiä hiljaa alas vivulla kuristamalla,pumppu painaa varoa päin kaikenaikaa. tunnottomuus on kyllä tosiasia. ja harmillinen viive alkuunlähdössä. on tietysti kevytkäyttöinen ja pääsee työmaalta välillä kaupunkiin päätypoksin hakuun.

Siinä perälevyn käännössä mitään kelluntaa ole tar*****. Eikä mitenkään vois toimiakaan kun on lukkoventtiili.

Piti nyt oikein tutkia tuon versun hydrauliikkaa. Eli sieltä löytyy kellunta vain toiseen suuntaan eli miinus liittimeen suuntaan. Kellunta on pumppauksen jatkeena ja päästää tietenkin molemmat liittimet paineettomiksi. Samoin tota tyhjää liitintä vasten pumppausta voi pienentää siten että toiseen suuntaan ei ole kuin 5% vauhti. Jotenkin tuntuu että toi hydrauliikka tietää että öljyä ei mene koska pumppu ei ainakaan "itke" vaikka painaa täysillä paineilla kohti tyhjää liitintä. Tiedä sitten miten toimii.

noista valtran sähköhydrauliikasta on ollut täällä juttua moneltakin kantilta. omakohtanen kokemus ei nyt kovin häävi ole. perälevyn ympärikääntö on enempi tuurinkauppaa,koska lohko käy 0-asennossa työ-ja kellunta asennon välissä. virtauksen säätöä ei pysty tekemään liikkeessä, vaan se on näpyteltävä etukäteen. 1-toimiseksi karoja ei saa millään,elikkä jos lasket kippiä hiljaa alas vivulla kuristamalla,pumppu painaa varoa päin kaikenaikaa. tunnottomuus on kyllä tosiasia. ja harmillinen viive alkuunlähdössä. on tietysti kevytkäyttöinen ja pääsee työmaalta välillä kaupunkiin päätypoksin hakuun.

Miksi pitäisi virtausta säätää kesken perälevyn käännön säädöistä, kun virtaus muuttuu sen mukaan kuinka paljon vipua kääntyy. Toisin sanoen propoventtiilit, eikä on/off.

Versun pumppu ei paina liitintä vasten, kun kyseessä on ls hydrauliikka. Asiasta mainitaan ohjekirjassakin joten hydelohkoa ei tarvitse muuttaa yksitoimiseksi.

Venttiilipään vaihtoon ei riitä haku kaupungista vaan huoltomiehen on ohjelmoitava uusi venttiilipää että se toimii vaihdon jälkeen.Can-väylä ohjattu, mutta omassa T171:ssä ADV:ssa ei ole tarvinnut vaihtaa päitä kuin ihan uutena 2F lohkosta. Kohta 10 000 mittarissa ja joka päivä käytössä

Ja mikä viive? ei minulla ainakaan ole viiveitä. Takalevyn kääntö onnistuu oikein hyvin

Piti nyt oikein tutkia tuon versun hydrauliikkaa. Eli sieltä löytyy kellunta vain toiseen suuntaan eli miinus liittimeen suuntaan. Kellunta on pumppauksen jatkeena ja päästää tietenkin molemmat liittimet paineettomiksi. Samoin tota tyhjää liitintä vasten pumppausta voi pienentää siten että toiseen suuntaan ei ole kuin 5% vauhti. Jotenkin tuntuu että toi hydrauliikka tietää että öljyä ei mene koska pumppu ei ainakaan "itke" vaikka painaa täysillä paineilla kohti tyhjää liitintä. Tiedä sitten miten toimii.

Mihin sinä tarvitset kelluntaa molempiin suuntiin/tarvitset rajoitusta, kun LS hydrauliikka ei paina tyhjää venttiiliä vasten joten sitä ei tarvitse mitenkään säätää esim. kipatessa tai muissa yksitoimisissa hydrauliikoissa

Versun pumppu ei paina liitintä vasten, kun kyseessä on ls hydrauliikka. Asiasta mainitaan ohjekirjassakin joten hydelohkoa ei tarvitse muuttaa yksitoimiseksi.

Kaikissa nykyajan jontikoissa on myös sellainen systeemi että ei tarvitse käänellä mitään vipuja yksitoimisen/kaksitoimisen välillä.

Eiks ls-hydrauliikka oo sitten erikseen ja se antaa öljyt ilman mitään vipuja.

Kannattaa varmaan vaihtaa mekaaniseen perälevyyn jos hydraulisen kääntäminen on nuin vaikeaa..

mutta onko kaikissa n-mallin valtuissa sama kuin t-mallinkin?   ite en ole innotunu noista käytetyistä kun niissä on niin paljon mitä ite en tarttee ja sitten sitä mitä tartteen niin ei oo ja maksaa sikoja!  jälkiasennuksena.

En siis itte tartte kelluntaa kuin toiseen suuntaan. Ja hyvä että tuli selitys tolle tyhjää liitintä vastaan pumppaamiseen. En toki ole moiseen reagoinut mitenkään kun ääni ei ole kippiä laskiessa häirinny.
Puskulevy kääntyy hienosti kun sormia siirtää sylinterin kuolonkohdassa eikä siihen kelluntaa tartte.

Mun mielestä tolla raktorin mallilla ei ole merkitystä hydrauliikkaan kuin pumppujen koossa. Käytännössä kannattaa kattoa että lukeeko mallin perässä classic, advance, versu vai direkt.

Toi valtran mallimerkintähän menee suurinpiirtein siten että ensiksi on teho kymmeninä kilovatteina vähän sinnepäin ja sitten tulee kehitysversio. Sen jälkeen löytyy mallisarja eli joko =nelipyttyinen tai t=kuuspyttynen ja sitten tää hydrauliikan ja vaihteiston malli eli ht, ht5, joihin voi liittyä tuo classic tai advance ja sitten versu ja direct. Näin esimerkiksi oman mallimerkintä on n143v.

Tarttee korjata että toi malli on tieteenkin ennen kokomerkintää.

Kaikissa nykyajan jontikoissa on myös sellainen systeemi että ei tarvitse käänellä mitään vipuja yksitoimisen/kaksitoimisen välillä.

jo aikoinaan 80 luvulla jonnikassa oli säätyvätilavuuksinen pumppu eikä tarvinnut  käännellä vipuja yksi/kaksitoimisen välillä.


Eiks ls-hydrauliikka oo sitten erikseen ja se antaa öljyt ilman mitään vipuja.
[/quote]

taidat tarkoittaa power beyaint liitäntää jolla otetaan oljyä työkoneen oman venttiililohkon käyttöön
ja tarvitsee myos sen ls linjan jolla työkone käskee traktorin hydraulipumppua tuotamaan tarvittavan paineen ja virtauksen.

Kuormantunteva hydrauliikka on ollut jonnikoissa jo 90 luvun alkupuolelta asti käytössä.  valtrassa vasta versu ja direkti on kuormantuntevalla hydrauliikalla.

Advancet on Valtralla olleet kuormantuntevalla hydrauliikalla.