Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Jd 6125R vai Valtra N123?  (Luettu 19534 kertaa)

Toivo Tonta

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7069
  • karkki vai keppana?
Vs: Jd 6125R vai Valtra N123?
Eikö kannattaisi ostaa jo Fendt 514 Vario power! Perus Fendt ilman lisähintaa, valmistus taisi alkaa toukokuussa!
Jää talven lumityöt tienaamatta 8)
pessimisti ei pety!

hancci

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12
Vs: Jd 6125R vai Valtra N123?

Versun pumppu ei paina liitintä vasten, kun kyseessä on ls hydrauliikka. Asiasta mainitaan ohjekirjassakin joten hydelohkoa ei tarvitse muuttaa yksitoimiseksi.

Kaikissa nykyajan jontikoissa on myös sellainen systeemi että ei tarvitse käänellä mitään vipuja yksitoimisen/kaksitoimisen välillä.

Hei mullahan on nykyajan jontikka,  jossa näin on. JD 3130 -74.



Eiks ls-hydrauliikka oo sitten erikseen ja se antaa öljyt ilman mitään vipuja.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4367
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Jd 6125R vai Valtra N123?

Eiks ls-hydrauliikka oo sitten erikseen ja se antaa öljyt ilman mitään vipuja.


Yleensä kai jos koneessa on kuormantunteva hydrauliikka, niin myös koneen omat lohkot toimivat samalla periatteella. Eli niidenkin venttiilien lohko on samanlainen LS-lohko kuin jossakin työkoneessakin oleva, ja ne ohjaavat pumppua aivan samoin. Sillä ei sitten ole merkitystä liikutetaanko karaa vivulla, vaijerilla vai sähköllä. Eikä sillä onko lohko siinä traktorin persiissä vaiko siellä perunannostokoneen uumenissa.

Karkea idea LS-systeemissä on se, että karaa liikutettaessa se yhdistää sen halutun lähdön paineen myös LS-linjaan komentamaan pumpun säädintä. Systeemissä on aina lepopaine, joka riittää pitämään pumpun 'hereillä'. Yleensä luokkaa 30 bar.

Toinen ero kuormantuntevassa on se, että jos saavutetaan säädetty maksimipaine, niin pumppu ei yritä tuottaa sen yli. Jos sylinteri on ääriasennossaan, kuormaa vaan liikaa tai pikaliittimessä ei olekaan letkua niin pumppu nostaa paineen maksimiin ja lopettaa sitten tuottamisen. Eli se ei aja valittaen varoventtilin läpi vaan kääntää kulmat nolliin. Tällöin se ei juurikaan kuluta tehoa eikä lämmitä öljyä.

Jos järjestelmässä on pääpaineelle varoventtiili, on olennaista että sen asetus on hivenen korkeampi kuin pumpun säätimen maksimipaineen asetus. Muuten käy niin että tiukan paikan tullen koko tuotto (ja koko teho) ajetaankin varoventtilin kautta lämmöksi eikä pumppu hellitä ollenkaan. Minulle kävi mettiäisessä kerran näin, ja sen kyllä huomasi. Kone tahtoi sammua väkisin lähes joka liikkeellä, tuo pumppu haluaa enimmillään noin 100 hv ja koneessa lienee karkeasti saman verran....

mää vai

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1231
  • 2015-ostajan markkinat
Vs: Jd 6125R vai Valtra N123?

Eiks ls-hydrauliikka oo sitten erikseen ja se antaa öljyt ilman mitään vipuja.


Yleensä kai jos koneessa on kuormantunteva hydrauliikka, niin myös koneen omat lohkot toimivat samalla periatteella. Eli niidenkin venttiilien lohko on samanlainen LS-lohko kuin jossakin työkoneessakin oleva, ja ne ohjaavat pumppua aivan samoin. Sillä ei sitten ole merkitystä liikutetaanko karaa vivulla, vaijerilla vai sähköllä. Eikä sillä onko lohko siinä traktorin persiissä vaiko siellä perunannostokoneen uumenissa.

Karkea idea LS-systeemissä on se, että karaa liikutettaessa se yhdistää sen halutun lähdön paineen myös LS-linjaan komentamaan pumpun säädintä. Systeemissä on aina lepopaine, joka riittää pitämään pumpun 'hereillä'. Yleensä luokkaa 30 bar.

Toinen ero kuormantuntevassa on se, että jos saavutetaan säädetty maksimipaine, niin pumppu ei yritä tuottaa sen yli. Jos sylinteri on ääriasennossaan, kuormaa vaan liikaa tai pikaliittimessä ei olekaan letkua niin pumppu nostaa paineen maksimiin ja lopettaa sitten tuottamisen. Eli se ei aja valittaen varoventtilin läpi vaan kääntää kulmat nolliin. Tällöin se ei juurikaan kuluta tehoa eikä lämmitä öljyä.

Jos järjestelmässä on pääpaineelle varoventtiili, on olennaista että sen asetus on hivenen korkeampi kuin pumpun säätimen maksimipaineen asetus. Muuten käy niin että tiukan paikan tullen koko tuotto (ja koko teho) ajetaankin varoventtilin kautta lämmöksi eikä pumppu hellitä ollenkaan. Minulle kävi mettiäisessä kerran näin, ja sen kyllä huomasi. Kone tahtoi sammua väkisin lähes joka liikkeellä, tuo pumppu haluaa enimmillään noin 100 hv ja koneessa lienee karkeasti saman verran....

Hyvin sanottu siellä takarivissä! :)
Oon vaatimaton!