Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: peltojussi - 26.11.14 - klo:23:04
-
Terve, pitäisi tässä päättää kummasta seuraava kone viljatilan koneeksi.
Valtra N123 versu vai Jd 6125R autoguad plus vaihteistolla.
Molemmat tarjolla lähes samoilla varusteilla, 50km, jouset jne.
Jd:n etuna ois vapaus ureasta. Valtra urea kone, mutta onko kuitenkin pienempi paha, kuin egr ja hiukkaspuhdistin? Valtrassa ehkä hitusen hienompi vaihteisto, koska vaihtaa aluettakin ilman kytkintä ja c-d väliä automaattisesti. Toki Jd:ssäkin nappikytkin ja pikavaihteet vaihtuu automaattisesti. Hyd.pumppu molemmissa noin 115l säätö tilavuus pumppu, tosin valtrassa hienosti virtausten säädöt ja lohkojen käyttö käsinojassa hyvässä paikassa. Jd:ssä mekaaniset hydevivut, mutta ovatko kuitenkin tunnokkaammat. Mites saako valtran lohkon kellutukselle muutakuin hitaimmalla virtauksella. Miten esim perälevyn pyöräytys onnistuu joystikillä, kun pitäisi heittää vauhdissa kellunnalle?
Mitäs mieltä raati on kumpi kannattaisi laittaa? Hinnoissa ei paljoa eroa, vaikka Jd kalliimpi lähtöhinnaltaan? Entä kumpi paremmin arvostettu/hinnoiteltu 5 vuoden päästä ku vaihto taas ajan kohtainen?
Kokemuksia jä näkemyksiä kyseisistä koneista?
-
Versussa pystyy säätämään kellunnan jokaisen ääriliikeen jatkeeksi eli kellunta tulee ihan samalla lailla kuin normi hydrauliikkavivussa.
-
Versussa pystyy säätämään kellunnan jokaisen ääriliikeen jatkeeksi eli kellunta tulee ihan samalla lailla kuin normi hydrauliikkavivussa.
Mitäs tosta on hyötyä?
-
Mites mahtuuko/pystyykö Jd:n r-sarjan hytissä mitenkään kääntämään penkkiä ympäri?
-
Versussa pystyy säätämään kellunnan jokaisen ääriliikeen jatkeeksi eli kellunta tulee ihan samalla lailla kuin normi hydrauliikkavivussa.
Mitäs tosta on hyötyä?
No vaikka että kun tiputtaa etukuormaajan aisat puskutukia vastaan niin saa kauhankäännön kellunalle ja aura seuraa tien epätasaisuuksia eikä nouse ilmaan ylitettäessä töppyrää. Skänsällä esimerkiksi kylvinkone laskeutuu itsestään ja seuraa maanpinan mahdollisia epätasaisuuksia. Lisäksi hydrauliikka ei pumppaa tyhjää liitintä vasten kärryn kippiä laskettaessa. Tämän voi toki laittaa niinkin että venttiili on ainoastaan yksitoiminen.
-
Versussa pystyy säätämään kellunnan jokaisen ääriliikeen jatkeeksi eli kellunta tulee ihan samalla lailla kuin normi hydrauliikkavivussa.
Mitäs tosta on hyötyä?
No vaikka että kun tiputtaa etukuormaajan aisat puskutukia vastaan niin saa kauhankäännön kellunalle ja aura seuraa tien epätasaisuuksia eikä nouse ilmaan ylitettäessä töppyrää. Skänsällä esimerkiksi kylvinkone laskeutuu itsestään ja seuraa maanpinan mahdollisia epätasaisuuksia. Lisäksi hydrauliikka ei pumppaa tyhjää liitintä vasten kärryn kippiä laskettaessa. Tämän voi toki laittaa niinkin että venttiili on ainoastaan yksitoiminen.
Ompa hyödyllistä. Kuulostaa hyvältä. :)
Voiko tuollaista kelluntaa asentaa jälkikäteen?
-
Mites mahtuuko/pystyykö Jd:n r-sarjan hytissä mitenkään kääntämään penkkiä ympäri?
Irrottaa pultit ja kiinnittää kattoon. :)
-
Versussa pystyy säätämään kellunnan jokaisen ääriliikeen jatkeeksi eli kellunta tulee ihan samalla lailla kuin normi hydrauliikkavivussa.
Mitäs tosta on hyötyä?
No vaikka että kun tiputtaa etukuormaajan aisat puskutukia vastaan niin saa kauhankäännön kellunalle ja aura seuraa tien epätasaisuuksia eikä nouse ilmaan ylitettäessä töppyrää. Skänsällä esimerkiksi kylvinkone laskeutuu itsestään ja seuraa maanpinan mahdollisia epätasaisuuksia. Lisäksi hydrauliikka ei pumppaa tyhjää liitintä vasten kärryn kippiä laskettaessa. Tämän voi toki laittaa niinkin että venttiili on ainoastaan yksitoiminen.
Ompa hyödyllistä. Kuulostaa hyvältä. :)
Voiko tuollaista kelluntaa asentaa jälkikäteen?
Voihan sen mekaaniseen lohkoon asentaa karaa vaihtamalla...
Ittelle ei nyt lohkossa oleva kellunta ollut mitään ihmeellistä mutta tosta etukuormaajan kelluntatoiminnosta olen pitänyt. Saa esimerkiksi koneen käydessä letkut ja seectot paineettomiksi mikä ei vanhassa onnistunut. Lisäksi mulla on niin erikoiset koneet etukuormaajaan (siipiaura ja karhotin) että niissä kellunoille on hyötyä. Toki jouduin vetämään letkut takalohkosta että sain jatkuvan pumppauksen viellä lisäksi koska sitä ei saanut vakiona.
-
Sen vertaa aloittajan juttuun että jos sulla on tiedossa suurinpiirtein minkä tehoinen kone tarttet etkä ole ihan hirveästi ollut tekemisissä nykyisten koneiden kanssa niin valkkaa 20 hp isompi mitä ajattelet. Eli jos oletat että selviät 100 hepalla niin ota 123 ja jos tarttet 120 hp niin ota 143 jne. Muuten petyty tehoon ja ainakin silloin joudut käyttää ohjelmoijaa. Voi olla että joutuu muutenkin.
-
Eikö jontikkaa saa sähkölohkoilla? 30-sarjalaisen sai ainakin.
-
Saahan pieniinkin sähkölohkot ja kannattaa ottaa,ei kumminkaan loppuhinnassa paljo näy, ja ehottomasti se ek jd oma sähkötikku... ja siihen yks viipale lisää niin on etusormella propolohko vielä ek lisäks...
Virtauksen säädöt löytyy comandcenterin takaa sähkölohkoille,kaikille....jyrkkyyskäyrät+ajastukset...
Jd antaa melko pienillä kierroksilla täydet tuotot(ainakin mitä ek voi käyttää)
Versu ns.hienompi laatikko mut nopeempi käyttönen toi autoquad, et jää aluetta vaihtamaan keskelle ristetystä.... :D
N. konepelti
näkyvyys kyllä varmaan plussaa...
-
Ei urea järjestelmää kannata pelätä. Pienempi paha se on kuin EGR. Molemmathan saa pois käytöstä jos ahdistaa.
Valtran noista kahdesta itse ostaisin.
-
Ei urea järjestelmää kannata pelätä. Pienempi paha se on kuin EGR. Molemmathan saa pois käytöstä jos ahdistaa.
Valtran noista kahdesta itse ostaisin.
Eka tuhat egr-h takana, hyvin kukkuu. Max tehohan on jiidees 150hp, nelosen voimiks riittävät. Viileenä kulutusmittari näyttää kiihdytellessä isompia lukemia hetkellisesti, kuin lämpöisenä tasaisella vauhdilla, että helposti höynäytettävällä pedaalinpolkijalla olisi todellisuutta ruusuisempi kuva elämän realiteeteista.
-
Kyllä kai se egr kestää, jos se kone edes joskus joutuu oikeasti rasituksen alle (eli ei osteta sitä 100hp suunniteltua isompaa konetta kuten nää palstalaiset suosittelee).
-
Jos jälleenmyyntiarvo noissa jotain merkkaa niin: Valtra
-
Mites mahtuuko/pystyykö Jd:n r-sarjan hytissä mitenkään kääntämään penkkiä ympäri?
Irrottaa pultit ja kiinnittää kattoon. :)
Pystyy.
-
Pikku ärrä tottakai jos noista pitää valita. Versu on semmonen väli malli Hitec tai drekti. Vaikka ite ajan kotimaisella. On se jontikka vaan ihan sika hyvä. Harmi kun itse en voi hankkia jontikkaa kun huoltoa ei ole meidän alueella.
-
Kyllä Valtran ottaisin: parempi etunäkyvyys, hyvä hydrauliikan ja vaihteiston hallittavuus. Ainakin 30-sarja vs. N on Valtra seka-ajossa pienenpiruokainen, ja moottori jotenkin miellyttävämpi omaan makuun.
Varmasti kumpikin aika varmoja valintoja myös tulevaisuuden kannalta, ja muutenkin kohtuullisen tasaväkisiä eli asiat joita arvostaa ratkaisee. Kuten deeren käyttöliittymä Valtraa selkeämpi, tässä taloustilanteessa valinta olisi kotimainen.
-
Kyllä Valtran ottaisin: parempi etunäkyvyys, hyvä hydrauliikan ja vaihteiston hallittavuus. Ainakin 30-sarja vs. N on Valtra seka-ajossa pienenpiruokainen, ja moottori jotenkin miellyttävämpi omaan makuun.
Varmasti kumpikin aika varmoja valintoja myös tulevaisuuden kannalta, ja muutenkin kohtuullisen tasaväkisiä eli asiat joita arvostaa ratkaisee. Kuten deeren käyttöliittymä Valtraa selkeämpi, tässä taloustilanteessa valinta olisi kotimainen.
Hyvä valinta, saa so*****a maksuvapaista jos tulee joku hetkellinen riisi.
-
noista valtran sähköhydrauliikasta on ollut täällä juttua moneltakin kantilta. omakohtanen kokemus ei nyt kovin häävi ole. perälevyn ympärikääntö on enempi tuurinkauppaa,koska lohko käy 0-asennossa työ-ja kellunta asennon välissä. virtauksen säätöä ei pysty tekemään liikkeessä, vaan se on näpyteltävä etukäteen. 1-toimiseksi karoja ei saa millään,elikkä jos lasket kippiä hiljaa alas vivulla kuristamalla,pumppu painaa varoa päin kaikenaikaa. tunnottomuus on kyllä tosiasia. ja harmillinen viive alkuunlähdössä. on tietysti kevytkäyttöinen ja pääsee työmaalta välillä kaupunkiin päätypoksin hakuun.
-
noista valtran sähköhydrauliikasta on ollut täällä juttua moneltakin kantilta. omakohtanen kokemus ei nyt kovin häävi ole. perälevyn ympärikääntö on enempi tuurinkauppaa,koska lohko käy 0-asennossa työ-ja kellunta asennon välissä. virtauksen säätöä ei pysty tekemään liikkeessä, vaan se on näpyteltävä etukäteen. 1-toimiseksi karoja ei saa millään,elikkä jos lasket kippiä hiljaa alas vivulla kuristamalla,pumppu painaa varoa päin kaikenaikaa. tunnottomuus on kyllä tosiasia. ja harmillinen viive alkuunlähdössä. on tietysti kevytkäyttöinen ja pääsee työmaalta välillä kaupunkiin päätypoksin hakuun.
Siinä perälevyn käännössä mitään kelluntaa ole tar*****. Eikä mitenkään vois toimiakaan kun on lukkoventtiili.
-
Piti nyt oikein tutkia tuon versun hydrauliikkaa. Eli sieltä löytyy kellunta vain toiseen suuntaan eli miinus liittimeen suuntaan. Kellunta on pumppauksen jatkeena ja päästää tietenkin molemmat liittimet paineettomiksi. Samoin tota tyhjää liitintä vasten pumppausta voi pienentää siten että toiseen suuntaan ei ole kuin 5% vauhti. Jotenkin tuntuu että toi hydrauliikka tietää että öljyä ei mene koska pumppu ei ainakaan "itke" vaikka painaa täysillä paineilla kohti tyhjää liitintä. Tiedä sitten miten toimii.
-
noista valtran sähköhydrauliikasta on ollut täällä juttua moneltakin kantilta. omakohtanen kokemus ei nyt kovin häävi ole. perälevyn ympärikääntö on enempi tuurinkauppaa,koska lohko käy 0-asennossa työ-ja kellunta asennon välissä. virtauksen säätöä ei pysty tekemään liikkeessä, vaan se on näpyteltävä etukäteen. 1-toimiseksi karoja ei saa millään,elikkä jos lasket kippiä hiljaa alas vivulla kuristamalla,pumppu painaa varoa päin kaikenaikaa. tunnottomuus on kyllä tosiasia. ja harmillinen viive alkuunlähdössä. on tietysti kevytkäyttöinen ja pääsee työmaalta välillä kaupunkiin päätypoksin hakuun.
Miksi pitäisi virtausta säätää kesken perälevyn käännön säädöistä, kun virtaus muuttuu sen mukaan kuinka paljon vipua kääntyy. Toisin sanoen propoventtiilit, eikä on/off.
Versun pumppu ei paina liitintä vasten, kun kyseessä on ls hydrauliikka. Asiasta mainitaan ohjekirjassakin joten hydelohkoa ei tarvitse muuttaa yksitoimiseksi.
Venttiilipään vaihtoon ei riitä haku kaupungista vaan huoltomiehen on ohjelmoitava uusi venttiilipää että se toimii vaihdon jälkeen.Can-väylä ohjattu, mutta omassa T171:ssä ADV:ssa ei ole tarvinnut vaihtaa päitä kuin ihan uutena 2F lohkosta. Kohta 10 000 mittarissa ja joka päivä käytössä
Ja mikä viive? ei minulla ainakaan ole viiveitä. Takalevyn kääntö onnistuu oikein hyvin
-
Piti nyt oikein tutkia tuon versun hydrauliikkaa. Eli sieltä löytyy kellunta vain toiseen suuntaan eli miinus liittimeen suuntaan. Kellunta on pumppauksen jatkeena ja päästää tietenkin molemmat liittimet paineettomiksi. Samoin tota tyhjää liitintä vasten pumppausta voi pienentää siten että toiseen suuntaan ei ole kuin 5% vauhti. Jotenkin tuntuu että toi hydrauliikka tietää että öljyä ei mene koska pumppu ei ainakaan "itke" vaikka painaa täysillä paineilla kohti tyhjää liitintä. Tiedä sitten miten toimii.
Mihin sinä tarvitset kelluntaa molempiin suuntiin/tarvitset rajoitusta, kun LS hydrauliikka ei paina tyhjää venttiiliä vasten joten sitä ei tarvitse mitenkään säätää esim. kipatessa tai muissa yksitoimisissa hydrauliikoissa
-
Versun pumppu ei paina liitintä vasten, kun kyseessä on ls hydrauliikka. Asiasta mainitaan ohjekirjassakin joten hydelohkoa ei tarvitse muuttaa yksitoimiseksi.
Kaikissa nykyajan jontikoissa on myös sellainen systeemi että ei tarvitse käänellä mitään vipuja yksitoimisen/kaksitoimisen välillä.
Eiks ls-hydrauliikka oo sitten erikseen ja se antaa öljyt ilman mitään vipuja.
-
Kannattaa varmaan vaihtaa mekaaniseen perälevyyn jos hydraulisen kääntäminen on nuin vaikeaa..
-
mutta onko kaikissa n-mallin valtuissa sama kuin t-mallinkin? ite en ole innotunu noista käytetyistä kun niissä on niin paljon mitä ite en tarttee ja sitten sitä mitä tartteen niin ei oo ja maksaa sikoja! jälkiasennuksena.
-
En siis itte tartte kelluntaa kuin toiseen suuntaan. Ja hyvä että tuli selitys tolle tyhjää liitintä vastaan pumppaamiseen. En toki ole moiseen reagoinut mitenkään kun ääni ei ole kippiä laskiessa häirinny.
Puskulevy kääntyy hienosti kun sormia siirtää sylinterin kuolonkohdassa eikä siihen kelluntaa tartte.
Mun mielestä tolla raktorin mallilla ei ole merkitystä hydrauliikkaan kuin pumppujen koossa. Käytännössä kannattaa kattoa että lukeeko mallin perässä classic, advance, versu vai direkt.
Toi valtran mallimerkintähän menee suurinpiirtein siten että ensiksi on teho kymmeninä kilovatteina vähän sinnepäin ja sitten tulee kehitysversio. Sen jälkeen löytyy mallisarja eli joko =nelipyttyinen tai t=kuuspyttynen ja sitten tää hydrauliikan ja vaihteiston malli eli ht, ht5, joihin voi liittyä tuo classic tai advance ja sitten versu ja direct. Näin esimerkiksi oman mallimerkintä on n143v.
Tarttee korjata että toi malli on tieteenkin ennen kokomerkintää.
-
Kaikissa nykyajan jontikoissa on myös sellainen systeemi että ei tarvitse käänellä mitään vipuja yksitoimisen/kaksitoimisen välillä.
jo aikoinaan 80 luvulla jonnikassa oli säätyvätilavuuksinen pumppu eikä tarvinnut käännellä vipuja yksi/kaksitoimisen välillä.
Eiks ls-hydrauliikka oo sitten erikseen ja se antaa öljyt ilman mitään vipuja.
[/quote]
taidat tarkoittaa power beyaint liitäntää jolla otetaan oljyä työkoneen oman venttiililohkon käyttöön
ja tarvitsee myos sen ls linjan jolla työkone käskee traktorin hydraulipumppua tuotamaan tarvittavan paineen ja virtauksen.
Kuormantunteva hydrauliikka on ollut jonnikoissa jo 90 luvun alkupuolelta asti käytössä. valtrassa vasta versu ja direkti on kuormantuntevalla hydrauliikalla.
-
Advancet on Valtralla olleet kuormantuntevalla hydrauliikalla.
-
nyt täytyy udella lisää. jos oikein ymmärsin niin oli kyse levyn ympäri pyöräyttämisestä? omassa perälevyssä sylinteri ajetaan pitkäksi tappiin asti ja levyn pitäisi omalla massalla liikahtaa kuolokohdan yli ja sitten venttiilistä toiseen suuntaan jatketaan. tuo kuolokohta käytetään kellunnalla. mekaanisella venttiilillä toimii hyvin. elikkä saatteko valmetin sähkölohkolla tämän onnistumaan. mulla toppaa se liike just siinävälissä kun lyö vivun kellunnalle. tätä on käyny oikein virmanmieskin ropaamassa mutta ei se siitä sen kummemmaks tullu. siihen virtauksen säätöön senverran että ei sitä tässä perälevyhommassa kukaan tarttekkaan, lähinnä se tullee vastaan hydraulimoottori käytössä. mekaanisessa pysty edes yhtä lohkoa säätään vauhdissa, näissä väyläohjatuissa ei edes sitä yhtä. lohkon yksitoimiseksi yrittäminen virtauksen säädöllä on lähinnä vitsi. jos säädät -puolen virtauksen pienimpään mahdolliseen, niin +puolen liittimestä raktoriinpäin palaava virtaus pienenee yhtäpaljon. itsellä isompi kiusa tuli esiin koneessa jossa on 4 yksitoimista sylinteriä.venttiiliä kun avaa letkuttomalle puolelle,pumppu lyö täydet paineet piiriin.jos samaan aikaan avaat toista venttiiliä nostopuolelle niin se on sitten lämmöistä kiinni että nytkähtääkö,heilahtaako vai pomppaako. vaikka onkin ls-järjestelmä niin paine on aina liittimeen asti kun karaa liikkuttaa. no tässä nyt alkuun... terv 8 päätyä omissa roskissa ja muutama huoltomiehellä
-
Kyllä minä oon ihan sähköisillä on/off venttiileilläkin levyä käännellyt ei se mikään ongelma ole kunhan ajoitus on kunnossa ja perälevyn se kääntösarana rasvattu.. Varsinkin noissa Vaman levyissä joihin saa joka aurauskerta kaataa öljyä sinne kääntölevyyn kun on vähän aikaa sepelit ja suolat muhineet.. Mut ei olekkaan mikään valtra..
-
nyt täytyy udella lisää. jos oikein ymmärsin niin oli kyse levyn ympäri pyöräyttämisestä? omassa perälevyssä sylinteri ajetaan pitkäksi tappiin asti ja levyn pitäisi omalla massalla liikahtaa kuolokohdan yli ja sitten venttiilistä toiseen suuntaan jatketaan. tuo kuolokohta käytetään kellunnalla. mekaanisella venttiilillä toimii hyvin. elikkä saatteko valmetin sähkölohkolla tämän onnistumaan. mulla toppaa se liike just siinävälissä kun lyö vivun kellunnalle. tätä on käyny oikein virmanmieskin ropaamassa mutta ei se siitä sen kummemmaks tullu. siihen virtauksen säätöön senverran että ei sitä tässä perälevyhommassa kukaan tarttekkaan, lähinnä se tullee vastaan hydraulimoottori käytössä. mekaanisessa pysty edes yhtä lohkoa säätään vauhdissa, näissä väyläohjatuissa ei edes sitä yhtä. lohkon yksitoimiseksi yrittäminen virtauksen säädöllä on lähinnä vitsi. jos säädät -puolen virtauksen pienimpään mahdolliseen, niin +puolen liittimestä raktoriinpäin palaava virtaus pienenee yhtäpaljon. itsellä isompi kiusa tuli esiin koneessa jossa on 4 yksitoimista sylinteriä.venttiiliä kun avaa letkuttomalle puolelle,pumppu lyö täydet paineet piiriin.jos samaan aikaan avaat toista venttiiliä nostopuolelle niin se on sitten lämmöistä kiinni että nytkähtääkö,heilahtaako vai pomppaako. vaikka onkin ls-järjestelmä niin paine on aina liittimeen asti kun karaa liikkuttaa. no tässä nyt alkuun... terv 8 päätyä omissa roskissa ja muutama huoltomiehellä
Itte en tuota kelluntaa käytä vaan käännän vaan pumppaussuunan toiseen kun levyn sylinteri ylittää kuolonkohdan. Tartteekin huomenna tai joskus kokeilla tota kelluntaa etukuormaimella että pysähtyykö laskuliike kun painaa kellunalle. Epäilen että ei mutta en ole hoksannu kattoa.
-
Kyllä mulla Advance valtralla Vaman kääntö onnistuu kunhan limppu on kunnolla rasvattu. Paineesta paineeseen olen sen kääntänyt.
Advanceen saa kellunnan säädettyä molempiin suuntiin. Eikös virtaustakin pysty säätämään kesken toiminnan?
Yhtäkään päätyä ei oo vaihdettu. Ei sillä vielä kylläkään ole ajettu kuin 2400 h
-
nyt täytyy udella lisää. jos oikein ymmärsin niin oli kyse levyn ympäri pyöräyttämisestä? omassa perälevyssä sylinteri ajetaan pitkäksi tappiin asti ja levyn pitäisi omalla massalla liikahtaa kuolokohdan yli ja sitten venttiilistä toiseen suuntaan jatketaan. tuo kuolokohta käytetään kellunnalla. mekaanisella venttiilillä toimii hyvin. elikkä saatteko valmetin sähkölohkolla tämän onnistumaan. mulla toppaa se liike just siinävälissä kun lyö vivun kellunnalle. tätä on käyny oikein virmanmieskin ropaamassa mutta ei se siitä sen kummemmaks tullu. siihen virtauksen säätöön senverran että ei sitä tässä perälevyhommassa kukaan tarttekkaan, lähinnä se tullee vastaan hydraulimoottori käytössä. mekaanisessa pysty edes yhtä lohkoa säätään vauhdissa, näissä väyläohjatuissa ei edes sitä yhtä. lohkon yksitoimiseksi yrittäminen virtauksen säädöllä on lähinnä vitsi. jos säädät -puolen virtauksen pienimpään mahdolliseen, niin +puolen liittimestä raktoriinpäin palaava virtaus pienenee yhtäpaljon. itsellä isompi kiusa tuli esiin koneessa jossa on 4 yksitoimista sylinteriä.venttiiliä kun avaa letkuttomalle puolelle,pumppu lyö täydet paineet piiriin.jos samaan aikaan avaat toista venttiiliä nostopuolelle niin se on sitten lämmöistä kiinni että nytkähtääkö,heilahtaako vai pomppaako. vaikka onkin ls-järjestelmä niin paine on aina liittimeen asti kun karaa liikkuttaa. no tässä nyt alkuun... terv 8 päätyä omissa roskissa ja muutama huoltomiehellä
Itte en tuota kelluntaa käytä vaan käännän vaan pumppaussuunan toiseen kun levyn sylinteri ylittää kuolonkohdan. Tartteekin huomenna tai joskus kokeilla tota kelluntaa etukuormaimella että pysähtyykö laskuliike kun painaa kellunalle. Epäilen että ei mutta en ole hoksannu kattoa.
Onko se sitten kellunta :o
-
nyt täytyy udella lisää. jos oikein ymmärsin niin oli kyse levyn ympäri pyöräyttämisestä? omassa perälevyssä sylinteri ajetaan pitkäksi tappiin asti ja levyn pitäisi omalla massalla liikahtaa kuolokohdan yli ja sitten venttiilistä toiseen suuntaan jatketaan. tuo kuolokohta käytetään kellunnalla. mekaanisella venttiilillä toimii hyvin. elikkä saatteko valmetin sähkölohkolla tämän onnistumaan. mulla toppaa se liike just siinävälissä kun lyö vivun kellunnalle. tätä on käyny oikein virmanmieskin ropaamassa mutta ei se siitä sen kummemmaks tullu. siihen virtauksen säätöön senverran että ei sitä tässä perälevyhommassa kukaan tarttekkaan, lähinnä se tullee vastaan hydraulimoottori käytössä. mekaanisessa pysty edes yhtä lohkoa säätään vauhdissa, näissä väyläohjatuissa ei edes sitä yhtä. lohkon yksitoimiseksi yrittäminen virtauksen säädöllä on lähinnä vitsi. jos säädät -puolen virtauksen pienimpään mahdolliseen, niin +puolen liittimestä raktoriinpäin palaava virtaus pienenee yhtäpaljon. itsellä isompi kiusa tuli esiin koneessa jossa on 4 yksitoimista sylinteriä.venttiiliä kun avaa letkuttomalle puolelle,pumppu lyö täydet paineet piiriin.jos samaan aikaan avaat toista venttiiliä nostopuolelle niin se on sitten lämmöistä kiinni että nytkähtääkö,heilahtaako vai pomppaako. vaikka onkin ls-järjestelmä niin paine on aina liittimeen asti kun karaa liikkuttaa. no tässä nyt alkuun... terv 8 päätyä omissa roskissa ja muutama huoltomiehellä
Itte en tuota kelluntaa käytä vaan käännän vaan pumppaussuunan toiseen kun levyn sylinteri ylittää kuolonkohdan. Tartteekin huomenna tai joskus kokeilla tota kelluntaa etukuormaimella että pysähtyykö laskuliike kun painaa kellunalle. Epäilen että ei mutta en ole hoksannu kattoa.
Onko se sitten kellunta :o
Kait se sitten vielläkin on kellunta jos liike alaspäin alkaa uudestaan. Minä siis käsitin että tuosta pumppaus liikeestä ei pääse suoraan kellunalle vaan välissä on kohta jolloin öljynliike on paikallaan. Tiedä sitten ennen kuin kokeilee.
-
nyt täytyy udella lisää. jos oikein ymmärsin niin oli kyse levyn ympäri pyöräyttämisestä? omassa perälevyssä sylinteri ajetaan pitkäksi tappiin asti ja levyn pitäisi omalla massalla liikahtaa kuolokohdan yli ja sitten venttiilistä toiseen suuntaan jatketaan. tuo kuolokohta käytetään kellunnalla. mekaanisella venttiilillä toimii hyvin. elikkä saatteko valmetin sähkölohkolla tämän onnistumaan. mulla toppaa se liike just siinävälissä kun lyö vivun kellunnalle. tätä on käyny oikein virmanmieskin ropaamassa mutta ei se siitä sen kummemmaks tullu. siihen virtauksen säätöön senverran että ei sitä tässä perälevyhommassa kukaan tarttekkaan, lähinnä se tullee vastaan hydraulimoottori käytössä. mekaanisessa pysty edes yhtä lohkoa säätään vauhdissa, näissä väyläohjatuissa ei edes sitä yhtä. lohkon yksitoimiseksi yrittäminen virtauksen säädöllä on lähinnä vitsi. jos säädät -puolen virtauksen pienimpään mahdolliseen, niin +puolen liittimestä raktoriinpäin palaava virtaus pienenee yhtäpaljon. itsellä isompi kiusa tuli esiin koneessa jossa on 4 yksitoimista sylinteriä.venttiiliä kun avaa letkuttomalle puolelle,pumppu lyö täydet paineet piiriin.jos samaan aikaan avaat toista venttiiliä nostopuolelle niin se on sitten lämmöistä kiinni että nytkähtääkö,heilahtaako vai pomppaako. vaikka onkin ls-järjestelmä niin paine on aina liittimeen asti kun karaa liikkuttaa. no tässä nyt alkuun... terv 8 päätyä omissa roskissa ja muutama huoltomiehellä
Itte en tuota kelluntaa käytä vaan käännän vaan pumppaussuunan toiseen kun levyn sylinteri ylittää kuolonkohdan. Tartteekin huomenna tai joskus kokeilla tota kelluntaa etukuormaimella että pysähtyykö laskuliike kun painaa kellunalle. Epäilen että ei mutta en ole hoksannu kattoa.
Onko se sitten kellunta :o
Kait se sitten vielläkin on kellunta jos liike alaspäin alkaa uudestaan. Minä siis käsitin että tuosta pumppaus liikeestä ei pääse suoraan kellunalle vaan välissä on kohta jolloin öljynliike on paikallaan. Tiedä sitten ennen kuin kokeilee.
Sori nyt vaan, mutta oletko käyttänyt traktoria missä on etukuormaaja ::)
-
nyt täytyy udella lisää. jos oikein ymmärsin niin oli kyse levyn ympäri pyöräyttämisestä? omassa perälevyssä sylinteri ajetaan pitkäksi tappiin asti ja levyn pitäisi omalla massalla liikahtaa kuolokohdan yli ja sitten venttiilistä toiseen suuntaan jatketaan. tuo kuolokohta käytetään kellunnalla. mekaanisella venttiilillä toimii hyvin. elikkä saatteko valmetin sähkölohkolla tämän onnistumaan. mulla toppaa se liike just siinävälissä kun lyö vivun kellunnalle. tätä on käyny oikein virmanmieskin ropaamassa mutta ei se siitä sen kummemmaks tullu. siihen virtauksen säätöön senverran että ei sitä tässä perälevyhommassa kukaan tarttekkaan, lähinnä se tullee vastaan hydraulimoottori käytössä. mekaanisessa pysty edes yhtä lohkoa säätään vauhdissa, näissä väyläohjatuissa ei edes sitä yhtä. lohkon yksitoimiseksi yrittäminen virtauksen säädöllä on lähinnä vitsi. jos säädät -puolen virtauksen pienimpään mahdolliseen, niin +puolen liittimestä raktoriinpäin palaava virtaus pienenee yhtäpaljon. itsellä isompi kiusa tuli esiin koneessa jossa on 4 yksitoimista sylinteriä.venttiiliä kun avaa letkuttomalle puolelle,pumppu lyö täydet paineet piiriin.jos samaan aikaan avaat toista venttiiliä nostopuolelle niin se on sitten lämmöistä kiinni että nytkähtääkö,heilahtaako vai pomppaako. vaikka onkin ls-järjestelmä niin paine on aina liittimeen asti kun karaa liikkuttaa. no tässä nyt alkuun... terv 8 päätyä omissa roskissa ja muutama huoltomiehellä
Itte en tuota kelluntaa käytä vaan käännän vaan pumppaussuunan toiseen kun levyn sylinteri ylittää kuolonkohdan. Tartteekin huomenna tai joskus kokeilla tota kelluntaa etukuormaimella että pysähtyykö laskuliike kun painaa kellunalle. Epäilen että ei mutta en ole hoksannu kattoa.
Onko se sitten kellunta :o
Kait se sitten vielläkin on kellunta jos liike alaspäin alkaa uudestaan. Minä siis käsitin että tuosta pumppaus liikeestä ei pääse suoraan kellunalle vaan välissä on kohta jolloin öljynliike on paikallaan. Tiedä sitten ennen kuin kokeilee.
Sori nyt vaan, mutta oletko käyttänyt traktoria missä on etukuormaaja ::)
No olen joskus ja sen takia ihmettelen suuresti jos laskun ja kellunnan välissä on joku seis kohta. Siksi en ymmärrä tuota kohtaa että perälevy muka pysähtyy siinä kohtaa kunclaittaa kellunnan. Ittehän en tartte kelluntaa kun käänän levyn mutta kun toi nimimerkki jjk näyttää tarvitsevan.
-
nyt täytyy udella lisää. jos oikein ymmärsin niin oli kyse levyn ympäri pyöräyttämisestä? omassa perälevyssä sylinteri ajetaan pitkäksi tappiin asti ja levyn pitäisi omalla massalla liikahtaa kuolokohdan yli ja sitten venttiilistä toiseen suuntaan jatketaan. tuo kuolokohta käytetään kellunnalla. mekaanisella venttiilillä toimii hyvin. elikkä saatteko valmetin sähkölohkolla tämän onnistumaan. mulla toppaa se liike just siinävälissä kun lyö vivun kellunnalle. tätä on käyny oikein virmanmieskin ropaamassa mutta ei se siitä sen kummemmaks tullu. siihen virtauksen säätöön senverran että ei sitä tässä perälevyhommassa kukaan tarttekkaan, lähinnä se tullee vastaan hydraulimoottori käytössä. mekaanisessa pysty edes yhtä lohkoa säätään vauhdissa, näissä väyläohjatuissa ei edes sitä yhtä. lohkon yksitoimiseksi yrittäminen virtauksen säädöllä on lähinnä vitsi. jos säädät -puolen virtauksen pienimpään mahdolliseen, niin +puolen liittimestä raktoriinpäin palaava virtaus pienenee yhtäpaljon. itsellä isompi kiusa tuli esiin koneessa jossa on 4 yksitoimista sylinteriä.venttiiliä kun avaa letkuttomalle puolelle,pumppu lyö täydet paineet piiriin.jos samaan aikaan avaat toista venttiiliä nostopuolelle niin se on sitten lämmöistä kiinni että nytkähtääkö,heilahtaako vai pomppaako. vaikka onkin ls-järjestelmä niin paine on aina liittimeen asti kun karaa liikkuttaa. no tässä nyt alkuun... terv 8 päätyä omissa roskissa ja muutama huoltomiehellä
kyllä nyt on käyttäjässä jotain vikaa siinä mitään kelluntoja käytetä vauhdilla vain keskikohdan yli ja samalla suunnan vaihto.
-
nyt täytyy udella lisää. jos oikein ymmärsin niin oli kyse levyn ympäri pyöräyttämisestä? omassa perälevyssä sylinteri ajetaan pitkäksi tappiin asti ja levyn pitäisi omalla massalla liikahtaa kuolokohdan yli ja sitten venttiilistä toiseen suuntaan jatketaan. tuo kuolokohta käytetään kellunnalla. mekaanisella venttiilillä toimii hyvin. elikkä saatteko valmetin sähkölohkolla tämän onnistumaan. mulla toppaa se liike just siinävälissä kun lyö vivun kellunnalle. tätä on käyny oikein virmanmieskin ropaamassa mutta ei se siitä sen kummemmaks tullu. siihen virtauksen säätöön senverran että ei sitä tässä perälevyhommassa kukaan tarttekkaan, lähinnä se tullee vastaan hydraulimoottori käytössä. mekaanisessa pysty edes yhtä lohkoa säätään vauhdissa, näissä väyläohjatuissa ei edes sitä yhtä. lohkon yksitoimiseksi yrittäminen virtauksen säädöllä on lähinnä vitsi. jos säädät -puolen virtauksen pienimpään mahdolliseen, niin +puolen liittimestä raktoriinpäin palaava virtaus pienenee yhtäpaljon. itsellä isompi kiusa tuli esiin koneessa jossa on 4 yksitoimista sylinteriä.venttiiliä kun avaa letkuttomalle puolelle,pumppu lyö täydet paineet piiriin.jos samaan aikaan avaat toista venttiiliä nostopuolelle niin se on sitten lämmöistä kiinni että nytkähtääkö,heilahtaako vai pomppaako. vaikka onkin ls-järjestelmä niin paine on aina liittimeen asti kun karaa liikkuttaa. no tässä nyt alkuun... terv 8 päätyä omissa roskissa ja muutama huoltomiehellä
kyllä nyt on käyttäjässä jotain vikaa siinä mitään kelluntoja käytetä vauhdilla vain keskikohdan yli ja samalla suunnan vaihto.
Eihä kelluntaa voi tuossa hyödyntää, koska on "laskun jälkeen". Ja kuten jo mainitsinkin lukkoventtiili kun on levyssä, ei voisikaan käyttää. Ja kyllä kääntyy sekä proposähkö lohkolla, että mekaanisella. Jos levysi on ilman lukkoventtiiliä ja haluat sitä kelluntaa harrastaa, laila lohko kelluntaan ja käännä kasin, tai vaikka jaloin :P
-
no jatketaan taas pätkä.
tämä kääntämisen vaikeus on vain tämän yhden koneen kanssa. samaa perälevyä käytetään ainakin 6 eri koneen perässä ja muilla ei ole mitään ongelmaa. elikkä sähköohjatulla sekä mekaanisella hydruliikalla homma pelaa joko kellunnan kautta tai vaan suuntaa vaihtamalla mutta väylä lohkolla tökkää koittaa sitten kellunnan tai suunnanvaihdon kautta. levy on aina pitkittäin rungon alla ja siitä sitten nyitään venttiilillä jos sattuis lähteen tuurilla oikeeseen suuntaan. kellunnan kautta se menee useammin ympäri koska suuntaa vaihtamalla joutuu käyttämään vivun keskiasennon yli ja silloin se toppaa jo teoriassakin. nollavuotoventtiilin ominaisuus. tää meni nyt vähän pilkunviilamiseksi, ei täntakia nyt kannata valmettia hylätä mutta meikäläisellä tää hydruliikkapuoli on aika kovassa käytössä, niin ne pikku asiatkin tuppaa välillä kertyyn... johonki. jontikassahan taitaa olla oma kara -ja + puolelle. mulla oli viimeks -91 ostettu tynnyrikoppinen paremmalla hydrauliikalla ja siitä tämmönen muistikuva. no ajat ja tekniikka muuttuu, mutta isännät pysyy.
-
Piti oikein iltatarkissa käydä repäsemässä toi raktori käyntiin että sai tutkittua hydrauliikan. Tuurilla viellä lana perässä ja ek edessä.
Eli hydrauliikka näytti toimivan kuten oletin eli nostaessa etukuormaajaa se vaan nousi veti vipua kuinka taakse ja laskiessa se ensiksi laski ja sitten kun meni kellunalle niin se jatko vapaasti laskua. Välissä ei ollut taukoa tai pysähdystä tms. kellunta taisi loppua nostoliikeeseen.
Sitten toi levy mikä toimi myöskin odotetusti mutta pieni ihmetyksen aihe siinä oli. Eli käänettäessä sen sai vivun suuntaa vaihtamalla ohittamaan kuolonkohdan ja jatkamaan matkaansa mutta sitten kun letkut oli niin päin että toi kellunta löyty sen ulos työntyvän sylinterin päässä niin jos kelluntaa käytti hieman ennen kuin toi kuolonkohta saavutettiin niin levy kyllä jatko matkaansa kuolonkohdan yli mutta sitten kun hetken huokasi ja käänsi vipua toiseen suuntaan niin jostain syystä levy palasi ihan vähän ja sitten vasta jatkoi matkaansa. Liike ei ollut kuin 5 milliä sylinterissä mutta sen näki ihan selvästi eli miksi toi kone työntää kellunan jälkeen noi paineet ensiksi sinne vääräälle puolelle ja sitten vasta sinne minne kuski pyytää.
Sitä mikä joku puhui että venttilit saa sekoitettua niin että kun käyttää kahta lohkoa samanaikaisesti niin pumppu työntäisi tyhjää liitintä vasten niin sitä en kyllä onnistunut tekemään.
niin ja kyseessä siis versu malli eli sähköohjatut lohkot.
-
nyt täytyy udella lisää. jos oikein ymmärsin niin oli kyse levyn ympäri pyöräyttämisestä? omassa perälevyssä sylinteri ajetaan pitkäksi tappiin asti ja levyn pitäisi omalla massalla liikahtaa kuolokohdan yli ja sitten venttiilistä toiseen suuntaan jatketaan. tuo kuolokohta käytetään kellunnalla. mekaanisella venttiilillä toimii hyvin. elikkä saatteko valmetin sähkölohkolla tämän onnistumaan. mulla toppaa se liike just siinävälissä kun lyö vivun kellunnalle. tätä on käyny oikein virmanmieskin ropaamassa mutta ei se siitä sen kummemmaks tullu. siihen virtauksen säätöön senverran että ei sitä tässä perälevyhommassa kukaan tarttekkaan, lähinnä se tullee vastaan hydraulimoottori käytössä. mekaanisessa pysty edes yhtä lohkoa säätään vauhdissa, näissä väyläohjatuissa ei edes sitä yhtä. lohkon yksitoimiseksi yrittäminen virtauksen säädöllä on lähinnä vitsi. jos säädät -puolen virtauksen pienimpään mahdolliseen, niin +puolen liittimestä raktoriinpäin palaava virtaus pienenee yhtäpaljon. itsellä isompi kiusa tuli esiin koneessa jossa on 4 yksitoimista sylinteriä.venttiiliä kun avaa letkuttomalle puolelle,pumppu lyö täydet paineet piiriin.jos samaan aikaan avaat toista venttiiliä nostopuolelle niin se on sitten lämmöistä kiinni että nytkähtääkö,heilahtaako vai pomppaako. vaikka onkin ls-järjestelmä niin paine on aina liittimeen asti kun karaa liikkuttaa. no tässä nyt alkuun... terv 8 päätyä omissa roskissa ja muutama huoltomiehellä
kyllä nyt on käyttäjässä jotain vikaa siinä mitään kelluntoja käytetä vauhdilla vain keskikohdan yli ja samalla suunnan vaihto.
onhan tuo mahdollista jos levyn käännön geometria on päin persettä suunniteltu ::) ::) ::) ::)
-
Pakko sanoa et mie en kyllä ymmärrä miks takalevyssä tarvitaan jotain kelluntaa. Mulla on ollu joskus takalevy jontikan etunostolaitteilla ja jd:n omalla sähkökepillä siihen ohjaus, senkun kääntää paineen vauhissa toistepäin niin hyvin se levy pyörähtää ympäri. ja ihan sama homma perässä mekaanisilla lohkoilla. Ikinä ei oo ees mielessä käyny et siinä hommassa tarttis kelluntaa :o
-
Eikö kannattaisi ostaa jo Fendt 514 Vario power! Perus Fendt ilman lisähintaa, valmistus taisi alkaa toukokuussa!
-
Eikö kannattaisi ostaa jo Fendt 514 Vario power! Perus Fendt ilman lisähintaa, valmistus taisi alkaa toukokuussa!
Jää talven lumityöt tienaamatta 8)
-
Versun pumppu ei paina liitintä vasten, kun kyseessä on ls hydrauliikka. Asiasta mainitaan ohjekirjassakin joten hydelohkoa ei tarvitse muuttaa yksitoimiseksi.
Kaikissa nykyajan jontikoissa on myös sellainen systeemi että ei tarvitse käänellä mitään vipuja yksitoimisen/kaksitoimisen välillä.
Hei mullahan on nykyajan jontikka, jossa näin on. JD 3130 -74.
Eiks ls-hydrauliikka oo sitten erikseen ja se antaa öljyt ilman mitään vipuja.
-
Eiks ls-hydrauliikka oo sitten erikseen ja se antaa öljyt ilman mitään vipuja.
Yleensä kai jos koneessa on kuormantunteva hydrauliikka, niin myös koneen omat lohkot toimivat samalla periatteella. Eli niidenkin venttiilien lohko on samanlainen LS-lohko kuin jossakin työkoneessakin oleva, ja ne ohjaavat pumppua aivan samoin. Sillä ei sitten ole merkitystä liikutetaanko karaa vivulla, vaijerilla vai sähköllä. Eikä sillä onko lohko siinä traktorin persiissä vaiko siellä perunannostokoneen uumenissa.
Karkea idea LS-systeemissä on se, että karaa liikutettaessa se yhdistää sen halutun lähdön paineen myös LS-linjaan komentamaan pumpun säädintä. Systeemissä on aina lepopaine, joka riittää pitämään pumpun 'hereillä'. Yleensä luokkaa 30 bar.
Toinen ero kuormantuntevassa on se, että jos saavutetaan säädetty maksimipaine, niin pumppu ei yritä tuottaa sen yli. Jos sylinteri on ääriasennossaan, kuormaa vaan liikaa tai pikaliittimessä ei olekaan letkua niin pumppu nostaa paineen maksimiin ja lopettaa sitten tuottamisen. Eli se ei aja valittaen varoventtilin läpi vaan kääntää kulmat nolliin. Tällöin se ei juurikaan kuluta tehoa eikä lämmitä öljyä.
Jos järjestelmässä on pääpaineelle varoventtiili, on olennaista että sen asetus on hivenen korkeampi kuin pumpun säätimen maksimipaineen asetus. Muuten käy niin että tiukan paikan tullen koko tuotto (ja koko teho) ajetaankin varoventtilin kautta lämmöksi eikä pumppu hellitä ollenkaan. Minulle kävi mettiäisessä kerran näin, ja sen kyllä huomasi. Kone tahtoi sammua väkisin lähes joka liikkeellä, tuo pumppu haluaa enimmillään noin 100 hv ja koneessa lienee karkeasti saman verran....
-
Eiks ls-hydrauliikka oo sitten erikseen ja se antaa öljyt ilman mitään vipuja.
Yleensä kai jos koneessa on kuormantunteva hydrauliikka, niin myös koneen omat lohkot toimivat samalla periatteella. Eli niidenkin venttiilien lohko on samanlainen LS-lohko kuin jossakin työkoneessakin oleva, ja ne ohjaavat pumppua aivan samoin. Sillä ei sitten ole merkitystä liikutetaanko karaa vivulla, vaijerilla vai sähköllä. Eikä sillä onko lohko siinä traktorin persiissä vaiko siellä perunannostokoneen uumenissa.
Karkea idea LS-systeemissä on se, että karaa liikutettaessa se yhdistää sen halutun lähdön paineen myös LS-linjaan komentamaan pumpun säädintä. Systeemissä on aina lepopaine, joka riittää pitämään pumpun 'hereillä'. Yleensä luokkaa 30 bar.
Toinen ero kuormantuntevassa on se, että jos saavutetaan säädetty maksimipaine, niin pumppu ei yritä tuottaa sen yli. Jos sylinteri on ääriasennossaan, kuormaa vaan liikaa tai pikaliittimessä ei olekaan letkua niin pumppu nostaa paineen maksimiin ja lopettaa sitten tuottamisen. Eli se ei aja valittaen varoventtilin läpi vaan kääntää kulmat nolliin. Tällöin se ei juurikaan kuluta tehoa eikä lämmitä öljyä.
Jos järjestelmässä on pääpaineelle varoventtiili, on olennaista että sen asetus on hivenen korkeampi kuin pumpun säätimen maksimipaineen asetus. Muuten käy niin että tiukan paikan tullen koko tuotto (ja koko teho) ajetaankin varoventtilin kautta lämmöksi eikä pumppu hellitä ollenkaan. Minulle kävi mettiäisessä kerran näin, ja sen kyllä huomasi. Kone tahtoi sammua väkisin lähes joka liikkeellä, tuo pumppu haluaa enimmillään noin 100 hv ja koneessa lienee karkeasti saman verran....
Hyvin sanottu siellä takarivissä! :)